Opettele uuden sanan yhteydessä aina myös sen suku!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettele uuden sanan yhteydessä aina myös sen suku!"

Transkriptio

1 SUBSTANTIIVIT PERUSTAIVUTUS 1 en källa källan källor källorna 2 en granne grannen grannar grannarna 3 en trend trenden trender trenderna 4 ett område området områden områdena 5 ett bevis beviset bevis bevisen Opettele uuden sanan yhteydessä aina myös sen suku! Mikä luokka? 1 en-sukuiset A-loppuiset 2 en-sukuiset, mm. -E ja -ING-loppuiset 3 en-sukuiset, mm. -ION-, -ELSE-, -HET-, -IST-loppuiset paljon lainasanoja! ett-sukuiset, mm. -UM- ja -ERI-loppuiset 4 ett-sukuiset, vokaaliloppuiset 5 ett-sukuiset, konsonanttiloppuiset en-sukuiset, -ARE-, -ER- ja -ANDE-loppuiset (= tekijät) Tarkista poikkeukset kielioppikirjasta! EN-sukuisia on noin %, ETT-sukuisia noin % ruotsin substantiiveista. Jos et tiedä, kannattaa siis veikata EN-sukuiseksi. Etenkin ihmissanat (ammatit, sukulaisuussanat, ihmisten nimet...) mutta myös muut elolliset olennot ovat useimmiten en-sukuisia. esim. ett barn, ett vittne, ett syskon Ett-sukuiset sanat ovat pääosin esineitä, ainesanoja ja abstrakteja substantiiveja.

2 SUBSTANTIIVIEN MÄÄRÄYSMUODOT = epämääräinen vai määräinen muoto? Epämääräinen muoto * esittelet asian (tulisiko: eräs, joku, yksi?) Jag hittade EN penna på golvet. * vertauksissa SOM-sanan kanssa (= KUIN) Jag är hungrig som EN varg. * yksi edustaa kaikkia ryhmässä (jokaikinen) EN finne vet vad sauna är. Ei artikkelia: * abstraktisanat Alla talar om kärlek. * ainesanat Dricker du kaffe? * BLI / VARA + ammatti / kansallisuus / Jag blir lärare nästa år. aate / uskonto / vastaava Är du turist? jos mukana millainen Jag blir EN god lärare. Är du EN turist som talar svenska? * omistussanan perässä Här får du Lisas present. * SOM-rakenne (= -NA, -NÄ) Som barn var jag elak. * nästa-sanan ja monien pronominien perässä nästa vecka, många veckor * omat sukulaiset Har du sett morfar? * puhuttelu Medborgare! * sanonnat, rinnastukset ja luettelot i lugn och ro, bada bastu, Määräinen muoto * asia/esine on esitelty tai "tietty, se" Pennan är liten. Han har båt, bil, flygplan... Solen skiner. * usein, kun tekijänä lauseessa Lampan var på. * perässä ajan- tai paikanmääre Festen igår var fantastisk. * förra-sanan ja monien pronominien jälkeen förra året, den här boken, hela staden * ruumiinosa, vaate Jag har ont i magen. Ei artikkelia: * adjektiivi+substantiivi-ilmauksia, esim. svenska språket, Europeiska unionen, högra handen, Röda korset, Vita huset, första gången...

3 ERISNIMIEN SUKU JA MÄÄRÄISYYS EN-SUKUISIA: ETT-SUKUISIA: - ihmiset: den vackra Stefania Fernandez - asutut paikat: - eläimet: din välsmakande Mansikki maanosat: Asien är jättelitet. - kulkuneuvot: min snabba Helkama maat: det heta Finland - luonnonpaikat, joiden perussana en-suk.: maakunnat: det snabba Tavastland Atlanten är röd. (en ocean) vår rena Pyhäjärvi (en sjö) Eura å är bred (en å) kaupungit: det unga Åbo paikkakunnat: det stora Eura - luonnonpaikat, joiden perussana ett-suk. Mount Everest är lågt. (ett berg) Haltitunturi är högt. (ett fjäll) ******************************************************************************** ERISNIMEN ETEEN... MÄÄRÄISESSÄ MUODOSSA: EPÄMÄÄRÄISESSÄ MUODOSSA: - Pääsääntö: useimmiten - Pääsääntö: poikkeuksia - kansalaisuus: - arvonimet (ei monikoll. eikä a-lopp. naiset!) svensken Carl Gustaf president Halonen - ammatit: herr Nilsson vaktmästaren Laine målaren Palmu - eräät sukulaisuussanat: - useimmat sukulaisuussanat: hustrun Silvia sonen Carl - monikon arvonimet: prinsessorna Desiré och Louise - a-loppuiset (naisten) arvonimet: - paikannimet: kronprinsessan Victoria staden Tammerfors broder Jakob faster Amanda - kaikki muut substantiiviattribuutit, paitsi: - hotell, restaurang, kafé, bio tidningen Alasatakunta teveprogrammet De vackra och de djärva sjön Pyhäjärvi restaurang Kauttuan Kebab bio Kauttuan Kuva hotell Kauttuanhovi

4 ADJEKTIIVIT PERUSTAIVUTUS 3 muotoa, esim.: trevlig (perusmuoto), trevligt (T-muoto), trevliga (A-muoto) oikeinkirjoituksessa vaihtelua, esim. god, gott, goda; dum, dumt, dumma jotkut adjektiivit ovat taipumattomia, esim. bra, bra, bra; kul, kul, kul Ennen pääsanaa (sellainen se) en liten flicka / den lilla flickan Pääsanan jälkeen (se on sellainen) flickan är liten / flickorna är små en-suk. perusmuoto epämääräinen en-suk. perusmuoto yksikkö ett-suk. T-muoto yksikkö määräinen A-muoto monikko A-muoto ett-suk. T-muoto monikko A-muoto ELI: Ennen pääsanaa yksikkö en / någon liten flicka ett / något litet skåp den lilla flickan det lilla skåpet monikko några små flickor några små skåp de små flickorna de små skåpen Pääsanan jälkeen yksikkö En / Någon flicka är liten. Ett / Något skåp är litet. Flickan är liten. Skåpet är litet. monikko Några flickor är små. Några skåp är små. Flickorna är små. Skåpen är små.

5 TAIPUMATTOMIA ADJEKTIIVEJA helppo käyttää, koska vain yksi muoto (aina oikeassa muodossa) Suuntaa ilmaisevia: norra pohjoinen, pohjois- södra eteläinen, etelävästra läntinen, länsi- östra itäinen, itävänstra vasemmanpuoleinen högra oikeanpuoleinen övre ylempi, ylä- nedre alempi, alainre sisäinen, sisä- yttre ulkoinen, ulko- A-loppuisia: forna muinainen förra entinen, edellinen medeltida keskiaikainen nutida nykyaikainen, nykyinen framtida tuleva bra hyvä äkta aito extra ylimääräinen föga vähäinen ringa vähäinen noga tarkka nära läheinen, lähiprima ensiluokkainen stilla hiljainen S-loppuisia: avsides syrjäinen gammaldagsvanhanaikainen gratis ilmainen stackars raukka, parka Muita: fel väärä fjärran kaukainen lagom sopiva gyllene kultainen kul kiva öde autio Lisäksi: Kaikki ande-loppuiset adjektiivit ovat taipumattomia, esim. spännande (jännittävä). givande (antoisa), strålande (loistava), omfattande (laaja), blivande (tuleva)...

6 ADJEKTIIVIEN VERTAILUMUODOT 3 vertailumuotoa: perusmuoto komparatiivi superlatiivi tavallisin taivutus: perustaivutus -ARE -AST(E) esim. trevlig (-t, -a) trevligare trevligast(e) muita taivutuksia: perustaivutus VOKAALI + -RE VOKAALI + -ST(A) esim. stor (-t, -a) större störst(a) u -> y; å -> ä; o -> ö (ung, tung, lång, trång, låg, hög, stor, grov) perustaivutus VARTALO + -RE VARTALO + -ST(A) esim. GOD (gott, goda) BÄTTRE BÄST(A) DÅLIG (-t, -a) SÄMRE SÄMST(A) LITEN (litet, lilla, små) MINDRE MINST(A) GAMMAL (-t, gamla) ÄLDRE ÄLDST(A) OND (ont, onda) VÄRRE VÄRST(A) perustaivutus MERA MEST esim. spännande (-, -) MERA spännande MEST spännande * -isk-päätteiset adjektiivit sekä partisiipit (usein pitkiä) * muista taivuttaa adjektiivia! perusmuoto: komparatiivi: kuin-sana SOM (Madonna är lika bra som Kari Tapio.) kuin-sana ÄN (Madonna är bättre än Kari Tapio.) taipumaton (paitsi mera-sanalla taivutettavat!) superlatiivi: taipumaton (paitsi mest-sanalla taivutettavat!) pääsanan edessä käytettävä pitkää muotoa ('sellaisin se') Den här staden är störst. Det här laget är bäst. Min bror är äldst. den största staden det bästa laget min äldsta bror

7 PRONOMINIT PERSOONA- JA REFLEKSIIVIPRONOMINIT preposition perään EI KOSKAAN: jag, du, han, hon, vi, ni, de/dom preposition perään AINA: mig, dig, honom, henne, den/det, oss, er, dem/dom (tai omistusmuoto: Jag tycker om mina vänner.) en människa = HON; en person = HAN pronominin jälkeinen "määräisyys": vi finnar, du lyckliga människa_ (substantiivi epämääräiseen, adjektiivi määräiseen muotoon) sig = 'itsensä', 'itseään', 'itselleen' tarkkana yksikön 3. ja monikon 3. persoonan kanssa - kenelle tehdään ('häntä', 'hänet', 'hänelle' honom / henne vai: 'itsensä', 'itseään', 'itselleen' sig) sig on siis "sama" kuin lauseen subjekti Han tvättar sig. Han lagade mat åt sig. Han tvättar honom. Han lagade mat åt honom. sin / sitt / sina = '-nsa' / '-nsä' tarkkana yksikön 3. ja monikon 3. persoonan kanssa - kuka omistaa ('hänen' hans / hennes tai 'heidän' deras vai: pelkkä '-nsa', '-nsä' sin, sitt, sina) sin, sitt sina -sanojen kanssa omistaja on siis lauseen tekijä! Ulla reparerar sin cykel själv. Ulla reparerar hennes cykel själv.

8 RELATIIVIPRONOMINIT aloittavat aina SIVULAUSEEN (KON - SU - KIE - PRE) som = 'joka, jota, jonka (EI OMISTUSMUOTO!)'... sekä yksikkö että monikko, sekä en- että ett-sukuinen prepositio sivulauseen lopussa tai ainakin vasta verbin jälkeen Flickan som jag är kär i heter Victoria Ingrid Alice Désirée Bernadotte. jos som ei ole subjekti, sen voi jättää pois (mutta ei tarvitse) ingen + som; någon + som; sådan + som; superlatiivi + som Det är svårt att hitta en sådan bok som alla skulle tycka om. Det viktigaste som du kan göra är att upprepa. allt som = kaikki MIKÄ (subj.) vilken / vilket / vilka = 'joka, jota, jonka (EI OMISTUSMUOTO!)'... prepositio voi olla edessä Huset i vilket jag bor är en villa. (= Huset som jag bor i är en villa.) vilket = något som = 'mikä' (taivutusmuotoineen) viittaa koko edelläolevaan lauseeseen Att gå i gymnasiet är tungt vilket nästan alla gymnasister vet. vars = 'jonka (VAIN OMISTUSMUOTO!), joiden' perässä tulee omistettava asia ilman artikkeleita, esim.... vars snygga flickvän... vad = 'se mikä, se mitä' (taivutusmuotoineen) allt vad = kaikki MITÄ (obj.) Allt vad du säger är struntprat. där / dit / då = 'jossa' / 'jonne, johon' / 'jolloin' ei prepositiota eteen

9 KYSYVÄT PRONOMINIT (eli interrogatiivipronominit) käytetään kun ei tiedetä tai halutaan tietää jotain prepositio tulee lauseen loppuun (Vem tittar du på?) tarvitaanko OM sivuauseessa? Milloin? tarvitaanko perään SOM sivulauseessa? Milloin? vem? ("valinnainen monikkomuoto": vilka) = kuka?, ketkä? perään ei saa laittaa substantiivia ( vilken, vilket, vilka)! vems? = kenen?, keiden? omistusmuoto perään adjektiivista A-muoto, substantiivista artikkelit pois vad? = mikä?, mitä? perään ei saa laittaa substantiivia ( vilken, vilket, vilka)! vad för en?, vad för ett?, vad för? = mikä?, millainen?, "minkä tyyppinen?" muista artikkeli yksikössä! vastaukseksi substantiivi (tyyppi/malli ym.; paketti-, kuorma-, henkilöauto) vilken?, vilket?, vilka? = mikä?, "minkä niminen?" vastaukseksi substantiivi (nimi; Volvo, Saab, Peugeot, Citroën...) hurdan?, hurdant?, hurdana? = millainen? vastaukseksi adjektiivi (punainen, nopea, rähjäinen, saastuttava) Älä unohda näitäkään (vaikkeivät pronomineja olekaan): hur? = miten? när? = milloin? varför? = miksi? var? = missä? vart? = mihin, minne? varifrån? = mistä (paikasta)? näiden eteen ei prepositiota! som helst = tahansa

10 INDEFINIITTIPRONOMINIT Epämääräisiä muotoja näiden jälkeen: någon, något, några någonting 'joku', 'jokin', 'kukaan', 'mikään' pelkkä någon = joku (ihminen); pelkkä något = jokin (asia); pelkkä några = jotkut (ihmiset) kielteisten lauseiden epämääräinen artikkeli (eli: inte en inte någon) esim. Jag tror att jag inte har någon bil. (siis ei:... att jag inte har en bil.) 'jotakin', 'mitään' någonting = ett-sukuinen, perään adjektiivi T-muodossa ingen, inget, inga ingenting all, allt, alla allting 'ei kukaan', 'ei mikään' pelkkä ingen = ei kukaan; pelkkä inget = ei mitään; pelkkä inga = ei ketkään 'ei mikään', 'ei mitään' ingenting = ett-sukuinen, perään adjektiivi T-muodossa hajoaminen (esim. ingenting inte + någonting) SANAJÄRJESTYS! 1) sivulauseissa, paitsi jos subjektina: esim.... att jag inte vet någonting. 2) liittoverbimuodoissa: esim. Jag har inte gjort någonting. 3) verbi + prepositio: esim. Jag tycker inte om någonting. 'kaikki' pelkkä allt = kaikki (asiat); pelkkä alla = kaikki (ihmiset) 'kaikki' allting = ett-sukuinen, perään adjektiivi T-muodossa (en) annan, (ett) annat, andra 'toinen', 'muu' epämääräiset artikkelit useimmiten edessä yksikössä pelkkä andra = muut ihmiset många fler(a) de flesta få färre mycket / massor av 'useat', 'monet' 'useat', 'monet', 'useammat' 'useimmat' 'muutamat', 'harvat', 'vähän' 'harvemmat' 'paljon'

11 mera lite mindre varje varannan, vartannat varenda, vartenda var och en; vars och ens 'enemmän' 'vähän' 'vähemmän' 'jokainen' 'joka toinen' 'jokikinen' 'jokainen ihminen'; 'jokaisen ihmisen' (omistusm.) Määräisiä muotoja näiden jälkeen: själv, självt, själva 'itse' ('jopa, vieläpä, -kin') muista taivuttaa! Själva (den) finska presidenten... båda (= bägge) 'molemmat' Båda (de) nya böckerna köpte jag. hela 'koko' Hela (den) lilla staden väntade då. Ilman pääsanaa: man (subj.) 'monia suomennoksia' tuntematon tekijä, passiivi en (obj.) 'monia suomennoksia' tuntematon tekemisen kohde Man tror ofta att ens föräldrar inte förstår en. ens (omistusm.) 'monia suomennoksia' tuntematon omistusmuoto Man upptäcker snabbt att ens beteende börjar förändras. Man står i sin egen kraftcirkel, och bestämmer själv när man vill låta någon träda in i ens cirkel och när man vill stänga sina gränser.

12 VERBIT TAIVUTUSRYHMÄT (eli konjugaatiot) perusmuoto preesens imperfekti (perfekti / pluskvamperfekti) supiini I jobba jobbar jobbade (har / hade) jobbat II ringa ringer ringde (har / hade) ringt köpa köper köpte (har / hade) köpt III tro tror trodde (har / hade) trott IV epäsäännöllisiä opeteltava ulkoa S-verbit * taivutus kuten jos olisi "normaali" verbi (poikkeus: preesens, poista -ER / -R, lisää -S) känna, känner, kände, känt >< kännas, känns, kändes, känts Käyttö * perusmuoto: apuverbien ja niiden kaltaisten verbien jälkeen, att-sanan perässä * preesens: "tapahtuu", "on" (= nyt tai tulevaisuus) * imperfekti: "tapahtui", "oli" * perfekti: "on tapahtunut", "on ollut" * pluskvamperfekti: "oli tapahtunut", "oli olleet" Älä käytä supiinia yksin, perfektissä ja pluskvamperfektissä aina ha-apuverbi! Futuuri 1. Preesens * lauseessa tulevaa ilmaiseva lauseenjäsen, useimmiten ajanmääre Ex. Jag fyller år om en vecka. 2. Ska / Tänker + perusmuoto (EI ATT!) * ilmaisee tekijän tahtoa tai aikomuksia Ex. Vi tänker / ska resa till Indien på sommaren. 3. Kommer att + perusmuoto * neutraali futuuri Ex. Vi kommer att ha fint vårväder idag. 4. Skulle + perusmuoto (suomeksi -isi) * ns. menneen ajan futuuri, lauseessa siis aina joku muukin menneen ajan verbi Ex. Hon visste inte vad hon skulle göra.

13 APUVERBIT perusmuoto preesens imperfekti supiini suomeksi böra bör borde --- pitää; piti, pitäisi få får fick fått saada kunna kan kunde kunnat osata, voida --- måste måste --- täytyy, on varmaan; täytyi, oli varmaan --- ska(ll) skulle --- aikoo (fut.), pitää; piti, pitäisi, -isi vilja vill ville velat haluta, tahtoa Huom! Ei samaan lauseeseen måste-verbiä ja inte-sanaa behöver + inte / behövde + inte! Apuverbien kaltaiset verbit behöva II behöver behövde behövt tarvita *besluta I beslutar beslutade beslutat päättää bruka I brukar brukade brukat olla tapana börja I börjar började börjat alkaa *försöka II försöker försökte försökt yrittää hinna IV hinner hann hunnit ehtiä hoppas I hoppas hoppades hoppats toivoa *lova I lovar lovade lovat luvata låta IV låter lät låtit antaa, sallia låtsas I låtsas låtsades låtsats teeskennellä orka I orkar orkade orkat jaksaa råka I råkar råkade råkat sattua, joutua *slippa IV slipper slapp sluppit päästä tekemästä jotakin *sluta I slutar slutade slutat lopettaa synas II syns syntes synts näyttää, tuntua tyckas II tycks tycktes tyckts näyttää, tuntua tänka II tänker tänkte tänkt aikoa (futuuri) våga I vågar vågade vågat uskaltaa näiden perässä pääverbi perusmuodossa (* usein) ilman ATT-sanaa! saada joku tekemään jotakin = få någon att göra något

14 VERBIN PERUSMUOTO ELI INFINITIIVI esiintyy ruotsin kielessä joko ilman ATT-sanaa tai sen perässä Perusmuoto ilman ATT-sanaa 1. apuverbien ja apuverbin kaltaisten verbien jälkeen 2. aistihavainto (eli: se, höra, känna, be, säga, påstå) + objekti + perusmuoto Jag såg henne stjäla. (vrt. suomi: Näin hänen varastavan. = Jag såg att hon stal. = Näin että hän varasti.) Perusmuoto ATT-sanan kanssa 1. muiden verbien jälkeen Jag älskar att simma. 2. substantiivien jälkeen Jag har inte tid att simma. 3. adjektiivien jälkeen Det är så trevligt att simma. 4. pronominien jälkeen Nu har jag inte mycket att simma. 5. prepositioiden jälkeen Jag är bra på att simma. sis. lauseenvastikkeet: genom att (= tekemällä) för att (= tehdäkseen) utan att (= tekemättä) Genom att simma håller man sig i kondition. Jag kom till simhallen för att simma. Jag kunde inte leva utan att simma. 6. verbi lauseen subjektina (-MINEN) Att simma är kul!

15 KONDITIONAALI (eli -isi-muoto) I konditionaali (esim. olisin, tulisitte) Matkustaisin Italiaan, jos minulla olisi rahaa. Jag skulle resa till Italien om jag hade pengar. Soittaisin, jos et tulisi. Jag skulle ringa om du inte kom. SANAJÄRJESTYS! SKULLE PERUSMUOTO OM IMPERFEKTI II konditionaali (esim. olisin ollut, olisitte tulleet) Olisin matkustanut Italiaan, Jag skulle ha rest till Italien jos minulla olisi ollut rahaa. om jag hade haft pengar. Olisin soittanut, jos et olisi tullut. Jag skulle ha ringt om du inte hade kommit. SANAJÄRJESTYS! SKULLE HA SUPIINI OM HADE SUPIINI borde = pitäisi; kunde = voisi; vore = olisi näitä voi käyttää myös OM-lauseissa

16 IMPERATIIVI (käskymuoto) Muodostus "Mitä yhteistä perusmuodolla ja preesensmuodolla?" I BÖRJA II RING a III TRO IV SKRIV a BÖRJA r RING er TRO r SKRIV er vain yksi M (= ämmä) käskee (kom! glöm!). vara - är VAR! Käyttö Ole tarkkana refleksiiviverbien kanssa - muista taivuttaa myös refleksiivipronomini: Klä dig! Klä er! (klä III sig) Samoin perässä tuleva adjektiivi: var så god_! var så goda! * Kieltosana verbin perässä: Gå inte! S-PASSIIVI tapa, sääntö, ohje, määräys (Här talas svenska.) agentti: AV (Jag målade huset. Huset målades AV mig.) (Muista taivuttaa pronominit!) Imperfekti Perfekti & Pluskvamperf. Apuverbin kanssa (+S) Huset målades. Huset har målats. Huset ska målas. * * * * * * * * * * * * * * Preesens (käskymuodon perään +S) Huset målas. Läxorna görs. Boken läses. Mjölk köps. Muistettavaa: * uusi "subjekti" (useimmiten tekemisen kohde). * jos ei subjektia -> lisää muodollinen subjekti DET Det talas mycket om klimatförändringen. tarkkana persoonapronominien kanssa! (Vi fotograferade henne. = Hon fotograferades av oss.)

17 S-VERBIT S verbin lopussa ei aina tarkoita passiivia, vaan se voi kuulua kiinteästi verbiin taivuta ilman S:ää ja lisää lopuksi S; preesens: tee käskymuoto + S (kuten S-passiivi) tavallisimpia S-verbejä: andas I avundas I hengittää kadehtia fattas I puuttua fatta I = tajuta, ymmärtää finnas IV olla olemassa finna IV = löytää förändras I muuttua förändra I = muuttaa jtak hoppas I toivoa hoppa I = hypätä, hyppiä kramas I halata toisiaan krama I = halata jk kräkas II kvävas II oksentaa tukehtua kännas II tuntua känna II = tuntea (miss)lyckas I (epä)onnistua (miss)lycka -n = (epä)onni låtsas I minnas II teeskennellä muistaa mötas II tavata toisensa möta II = tavata jk samlas I kerääntyä, kokoontua samla I = kerätä, koota ses IV nähdä toisensa se = nähdä jtak / jk skämmas II svettas I synas II trivas II hävetä hikoilla näkyä viihtyä träffas I tavata toisensa träffa I = tavata jk tyckas II umgås IV tuntua, näyttää jltk tycka II = olla jtak mieltä; (+ om) pitää jstak seurustella utvecklas I kehittyä utveckla I = kehittää vistas I åldras I oleskella vanhentua

18 OLLA-VERBIN VASTINEITA RUOTSIN KIELESSÄ vara IV = olla (joku, jonkunlainen) Hon är Finlands president. Det är farligt att röka. finnas IV = olla (olemassa) Bakom huset finns fortfarande snö. Det finns över ord i den här boken. ligga IV = olla (vaaka-asennossa), maata, sijaita Eura ligger i Finland. Liket låg på gatan. befinna IV sig = olla (jossakin) Vi befann oss i tunnelbanan när... De befinner sig någonstans mellan Eura och Åbo. stå IV = olla (pystyasennossa), seistä Min nya bil står på gatan. Vaset står på bordet. sitta IV = olla (istumassa), istua Jag satt hela kvällen framför datorn. I klassrummet sitter 15 ivriga elever. ha IV = olla (omistuksessa), omistaa; olla (tehnyt) (perf. & pluskv. perf.) Jag har en bok som du inte har läst. Han hade läst hela dagen.

19 PARTISIIPIT Partisiipin preesens (juokseva, juosten, kävelevä, kävellen) taivutuspääte: -ANDE (perusmuodon lopussa A) / -ENDE (perusmuodon lopussa muu vokaali) tala talande gå gående poikkeuksia: blivande (tuleva), givande (antoisa), tagande (ottava) verbiin liittyvät lisäsanat laitetaan partisiipin eteen (niin kuin suomessakin) må väl välmående tala fort forttalande vertailu tehdään mer(a)- ja mest-sanoilla osa partisiipeista on muuttunut substantiiveiksi (ihmistä tarkoittavat en-sukuisia, asiat ett-sukuisia) en studerande 5 ett meddelande 4 Partisiipin perfekti (juossut, juostu, kävellyt, kävelty) säännöllisten (ja joidenkin epäsäännöllisten) verbien taivutus: I II III supiini = ett-muoto talat ringt mått en-muoto: lopun t(t) d(d) (ei K-P-T-S-X-verbit!) talad ringd mådd monikko / määr. muoto: en-muoto + -A (ei -ADA! -ADE) IT-päätteisten epäsäännöllisten verbien taivutus: talade ringda mådda supiinista pois IT + EN / ET / NA sprungit -> sprung/en, -et, -na gå gången, gånget, gångna; ge given, givet, givna; betala betald, betalt, betalda; koka kokt, kokt, kokta verbiin liittyvät lisäsanat laitetaan partisiipin eteen (niin kuin suomessakin) tycka om omtyckt, -, -a glömma bort bortglöm/d, -t, -da vertailu tehdään mer(a)- ja mest-sanoilla BLI- JA VARA-PASSIIVI muodostus: bli-passiivi: bli (sopiva aikamuoto!) + partisiipin perfekti (pääsanan mukaan taivutettu) vara-passiivi: vara (preesens / imperfekti) + partisiipin perfekti (pääsanan mukaan taivutettu) agentti muodostetaan AV-preposition avulla Finlandia är tonsatt av Jean Sibelius. Presidenten blev ivrigt fotograferad utanför Slottet. Skivan har blivit slutsåld.

20 LUKUSANAT * opettele / kertaa huolellisesti lukusanat (KIRJOITUSASU!) ennen yo-koetta Perusluvut * substantiivi (ja adjektiivi) perässä EPÄMÄÄRÄISESSÄ muodossa, esim.: tre feta prinsessor två fula prinsar en vacker groda Järjestysluvut * määräinen artikkeli useimmiten järjestyslukujen edessä, ellei edessä ole esim. omistussanaa: den andra bilen i raden * järjestysluvun perässä substantiivi (ja adjektiivi) MÄÄRÄISESSÄ muodossa: den första stora snöstormen i Sverige min första verkliga resa utomlands * päiväys: den 15 oktober 2048 ELI: ei prepositiota! + määr. art. + nro (ei pistettä!) + oktober + ei prepositiota! + vuosi * vakiintuneet ilmaukset ilman määräistä artikkelia, esim.: andra världskriget sjunde himlen för första gången Lukusanailmauksia ÅR 2008 I ÅR I början / mitten / slutet AV 2000-talet ÅRET 2008 PÅ 1900-talet VID årsskiftet VARANNAN dag VARTANNAT år VAR TREDJE dag VART FEMTE år EN HALV timme ETT HALVT år två och en halv timme I mina bästa år I tonåren I tjugo års ålder HUNDRATALS vargar = flera hundra vargar (ett tiotal >< tiotals) ETT HUNDRATAL fåglar = cirka / ungefär hundra fåglar (ett tusental >< tusentals)

21 PREPOSITIOT PAIKANILMAUKSISSA MISSÄ? I -ssa, -ssä Kung Karl XVI Gustaf bor i Drottningholms slott. PÅ -lla, -llä Det står en svart bil på gatan. paikannimet aina I saaret aina PÅ julkiset tilat ja tilaisuudet PÅ työpaikat PÅ Jag bor i Raumo. Staden Reykjavik ligger på Island. Nu är hon på konsert / ishockeymatch / sjukhus. Han jobbar på en pappersfabrik. HOS luona Jag var hos henne när du ringde. VID vieressä, äärellä Teatern ligger vid torget. MISTÄ? FRÅN -sta, -stä Vi började resan från Helsingfors-Vanda flygfält. UR -sta, -stä (aina jnk sisästä) Han tog nyckeln ur fickan. MIHIN? TILL -lle, -seen, -vokaali + n Statsministern reser idag till Bryssel. julkiset tilat ja tilaisuudet PÅ koulu ja kirkko I Vi ska gå på banken / konsert / restaurang / bio. De tycker om att gå i skolan / kyrkan. MUITA BAKOM takana, taakse Det finns fortfarande snö bakom huset. FRAMFÖR edessä, eteen Vi parkerade bilen framför simhallen. FÖRBI ohi Bilen körde förbi varuhuset. GENOM läpi Många människor promenerade genom parken. MELLAN välissä, väliin Mellan husen samlades mycket folk. MITTEMOT vastapäätä Sjukhuset ligger mittemot en skog. ÖVER yllä, yli Resenärerna flög över hela Europa. UNDER alla, ali Man planerar en tunnel under Finska viken. MOT kohti Barnet sprang direkt mot mig. EI PREPOSITIOTA! hem hemma hemifrån hit här härifrån dit där därifrån utomlands (= till utlandet) utomlands (= i utlandet) från utlandet

22 PREPOSITIOT AJANILMAUKSISSA KUUKAUDET I (-ssa / viime / ensi) Jag kommer / kom / ska komma i oktober. VIIKONPÄIVÄT & VUODENAJAT & VUOROKAUDENAJAT I + -(A)S (viime) I lördags / i vintras hittade jag 100 euro på gatan, I + LYHYT (tänä) Ni reser till Frankrike i sommar / i kväll. PÅ + PITKÄ ("yleensä") Alla simmar på sommaren / på kvällen. PÅ + MONIKKO (-isin) Jag spelar innebandy på kvällarna / på lördagarna. PÅ + LYHYT (ensi) VAIN VIIKONPÄIVÄT! De vill komma på lördag. MUUT PÅ (-ssa / jhk aikaan) Jag cyklar till skolan på tre minuter. Jag har inte sett dig på ett och ett halvt år. (I) (ajan = - ) Prinsessan sov (i) hundra år. FÖR (-ksi) Vi reste till Spanien för en vecka. OM (kuluttua (tulevaisuus)) Jag tar studenten om två år. EFTER (jälkeen; kuluttua (mennyt)) Efter tre månader ville han komma hem. FÖR + SEDAN (sitten) Den nya skolan byggdes för två år sedan. EI PREPOSITIOTA! 1) päiväys Andra världskriget bröt ut _ den 1 september ) "vuonna" Jag köpte min första bil _ (år) ) edessä pronomini: _ varje lördag _ nästa sommar _ förra året _ samma dag _ den här veckan = _ denna vecka MUISTA MYÖS NÄMÄ: * i förrgår i går i fjol / i åras * i morse i dag i år * i morgon bitti i morgon i övermorgon * på sistone på 2010-talet * vid elvatiden * i början av _ i mitten av _ i slutet av _ * en gång i månaden / veckan / minuten / sekunden * en gång om året / om dagen

23 OMISTUSMUOTO (eli genetiivi) omistusmuodon tunnus on useimmiten -S ja sen jälkeen: * adjektiivi A-muodossa kungens stora hus * substantiivi ilman artikkeleita kungens stora hus ei S:ää: * pohjoismaiset vokaaliloppuiset paikat Eura_ gymnasium * "omistajan" lopussa suhisee -S, -X tai -Z Jonas nya bok; Max syster s:llä ilmaistaan vain: 1) omistusta 2) tekijää Kallen auto = Kalles bil lapsen itku = barnets gråt (lapsi itki) Lisan isä = Lisas pappa turistin rikos = turistens brott (turisti teki) EI SIIS ESIM. TEKEMISEN KOHDETTA (niin kuin suomessa): Palmen murha = mordet på Palme (eikä: Palmes mord) ei monta s-genetiiviä peräkkäin käytä kiertotietä (esim. prepositioita) Tukholman julkisen liikenteen lakon syy orsaken till strejken av kollektivtrafiken i Stockholm Prepositiokiertoteitä: 1) osa jostakin av / på slutet av / på romanen 2) paikan ilmaukset paikan prepositiot gatorna i Gamla stan (i, på, från, till...) en resa till / från Frankrike en karta över Helsingfors 3) ajan ilmaukset ajan prepositiot programmet för nästa vecka (i, på, under, för...) musik på 2000-talet 4) mitta ja määrä på en vinst på 3 miljoner kronor en flaska på 2 liter 5) sukulainen, ystävä... till en vän till mig 6) johtajuus ja vastuu för chefen för firman 7) ihmis(t)en ominaisuus hos nyfikenheten hos grannar suomesta voi olla apua: kaupungin kadut = kadut kaupungissa; 2000-luvun musiikki = musiikki 2000-luvulla Muita kiertoteitä: 1) yhdyssanat Stockholmpolisen, Esbobussarna 2) attribuutti (= edessä oleva määrite) republiken Finland, staden Visby 3) adjektiivi-ilmaukset franska språket, Europeiska unionen 4) verbin perusmuoto (= -minen) att sjunga karaoke, att skriva en bok

24 KONJUNKTIOT Alistuskonjuktiot aloittavat aina sivulauseen sivulauseen sanajärjestys att että för att jotta så att jotta, niin että eftersom koska då koska, kun därför att siksi että när kun så snart / fort (som) niin pian kuin innan (myönt. +) ennen kuin förrän (kielt. +) ennen kuin medan sillä aikaa kun, kun taas sedan sen jälkeen kun tills kunnes om jos ifall jos bara jos vain, kunpa fast(än) vaikka trots att huolimatta siitä että även om vaikka(kin) (så)som niin kuin, kuten liksom niin kuin, samoin kuin som om ikään kuin som positiivi + kuin än komparatiivi + kuin ju - desto / dess sitä - mitä såvitt sikäli kuin om -ko, -kö (kysyvän sivulauseen aloittaja) Rinnastuskonjunktiot yhdistää kaksi samanlaista lausetta toisiinsa (perässä ja edessä samanlainen lause, joko pää- tai sivulause) och ja för sillä samt sekä men mutta (ei siis SL!) både - och sekä - että utan vaan såväl - som sekä - että eller tai, vai dels - dels osaksi - osaksi antingen - eller joko - tai än - än milloin - milloin vare sig / varken - eller ei - eikä inte bara - utan också ei ainoastaan - vaan myös

25 SANAJÄRJESTYS Päälause 1. SUBJ PRED --- LIIKK MUUT Du var inte hemma i går kväll? 2. MUU PRED SUBJ LIIKK MUUT Varför kan du alltid svara på mina frågor? Att han åt visste jag inte då. MUISTA! päälauseessa predikaatti on aina toisena lauseenjäsenenä. Poikkeukset: verbillä alkavat kysymykset: käskylauseet: Tycker du inte om rockmusik? Hjälp mig nu! Sivulause KON SU KIE/LM PRE MUUT... eftersom hon alltid kommer lite för sent till skolan.... varför min kompis inte ville komma med på resan. MUISTA! kysyvä sivulause alkaa joko kysymyssanalla tai OM-sanalla Han frågade varför jag aldrig kunde förstå hans frågor. Jag visste inte OM du ville spela kort. jos sivulauseen aloittava kysymyssana on subjekti, lisätään SOM Jag kunde inte se vem SOM kom in. SOM-relatiivilauseessa prepositio on sivulauseen lopussa Båten som vi förra veckan reste med har gått på grund.

3 en-sukuiset, mm. -ION-, -ELSE-, -HET-, -IST-loppuiset paljon lainasanoja! ett-sukuiset, mm. -UM- ja -ERI-loppuiset

3 en-sukuiset, mm. -ION-, -ELSE-, -HET-, -IST-loppuiset paljon lainasanoja! ett-sukuiset, mm. -UM- ja -ERI-loppuiset SUBSTANTIIVIT Perustaivutus 1 en källa källan källor källorna 2 en granne grannen grannar grannarna 3 en trend trenden trender trenderna 4 ett område området områden områdena 5 ett bevis beviset bevis

Lisätiedot

* tapa, sääntö, ohje, määräys (Här talas svenska.) * agentti: AV (Jag målade huset. ---> Huset målades AV mig.) (Muista taivuttaa pronominit!

* tapa, sääntö, ohje, määräys (Här talas svenska.) * agentti: AV (Jag målade huset. ---> Huset målades AV mig.) (Muista taivuttaa pronominit! VERBIT IMPERATIIVI (käskymuoto) Muodostus "Mitä yhteistä perusmuodolla ja preesensmuodolla?" I BÖRJA II RING a III TRO IV SKRIV a BÖRJA r RING er TRO r SKRIV er Huom! Vain yksi M käskee (kom! glöm!). Poikkeus:

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Kysymyssanoja ja pronomineja

Kysymyssanoja ja pronomineja Kysymyssanoja ja pronomineja KOKOAVA MONISTE kurs 3 grammatik 1. Valitse oikea kysymyssana. Haastattele sitten pariasi. 1. Vem / Vad är din lärare i engelska? 2. Med vem / vems pratade du i morse? 3. Vad

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Kan du vara snäll och hjälpa mig? Avun pyytäminen Talar du engelska? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du hjælpe mig, tak? Snakker du engelsk? Talar du _[språk]_? Tiedustelu

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit - Yleistä Var kan jag hitta formuläret för? Kysyt, mistä löydät lomakkeen När var ditt [dokument] utfärdat? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Vart var ditt [dokument] utfärdat? Kysyt, missä dokumentti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Fyll i. A Täydennä tervehdykset vihjeiden avulla. Tarkista lopuksi vastaukset kuuntelemalla.

Fyll i. A Täydennä tervehdykset vihjeiden avulla. Tarkista lopuksi vastaukset kuuntelemalla. A Täydennä tervehdykset vihjeiden avulla. Tarkista lopuksi vastaukset kuuntelemalla. God morgon! God dag! Hej! Vi ses! Tjena! Hejdå! 1 2 3 4 B Para ihop. Yhdistä. Toista sitten fraasit äänitteen perässä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

Pienryhmässä opiskelu

Pienryhmässä opiskelu Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

Keskustelukahvilamme Mitä on hyvä elämä joka päivä

Keskustelukahvilamme Mitä on hyvä elämä joka päivä Medborgardialog Ett gott liv var dag 2015-02-25 Keskustelukahvilamme Mitä on hyvä elämä joka päivä Allmänna frågor/yleiset kysymykset Kvinna/nainen 59 71,1 Man/mies 24 28,9 Total 83 100 100% (83/83) Ålder/Ikä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS Contents 1 Resultater 3 2 Usikkerhed og basestørrelser 7 2 1 Resultater Metode Feltperiode: Uge 12 og 13 2014 Målgruppe: Repræsentativt udvalgte vælgere i hhv. Sverige og Finland på 18 eller derover. Metode:

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Installation / Asennusohje SO-3396-V

Installation / Asennusohje SO-3396-V Installation / Asennusohje SO-3396-V SO-3396-V SO-3303 Black / Svart / Musta (0V) Connector / Skruv / Liitinruuvi 19. 0V Red / Röd / Punainen (+12V) 20. 12V Green / Grön / Vihreä (CLK) 29. CLK Yellow /

Lisätiedot

Ketoconazol Sandoz Shampoo 20 mg/g

Ketoconazol Sandoz Shampoo 20 mg/g PAKKAUSSELOSTE Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Tämä lääke on saatavissa ilman lääkemääräystä lievien sairauksien hoitamiseksi ilman lääkärin apua. Tästä

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Substantiivin deklinaatiot (Substantivets deklinationer)

Substantiivin deklinaatiot (Substantivets deklinationer) Substantiivin deklinaatiot (Substantivets deklinationer) Substantiivit jaetaan 5 eri deklinaatioon, joilla jokaisella on oma päätetunnuksensa. Jokaisella substantiivilla on 4 eri taivutusmuotoa: yksiköllä

Lisätiedot

SVENSKA PREPOSITIONER

SVENSKA PREPOSITIONER i till bland från på åt över efter under vid mellan SVENSKA PREPOSITIONER runt utom utan för av hos enligt längs genom före ur mot om med bakom framför sedan inom (om)kring trots Eura gymnasium Petri Sakala

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

RUB2 (lukioruotsin 2. kurssi)

RUB2 (lukioruotsin 2. kurssi) RUB2 (lukioruotsin 2. kurssi) Helmi KT16LT / TYK aikuislukio Lärare (opettaja): Minna Fabritius minna.fabritius@tyk.fi Yleistä tietoa kurssista: Kurssin aihepiirit liittyvät hyvinvointiin ja arkipäiväiseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

5. ett användarnamn, användarnamnet, användarnamn, käyttäjätunnus användarnamnen

5. ett användarnamn, användarnamnet, användarnamn, käyttäjätunnus användarnamnen SUBSTANTIV 1. en hemsida, hemsidan, hemsidor, hemsidorna kotisivu en hårddisk, hårddisken, hårddiskar, hårddiskarna kovalevy 2. en länk, länken, länkar, länkarna linkki en överföring, överföringen, överföringar,

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Scheriproct Neo peräpuikko

Scheriproct Neo peräpuikko 1 PAKKAUSSELOSTE Scheriproct Neo peräpuikko Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin alat käyttää Scheriproct Neo -valmistetta. Pakkausseloste sisältää tietoa valmisteen käytön eduista ja siihen

Lisätiedot

Puola, tšekki ja eteläslaavi Latvia ja liettua

Puola, tšekki ja eteläslaavi Latvia ja liettua Puola, tšekki ja eteläslaavi Latvia ja liettua Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fungorin 1 % emulsiovoide Vaikuttava aine: Terbinafiini

PAKKAUSSELOSTE. Fungorin 1 % emulsiovoide Vaikuttava aine: Terbinafiini PAKKAUSSELOSTE Fungorin 1 % emulsiovoide Vaikuttava aine: Terbinafiini Lue tämä seloste huolellisesti, sillä se sisältää Sinulle tärkeitä tietoja. Tämä lääke on saatavissa ilman lääkemääräystä lievien

Lisätiedot