* tapa, sääntö, ohje, määräys (Här talas svenska.) * agentti: AV (Jag målade huset. ---> Huset målades AV mig.) (Muista taivuttaa pronominit!

Transkriptio

1 VERBIT IMPERATIIVI (käskymuoto) Muodostus "Mitä yhteistä perusmuodolla ja preesensmuodolla?" I BÖRJA II RING a III TRO IV SKRIV a BÖRJA r RING er TRO r SKRIV er Huom! Vain yksi M käskee (kom! glöm!). Poikkeus: vara - är => VAR! Käyttö * Ole tarkkana refleksiiviverbien kanssa - muista taivuttaa myös refleksiivipronomini: Esim. Klä dig! Klä er! (klä III sig) * Samoin perässä tuleva adjektiivi: Esim. var så god_! var så goda! * Kieltosana verbin perässä, esim. Gå inte! S-PASSIIVI * tapa, sääntö, ohje, määräys (Här talas svenska.) * agentti: AV (Jag målade huset. ---> Huset målades AV mig.) (Muista taivuttaa pronominit!) Imperfekti Perfekti & Pluskvamperf. Apuverbin kanssa (+S) Huset målades. Huset har målats. Huset ska målas. * * * * * * * * * * * * * * Preesens (käskymuodon perään S) Huset målas. Läxorna görs. Boken läses. Mjölk köps. Muistettavaa: * uusi "subjekti" (useimmiten tekemisen kohde). * jos ei subjektia -> lisää muodollinen subjekti DET Det talas mycket om klimatförändringen. * tarkkana persoonapronominien kanssa! (Vi fotograferade henne. = Hon fotograferades av oss.)

2 S-VERBIT * S verbin lopussa ei aina tarkoita passiivia, vaan se voi kuulua kiinteästi verbiin * taivuta ilman S:ää ja lisää lopuksi S; preesens: tee käskymuoto + S * esim. andas I hengittää avundas I kadehtia fattas I puuttua (huom! fatta I = tajuta, ymmärtää) finnas IV olla olemassa (huom! finna IV = löytää) förändras I muuttua (huom! förändra I = muuttaa jtak) hoppas I toivoa (huom! hoppa I = hypätä, hyppiä) kramas I halata toisiaan (huom! krama I = halata jk) kräkas II oksentaa kvävas II tukehtua kännas II tuntua (huom! känna II = tuntea) (miss)lyckas I (epä)onnistua (huom! (miss)lycka -n = (epä)onni) låtsas I minnas II teeskennellä muistaa mötas II tavata toisensa (huom! möta II = tavata jk) samlas I kerääntyä, kokoontua (huom! samla I = kerätä, koota) ses IV nähdä toisensa (huom! se = nähdä jtak / jk) skämmas II svettas I synas II trivas II hävetä hikoilla näkyä viihtyä träffas I tavata toisensa (huom! träffa I = tavata jk) tyckas II umgås IV tuntua, näyttää jltk (huom! tycka II = olla jtak mieltä; (+ om) pitää jstak) seurustella utvecklas I kehittyä (huom! utveckla I = kehittää) vistas I åldras I oleskella vanhentua

3 KONDITIONAALI (-isi-muoto) I konditionaali (esim. olisin, tulisitte) Matkustaisin Italiaan, jos minulla olisi rahaa. Jag skulle resa till Italien om jag hade pengar. Soittaisin, jos et tulisi. Jag skulle ringa om du inte kom. (SANAJÄRJESTYS!) SKULLE PERUSMUOTO OM IMPERFEKTI II konditionaali (esim. olisin ollut, olisitte tulleet) Olisin matkustanut Italiaan, jos minulla olisi ollut rahaa. Jag skulle ha rest till Italien om jag hade haft pengar. Olisin soittanut, jos et olisi tullut. Jag skulle ha ringt om du inte hade kommit. (SANAJÄRJESTYS!) SKULLE HA SUPIINI OM HADE SUPIINI

4 PARTISIIPIT Partisiipin preesens (juokseva, juosten, kävelevä, kävellen) * taivutuspääte: -ANDE (perusmuodon lopussa A) / -ENDE (perusmuodon lopussa muu vokaali) tala -> talande gå -> gående * poikkeuksia: blivande (tuleva), givande (antoisa), tagande (ottava) * verbiin liittyvät lisäsanat laitetaan partisiipin eteen må väl -> välmående tala fort -> forttalande * vertailu tehdään mer(a)- ja mest-sanoilla * jotkut partisiipit ovat muuttuneet substantiiveiksi, joista ihmistä tarkoittavat ovat en-sukuisia ja asiat ett-sukuisia en studerande 5 ett meddelande 4 Partisiipin perfekti (juossut, juostu, kävellyt, kävelty) * säännöllisten (ja joidenkin epäsäännöllisten) verbien taivutus: I II III supiini = ett-muoto talad ringd mådd en-muoto: muuta lopun t(t) -> d(d) (ei K-P-T-S-X-verbit!) talat ringt mått monikko: en-muodon loppuun -A (ei -ADA! -> -ADE) talade ringda mådda * IT-päätteisten epäsäännöllisten verbien taivutus: supiinista pois IT + EN / ET / NA sprungit -> sprung/en, -et, -na * poikkeuksia: gå -> gången, gånget, gångna; ge -> given, givet, givna; betala -> betald, betalt, betalda; koka -> kokt, kokt, kokta * verbiin liittyvät lisäsanat laitetaan partisiipin eteen tycka om -> omtyckt, -, -a glömma bort -> bortglöm/d, -t, -da * vertailu tehdään mer(a)- ja mest-sanoilla BLI- JA VARA-PASSIIVI * muodostus: bli-passiivi: bli (sopiva aikamuoto!) + partisiipin perfekti (pääsanan mukaan taivutettu) vara-passiivi: vara (preesens / imperfekti) + partisiipin perfekti (pääsanan mukaan taivutettu) * agentti muodostetaan av-preposition avulla * Ex. Finlandia är tonsatt av Jean Sibelius. Presidenten blev ivrigt fotograferad utanför Slottet. Skivan har blivit slutsåld.

5 PRONOMINIT PERSOONA- JA REFLEKSIIVIPRONOMINIT Muutama huomio: preposition perään EI KOSKAAN: jag, du, han, hon, vi, ni, de preposition perään AINA: mig, dig, honom, henne, den/det, oss, er, dem/dom (tai omistusmuoto: Jag tycker om mina vänner.) en människa = HON; en person = HAN pronominin jälkeinen "määräisyys": vi finnar, du lyckliga människa_ (substantiivi epämääräiseen, adjektiivi määräiseen muotoon) sig = 'itsensä', 'itseään', 'itselleen' erityisen tarkkana yksikön 3. ja monikon 3. persoonan kanssa - mieti, keneen tekeminen kohdistuu ('häntä', 'hänet', 'hänelle' => honom / henne vai 'itsensä', 'itseään', 'itselleen' => sig) sig on siis "sama" kuin lauseen subjekti esim. Han tvättar sig. Han tvättar honom. Han lagade mat åt sig. Han lagade mat åt honom. sin / sitt / sina = '-nsa' / '-nsä' erityisen tarkkana yksikön 3. ja monikon 3. persoonan kanssa - mieti, kuka omistaa ('hänen' => hans / hennes tai 'heidän' => deras vai pelkkä '-nsa', '-nsä' => sin, sitt, sina) sin, sitt sina -sanojen kanssa omistaja on siis lauseen subjekti! esim. Ulla reparerar sin cykel själv. Ulla reparerar hennes cykel själv. HUOM! SUBJEKTINA EI saa KOSKAAN olla sin, sitt, sina! esim. Ulla och sin man... => Ulla och hennes man reparerar sina cyklar själva.

6 RELATIIVIPRONOMINIT - aloittavat SIVULAUSEEN som = 'joka', 'jota', 'jonka (EI OMISTUSMUOTO!)'... prepositio lauseen loppuun tai vähintään verbin perään esim. Flickan som jag är kär i heter Victoria Ingrid Alice Désirée Bernadotte. jos som ei ole subjekti, se voidaan jättää pois (mutta ei tarvitse) ingen + som; någon + som; sådan + som; superlatiivi + som esim. Det är svårt att hitta en sådan bok som alla skulle tycka om. Det viktigaste som du kan göra är att upprepa. allt som = kaikki MIKÄ (subj.) vilken / vilket / vilka = 'joka', 'jota', 'jonka (EI OMISTUSMUOTO!)'... prepositio voi olla edessä esim. Huset i vilket jag bor är en villa. vilket = något som = 'mikä' (taivutusmuotoineen) viittaa koko edelläolevaan lauseeseen esim. Att gå i gymnasiet är tungt vilket nästan alla gymnasister vet. vars = 'jonka (VAIN OMISTUSMUOTO!), joiden' perässä tultava substantiivi (omistussanaa seuraavassa muodossa!) vad = 'se mikä', 'se mitä' (taivutusmuotoineen) allt vad = kaikki MITÄ (obj.) esim. Allt vad du säger är struntprat. där / dit / då = 'jossa' / 'jonne', 'johon' / 'jolloin' ei prepositiota eteen

7 KYSYVÄT PRONOMINIT Yleistä: prepositio tulee lauseen loppuun (Vem tittar du på?) tarvitaanko perään SOM sivulauseessa? vem ("valinnainen monikkomuoto": vilka) = 'kuka', 'ketkä' perään ei saa laittaa substantiivia (=> vilken, vilket, vilka)! vems = 'kenen', 'keiden' omistusmuoto => adjektiivista A-muoto, substantiivista epämääräinen muoto vad = 'mikä', 'mitä' perään ei saa laittaa substantiivia (=> vilken, vilket, vilka)! vad för en, vad för ett, vad för = 'mikä, millainen' artikkelia taivutettava! vastaukseksi substantiivi (tyyppi/malli ym.; esim. paketti-, kuorma-, henkilöauto) vilken, vilket, vilka = 'mikä' vastaukseksi substantiivi (nimi; esim. Volvo, Saab, Peugeot, Citroën...) vilkendera, vilketdera = 'kumpi' harvinainen (useammin käytössä: vilken, vilket, vilka) perässä substantiivi määräisessä muodossa! hurdan, hurdant, hurdana = 'millainen' vastaukseksi adjektiivi (esim. punainen, nopea, rähjäinen, saastuttava) Älä unohda näitäkään (vaikkeivät pronomineja olekaan): hur = 'miten' när = 'milloin' var = 'missä' vart = 'mihin, minne' varifrån = 'mistä (paikasta)' eteen ei prepositiota!

8 INDEFINIITTIPRONOMINIT Epämääräisiä muotoja peräänsä saavat: någon, något, några 'joku', 'jokin', 'kukaan', 'mikään' pelkkä någon = joku (ihminen); pelkkä något = jokin (asia); pelkkä några = jotkut (ihmiset) kielteisten lauseiden epämääräinen artikkeli esim. Jag tror att jag inte har någon bil. (siis ei:... att jag inte har en bil.) någonting 'jotakin', 'mitään' någonting = ett-sukuinen, perään adjektiivi T-muodossa ingen, inget, inga 'ei kukaan', 'ei mikään' pelkkä ingen = ei kukaan; pelkkä inget = ei mitään; pelkkä inga = ei ketkään ingenting 'ei mikään', 'ei mitään' ingenting = ett-sukuinen, perään adjektiivi T-muodossa hajoaminen (esim. ingenting => inte + någonting) SANAJÄRJESTYS! 1) sivulauseissa, paitsi jos subjektina: esim.... att jag inte vet någonting. 2) liittoverbimuodoissa: esim. Jag har inte gjort någonting. 3) verbi + prepositio: esim. Jag tycker inte om någonting. många 'useat', 'monet' fler(a) 'useat', 'monet', 'useammat' de flesta 'useimmat' få 'muutamat', 'harvat', 'vähän' färre 'harvemmat' Huom.! många, flera, de flesta, få ja färre + substantiivi monikossa mycket, mera, lite ja mindre + substantiivi yksikössä tai ainesana all, allt, alla 'kaikki' pelkkä allt = kaikki (asiat); pelkkä alla = kaikki (ihmiset) allting 'kaikki' allting = ett-sukuinen, perään adjektiivi T-muodossa

9 (en) annan, (ett) annat, andra 'toinen', 'muu' epämääräiset artikkelit useimmiten edessä yksikössä pelkkä andra = muut ihmiset varannan, vartannat 'joka toinen' varje 'jokainen' varenda, vartenda 'jokikinen' var och en; vars och ens 'jokainen ihminen'; 'jokaisen ihmisen' (omistusm.) kysymyssana (_) + som helst 'kysymyssana + tahansa' Määräisiä muotoja peräänsä saavat: själv, självt, själva 'itse' själva 'vieläpä, '-kin' muista taivuttaa! esim. Själva (den) finska presidenten...) båda = bägge 'molemmat' esim. Båda (de) nya böckerna köpte jag. hela 'koko' esim. Hela (den) lilla staden väntade då. Pääsanattomia: man (subj.) 'ei suomennosta' tuntematon tekijä en (obj.) 'ei suomennosta' tuntematon objekti esim. Man tror ofta att ens föräldrar inte förstår en. ens (omistusm.) 'ei suomennosta' tuntematon omistusmuoto esim. Man upptäcker snabbt att ens beteende börjar förändras. Man står i sin egen kraftcirkel, och bestämmer själv när man vill låta någon träda in i ens cirkel och när man vill stänga sina gränser.

10 LUKUSANAT * opettele / kertaa huolellisesti lukusanat ennen yo-koetta Perusluvut * substantiivi (ja adjektiivi) perässä EPÄMÄÄRÄISESSÄ muodossa, esim.: tre feta prinsessor två fula prinsar en vacker groda Järjestysluvut * määräinen artikkeli useimmiten järjestyslukujen edessä, ellei edessä ole esim. omistussanaa: den andra bilen i raden * järjestysluvun perässä substantiivi (ja adjektiivi) MÄÄRÄISESSÄ muodossa: den första stora snöstormen i Sverige HUOM! min första verkliga resa utomlands * päiväys: den 13 december 2007 ELI: ei prepositiota! + määr. art (ei pistettä!) + december + ei prepositiota! * vakiintuneet ilmaukset ilman määräistä artikkelia, esim.: andra världskriget sjunde himlen för första gången Lukusanailmauksia ÅR 2008 I ÅR I början / mitten / slutet AV 2000-talet ÅRET 2008 PÅ 1900-talet VID årsskiftet VARANNAN dag VARTANNAT år VAR TREDJE dag VART FEMTE år EN HALV timme ETT HALVT år två och en halv timme I mina bästa år I tonåren I tjugo års ålder HUNDRATALS vargar = flera hundra vargar (ett tiotal >< tiotals) ETT HUNDRATAL fåglar = cirka / ungefär hundra fåglar (ett tusental >< tusentals)