HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKKEEN OPINTOMATKA RUOTSI MATKARAPORTTI

Transkriptio

1 HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKKEEN OPINTOMATKA RUOTSI MATKARAPORTTI

2 Raviväen opintomatka Etelä-Ruotsiin Hevoosella vaan - koulutushanke järjesti opintomatkan Etelä-Ruotsiin Matkalle lähti hankevetäjät mukaan lukien 13 osallistujaa. Joukossa oli ravipuolen yrittäjiä ja harrastajia. Tutustumiskohteiden valinnasta vastasivat Susanna Hakkarainen ja Nanne Korpivaara. Kohteiden valinnassa käytettiin apuna muiden hevosalan hankevetäjien kokemuksia sekä paikallisten ravialan asiantuntijoiden ehdotuksia. Tämä matkaraportti on kooste matkanjohtajien muistiinpanoista ja havainnoista. Raportissa olevat valokuvat ovat Nanne Korpivaaran ottamia. Osallistujat: Heli Myllykoski, Seinäjoki Tiina Mattila, Seinäjoki Tero Kantola, Alavus Petri Koskenmäki, Alajärvi Henna Mikkonen, Lapua Olli-Matti Porola, Lapua Ansa Nummijärvi, Lappajärvi Ilkka Klemola, Lappajärvi Anniina Pohjoiskangas, Vimpeli Arja Rautaparta (tulkkaus),seinäjoki Pertti Immonen, Seinäjoki Matkanjohtajat: Susanna Hakkarainen, Seinäjoki Nanne Korpivaara, Seinäjoki

3 Ruotsin hevostalouden nykytila Ruotsissa on hevosta Ruotsissa asukasmäärän ja hevosten suhdeluku (1000 asukasta / 39 hevosta) on Euroopan korkeimpia, ja maalla on pitkät perinteet korkealaatuisessa hevosten koulutuksessa ja kasvatuksessa. Sanotaankin, ettei missään muualla maailmassa ole yhtä terveitä hevosia kuin Ruotsissa, mikä johtuu tiukoista eläinten hyvinvointia koskevista säädöksistä. Ruotsissa on kaksi syntyperäistä hevosrotua: Pohjois-Ruotsin hevonen ja Gotlanninruss-poni (Gotlandsruss) Ruotsi lukeutuu yhdessä USA:n ja Ranskan kanssa maailman johtaviin ravimaihin Ruotsissa on 33 ravirataa, eteläisin Malmössa, pohjoisin Bodenissa Vuosittain yli 900 ravipäivää, katsojamäärä 1,5 miljoonaa. Hevospelien kokonaisvaihto Ruotsissa 1225 miljoonaa euroa (Suomessa 243 milj. ) Ravihevosia yhteensä , 90 % lämminverisiä, loput kylmäverihevosia 400 ammattivalmentajaa ja 5000 raviohjastajaa Ruotsissa on mittava hevosalan koulutusjärjestelmä, korkein tutkinto on yliopistotasoinen hippologi tutkinto

4 Sunnuntai Kokoonnuimme Vaasan lentoaseman aulassa. Vaasasta lensimme Riikan kautta Kööpenhaminaan. Siellä meitä oli bussi vastassa. Lentokentältä jatkoimme suoraan ensimmäiseen kohteeseen. Lutfi Kolgjini AG, Vombs Nygård Ruotsin menestyneimpiin ravivalmentajiin lukeutuvan Lutfi Kolgjinin yritys on yksi Ruotsin suurimmista ravivalmennustalleista. Ravipuolen yrittäjille Vombs Nygårdin tila oli matkan helmi. Meitä oli vastassa itse omistaja, albanialaissyntyinen Lutfi Kolgjini. Hänen yrityksellään on Ruotsissa neljä eri toimipistettä sekä filiaalit Ranskassa ja Italiassa. Kolgjinilla on ollut ammattilisenssi vuodesta Merkittävä osa toimintaa on ravihevosjalostus- ja kasvatus. Lisäksi Kolgjinin omistuksessa olevat hevoset ovat aina myynnissä. Laajalle alueelle levittäytynyt tila (190 ha) treeniolosuhteineen oli vaikuttava. Kolgjinilla on kaikkiaan 300 hevosta, joista 180 on kilpahevosia. Tänä vuonna varsoja syntyi 53 kpl. Tilalla on nelisenkymmentä työntekijää, ja jokaisen hoitajan tai apuvalmentajan vastuulla on kuusi hevosta. Kolgjinilla oli myös oma eläinlääkäri tiloineen. Valmennuspuitteisiin on panostettu ja käytössä olivat ihanneolosuhteet ravihevosten valmennukseen. Vuotiaita varsoja (60 kpl) varten on 4 km mittainen aidattu nurmirata, jossa hevosia juoksutetaan kolmesti viikossa mönkijän edellä. Intervallitreeniin on käytössä 700 m mittainen mäkisuora ja perinteinen 2 km pitkä hiittirata sekä 1,5 km mittainen merenpohjahiekkainen upottava rata raskaampaa treeniä varten. Tilalta löytyi myös 3 km pitkä metsälenkki, useampia juoksutusmattoja ja kävelytyskoneita sekä uittomahdollisuus. Yhteen kävelytyskoneeseen on mahdollista laskea myös vettä. Erillisellä vesikävelymatolla hevoset kävelevät kaksi asteisessa, 30 sentin syvyisessä suolavedessä kerran viikossa. Valmennusta varten Kolgjinilla jo 2-vuotiaat varsat jaetaan eri tasoryhmiin. Nuorempia hevosia ajetaan hevosen ryhmissä ja voimakkaassa valmennuksessa olevia hevosia kolme hevosen ryhmissä. Kaikki hevoset pääsevät aamuisin vähintään tunniksi tarhaan ennen treeniä. Uusissakaan talleissa ei ole ollenkaan automaattisia juoma astioita, vedenkulutuksen seurannan vuoksi vesi kannetaan hevosille. Lutfi Kolgjini ja Viking Kronos Vombs Nygård

5 Brodda Stuteri Ruotsin vanhin ravisiittola. 75 vuoden iästään huolimatta se on yksi Ruotsin moderneimmista siittoloista. Meidät otti vastaan vuodesta 1968 lähtien siittolaa johtanut Lennart Peterson-Brodda. Tilalla on n. 300 hehtaaria maata, josta puolet varattu laitumiksi ja heinänviljelyyn. Varsat kasvavat vieroituksen jälkeen ikäryhmittäin 8 yksilön laumoissa. Jokainen ryhmä ruokitaan erikseen tallissa aamuin illoin. Skoonen pitkän kesän ansiosta laidunkausi alkaa jo huhtikuun lopussa. Broddan laitumet ovat ainutlaatuisia, useat vierailijat ovat verranneet niitä Kentuckyn maisemiin. Erityisesti varsojen tasapaino ja lihaksisto kehittyvät kumpuilevilla laitumilla. Broddassa on 80 karsinaa ja ryhmäkarsinoita, yhteensä tilaa on yli sadalle hevoselle. Kaikki tallirakennukset on täysremontoitu viime vuosien aikana. Lannanpoisto on ulkoistettu. Siittolaan otetaan tammoja varsomaan myös muualta. Tallissa on 3 varsomiskarsinaa, joissa on videovalvonta sekä antureita jotka hälyttävät tamman käydessä makuulle. Lisäksi vuodesta 2003 lähtien käytössä on ollut tamman ulkosynnyttimiin asennettava magneettisiru. Hälytysjärjestelmän ansiosta henkilökunta pääsee nopeasti paikalle. Lisäksi siittola tekee tiivistä yhteistyötä Helsingsborgin eläinsairaalan kanssa. Vuosittain varsoja syntyy Broddassa on nurmi ja hiekkarata, kävelykone sekä ympäröivissä metsissä kaksi kilometriä rakennettuja harjoitusreittejä. Monet kaksivuotiaat varsat aloittavatkin valmennuksensa talvikaudella siittolan harjoitusmaastoissa. Joakim Lövgren on yksi Ruotsin menestyneimmistä raviohjastajista. Hän on valmentanut hevosiaan Broddan maastoissa viimeiset 15 vuotta ja puolet hänen sadasta hevosestaan treenaa siellä päivittäin. Broddan kasvatteihin kuuluvat mm. Maailmanennätystamma Debbie Brodda 13 milj. kruunua juossut Naglo Broddan tallirakennuksia

6 Maanantai Teimme aamulla spontaanin ohjelmanmuutoksen iltapäivän toisen kohteen peruuntuessa. Tarkoitus oli tutustua Halmstadin ravirataan ja sen yhteydessä olevaan klinikkaan, mutta klinikan omistaja, Marjaana Alaviuhkola joutui illaksi päivystämään. Halmstadin sijasta kävimme tutustumassa Jägersron ravi- ja laukkarataan. Jägersron ravi- ja laukkarata Jägersro on yksi Ruotsin kolmesta laukkaradasta, peräisin vuodelta1908. Jägersro on ainoa Ruotsin hevosurheilukeskuksista, jolla on sekä laukka- että raviurheilua. Järgersrossa käy yleisöä vuosittain Radalla ajetaan 50 ravi- ja 30 laukkakilpailupäivää. Laukkaradan ulkopuolella kiertää ravirata. Varikkoalueen puolella on 1,5 km mittainen ravihiittirata, 1800m laukkarata sekä hiekkarata laukkahevosten valmentamiseen. Tallialueella asuu 250 laukkahevosta ja 150 ravuria. Radalla on kaikkiaan 600 karsinapaikkaa 30 tallissa, joissa valmentajat ovat vuokralla. Uudet laukkahevosten tallit (4 kpl) on rakennettu niin, ettei niissä ole käytetty lainkaan orgaanista materiaalia. Ruotsissa syntyy 200 täysverivarsaa vuodessa, ja valmennuksessa on noin 1200 laukkahevosta. Amatöörivalmentajia on satakunta ja ammattilaisia 40, joista osa on myös naisia. Laukkakausi kestää huhtikuusta joulukuuhun. Kaksivuotiailla kilpaileminen aloitetaan kesäkuussa. Hevoset ovat peräisin lähinnä Brittein saarilta, Irlannista, Ranskasta sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Parhaat oriit astuvat 200 tammaa siitoskaudessa, koska keinosiemennys ei ole lainkaan sallittua täysverisillä. Kalleimpien varsojen hinnat liikkuvat 2-3 miljoonassa dollarissa. Ruotsissa esim. Derbyn ykköspalkinto on 2 milj. SEK. Jägersrön ravi- ja laukkarata

7 Flyinge Flyingessä oppaanamme toimi markkinointipäällikkö Sofia Templin. Hevosia on jalostettu Flyingessä jo1100-luvulta lähtien. Aluksi jalostettiin hevosia armeijan käyttöön ja luvulla jalostus alkoi keskittyä enemmän hevosten nopeuteen ja suorituskykyyn. Nykyisin Flyinge on kansainvälisesti tunnustettu ratsu- ja ravisiittola. Oriasematoiminta on ulkoistettu saksalaiselle Paul Schockemöhlelle. Kokonaisuus käsittää viisi maneesia, 200 hevosta, 170 opiskelijaa ja 50 työntekijää. Koulutus on yksi Flyingen tärkeimmistä tehtävistä. Opetusohjelmia on neljä erilaista. Flyingestä valmistuu valmentajia, ratsastuksenopettajia, hevosenhoitajia, ratsuttajia ja kengittäjiä ja siellä koulutetaan myös Ruotsin maatalousyliopiston (Sveriges lantbruksuniversitet) toimesta hippologeja. Flyingen koulun toiminta on ainutlaatuista, sillä kaikki opiskelijat hevoslukiolaisista Ruotsin maatalousyliopiston hippologiopiskelijoihin ovat saman katon alla. Hippologi on kolmen vuoden mittainen kandidaatintutkinto. Suuntautumisvaihtoehtona ovat ratsut, islanninhevoset tai ravihevoset. Hippologikoulutusta annetaan Flyingen lisäksi Strömsholmassa ja Wångenissa. Flyingen opetus on keskittynyt hevoskasvatukseen ja jalostukseen. Tämän lisäksi Flyingessä järjestetään paljon hevostapahtumia, kilpailuja ja näyttelyitä. Kengittäjälinjan opiskelijoita Flyingen kirjasto ja toimistorakennuksia 100-vuotias juoksutuskatos Kuuluisat kattohaikarat

8 Hallands Djursjukhus Hallandin klinikalla meidät vastaanotti paikan omistaja, suomalaissyntyinen Marjaana Alaviuhkola. Tutustuimme klinikan uuteen tallirakennukseen, maneesiin ja klinikkarakennukseen. Vuonna 1985 perustettu Hallandin eläinsairaala hoitaa sekä pieneläimiä että hevosia. Hallandin eläinsairaala on ollut ensimmäinen yksityinen eläinsairaala Ruotsissa. Toimipisteitä klinikkaketjulla on neljä: Slöinge, Halmstad, Vaggeryd ja Bjertorp. Marjaana Ala-Viuhkola ryhtyi osaomistajaksi vuonna Vuonna 2004 Ala-Viuhkolasta tuli klinikkaketjun ainoa omistaja ja vuonna 2008 hänet valittiin Ruotsin vuoden yrittäjäksi. Nykyään ketju työllistää yli 60 työntekijää ja yli 20 eläinlääkäriä. Slöingen klinikan tallirakennukset rakennettiin vuosina Hevospotilaita, joista enemmistö on ravureita, on 5500 vuodessa, pieneläimiä on asiakkaina Klinikka on auki joka päivä klo Hevospuolella toimii kahdeksan eläinlääkäriä ja 12 hoitajaa. Pieneläinpuolesta vastaa eläinlääkäriä ja hoitajaa tai avustajaa. Lisäksi toimistossa on kolme ja laboratoriossa kaksi työntekijää. Slöingessä käytössä oli maneesi hevosten juoksutusta ja liikuttamista varten. Yrityksen liikevaihto on nelinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja on tätä nykyä 87 miljoonaa kruunua. Tuloista 60 % tulee vakuutusyhtiöiltä. Ruotsissa eläinten vakuutusprosentti on erittäin korkea ja eläinlääkärit ja vakuutusyhtiöt tekevät yhteistyötä vakuutusten kehittämisessä. Klinikan maneesi Klinikan talli

9 Tiistai Åbyn ravikeskus Åbyn rata on yksi Ruotsin 35 raviradasta. Rata markkinoi itseään Euroopan moderneimpana ratana. Rata on perustettu vuonna 1934, ja vuoteen 1976 saakka siellä toimi myös laukkarata. Meidät otti vastaan suomalainen ravivalmentaja Veijo Heiskanen. Åbyn alueella harjoittaa toimintaa 18 A-valmentajaa ja 289 B-valmentajaa. Alueella on noin 1000 hevosta. Vuosittain radalla juostaan 72 ravit ja ajetaan 700 lähtöä. Palkintorahoja rata jakaa vuosittain noin 8,3 miljoonaa euroa. Rata työllistää 20 henkilöä, kilpailupäivänä toimihenkilöitä on paikan päällä jopa 200. Yleisöä Åbyssä käy vuosittain noin ja yhdessä ravitapahtumassa noin 1000 henkeä. Rata saa tuloistansa noin 80 % pelitoiminnasta ja 20 % muusta toiminnasta. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta myös Ruotsissa on kovaa. Erilaiset teemaravit ja -illat värittävät Åbyn kilpailutarjontaa. Te toja on kohdistettu mm. naisille, jalkapalloilijoille ja jääkiekkoilijoille. Te loissa ohjelmassa on kilpailuja, haastatteluja ja esimerkiksi yleistietoa hevosista ja raviurheilusta. Åby on toteuttanut suuren rataremontin vuonna 2007 ja vuotta myöhemmin myös ravintolaremontin. Vuonna 2011 valmistuivat uudet sisätiloissa sijaitsevat varikkotilat, joissa on ideana se, että hevoset ovat lähempänä rataa ja yleisöä. Alueelle saavutaan katetuille purku- ja lastauspaikoille, joista hevoset tavaroineen viedään sisätiloihin (9 numeroitua käytävää), ja varsinainen hevoskuljetusajoneuvojen parkkeeraus on kauempana. Valjastuskatoksia, tai paremminkin karsinoita, on 170, jotka ovat kaikki katettuja sisätiloja. Samalla käytävällä sijaitsee myös tallikahvio, josta on suora näköyhteys lasiseinän läpi varikkokäytäville. Ratavalmentajien käytössä on yli 20 vierastilaa, joiden parvekkeilta on näkymät rataalueelle. Tehdyt uudistukset ovat osa mittavaa Nya Åby projektia. Investointihanke on rahoitettu pääosin maakaupoilla. Tuomaritorni Lastausalue

10 Lounasravien päätteeksi pääsimme vielä tutustumaan Veijo Heiskasen omaan valmennustalliin. Heiskanen on vuokrannut tallin kaupungilta ja nykyinen vuokrasopimus kestää vuoden 2015 loppuun. Sen jälkeen on epävarmaa voiko toiminta jatkua nykyisellä paikallaan. Kaupungin laajentuessa talli on jäänyt teollisuusalueen keskelle. Siellä on kuitenkin loistavat treenimaastot, hiekkapohjainen 1400 metrin harjoitusrata, intervalliharjoitteluun 600 metrin suora sekä 6 km metsäreitti. Tallilta pääsee suoraan myös Åbyn ravikeskukseen hevosille erikseen rakennettua kevyen liikenteen väylää pitkin. Ulkokarsinoita Veijo Heiskanen Vierailun jälkeen siirryimme Göteborgin lentokentälle odottelemaan lentoa Tukholman kautta takaisin Vaasaan.