Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla

Transkriptio

1 Tulevaisuusfoorumit 2005 Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Hämeenlinna Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiosihteeri Perttu Puro Tulevaisuuden liikenneratkaisut Hyvät kuulijat, Minun aiheekseni tässä seminaarissa on merkitty tulevaisuuden liikenneratkaisut. Aluksi muutama sana, miten tätä aihetta käsittelen. Helpoin tapa käsitellä tulevaisuutta olisi unohtaa nykyisyys ja hahmotella, millaisen ihannetilanteen rakentaisimme esimerkiksi 50 vuoden päähän tai vielä kauemmaksi tulevaisuuteen. Silloin voitaisiin ottaa olemassa olevien rakenteiden estämättä jo tänään tiedossa olevia innovaatioita käyttöön ja varmasti rakentaa myös liikenteellisesti parempi tulevaisuus kuin sellaisessa tapauksessa, jossa edetään pienin askelin ja nykyisiä rakenteita kehittäen. Minä uskon, että käytännössä ainoa tapa on edetä pienin askelin ja lähtien olemassa olevien rakenteiden kehittämisestä oikeaan suuntaan. Olisihan se kiehtovaa suunnitella Suomi, jossa kaikki asuisivat Tapiolan puutarhakaupungin ihanteellisena pidetyssä yhdyskuntarakenteessa Mäntsälän ja Orimattilan yhteenlasketun alueen kokoisessa kaupungissa. Tämä olisi teoreettisesti täysin mahdollista. Tällaisen toteutuminen on tietysti utopiaa, enkä lähde sille tielle. Esityksessäni keskityn niihin toimintaympäristön muutoksiin, jotka vaikuttavat tulevaisuuden liikennejärjestelmään. Otsikon aihetta, tulevaisuuden liikenneratkaisuja hahmottelen ajatellen, mihin suuntaa liikennejärjestelmää tulisi kehittää, jotta vastataan toimintaympäristön muutosten haasteisiin. En lähde futurologiselle linjalle, jossa esimerkiksi olisi vain vedyllä kulkevia ajoneuvoja ja ihmiset asuisivat autottomilla kaupunkiseuduilla. Vaikka hyvin pitkän ajan tulevaisuus voisi tällainen ollakin, tämän päivän tilanteessa on parempi aja-

2 2 tella vuoden tähtäyksellä. Suuria luonnollisesti myös liikenteeseen vaikuttavia trendejä ovat ilmaston muutokseen vaikuttaminen kasvihuonekaasuja vähentämällä ja polttoaineiden hinnan nousu. Globaalisti liikenne käyttää jo yli puolet öljytuotannosta, ja Suomessa liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on yli 20 %. Ei ole syytä unohtaa, että tänä päivänä kulutetaan globaalisti kuudessa viikossa sama määrä öljyä kuin vuonna 1950 yhdessä vuodessa. On selvää, että tällaisen kehityksen jatkuessa pitkällä tähtäyksellä tulee suuria muutoksia siinä, mihin rajallisia öljyvaroja käytetään. Toimintaympäristön muutosten lisäksi on yhtä tärkeää ottaa huomioon, mikä ei muutu tulevaisuudessa. Liikennejärjestelmän kannalta tärkein muuttumaton tekijä on Suomen maantieteellinen asema. Me olemme kaukana ulkomaankauppamme päämarkkinaalueista ja maamme sisäiset etäisyydet ovat esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna pitkät. Päämarkkina-alueemme ovat tulevaisuudessakin kaukana, ja erityisesti kasvualueilla on niihin oltavat hyvät yhteydet. Seuraavassa tarkastelen liikennejärjestelmän kannalta tärkeimpiä toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia liikenteen kannalta. Tarkasteluni perustuu liikenne- ja viestintäministeriössä käynnistettyyn Liikenne 2030 työhön, jonka ensimmäisenä vaiheena on koottu tehdyistä tulevaisuuskatsauksista eniten liikenteeseen vaikuttavat muutokset. Eksaktia tulevaisuuden arvioitua liikennejärjestelmää en lähde kuvaamaan, mutta suuntia kylläkin on mahdollista todeta jo tässä vaiheessa. Alueellisesti tämän foorumin kohteena ovat kasvualueet. Liikenne- ja viestintäministeriössä on tunnistettu näiden alueiden erityistarpeet. Tästä on osoituksena, että liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen johtaman liikenneväyläpolitiikan ministerityöryhmän ehdotuksiin sisältyi teemapaketti Kasvavien alueiden kehityksen tukeminen, johon liittyviä hankkeita on päästy käynnistämään tänä vuonna. Ihmisten liikkumisessa on syytä tarkastella erikseen päivittäistä liikkumista kaupunkiseuduilla, päivittäistä liikkumista haja-asutusalueilla, pitkämatkaista liikennettä ja kansainvälistä liikennettä. Ihmisten liikkumisen näkökulmasta merkittävimpiä toimintaympäristön muutoksia ovat maan sisäinen muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, kaupan ja palveluiden keskittäminen, öljyn hinnan jatkuva nousu, ikärakenteen muutos ja yhteiskunnan moniarvoistuminen.

3 3 Ihmisten liikkumisen trendien vaikutusta tulevaisuuden liikennejärjestelmään voisi kuvata seuraavasti: Kaupunkiseuduilla autoistuminen voi kasvaa, mutta kasvu hidastuu kuten maaseudullakin yksinkertaisesti siitä syystä, että kaikki, jotka haluavat hankkia auton, ovat sen jo hankkineet. Lisääntyvä liikkumistarve hoidetaan isoilla kaupunkiseuduilla entistä enemmän hyvän palvelutason julkisella liikenteellä ja tekemällä pyöräily ja kävely entistä helpommaksi ja turvallisemmaksi. Pääkaupunkiseudulla korostuu raideliikenteen kehittäminen. Pienemmillä kaupunkiseuduilla henkilöauto säilyy pääkulkumuotona, mutta joukkoliikenteen merkitys säilyy ja on kehitetty uusia, palvelulinjatyyppisiä joukkoliikennemuotoja. Kevyen liikenteen verkostot on rakennettu kattaviksi ja korkeatasoisiksi. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen lisääminen edellyttävät kuitenkin eheytyvän yhdyskuntarakenteen toteutumista. Liikenteen telematiikan keinot ruuhkien hallinnassa liikenteen ohjauksella on otettu käyttöön. Haja-asutusalueiden tilanne säilyy lähes nykyisellään. Liikennejärjestelmä tarjoaa edelleen koko maassa peruspalvelutason käytännössä kaikkialle. Henkilöauto on ylivoimaisesti tärkein liikkumismuoto, mutta tarjolla on myös mikä on välttämätöntä autottomien kannalta joukkoliikenteen käyttömahdollisuus ja nykyistä useammin palvelulinjatyyppisenä, jossa joukkoliikenteen eri käyttäjäryhmiä asiointi, koululaiset, ikääntyneet jne. palvelevat samat palvelulinjat. Etätyön jäädessä marginaali-ilmiöksi sillä ei ole vaikutusta haja-asutusalueiden liikenteeseen. Pitkämatkaisessa liikenteessä tärkeimpien aluekeskusten yhteydet pääkaupunkiseutuun ja keskenään ovat nopeampia ja turvallisempia kuin nykyisin. On panostettu näillä yhteyksillä sekä väyliin että joukkoliikenteen hoitoon nykyistä enemmän. Kansainväliset yhteydet ovat myös kehittyneet. Pietariin on hieman yli 3 tunnin nopeajunayhteys. Elinkeinoelämän liikenteellisten tarpeiden näkökulmasta merkittävimpiä toimintaympäristön muutoksia ovat taloudellisen toiminnan kansainvälistyminen, öljyn hinnan nousu, logistiikkatoimintojen kansainvälistyminen, keskittyminen ja erikoistuminen sekä tuotantorakenteen muutokset. Kuljetusten logistiset vaatimukset kustannustehokkuus, täsmällisyys ja nopeus tulevat entistä tärkeämmiksi. Teollisuuden ja rakentamisen tuotannon keskittyminen pääkaupun-

4 4 kiseudulle, Etelä- ja Kaakkois-Suomen alueille, yliopistokaupunkiseuduille ja Pohjanlahden rannikkoalueelle jatkuu. Logistiikkatoimintojen kansainvälistyminen ja keskittäminen merkitsee sitä, että tietyt tavaravirrat keskittyvät tulevaisuudessa entistä selkeämmin tiettyihin satamiin. Kuljetusvirtojen tulevaisuus käy entistä vaikeammin ennakoitavaksi, koska yritysten sijainti-, toiminta- ja logistisia päätöksiä tehdään entistä laajemmassa mittakaavassa ja kansainvälisesti. Logistiikan kasvavat palvelutasovaatimukset ja kuljetusten arvon nousu kasvattavat lentorahdin osuutta. Muutos on suhteellisesti suuri, mutta lentorahdin osuus jää jatkossakin melko vähäiseksi. Merikuljetusten merkitys tuonnissa ja viennissä on vastaisuudessakin ratkaiseva. Yksiköidyn tavaran kuljetus kasvaa nykyisestä lähes kolminkertaiseksi. Suomen vienti Venäjälle kasvaa noin 10 % vuosivauhtia, mikäli Venäjän poliittinen tilanne säilyy vakaana, öljyn hinta korkealla ja suhteet EU:hun hyvinä. Venäjän kautta kulkee myös tärkeä osa Euroopan ja Aasian välisistä kuljetuksista, mitkä kasvavat erittäin nopeasti. Venäjän jatkuvan talouskasvun ansiosta Suomi vähintään säilyttää asemansa Venäjän arvotavaratransitossa, sillä Venäjän ja Baltian satamahankkeista huolimatta tavaraa riittää myös Suomeen. Kuljetuskustannusten merkitys kuljetustavan valinnassa vain kasvaa kilpailun kiristymisen myötä. Öljyn hinnan nousu ja EU:n liikennepolitiikka toimivat rautatiekuljetusten eduksi. Ei ole kuitenkaan mahdollista, että tiekuljetuksista tapahtuisi hintojen noususta riippumatta kovin merkittäviä siirtymiä rautatie- tai vesikuljetuksiin. Sen sijaan hintojen nousu heikentää ensin kuljetusyritysten kannattavuutta, mutta siirtyy pitemmällä aikavälillä tuotantokustannuksiin ja tuotteiden hintoihin. Kilpailun kiristyminen yritysmaailmassa johtaa kuljetusten kustannus- ja laatutason kriittisyyteen mm. tuotantolaitosten sijaintipäätöksiä tehtäessä. Kilpailukyvyn kannalta tärkeitä ovat erityisesti kansainväliset yhteydet ml. terminaalit, mutta toisaalta myös muu runkoverkko, jota pitkin kuljetetaan esimerkiksi raaka-aineita. Kaupunkiseuduilla yrityksiä houkuttelevat esimerkiksi ruuhkattomat liikenneyhteydet. Säännölliset lentoyhteydet syrjäisemmistä kaupungeista Helsinkiin ja edelleen muualle maailmaan ovat yhtenä edellytyksenä näiden seutujen osallistumiseen globaaliin yritysverkostotoimintaan. Liikennejärjestelmälle edellä olevat trendit merkitsevät mm. seuraavaa:

5 5 Öljyn hinnan nousu merkitsee sitä, että rautatie- ja merikuljetukset ovat nykyistä kilpailukykyisempiä tieliikenteeseen verrattuna. Lyhyen matkan meriliikenne kasvaa Suomessakin. Maan sisäisissä kuljetuksissa tiekuljetukset muodostavat edelleen ylivoimaisesti suurimman osan kuljetuksista. Näitä on edistetty kehittämällä voimakkaasti tärkeimpiä yhteyksiä. Suomen satamien kautta kulkee huomattava osa Kaukoidästä Siperian radan kautta Eurooppaan tulevasta tavaraliikenteestä. Rajanylitystoiminnot Suomen ja Venäjän radalla eivät tulevaisuudessa juurikaan hidasta liikennettä. Länsisuuntaan merten moottoritiekonseptiin liittyen meriliikenteen ja Suomesta Keski-Euroopan markkinoille olevan koko logistisen ketjun toimivuutta on parannettu Valtioneuvoston kanslian Suomi maailmantaloudessa -selvityksen mukaan liikenneväyläinvestoinneissa etusijalle on asetettava hankkeet, jotka parantavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Etusijalle tulee tämän mukaisesti asettaa vilkasliikenteiset, moniongelmaiset päätiejaksot, kaupunkiseutujen pääväylät sekä kilpailukykyä parhaiten tukevat satamayhteydet. Turvallisuuden arvostus liikenteessä säilyy korkealla tasolla. Toisaalta osalla liikkujista arvomaailman koventuminen ja yksilöllisyyden korostaminen saattaa johtaa piittaamattomuuden lisääntymiseen liikenteessä. Väylien laadun parantuminen parantaa liikenneturvallisuutta hitaasti. Telematiikan turvallisuussovellusten, kuten E-Callin, kuljettajan valvonta- ja tukijärjestelmien yleistyminen ajoneuvoissa parantavat myös turvallisuutta. Tekniikka mahdollistaa myös tehokkaat liikenneturvallisuustoimenpiteet, kuten pakkotoimiset nopeudensäätelyjärjestelmät. Toisaalta liikennesuoritteen kasvu sekä ikääntyneiden kuljettajien lisääntyminen heikentävät liikenneturvallisuutta. Turvatekniikan kehityksen vastavoimia ovat teknisestä kontrollista kieltäytyminen ja järjestelmien hintojen merkittävä nousu. Ikääntyneiden liikkumisen turvallisuuteen tullaan kiinnittämään kasvavaa huomiota. Selkeän ja ympärivuotisesti esteettömän liikkumisympäristön merkitys korostuu. Terrorismin tai vähintäänkin sen pelon lisääntyminen maailmassa johtaa valvonnan lisääntymiseen. Ilmapiiri valvontaa kohtaan muuttuu jonkin verran hyväksyvämmäksi, sillä valvonta lisää turvallisuuden tunnetta. Mikäli terrorismi leviää Suomeenkin, voidaan joukkoliikenteessä matkustaminen kokea turvattomaksi. Myös kuljetusten turvallisuuden merkitys korostuu. Tämä lisää Suomen kilpailukykyä esimerkiksi Venäjän transitokuljetuksissa, koska Suomessa

6 6 kuljetusten turvallisuus on korkealla tasolla. Vaarallisten aineiden kuljetusten valvontaan joudutaan panostamaan lisää resursseja. Ympäristöä koskevat kansainväliset säädökset vaikuttavat merkittävästi liikennepolitiikkaan. Hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi EU:ssa otetaan käyttöön voimakkaita keinoja. Liikenne tulee mukaan päästökauppaan. Ylikansallisen päätöksenteon lisäksi myös paikallinen vallankäyttö lisääntyy. Liikennepolitiikkaa ohjataan enenevässä määrin ylikansallisella tasolla. Liikennejärjestelmien tekniikan ja markkinoiden yhdenmukaistaminen ovat jo pitkällä. Pitkällä aikavälillä myös esimerkiksi verotusta yhtenäistetään. Ylikansallisen päätöksenteon myötä myös byrokratia lisääntyy. EU:n yhdistymiskehitykseen kohdistuu myös merkittäviä vastavoimia, joiden vaikutukset riippuvat erityisesti kulloisestakin taloudellisesta tilanteesta. Liikennejärjestelmän suunnittelussa varsinkin kasvavilla alueilla ajattelutapaa tullaan muuttamaan. Muualla maailmassa tätä nimitetään jopa termillä Big shift. Tässä on kysymys siitä, että aina ei voida vastata väyläinvestoinneilla liikenteen tarpeisiin, vaan on lähdettävä vähän liikennettä synnyttävästä maankäytön suunnittelusta, olemassa oleva verkko on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti hyväksi ja vasta tämän jälkeen tulevat investoinnit. Tätä ajatustapaa noudattaa myös Kehä III:n toimivuuden parantamiseksi toteutettava ideakilpailu, jossa ajatuksena on, että uusimpia telematiikan ratkaisuja käytetään liikenteen toimivuuden parantamiseen liikenteen tehokkaalla ohjauksella. Tällä turvataan liikenteen toimivuus siihen saakka, kunnes suuren investoinnin vaativa väyläkapasiteetin lisäys parantaa tilannetta kertaheitolla tietyksi ajaksi. Edellä kerrotusta näkyy, että tulevaisuuteen pitkällä tähtäyksellä liittyy suuria epävarmuustekijöitä, sen sijaan lyhyellä tähtäyksellä voidaan edetä nykyisestä liikennejärjestelmästä kohti parempaa tulevaa liikennejärjestelmää. Pitkälle tulevaisuuteen liikennejärjestelmää ei voida suunnitella, ennen kuin on sekä globaalilla että kansallisella tasolla nykyistä parempi tietous tulevaisuuden toimintaympäristöstä ja konsensus siitä, miten toimintaympäristön muutoksiin aiotaan varautua. Toivotan teille hyvää seminaarin jatkoa!