HYYn asumispoliittinen linjapaperi Edustajiston hyväksymä

Transkriptio

1 HYYn asumispolitiikan päätavoitteet: Suomen kansallisen opiskelija-asuntopolitiikan pääpainon tulee olla pääkaupunkiseudun asuntotilanteen parantamisessa. Pääkaupunkiseudun (Helsinki-Espoo-Vantaa) opiskelija-asuntojen uustuotantoa on lisättävä siten, että uusia opiskelija-asuntoja valmistuisi vähintään 500 vuodessa. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon Helsingin alueella on pysyttävä vuosittain vähintään Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman linjaamissa puitteissa eli 1000 vuokraasunnossa vuosittain. Opiskelija-asuntorakentamiseen on sovellettava merkittävästi löyhempiä kriteerejä autopaikka- ja väestönsuojarakentamisen suhteen. Hoasin on otettava huomioon opiskelijoiden moninaisuus asuntojen rakentamisvaiheessa, asuntojen jonotus- ja jakoperiaatteissa sekä viestinnässään. Johdanto Tämä asiakirja on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajiston hyväksymä kokoelma asumispoliittista vaikuttamista koskevia linjauksia. Linjapaperi sisältää HYYn tavoitteita Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas), Helsingin yliopiston, Helsingin kaupungin, ja valtionhallinnon suuntaan. Linjapaperille ei ole määritelty erillistä voimassaoloaikaa, mutta on suositeltavaa, että linjoja tarkistetaan viimeistään vuoden 2019 eduskuntavaalitavoitteita suunniteltaessa. Hyväksytty edustajiston kokouksessa Opiskelijoiden asumisen tuista ja asumisen kustannuksista on linjattu HYY:n toimeentulopoliittisessa linjapaperissa (hyväksytty edustajistossa ). Asuntorakentamisesta ja kaupunkikuvasta on myös linjattu ylioppilaskunnan Kaupunkiohjelmassa (hyväksytty edustajistossa ). Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Mannerheimintie 5 A, Helsinki, Finland 1

2 HYYn rooli asumispoliittisena toimijana HYY tukee Hoasia sen toiminnassa ja vaikuttaa kokonaisvaltaiseen opiskelija-asumispolitiikkaan Helsingin kaupungin alueella, mm. valtuustokausittain tarkistettaviin Helsingin ja ympäröivän seudun maankäyttö- ja asumissuunnitelmiin. Kansallisen opiskelija-asuntopolitiikan pääpaino tulee olla pääkaupunkiseudun asuntotilanteen parantamisessa. HYY vaikuttaa asumispolitiikkaan yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa erityisesti tätä tavoitetta silmällä pitäen. HYY ei rakennuta itse opiskelija-asuntoja, vaan tukee Hoasia pääkaupunkiseudun ensisijaisena opiskelijaasuntojen rakennuttajana. HYY tarjoaa jäsenpalvelunaan vähäisessä määrin neuvontaa asunnonhankinnasta ja asumiseen liittyvästä oikeusturvasta. HYY varmistaa, että opiskelija saa riittävästi tietoa asumisestaan myös yliopistolta ja Hoasilta. Pääkaupunkiseudun opiskelija-asumista ja asuntomarkkinoiden kehitystä arvioimaan tulee perustaa alueellinen yhteistyöelin, jossa on edustettuina pääkaupunkiseudun korkeakoulut, kunnat, opiskelijaasuntoyhteisöt sekä paikalliset opiskelijajärjestöt. Yhteistyöelin vaikuttaisi myös kansalliseen edunvalvontaan pääkaupunkiseudun tilanteen parantamiseksi. Yhteistyöelimen tulisi myös lieventää alkusyksyn opiskelija-asuntoruuhkaa pääkaupunkiseudulla ennakoimalla erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden asunnontarvetta. Asuntojen saatavuus pääkaupunkiseudulla Koskee yleistä sekä opiskelija-asuntorakentamista, tonttien luovuttamista rakentamiskäyttöön sekä pääkaupunkiseudun kehittämistä. Yleinen asuntopolitiikka Opiskelijat pienituloisina suosivat vuokra-asumista. Kuitenkin nykyinen asunto- ja veropolitiikka keskittyy vahvasti omistusasumisen tukemiseen, mikä pienentää edullisten vuokra-asuntojen määrää ja nostaa yleistä vuokratasoa. Valtion asumispolitiikan tulee tukea enemmän vuokra-asumista omistusasumisen sijaan. Opiskelija-asuntotuotannon lisäksi pääkaupunkiseudulle tarvitaan myös muuta kohtuuhintaista asumista, joka on myös opiskelijoiden saatavilla. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon Helsingin alueella on pysyttävä vuosittain vähintään Helsingin nykyisen maankäytön ja asumisen toteutusohjelman linjaamissa puitteissa eli 1000 vuokra-asunnossa vuosittain. (Lähde: Kotikaupunkina Helsinki: asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2012) Asuntomarkkinoita säänteleviä toimia tulee jatkaa ja tehostaa. Kaupunkien ja valtion on varmistettava kohtuuhintainen asuntotuotanto toteuttamalla kohteita omien asuntotuotantotoimistojen kautta, ja rakennusliikkeiltä on edellytettävä sekä vapaarahoitteisten, korkotuettujen että vuokra-asuntojen rakentamista samoille kohdealueille. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Mannerheimintie 5 A, Helsinki, Finland 2

3 Pääkaupunkiseudun erityisen hankalan tilanteen vuoksi valtion on tuettava yleishyödyllistä vuokraasuntorakentamista pääkaupunkiseudulle kohdistamalla siihen erityistoimenpiteitä, kuten investointiavustuksia, korkotukilainoja ja edullisia lainaehtoja. Yleisessä asumisrakentamisessa on löydettävä keinoja, joilla autopaikoista tulevat kustannukset kohdistuisivat autopaikkojen käyttäjiin. Autopaikkojen määrää tulee myös kokonaisuudessaan vähentää. Kantakaupungissa ja sen läheisyydessä sekä raideliikennelinjojen varrella autopaikkojen rakentamisvelvoite on poistettava kokonaan. Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä tarjontaan nähden suurin kysyntä kohdistuu pieniin asuntoihin eli yksiöihin ja kaksioihin, ja niiden vuokrat ovat suhteellisesti korkeimmat. Vapailta markkinoilta asunnon vuokraavat opiskelijat etsivät useimmiten pieniä asuntoja. Tilanteen helpottamiseksi ja vuokratason nousun hillitsemiseksi Helsingin on asuntopolitiikallaan edistettävä erityisesti pienten asuntojen rakentamista. Pienten asuntojen rakentamisen lisäksi Helsingin kaupungin kaavoituksen ja muun asuntopolitiikan on edistettävä yhteisöllisempää asumista. Nykyisen perheasuntomaisen asuntorakenteen muuttaminen enemmän yhteisöasumiselle kuten kommuuneille sopivaksi on sekä ekologisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti perusteltua. Kommuuniasumiselle on yhä enemmän kysyntää niin opiskelijoiden kuin muidenkin kaupunkilaisten kohdalla, mikä tekee muutoksesta relevantin yleisen asuntomarkkinatilanteen kannalta. Yhteisöasuminen tarjoaa myös viihtyisää, turvallista ja sosiaalisesti kestävää asumista opiskelijoillemme. Pääkaupunkiseudun tonttipolitiikka Pääkaupunkiseudun kaupunkien luovuttaessa tontteja yleishyödylliseen rakentamiseen on valtion sitouduttava luovuttamaan vastaavia tontteja vähintäänkin samassa suhteessa. Yleishyödylliselle rakentamiselle on varattava tontteja kaikilta uusilta rakennettavilta asuinalueilta. Erityisryhmistä opiskelijoiden asuntorakentamiseen luovutettavien tonttien on oltava joko lähellä alueen korkeakouluja tai hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä niistä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien tonttien luovutus ja koko alueen yleiskaavoitus on siirrettävä uuden metropolihallinnon alaisuuteen. Pääkaupunkiseudun asuntotilannetta voi näin käsitellä koko metropolialueen kehittymisen näkökulmasta. Asuntokannan lisääminen täydennysrakentamisella Asuntokantaa pääkaupunkiseudulla tulee lisätä myös ullakkorakentamisella, rakennusten korottamisella ja muulla täydennysrakentamisella sekä rakentamalla käytöstä poistetuille parkkipaikka- ja teollisuusalueille. Toimitilojen ja vanhojen teollisuusrakennusten muuttamista asunnoiksi tulisi edistää silloin kun tämä on taloudellisesti järkevää. Opiskelija-asuntojen määrän kasvattaminen Pääkaupunkiseudun (Helsinki-Espoo-Vantaa) opiskelija-asuntojen uustuotantoa on vuosina lisättävä siten, että uusia opiskelija-asuntoja valmistuisi vähintään 500 vuodessa. (Lähde: Opiskelijaasuntoselvitys 2012, Mikko Sedig) Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Mannerheimintie 5 A, Helsinki, Finland 3

4 HYYn pitkän tähtäimen tavoitteena on, että puolet pääkaupunkiseudun opiskelijoista voisi asua opiskelijaasunnoissa. Opiskelija-asuntojen on oltava vuokratasoltaan vapaiden markkinoiden asuntoja edullisempia. Hoasin tällä hetkellä toteuttamaa kampusperiaatetta, eli uusien asuntojen rakentamista oppilaitosten lähelle tai hyvien kulkuyhteyksien päähän niistä, on syytä jatkaa. Kampusten lähellä sijaitsevat opiskelija-asunnot tulisi voida aina rakentaa autopaikattomina. Uusien kohteiden rakentamisen lisäksi Hoasin tulee jatkaa vanhojen kiinteistöjen kartoittamista sekä omien kohteiden korottamista ja muuta täydennysrakentamista. Tarpeen tullen kannattamattomista ja matalan käyttöasteen kohteista on voitava luopua. Kuitenkin kohteista luopumiselle täytyy olla selkeät perusteet ja sen tulee tukea uudisrakentamista. Hoasin asuntojen kokonaismäärä ei saa vähentyä kohteista luopumisen vuoksi. Asumisen laatu Koskee asuntojen rakentamisen kriteerejä, opiskelijoiden toivomia asuntotyyppejä ja Hoasin käytäntöjä. Asuntojen rakentaminen ja sijainti Kaupunkien ja Hoasin tulee ottaa huomioon asuntojen ekologisuus, energiatehokkuus, terveellisyys, esteettömyys sekä viihtyisyys jo rakentamisvaiheessa ja tilojen suunnittelussa. Hoasin kaikki uudet asunnot on rakennettava esteettömiksi. Myös opiskelija-asuntojen asuinympäristön esteettömyyteen on kiinnitettävä huomiota. Hyvät julkiset liikenneyhteydet kodin, opiskelupaikan ja muiden palveluiden välillä ovat ensisijaisen tärkeitä, ja opiskelijat myös arvostavat hyviä yhteyksiä. Jo rakentamisvaiheessa täytyy ottaa huomioon opiskelijoiden moninaisuus: tarvitaan erilaisia asuntotyyppejä ja joustavia pohjaratkaisuja, jotka mahdollistavat asuntojen monipuolisen käytön esimerkiksi kaveri-, perhetai isoina yhteisöasuntoina. On tarkoituksenmukaista, että Hoasilla on erihintaisia ja -tyyppisiä asuntoja. Uusiin taloihin on kuitenkin hyvä rakentaa myös soluja, jotta tietyt asuntotyypit eivät keskittyisi vain tietyille alueille ja jotta asuntojen tarjonta olisi tarpeeksi monipuolista ja edullista. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa pitää noudattaa tiukkoja kriteerejä energiatehokkuudesta ja materiaalien ympäristöystävällisyydestä. Opiskelija-asuntorakentamiseen on sovellettava merkittävästi löyhempiä kriteerejä autopaikka- ja väestönsuojarakentamisen suhteen. Yleisessä asumisrakentamisessa on löydettävä keinoja, joilla autopaikoista tulevat kustannukset kohdistuisivat autopaikkojen käyttäjiin. Autopaikkojen määrää tulee myös kokonaisuudessaan vähentää. Hoasin täytyy tukea pyöräilyä ja jalankulkua tarjoamalla esimerkiksi riittävästi lukittuja pyörävarastoja, ja runkolukittavia pyörätelineitä. Hoasin sähkön hankinnassa tulee suosia uusiutuvia ja ekologisesti kestäviä vaihtoehtoja. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Mannerheimintie 5 A, Helsinki, Finland 4

5 Solu- ja perheasunnot Hoasilla Hoasin tulee panostaa solu- ja kaveriasuntojensa laatuun. Myös edullisten soluasuntojen tulee olla viihtyisiä. Soluasumisen viihtyisyyttä voidaan parantaa siten, että samaan soluun sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan saman kampuksen opiskelijoita. Soluasuntoa tulee olla mahdollista hakea yhdessä ystävän kanssa, sillä suurin osa soluasumisen huonoiksi koetuista puolista liittyy juuri tuntemattomiin kämppäkavereihin, joiden kanssa ei tulla toimeen. Asunnon hakemista tulee kehittää joustavampaan suuntaan siten, että opiskelija voi halutessaan hakea samanaikaisesti sekä kaveri- että perheasuntoa, eikä kaikkia lapsen kanssa asuntoa hakevia tule ohjata hakemaan vain perheasuntoa. Hoasilla tulee huomioida nykyistä joustavammin myös opiskelijoiden moninaiset ihmissuhteet ja transihmisten mahdollisuudet soluasunnoissa. Lähtökohtaisesti soluasuntoja ei jaeta sukupuolen mukaan, mutta asunnon hakijan tulee voida valita haluaako hän asua soluasunnossa, jossa on vain saman sukupuolen edustajia. Kansainvälisten opiskelijoiden asuminen Hoasin tulee seurata kansainvälisten opiskelijoiden määrän kehitystä ja sopeuttaa toimintaansa sen mukaisesti. Kansallisissa ja korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteissa tulee huomioida lisääntyvän opiskelijamäärän asunnontarve sekä kansainvälisten opiskelijoiden asumisen erityispiirteet. Kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista tulee edistää siten, että ulkomaalaiset opiskelijat asuvat samoissa asuntokohteissa suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Tämä on erityisen tärkeää kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla. Hoasin on muutettava sopimuksiaan vaihto-opiskelijoille vuokrattavista asunnoista siten, että vaihtoopiskelijoiden asuntojen hinta määräytyy samoin kuin muissakin asunnoissa. Kansainvälisiä opiskelijoita ei saa kohdella epätasa-arvoisesti asunnonhaussa. Kansainvälisten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia Hoasin sisällä on lisättävä. Kansainvälisillä tutkintoopiskelijoilla tulisi olla myös edustus Hoasin asumisen yhteistyöelimessä joko asukastoimikuntien kautta tai erillisellä mandaatilla, jotta heidän äänensä saataisiin paremmin kuulumaan Hoasin päätöksenteossa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Mannerheimintie 5 A, Helsinki, Finland 5

6 Yliopiston vastuu Helsingin yliopiston sekä korkeakoulujen ylipäätään tulee kantaa vastuunsa vaihto-opiskelijoidensa asumisesta sekä tarvittaessa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden asumisasioista. Yliopiston tulee viestiä asumispalveluista kansainvälisille opiskelijoille kattavasti, selkeästi ja luotettavasti niin, että asunnon löytäminen ja vuokrasopimuksen solmiminen olisi mahdollisimman helppoa ihmisille, jotka eivät ole tottuneet luovimaan Suomen vuokra-asuntomarkkinoilla. Ylioppilaskunta tukee yliopistoa viestinnässä kansainvälisille opiskelijoille. Vaihto-opiskelijoiden asuminen On kyseenalaista että vaihto-opiskelija joutuu Hoasilla asuessaan maksamaan tyhjäkäytön kustannukset vuokrassaan, jos asuntotakuu ei toteudu vaihto-opiskelijoille. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus jäädä asuntoon esimerkiksi edullisemmalla vuokralla myös kesän ajaksi niin halutessaan. Hoasin tulee tarjota asunnon kalustamisesta erillistä palvelua, josta opiskelijan on halutessaan mahdollisuus kieltäytyä. Hoasin palveluiden kehittäminen HYYn tavoitteita Hoasin toiminnan kehittämiseksi. HYYn nimeämillä edustajilla on mahdollisuus edistää tavoitteita Hoasin hallinnossa. Hoasin tulee suhtautua nykyistä myönteisemmin asukkaiden tekemiin järkeviin muutostöihin asunnossaan. Hoasin jonotuskäytäntöjä tulee tehdä läpinäkyvämmiksi ja selkeämmiksi asunnonhakijoille, jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada halutessaan selville tilanteensa asunnonhakuprosessin aikana. On olennaista, että Hoas ottaa yksilön tarpeet huomioon, mutta yhden selkeän jonon puuttuminen ei saa johtaa hakijoiden eriarvoiseen kohteluun Asukkaiden täytyy voida vaikuttaa ympäristöönsä esimerkiksi asukastoimikuntien kautta. Yhteistilojen olemassaolo on asukastoiminnan keskeinen edellytys. Asukastoimintaa tulee tukea erilaisin tavoin rahallisten avustusten lisäksi. Myös kansainvälisillä opiskelijoilla täytyy olla mahdollisuus toimia asukastoimikunnissa ja heitä tulee aktiivisesti kannustaa osallistumaan toimintaan. Asukastoiminnasta tulee tiedottaa myös englanniksi. Kaikkien Hoasin palvelujen, sopimusten ja viestinnän on oltava hyvin saatavissa myös ruotsiksi ja englanniksi. Hoasin on reagoitava asukkaiden esimerkiksi asuntojen terveellisyyttä ja viihtyisyyttä koskevaan palautteeseen nykyistä pontevammin. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Mannerheimintie 5 A, Helsinki, Finland 6

7 Väliaikaiset asumisen ratkaisut Koskee opiskelija-asumisen lisäksi myös yleistä asuntorakentamista. Väliaikaisella asumisella tarkoitetaan tässä asiakirjassa asumista ei-pysyväksi rakennetuissa kohteissa tai asumista väliaikaisesti ei-vuokrasopimusperusteisessa asumismuodossa maksua vastaan, esimerkkinä hostellimajoitusta pidempiaikaiset majoituspalvelut. Opiskelijan väliaikaista asumista ei ole tarkoitettu koko opiskeluajan asumiseen, vaan asuminen on tarkoitettu siihen asti, että opiskelija löytää pysyvän asunnon tai asunnon tarve muuten poistuu esimerkiksi opiskelijavaihdon päättyessä. Väliaikaisiksi rakennetut asunnot ovat epätyypillistä asuntorakentamista, joka on jo rakentamisvaiheessa suunniteltu väliaikaiseksi, tai jonka käyttöikä on normaalia asuntokantaa huomattavasti lyhyempi, esimerkkinä pienasuntorakentaminen tai ns. konttiasunnot. Väliaikainen asuminen tai väliaikaiseksi rakennetut asunnot ovat tarpeen erityisesti Suomeen vasta saapuneille vaihto-opiskelijoille ja kansainvälisille opiskelijoille tai syyslukukaudella ilman asuntoa jääneille uusille opiskelijoille. Pääkaupunkiseudun erittäin huonossa asuntotilanteessa väliaikaiset asumismuodot opiskelijoille ovat HYYn mukaan hyväksyttävissä, ja niiden kehittämistä sekä käyttöönottoa tulee pääkaupunkiseudulla selvittää. HYY ei itse järjestä hätä- tai väliaikaismajoitusta. On kuitenkin pidettävä huolta, että väliaikaisten asuntojen rakentaminen ei kilpaile varsinaisen yleishyödyllisen opiskelija-asuntojen vuokrarakentamisen kanssa (esim. rahoitus, tontit). Kaikkien erityisjärjestelyjen tulee olla tarkoitettuja varsinaista opiskelija-asumista täydentäviksi. Laadukkaasta opiskelija-asumisesta Suomessa tulee edelleen pitää kiinni. HYY näkee, että muuta asuntorakentamista koskevista normeista voidaan väliaikaisiksi rakennetuissa asunnoissa poiketa. Tällaisia ovat esimerkiksi asunnon minimikokoa, märkätiloja, esteettömyyttä tai energiatehokkuutta koskevat säädökset. Poikkeukset ovat perusteltuja asuntokannan lisäyksellä, erityisesti jos rakentaminen kohdistuu alueille, joille ei vielä pysyvää rakentamista ole suunniteltu tai voida vielä toteuttaa. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi rakentamista odottavat, kunnallistekniikan piirissä olevat alueet. Lisäksi myös asuntojen ekologisuuteen koko elinkaartensa aikana tulee kiinnittää huomiota. Opiskelijan väliaikaiset asumisratkaisut eivät saa heikentää hänen mahdollisuuttaan hakea ja saada Hoasin asuntotarjouksia, eivätkä heikentää hänen oikeuttaan opintososiaalisiin etuuksiin. HYYn tulee seurata jäsentensä oikeusturvan toteutumista väliaikaisessa asumisessa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Mannerheimintie 5 A, Helsinki, Finland 7