Kohdunpoiston vaikutuksesta naisen seksuaalisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohdunpoiston vaikutuksesta naisen seksuaalisuuteen"

Transkriptio

1 Katsaus Katri Rantanen ja Ritva Hurskainen Kohdunpoiston vaikutus naisen seksuaalisuuteen Suomessa kohdunpoisto on yksi yleisimmistä naiselle tehtävistä toimenpiteistä; se on tehty joka viidennelle yli 45-vuotiaalle suomalaiselle naiselle. Kohdunpoistoon liittyy paljon uskomuksia ja virheellisiä käsityksiä. Suuri osa naisista on kiinnostunut toimenpiteen vaikutuksesta seksielämään. Monien vanhempien tutkimusten mukaan kohdunpoisto on näyttänyt huonontavan seksuaalitoimintoja. Uudemmat, asetelmaltaan paremmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei kohdunpoistolla ole vaikutusta seksuaalisuuteen tai seksuaalitoiminnot jopa paranevat. Tulosten ristiriitaisuuksia selittänee tutkimusaiheen vaikeus. Naisen seksuaalisuus on moniulotteista ja hyvin subjektiivista, ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Lisäksi on vaikea löytää mittareita ja mitattavia suureita, jotka kuvaisivat luotettavasti naisen koko seksuaalisuutta. Kohtalaisen tutkimusnäytön perusteella hyvänlaatuisesta syystä tehdyllä kohdunpoistolla ei näytä olevan merkittävää vaikutusta naisen seksuaalisuuden moniin osa-alueisiin. Suomessa tehdään vuodessa noin kohdunpoistoa, suurin osa hyvänlaatuisista syistä. Yli puolet (57 %) tehdään myoomien tai vuotohäiriöiden tai molempien vuoksi. Muita yleisiä syitä ovat endometrioosi (9 %) ja laskeumat (9 %). Pahanlaatuinen kasvain on syynä noin 6 %:ssa kohdunpoistoista (Vuorma ym. 1998). Leikkaus voidaan tehdä joko vatsanpeitteiden läpi, tähystyskirurgialla tai emättimen kautta. Leikkauksessa voidaan poistaa koko kohtu tai pelkästään kohdunrunko. Kohdunpoistoon liitetään usein, etenkin vaihdevuosiiän saavuttaneella, myös munasarjojen poisto. Kohdunpoistoon liittyy mahdollisten komplikaatioiden lisäksi pitkäaikaisvaikutuksia, joista naiset ovat luonnollisesti hyvin kiinnostuneita. Toimenpiteen vaikutus seksuaalisuuteen askarruttaa monia. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen aineistossa puolet potilaista oli keskustellut aiheesta lääkärinsä kanssa (Dragisic ja Milad 2004). Ei ole tiedossa, miten usein näin tapahtuu Suomessa. Kohdunpoiston vaikutuksesta naisen seksuaalisuuteen on useita tutkimuksia (taulukko). Niissä on selvitetty pääosin anatomis-fysiologisia tekijöitä ja psykososiaalisia tai yhdyntään liittyviä asioita. Suurimmassa osassa tutkimuksista asiaa on tarkasteltu toimenpidekohtaisesti ottamatta lainkaan huomioon kohdunpoistoon johtanutta sairautta tai oireilua. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia ja vaativat pohdintaa. Naisen seksuaalisuus Naisen seksuaalisuus on moniulotteista, ja siksi sitä on vaikea määritellä ja mitata. Siihen kuuluvat sukupuolinen kanssakäyminen kumppanin miehen tai naisen kanssa, itsetyydytys ja seksuaalifantasiat. Fyysinen ja psyykkinen olotila sekä ihmissuhdeasiat kietoutuvat vahvasti toisiinsa ja muodostavat pohjan halukkuudelle antaa ja vastaanottaa seksuaalisia ärsykkeitä. Aiemmat kokemukset, lapsuudenaikainen kasvatus, parisuhteen toimivuus, yleinen elämän- Duodecim 2006;122:2122 8

2 Taulukko. Satunnaistetut seurantatutkimukset kohdunpoiston vaikutuksista naisen seksuaalitoimintoihin. Tutkimus Tutkimustyyppi Tutkimusryhmät Tulosmuuttujat Seurantaaika (kk) Tulokset Alexander ym satunnaistettu seurantatutkimus kohdunpoisto vs endometriumablaatio n = 204 mielentila, siviilisääty, psykososiaaliset ja seksuaalielämän muutokset 12 mielialaoireet vähenivät, kiinnostus seksiin lisääntyi 27 %:lla ja väheni 25 %:lla, siviilisäädyssä ei muutoksia, ryhmien välillä ei eroa Ellström ym satunnaistettu seurantatutkimus abdominaalinen vs laparoskooppinen kohdunpoisto n = 74, ikä alle 60 v mielentila, seksuaalitoiminnot (yhdyntätaajuus, seksuaalifantasiat, orgasmien määrä ja laatu, kostuminen, kiihottuminen, yhdyntäkipu, tyytyväisyys kumppaniin) 12 ei muutoksia seurannan aikana, ei eroa ryhmien välillä Hurskainen ym satunnaistettu seurantatutkimus kohdunpoisto vs kierukka menorragian hoidossa n = 236, ikä alle 50 v elämänlaatu, mieliala, seksuaalitoiminnot 60 elämänlaatu parani, mielialaoireet vähenivät, molemmissa ryhmissä ei muutoksia seksuaalitoiminnoissa lukuun ottamatta yhdyntäkipujen vähenemistä kohdunpoistoryhmässä Kuppermann ym satunnaistettu seurantatutkimus kohdunpoisto vs lääkitys menorragian hoidossa n = 63, ikä alle 50 v mielentila, seksuaalitoiminnot 24 elämänlaatu parani, mielialaoireet vähenivät, molemmissa ryhmissävähemmän seksuaalitoimintojen häiriöitä hoidon jälkeen Kuppermann ym satunnaistettu seurantatutkimus kohdun osittainen vs kokopoisto n = 135 elämänlaatu, seksuaalitoiminnot 24 elämänlaatu parani, haluttomuus, kiihottumis- ja orgasmivaikeudet vähenivät, ryhmien välillä ei eroja Thakar ym satunnaistettu kaksoissokkotutkimus kohdun osittainen vs kokopoisto n = 279, ikä alle 60 v seksuaalitoiminnot 12 yhdyntätaajuus kasvoi, yhdyntäkivut vähenivät, ryhmien välillä ei eroja Zobbe ym satunnaistettu seurantatutkimus satunnaistamaton seurantatutkimus kohdun osittainen vs kokopoisto n = 319 n = 185 seksuaalitoiminnot 12 seksuaalinen halukkuus, yhdyntä- ja orgasmitaajuus, orgasmien laatu ja tyytyväisyys seksielämään pysyivät ennallaan ja yhdyntäkipu väheni. leikkauksenjälkeistä hyväksi koettua seksuaalisuutta ennakoivat: tyytyväisyys seksielämään ennen leikkausta, hyvä parisuhde ja fyysinen hyvinvointi Kohdunpoiston vaikutus naisen seksuaalisuuteen 2123

3 tilanne, stressi, hormonit, lääkkeet ja terveydentila vaikuttavat merkittävästi seksuaalisuuteen. Seksuaalitoimintojen häiriöistä on tehty vain vähän epidemiologisia tutkimuksia. Yhdysvalloissa tehdyssä laajassa alle 60-vuotiaiden väestötutkimuksessa (Laumann ym. 1999), johon osallistui naista ja miestä, 43 % naisista ja 31 % miehistä ilmoitti kärsivänsä seksuaalihäiriöistä. Seksuaalista haluttomuutta valitti 22 % naisista, kiihottumisvaikeutta 14 % ja kipua seksuaalisessa kanssakäymisessä 7 %. Suomalainen seksi tutkimuksessa kartoitettiin yli kahdentuhannen vuotiaan suomalaisen naisen ja miehen sukupuolielämää (Kontula ja Haavio-Mannila 1993). Avioliitossa olevista haastatelluista joka kolmas nainen oli kokenut haluttomuutta. Emättimen kostumisongelmaa esiintyi ajoittain joka toisella naisella. Puolet naisista ilmoitti kokevansa orgasmin useimmissa yhdynnöissä. Jokaisessa yhdynnässä orgasmin sai vain 6 7 % naisista. Häiriöt ovat siis melko yleisiä ja useiden tekijöiden yhteisvaikutusta. Vaaditaankin hyvää tutkimusasetelmaa ja mittareita, jotta eri syistä tehdyn kohdunpoiston vaikutus seksuaalielämään saadaan selvitetyksi. Vaikutus libidoon ja orgasmiin Yleisimmät mitatut kohdunpoiston jälkeisen seksuaalisuuden muuttujat ovat halukkuus (libido) ja orgasmitaajuus. Suurimmassa osassa tutkimuksista on raportoitu libidon ja orgasmitaajuuden pysyneen samana tai parantuneen leikkauksen jälkeen (Thakar ym. 2002, Ellström ym. 2003, Roovers ym. 2003, Zobbe ym. 2004, Kuppermann ym. 2005). Missään tutkimuksessa ei ole kuitenkaan määritelty, mitä libidolla tarkoitetaan. Mittarina on käytetty kysymyksiä, joissa on tiedusteltu halukkuutta yhdyntöihin tai yksinkertaisesti vain, onko libido heikentynyt, vahvistunut vai pysynyt muuttumattomana. Tutkimatta on myös jäänyt, kuinka orgasmi on saavutettu (yhdynnässä vai masturboimalla). Näiden puutteiden takia tulosten tarkkuus on hieman kyseenalainen, mutta tulokset ovat kuitenkin hyvin suuntaa antavia. Anatomisten muutosten vaikutus Kohdunpoisto muuttaa jonkin verran lantionpohjan anatomiaa, ja tällä on epäilty olevan vaikutusta naisen seksuaalitoimintoihin. Paljon pohdintaa on aiheuttanut kohdunkaulan merkitys. Kohdunnapukan on ajateltu olevan tärkeä nautinnon lähde, ja sen poiston on raportoitu vähentävän mielihyvää tuottavaa paineen tunnetta, kosteutta ja orgasmitaajuutta (Kilkku 1983, Kilkku ym. 1983). Kyseisen tutkimuksen näytönaste oli kuitenkin melko heikko, koska tutkimus oli satunnaistamaton, siinä käytettiin validoimatonta tulosmittaria ja ero ryhmien välillä oli juuri ja juuri merkitsevä. Myöhemmissä ja asetelmiltaan paremmissa tutkimuksissa on saatu päinvastaisia tuloksia. Thakar ym. (2002) vertasivat satunnaistetussa tutkimuksessaan alle 60-vuotiaita seksuaalisesti aktiivisia naisia, joilta oli poistettu koko kohtu (143 naista) tai kohdunrunko (128 naista). Lähtötilanteessa naisista 84 % oli seksuaalisesti aktiivisia ja 12 kuukauden kuluttua leikkauksesta 66 % kokopoisto- ja 75 % osapoistoryhmässä. Yhdyntätaajuus kasvoi seksuaalisesti aktiivisilla naisilla leikkauksen jälkeen merkitsevästi molemmissa ryhmissä. Yhdyntätaajuudessa, halussa yhdyntään, aloitteellisuudessa, emättimen kostumisessa, seksuaalisuhteen toimivuudessa ja orgasmitaajuudessa ei tullut esiin eroja ryhmien välillä. Samanlaisia tuloksia on raportoitu myös muissa tutkimuksissa (Helström ym ja 1994, Roovers ym. 2003, Zobbe ym. 2004). Lisäksi niissä todettiin, että yleinen tyytyväisyys seksuaalisuuteen parani sekä kohdun täydellisen että osittaisen poiston jälkeen. Tuorein tutkimus aiheesta julkaistiin muutamia kuukausia sitten (Kuppermann ym. 2005). Siinä verrattiin satunnaistetussa asetelmassa 135 naisen hoitotuloksia kohdun abdominaalisen kokopoiston tai osapoiston jälkeen. Seksuaaliongelmat (haluttomuus, kiihottumis- ja orgasmivaikeudet) vähenivät ja elämänlaatu parani molemmissa ryhmissä, eikä ryhmien välillä todettu eroa. Ongelmana kaikissa edellä kuvatuissa tutkimuksissa on ollut asetelma: kohdunpoiston aiheet ovat olleet hyvin erilaisia, ja vain seksuaa- 2124

4 lisesti aktiiviset potilaat ovat vastanneet kysymyksiin. Lisäksi potilaat ja lääkärit ovat tienneet yhtä kaksoissokkotutkimusta (Thakar ym. 2002) lukuun ottamatta, kumpi leikkaus on kyseessä, jolloin asenteet ovat saattaneet vaikuttaa ryhmien väliseen vertailuun. Kohdunpoiston aiheuttamien autonomisen hermoston vaurioiden on epäilty vähentävän emättimen kostumista ja verekkyyttä kiihotusvaiheessa sekä muuttavan tuntoaistimuksia sisäsynnyttimien alueelta (Maas ym. 2004). Asiaa on tutkittu mittaamalla emättimen verenkiertovastetta fotopletysmografialla eroottisen elokuvan katselun aikana (Maas ym. 2004, Meston 2004). Kohdunpoistoryhmässä vasteet olivat heikommat kuin verrokeilla, mutta kummassakaan tutkimuksessa löydös ei korreloinut subjektiiviseen kokemukseen kiihottumisesta. Kahdessa suurella aineistolla (1 299 ja 413 naista) tehdyssä seurantatutkimuksessa (Rhodes ym. 1999, Roovers ym. 2003) emättimen kuivuuden ongelmat vähenivät leikkauksen jälkeen. Rhodesin ym. aineistossa 8,7 %:lla leikkauksen läpikäyneistä naisista vaivaa alkoi ilmetä ensimmäistä kertaa. Muiden tutkimusten mukaan kostumisongelmien esiintyvyydessä ennen ja jälkeen leikkauksen ei ole ollut eroa (Thakar ym. 2002, Ellström ym. 2003). Edellä mainittujen tutkimusten yleisenä heikkoutena on iän, lääkitysten ja psykososiaalisen tilanteen huomiotta jättäminen. Pienentyvä hormonipitoisuus ja terveydentilan yleinen heikkeneminen saattavat vaikuttaa oleellisesti orgasmitaajuuteen, emättimen kostumiseen ja muihin seksuaalitoimintoihin. Kohdunpoisto vähentää yhdyntäkipua, mikä vaikuttaa välillisesti naisen halukkuuteen ja yhdynnöistä nauttimiseen. Yhtä lukuun ottamatta kaikki tutkimukset ovat päätyneet samaan tulokseen. Näistä kolme on ollut satunnaistettuja (Thakar ym Hurskainen ym. 2004, Zobbe 2004), viisi satunnaistamattomia seurantatutkimuksia (Kilkku ym. 1983, Helström ym. 1993, Virtanen ym. 1993, Rhodes ym. 1999, Dragisic ja Milad 2004) ja yksi retrospektiivinen tutkimus (Ayoubi ym. 2003). Yhdessä pienessä satunnaistetussa tutkimuksessa ei tullut esiin merkitsevää eroa (Ellström ym. 2003). Edellä olevat tutkimukset osoittivat, että % naisista kärsi Kohdunpoiston vaikutus naisen seksuaalisuuteen yhdyntäkivuista ennen leikkausta. Leikkauksen jälkeen yhdyntä oli kivulias enää 6 16 %:lle. Vaivalähtöinen tarkastelu Kohdunpoiston vaikutusta seksuaalitoimintoihin on yleisesti tutkittu toimenpidelähtöisesti. Tässä piilee kuitenkin suuri harhan mahdollisuus. Leikkauksen vaikutukset seksuaalitoimintoihin saattavat olla erilaisia voimakkaista kivuista kärsivillä endometrioosipotilailla sekä vuotoongelmaisilla ja oireettomilla myoomapotilailla. Tätä käsitystä vahvistaa tutkimus, jossa selvitettiin kohdunpoistoon johtaneiden syiden vaikutuksia leikkausta edeltäneeseen elämänlaatuun ja seksuaalisuuteen. Kiputilat huonontavat seksuaalitoimintoja eniten. Seuraavaksi eniten vaikuttavat runsaat vuodot ja sitten painontunne (Rowe ym. 1999). Runsaiden vuotojen vuoksi tehdyn kohdunpoiston ja lääkehoidon vaikutusta seksuaalitoimintoihin on verrattu kahdessa satunnaistetussa tutkimuksessa (Hurskainen ym. 2004, Kuppermann ym. 2004) ja yhdessä vertailukohtana oli endometriumablaatio (Alexander ym. 1996). Yhdessäkään tutkimuksessa ei tullut esiin merkitsevää eroa seksuaalitoiminnoissa ryhmien välillä, eivatkä seksuaalitoiminnot muuttuneet kohdunpoistoryhmässä oleellisesti lähtötilanteeseen verrattuna (Hurskainen ym. 2004). Miesten kokemukset Kohdunpoiston vaikutuksia on tutkittu yleensä vain naisten osalta. Mielenkiintoinen tosin pieneen aineistoon perustuva prospektiivinen haastattelututkimus on tehty myös kohdunpoistoleikkauksessa olleiden naisten miehille (Lalos ja Lalos 1996). Miehiä haastateltiin puhelimitse ennen leikkausta ja kuukautta sen jälkeen. Miehet kokivat seksielämänsä parantuneen ja psyykkisten oireidensa helpottuneen leikkauksen jälkeen. He jännittivät vaimojensa leikkausta, ja heillä oli virheellisiä käsityksiä mm. kohdun koosta. He kokivat myös saaneensa liian vähän tietoa kohdunpoistosta ja toivoivat lisätietoa ammattilaisilta. Kyselyyn vastanneista 2125

5 24 miehestä 16 olisi halunnut mahdollisuuden olla mukana vastaanotolla, kun kohdunpoiston vaikutuksista keskustellaan. Tutkimus oli pieni, mutta se haastaa terveydenhuollon ammattilaiset pohtimaan tietojen antamista myös puolisot huomioon ottaen. Kohdunpoiston jälkeistä seksuaalisuutta ennustavat tekijät Kohdunpoiston jälkeistä seksuaalisuutta ennustavia tekijöitä on myös pyritty selvittämään. Tanskalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa positiivisiksi ennustekijöiksi osoittautuivat hyväksi koettu seksielämä ennen leikkausta, hyvä parisuhde ja fyysinen terveys (Zobbe ym. 2004). Samoin ruotsalaisessa prospektiivisessa satunnaistamattomassa tutkimuksessa naiset, joiden parisuhde oli hyvä ja seksielämä säännöllistä ennen leikkausta, kokivat seksuaalitoimintojensa parantuneen merkitsevästi useammin leikkauksen jälkeen (61 %) verrattuna huonossa suhteessa (17 %) tai ilman vakinaista kumppania eläviin (0 %) naisiin (Helström ym. 1995). Lisäksi havaittiin, että seksuaalisen halukkuuden vaihtelu kierron eri vaiheissa ja yhdyntäkivut ennen leikkausta korreloivat positiivisesti myöhempään seksuaalielämään (Helström ym. 1994). Kautta aikojen kohtuun on liitetty paljon uskomuksia. Kohdun on uskottu olevan täynnä naisellista mystiikkaa ja nuoruuden lähde. Sen poiston on ajateltu aiheuttavan naiseuden ja yhteiskunnallisen hyväksynnän menetyksen (Sloan 1978) sekä lisäävän taipumusta masennukseen (ja jopa psykoosiin) (Polivy 1974). Uudemmissa tutkimuksissa on kuitenkin raportoitu päinvastaisia tuloksia. Viisi satunnaistettua tutkimusta on osoittanut mielialaoireiden selvästi vähenevän (Alexander ym. 1996, Thakar ym. 2002, Garry ym. 2004, Hurskainen ym. 2004, Kuppermann ym. 2004). Ennen kohdunpoistoa esiintyneen masennuksen vaikutuksesta toimenpiteen jälkeiseen seksuaalisuuteen on ristiriitaisia tuloksia. Helströmin ym. (1994) tulosten mukaan preoperatiivisilla psyykkisillä oireilla ei ole vaikutusta. Maryland Women s Health Studyssa kuitenkin ilmeni, että preoperatiivisesta masennuksesta kärsivät naiset eivät päässeet eroon yhdyntäkivuista yhtä usein, ja heille kehittyi useammin anorgasmia leikkauksen jälkeen kuin verrokeille (Rhodes ym. 1999). Leikkauksen aiheuttamat arvet ja muut kehon muutokset saattavat aiheuttaa seksuaalisen minäkuvan säröilemistä ja vähentää seksuaalista halukkuutta (Berman ym. 2003). Ongelma ei todennäköisesti nykyään ole kovin suuri, sillä tuoreen yhdysvaltalaisen haastattelututkimuksen mukaan naiset eivät havainneet minäkuvassaan muutoksia kohdunpoiston jälkeen ja lähes 70 % koki naisellisuutensa pysyneen ennallaan (Roussis ym. 2004). Myös Garry ym. (2004) osoittivat suuressa satunnaistetussa tutkimuksessaan fyysisen minäkuvan parantuneen kohdunpoiston jälkeen. Menetyksen tunteen vahvuuteen vaikuttavat naisen käsitys itsestään sekä monet sosiaaliset ja kulttuuriin liittyvät asiat. Jos minäkuva tukeutuu vahvasti ulkonäköön tai äitiyteen ja lisääntymiskykyyn, oireita on todennäköisesti enemmän (Polivy 1974). y d i n a s i a t Naisen seksuaalisuus on moniulotteista, ja siksi sitä on vaikea määritellä ja mitata. Vaaditaan hyvää tutkimusasetelmaa ja hyviä mittareita, jotta eri syistä tehdyn kohdunpoiston vaikutus seksuaalielämään saadaan selvitetyksi. Hyvänlaatuisista syistä tehdyllä kohdunpoistolla ei viimeaikaisten tutkimusten mukaan näytä olevan merkittävää vaikutusta naisen seksuaalisuuden moniin osa-alueisiin. Monimuotoisen etiologian ja yhteen kietoutuvien tekijöiden takia on kuitenkin vaikea sanoa, miten kohdunpoisto vaikuttaa yksittäisen ihmisen seksuaalisuuteen. 2126

6 Lopuksi Hyvänlaatuisista syistä tehdyllä kohdunpoistolla ei nykyisten tutkimusten mukaan näytä olevan merkittävää vaikutusta naisen seksuaalisuuden moniin osa-alueisiin: seksuaaliseen nautintoon, orgasmien määrään tai laatuun, emättimen kostumiseen kiihotusvaiheessa tai tyytyväisyyteen kumppania tai omaa seksuaalisuutta kohtaan. Tutkimustuloksiin kannattaa kuitenkin suhtautua kriittisesti. Valtaosa tutkimuksista on tehty valkoihoisilla, länsimaissa asuvilla naimisissa olevilla heteronaisilla, joilla on ollut säännöllinen sukupuolielämä miehensä kanssa. Suurimpaan osaan suomalaisnaisista tulokset ovat sovellettavissa. Ilman vakituista partneria elävien, erirotuisten ja muissa kuin länsimaisissa kulttuureissa elävien naisten kokemuksista ei ole olemassa riittävää tutkimusnäyttöä. Valtaosassa tutkimuksista seuranta-aika on ollut vuosi, joissain jopa lyhyempi. Vain yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa seuranta-aika oli viisi vuotta (Hurskainen ym. 2004). Monissa tutkimuksissa on ollut myös muita puutteita, jotka ovat saattaneet vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Analyysiin on valittu mukaan vain ne naiset, joilla on ollut yhdyntöjä koko tutkimusajan. Syitä yhdyntöjen puuttumiseen tai poisjääntiin ei ole analysoitu. Useissa tutkimuksissa on käytetty validoimattomia mittareita, ja eri tutkimusten tulosten vertailu on vaikeaa mittareiden erilaisuuden takia. Prospektiivisissa tutkimuksissa lähtötason kartoitus on tehty aikaisintaan kaksi kuukautta, valtaosassa kuukausi, ennen leikkausta. Leikkauksen odotus saattaa muuttaa naisen seksielämää ja psyykkistä tilaa merkittävästi ja täten vaikuttaa lähtötason tuloksiin. Ennen leikkausta vastaanotolla on tärkeää avata keskustelu kohdunpoiston vaikutuksista seksuaalitoimintoihin. Nykytiedon valossa voimme kertoa leikkausta odottavalle naiselle, ettei kohdunpoistolla todennäköisesti ole vaikututusta seksuaalitoimintoihin ja että joiltakin osin ne voivat jopa parantua. Eri leikkaustekniikoilla ei ole havaittu olevan eroja tässä suhteessa. Monimuotoisen etiologian ja yhteen kietoutuvien tekijöiden takia on kuitenkin vaikea sanoa, miten kohdunpoisto vaikuttaa yksittäisen ihmisen seksuaalisuuteen. Taloudellinen tilanne, elämänlaatu, parisuhde, koulutus sekä sosiaalisen tuen laatu ja määrä vaikuttavat naisen kykyyn hahmottaa uusi elämäntilanne ja sopeutua leikkaukseen. Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä saattaa muuttaa merkittävästi naisen hormonaalista tilaa ja vaikuttaa kokemukseen kohdunpoistosta. Vaikka uusimmat tutkimukset ovat laadultaan selvästi parempia kuin vanhemmat, tarvitaan kuitenkin lisää hyvin suunniteltuja tutkimuksia, ennen kuin kohdunpoiston vaikutukset naisen seksuaalisuuteen tunnetaan tarkasti. Tulevien tutkimusten pitäisi olla satunnaistettuja ja vaivalähtöisiä, ja niissä pitäisi kartoittaa validoiduilla mittareilla monipuolisesti naisen seksuaalielämää ennen ja jälkeen leikkauksen. Lisäksi tutkimuksissa pitäisi pystyä eliminoimaan merkittävät harhan lähteet. Kirjallisuutta Alexander DA, Naji AA, Pinion SB, ym. Randomised trial comparing hysterectomy with endometrial ablation for dysfunctional uterine bleeding: psychiatric and psychosocial aspects. BMJ 1996;312: Ayoubi JM, Fanchin R, Monrozies X, Imbert P, Reme JM, Pons JC. respective consequences of abdominal, vaginal, and laparoscopic hysterectomies on women s sexuality. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2003;111: Berman L, Berman J, Miles M, Pollets D, Powell JA. Genital self-image as a component of sexual health: relationship between genital self-image, female sexual function, and quality of life measures. J Sex Marital Ther 2003;29 Suppl 1: Dragisic KG, Milad MP. Sexual functioning and patient expectations of sexual functioning after hysterectomy. Am J Obstet Gynecol 2004;190: Ellstrom MA, Astrom M, Moller A, Olsson JH, Hahlin M. A randomized trial comparing changes in psychological well-being and sexuality after laparoscopic and abdominal hysterectomy. Acta Obstet Gynecol Scand 2003;82: Garry R, Fountain J, Mason S, ym. The evaluate study: two parallel randomised trials, one comparing laparoscopic with abdominal hysterectomy, the other comparing laparoscopic with vaginal hysterectomy. BMJ 2004;328:129. Helström L, Lundberg PO, Sorbom D, Backstrom T. Sexuality after hysterectomy: a factor analysis of women s sexual lives before and after subtotal hysterectomy. Obstet Gynecol 1993;81: Helström L, Sorbom D, Backstrom T. Influence of partner relationship on sexuality after subtotal hysterectomy. Acta Obstet Gynecol Scand 1995;74: Kohdunpoiston vaikutus naisen seksuaalisuuteen 2127

7 Helström L, Weiner E, Sorbom D, Backstrom T. Predictive value of psychiatric history, genital pain and menstrual symptoms for sexuality after hysterectomy. Acta Obstet Gynecol Scand 1994;73: Hurskainen R, Teperi J, Rissanen P, ym. Clinical outcomes and costs with the levonorgestrel-releasing intrauterine system or hysterectomy for treatment of menorrhagia: randomized trial 5-year follow-up. JAMA 2004;291: Kilkku P. Supravaginal uterine amputation vs. hysterectomy. Effects on coital frequency and dyspareunia. Acta Obstet Gynecol Scand 1983;62: Kilkku P, Gronroos M, Hirvonen T, Rauramo L. Supravaginal uterine amputation vs. hysterectomy. Effects on libido and orgasm. Acta Obstet Gynecol Scand 1983;62: Kontula O, Haavio-Mannila E. Suomalainen seksi: tietoa suomalaisten sukupuolielämän muutoksista. Juva: WSOY, Kuppermann M, Varner RE, Summitt RL Jr, ym.; Ms Research Group. Effect of hysterectomy vs medical treatment on health-related quality of life and sexual functioning: the medicine or surgery (Ms) randomized trial. JAMA 2004;291: Kuppermann M, Summitt RL Jr, Varner RE, Learman LA. Sexual functioning after total compared with supracervical hysterectomy: a randomized trial. Obstet Gynecol 2005;105: Lalos A, Lalos O. The partner s view about hysterectomy. J Psychosom Obstet Gynaecol 1996;17: Laumann EO, Paik A, Rosen RC. Sexual dysfunction in the United States: prevalence and predictors. JAMA 1999;281: Maas CP, ter Kuile MM, Laan E, ym. Objective assessment of sexual arousal in women with a history of hysterectomy. BJOG 2004; 111: Meston CM. The effects of hysterectomy on sexual arousal in women with a history of benign uterine fibroids. Arch Sex Behav 2004; 33: Polivy J. Psychological reactions to hysterectomy: a critical review. Am J Obstet Gynecol 1974;118: Rhodes JC, Kjerulff KH, Langenberg PW, Guzinski GM. Hysterectomy and sexual functioning. JAMA 1999;282: Roovers JP, van der Bom JG, van der Vaart CH, Heintz AP. Hysterectomy and sexual wellbeing: prospective observational study of vaginal hysterectomy, subtotal abdominal hysterectomy, and total abdominal hysterectomy. BMJ 2003;327: Roussis NP, Waltrous L, Kerr A, Robertazzi R, Cabbad MF. Sexual response in the patient after hysterectomy: total abdominal versus supracervical versus vaginal procedure. Am J Obstet Gynecol 2004; 190: Rowe MK, Kanouse DE, Mittman BS, Bernstein SJ. Quality of Life Among Women Undergoing Hysterectomies. Obstet Gynecol 1999; 93: Sloan D. The emotional and psychosexual aspects of hysterectomy. Am J Obstet Gynecol 1978;131: Thakar R, Ayers S, Clarkson P, Stanton S, Manyonda I. Outcomes after total versus subtotal abdominal hysterectomy. N Engl J Med 2002;347: Thakar R, Manyonda I, Stanton SL, Clarkson P, Robinson G. Bladder, bowel and sexual function after hysterectomy for benign conditions. Br J Obstet Gynaecol 1997;104: Virtanen H, Mäkinen J, Tenho T, Kiilholma P, Pitkänen Y, Hirvonen T. effects of abdominal hysterectomy on urinary and sexual symptoms. Br J Urol 1993;72: Vuorma S, Teperi J, Hurskainen R, Keskimäki I, Kujansuu E. Hysterectomy trends in Finland in a register based analysis. Acta Obstet Gynecol Scand 1998;77: Zobbe V, Gimbel H, Andersen BM, ym. Sexuality after total vs. subtotal hysterectomy. Acta Obstet Gynecol Scand 2004;83: KATRI RANTANEN, LL, orientoiva lääkäri Tuusulan terveyskeskus PL 60, Tuusula RITVA HURSKAINEN, LT, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala, naistentaudit Hyvinkää 2128

Sexuality and Quality of Life after Hysterectomy. Ritva Hurskainen Dos, naistentautien erikoislääkäri Hyvinkään sairaala

Sexuality and Quality of Life after Hysterectomy. Ritva Hurskainen Dos, naistentautien erikoislääkäri Hyvinkään sairaala Sexuality and Quality of Life after Hysterectomy Ritva Hurskainen Dos, naistentautien erikoislääkäri Hyvinkään sairaala ritva.hurskainen@hus.fi Something is missing? Something is Missing, Kaj Stenwall

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kohdunpoiston vaikutus naisen seksuaalisuuteen ja minäkuvaan Kirjallisuuskatsaus

Kohdunpoiston vaikutus naisen seksuaalisuuteen ja minäkuvaan Kirjallisuuskatsaus Kohdunpoiston vaikutus naisen seksuaalisuuteen ja minäkuvaan Kirjallisuuskatsaus Saara Hämäläinen Sonja Tervonen Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik)

Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Yhteenvetoa väitöskirjasta / FINHYST 2006 Hysterectomy for benign indications in Finland 30.3.2012 HY GKS 27.9.2012 Tea Brummer Osatyöt

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Naisten orgasmihäiriö. Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs)

Naisten orgasmihäiriö. Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs) Naisten orgasmihäiriö Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs) Mikä on orgasmi? Häiriöt orgasmissa Mikä avuksi? Mikä on orgasmi? turvota nesteillä orgaein hekumallinen kiihtymys orgasmos

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden Terve!3 s.16-25 Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden tutkimiseen Valitse itseäsi kiinnostava

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

JAKSO 4. Kolmenlaista seksiä

JAKSO 4. Kolmenlaista seksiä JAKSO 4 Kolmenlaista seksiä Parisuhteeseen kuuluu tunneside, toisesta huolehtiminen sekä seksuaalisuus. Nämä kaikki voivat toteutua myös toisistaan irrallaan. Voimme ensinnäkin harrastaa seksiä satunnaisen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia Laura Suomalainen, LT 14.2.2011 1 Tutkimusryhmä Mielenterveys ja päihdepalvelut Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays Ison kohdun poisto Eija Tomás, Tays Jo ennen muinoin... V. 120 Soranus Kreikassa Vaginaalinen hysterektomia 1813 Conrad Langenbeck ensimmäinen suunniteltu VH Ephraim McDowell Kentucky v.1809 Laparotomia

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer TRADAMIX Patentoitu kolmen tehoaineen yhdistelmä Tribulus terrestris (stimuloi testosteronituotantoa)

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Naisten terveys ja hormonien käyttö

Naisten terveys ja hormonien käyttö Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Seksi. Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää.

Seksi. Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää. Seksi Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää. Seksi tuntuu hyvälle kehossa ja siitä voi nauttia yksin, kaksin tai monen ihmisen kanssa. Seksin halu vaihtelee eli se on

Lisätiedot

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Naistentaudit ja synnytykset Naistentautien poliklinikka Noora Puhakka, kätilö AMK, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti Seksuaalineuvonta ja RAISEK - palvelun mahdollisuudet

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

IKÄÄNTYVÄN MIEHEN SEKSUAALISUUS

IKÄÄNTYVÄN MIEHEN SEKSUAALISUUS IKÄÄNTYVÄN MIEHEN SEKSUAALISUUS IKÄÄNTYMISEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET MIEHEN SEKSUAALISESSA HYVINVOINNISSA Sisältö Miehen ikääntyminen... 4 Ikääntymisen vaikutukset miehen seksuaalisuuteen... 4 Seksuaalisen

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Seksioppaan. lisälehdet. Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut

Seksioppaan. lisälehdet. Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut Seksioppaan lisälehdet Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut Alkusanat Seksi on mukava ja terveellinen harrastus. Koska perusasiat, kuten ehkäisy ja seksitaudit, on jo käsitelty terveydenhoitajan antamissa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot