3 en-sukuiset, mm. -ION-, -ELSE-, -HET-, -IST-loppuiset paljon lainasanoja! ett-sukuiset, mm. -UM- ja -ERI-loppuiset

Transkriptio

1 SUBSTANTIIVIT Perustaivutus 1 en källa källan källor källorna 2 en granne grannen grannar grannarna 3 en trend trenden trender trenderna 4 ett område området områden områdena 5 ett bevis beviset bevis bevisen Mikä luokka? 1 en-sukuiset A-loppuiset 2 en-sukuiset, mm. -E ja -ING-loppuiset 3 en-sukuiset, mm. -ION-, -ELSE-, -HET-, -IST-loppuiset paljon lainasanoja! ett-sukuiset, mm. -UM- ja -ERI-loppuiset 4 ett-sukuiset, vokaaliloppuiset 5 ett-sukuiset, konsonanttiloppuiset en-sukuiset, -ARE-, -ER- ja -ANDE-loppuiset (= tekijät) Tarkista poikkeukset kielioppikirjasta! Tips: Opettele uuden sanan yhteydessä aina myös sen suku! EN-sukuisia on noin %, ETT-sukuisia noin % ruotsin substantiiveista. Elolliset olennot ovat melkein aina en-sukuisia. (ett barn, att vittne, ett syskon) Ett-sukuisiin kuuluvat ovat pääosin esineitä, ainesanoja ja abstrakteja substantiiveja.

2 SUBSTANTIIVIEN MÄÄRÄYSMUODOT = epämääräinen vai määräinen muoto? Epämääräinen muoto * asia/esine on uusi tai tuntematon Jag hittade EN penna på golvet. * vertauksissa SOM-sanan kanssa (= KUIN) Jag är hungrig som EN varg. * edustaa ryhmän kaikkia jäseniä (mikä tahansa) EN finne vet vad sauna är. Ei artikkelia: * abstraktisanat Alla talar om kärlek. * ainesanat Dricker du kaffe? * BLI / VARA + ammatti / kansallisuus / Är du turist? aate / uskonto / vastaava Jag blir lärare nästa år. POIKKEUS: mukana joku täsmennys Jag blir EN god lärare. Är du EN turist som talar svenska? * omistussanan perässä Här får du Lisas present. * SOM-rakenne (= -NA, -NÄ) Som barn var jag elak. * nästa-sanan ja monien pronominien perässä nästa vecka, många veckor * omat sukulaiset Har du sett morfar? * puhuttelu Medborgare! * sanonnat, rinnastukset ja luettelot i lugn och ro, bada bastu, Han har båt, bil, flygplan... Määräinen muoto * asia/esine on tuttu tai niitä on vain yksi Pennan är liten. Solen skiner. * usein, kun tekijänä lauseessa Lampan var på. * perässä ajan- tai paikanmääre Festen igår var fantastisk. * förra-sanan ja monien pronominien jälkeen förra året, den här boken, hela staden * ruumiinosa, vaate Jag har ont i magen. Ei artikkelia: * adjektiivi+substantiivi-ilmauksia, mm. svenska språket, Europeiska unionen, högra handen, Röda korset, Vita huset, första gången...

3 ERISNIMIEN SUKU JA MÄÄRÄISYYS EN-SUKUISIA: ETT-SUKUISIA: - ihmiset: den vackra Stefania Fernandez - asutut paikat: - eläimet: din välsmakande Mansikki maanosat: Asien är jättelitet. - kulkuneuvot: min snabba Helkama maat: det heta Finland - luonnonpaikat, joiden perussana en-suk.: maakunnat: det snabba Tavastland Atlanten är röd. (en ocean) kaupungit: det unga Åbo vår rena Pyhäjärvi (en sjö) paikkakunnat: det stora Eura Eura å är bred (en å) - luonnonpaikat, joiden perussana ett-suk. Mount Everest är lågt. (ett berg) Haltitunturi är högt. (ett fjäll) ******************************************************************************** Erisnimen eteen... MÄÄRÄISESSÄ MUODOSSA: EPÄMÄÄRÄISESSÄ MUODOSSA: - Pääsääntö: useimmiten - Pääsääntö: poikkeuksia - kansalaisuus: - arvonimet (ei monikoll. eikä a-lopp. naiset!) svensken Carl Gustaf president Halonen - ammatit: herr Nilsson vaktmästaren Laine målaren Palmu - eräät sukulaisuussanat: - useimmat sukulaisuussanat: hustrun Silvia broder Jakob sonen Carl faster Amanda - monikon arvonimet: prinsessorna Desiré och Louise - a-loppuiset (naisten) arvonimet: kronprinsessan Victoria - paikannimet: staden Tammerfors - kaikki muut substantiiviattribuutit, paitsi: - hotell, restaurang, kafé, bio tidningen Alasatakunta restaurang Kauttuan Kebab teveprogrammet De vackra och de djärva bio Kauttuan Kuva sjön Pyhäjärvi hotell Kauttuanhovi

4 ADJEKTIIVIT Perustaivutus * 3 muotoa, esim.: trevlig (perusmuoto), trevligt (T-muoto), trevliga (A-muoto) * oikeinkirjoituksessa vaihtelua, esim. god, gott, goda; dum, dumt, dumma * jotkut adjektiivit ovat taipumattomia, esim. bra, bra, bra; gyllene, gyllene, gyllene A. ennen pääsanaa B. pääsanan jälkeen en liten flicka / den lilla flickan flickan är liten / flickorna är små en-suk. perusmuoto epämääräinen en-suk. perusmuoto yksikkö ett-suk. T-muoto yksikkö määräinen A-muoto ett-suk. T-muoto monikko A-muoto monikko A-muoto ELI: A. ennen pääsanaa B. pääsanan jälkeen yksikkö en / någon liten flicka ett / något litet skåp den lilla flickan det lilla skåpet yksikkö En / Någon flicka är liten. Ett / Något skåp är litet. Flickan är liten. Skåpet är litet. monikko några små flickor några små skåp de små flickorna de små skåpen monikko Några flickor är små. Några skåp är små. Flickorna är små. Skåpen är små.

5 TAIPUMATTOMIA ADJEKTIIVEJA Suuntaa ilmaisevia: norra pohjoinen, pohjois- södra eteläinen, etelävästra läntinen, länsi- östra itäinen, itävänstra vasemmanpuoleinen högra oikeanpuoleinen övre ylempi, ylä- nedre alempi, alainre sisäinen, sisä- yttre ulkoinen, ulko- A-loppuisia: forna muinainen förra entinen, edellinen medeltida keskiaikainen nutida nykyaikainen, nykyinen framtida tuleva bra hyvä äkta aito extra ylimääräinen föga vähäinen ringa vähäinen noga tarkka nära läheinen, lähiprima ensiluokkainen stilla hiljainen S-loppuisia: avsides syrjäinen gammaldagsvanhanaikainen gratis ilmainen stackars raukka, parka Muita: fel väärä fjärran kaukainen lagom sopiva gyllene kultainen kul kiva öde autio Lisäksi: Kaikki ande-loppuiset adjektiivit ovat taipumattomia, esim. spännande (jännittävä). givande (antoisa), strålande (loistava), omfattande (laaja), blivande (tuleva)...

6 ADJEKTIIVIEN VERTAILUMUODOT * 3 vertailumuotoa: perusmuoto komparatiivi superlatiivi * tavallisin taivutus: perustaivutus -ARE -AST(E) esim. trevlig (-t, -a) trevligare trevligast(e) * muita taivutuksia: perustaivutus VOKAALI + -RE VOKAALI + -ST(A) esim. stor (-t, -a) större störst(a) u -> y; å -> ä; o -> ö (ung, tung, lång, trång, låg, hög, stor, grov) perustaivutus VARTALO + -RE VARTALO + -ST(A) esim. GOD (gott, goda) BÄTTRE BÄST(A) DÅLIG (-t, -a) SÄMRE SÄMST(A) LITEN (litet, lilla, små) MINDRE GAMMAL (-t, gamla) ÄLDRE MINST(A) ÄLDST(A) OND (ont, onda) VÄRRE VÄRST(A) perustaivutus MERA MEST esim. spännande (-, -) MERA spännande MEST spännande * -isk-päätteiset adjektiivit sekä partisiipit (usein pitkiä) * muista taivuttaa adjektiivia! Käyttö: - perusmuoto: kuin-sanana SOM (Madonna är lika bra som Kari Tapio.) - komparatiivi: kuin-sanana ÄN (Madonna är bättre än Kari Tapio.) taipumaton (paitsi mera-sanalla taivutettavat!) - superlatiivi: taipumaton (paitsi mest-sanalla taivutettavat!) pääsanan edessä käytettävä pitkää muotoa Ex. Den här staden är störst. den största staden Det här laget är bäst. det bästa laget Min bror är äldst. min äldsta bror

7 VERBIT Taivutusryhmät eli konjugaatiot perusmuoto preesens imperfekti (perfekti / pluskvamperfekti) supiini I jobba jobbar jobbade (har / hade) jobbat II ringa ringer ringde (har / hade) ringt köpa köper köpte (har / hade) köpt III tro tror trodde (har / hade) trott IV epäsäännöllisiä -> opeteltava ulkoa S-verbit * taivutus kuten jos olisi "normaali" verbi (poikkeus: preesens, poista -ER / -R) * eli: känna, känner, kände, känt >< kännas, känns, kändes, känts Käyttö * perusmuoto: apuverbien ja niiden kaltaisten verbien jälkeen, att-sanan perässä * preesens: "tapahtuu" (= nyt tai tulevaisuus) * imperfekti: "tapahtui" * perfekti: "on tapahtunut" * pluskvamperfekti: "oli tapahtunut" Huom! Supiinimuodon yhteydessä on käytettävä ha-apuverbiä! Futuurin ilmaiseminen 1. Preesens * lauseessa tulevaa ilmaiseva lauseenjäsen, useimmiten ajanmääre Ex. Jag fyller år om en vecka. 2. Ska / Tänker + perusmuoto * ilmaisee tekijän tahtoa tai aikomuksia Ex. Vi tänker / ska resa till Indien på sommaren. 3. Kommer att + perusmuoto * neutraali futuuri Ex. Vi kommer att ha fint vårväder idag. 4. Skulle + perusmuoto (suomeksi -isi) * ns. menneen ajan futuuri, lauseessa siis aina joku muukin menneen ajan verbi Ex. Hon visste inte vad hon skulle göra.

8 APUVERBIT perusmuoto preesens imperfekti supiinisuomeksi böra bör borde --- pitää; pitäisi få får fick fått saada kunna kan kunde kunnat osata, voida --- lär kuuluu, sanotaan, potentiaali --- måste måste --- täytyy, on varmaan; täytyi --- ska(ll) skulle --- aikoo, pitää; piti, pitäisi, -isi vilja vill ville velat haluta, tahtoa Huom! Ei samaan lauseeseen måste-verbiä ja inte-sanaa -> behöver / behövde + inte! Apuverbien kaltaiset verbit behöva II behöver behövde behövt tarvita *besluta I beslutar beslutade beslutat päättää bruka I brukar brukade brukat olla tapana börja I börjar började börjat alkaa *försöka II försöker försökte försökt yrittää hinna IV hinner hann hunnit ehtiä hoppas I hoppas hoppades hoppats toivoa *lova I lovar lovade lovat luvata låta IV låter lät låtit antaa, sallia låtsas I låtsas låtsades låtsats teeskennellä orka I orkar orkade orkat jaksaa råka I råkar råkade råkat sattua, joutua *slippa IV slipper slapp sluppit päästä tekemästä jotakin *sluta I slutar slutade slutat lopettaa synas II syns syntes synts näyttää, tuntua tyckas II tycks tycktes tyckts näyttää, tuntua tänka II tänker tänkte tänkt aikoa våga I vågar vågade vågat uskaltaa Huom! Näiden perässä pääverbi perusmuodossa, (* usein) ilman ATT-sanaa! Poikkeus! saada joku tekemään jotakin = få någon att göra något

9 VERBIN PERUSMUOTO ELI INFINITIIVI * esiintyy ruotsin kielessä joko ilman ATT-sanaa tai sen perässä Perusmuoto ilman ATT-sanaa 1. apuverbien ja apuverbin kaltaisten verbien jälkeen 2. aistihavainto + objekti + perusmuoto * Ex. Jag såg henne stjäla. = Jag såg att hon stal. (vrt. suomi: Näin hänen varastavan. = Näin että hän varasti.) * aistihavainto = se, höra, känna, be, säga, påstå Perusmuoto ATT-sanan perässä 1. muiden verbien jälkeen Jag älskar att simma. 2. substantiivien jälkeen Jag har inte tid att simma. 3. adjektiivien jälkeen Det är så trevligt att simma. 4. pronominien jälkeen Nu har jag inte mycket att simma. 5. prepositioiden jälkeen Jag är bra på att simma. * sis. lauseenvastikkeet: genom att (= tekemällä) Genom att simma håller man sig i kondition. för att (= tehdäkseen) Jag kom till simhallen för att simma. utan att (= tekemättä) Jag kunde inte leva utan att simma. 6. perusmuoto lauseen subjektina (-MINEN) Att simma är kul!

10 KONJUNKTIOT Alistuskonjuktiot aloittavat aina sivulauseen -> sivulauseen sanajärjestys att että för att jotta så att jotta, niin että eftersom koska då koska, kun därför att siksi että när kun så snart / fort (som) niin pian kuin innan ennen kuin + myönt. förrän ennen kuin + kielt. medan sillä aikaa kun, kun taas sedan sen jälkeen kun tills kunnes om jos ifall jos bara jos vain, kunpa fast(än) vaikka trots att huolimatta siitä että även om vaikka(kin) (så)som niin kuin, kuten liksom niin kuin, samoin kuin som om ikään kuin som positiivi + kuin än komparatiivi + kuin ju - desto / dess sitä - mitä såvitt sikäli kuin om -ko, -kö (kysyvän sivulauseen aloittaja) Rinnastuskonjunktiot perässä samanlainen lause kuin edellä on, joko pää- tai sivulause och ja för sillä samt sekä men mutta (ei siis SL!) både - och sekä - että utan vaan såväl - som sekä - että eller tai, vai dels - dels osaksi - osaksi antingen - eller joko - tai än - än milloin - milloin vare sig / varken - eller ei - eikä inte bara - utan också ei ainoastaan - vaan myös

11 SANAJÄRJESTYS Päälause 1. SUBJ PRED --- LIIKK MUUT Du var inte hemma i går kväll? 2. MUU PRED SUBJ LIIKK MUUT Varför kan du alltid svara på mina frågor? Att han åt visste jag inte då. MUISTA! Päälauseessa predikaatti on aina toisena lauseenjäsenenä. Poikkeukset: verbillä alkavat kysymykset: käskylauseet: Tycker du inte om rockmusik? Hjälp mig nu! Sivulause KON SU KIE/LM PRE MUUT... eftersom hon alltid kommer lite för sent till skolan.... varför min kompis inte ville komma med på resan. MUISTA! kysyvä sivulause alkaa joko kysymyssanalla tai OM-sanalla Han frågade varför jag aldrig kunde förstå hans frågor. Jag visste inte OM du ville spela kort. jos sivulauseen aloittava kysymyssana on subjekti, lisätään SOM Jag kunde inte se vem SOM kom in. SOM-relatiivilauseessa prepositio on lauseen lopussa Båten som vi förra veckan reste med har gått på grund.