MATKARAPORTTI Hevosalan opintomatka Ruotsiin Bodeniin

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI Hevosalan opintomatka Ruotsiin Bodeniin HevosAgron projektipäällikkö Heini Iinatti osallistui Ammattikorkeakoulu Lappian hallinnoiman LaHeKu (Lapin hevostallit kuntoon) hankkeen järjestämälle opintomatkalle Ruotsiin, Bodeniin. Matkalle osallistui yhteensä noin 30 henkilöä; lähinnä hevosalan yrittäjiä ja harrastajia Lapin alueelta. Matkan ensisijaine tarkoitus oli saada kontakteja Pohjois-Ruotsiin, koska HevosAgron tavoitteena on järjestää opintomatka samalle alueelle syksyllä Matkalla bussissa hevosyrittäjä Petri Salmelainen kertoi Ruotsista (ravi)hevosmaana sekä hieman itsestään ja taustastaan. Salmelainen on toiminut hevosalan yrittäjän jo pari kymmentä vuotta. Kotona ei ei ollut hevosia, mutta naapurista kaverin kotoa niitä löytyi. Ensimmäisen kimppahevosen hän hankki vuonna 1985, kimpassa oli mukana muun muassa Timo Nurmos. Siitä kaikki alkoi ja Salmelaisesta tuli ensin kimpan organisaattori ja myöhemmin valmentaja. Vuonna 1990 valmistui oma kuuden hevosen talli Laivaniemeen. Vuonna 1994 ja 1995 Salmelaisella oli ammattilisenssi Suomessa. Siirtyminen Ruotsiin Bodeniin tuli ajatuksiin Vuonna 1998 Salmelainen muuttikin Bodeniin, jossa hänellä on nykyisin noin 50 hevosta ja niiden lisäksi 42 hevosta Tukholmassa sekä muutama Torniossa, missä Salmelainen edelleen asuu perheineen. Nykyinen työ on tallitoiminnan ja valmennuksen organisointia ja muuta hevosyrittäjyyteen liittyvää. Viime vuonna Salmelainen oli 15. tai 16. parhaiten tienaava valmentaja Ruotsissa 8,5 miljoonan kruunun voitoillaan. Tukholman toimintaa on kasvatettu ja tavoitteena on saada pohjoisen ja etelän toiminta samalle tasolle. Ruotsin ja Suomen ravien palkintorahamäärät ovat ihan eri tasolla. Suomessa peleissä liikkuu vuosittain 250 miljoonaa euroa, kun vastaava summa Ruotsissa on 4,3 miljardia. Ruotsissa toimii ainakin kahdeksan ammattivalmentajaa, joilla on valmennuksessaan yli 100 hevosta, Suomessa ei taida olla ainuttakaan. Vuonna 2012 raveissa jaettiin palkintoja Suomessa noin 20 miljoonaa euroa, kun Ruotsissa jaettiin palkintorahoja 110 miljoonaa euroa. Silti Suomessa on määrällisesti enemmän raviratoja. Suomessa astutettiin viime vuonna 3500 tammaa, joista 1800 tammaa oli lämminverisiä. Ruotsissa astutettiin 3900 tammaa, joista vain 500 oli kylmäverisiä. Lämminveristen osuus Ruotsissa on siis kaksinkertainen verrattuna Suomeen vaikka lämminveristen osuus on tippunut Ruotsissakin. Salmelaisen näkemyksen mukaan Ruotsilla on 35 lihavaa vuotta takanaan ravitoiminnassa, mutta viime vuosina on menty huonompaan suuntaan. Ehkä taantumaan ei olla osattu varautua. Salmelaisen näkökulmasta suomalaisen raviurheilun tulevaisuus ei näytä hyvältä vaikka suomalainen hevosmiestaito on maailman parasta. Salmelaisen tallissakin työskentelee 11 työntekijää, jotka ovat kaikki Suomesta. Stall WF Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Stall WF, joka harjoittaa oriasema/siittolatoimintaa, hevoskasvatusta ja hevosten kuntoutustoimintaa sekä valmentaa ravihevosia. Talli sijaitsee Bodenin raviradan

2 läheisyydessä. Naapurissa sijaitsee myös Boden Ridklubb ja Hästkraft-klinikka. Toimintaa ja tiloja esitteli hevosten kuntoutuksen ja kasvatuksen parissa tilalla työskentelevä Monica Lierud. Tallilla on kolme kokoaikaista ja yksi osaaikainen työntekijä. Tallialue on laaja ja siellä on useita eri-ikäisiä pihatto- ja tallirakennuksia, tarhoja katoksineen ja laitumia. Tilan pinta-ala on useita kymmeniä hehtaareja. Tammat varsovat jo vanhassa erillisessä tallirakennuksessa, mutta tautiriskin takia ne halutaan pitää erillään kilpahevosista. Oriasema on EU-hyväksytty ja siellä voidaan siementää siirtona kaikilla eurooppalaisilla oreilla. Pakastespermasiemennyksiä ei tehdä. Keltainen muovirakenteinen pihatto noin 30 hevoselle: siitostammoille, varsoille ja nuorille hevosille. Treenihevostallin ilmatila on korkea. Stall Wf:llä on myös omia siitosoreja, lämminverisiä ravihevosia. Meille esiteltiin mm. ori Paul November, joka toimii pelkästään siitosorina takajalkavaivan vuoksi. Paulin jälkeläisistä kpl on kilpahevosia ja nuoria hevosia. Varsat ovat olleet hyvän luonteisia ja liikkeisiä.

3 Ori Wellino Boko ottaa tammat vastaan paikan päällä, koska siirtona tammat eivät ole tiinehtyneet kovinkaan hyvin. Jälkeläisistä kaikki ovat kilpailleet Etelä-Ruotsissa ja yksi ori on tienannut 5,5 miljoonaa kruunua. Oriasemalle tuodaan siemennettäviä tammoja Ruotsin lisäksi myös Suomesta ja Norjasta. Hoitomaksu on kruunua päivä / tamma ja kruunua päivä / tamma ja varsa. WF Stable myös kasvattaa lämminverisiä ravihevosia ja arabeja. Tilalla on myös 1- vuotiaita varsoja myynnissä. Varsoville tammoille on oma tallirakennus ja katokselliset tarhat sekä laitumet. Kuukauden ikäinen tammavarsa Paul Novemberista. Oriasemalla käy eläinlääkäri maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ja kaksi tammaa voidaan tutkia kerrallaan. Tammat tutkitaan aamulla ja siirtosperma tilataan silloin. Sperma kuljetetaan joko bussilla tiistaiaamuksi (maksaa 300 kruunua) ja tai lentokoneella illaksi ( kruunua). Asemalla käy vuosittain tammaa, joista noin 15 on omia.

4 Pressukatokset tahoissa olivat näppärän näköinen ratkaisu. Vesikävelykuntoutus aloitetaan aluksi minuutin jaksolla altaassa ja kun, hevonen tervehtyy aikaa pidennetään 40 minuuttiin. Jokainen jakso aloitetaan kävelyttämällä noin 2-3 min ilman vettä, sitten 4-5 min ajan vesi nousee. Vettä on enimmillään noin 45 cm. Päivässä ehditään kävelyttää noin 8-10 hevosta. Solarium ja tärinälevy ovat myös käytössä treenitallin tiloissa. Tärinälevyn idea perustuu siihen, että hevonen seisoo tärisevällä alustalla, jolloin sen on pakko jännittää lihaksiaan tärinässä mukana. Toisaalta tärinä läpäisee koko kropan ja rentouttaa myös syvimmät lihakset. Tarhojen heinäautomaateiksi oli kierrätetty käytöstä poistettuja paperinkeräysastioita. WF Stablella on tilat ja laitteet myös hevosten kuntoutustoimintaan. Asemalle voi tuoda hevosiaan kuntoutukseen 8000 kruunun kuukausihintaan tai kertamaksuperiaatteella. Laitteita käytetään sekä hevosten treenaamiseen että vammojen hoitoon. Tallilla on juoksumatto, johon saa myös kaltevuutta sekä vesikävelyallas. Altaan vesi on kloorattu ja se suodatetaan jokaisen käytön jälkeen. Vesi vaihdetaan noin kerran kuussa.

5 Hästkraft: Bodens Hästcentrum Hästcentrum Boden on mittava kunnan ja hevosalan yhteisprojekti. Projektia ja tiloja esittelivät meille hevosklinikan osaomistaja Lars Steinwall ja klinikalla osa-aikaisesti työskentelevä eläinlääkäri Heidi Kellokoski- Kiiskinen. liikkeen (fysiologia ja biomekaniikka) tutkimuskeskus. Hästcentrum sijaitsee Bodenin raviradan välittömässä läheisyydessä. Alueella on myös muuta hevostoimintaa, kuten Boden Ridklub ja Stall WF. Steinwallin mukaan hevostoimijoiden on pakko kehittää aluetta yhteistyössä. Alueelle on tässä vaiheessa rakennettu tilat hevosklinikalle sekä sen yhteyteen vastaaotto/receptionrakennus, jossa on myös kahvio-, koulutus- ja sosiaalitiloja. Kokonaisuudessaan projekti on suunniteltu kehittämään koko hevosalaa ja alan opetusta. Alueelle on suunnitteilla lisärakentamista, kuten tallirakennus ravikoululle, toiminta ja opetustiloja hevosten kuntoutukseen ja kengitykseen sekä tarvittavat piha-alueet. Rahoitus tulee Bodenin kunnalta ja EU:lta. Tässä vaiheessa alueelle on investoitu 20 miljoonaa kr. Vastaaottorakennuksessa oli hulppeat tilat. Tiloissa oli esillä paikallisten hevostaiteilijoiden upeita töitä. Tavoitteena on, että tulevassa opetustallissa olisi 12 hevosta ja siellä tarjottaisiin muun muassa lapsille ja nuorille ravikoulutoimintaa. Suunnitteilla on myös yhteistyöhanke Luleån yliopiston kanssa, mikä mahdollistaisi ammattikorkeakoulutason kengityskoulutuksen, jollaisia koko Ruotsissa on vain neljä. Rehab eli hevosten kuntoutuskeskus on tarkoitus rakentaa sekä klinikan että hevosten kuntoutuksen/fysioterapeuttien koulutuksen tarpeisiin. Fysioterapeutit voisivat jatkokouluttautua hevospuolelle. Esimerkiksi akupunktiokoulutus on jo meneillään, koulutuskielenä on englanti. Tavoitteena on tehdä myös alan tutkimusta, mm. hevosen Klinikan tiloissa on välinevarastot, huoltotilat, pieni laboratorio, leikkaussali heräämöineen, useita toimenpidehuoneita, röntgen, ontumatutkimuskäytävä ja tallitila asiakashevosille. Tilat olivat kokonaisuudessaan todella hulppeat. Steinwallin mukaan mm. Animagi on ollut kiinnostunut klinikan pohjapiirroksesta. Toiminta oli vielä alkuvaiheessaan, mutta hyvin hiljaiselta näytti vielä.

6 Klinikalla on pieni laboratorio, jossa on jonkin verran omia laitteita tutkimuksiin. Lähinnä tehdään perusverikokeita, matotutkimuksia jne. Monimutkaisemmat laboratoriokokeet teetätetään muualla isommissa laboratorioissa. klinikalta eri ovesta kuin tulivat. Heräämön jälkeen hevoset siirretään talliin, jossa katsotaan, että kaikki on kunnossa ja voidaan tarvittaessa esimerkiksi nesteyttää hevosta. Hevoset pyritään saamaan mahdollisimman pian kotiin. Myöskään eläinlääkäri ei kulje tiloissa väärään suuntaan. Suurin osa välineistä on kertakäyttöisiä. Leikkausvälineet ja anestesia/ hengitysputket pestään, laitetaan vakuumiin, steriloidaan ja otetaan uusiokäyttöön. Suojakaavut jne laitetaan roskiin. Leikkaussali on viimeisintä tekniikkaa. Huippulaatuinen leikkauspöytä on suomalaisvalmisteinen. Lääkkeet säilytetään usean lukon takana, koska lääkkeiden takia myös eläinklinikoille tehdään murtoja. Hevosten lääkkeet ovat ihmisille erittäin vaarallisia, koska pitoisuudet ovat niissä korkeat. Leikkaussalissa voidaan nostaa, laskea ja kääntää hevosta. Kun hevonen saapuu klinikalle leikkaukseen, se rauhoitetaan, klipataan ja pestään. Hevoselta otetaan kengät pois tai sille laitetaan tossut, jonka jälkeen hevonen siirretään pakkopilttuuseen, jossa se nukutetaan. Sen jälkeen hevosta voidaan nostaa vinssillä pöydälle ja pöytä voidaan asettaa joko tasaisesti tai miten eläinlääkäri sen haluaa. Leikkaussalissa on pienet led-lamput, jotka antavat paljon valoa, mutta eivät ole kuumia. Leikkaussalissa suoritetaan kaikenlaisia leikkauksia ja eläinlääkäri tulee muualta. Tarvittaessa käytetään erilaisia erikoislääkäreitä ja esimerkiksi Keski-Ruotsista löytyy erittäin hyvä spesialisti irtopalojen leikkauksiin. Eniten klinikalla onkin tehty erilaisia tähystysleikkauksia, kuten irtopalojen poistoja. Operaation jälkeen hevonen viedään heräämöön. Leikkaussalissa on nukutukseen laite, jolla kaasua ja happea voidaan sekoittaa. Hevonen on melkein hereillä, kun se menee heräämöön ja se saa maata vain alle 10 minuuttia heräämössä. Hevoset poistuvat Tallissa on kaksi käytävää, toinen leikkauspotilaille ja toinen päiväkävijöille. Talli on rakennettu siten, että siellä voitaisiin harjoittaa hevossairaalatoimintaa. Tällä hetkellä sitä ei ole. Klinikalla ei ole vielä vakituista eläinlääkäriä, joten se ei luonnollisesti päivystä eikä näin ollen esim. ähkyhoitoja tai leikkauksia tehdä. Suurin osa asiakkaista on ontumatutkimuksia ja niiden hoitoa.

7 Ontumatutkimuskäytävä. Pihalle on tavoitteena saada sopiva juoksutuspohja. Klinikalta löytyy laitteisto, jolla voidaan tehdä hengitysteiden tähystyksiä hevosen liikkuessa eli ratsastettaessa/ajaessa. Hevoselle laitetaan selkään laatikot, joista toisessa on videotallennin ja toisessa akku. Tähystin kiinnitetään harjaan ja viedään sutsien kautta sieraimesta sisään kurkunpäähän. Järjestelmä nauhoittaa kurkunpään toiminnan koko rasituksen ajan. Videotallenne siirretään tietokoneelle tarkastelua varten. Klinikalla on neljä toimenpidehuonetta, joista yhdessä on pakkopilttuu ja yksi on varattu röntgentutkimuksiin. Käytössä langaton digitaalinen röntgenlaitteisto. Järjestelmä on nopea ja erittäin hyvä laatuinen. Kuva siirtyy suoraan kuvauslevyltä langattomasti tietokoneelle. Käytössä on kaksi uutta kameraa, joista toine on tehokkaampi. Laitteistolla voidaan kuvata myös mm. selkää, mahaa ja päätä, mistä heikkotehoisimmilla röntgenlaitteilla ei saada kuvaa. Lounaan nautimme Bodenin raviradalla lounasraveissa. Raveissa nähtiin mm. tupsujalat montessa

8 Stall Tåga Päivän ja matkan viimeinen kohde oli Stall Tåga, missä kasvatettin ruotsin kylmäverihevosia. Tallia esitteli yrittäjä/omistaja Peter Johansson. Tammapihaton hallissa oli erilliset varsomiskarsinat. Tilalla oli toimiva ja nykyaikainen talli ja pihattorakennus. Vasemman puoleisella käytävällä oli karsinoita, joissa ei tällä hetkellä ollut hevosia pysyvästi. Oikealla puolella oli kaksi pihattoha Hevosilla oli vapaa heinä ruokintakatoksissa jaloittelualueella. Väkirehukupit ja vesiautomaatit olivat pihatossa. Pihattohallit oli erotettu portilla, mikä mahdollistaa niiden yhdistämisen tarvittaessa ja voi olla hyvä ratkaisu myös varsojen vierotusvaiheessa. Karsinatalli oli käytössä vain tarvittaessa, tilapäismajoitukseen ja sairaskarsinoina.

9 Lisätietoa opintomatkalta: HevosAgro, Heini Iinatti, p ProAgria Oulu toimisto, Kauppurienkatu 23 HevosAgron FaceBook (kuvia) Tallilla on oma pakkopilttuu tammojen tutkimuksia ja siemennyksiä varten. 1-vuotiaita oli kymmenkunta, mikä on todella paljon ottaen huomioon Ruotsin kylmäveristen tämän hetkisen astutusmäärän. Varsoja oli tulossa myös kesäksi Tallille otetaan myös täysihoitoon muiden omistamia varsovia tammoja ja 1-2-vuotiaita varsoja.