Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta

Transkriptio

1 Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke, hevostutkimus Jalostuspäivät, Joensuu,

2 Karin Hemmann, HY: Hevosten puunpurenta fysiologinen ja geneettinen tutkimus Usein yhteydessä stressiin ja kipuun Puunpurenta yleisempää väkirehun syönnin jälkeen kun ennen sitä Joitakin eroja ruokahalua säätelevien hormonien tasoissa puunpurijoilla ja ei-puunpurijoilla Korkea periytymisaste suomenhevosilla: 0,68 Suomenhevosella ei kuitenkaan ehkä yhtä yleistä kuin muilla roduilla

3 Thorvaldur Kristjansson, AUI (Islanti): Rakenteen ja DMRT3 geenimutaation vaikutus Islanninhevosen ratsastettavuuteen Rakenteen ja liikkeitten arvostelun objektiiviset menetelmät mitat, kulmaukset ja 3-D kuvaus Olemassa rakenteellisia yksityiskohtia (mittoja) joilla vaikutusta ratsastettavuuteen ja liikkeisiin Suhteelliset mitat (mittojen keskinäiset suhteet) ennustavat parhaiten liikkeitä ja ratsastettavuutta (suorituskykyä) - esim. säkäkorkeus lautaskorkeus korkeus sään takaa lautaskorkeus

4 Selvä käyrälineaarinen yhteys tiettyjen mittojen ja suorituskyvyn välillä 3-D ei valmis vielä rutiinikäyttöön DMRT3 homotsygoottisuus eduksi liikkeille

5 Valinta vähentää monimuotoisuutta (esim. valinta liikkeitten perusteella tulee hävittämään C-alleelin) Systemaattinen jalostusvalinta, luotettava mittaaminen ja tieteellinen tutkimus johtavat parhaaseen geneettiseen edistymiseen

6 Sara Ringmark (SLU, Ruotsi): Karkearehuruokinnan ja rajoitetun korkeaintensiteettisen valmennuksen vaikutus ravihevosella Pelkkä hyvä karkearehu (>10,5 MJ, RV 11-15%) riittää energian ja valkuaisen lähteeksi nuorelle ravihevoselle (1½ > 3 v.) 100 % karkearehuruokinta paransi hevosten ruokintaperäistä terveyttä (suolisto, lihakset) verrattuna normiruokintaan Ajettavaa matkaa lyhennettiin n. 30 % - valmennuskertoja ja intensiteettiä/kerta enemmän, vähittäinen rasituksen lisääminen

7 Valmennuksen keventäminen em. tavalla ei heikentänyt hevosen anaerobista kynnystä Ajettavan matkan lyhentäminen ja intensiteetin lisääminen (nopeus, kuorma) edistivät terveyttä (vähemmän sairauspäiviä) Intensiteetti ja harjoituskertojen määrä ovat harjoituksen kestoa ja ajettua matkaa tärkeämpiä tekijöitä suorituskyvyn parantamisessa

8 Liikkeitten symmetrisyys ja askelen pituus ennustavat aikaista aloitusta - liikkeitten objektiivinen arviointi - raviaskeleen pituus 4,16 (±0,41) m nopeudella 7,18 (±0,91) m/s Varsan kyky pidentää askelta nopeuden kasvaessa eduksi aikaiselle aloitukselle Mitä lihavampia, sitä alhaisempi V La4

9 EAAP kongressi Tanska 1. Jalostusvalinnassa asiakkaitten vaatimukset otettava huomioon Millainen on asiakaskunta; hevosten ostajat ja käyttäjät Käsiteltävyys, luonne, yhteistyökyky, käyttäytyminen entistä tärkeämpiä Jalostusorganisaatioiden ja kasvattajien herääminen uudenlaiseen kysyntään, innovatiivisuus Kasvattajaprofiili muuttuu; uusia kasvattajia, nuoria ( nuoret kasvattajat ohjelmat)

10 2. Hevosia pidetään nykyisin paljon kotitalleissa; hoito omalla vastuulla (hyvinvointiasia) 3. Hevostalouden kytkentä maatalouteen säilyy edelleen voimakkaana 4. Ratsuhevosten pohjoismainen jalostusarvo Suomi ja Norja saavat tiedon yhteisesti käytetyistä oriista Tanska ja Ruotsi hyötyvät oriiden määrän lisääntymisestä verrattuna kansalliseen arvosteluun

11 5. Terveystietojen systemaattinen keruu ja nykyiset datankäsittelysovellukset mahdollistavat tietojen käytön tutkimuksessa ja käytännön hevosten hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseen tähtäävässä jalostuksessa 6. Keinoja geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ranskalaisella ravihevosella ja ratsuhevosilla; yhteisen jalostusohjelman soveltaminen individualismin sijaan

12 EWEN kongressi, Saksa 1. Riittävä karkearehu välttämätön varsan mahan terveydelle; ei kuitenkaan estä väkirehun syöttämistä 2. Mahahaavaa esiintyy varsoilla paljon jo ennen vieroitusta 3. Emän ruokinta (KR/VR 60/40) tai pelkkä karkearehu 5 viimeisellä tiineyskuukaudella ei vaikuta varsan vieroituksen jälkeiseen kasvuun eikä glukoosiaineenvaihduntaan (oletus: emän väkirehu lisää kasvuhäiriöitä)

13 4. Runsaskuituinen ruokinta (säilöheinä + sinimailanen) vähensi hevosten reaktiivisuutta tärkkelyspitoiseen ruokintaan verrattuna 5. Rotujen välillä on eroja energian kulutuksessa (per metabolinen elopaino): ISL<ratsuponi<puoliverinen 6. Kuljetus ja muu stressi nostaa veren insuliinipitoisuutta; insuliiniressitenssin tutkimuksessa huolehdittava että hevoset ovat rauhallisia ja palautuneita

14 7. Kivennäisten tarpeitten määrittäminen nykyistä tarkemmin tärkeätä erityishuomio seleenin tarpeeseen ja saantiin (erityisesti runsaalla karkearehulla) 8. Hevonen ei yhtä herkkä homemyrkyille kuin muut kotieläimet, mutta vaikutuksista vain vähän tietoa hevosilla. 9. Säilörehussa vähemmän sokereita kuin säilöheinässä ja kuivassa heinässä: suositeltavaa sokeriherkille hevosille (RUOTSI!)

15 Horsemanure (MTT ) Rehun fosforin (P) hyväksikäyttö paranee väkirehun osuuden lisääntyessä ruokinnassa Typpi (N) erittyy pääasiassa (68%) virtsaan ja P lähes kokonaan sontaan N ja P erittymistä virtsaan ja sontaan voidaan vähentää optimoimalla ruokinnan pitoisuudet Typestä saadaan suurin osa talteen hyvällä kuivikkeella; olkipelletti sitoo parhaiten virtsan ja sonnan ravinteet

16 Sonnasta huuhtoutuu 60 % P:sta tarhassa sateessa 8 h aikana; tarhojen puhdistaminen Kompostointi parantaa lannan lannoitusarvoa mutta lisää ravinteiden huuhtoutumisen riskiä (eniten turvelannassa); lantalan/varaston kattaminen (peittäminen) tärkeätä Kompostoinnissa (syksy kevät) lannan tilavuus pienenee %

17 Kuivamädätyksellä (biokaasun tuotanto) hyvä metaanin saanto; vain n. 10 % vähemmän kuin naudanlannalla Kuivamädätys tuhoaa hukkakauran itävyyden Hukkakauran itävyys ei katoa kokonaan hevosen ruuansulatuskanavassa

18