HEVOSYRITTÄJIEN AMMATTIMATKA TANSKAAN JA RUOTSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEVOSYRITTÄJIEN AMMATTIMATKA TANSKAAN JA RUOTSIIN 10.-13.3.2012"

Transkriptio

1 HEVOSYRITTÄJIEN AMMATTIMATKA TANSKAAN JA RUOTSIIN Järjestäjä Hevosyritys huippukuntoon -koulutushanke, HAMK Reittisuunnittelu ja opaspalvelut Niina Okkonen, Kylänpään hevostila Matkat ja majoitukset Matkatoimisto Area KUVA 2. Bökebergin tila KUVA 1. Ravitalli Linderoth KUVA 3. Ravitalli Kolgjini

2 1. TAUSTAA Ammattimatkalta ideoita, hyviä käytäntöjä ja kontakteja Ammattimatka Eurooppaan oli yksi Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen koulutuskokonaisuuksista. Ammattikohteisiin tutustumisen kohteiksi haluttiin maita, joissa vallitsee perinteinen eurooppalainen hevoskulttuuri ja jotka ovat edelläkävijöitä hevostaloudessa. Aiheet koottiin hankkeen teemoista: yrittäjyydestä, hevosten kasvatustoiminnasta, hyvinvoinnista, ympäristöasioista ja rakentamisesta. Ammattimatkan tavoitteena oli käydä hyvissä yrityskohteissa sekä tutkimus- ja oppilaitoksissa ja lisätä hyvien käytäntöjen ja toimintamallien hyödyntämistä alalla. Matka tarjosi yrittäjille mahdollisuuden toistensa tapaamiseen ja tätä kautta sillä on vaikutuksia yrittäjien jaksamiseen ja hyvinvointiin. Kohdemaiksi valittiin Ruotsi ja Tanska monipuolisen matkaohjelman varmistamiseksi. Koska kohdemaat ovat kulttuuriltaan ja olosuhteiltaan monia muita Euroopan maita Suomea lähempänä, ovat ideat ja esimerkit sovellettavissa suurelta osin myös Suomen hevostalouteen. Keväisellä matkalla oli mukana yhteensä 18 osallistujaa ja kaksi Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen työntekijää. Matka toteutettiin maaliskuussa, joka koettiin hyväksi ajankohdaksi ennen siitos- ja ratsastusleirikauden alkua. Osallistujat olivat hevosalan yrittäjiä ja yritystoimintaa suunnittelevia. Matkan oppaana ja tulkkina toimi Niina Okkonen Kylänpään hevostilalta. Niina Okkonen vastasi matkan reittisuunnittelusta ja kohdevarauksista yhteistyössä hankkeen kanssa. Matkan lennot, bussikuljetukset ja majoitukset hoidettiin HAMKin sopimuskumppanin, matkatoimisto Arean, kanssa. Hevosyritys huippukuntoon -hanketta ja matkaa rahoittaa Hämeen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Ammattimatka tarjosi mahdollisuuden yrittäjille tavata ruotsalaisia ja tanskalaisia hevosyrittäjiä. Bussimatkoja värittivät lisäksi osallistujien oman toiminnan esittelyt, jotka koettiin antoisiksi paitsi tutustumisen ja verkostoitumisen kannalta, mutta myös kokemusten ja hyvien käytänteiden jakamisen näkökulmasta. Mukana oli hyvin erityyppisten hevosalan yritysten edustajia. Matkaan sisältyi kullekin yrittäjälle mielenkiintoisia oman toimintamuodon kohteita sekä virikkeitä ja tutustumista vieraampiin hevosalan toimintamuotoihin. Matkakertomukseen on koottu kuvia ja tietoja sekä osallistujien ajatuksia kohteista. Lisää valokuvia matkasta on koottu Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen Facebook-sivulle. Kohteista kertovien kappaleiden otsikoissa on linkit, joista pääset suoraan matkakohteiden internetsivuille tutustumaan kohteisiin tarkemmin.

3 2. MATKAOHJELMA Nelipäiväisen ammattimatkan ensimmäisen päivän vietimme Tanskassa ja toisen päivän aikana siirryimme Ruotsiin. Matkan reitti on koottu kuvaan 4. Kuva 4. Ammattimatkan reitti Matkasimme linja-autolla rengasmatkan Tanskan ja Lounais-Ruotsin halki.

4 Kohteet La Stutteri Ask, Martofte Tanskan suurimpiin siittoloihin lukeutuvalla Stutteri Askilla harjoitetaan estehevoskasvatuksen lisäksi maataloutta. Askin omistaja, Lego-yhtiön suku, omistaa myös Ranbolessa sijaitsevan Blue Hors siittolan. Blue Hors on erikoistunut kouluhevosiin ja Ask estehevosiin. Blue Hors sijaitsee noin 130 kilometrin etäisyydellä Martoften Stutteri Askista. Kuva 5. Stutteri Askin perinteitä Vierailimme Askilla jalostusyksikössä Schelenborgissa ja muutaman kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa kilpatallissa Kristianmindessä. Meidät otti vastaan tallimestari Gitte Agerskov. Kahden eri yksikön malli kuvastaa Stuteri Askin järjestelmällistä toimintaa. Hevosten sijoittaminen eri talliyksiköihin auttanee myös tautitilanteen hallinnassa. Schelenborgin jalostustallissa on 60 hevosta ja kolme työntekijää. Jalostustallissa olivat Askin jalostustammat ja varsat. Varsat viettävät ensimmäisen talven pihatossa, ja 1-vuotiskesänsä ne ovat laitumella yhdessä 2-vuotiaiden kanssa. Pihattokarsinoissa varsat ovat kymmenen hevosen ryhmissä. Ruokinta-ajaksi ne kiinnitetään kaulapannoista. Kymmenen hevosen ryhmät on Askilla todettu optimaalisen kokoisiksi. Tätä suurempien ryhmien on todettu olevan liian suuria käytettävään tilaan nähden. Sisäänratsastusvaiheessa hevoset siirtyvät kilpatalliin, jossa 15 työntekijää huolehtii 40 hevosesta. Kuva 6. Nuorten hevosten pihatto

5 Taulukko 1. Kasvatuksen prosessointi Stuteri Askilla Siitostammat ja varsat Vieroituksen jälkeinen talvi 1-vuotis- ja 2-vuotislaidunkausi 2-vuotistalvi Sisäänratsastusvaihe Karsinoissa 10 Varsan ryhmissä pihatossa Yhteislaitumet 1- ja 2-vuotiaille varsoille 10 Hevosen ryhmissä pihatossa Kilpatalli, karsinat Perinteisen jalostustoiminnan lisäksi Stuteri Askilla tehdään alkionsiirtoja rutiininomaisesti, tänäkin vuonna syntyy seitsemän alkionsiirtovarsaa, varsojen kokonaismäärän ollessa 20. Ask ei ota lainkaan vastaan vieraita tammoja, vaan kaikki asiakkaat toimivat Blue Hors-siittolan kanssa. Ultraus ja siemennys sisältyvät tammanomistajan maksamaan yhteissummaan, eläinlääkärikuluja ei siis laskuteta erillisenä. Orimaksut vaihtelevat :n välillä (alv 0). Hevosten hinnat liikkuivat DK:n välillä ( ). Heikko taloustilanne on vaikuttanut voimakkaasti Askin astutusmääriin. Vuonna 2011 syntyi 50 % vähemmän varsoja kuin edellisenä vuonna. Tilalla tuotetaan omaan käyttöön hevosille kaura ja oljet. Tilan lannat hyödynnetään pääosin omilla pelloilla ja osa toimitetaan sienituotantoon kasvualustaksi. Rakennusten kunnossapidon ja investointien periaatteena Askilla on kunnioittaa perinnerakentamista. Rakennukset ovat ulkopäin perinteiden mukaiset, mutta sisäpuolelta ne oli kunnostettu hyvinkin nykyajan vaatimusten mukaisesti hevosten hyvinvointi huomioiden. Stuteri Ask harjoitti yhteistoimintaa viereisen arabihevostallin kanssa. Yhteistyön yksityiskohtana saimme kuulla kuulutuslaitteiden yhteiskäytöstä. Tallien kuulutuslaitteet on synkronoitu toimimaan niin, että ne tarvittaessa kuuluvat molempien tallien alueilla. Tästä on hyötyä mm. erilaisia tapahtumia tai kilpailuja järjestettäessä, jolloin verryttely- ja kilpailuareenoiden äänentoistot kattavat koko alueen. Kuva 7. Uudenaikainen karsinatalli

6 Kuva 8. Lantahuoltoa Askilla, automaattisesti laskeutuva seinä, josta kottikärryjen tyhjennys tapahtuu traktorin lavalle. Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Erityisen hyvin hoidetut puitteet ja prosessit - Tallissa ja käytävillä vain oleelliset tavarat, järjestelmällisyys ja siisteys ei ole riippuvaista yrityksen taloudellisista seikoista - Mietityt ja toiminnalliset prosessit - Esimerkillinen pihattosysteemi, jossa varsoja kasvatetaan portaittain eri ryhmissä - Ammattimaisuus heijastui kaikessa toiminnassa, yhdenmukainen ilme koko yrityksessä - Toimiva yhteistyö naapuritallin kanssa, mm. yhteiset äänentoistolaitteet - Varsojen ruokintapöytäsysteemi oli mieluisan oloinen La Tanskan Ratsuoripäivät, Herning Ammattimatkan sijoittuessa ratsuoripäivien aikaan vierailukohteiden löytäminen Tanskan puolelta oli haastavaa, koska vuosittain järjestettävät Tanskan ratsuoripäivät kokoavat maan ratsukasvattajat laajasti koolle. Stutteri Ask otti meidät kuitenkin ystävällisesti vastaan siitä huolimatta, että hekin olivat messuilla näyttävästi esillä ja mukana näytöksissä sekä Gala showssa. Kävijöitä ratsuoripäivillä oli tänä vuonna jopa yli , mikä on uusi kävijäennätys tapahtumassa. Oripäivien ohjelma rakentui mm. orinäytöksistä, nuorten hevosten championaateista, ratsastusklinikoista ja näyttävästä Gala-showsta. Messuosastolla oli paljon näytteilleasettajia tallirakentamiseen, tekniikkaan ja ratsastusvarusteisiin sekä rehuihin liittyen, mutta myös siittoloita ja talliyrityksiä. Messuilla oli käytettävissä parisen tuntia omatoimiseen tutustumiseen. Moni olisi halunnut viettää tapahtumassa enemmänkin aikaa ja sai kipinän lähteä hankkimaan omatoimisesti tietoa tapahtumasta tulevinakin vuosina. Illalla

7 kokoonnuimme Gala-showhun, joka rakentui monista erilaisista esityksistä. Showssa esiintyi mm. tanskalaisia jalostusoriita. Kuva 9. Gunnar Bach tutustutti meitä Ratsuoripäiviin Herningissä Tanskan puoliverijärjestö otti meidät ystävällisesti vastaan messuilla. Asiantuntija Gunnar Bach kertoi meille ratsuoripäivien historiasta ja Tanskan puoliverijalostuksesta. Ensimmäinen jalostusjärjestö on perustettu jo 1960-luvulla ja nykyinen järjestö Danish warmblood 1980-luvulla. Tanskan puoliverijalostus on vuosien mittaan laajentunut pelkästä orivalinnasta tammojen rakennearvosteluun ja 5- vuotischampionaatteihin. Sydäntalvella, marras- tammikuun aikana, tarkistetaan 2,5-vuotiaat oriit, joista esikarsinnan läpäisseet (55-60 kpl) saapuvat Herningiin oripäiville maaliskuussa. Oripäivien jälkeen toteutuu 10 päivän testi Wilhemsborgissa, josta edelleen parhaat valitaan 3,5-vuotissyksynä 35 päivää kestävään testiin. Valinnassa otetaan huomioon myös oriiden kilpailutulokset. Parhaimmistoon valitaan 15 koulu- ja 10 esteoriitta. Taulukko 2. Tanskan puoliverijalostus, faktaa (DWB 2012) Jäseniä 6000 Kouluhevosia 75 % Estehevosia 25 % Astutettavia tammoja/vuosi 2800 Jalostusoriita 150 Tanskassa hevostalouden rahavirta on 24,77 biljoonaa DKK eli euroissa noin 3,3 biljoonaa. Tanskassa hevostalous työllistää kokoaikaisesti henkeä hevosmäärän ollessa Tanskan hevostaloudessa liikkuvat rahavirrat ovat 10 % suuremmat kuin leluteollisuudessa ja kaksinkertainen verrattuna maan tupakkateollisuuteen. (DWB 2012.)

8 Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Oripäivillä olisi ollut näkemistä pidemmäksikin aikaa. Olemme vielä lapsen kengissä Suomessa näissä - Nähtävää messuilla riitti, mielenkiintoinen ja hyödyllinen vierailukohde omatoimisestikin toteutettuna suomalaisille ratsukasvattajille - Upea yhteinen foorumi tanskalaisilla ratsukasvattajilla Su Ale Häst Spa, Alvängen Ale Häst Spa on Göteborgin läheisyydessä toimiva hevosten kuntoutuskeskus. Tilalla kasvatetaan myös laukkahevosia (Ale Racing Stables). Tapasimme tilalla yrittäjä Susanne Sivrup Ronsenqvistin. Käyntihetkellä tilalla oli 20 omaa laukkahevosta. Ale Häst Spa -kuntoutuskeskuksen toiminta perustui Hydro Horse - laitteeseen. Tätä Hydro Horse -kahluuallasta käytetään sekä hevosten kuntoukseen että valmennukseen. Laite on upotettu lattiaan ja hevonen kävelee siihen ramppia pitkin. Veden alla on juoksumatto. Hevosen mennessä altaaseen, allas on jo täytetty vedellä. Juoksumaton nopeutta voidaan säädellä käytön tarpeiden mukaan, valmennuksessa juoksumattoa pyöritetään nopeammin kuin kuntoutustarkoituksessa. Hydro Horse -laitetta voidaan käyttää esim. polvi-, nivel- ja kaviovammojen sekä selkäongelmien kuntoutuksessa. Kuva 10. Demolaukkahevonen Hydro Horse -laitteessa. Yrittäjä oli oikein tyytyväinen laitteeseen ja kertoi sen olevan kiitollinen käyttää. Laite on hänen mukaansa turvallinen. Veden pinnan korkeutta säädellään hevosten säkäkorkeuden mukaan. Laite on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Hydro Horsen hankintahinta oli dollaria eli noin euroa. Tämä hinta ei

9 sisältänyt altaan ja rakennuksen kustannuksia. Yrittäjä oli tehnyt tarkan taustatyön ja tutustumismatkan Yhdysvaltoihin ennen laitteen hankintaa. Kuntoutuskeskus työllistää kaksi ihmistä. Ale Häst Spa tekee yhteistyötä pääasiassa jokaisen hevosen oman eläinlääkärin kanssa eli yrityksessä ei työskentele omaa eläinlääkäriä. Kuntoutuskeskuksen asiakkaina on pääasiassa ravureita, mutta myös laukkahevosia ja ratsuja. Asiakashevoset ovat hoidossa tai valmennuksessa viikosta 4-5 kuukauteen. Kuukausimaksu on 9600 SEK (1100 ), ja päivähinta 320 SEK (36 ). Kertakäynti altaassa on 360 SEK. Kuntoutuskeskus pystyy parhaimmillaan hoitamaan 27 hevosta päivässä. Ensimmäinen hoitokerta kestää kymmenen minuuttia, ja hoitokerran kestoa kasvatetaan 20 minuuttiin, joka vastaa jo 1,5 tunnin kävelyä. Terveet hevoset voivat myös ravata vesijuoksumatolla. Nuorille hevosille vesijuoksumattoa voidaan käyttää kuukauden verran ennen varsinaisen valmennuksen aloittamista lihaskunnon kasvattamiseksi. Uinnin jälkeen hevonen viedään infrapunalaitteeseen (infrapunalaite on eri asia kuin solarium, joka tuottaa ultraviolettisäteilyä) kuivumaan. Altaan vesi vaihdetaan 5-6 viikon välein. Juoksumatto on toistaiseksi kestänyt vaihtamatta vuodesta 2008 saakka. Video Youtubessa kuntoutusaltaasta: Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Hyvä esimerkki rohkeasta erikoistumisesta! - Kohde innosti tutustumaan vastaaviin kohteisiin Suomessakin - Alella panostettiin hevosten hyvinvointiin, toimintaympäristön kunnossapito oli jäänyt vähemmälle huomiolle - Syrjäinen sijainti tuonee haasteita yrityksen toiminnalle, kulku yritykseen oli pikkuteiden kautta - Haavoittuvainen yritys työntekijän tai yrittäjän sairastuessa - Hevosten kuntoutus perustui täällä vain yhteen laitteeseen, olisiko yrityksen kannattanut hyödyntää erilaisia kuntoutuslaitteita ja keinoja?

10 Su Ravivalmentaja Mikael Linderoth Urheilijataustainen Mikael Linderoth on toiminut vuodesta 1997 kokoaikaisena ravivalmentajana, ammattilisenssin hän on saanut vuonna Tallilla on käytössä hiittisuora ja -mäki. Intervallivalmennuksen apuvälineenä toimii sykemittari. Käyntihetkellä hevosia oli valmennuksessa 20. Linderothin valmennustallissa valmennusmaksu on 280 SEK (31 )/vrk. Sympaattinen valmentaja on ollut mukana koko Ruotsin laajuisessa Riksallsvenskan - kimppahevosprojektissa hevosen Red Hawk kanssa vuonna Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön (ST) ja peliyhtiö ATG:n moottoroima Riksallsvenskan -kimppahevosprojekti on vuoden 2012 alusta alkaen tunnettu nimellä Rikstravet. Projektin tavoitteena on tehdä tutuksi raviurheilua ja hevosen omistamista. Projekti on ensimmäisen kerran toteutettu vuonna 2009, ja siinä on mukana noin ruotsalaista. Ideana on tarjota mahdollisuus päästä pienellä panoksella hevosenomistajaksi. Yhden osuuden hinta on 400 SEK (noin 45 ). Kuva 11. Red Hawk ja Linderoth Yhteisomistajuusprojektissa valmentaja valitsee 3-vuotiaan lämminverihevosen eläinlääkärintarkastuksen läpäisseiden kandidaattien joukosta. Valmentajalle määritelty budjetti on SEK. Tällä hän hankkii hevosen ja huolehtii valmennuksesta ja tiedotuksesta. Valmentaja saa palkintorahoista 10 % provision. Tiedotukseen on jokaiselta mukana olevalta raviradalta nimetty vastuuhenkilö valmentajan tueksi. Valmentaja osallistuu tiedotukseen mm. Twitterin avulla. Toiminta käynnistyy talleilla järjestettävällä kick off- tilaisuudella, johon kutsutaan kaikki osuuden hankkineet omistajat. Avajaistilaisuudessaan Linderothilla oli ohjelmassa mm. infoa hevosen hoidosta, valmennuksesta ja ruokinnasta. Linderothin tallilla toteutuneessa avajaistilaisuudessa paikalla oli noin 100 osallistujaa. Rikstravetin hevosten kilpailukausi alkaa huhtikuussa ja päättyy lokakuussa. Kimppatallit ovat alueellisia, eli eri alueilla on omat kimppatallit. Kimppatallien omistuksessa olevat hevoset saavat kilpailumenestyksensä perusteella pisteitä projektissa, eli kilpailevat näin keskenään projektissa. Talli, jonka

11 hevonen kerää kilpailukaudella eniten pisteitä, voittaa Rikstravetin mestaruuden. Voittajatalli palkitaan SEK:lla, jolla sen tulee järjestää voittojuhlat kotiradallaan. Kunkin hevosen osakkaat pääsevät ilmaiseksi kaikkiin kotiradalla järjestettäviin ravitapahtumiin. Kullakin omistajaporukalla on yhteinen tili. Mikäli yhteisiä varoja jää, jaetaan ne osakkaiden kesken hevosen myynnin jälkeen. Vuosittaisen 21 kimppaomistetun hevosen omistajista noin puolet jatkaa hevosenomistajina projektin jälkeenkin. Projektilla on kattavat internetsivut (www.rikstravet.se ), jossa esitellään tallit, valmentajat, sekä hevosten välinen pistetilanne. Linderoth koki Ruotsin raviurheilun tilan positiivisena. Hänen mielestään lajiin on tullut mukaan paljon uusia nuoria harrastajia ja myös sellaisia ihmisiä on palannut takaisin lajin pariin, jotka ovat välillä olleet poissa. Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: Kuva 12. Linderothilla käytössä ollut loimiteline ihastutti osallistujia - Tallilla oli hyvin hoidetut hevoset ja siistit puitteet - Toimivan oloinen perusravitalli, järkevä ja toimiva kokonaisuus - Mukanaolo Rikstravetissa tuonee yrittäjälle hyvää näkyvyyttä - Kohde herätti miettimään kunnollisten opasteiden, ajo-ohjeiden ja esim. internetsivuilla olevan tiedon ajantasaisuuden tärkeyttä - Rikstravet on mahtava keino markkinoida raviurheilua - Positiivinen ja miellyttävä yrittäjä - Kimppatalleja paljon Suomessakin, olisiko näin järjestelmällisesti ja koko Suomen alueella toimivalle projektille kysyntää Suomessakin raviurheilun markkinoijana?

12 Ma Åbyn raviurheilukeskus Åbyn rata on yksi Ruotsin 35 raviradasta. Rata markkinoi itseään Euroopan moderneimpana ratana. Rata on perustettu vuonna 1934, ja vuoteen 1976 saakka siellä toimi myös laukkarata. Meidät otti vastaan markkinointipäällikkö Kent Jellmund. Tutustumiskierroksen lisäksi kuulimme esittelyn radan toiminnasta ja radalla toteutuvasta ravikoulutoiminnasta. Åbyn alueella harjoittaa toimintaa 18 A-valmentajaa ja 289 B-valmentajaa. Alueella on noin 1000 hevosta. Vuosittain radalla juostaan 72 ravit ja ajetaan 700 lähtöä. Palkintorahoja rata jakaa vuosittain noin 8,3 miljoonaa euroa. Rata työllistää 20 henkilöä, kilpailupäivänä toimihenkilöitä on paikan päällä jopa 200. Yleisöä Åbyssä käy vuosittain noin ja yhdessä ravitapahtumassa noin 1000 henkeä. Rata saa tuloistansa noin 80 % pelitoiminnasta ja 20 % muusta toiminnasta. Kuva 13. Tieto kulkee kilpailijoille sähköisten ilmoitustaulujen välityksellä Åbyn tallialueella Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta myös Ruotsissa on kovaa. Erilaiset teemaravit ja -illat värittävät Åbyn kilpailutarjontaa. Te toja on kohdistettu mm. naisille, jalkapalloilijoille ja jääkiekkoilijoille. Te loissa ohjelmassa on kilpailuja, haastatteluja ja esimerkiksi yleistietoa hevosista ja raviurheilusta. Åby on toteuttanut suuren rataremontin vuonna 2007, ja vuotta myöhemmin myös ravintolaremontin. Vuonna 2011 valmistuivat uudet sisätiloissa sijaitsevat varikkotilat, joissa on ideana se, että hevoset ovat lähempänä rataa ja yleisöä. Alueelle saavutaan katetuille purku- ja lastauspaikoille, joista hevoset tavaroineen viedään sisätiloihin (9 numeroitua käytävää), ja varsinainen hevoskuljetusajoneuvojen parkkeeraus on kauempana. Valjastuskatoksia, tai paremminkin karsinoita, on 170, jotka ovat kaikki katettuja sisätiloja. Samalla käytävällä sijaitsee myös tallikahvio, josta on suora näköyhteys lasiseinän läpi varikkokäytäville. Ratavalmentajien käytössä on yli 20 vierastilaa, joiden parvekkeilta on näkymät rata-alueelle. Tehdyt uudistukset ovat osa mittavaa Nya Åby projektia. Investointihanke on rahoitettu pääosin maakaupoilla.

13 Kuva 14. Åbyn radan omistajakatsomo, josta on näkymä radalle Ravikouluja on Ruotsissa kaikkiaan 30, joissa on osanottajia Ponikerhoja on 27 ja ravilukioita parisenkymmentä. Åbyn ravikoulussa on kaksi työntekijää viiden opettajan lisäksi. Suosituimmat ryhmät ovat 7-11-vuotiaat, aikuisiakin on harrastamassa noin 50. Ravikoulu maksaa 190 SEK (21 ) kerta, yhden kerran keston ollessa kaksi tuntua. Ryhmässä on samanaikaisesti 8-12 kurssilaista. Käytettävissä on kaksi ravihevosta ja 7-8 ponia, jotka ovat ravikoulun omistuksessa. Sekä Svensk Travsport että Åbyn rata tukevat ravikoulutoimintaa rahallisesti. Toimintaa harjoitetaan myös iltapäiväkerhotyyppisesti, niin että lapset saapuvat suoraan koulusta ravikouluun ikään kuin iltapäiväkerhoon ( hästis ), josta sitten vanhemmat taas hakevat lapset työpäivän päättyessä. Kuva 15. Näkymä kokoustilasta valjastuskatosalueelle

14 Kuva 16. Valjastustiloja, käytävä nro 3. Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Ravikoulut aikuisille olisivat tervetulleita Suomeenkin - Ammattimaista tekemistä positiivisella asenteella - Ennakkoluuloton asenne ja usko omaan toimintaan - Kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä ajattelua! - Yhteistyö muiden urheilujärjestöjen kanssa esimerkillistä, esim. erilaiset te lat - Hyvä esimerkki tuotteistamisesta näistä voi saada ideoita hevosalan yritykseenkin

15 Ma Kungsbacka Kungsbacka on yksi Ruotsin hevoslukion, Sveriges ridgymnasiumin, toimipisteestä. Muut pisteet sijaitsevat Varbergissä ja Svedalassa. Oppilaita Sveriges ridgymnasiumissa on yhteensä 180. Kungasbackassa meidät vastaanottivat rehtori Ann Tellander ja tallimestari Maija Österholm. Hevoslukio toimii lähes uusissa tiloissa. Hevosia lukiolla on 60 ja oppilaita tällä hetkellä 64 ja henkilökuntaa Kungsbackassa 15. Aloituspaikkoja lukiossa on 54, hakijoita oli edellisen kerran 34. Parhaimmillaan hakijoita on ollut nelinkertaisesti aloituspaikkoihin nähden. Oppilaat ratsastavat kolme kertaa viikossa. Oppilailla voi olla omia hevosia tai vaihtoehtoisesti he saavat käyttää koulun hevosia. Oppilaat harjoittelevat tason mukaisiin ryhmiin. Osa oppilaista jatkaa edelleen Hippologi-koulutukseen Flyingeen, osa jatkaa opiskeluja hevosalan ulkopuolella. Mielenkiintomme kohdistui Kungsbackassa uuteen talliin, joka yllätykseksemme oli rakennettu varsin perinteiseksi. Kuivikkeena käytettiin purua, sillä opiskelijat eivät pidä turpeesta. Lanta tyhjennettiin perinteisin menetelmin tallista siirtolavalle ja edelleen kaatopaikalle. Tallin keskikäytävällä oli purulla täytetty alue. Purupohja on paitsi pehmeä astella niin hevosille kuin ihmisillekin, se vaimentaa hyvin hevosten kavioista aiheutuvaa melua. Saimme nähdä tallilla heinänkuljetusvaunun, joka punnitsi sadan gramman tarkkuudella jaettavat heinät. Kuva 17. Kungsbackan purukäytävä Ruotsissa hevoslukiot kuuluvat nykyään luonnonvara-alaan, eli päinvastoin kuin Suomessa, jossa hevostalouden koulutusohjelma on vastikään irrotettu pois maatilatalouden alta, omaksi hevostalouden perustutkinnokseen.

16 Kuva 18. Suomalainen tallimestari Maija ja punnitseva rehuvaunu Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Positiivinen ja avoin tunnelma - Purukäytävä vaikutti toimivalta ratkaisulta - Vähäinen automatiikka ja lantahuollon hoitaminen käsin yllätti - Tarmokas suomalainen tallimestari Ma Hallandin klinikka, Slöinge Hallandin klinikalla meidät vastaanotti suomalainen eläinlääkäri Ritva Kaikkonen. Tutustuimme klinikan uuteen tallirakennukseen, maneesiin ja klinikkarakennukseen. Kuva 19. Slöingen klinikan tallirakennus Vuonna 1985 perustettu Hallandin eläinsairaala hoitaa sekä pieneläimiä että hevosia. Hallandin eläinsairaala on ollut ensimmäinen yksityinen eläinsairaala Ruotsissa. Toimipisteitä klinikkaketjulla on neljä: Slöinge, Halmstad, Vaggeryd ja Bjertorp. Suomalaisyntyinen Marjaana Ala-Viuhkola ryhtyi osaomistajaksi vuonna Vuonna 2004 Ala-Viuhkolasta tuli kilinikkaketjun ainoa omistaja ja vuonna 2008 hänet

17 valittiin Ruotsin vuoden yrittäjäksi. Nykyään ketju työllistää yli 60 työntekijää ja yli 20 eläinlääkäriä. Slöingen klinikan tallirakennukset rakennettiin vuosina Hevospotilaita, joista enemmistö on ravureita, on 4500 vuodessa, pieneläimiä on asiakkaina Klinikka on auki joka päivä klo Hevospuolella toimii kahdeksan eläinlääkäriä ja 12 hoitajaa. Pieneläinpuolesta vastaa eläinlääkäriä ja hoitajaa tai avustajaa. Lisäksi toimistossa on kolme ja laboratoriossa kaksi työntekijää. Slöingessä käytössä oli maneesi hevosten juoksutusta ja liikuttamista varten. Ruotsissa on laaja hevosklinikkaverkosto johtuen siitä, että Ruotsin peliyhtiö on aikoinaan perustanut laajan klinikkaverkoston Ruotsissa. Parhaillaan ATG on kuitenkin myymässä pois klinikoitaan. Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Toimivan oloinen hieno klinikka - Täällä oli ajateltu kaikkea - Ruotsissa paljon päivystäviä klinikoita - Antoi ajatuksia miettimään myös oman tallin hygieniaa ja puhtaanapidon helppoutta - Pelottavaa, että Ruotsissa ei uskalleta lääkitä riittävästi kilpahevosia doping-tuomioiden vuoksi

18 Ti Flyinge Flyingessä oppaanamme toimi markkinointipäällikkö Sofia Templin. Hevosia on jalostettu Flyingessä jo 1100-luvulta lähtien. Kokonaisuus käsittää viisi maneesia, 200 hevosta, 150 opiskelijaa ja 50 työntekijää. Vuosittain Flyingessä järjestetään erilaisia tapahtumia Oriasematoiminta on ulkoistettu saksalaiselle Paul Schockemöhlelle. Kuva 20. Flyingen idylliä Flyingessä koulutetaan Ruotsin maatalousyliopiston (Sveriges lantbruksuniversitet) toimesta hippologeja. Hippologi on kolmen vuoden mittainen kandidaatintutkinto. Suuntautumisvaihtoehtona ovat ratsut, islanninhevoset tai ravihevoset. Hippologikoulutusta annetaan Flyingen lisäksi Strömsholmassa ja Wångenissa. Flyingen opetus on keskittynyt hevoskasvatukseen ja jalostukseen. Flyingessä toimii myös hevoslukio. Tämän lisäksi Flyingessä järjestetään paljon hevostapahtumia, kilpailuja ja näyttelyitä. Flyinge tarjoaa myös erilaisia palveluja. Oppilastyönä tehtävä hevosten sisäänratsastus (8 viikon ajanjakso) on suosittua ja korkealaatuista, mutta myös edullista (3500 SEK/kk eli 390 /kk). Flyingen omien oriiden jälkeläiset pääsevät jonon ohi sisäänratsastukseen, ja usein 3-vuotistestien kärjessä onkin Flyingessä sisäänratsastettuja hevosia.

19 Kuva 21. Katettu rata 1900-luvun alusta, käytössä edelleen Kuva 22. Modernimpaa rakentamista 2000-luvulta; lasiseinäinen maneesi. Flyingen esittelyn lisäksi saimme kuulla Niklas Lindgrenin (Ruotsin puoliverijärjestö, ASVH) esittely Ruotsin puoliveriratsujen jalostuksesta. Ruotsin puoliverijärjestö on perustettu vuonna 1928 alunperin jalostamaan armeijan tarpeisiin ratsuhevosia. Ruotsin osuus on vain 5 % Euroopan jalostuksesta (tammamäärä), ja tuontispermaa käytetäänkin paljon. Nykyään tammoja astutetaan Niklas Lindgren näki vahvana etuna sen, että samoja ratsusukuja käytetään kaikkialla Pohjoismaissa. Vaikka pohjoismaissa ei ole vankkaa jalostushistoriaa, markkinoinnin kautta pohjoismaiset rodut voitaisiin tehdä yhdessä trendikkäimiksi ja sitä kautta halutuimmiksi. Ruotsin vuotuisilla oripäivillä tarjotaan jalostukseen viitisenkymmentä oriitta, joista noin puolet hyväksytään jalostukseen. Hyväksytyistä oriista noin puolet on tuontioriita. Uusien maiden, kuten Venäjän, Kiinan, Lähi-Idän maiden ja Etelä-Afrikan mukaantulon ratsubisnekseen Niklas Lindgren näki hyvänä, koska uusien kanavien aukeaminen tuo uusia mahdollisuuksia

20 markkinointiinkin. Hän korosti, että pohjoismaissa hevoskasvatuksessa käytettävissä oleva tila ja puhtaat olosuhteet tulisi nähdä markkinointivalttina sen sijaan, että monessa yhteydessä harmitellaan huonoja kasvatusolosuhteita. Venäläisasiakkaat ovat löytäneet tiensä jo Saksan markkinoille, heidät tulisi pysäyttää pohjoismaihin. Ruotsissa orivalinta tehdään viikon mittaisessa oritestissä, jossa 3-5-vuotiaat hevoset testataan ja vanhemmille hevosille tehdään vain rakennearvostelu. Nuorten hevosten championaattikilpailuissa on mukana 600 hevosta, ja huutokauppasysteemi toimii hyvin. Nuorten hevosten testejä tehdään eri paikassa ympäri maata, ja kaikkiaan % hevosista osallistuu niihin. Tästä huolimatta kasvatustoiminta on harrastustoimintaa (85 % kasvattajista ei tee sitä ammatikseen), ja nimenomaan harrastusmaisuus aiheuttaa ongelmia orivalintojen suhteen. Lingdgren painotti, että kasvattajien olisi hyvä tehdä yhteistyötä paikallisen ratsastusliiton kanssa, jolloin pystyttäisiin parhaalla mahdollisella tavalla vahvistamaan omaa, kotimaista kasvatusta. Kuva 23. Flyingen maisemaa Ruotsin ratsuhevosjalostuksen tulevaisuus on pitkälti orivalinnoista kiinni, koska tällä hetkellä tammojen taso on keskitasoa, ja edistyminen tapahtuu oriiden kautta. Vain 15 % tammoista yltää selection mare - tasolle, jotka olisivat hyvää jalostusmateriaalia, kun tarkastelussa on käytetty hyväksi niin nuorten hevosten testituloksia, kilpailutuloksia kuin jälkeläisten tuloksia. Jalostusjärjestö on koonnut internetsivuilleen listan siitokseen liisattavista tammoista. Hyvät tammat halutaan näin saada jatkamaan sukua, jos omistajalla ei jostain syystä ole mahdollisuuksia teettää varsaa. Talouden suhdanteet ovat heikentäneet myös Ruotsin hevosmarkkinoita. Lindgren kuitenkin rohkaisi heikkonakin aikana astuttamaan tammoja ja kasvattamaan ja kouluttamaan niitä edelleen kotioloissa ja myymään eteenpäin aikanaan kun taloustilanne kohenee.

21 Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Mahtavat olosuhteet hevosurheilulle, nykyajan ja historian yhteinen idylli - Yllätyksenä oppilastyönä toteutettavan nuorten hevosten koulutuksen edullinen hinta - Flyingessä käytössä oleva vähäinen automatiikka yllätti ovatko asenteet todellinen uhka koneellistamisen yleistymiselle Suomessakin? - Rauhallinen ilmapiiri, olosuhteet eivät tehokäytössä? - Osaisimmeko Suomessa kääntää käytössä olevan tilan ja puhtauden olosuhteemme markkinointivaltiksi kansainvälisille markkinoille? Ti Lutfi Kolgjini, Vombs Nygård Ruotsin menestyneimpiin ravivalmentajiin lukeutuvan Lutfi Kolgjinin yritys on yksi Ruotsin suurimmista ravivalmennustalleista. Ravipuolen yrittäjille Kolgjinin Vombs Nygårdin tila oli matkan helmi. Hänen yrityksellään on Ruotsissa neljä eri toimipistettä sekä filiaalit Ranskassa ja Italiassa. Kolgjinilla on ollut ammattilisenssi vuodesta Merkittävä osa toimintaa on ravihevosjalostus- ja kasvatus. Lisäksi Kolgjinin omistuksessa olevat hevoset ovat aina myynnissä. Jalostusoriista Kollgjinilla vaikuttavat mm. Egon Lavec, Enjoy Lavec, Glen Kronos ja lähes legenda Viking Kronos. Kilpahevosista saimme matkallamme nähdä mm. huiput Raja Mirchin ja Joke Facen. Kolgjinin kasvatit tunnetaan Face -päätteistä. Kolgjinilla meidät otti vastaan raviohjastaja Daniel Olsson, joka toimii yhtenä albanialaislähtöisen Lutfi Kolgjinin luottovalmentajista. Laajalle alueelle levittäynyt tila treeniolosuhteineen oli vaikuttava. Hevoset tarhoissaan vaikuttivat virkeiltä ja olivat kovin kiinnostuneita meistä ja ympäristöstään. Työntekijät olivat täydessä työntouhussa. Tilalla välittyi todellinen tekemisen meininki. Hevoset mm. kuljetettiin tarhoihin mönkijöiden avulla, työn tehokkuus oli todella maksimoitu. Kolgjinilla on kaikkiaan 300 hevosta, joista 180 on kilpahevosia. Tilalla on 35 työntekijää, ja jokaisen hoitajan tai apuvalmentajan vastuulla oli kuusi hevosta. Hoitajan työviikossa on kuusi työpäivää, joista kaksi päivää on puolikkaita. Työntekijöiden peruspalkka on SEK (1850 ), jonka päälle tulee valjastusrahat ravimatkoilta. Kolgjinilla oli myös oma eläinlääkäri tiloineen.

22 Kuva 24. Merenpohjahiekkainen 1500 m rata Valmennuspuitteisiin on panostettu ja käytössä olivat ihanneolosuhteet ravihevosten valmennukseen. Vuotiaita (60 kpl) varten on 4 km mittainen aidattu nurmirata, jossa hevosia juoksutetaan kolmesti viikossa mönkijän edellä. Intervallitreeniin on käytössä 700 m mittainen näyttävä mäkisuora ja perinteinen 2 km pitkä hiittirata sekä 1,5 km mittainen merenpohjahiekkainen upottava rata raskaampaa treeniä varten. Tilalta löytyi myös 3 km pitkä metsälenkki, useampia juoksutusmattoja ja kävelytyskoneita sekä uittomahdollisuus. Näimme mm. kävelytyskoneen, johon oli laskettavissa noin 20 cm syvyydeltä vettä. Valmennusta varten Kolgjinilla jo 2-vuotiaat varsat jaetaan eri tasoryhmiin. Kolmevuotiaita hiitataan 1.16 vauhtia ja valmiita kilpahevosia jopa 1.10 vauhtia. Nuorempia hevosia ajetaan hevosen ryhmissä, mutta voimakkaassa valmennuksessa olevia hevosia kolme hevosen ryhmissä. Kilpahevosilla kolme päivää ennen starttia tehdään kuusi intervallia kilometrivauhdeilla Ajossa käytetään jarrukärryjä. Kuva 25. Vasemmalla 1-vuotiaiden laukkarata, keskellä ajolenkki ja oikealla hiittimäki Hevoset ruokitaan neljästi päivässä, klo 7,12,17 ja 22. Väkirehuannokset ovat jopa 8-12 kg (kauramysliseos). Heinää hevosilla on vapaasti saatavilla. Uusissa talleissa ei ole ollenkaan automaattisia juomaastioita, vaan vedenkulutuksen seurannan vuoksi vesi kannetaan hevosille.

23 Kuva 26. Mönkijäavusteista tarhaamista Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Yrittäjä on luonut toiminnalleen täydelliset valmennusolosuhteet - Oli ihana nähdä kuinka huippuluokan kilpahevoset saavat viettää aivan tavallista hevosen elämää tarhoissa kisaillen - Johdonmukaiset valmennuskäytännöt - Kahden tallin käytäntö mahdollistaa tarvittaessa karanteenin toteuttamisen - Täällä keskityttiin ja panostettiin olennaiseen - Kahluuallasperiaatteella toimiva kävelytyskone oli kiinnostava ja toteutuskelpoinen meilläkin - Hevoset saivat olla täällä hevosia - Käsijuotto yllätti voisiko talleihin sijoittaa hanoja lähes jokaisen karsinan kohdalle, jolloin käsijuottoon ei kuluisi niin paljon aikaa

24 Ti Bökebergin tila Yksityisomistuksessa oleva Bökebergin tila toimii yhtenä Sveriges hästgymnasiumin toimipisteenä. Yrittäjinä tilalla ovat Monica ja Christer Andersson. Tilalla on monipuolista toimintaa: karsinapaikkojen vuokrausta, tilausravintolapalveluja, juhla- ja majoitustilojen vuokrausta sekä maneesin vuokrausta hevos- ja muihin tapahtumiin. Monitoimiareena soveltuu erilaisten kokousten ja konferenssien sekä messujen järjestämispaikaksi. Bökebergin tilalla on mahdollisuus ravintola- ja kahvilapalveluihin ja videokokouksiin. Kuva 27. Bokebergin tila Svedalassa Investoinnin kokonaisarviota emme saaneet kuulla, mutta koetun ja nähdyn mukaan on kyse miljoonainvestoinneista euroissa mitattuna. Pienemmässä mittakaavassa tällaisessa monikäyttöisyydessä olisi hyödynnettävää meille Suomeenkin. Kenties joku kaupunki tai kunta voisi kiinnostua monitoimimaneesin osarahoittamisesta? Monitoimiareenassa istumapaikkoja on 1400 ihmiselle. Areenalla järjestettäviin tapahtumiin mahtuu jopa yli 3000 osallistujaa. Maneesin sivulle oli rakennettu ihmisille viihtyisiä majoitustiloja. Nautimme täällä lounasta uudenaikaisessa tilausravintolassa, joka oli myös sijoitettu maneesiin! Kaikki rakennukset ovat uusia, jotka oli rakennettu vuodesta 2006 alkaen. Paikkoja löytyy 160 hevoselle, joten yritys pystyy järjestämään suuriakin hevostapahtumia. Ihmisten majoitukseen on myös camping-alue, ja hevosillekin voidaan hankkia tarvittaessa lisää telttakarsinoita.

25 Kuva 28. Bökebergin monitoimiareena Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Aivan uskomaton kokonaisuus! Arkkitehtuurisesti jokainen asia oli ajateltu ja kaikki neliöt hyödynnetty - Pyöreä talli oli kiva nähdä - Maneesissa oli hienoja yksityiskohtia, kuten majoitustilojen visualisointi pieniksi mökeiksi - Moniosaamista, jossa hienosti yhdistetty hevosalan ja rakentamisen ammattitaito Kuva 29. Kulku Bökebergin maneesin sisäänrakennettuihin majoitustiloihin

26 13.3. Jägersron ravi- ja laukkarata Järgersron keskuksessa oppaamme oli radan laukkaurheilujohtaja Bo Gillborg. Jägersro on yksi Ruotsin kolmesta laukkaradasta, peräisin 1908 vuodelta. Jägersro on ainoa Ruotsin hevosurheilukeskuksista, jolla on sekä laukka- että raviurheilua. Järgersrossa on yleisöä vuosittain Rata ajaa 50 ravi- ja 30 laukkakilpailupäivää. Kuva 30. Jägersron harjoitusolosuhteita Laukkaradan ulkopuolella kiertää ravirata. Varikkoalueen puolella on 1,5 km mittainen ravihiittirata, 1800m laukkarata sekä hiekkarata laukkahevosten valmentamiseen. Tallialueella asuu 250 laukkahevosta ja 150 ravuria. Radalla on kaikkiaan 600 karsinapaikkaa 30 tallissa, joissa valmentajat ovat vuokralla. Uudet laukkahevosten tallit (4 kpl) on rakennettu niin, ettei niissä ole käytetty lainkaan orgaanista materiaalia. Kuva 31. Vaha-hiekkapintainen laukkarata

27 Ruotsissa syntyy 200 täysverivarsaa vuodessa, ja noin 1200 laukkahevosta on valmennuksessa; amatöörivalmentajia on satakunta ja ammattilaisia 40, joista osa on myös naisia. Laukkakausi kestää huhtikuusta joulukuuhun. Kaksivuotiailla kilpaileminen aloitetaan kesäkuussa. Hevoset ovat peräisin lähinnä Brittein saarilta, Irlannista, Ranskasta sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Parhaat oriit astuvat 200 tammaa siitoskaudessa, koska keinosiemennys ei ole lainkaan sallittua täysverisillä. Kalleimpien varsojen hinnat liikkuvat 2-3 miljoonassa dollarissa. Ruotsissa esim. Derbyn ykköspalkinto on 2 milj. SEK. Kohteen herättämiä ajatuksia osallistujien kertomana: - Perusteellisesti tehdyt radat ja harjoitusolosuhteet niin laukkahevosille kuin ravihevosillekin - Laukkaurheilu yllättävän suuressa mittakaavassa Jägersrossa, laukkaurheilua Suomeenkin?

28 3. Osallistujat MUKANA MATKALLA OLIVAT Aho Taina Flittner Ilona ja Peter Gluschkoff Kira Hynynen Tanja ja Tuomikoski Jaakko Kangasperko Ulla Korhonen Sirpa Lappalainen Soile Liitiä Sari Pesonen Päivi Sairinen Outi Riihelä Anni Räty Terhi ja Heikki Uski Liisi Vilkka Leena Ylä- Mononen Anu Okkonen Niina Thuneberg Terhi Louhelainen Suvi Aho Taina tmi, Espoo Liljendal Valesco Oy, Espoo Tuomikosken ratsutalli, Liminka Mikkeli Helsinki Kajaanin hevosharrastekeskus Urjala Kulennoinen Kylä-Hentilän Talli Oy Hollola Kylä-Hentilän Talli Oy, Hollola TeräsHevonen, Eno Ojakkala Biofilos, Hyvinkää Pohjaslahti Kylänpään Hevostila, opas Hämeen ammattikorkeakoulu/hevosyritys huippukuntoon -hanke Hämeen ammattikorkeakoulu/hevosyritys huippukuntoon -hanke Matkaraportin kuvat: Sirpa Korhonen ja Terhi Thuneberg. Teksti: Suvi Louhelainen ja Terhi Thuneberg

HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKKEEN OPINTOMATKA RUOTSI 18. - 20.11.2012 MATKARAPORTTI

HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKKEEN OPINTOMATKA RUOTSI 18. - 20.11.2012 MATKARAPORTTI HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKKEEN OPINTOMATKA RUOTSI 18. - 20.11.2012 MATKARAPORTTI Raviväen opintomatka Etelä-Ruotsiin Hevoosella vaan - koulutushanke järjesti opintomatkan Etelä-Ruotsiin 18.-20.11.2012.

Lisätiedot

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Monta houkuttelevaa hevosalan ammattia

Monta houkuttelevaa hevosalan ammattia Monta houkuttelevaa hevosalan ammattia Hevosharrastus on laadukas valinta. Se tarjoaa mahdollisuuden kilpailla, harrastaa, ylittää itsensä tai vain olla mukana kaikille kiinnostuneille. Hevosharrastuksen

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Hevosalan fiilisbarometri 2015

Hevosalan fiilisbarometri 2015 Hevosalan fiilisbarometri 2015 Yhteenveto tuloksista Sirpa Pussinen ja Terhi Thuneberg Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Kyselyprojektissa mukana HAMKin hevostalouden opiskelijat Riikka Alijoki, Marika

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt

Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt Tunnusluvut 2015 Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt SUOMEN HIPPOS RY Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Pitää rekisteriä ja kantakirjaa kaikista Suomessa kasvatettavista hevosroduista Johtaa

Lisätiedot

- puheenjohtajien yhteenvedot, osallistujien priorisointi numeroina

- puheenjohtajien yhteenvedot, osallistujien priorisointi numeroina Learning cafe- TIIVISTELMÄ TYÖPAJOJEN TULOKSISTA HEVOSALA 2020 Neuvonta, koulutus ja kehittäminen Ke 25.5.2011, OSANA HEVOSALAN YHTEISTYÖSEMINAARIA Alustuksena: Hevosalan tulevaisuustyöpajan tulokset,

Lisätiedot

Asiasanat Hevonen, hevostalous, yrittäjyys, hevoskasvatus, jalostus. Maataloustieteen Päivät 2016 www.smts.fi 1

Asiasanat Hevonen, hevostalous, yrittäjyys, hevoskasvatus, jalostus. Maataloustieteen Päivät 2016 www.smts.fi 1 Kilpailukykyinen hevostalous tarvitsee kotimaista kasvatusta Thuneberg Terhi 1, Pussinen Sirpa 1, Mäenpää Minna 2 ja Louhelainen Suvi 2 1 Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustialantie 105, 31310 Mustiala, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Lisätiedot

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 Kuva Janina Suokas Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 www.hevosyrittaja.fi Jalostuspäivien kasvatustoiminnan TULEVAISUUS

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Kaikki radat kokoavat samansuuruiset kimpat samanikäisten hevosten ympärille. Yhteinen markkinointi on apuna toiminnan eteenpäin viemisessä.

Kaikki radat kokoavat samansuuruiset kimpat samanikäisten hevosten ympärille. Yhteinen markkinointi on apuna toiminnan eteenpäin viemisessä. 1 / 5 RAVIRATAVETOINEN, 700 OSAKKAAN KIMPPA, OSUUDEN HINTA 100 euroa Kaikki radat kokoavat samansuuruiset kimpat samanikäisten hevosten ympärille. Yhteinen markkinointi on apuna toiminnan eteenpäin viemisessä.

Lisätiedot

MATKARAPORTTI Hevosalan opintomatka Ruotsiin Bodeniin 24.4.2014

MATKARAPORTTI Hevosalan opintomatka Ruotsiin Bodeniin 24.4.2014 MATKARAPORTTI Hevosalan opintomatka Ruotsiin Bodeniin 24.4.2014 HevosAgron projektipäällikkö Heini Iinatti osallistui 24.4.2014 Ammattikorkeakoulu Lappian hallinnoiman LaHeKu (Lapin hevostallit kuntoon)

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.

Lisätiedot

RUOKINNAN AUTOMATISOINTI

RUOKINNAN AUTOMATISOINTI Suomen Hippos Oy JALOSTUSPÄIVÄT 12.2.2009 RUOKINNAN AUTOMATISOINTI Mty Aktiivitalli Maiju Paukku ja Fredrika Nyberg Lappeenranta 12.2.2009 1 Mty Aktiivitalli Perustettu syksyllä 2005 Suomen ensimmäinen

Lisätiedot

Hyvä hevosalan yrittäjä. Kiinnostuitko?

Hyvä hevosalan yrittäjä. Kiinnostuitko? Hyvä hevosalan yrittäjä Tule mukaan Iitin Hevoskeskuksen uuteen hankkeeseen, niin saat yrityksellesi tai harrastuksellesi paikan, jossa voit kehittää hevosurheilutoimintaasi edelleen. Alue sijaitsee Ravilinnan

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke-

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta.

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. SUOMENHEVONEN Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. Suomenhevonen Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen ja ainoa alkuperäinen kotimainen hevosrotu. Suomenhevosia on Suomessa noin 20 000. Suomenhevosvarsoja syntyy

Lisätiedot

Harjun oppimiskeskus lukuvuosi 2012-2013. 1. vuosi 2. vuosi - 6 3 1 - - - - - - - - - - - - - - - 6 1 1 1,5 0,5 - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Harjun oppimiskeskus lukuvuosi 2012-2013. 1. vuosi 2. vuosi - 6 3 1 - - - - - - - - - - - - - - - 6 1 1 1,5 0,5 - - - - - - - - - - - - - - - - - - Harjun oppimiskeskus lukuvuosi 00 (hevoskasvatus), yopohjainen Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov (sisältyy työssäoppimista vähintään 0 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäytteen, jonka laajuus on

Lisätiedot

MESTARIKASVATTAJAT YHTEISOMISTUSSOPIMUS

MESTARIKASVATTAJAT YHTEISOMISTUSSOPIMUS MESTARIKASVATTAJAT YHTEISOMISTUSSOPIMUS Kimpan nimi ja kotipaikat: Mestarikasvattajat, Kiuruvesi ja Ypäjä Tällä sopimuksella sopijapuolet sopivat kimpan harjoittamasta hevoskasvatustoiminnasta ja yhdessä

Lisätiedot

Y L E I S E N L U V A N O R I L I S E N S S I H A K E M U S 2 0 1 5

Y L E I S E N L U V A N O R I L I S E N S S I H A K E M U S 2 0 1 5 Y L E I S E N L U V A N O R I L I S E N S S I H A K E M U S 2 0 1 5 SUOMEN HIPPOS RY 2015 Lisenssihakemus oriille, jolla on voimassa oleva jalostukseenkäyttöoikeus jalostusluokassa I. Valitse alta hakemustyyppi:

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Tilin käyttöoikeus on Laatukimpan vetäjillä Katri Leskisellä ja Marika Tikkasella.

Tilin käyttöoikeus on Laatukimpan vetäjillä Katri Leskisellä ja Marika Tikkasella. KIMPAN YHTEISOMISTUSSÄÄNNÖT Yhtymän nimi ja kotipaikka Melekomonen -Talli, KAJAANI. Tällä sopimuksella sopijapuolet sopivat yhdessä omistamansa hevosen, Peggy Beat, 246001L00122296, omistuksesta ja käytöstä

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Nuoren suomenhevosen valmennus ja kilpailuttaminen - eläinlääkärin näkökulma

Nuoren suomenhevosen valmennus ja kilpailuttaminen - eläinlääkärin näkökulma Nuoren suomenhevosen valmennus ja kilpailuttaminen - eläinlääkärin näkökulma Mari Vettenranta hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, Tampereen hevosklinikka Varsan valinta Suku; aikainen nopeus periytyvää

Lisätiedot

HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE KEVÄINEN OPINTOREISSU 16. - 17.5.2013 MATKARAPORTTI

HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE KEVÄINEN OPINTOREISSU 16. - 17.5.2013 MATKARAPORTTI HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE KEVÄINEN OPINTOREISSU 16. - 17.5.2013 MATKARAPORTTI Hevoosella vaan koulutushanke järjesti keväisen opintoretken 16. - 17.5.2013. Matkalle lähti hankevetäjien (Susanna Hakkarainen

Lisätiedot

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Nykytoiminnan ja kehittämistarpeiden kartoittaminen - kysely alan toimijoille Hevostaloutta harjoittavan nimi Tallin / Yrityksen nimi Lähiosoite Postinumero (

Lisätiedot

HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE MATKARAPORTTI SVEITSI SAKSA 18.-21.9.2014

HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE MATKARAPORTTI SVEITSI SAKSA 18.-21.9.2014 HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE MATKARAPORTTI SVEITSI SAKSA 18.-21.9.2014 Opintomatka Sveitsiin ja Saksaan Sedu Aikuiskoulutus ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa järjestivät Hevoosella vaan koulutushankeen tiimoilta

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

HUHTIKUU Kilpailupäivät

HUHTIKUU Kilpailupäivät HUHTIKUU Kilpailupäivät 1 Perjantai Jyväskylä Oulu 17 Sunnuntai Joensuu Tornio 2 Lauantai Toto76 FORSSA 18 Maanantai Oulu 3 Sunnuntai Seinäjoki Kouvola 19 Tiistai Tampere 4 Maanantai Kaustinen 20 Keskiviikko

Lisätiedot

MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN

MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Mahdollisuuksien hevonen -hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa www.suomifinland100.fi Miksi? Suomenhevonen on kulkenut suomalaisten rinnalla koko

Lisätiedot

Hevostalouden perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen ajoittuminen

Hevostalouden perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen ajoittuminen LOMAKE I Ammattiosaamisen näyttöjen ajoittuminen 27.10.2009 Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtaisen suunnitelman perusmalli kolmen vuoden opintoajalle Opiskelija- ja työpaikkakohtaisesti suunnitelma saattaa

Lisätiedot

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi SUOMESSA HEVOSTIHEYS ASUKASTA TAI 1000 /ha KOHDEN ON ERITTÄIN PIENI VERRATTUNA MONEEN

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Keinoemopalvelu. Jalostuspäivät, Joensuu 11.-12.2.2015 Heli Lepo. Heli Lepo

Keinoemopalvelu. Jalostuspäivät, Joensuu 11.-12.2.2015 Heli Lepo. Heli Lepo Keinoemopalvelu Jalostuspäivät, Joensuu 11.-12.2.2015 Heli Lepo Heli Lepo 1 - Ympärivuorokautinen keinoemovälitys vuodesta 2000 alkaen - Opintomatkoja: USA, Ranska, Australia - Keinoemo-opas, 3. päivitys

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Toimivat ruokintaratkaisut

Toimivat ruokintaratkaisut Toimivat ruokintaratkaisut Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Ruokinnan automatisointi Ruokinnan automatisoinnilla tehdään säästöjä ajankäytössä ja työmäärän vähetessä säästyy kustannuksia Heinäautomaatit

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pyhäjokilaakson Ratsastajat Ry TOIMINTALINJA

Pyhäjokilaakson Ratsastajat Ry TOIMINTALINJA Pyhäjokilaakson Ratsastajat Ry TOIMINTALINJA 1. YLEISTÄ TOIMINTALINJASTA 2. VISIO 3. ARVOT JA EETTISET LINJAUKSET 4. TOIMINNAN TAVOITTEET 5. KÄYTÄNNÖN TOIMINTA JA PERIAATTEET 6. ORGANISAATIO JA VASTUUNJAKO

Lisätiedot

Tekijät: Nimi: Sirpa Puusaari Oppilaitos: Keski-Pohjanmaan Ammattiopisto & Aikuiskoulutus, Kaustisen toimipaikka

Tekijät: Nimi: Sirpa Puusaari Oppilaitos: Keski-Pohjanmaan Ammattiopisto & Aikuiskoulutus, Kaustisen toimipaikka Semifinaalitehtävän tehtäväpohja Taitaja2015 Hevostenhoitolaji 309 FI Tekijät: Nimi: Sirpa Puusaari Oppilaitos: Keski-Pohjanmaan Ammattiopisto & Aikuiskoulutus, Kaustisen toimipaikka Päiväys: 23.10.2014

Lisätiedot

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Työn aiheen valintaan johtivat omat kokemukseni sekä hevosurheilun harrastajana että hevosalan koulutettuna työntekijänä kuin myös pitkä kokemus vapaaehtoisella

Lisätiedot

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA Markku Saastamoinen MTT HEVOSTUTKIMUS Mahdollisuuksien hevonen, Tulevaisuuspäivä, Espoo 2.4.2014 Tulevaisuus? Hevosala tunnetusti suhdanneherkkä ja

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen. Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry

Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen. Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry Esityksen taustaa Väitöstilaisuus Åsa Viklund, SLU, 23.9.2010 Genetic Evaluation

Lisätiedot

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut xx.xx.xxxx SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Sitä on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta

Lisätiedot

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut xx.xx.xxxx SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Sitä on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta

Lisätiedot

Henna Halme Kouvola 28.3.2015 Young Power -ravigaala

Henna Halme Kouvola 28.3.2015 Young Power -ravigaala Henna Halme Kouvola 28.3.2015 Young Power -ravigaala RaviPonin valmennus varsasta kilpaponiksi Raviponin hyvinvointi Raikas vesi, hyvät ja laadukkaat rehut, riittävä määrä ruokaa ja juotavaa suhteessa

Lisätiedot

10.12.2013 VUONOHEVOSTEN JALOSTUSARVOSTELU 2014 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET

10.12.2013 VUONOHEVOSTEN JALOSTUSARVOSTELU 2014 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET 10.12.2013 VUONOHEVOSTEN JALOSTUSARVOSTELU 2014 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET Vuonohevosten kantakirjaan merkitseminen perustuu alkuperäkantakirjan Norsk Hestesenter:n vaatimuksiin. Vuonohevosten jalostusarvostelun

Lisätiedot

Eläinlääkäri. Kengitys. Fysioterapia/ hieronta. Koulutus/ valmennus

Eläinlääkäri. Kengitys. Fysioterapia/ hieronta. Koulutus/ valmennus Palveluiden saatavuus (koko Satakunta) Yrittäjiltä kysyttiin, miten he kokevat palveluiden saatavuuden alueellansa. Paras saatavuus palveluilla eläinlääkäri, kengittäjä, fysioterapia/ hierta, ravirata

Lisätiedot

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle? Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUS 2013. Koulutus Kilpailut Elämykset www.hevosopisto.fi. Täyttä hevoselämää.

AIKUISKOULUTUS 2013. Koulutus Kilpailut Elämykset www.hevosopisto.fi. Täyttä hevoselämää. AIKUISKOULUTUS 2013 YPÄJÄN HEVOSOPISTON AIKUISKOULUTUS HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO 120 ov Näyttötutkintoon valmistava monimuotokoulutus (kesto kaksi vuotta) Hevostenhoitaja Ratsastuksenohjaaja (kv. I taso)

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Ostavia asiakkaita Facebookista. Verkkoseminaari 20.4.2012

Ostavia asiakkaita Facebookista. Verkkoseminaari 20.4.2012 Ostavia asiakkaita Facebookista Verkkoseminaari 20.4.2012 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennus-ohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi Facebook.com/markkinointiopas

Lisätiedot

Yleistä. Ponit arvostellaan viidessä eri ryhmässä säkäkorkeuden mukaan:

Yleistä. Ponit arvostellaan viidessä eri ryhmässä säkäkorkeuden mukaan: Yleistä Laatuponikilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki jalostusohjesäännön mukaan polveutuvat puhdasrotuiset ponit sekä jalostusohjesäännön mukaan polveutuvat ratsuponit ja vuonohevoset. Ponin

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Saavuimme Tallinnaan keskiviikkona kello 12.30. Heti satamasta siirryimme ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme E-profiiliin, joka on Tallinnan suurin, raskaan

Lisätiedot

Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet

Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet Kaupunkimittausosasto, Helsinki Marja Kivenheimo Tuomarinkartanon Kilpatalli Oy Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen kehittämistoimikunta Ratsastuksen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOIN NIN SUUNNITELMA 23.2.2010

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOIN NIN SUUNNITELMA 23.2.2010 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOIN NIN SUUNNITELMA 23.2.2010 HEVOSTENHOITO JA HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN, 10 ov 1.Työprosessin hallinta kokonaan oman työn suunnitteleminen ja töiden tekeminen

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA (hevostenhoitaja- ja ratsastuksenohjaajaopiskelijat) Tervetuloa vastamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Nordea Suunnistuskoulu 2014. Yhteenveto

Nordea Suunnistuskoulu 2014. Yhteenveto Nordea Suunnistuskoulu 2014 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2014 suunnistuskoulu järjesti 16 tilaisuutta, 4 niistä iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 15, apuohjaajia 10 ja oppilaita 89.

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto Nordea Suunnistuskoulu 2015 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2015 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 19 ja oppilaita 96. Suunnistuskoulun

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Nykyaikainen Ranskalainen Ravuri

Nykyaikainen Ranskalainen Ravuri Nykyaikainen Ranskalainen Ravuri Jalostuspäiv ivät 16.2.2008 Jyväskyl skylä Markku Vartiainen, Ravivalmentaja, kasvattaja ja omistaja Sisält ltö - Ranskan raviurheilun facts & kehitystrendit PMU SECF Raviradat

Lisätiedot

NANTES VELO-CITY. Group 4 Peppi Kankkunen Julia Chen Ugo Janizewski. Innovation project

NANTES VELO-CITY. Group 4 Peppi Kankkunen Julia Chen Ugo Janizewski. Innovation project NANTES VELO-CITY Innovation project Group 4 Peppi Kankkunen Julia Chen Ugo Janizewski Kiinnostavin tapa esittää LAD projekti Velo-city Nantes messuilla 2015? Sisällysluettelo: Aihe Ideointi Konseptin inspiraatio

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

VARSASTA HEVOSEKSI nuoren hevosen liikunta ja ruokinta

VARSASTA HEVOSEKSI nuoren hevosen liikunta ja ruokinta VARSASTA HEVOSEKSI nuoren hevosen liikunta ja ruokinta MMT Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus Ypäjä HevosAgro hanke, ProAgria Oulu 4.3.2011 VARSASTA HEVOSEKSI: emän ruokinta tiineyden aikana varsan

Lisätiedot

C-AJOLUPAKORTTIKURSSI TEIVON RAVIRADALLA 11.4-21.5.2007. järjestäjänä Hämeen hevosjalostusliitto ry

C-AJOLUPAKORTTIKURSSI TEIVON RAVIRADALLA 11.4-21.5.2007. järjestäjänä Hämeen hevosjalostusliitto ry C-AJOLUPAKORTTIKURSSI TEIVON RAVIRADALLA 11.4-21.5.2007 järjestäjänä Hämeen hevosjalostusliitto ry KURSSIOHJELMA HUOM! Ohjelma saattaa kurssin edetessä hieman muuttua. Keskiviikko 11.4. klo 18.00 ravintolakatsomon

Lisätiedot

Hästsam- tutkimuksen johtopäätökset

Hästsam- tutkimuksen johtopäätökset Hästsam- tutkimuksen johtopäätökset Hevostutkimuksen infopäivä17.3. 2011 Erland Eklund, maaseutututkimuksen professori & Nora Brandt, tutkija, Åbo Akademi 23.3.2011 Åbo Akademi - Strandgatan 2 65101 Vasa

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Tulevaisuudesta ei voi tietää mitään varmaa, mutta on hyödyllistä ajatella niin kuin tietäisimme siitä jotain Jokinen, L. 2011

Tulevaisuudesta ei voi tietää mitään varmaa, mutta on hyödyllistä ajatella niin kuin tietäisimme siitä jotain Jokinen, L. 2011 Hevosalan yhteistyöseminaari Ypäjä 25.5.2011 Suvi Louhelainen, HAMK/Hevosyritys huippukuntoon -hanke Hevostalouden vaihtoehdot- TULEVAISUUDENKUVIA Kuva: Hippola Kuva: Hippola Tulevaisuudesta ei voi tietää

Lisätiedot

Suomi Paviljonki yhteisosasto työstökoneja teknologiamessuille Kiinan Shenzheniin 28.-31.3.2011

Suomi Paviljonki yhteisosasto työstökoneja teknologiamessuille Kiinan Shenzheniin 28.-31.3.2011 Suomi Paviljonki yhteisosasto työstökoneja teknologiamessuille Kiinan Shenzheniin 28.-31.3.2011 Cannus Oy (Suomi) ja Nordic Trade House - NTH (Kiina) järjestävät suomalaisille yrityksille Finland Pavilion

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Tunnus Tehtävän nimi Kesto Aloitus Valmis

Tunnus Tehtävän nimi Kesto Aloitus Valmis Tunnus Tehtävän nimi Kesto Aloitus Valmis 1 Natura Mobile Projekti 741 päivää la 1.1.2011 to 31.10.2013 2 NM -automaatio 576 päivää la 1.1.2011 pe 15.3.2013 3 hankinnat 132 päivää ti 1.3.2011 ke 31.8.2011

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Katsaus hevosalan yritystoimintaan

Katsaus hevosalan yritystoimintaan Katsaus hevosalan yritystoimintaan raportti hevosyrittäjyys 2009 -kyselystä Sirpa Pussinen & Terhi Thuneberg Katsaus hevosalan yritystoimintaan raportti hevosyrittäjyys 2009 -kyselystä Sirpa Pussinen &

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Syntymäaika ja -paikka: 12.1.2004, Liettua. ii. Etor PL. isä: Sapnas LT. emä: Akacija LT. ee. Alyva

Syntymäaika ja -paikka: 12.1.2004, Liettua. ii. Etor PL. isä: Sapnas LT. emä: Akacija LT. ee. Alyva Ametistas LT ruuna Syntymäaika ja -paikka: 12.1.2004, Liettua Rotu: Arabialainen täysverinen Hintaluokka: 5 000-7 999 e Omistaja: Miia Hämäläinen Puhelin: 050 5918209 E-mail: miia.h.hamalainen@luukku.com

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

MIHIN HEVONEN MAHTUU JA KUINKA TAAJAMA-ALUEIDEN HARRASTETALLEJA/-MANEESEJA SUUNNITTELEVAN ARKKITEHDIN NÄKÖKULMA. Rosemarie Schnitzler

MIHIN HEVONEN MAHTUU JA KUINKA TAAJAMA-ALUEIDEN HARRASTETALLEJA/-MANEESEJA SUUNNITTELEVAN ARKKITEHDIN NÄKÖKULMA. Rosemarie Schnitzler New Yorkers may be able to enjoy horseback riding in Central Park the city is searching for a company to run a riding center MIHIN HEVONEN MAHTUU JA KUINKA TAAJAMA-ALUEIDEN HARRASTETALLEJA/-MANEESEJA SUUNNITTELEVAN

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Ohjelmasisältöä messuilla:

Ohjelmasisältöä messuilla: Ohjelmasisältöä messuilla: BBM Business to Business Mediat Oy on ammattiaikakauslehtiin ja messuihin erikoistunut mediatalo. BBM järjestää messuilla maksullisia seminaareja molempina messupäivinä kongressisiiven

Lisätiedot