Erektiohäiriöiden yleisyys ja yhdyntöjen lukumäärä. Juha Koskimäki, Matti Hakama, Heini Huhtala ja Teuvo L J Tammela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erektiohäiriöiden yleisyys ja yhdyntöjen lukumäärä. Juha Koskimäki, Matti Hakama, Heini Huhtala ja Teuvo L J Tammela"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Erektiohäiriöiden yleisyys ja yhdyntöjen lukumäärä Juha Koskimäki, Matti Hakama, Heini Huhtala ja Teuvo L J Tammela Tutkimme erektiohäiriöiden yleisyyttä ja niiden yhteyttä viikoittaisten säännöllisten yhdyntöjen lukumäärään 50-, 60- ja 70-vuotiaiden pirkanmaalaisten miesten keskuudessa. Tutkimus tehtiin miehelle postikyselynä, johon vastasi miestä. Tarkistuksen perusteella lopulliseen tutkimusryhmään hyväksyttiin miestä (63 % koko otoksesta). Erektiohäiriöitä esiintyi 74 %:lla kaikista miehistä, lievä 48 %:lla, keskivaikea 14 %:lla ja vaikea 12 %:lla. Häiriöiden määrä ja vaikeusaste lisääntyivät iän myötä: keskivaikea tai vaikea erektiohäiriö oli 12 %:lla 50-vuotiaista, 25 %:lla 60-vuotiaista ja 49 %:lla 70-vuotiaista. Säännöllisten viikoittaisten yhdyntöjen lukumäärä oli selvästi pienempi miehillä, joilla oli keskivaikea tai vaikea erektiohäiriö, verrattuna erektiohäiriötä potemattomiin. Lievä erektiohäiriö ei estänyt säännöllisesti viikoittain tapahtuvia yhdyntöjä. Erektiohäiriöiden esiintyvyyttä väestössä ei ole paljon tutkittu. Kun Suomessa puhutaan erektiohäiriöiden yleisyydestä, siteerataan useimmiten yhdysvaltalaista Feldmanin ym. (1994) tutkimusta. Sen mukaan erektiohäiriöt ovat yleisiä Yhdysvalloissa, ja on uskottu, että näin olisi myös Suomessa. Sildenafiilin markkinoille tulon jälkeen erektiohäiriöistä kärsivien miesten lukumäärän runsas lisääntyminen vastaanotoilla on vahvistanut käsitystä, jonka mukaan kyse on kansanterveydellisestä ongelmasta. Suomessa ei kuitenkaan ole käytettävissä väestöpohjaisia tutkimustuloksia erektiohäiriöiden yleisyydestä erityisesti siinä väestönosassa, jossa nämä häiriöt tiedetään yleisiksi. Näin ollen epidemiologinen selvitys erektiohäiriöiden esiintyvyydestä on ensimmäinen askel kohti ongelman hallintaa. Tutkimme erektiohäiriöiden yleisyyttä ja niiden vaikutusta säännölliseen sukupuolielämään 50-, 60- ja 70-vuotiaiden miesten keskuudessa. Aineisto ja menetelmät Tutkimus tehtiin vuonna 1994, ja aineistoon valittiin väestörekisterin tietojen perusteella kaikki vuosina 1924, 1934 ja 1944 syntyneet miehet Hämeenkyröstä, Kuhmalahdelta, Kurusta, Kylmäkoskelta, Luopioisista, Pälkäneeltä, Ruovedeltä, Sahalahdesta, Tampereelta, Urjalasta, Viljakkalasta ja Vilppulasta. Tampereella asuneiden katsottiin edustavan kaupunkilaisia ja muiden kuntien miesten maaseudun asukkaita. Tutkimusvuoden loppuun mennessä miehet olivat iältään 50-, 60- tai 70- vuotiaita. Väestörekisterin tietojen perusteella tämänikäisiä miehiä oli yhteensä 3 152, joista 50-vuotiaita (45 %), 60-vuotiaita 997 (32 %) ja 70-vuotiaita 736 (23 %). Tutkimus tehtiin kirjekyselynä. Jokaiselle miehelle lähetettiin kyselylomake, joka sisälsi kysymyksiä virtsausoireista ja sukupuolielämään liittyvistä asioista. Tulokset virtsausoireiden esiintyvyydestä on julkaistu muualla (Koskimäki ym. 1998). Erektiohäiriö määriteltiin kyvyttömyydeksi saavuttaa tyydyttävän yhdynnän onnistumiseksi riittävä siittimen jäykkyys tai ylläpitää sitä (NIH Consensus Development Panel on Impotence 1993). Asiaa tutkittiin tekemällä miehille seuraavat kysymykset:»onko Teillä ollut vaikeuksia saada siitin jäykistymään ennen kuin yhdyntä alkaa?» ja»onko Teillä ollut vaikeuksia saada siitin pysymään jäykistyneenä yhdynnän aikana?» Molem- Duodecim 2000; 116:

2 piin kysymyksiin annettiin neljä vaihtoehtoa:»ei koskaan»,»joskus»,»melko usein» ja»yhdyntä ei onnistu». Vastausten perusteella miehet jaettiin neljään ryhmään: 1) normaali erektio (ei vaikeuksia siittimen jäykistymisessä ennen yhdyntää eikä yhdynnän aikana), 2) lievä erektiohäiriö (joskus vaikeuksia siittimen jäykistymisessä ennen yhdyntää tai yhdynnän aikana tai molemmissa), 3) keskivaikea erektiohäiriö (melko usein vaikeuksia siittimen jäykistymisessä ennen yhdyntää tai sen aikana tai molemmissa) ja 4) vaikea erektiohäiriö (yhdyntä ei onnistu). Miehiltä kysyttiin myös:»milloin olitte viimeksi yhdynnässä?» ja»kuinka monta kertaa keskimäärin yhden viikon aikana olette yhdynnässä?» Lukumäärä pyydettiin kirjoittamaan sille varatulle paikalle. Siviilisäädyn mukaan miehet jaettiin kahteen ryhmään: avio- tai avoliitossa asuviin ja yksinäisiin (naimattomat, lesket, eronneet). Vallitsevuudet laskettiin suhteutettuna kohortin miesten lukumäärään ja vakioitiin suoralla menetelmällä olettaen koko populaatio vakioväestöksi. Erektiohäiriön yhteys yhdyntöjen viikoittaiseen lukumäärään määritettiin logistista regressioanalyysia käyttäen siten, että vastaajat jaettiin kahteen ryhmään yhdyntämäärän mukaan niihin, joilla oli keskimäärin yksi yhdyntä tai enemmän viikossa (säännölliset yhdynnät, vertailuryhmä), ja niihin, joilla yhdyntöjä oli keskimäärin vähemmän kuin kerran viikossa (epäsäännölliset yhdynnät). Ristitulosuhde ja 95 %:n luottamusväli laskettiin eriasteisille erektiohäiriöille verrattuna miehiin, joilla ei ollut näitä häiriöitä. Aluksi määritettiin vakioimattomat ristitulosuhteet ja sitten malliin lisättiin ikä (50-vuotiaat verrokkeina) ja siviilisääty (avio- tai avoliitossa asuvat verrokkeina). Kysymysten yhtäpitävyyttä kuvaava kappakerroin laskettiin kysymysten»onko Teillä ollut vaikeuksia saada siitin jäykistymään ennen kuin yhdyntä alkaa?» ja»onko Teillä ollut vaikeuksia saada siitin pysymään jäykistyneenä yhdynnän aikana?» välillä. Tutkimuksella oli TAYS:n ja Tampereen kaupungin terveysviraston eettisten toimikuntien luvat. Tulokset Kysymyslomakkeista palautettiin yhteensä (70 %). Näistä 215 hylättiin, koska erektiohäiriökysymyksiin ei ollut vastattu (202) tai vastauksessa oli maininta, että lomakkeen oli täyttänyt vaimo tai hoitaja (13). Tutkimuksesta pois suljetut 215 miestä eivät eronneet siviilisäädyn tai iän perusteella mukaan otetuista. Lopulliseen aineistoon otettiin näin miestä (63 %). Vastaajien prosenttiosuudet nuorimmasta ikäryhmästä vanhimpaan olivat 56, 69 ja 69 %. Kysymykseen:»Milloin olitte viimeksi yhdynnässä?» vastasi 84 % tutkimukseen otetuista ja kysymykseen:»kuinka monta kertaa keskimäärin yhden viikon aikana olette yhdynnässä?» vastasi 93 %. Mitä useammin erektiovaikeuksia esiintyi ennen yhdyntää tai yhdynnän aikana, sitä paremmin vastausten prosenttiosuudet näitä seikkoja koskevissa kysymyksissä vastasivat toisiaan (taulukko 1). Yhtäpitävyys näiden kysymysten välillä oli suuri, mutta ei täydellinen (κ = 0.71). Kaikkiaan 74 %:lla miehistä esiintyi erektiovaikeuksia ainakin joskus ennen yhdyntää tai sen aikana: 48 %:lla miehistä oli lievä, 14 %:lla keskivaikea ja 12 %:lla vaikea erektiohäiriö (taulukko 2). Erektiovaikeudet lisääntyivät iän myötä: 50-vuotiaista 67 %, 60-vuotiaista 76 % ja 70-vuotiaista 83 % kärsi vähintään lievästä erektiohäiriöstä. Ero ikäryhmien välillä oli selvin vaikean erektiohäiriön osalta; osuudet olivat ikäryhmittäin 3, 9 ja 30 %. Yhteensä 87 % miehistä oli ollut yhdynnässä viimeisten kuuden kuukauden aikana ja 65 % viimeisen viikon aikana. Useimmat miehet (60 %) ilmoittivat keskimääräiseksi yhdyntätaajuudeksi 1 2 yhdyntää viikossa. Kolme yhdyntää tai enemmän viikossa ilmoitti 14 % miehistä, joista enemmistö oli 50-vuotiaita, mutta 70- vuotiaistakin 4 % kuului tähän ryhmään. Iän Taulukko 1. Erityyppisten erektiohäiriöiden esiintyvyys 50-, 60- ja 70-vuotiailla pirkanmaalaisilla miehillä. Vaikeus saada siitin Vaikeus saada siitin pysymään jäykistyneenä yhdynnän aikana jäykistymään Ei Joskus Melko Yhdyntä Yhteensä ennen yhdyntää koskaan usein ei onnistu % n % n % n % n % n Ei koskaan Joskus Melko usein Yhdyntä ei onnistu Yhteensä J. Koskimäki ym.

3 Taulukko 2. Eriasteisten erektiohäiriöiden esiintyvyys. Erektiohäiriö 50-vuotiaat 60-vuotiaat 70-vuotiaat Kaikki miehet % n % n % n % n Ei häiriötä Lievä häiriö Keskivaikea häiriö Vaikea häiriö Yhteensä Taulukko 3. Keskimääräinen yhdyntätaajuus ikäryhmittäin. Yhdyntöjä keskimäärin 50-vuotiaat 60-vuotiaat 70-vuotiaat Kaikki miehet viikossa % n % n % n % n > Yhteensä myötä kasvoi niiden miesten osuus, joilla ei ollut säännöllisesti viikoittain yhdyntöjä: osuudet olivat 12, 23 ja 54 % (taulukko 3). Verrattuna miehiin, joilla ei esiintynyt erektiohäiriötä, yhteys yhdyntöjen epäsäännöllisyyden ja keskivaikean ja vaikean erektiohäiriön välillä oli vahva, kun taas lievä erektiohäiriö ei estänyt säännöllisiä viikoittaisia yhdyntöjä. Yhteys säilyi ikä- ja siviilisäätyvakioinnin jälkeen: yhdyntöjen epäsäännöllisyyden vakioitu ristitulosuhde oli 3.5 (95 %:n luottamusväli ) miehillä, joilla oli keskivaikea erektiohäiriö, ja 173 (68 443) miehillä, joilla oli vaikea erektiohäiriö. Ikä ja siviilisääty olivat myös yhdyntöjen epäsäännöllisyyden riskitekijöitä. Ristitulosuhde oli yksinäisillä miehillä verrattuna avio- tai avoliitossa asuviin 1.9 ( ). Verrattuna 50-vuotiaisiin ristitulosuhde oli 60-vuotiailla 1.7 ( ) ja 70-vuotiailla 4.3 ( ) (taulukko 4). Pohdinta Tutkimus tehtiin käyttäen itse täytettävää kyselylomaketta, ja tulokset perustuivat vastaajien omiin käsityksiinsä omasta tilastaan. Siten haastattelijan mahdollinen vaikutus tulokseen vältettiin. Otos kattoi Tampereen ja yhdentoista lähikunnan kaikki miehet, jotka olivat syntyneet vuosina 1924, 1934 tai Henkilö- ja osoitetiedot saatiin väestörekisteristä. Vain laitoksissa asuvat puuttuivat otoksesta. Tutkimusväestö edusti siten hyvin 50-, 60- ja 70-vuotiaiden ikäryhmiä. Aineistoon otettujen miesten Taulukko 4. Yhdyntöjen epäsäännöllisyyden (alle yksi viikossa) vakioimattomat ja vakioidut ristitulosuhteet (OR) ja 95 %:n luottamusvälit (CI) erektiohäiriön, iän ja siviilisäädyn mukaan. Riskitekijä Vakioimaton Vakioitu 1 OR CI OR CI Erektio Normaali 1 1 Lievä häiriö Keskivaikea häiriö Vaikea häiriö Ikä, v Siviilisääty Avio- tai avoliitossa 1 1 Yksinäinen Vakioitu taulukon muilla riskitekijöillä. Erektiohäiriöiden yleisyys ja yhdyntöjen lukumäärä 739

4 Suurin osa toteamistamme erektiovaikeuksista oli lieviä. Lievä erektiohäiriö ei kuitenkaan ole merkityksetön keusasteen määrittämisen kannalta on tärkeää, että sekä vaikeudet erektion saamisessa että erektion ylläpitämisessä otetaan huomioon. Häiriö erektion saamisessa ei automaattisesti tarkoita häiriötä tai häiriöttömyyttä erektion säilymisessä yhdynnän aikana tai päinvastoin. Kummankinlaisen häiriön selvittämistä tukee myös se, että yhtäpitävyys kahden näitä ilmiöitä koskevan kysymyksen välillä ei ollut täydellinen (κ = 0.71) ja että 27 % vastasi eri tavalla näihin kysymyksiin. Kaikenasteisten erektiohäiriöiden esiintyvyys on vaihdellut väestöpohjaisissa tutkimuksissa. Tanskalaisessa tutkimuksessa todettiin 19 %:lla 51-vuotiaista miehistä erektiohäiriö (Solstad ja Hertoft 1993). Hollantilaisen tutkimuksen mukaan vuotiaista 20 % ja vuotiaista 50 % kärsi erektiohäiriöistä (Bosch ym. 1999). Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa haastateltiin 1 290:tä miestä, jotka olivat iältään vuotiaita. Erektiohäiriö esiintyi 52 %:lla, ja jakauma oli ikäryhmittäin seuraava: 50-vuotiaat 48 %, 60-vuotiaat 57 % ja 70-vuotiaat 67 % (Feldman ym. 1994). Suomalaisten sukupuolielämää selvittäneessä hyvin perusteellises- lukumäärä (1 983) oli riittävä päätelmien tekemiseksi erektiohäiriöiden epidemiologiasta. Sen sijaan suhteellisen pieni vastausosuus ja sen riippuvuus iästä ovat saattaneet aiheuttaa harhan. On mahdollista, että mies, jolle erektiohäiriö on ongelma, vastaa herkemmin kuin muut. Tähän suuntaan viittaa vastausaktiivisuuden riippuvuus iästä. Erektiohäiriöihin liittyvien kysymysten vastausten prosenttiosuuksien erilaisuuden perusteella voidaan päätellä, että erektiohäiriön vaisa tutkimuksessa todettiin, että 57 % avioliitossa olleista vuotiaista miehistä oli kärsinyt erektiohäiriöistä viimeisen vuoden aikana (Sievers ym. 1974). Meidän vastaavat lukumme olivat selvästi suurempia kuin näissä tutkimuksissa. Tämän perusteella ei voida kuitenkaan väittää, että pirkanmaalaiset ovat impotentimpia kuin miehet muualla: suurin osa toteamistamme erektiovaikeuksista oli lieviä. Lievä erektiohäiriö ei kuitenkaan ole merkityksetön. Häiriö yleensä pahenee ajan myötä, ja lievä häiriö saattaa siten olla vakavamman ensi oire. Tutkimusasetelmien, käytettyjen menetelmien ja erektiohäiriöiden määritelmien erot estävät luotettavan vertailun tutkimusten välillä ja osaltaan selittävät tulosten erilaisuuden. Vaikea erektiohäiriö määritellään useimmissa tutkimuksissa täydeksi kyvyttömyydeksi yhdyntään. Siten vaikean erektiohäiriön esiintyvyyksien suhteellisen luotettava vertailu eri tutkimusten välillä on mahdollista. Sieversin ym. (1974) tutkimuksessa vaikea erektiohäiriö arvioitiin olleen 4 6 %:lla miehistä. Tämän aineiston miehet olivat kuitenkin selvästi nuorempia kuin meidän tutkimuksemme miehet. Feldman ym. (1994) pyysivät potilaita itse määrittämään erektiokyvykkyytensä. Vastausten mukaan 9.6 % oli täysin kyvyttömiä yhdyntään. Vaikean erektiohäiriön osuus heidän tutkimuksessaan oli siten melko lähellä omaa havaintoamme (12 % ei kyennyt yhdyntään). Kun lisäksi yhdysvaltalaisessa aineistossa tutkittavien joukossa oli mukana nuorempia miehiä kuin meidän otoksessamme, on tulos hyvin samansuuntainen. Keskivaikea erektiohäiriö oli meidän tutkimuksessamme harvemmin esiintyvä ja lievä yleisempi kuin yhdysvaltalaisessa aineistossa. Vaikka erektiohäiriöiden esiintyvyysluvut vaihtelevat paljonkin, on kaikissa tutkimuksissa, joissa on ollut mukana eri ikäryhmiä, todettu erektiohäiriöiden määrän ja vaikeuden kasvavan vanhetessa. Meidän aineistossamme iän vaikutus näkyi erityisesti vaikean erektiohäiriön osalta. Normaaliin vanhenemiseen liittyvät muutokset varmasti osittain selittävät iän vaikutusta (Schiavi ja Rehman 1995), mutta sairauksien ja ympäristötekijöiden vaikutukset ovat myös mahdollisia. 740 J. Koskimäki ym.

5 Suurin osa (74 %) miehistä ja 70-vuotiaistakin lähes puolet ilmoitti keskimääräiseksi viikoittaiseksi yhdyntätaajuudeksi yksi tai enemmän. Suuri prosenttiosuus osoittaa, että säännöllisellä sukupuolielämällä on edelleen tärkeä merkitys keski-iässä ja sen jälkeen. Tyydyttävä sukupuolielämä on elämänlaadun tärkeä tekijä (Jonler ym. 1995). Säännöllisesti viikoittain yhdynnässä olevien miesten suuri prosenttiosuus osoittaa myös erektio-ongelmien lievyyttä. Vaikka keskimääräinen yhdyntätaajuus oli 60- ja 70- vuotiailla pienempi kuin 50-vuotiailla, olivat monet ensin mainittujen ryhmien miehet aktiivisempia kuin 50-vuotiaat keskimäärin. Kronologinen vanheneminen ja sen mukanaan tuomat biologiset, mentaaliset ja sosiaaliset muutokset eivät siten automaattisesti vähennä sukupuolista aktiivisuutta. Iän, siviilisäädyn ja erektiohäiriöiden yhteys yhdyntöjen epäsäännöllisyyteen oli ennalta arvattavissa. Vakioinnin jälkeen yhteys säilyi jokaisen muuttujan osalta. Tuloksen mukaan lievä erektiohäiriö ei estänyt säännöllisiä viikoittaisia yhdyntöjä, ja voidaan olettaa, että ajoittaisista erektiohäiröistä kärsivät eivät tämän asian vuoksi hakeudu hoitoon. Kirjallisuutta Bosch JLHR, Groeneveld F, Bohnen A, Prins A, Hop W. Erectile dysfunction in a community-based sample of men aged years: Prevalence and somatic and social risk factors. Eur J Urol 1999;35 Suppl 2:A262. Feldman HA, Goldstein I, Hatzichristou G, Krane RJ, McKinlay JB. Impotence and its medical and psychosocial correlates: ressults of the Massachusetts male aging study. J Urol 1994;151: Jonler M, Moon T, Brannan W, Stone NN, Heisey D, Bruskewitz RC. The effect of age, ethnicity and geographical location on impotence and quality of life. Br J Urol 1995;75: Koskimäki J, Hakama M, Huhtala H, Tammela TLJ. Prevalence of lower urinary tract symptoms in Finnish men: a Population-based study. Br J Urol 1998;81:364. NIH Consensus Development Panel on Impotence: NIH Consensus Conference. Impotence. JAMA 1993;270:83. Schiavi RC, Rehman J. Sexuality and aging. Urol Clin North Am 1995;22: Sievers K, Koskelainen O, Leppo K. Sukupuolielämän häiriöt. Kirjassa: Suomalaisten sukupuolielämä. Porvoo Helsinki: WSOY, 1974, s Solstad K, Hertoft P. Frequency of sexual problems and sexual dysfunction in middle-aged Danish men. Arch Sex Bahav 1993;22:51 8. JUHA KOSKIMÄKI, LT, erikoislääkäri TEUVO TAMMELA, professori TAYS:n kirurgian klinikka PL 2000, Tampere Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi MATTI HAKAMA, professori HEINI HUHTALA, FM, yliassistentti Tampereen yliopiston terveystieteen laitos PL 607, Tampere Erektiohäiriöiden yleisyys ja yhdyntöjen lukumäärä 741

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Erektiohäiriöt ja virtsankarkailu TIETOA MIEHELLE OIKEUS ITSETUNTOON

Erektiohäiriöt ja virtsankarkailu TIETOA MIEHELLE OIKEUS ITSETUNTOON Erektiohäiriöt ja virtsankarkailu TIETOA MIEHELLE OIKEUS ITSETUNTOON Jatkuvat erektiohäiriöt painavat omaa ja puolison mieltä. Se on raskasta. Ihan tavallinen ilmiö 50+ miehet: 60+ miehet: 70+ miehet:

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010 TALOUSTUTKIMUS OY 8. 1.10.01 10 01 TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUS KOULUTUKSEEN N=1010 Tiedättekö, että raamisopimuksessa sovittiin työntekijöiden oikeudesta kolmeen koulutuspäivään vuodessa? (%) Kaikki 5 En Kyllä

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Dome

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Dome Kävijäprofiili 01 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa tammi - joulukuussa 011. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.69.000 henkeä, 14.448

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti

Kävijäprofiili 2012. Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti Kävijäprofiili 12 Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettiauto.com

Kävijäprofiili 2012. Nettiauto.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettimoto.com

Kävijäprofiili 2012. Nettimoto.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2015 kyselyn vertaistukeen liittyviä tuloksia. Kansalaisareena ry, HelsinkiMissio, Kirkkohallitus Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2015 kyselyn vertaistukeen liittyviä tuloksia. Kansalaisareena ry, HelsinkiMissio, Kirkkohallitus Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2015 kyselyn vertaistukeen liittyviä tuloksia Kansalaisareena ry, HelsinkiMissio, Kirkkohallitus Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010 Tiina Vikstedt Susanna Raulio Satu Helakorpi Piia Jallinoja Ritva Prättälä Työaikainen ruokailu Suomessa 28 2 Ruokapalveluiden seurantaraportti 4 RAPORTTI 23 212 RAPORTTI 23/212 Tiina Vikstedt, Susanna

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettivene.com

Kävijäprofiili 2012. Nettivene.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20 Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä, 6.948

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettikone.com

Kävijäprofiili 2012. Nettikone.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 6-vuotiaat (est. 3.62.000 henkeä,

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettiasunto.com

Kävijäprofiili 2012. Nettiasunto.com Kävijäprofiili 12 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 11. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen, jossa käsiteltiin seuraavia

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ Auto ja katsastusala 25.8.2013 Veli Matti Tuure TTS Työtehoseura PL 5 05201 Rajamäki 2 Tämä raportti ja siinä esitetyt analyysitulokset koskevat Toimihenkilötyön

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia 1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus

Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Uusperheissä pääosin äidin Vuoden 0 perhetilaston mukaan uusperheisiin kuuluu noin 0 000 alaikäistä lasta, mikä on kymmenen prosenttia kaikista lapsiperheiden lapsista.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1244 Viron seksitutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006

Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006 Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kurikka-lehden lukemiseen liittyviä asioita ja asemaa paikallisena tietolähteenä. Haastattelut tehtiin puhelimitse

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Kalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006

Kalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

TERVEYS 2006 -TUTKIMUS

TERVEYS 2006 -TUTKIMUS TAUSTAA TERVEYS 2006 -TUTKIMUS Kirjekysely Valittujen Palojen tilaajille kesäkuussa 2006 Suomessa vastaajia 1 522 Näytteet kiintiöity iän (18+ v.) ja sukupuolen mukaan valtakunnallisesti edustaviksi Aineiston

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot

Työajanodotteet ja niiden erot Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

Maija Hatakka, elintarvikeylitarkastaja, Elintarvikevirasto Marjaana Hakkinen, mikrobiologi, EELA

Maija Hatakka, elintarvikeylitarkastaja, Elintarvikevirasto Marjaana Hakkinen, mikrobiologi, EELA 1 Maija Hatakka, elintarvikeylitarkastaja, Elintarvikevirasto Marjaana Hakkinen, mikrobiologi, EELA Kampylobakteeriprojekti EVI-EELA 2002 EVI ja EELA toteuttivat vuonna 2002 tutkimusprojektin, jossa kartoitettiin

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot