uutta Vähennämme ympäristökuormitustamme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "uutta Vähennämme ympäristökuormitustamme"

Transkriptio

1 Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti 3 / 2013 Aina kokeilemassa uutta Vähennämme ympäristökuormitustamme MML2014: Johtaminen ammattimaistuu

2 maanmittarin vermeet OSA 3: maastotyövälineet Teksti ja kuva: Jussi Tossavainen Jälleen on miehemme Janne Metso Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimistosta täydessä valmiudessa esittelemään maanmittarin tärkeimmät työkalut. Muistutukseksi kerrattakoon jälleen Jannen Top 5 -lista, joka tulee tässä: 1. JAKO-järjestelmä 2. VRS-RTK GPS 3. takymetri 4. lakikirja 5. maastotyövälineet. Saavun Tampereen toimistolle, jossa Metso vie minut heti saunan taakse. No ei, vaan takapihan kautta maastotyökalujen tarvikevarastoon. Kun mies alkaa luetella, mitä kaikkea hän lataa autonsa takapaksiin, meille kummallekin välähtää, että tärkein maastotyöväline mittarille onkin auto. Eihän ilman sellaista tässä hommassa pärjäisi. Kuvitelkaa nyt maanmittari syrjäseuduille työkaluineen ja kimpsuineen pakkautuneena taksiin tahi seutubussiin. Käytännössä melkein kaikilla on se työvälineenä. On meilläkin täällä toimistossa periaatteessa vuokra-auto käytössä, mutta kyllä oma auto on sääntö, ei poikkeus. Janne paljastaa, että talvikaudet auto seisoo hänellä pihassa käyttämättömänä. Julkisilla mennään ja jaloilla pääsee. Mitä autoon lastataan? Putkipyykit. Katson suunnilleen, kuinka paljon päivällä toimituksessa tarvitsee. Turhaa ei kannata pitää. Ja mikä on pyykki? Pitkä putki, jonka päässä on oranssi näkyvöitysosa. Sitten on lyöntitanko, jolla pyykki laukaistaan lekalla, jolloin maan sisällä aukeaa harukset ankkuroimaan sen tiukasti maahan. Ei lapset eikä juopot pääse vetämään sitä pois. Autoon lastataan aina myös linjaseipäitä, apuvälineitä, jotka pyykeistä poiketen eivät jää maastoon. Pyykkien tapainen tiepaalu osoittaa myös kiinteistön rajan, mutta ne lyödään maantien laitaan. Kaikenlaista muutakin sälppää Huomioliivejä, pelastusliivejä. Karttalaukku!, Janne hoksaa. Se on aika tärkeä ja olennainen osa ainakin minun työssäni. Se roikkuu olalla mukana. Tarvittaessa lastataan mukaan lapiot ja porat. Jopa miinaharavaa käytetään joskus. No mihin? Kadonneen metallisen pyykin hakemiseen. Janne Metso ja autoon lastattava maanmittarin verme, putkipyykki. Ei voisi kuvitella, mutta kesäisin työssä kyllä tarvitaan aurinkorasvat, hyttyskarkoitteet. Jopa kyypakkaus kuuluu maanmittarin vermeisiin. Arvioidaan sitten väline Otetaan käsittelyyn legendaarisin niistä eli putkipyykki. Mistä se on tehty? Valuraudasta tai pellistä. Onko se aina punainen? Kyllä. Missä putkipyykit valmistetaan? Suomessa. Nipere valmisti vielä viime vuonna. Nyt en ole varma, olisiko nykyään joku Hartikainen?, Janne epäröi. Entäs tämä muotoilupuoli, käytännöllinen, toimiva? On se varmasti verrattuna vanhaan kivipyykkiin. Ei nyt kauhean virtaviivainen ja tyylikäs, mutta kuka niitä katselee? Parannuksia pyykkiin? Kun lyö peltisiä, voivat hitsaukset pettää. Parantamisen varaa on. Joskus lyöntitanko juuttuu pyykin sisään, ja irrottaminen on vaikeaa. Tulisiko mittari työssään toimeen ilman pyykkiä? Ei se kyllä onnistuisi vielä tässä vaiheessa. Maasto on työmaa, ja kyllä ne rajat pitää merkitä sinne konkreettisesti. Kuinka pitkä on pyykin historia? Niin kauan on käytetty,kun maata on mitattu. Onko tullut tunnesuhdetta härpäkkeeseen? No ei, paitsi sitten kun löytää kauan kadoksissa olleen pyykin ja tajuaa, että säästää työmäärää, niin jees!

3 Sisältö 3/ Maanmittarin vermeet osa 3: Maastotyövälineet 4 Kiinteistötietopalvelu on otettu käyttöön 4 Külle Laurila in memoriam 5 Tietoturvallisuuden auditointi syyskuussa Näkymiä ikkunassa: Teemakarttoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä 6 Fritt Fram: Navigare necesse est To Sail Is Necessary 8 Työntekoa siellä sun täällä 10 Työ ja Hupi 11 Viisikymmentä paperia päivässä? 12 Vähennämme ympäristökuormitustamme 14 Yhteiset periaatteet sidosryhmäyhteistyössä 16 Alkoiko kesä pääskysestä? 18 Takaumia tulevaisuudesta 20 UKIR: Opittiin jotain 21 KIRREn kyydissä 22 Aina uutta kokeilemassa 23 Oma kynä: Tietoturvaa ja terminologiaa 24 Karjalankartat.fi-palvelun nimihaku laajenee 25 Vanhoja karttoja verkkopalveluun 26 MML2014: Johtaminen ammattimaistuu 27 MML2014-viestintäkyselyn kertomaa: Kohti uutta organisaatiota kuljetaan luottavaisesti 28 Asiakaslähtöisyys kannattaa 29 Lakipalsta: Kiinteistökauppaa verkossa koskeva lainsäädäntö tulossa voimaan 29 Verkonkokijan veneessä 30 Uutisia 32 Ristikko Sanojen merkityksestä ja sanoilla vaikuttamista ei koskaan voi puhua tai kirjoittaa liikaa. Uuden organisaation johtajilta edellytetään erinomaista suomen kielen taitoa. Piti ihan googlata, mitä se tarkoittaa. Valtionhallinnon ohjeissa puhutaan muun muassa murteiden ja sanojen hienovaraisten merkitysten ymmärtämisestä. Vaan miten on maanmittauslaitosslangin? Edellytetäänkö Vispilän, Raketin, Moottorin tuntemista? Joka kerta uusien harjoittelijoiden saapuessa ja uusien työntekijöiden aloittaessa huomaa puhuvansa heille käsittämätöntä slangia ämkakkosesta, Reiskasta, Elmasta, Pulusta, Marasta ja Artosta. Ällistyttävän nopeasti he oppivat, milloin on kyse henkilöstä, milloin prosessista tai järjestelmästä. Uusien henkilöiden hyväksi luetaan myös, että he kysyvät, lakkaamatta. Meidän vanhojen työntekijöiden huonona puolena onkin, että me emme enää kysy. Me oletamme tietävämme. Tietoturvakorttia viime kesänä tehdessäni huomasin, että aika pitkälle pääsee puhtaitten olettamusten varassa. Jos tietoturvatestissä olisi vastausvaihtoehtojen sijaan pitänyt itse tuottaa tekstiä, niin olisiko niistä vastauksista syntynyt klassikoita ja lentäviä lausahduksia. On hyvä, että tietoturvasta pidetään huolta. Kesäharjoittelijatkin joutuvat läpäisemään sen. Samalla heille selviävät talon tietoturvatavat. Viisarista voi onneksi aina tarkistaa lyhenteet ja termit sekä niiden merkitykset ja taustat. Kun oikein lomaillaan, salasanatkin unohtuvat. Meillä on onneksi helpdeskit ja muut taustajoukot auttamassa lomaltapalaajia. Meidän ei tarvitse jättää näppiksen alle niitä salasanalappuja tietoturva-ammattilaisten kauhuksi. Lomamieltä kaikille! toivottaa Pirkko Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti Viisari ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 41. vuosikerta. JULKAISIJA: Maanmittauslaitos/viestintä, Opastinsilta 12 C, PL 84, Helsinki. TOIMITUS: Päätoimittaja Pirkko Yliselä, puh , toimitussihteeri Sari Putkonen Viestintä Skrivaus, puh , Mervi Laitinen, puh , taitto Leena-Riitta Tuomaala, puh , oikoluku Oona Lavonsalo. SÄHKÖPOSTI: maanmittauslaitos.fi TOIMITUSNEUVOSTO: Matti Kantanen Etelä-Savon MMT, Leena Mörsky Varsinais-Suomen MMT, Ulla Lanu HAL, Annamaija Krannila/ TIPA, Vesa Walamies Keski-Suomen MMT, Harri Lehtimäki ESUOMI. OSOITTEENMUUTOKSET: Maanmittauslaitos/Hallintopalvelukeskus/Tomi Sulva, puh PAINO: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2013 ISSN Kannen kuva Mervi Laitinen. Kuva Pasilan henkilöstöyhdistys Maahisen melontaretkeltä.

4 Kiinteistötietopalvelu on otettu käyttöön Teksti: Outi Peltola/TIPA Maanmittauslaitoksen verkkopalvelut Ammattilaisen Karttapaikka ja KTJselaintietopalvelu yhdistettiin Kiinteistötietopalveluksi Tukipalveluissa ruuhkaa Kiinteistötietopalvelun tukipalveluihin tuli ensimmäisten viikkojen aikana normaalia enemmän yhteydenottoja. Ne ovat pääasiassa koskeneet käyttäjätunnuksia ja kirjautumista, kun vanhat suosikkilinkit eivät enää toimineet. Lisäksi nyt kun kaikki tiedot ovat saatavissa yhdestä paikasta yhdellä käyttäjätunnuksella, moni asiakas on innostunut hakemaan uusia käyttöoikeuksia tietoihin, jotka ovat saatavissa uuden palvelun kautta. Uudistuneet otteet ovat myös aiheuttaneet kysymyksiä. Moni on kaivannut lainhuutotodistuksen saantotiedoissa ollutta kauppasummaa, joka on poistunut uudistuksen yhteydessä. Viranomaisille kysymyksiä on aiheuttanut lainhuutorekisteriotteen jääminen pois palvelusta. Uudistuksen yhtenä tarkoituksena on tarjota palvelun kautta vain ajantasaista tietoa. Muutos on mennyt hyvin Asiakkaat ovat olleet muutokseen pääosin tyytyväisiä, samoin muutoksen toteuttajat. Ammattilaisen karttapaikan ja KTJ-selaintietopalvelun yhdistämistä suunniteltiin ja valmisteltiin huolella: yli käyttäjän siirtäminen uuteen palveluun, kun ei ole ihan jokapäiväistä työtä. Myös uudet KIRREstä tuotetut otteet ja hakutoiminnot ovat toimineet Kiinteistötietopalvelussa hyvin. Kehitys jatkuu Kiinteistötietopalveluun tehdään kesäkuun alussa päivitys, jolla korjataan muutamia palvelussa olevia ongelmia. Syksyllä on tarkoitus tehdä seuraava päivitys. Sen myötä palveluun todennäköisesti saadaan uutena ominaisuutena muuttuneiden kohteiden haku. Suunnitelmissa on aloittaa myös palvelun teknisen alustan uudistaminen. Kirjoittaja työskentelee tuotepäällikkönä Tietopalvelukeskuksessa. Külle Laurila In memoriam Kartoittaja Külle Laurila aloitti työuransa Virossa maastokartoittajana. Vuonna 1991 hän tuli kartanpiirtäjäksi Uudenmaan läänin maanmittauskonttoriin. Külle omistautui työlleen, oli tarkka työntekijä ja nautti luonnossa liikkumisesta. Hänellä oli aina aikaa auttaa ja neuvoa muita. Työuransa aikana hän auttoi Maanmittauslaitosta sekä viron että venäjän kielen tulkkauksessa ja järjesti useampia tyky-päiviä Viroon. Kun hän oli järjestäjänä, oli kaikki aina viimeisen päälle hyvin hoidettu. kuva: antero aaltonen Vuonna 2010 Külle siirtyi Pasilasta Porvooseen, jossa hän toimi maastotietotuotantoprosessissa maastokartoittajana. Külle oli iloinen ja positiivinen työkaveri. Hänen seurassaan naurua riitti. Külle nautti urheilusta, osallistui laitoksen urheilukisoihin ja houkutteli myös muut toimistolla urheilemaan ja muistutti myös levon tärkeydestä. Hän oli hyvä lajissa kuin lajissa. Myös hieromistaidot olivat hänellä hallussa, mistä moni työ- ja pelikaveri sai apua jumiutuneisiin lihaksiin. Yksityiselämässäänkin Külle oli aktiivinen ja monitaitoinen. Hän remontoi taloaan, hoiti pihaa ja kotia, mutta silti aikaa riitti aina myös ystäville, jotka saivat usein nauttia hänen herkullisista kakuistaan. Hän ehti tekemään lyhyessä elämässään paljon enemmän kuin moni pidemmässä. Reilu vuosi sitten Külle sairastui vakavasti. Küllen positiivisen asenteen takia monet läheiset työkaverit eivät kuitenkaan ymmärtäneet sairauden vakavuutta. Sairaana hän jaksoi iloita pienistäkin edistysaskeleista. Hänen uskonsa parantumiseen oli niin vahva, että hän halusi kesälle 2013 varattavaksi hänellekin töitä. Külle kuitenkin menehtyi vakavaan sairauteen , vain 48-vuotiaana. Reilun vuoden sairasloman aikana Külle kävi useasti tapaamassa työkavereitaan. Küllelle hyvin tärkeitä olivat työkaverit ja heille Küllen poismeno oli järkytys. Kaikki uskoivat hänen parantumiseensa ja töihin palaamiseensa. Küllestä jäi paljon hauskoja ja hyviä muistoja. Külleä jäivät syvästi kaipaamaan puoliso Jouko ja poika Jesse. Heidän suureen suruunsa osaa ottaen, Salli-Maija Lahtinen Marja Kilponen Maria Hakala Ja muut työkaverit

5 Tietoturvallisuuden auditointi syyskuussa 2013 Teksti: Tuija Lehtinen/MMK Maanmittauslaitoksella on pitkät perinteet tietoturvallisuuden kehittämisessä. Yksi merkittävä kehittämistyön välitavoite saavutetaan , kun laitoksen tietoturvallisuuden tulee olla tietoturvaasetuksen (681/2010, 5 ) mukaisella perustasolla. Perustasolla laitoksen tulee täyttää edellä mainitusta pykälästä johdetut 83 tietoturvavaatimusta. Vaatimuksissa edellytetään esimerkiksi, että - organisaatiossa tehdään säännöllisesti tietoturvariskien arviointia - organisaatiolla on jatkuvuussuunnitelma tai -suunnitelmia - sekä onnistuneet että epäonnistuneet sisäänkirjautumiset kirjoitetaan lokiin niin, että yksittäisen käyttäjän kirjautumiset järjestelmään voidaan selvittää ja yhdistää hänen henkilöllisyyteensä luotettavasti. Tietoturvavaatimusten täyttyminen todennetaan auditoinnilla, jonka Maanmittauslaitoksessa tekee tietoturvakonsultti Kari Pohjola. Auditointi toteutetaan haastattelemalla eri osa-alueiden vastuuhenkilöitä ja sen läpäiseminen edellyttää, että Maanmittauslaitos täyttää kaikki perustason vaatimukset. Työ kaikkien vaatimusten saavuttamiseksi on käynnissä ja hyvässä vauhdissa. Auditoinnin jälkeen on vielä mahdollisuus korjata puutteet ennen kuin asetuksessa säädetty määräaika menee umpeen. Lokakuusta alkaen tietoturvallisuuden kehittämistä jatketaan kohti korotettua tietoturvatasoa. Tavoitteena on, että perusrekistereiden osalta korotettu taso saavutetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Kirjoittaja työskentelee tietoturvaasiantuntijana Keskushallinnossa. näkymiä ikkunassa Teemakarttoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä Teksti: Timo Aarnio/KEKE Vuoden ensimmäisessä Viisarissa (1/2013) kerrottiin PATIO2-projektista, jonka tavoitteena on kehittää työkaluja tilastotietoon pohjautuvien paikkatietoanalyysien ja teemakarttaesitysten tuottamista varten. Nyt teemakarttatoiminnallisuuden ensimmäinen versio on tuotu käyttöön Paikkatietoikkunassa. Teemakarttoja voi luoda Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tar joaman SOTKAnet-palvelun hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä tietoaineistoista, jotka pohjautuvat kuntajakoon. THL:n lisäksi aineistoja tuottavat SOTKAnetin rajapinnalle muun muassa Tilastokeskus, Kela sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Tiesitkö että saat karttaikkunan koko selainikkunan levyiseksi vasemmassa yläkulmassa olevan nuolinapin avulla voit tehdä oman karttatasosi julkaistavaksi upotettavassa kartassa klikkaamalla Omat tiedot/kohteet -välilehdellä karttatason lukkosymbolia Yhteensä erilaisia sosiaali- ja terveysalan tilastoindikaattoreita on tuhansia. Kaikille indikaattoreille saadaan rajapinnan kautta myös metatiedot. Teemakartan piirtämisen lisäksi indikaattoritiedot listataan Paikkatietoikkunassa taulukkoon, jossa indikaattoreita voi vertailla keskenään ja järjestää halutulla tavalla. Myöhemmin mukaan tuodaan tilastollisia tunnuslukuja, aikasarjojen tarkastelua sekä muita analyysiä tukevia toiminnallisuuksia. Luokittelumenetelmää, luokkien lukumäärää ja värimaailmaa voi säätää jo nykyisessä versiossa. PATIO2-projekti jatkuu teemakarttatoiminnallisuuden kehittämisen lisäksi analyysitoimintojen mahdollistamisella. Tavoitteena on tarjota paikkatietoinfrastruktuuriin analyysia tukevia perustoimintoja, kuten vyöhykkeen lisääminen, aineiston leikkaaminen ja kohteiden yhdistäminen. Uusia aineistoja Tilastokeskukselta ja Jyväskylän yliopistolta Paikkatietoikkunassa on julkaistu Tilastokeskuksen avointa dataa. Ensi vaiheessa selailtavina on väestöä kuvaavia perustietoja 1 km x 1 km karttaruuduissa sekä tilastointialueittain eri vuosilta. Myöhemmin julkaistaan myös perustietoja muun muassa oppilaitoksista sekä tuotanto- ja teollisuuslaitoksista. Jyväskylän yliopistolta on puolestaan saatu kartalle tiedot kaikista Suomen liikuntapaikoista. Kirjoittaja työskentelee harjoittelijana Kehittämiskeskuksessa.

6 Fritt Fram Navigare necesse est To Sail Is Necessary Text och bilder: Birgitta Engström/POH Om det finns någon som inte råkat ut för dråpligheter till sjöss, så berätta för mig! Våra båtfärder har gått mellan Vasa skärgård och den svenska kusten, från Umeå till Sundsvall. Den så kallade Höga kusten på svenska sidan är speciellt tilldragande för oss. Höga kusten med sina djupa och stenfria vatten och fina klippor är en stor kontrast till den grunda steniga skärgård som vi har i Vasa skärgård. Första dagarna tillsammans på en liten yta i en båt kan vara påfrestande men efter några dagar har brådskan lagt sig och man kan börja njuta av den lugna tillvaron som naturen bjuder på. Seglingens tjusning är att vara så nära naturen och se dess olika sätt att visa sin skönhet på. Allt från kall våt vind till heta stiltjedagar. När motorolja rinner ut Efter att ha seglat i 15 år och alltid haft för lite tid till att komma hem tillbaka, bytte vi till motorbåt. Bytet var omtumlande i början. Remmarna kom så snabbt emot. Vi som tidigare planerade resan när vi satt i segelbåten, måste plötsligt veta på förhand vart vi skulle styra kosan. Vår dotters första sjöresa började inte så bra. Hon var knappt 2 månader när vi en vårkväll begav oss ut med segelbåt för att dricka kaffe med grisar till Kalkskär ca 10 km ut, och njuta i kvällssolen. Väl iland gick det upp för oss att all motorolja runnit ut i durken. Det är väl inte så farligt när man seglar kan man tänka. Vi drack kaffet snabbt och hann inte njuta av några grisar, eftersom vinden höll på att avta, som den ofta gör till kvällen. Vi seglade hemåt, men kom inte långt förrän det var alldeles stiltje. Där satt vi stilla ute på öppna havet medan kvällen blev sen (natt). Mat hade jag som tur var naturligt åt den lilla. Detta var resultatet av brådska vid oljebytet på våren. Födelsedagar i båten Äldsta dottern har firat sina födelsedagar under barndomen i

7 båten, eftersom hon fyller i juli. Jag kan ännu få höra om en födelsedagspresent hon fått när hon fyllde år; en tvål som kråkorna åt upp. Vi hade legat inblåsta i en naturhamn i flera dagar, så det blev att fira hennes födelsedag där. Medpackat fanns en väldoftande salttvål, den fick bli hennes present. Dottern var lycklig över presenten, men vilken lycka varar för evigt? Följande morgon konstaterade vi att kråkorna haft fest och ätit upp tvålen. Första båtresan med GPS-utrustning, efter att Decca lagts ner, var även det en upplevelse. Som vanligt hade det inte funnits någon tid till att testa att den nya utrustningen fungerade. Det blev att testa den på vårens första resa till Ulvön på svenska sidan. Det blev förstås dimma, varför GPS var bra att ha, men där i dimman när vi började närma oss land och hörde hur bränningarna slog mot klipporna någonstans framför oss, började vi undra över om vi faktiskt kunde lita på den. Vi stod på däck och försökte febrilt leta efter en remmare, för att kolla att vi kom på rätt sida och inte skulle åka på grund. GPS visade att vi passerat remmaren, men vi såg den inte. Sikten var obefintlig. Spänningen steg. Genom dimman kunde vi till slut se remmaren bakom oss och kunde pusta ut, vår GPS stämde! Spänning förlänger livet eller hur säger man? På denhär resan träffade vi en pensionerad lantmätare som haft skärgården kring Ulvön som sitt arbetsfält, han hade naturligtvis en hel del intressanta områden att tipsa om. Eftersom seglingen var mera naturnära sjöliv än att åka motorbåt, har vi planerat att fortsätta med seglingen som pensionärer, man har väl mera tid då!? Ett ordspråk av H.C. Andersen vill jag gärna dela med mig till er. att leva är inte nog: solsken, frihet och en liten blomma måste man ha Trevlig sommar! Skribenten arbetar som lantmäteritekniker på Österbottens lantmäteribyrå. Teksti löytyy suomeksi intrasta MML > lehtientoimitus > viisari.

8 Teksti: Päivi Mytkäniemi/MMK Työntekoa siellä sun täällä monipaikkaisen työn mahdollisuudet Maanmittauslaitoksessa Parempaa perhe-elämää, työmotivaation nousua ehkä potenssiin 10 ja jopa toteutunut unelma muutosta maalle kaikkea tätä on monipaikkaisen työmallin esiinmarssi Maanmittauslaitoksessa merkinnyt siitä jo osallisiksi päässeille. Maanmittauslaitoksen monipaikkaisen työn periaatteita hiotaan parhaillaan julkaisukuntoon. Tahtotilana on, että työtä voitaisiin tehdä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla, ja monessa tapauksessa se toteutuu paremmin, kun työntekijällä on työpisteitä enemmän kuin yksi. Uutta mallia kokeilleet eivät luopuisi siitä mistään hinnasta, mutta kuten viimeinen esimerkkitapauksemme osoittaa, emme taida sittenkään kaikki olla vielä kypsiä uuteen ajattelutapaan. Siinä on siis meille kasvun ja tottumisen paikka. Tuomo Haanpää, taloussuunnittelija, Keskushallinto Tuomo seilaa tai pikemminkin pendelöi kahden toimipisteen, Pasilan ja Pirkanmaan-Satakunnan (PISA) Tampereen toimiston, väliä. Tampereella Tuomo istuu yleensä maanantait ja perjantait, mikä tavallaan pidentää Tampereella asuvan miehen viikonloppua. Järjestely myös joustaa työtehtävien tai oman ohjelman niin vaatiessa. Tehtävien hoito PISAsta käsin onnistuu hyvin, lähinnä kokoukset vaativat läsnäoloa Pasilassa. Lisäksi haluan itsekin olla paikalla Pasilassa tietyn määrän työajastani ja hoitaa asioita kasvotusten, sillä tietyt asiat hoituvat parhaiten puhumalla. Muutoin työtehtävien rytmittäminen on helppoa. Asiat saattavat jopa tulla hoidettua tehokkaammin, kun ollaan yhdessä tiimin kanssa vain ajoittain ja silloin todella keskitytään tekemisiin. En ole kokenut tässä mitään erityisiä haasteita, saldo on vahvasti plussan puolella, Tuomo kertoo. Järjestely on lisännyt työhyvinvointiani ratkaisevasti. Päivittäinen kulkeminen Tampereen ja Helsingin välillä kävi ajan mittaan raskaaksi, eikä muutto pääkaupunkiin tuntunut sekään oikealta ratkaisulta. Ehdin nyt myös mukaan perheen harrastuksiin, eikä viikonloppu mene pelkkään palautumiseen niin kuin ennen. Kiitos esimiehelleni siitä, että myös hän oli asiassa aloitteellinen. Tämä on luottamuksen osoitus työntekijää kohtaan, kukaan terveellä järjellä varustettu ei halua pilata tällaista. Päinvastoin, motivaationi on nyt aivan toista luokkaa ja haluan hoitaa asiat omalta osaltani mahdollisimman hyvin. Taloussuunnittelija Tuomo Haanpää. kuva: mervi laitinen

9 Asiantuntija Heli Laaksonen. kuva: mikko laine Heli Laaksonen, asiantuntija, Ilmakuvakeskus Heli jakaa työaikansa joustavasti Pasilan ja 100 kilometrin päässä sijaitsevan kotitoimiston välillä. Etätyössä vierähtää keskimäärin kaksi päivää viikosta, Helin ideaali olisi jatkossa kolme päivää kotona, kaksi toimistolla. Tällä hetkellä vielä tuntuu helpommalta hoitaa kokouksia paikan päällä Pasilassa. Olen myös huomannut, että kun olen Pasilassa, niin ihmiset tulevat helpommin juttelemaan. Kun työskentelen kotona, yhteydenotossa on työtovereiden puolelta ehkä pieni kynnys, vaikka kuinka töissä olenkin. Uuteen kulttuuriin totutellaan vähitellen. Ehkä uudet pikaviestinvälineet helpottavat yhteydenpitoa, Heli miettii. Etuna kotityössä on, että kun ei ole ihmisiä pyörähtelemässä ovella, on helpompi keskittyä. Haasteeksi koen, että pitää olla selkärankaa: työpäivä pitää osata myös päättää. Kunnollinen työpiste kannattaa myös olla, se helpottaa järjestyksen pitoa. Tämä järjestely on vaikuttanut työhyvinvointiini todella suuresti ja mahdollistanut ylipäätään maalle muuton. Pystyn tekemään töitä myös työmatkalla junassa, ja opiskeluun päivisin otetun ajan voin korvata illalla. Tuntuisi katastrofilta, jos joku veisi tämän mahdollisuuden pois. Maanmittauslaitoksen kulttuuri on näissä asioissa edistyksellinen, ja olen törmännyt jopa pieneen kateellisuuteen muiden valtionhallinnon organisaatioiden työntekijöiden taholta, Heli kertoo. Maanmittauslaitos on monipaikkaisen työn linjauksillaan julkishallinnon etulinjassa. Mutta olemmeko oikeasti valmiita uuteen kulttuuriin? Anonyymi henkilö, asiantuntijatehtävä Edellisestä päästään aasinsiltaa pitkin kolmanteen esimerkkitapaukseen, joka ensin iloisesti suostui haastatteluun, mutta tarkemmin mietittyään halusi esiintyä nimettömänä. Pelkona oli, että esiintyminen omalla nimellä saattaisi kirvoittaa työtovereissa jonkinasteista kateutta ja epätasapuolisuuden kokemista. Suostuimme poikkeuksellisesti pyyntöön, vaikka edistykselliseen työkulttuuriin ei kaiketi tämänkaltaisten huolien pitäisikään kuulua. Esimerkkihenkilö 3 tekee kiinteän työpisteensä lisäksi etätöitä kotona 1 2 päivää viikossa. Erillisiä sopimisia ei tarvita, asia hoituu yksinkertaisesti kalenterimerkinnällä. Periaatteessa voisin tehdä kaikki työt kotona, yhteydet hoituvat Jabberilla. Tosin tietoliikenneyhteydet ovat hieman heikommat, minkä huomaa ainakin videoneuvotteluissa. Tällainen työjärjestely on meillä yleinen, mutta jokainen sopii asiasta esimiehen kanssa. Joillekin myös sopii perinteinen malli paremmin esimerkkinä pienten lasten vanhemmat, joilla keskittyminen työhön kotona voi olla hankalaa. Itse pystyn kotona keskittymään paremminkin kuin toimistolla, kun työtilajärjestelyni kotona on pysyvä ja asianmukainen. Ajattelin aikaisemmin, että en haluaisi tehdä työtä kotona, että menetän siinä sosiaalisia kontakteja, mutta näin ei ole käynyt. Kuljin aikanaan vakituisesti pitkää työmatkaa ja puuduin todella siihen. Nyt voin esimerkiksi lumimyrskypäivänä käyttää hyväksi mahdollisuutta jäädä kotiin työpöydän ääreen. Olen tosi ylpeä siitä, että Maanmittauslaitos on näiden asioiden kanssa etulinjassa, esimerkkihenkilömme summaa. Kirjoittaja työskentelee johdon assistenttina Keskushallinnossa.

10 Teksti: Pirkko Yliselä/MMK Työ ja Hupi kuva: mervi laitinen/mmk Hupissa tulee näyttämään tältäkin. Mielikuva loungesta ei ihan istu Pasilan virastokeskuksen ilmeeseen, vaikka sitä ollaankin koko ajan uudistamassa. Toisen kerroksen kokouskeskus (muinaissuomeksi koulutustilat) ja working lounge valmistuvat syksyksi. Working loungella tarkoitettiinkin hubia. Niin? Hub on yhteisöllinen tila innovaattoreille, muutoksentekijöille ja muille satunnaisille tilantarvitsijoille. Tilan kirkkaan vihreät sohvapömpelit tosin houkuttelevat ensisilmäyksellä paremminkin nokosille kuin tiimityöhön. Pasilassa Hupi olisikin paikka junaa tai lentoa odotteleville, niille jotka haluavat jatkaa yksin tai työkavereiden kanssa työskentelyä mukavassa tilassa kahvia si len. Se on myös uudentyyppinen kohtaamisympäristö virastoväen ja sen asiakkaiden käyttöön, to- Kun Senaatti-kiinteistöt kutsui keskustelemaan Pasilaan rakennettavasta working loungesta, päässäni pyörivät kuvat rennosta oleilusta juomia si len. Working lounge kuulosti ihan lentoaseman loungelta, lepotilalta, jonne omalla lipulla ei ole koskaan päässyt. detaan Senaatti-kiinteistöjen esitteessä ja se tarkoittaa lähinnä kokoustamista erilaisessa työympäristössä. Olohuonemainen työympäristö Pasilassa Hupia tarjotaan ensisijaisesti virastotalon yksiköille, joiden henkilöstö voisi jakaa ja jatkaa työtilojaan myös 2. kerroksen erilaiseen työympäristöön. Tässä tilassa kahvia on aina tarjolla. Hupi tavoitteleekin olohuonemaista työympäristöä, jossa langaton verkko, isot näyttötaulut ja tulostuspalvelut ovat käyttäjien saatavilla. Senaatti-kiinteistöt keräävät kokemusta Pasilan pilotista ja rakentavat mahdollisesti vastaavanlaisia Hupeja Tampereelle, Turkuun, Ouluun, Jyväskylään ja Kuopioon. Eihän tämäkään Hupi ilmaista ole, ja tilaan myydään käyttöoikeuspasseja.

11 Teksti: Mikael Holm/KESU Viisikymmentä paperia päivässä? Paperittomasta toimistosta on puhuttu tietotekniikan alkuajoista lähtien, mutta se on itse asiassa lisännyt paperin kulutusta. Nykytekniikan avulla paperinkulusta voidaan kuitenkin vähentää. Kuvassa konkretisoituna yhden henkilön tulostusmäärä per vuosi. Lukuna se on tulostetta. kuva: mikael holm/kesu Nykyaikana sähköiset tallennusmahdollisuudet ovat hyvät ja monilla on käytössä kaksi tietokonenäyttöä. Kokouksissa ja koulutustilaisuuksissa voidaan käyttää kannettavaa tietokonetta ison yksipuolisesti kopioidun paperinipun sijasta. Koulutusmateriaalit löytyvät Osaamaanverkkopalvelusta. Uusi intra on avoin ja mahdollistaa yhden ajantasaisen dokumentin saannin. Paperin vähentäminen on siis mahdollista. Järkytys! Viime syksynä pääsin tilaamaan uudet monitoimilaitteet ja samassa yhteydessä selvitin toimipisteemme kaikkien tulostuslaitteiden kopiomäärät. Lukemat suorastaan järkyttivät minua. Laskelmani osoittivat, että työntekijä tulostaa päivittäin keskimäärin 50 sivua. Laitostason tulostusmäärät osoittavat keskimäärin lähes samaa suuruusluokkaa. Atk-keskuksen mukaan tulostusmäärät ovat yhä kasvussa. Värillinen on kiva? Aikaisemmin työhuoneeni oven vieressä oli mustavalkokopiokone, joka myöhemmin vaihdettiin värikopiokoneeksi. Värillisten kopioiden mahdollisuus lisäsi jostain syystä tulostustarvettani. Olipa kivaa katsella värillisiä tulosteita pitkän mustavalkokauden jälkeen. Olivatko kaikki tulostukseni tarpeellisia? Rehellisesti sanottuna eivät olleet, arviolta reilusti alle puolet. Tulostimen läheisyys, paperi- ja väritilausten toimivuus sekä kustannuksista tietämättömyys vaikuttivat lisäävästi tulostusintooni. Sitten tuli muutos. Värillinen kopiokone siirrettiin asiakaspalveluun ja matkaa laitteelle kasvoi lähes 40 metriä. Tilalle tuotiin mustavalkolaser, joka työnsi ulos tylsiä mustavalkoarkkeja. Jostain syystä ja sattumalta juuri samaan aikaan tulostustarpeeni pieneni oleellisesti. Kahdeksankymmenen hengen toimipisteessämme on tulevaisuudessa tarkoitus tulla toimeen kahdella monitoimilaitteella ja kolmella mustavalkolaserilla. Kirjaamissihteereiden tulostimet jäävät pian historiaan. Laitos on siirtymässä entistä enemmän kohti digitaalista arkistointia. Näin ollen myös meidän työntekijöittemme on henkilökohtaisella tasolla seurattava mukana. Parempi säästää materiaaleissa kuin henkilökunnassa. Neljäs kerta toden sanoo Kolme kertaa olin torjunut esimieheni ehdotuksen jakaa työhuone. Useamman vuoden harkinnan jälkeen monipaikkainen työ sai minut innostumaan asiasta. Pian ryhdyttiin tuumasta toimeen. Vanhat paperikansiot käytiin lävitse ja 90 prosenttia niistä meni roskiin. Hyvin tärkeät paperit skannattiin ja tallennettiin C-levylle tulevaa käyttöä varten. Uudet pöydät, tuolit, laatikostot ja kaapit sekä välisermi hankittiin. Nykyään kaksi henkeä mahtuu hyvin noin kahdenkymmenen neliön työhuoneeseen, ja tilaa jää kolmelle vierastuolille, pöydälle ja perintösohvalleni. Paperikansioille on niukasti säilytystilaa. Kirjoittaja työskentelee tietopalvelupäällikkönä Keski-Suomen maanmittaustoimistossa.

12 Teksti: Tarja Ek/HAL Kuvat: WWF ja Antero Aaltonen Vähennämme ympäristökuormitustamme Maanmittauslaitoksesta tulee Green Office, mutta mikä se sellainen on? Maailman luonnonsäätiön eli WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu käytännönläheinen ympäristöjärjestelmä. Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Ohjelman tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Pienetkin teot merkitsevät, kun niitä tekee suuri joukko ihmisiä. Green Office (GO) motivoi henkilöstöä arjen ekotekoihin ja vähentää toimiston ympäristökuormitusta sekä pienentää materiaali- ja energiakustannuksia. Lisäksi GO parantaa ympäristötietoisuutta ja kohentaa ympäristömyönteistä yrityskuvaa. Mihin Green Office ja WWF pyrkivät? Tavoitteena on luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen kehittämällä toimistojen ekotehokkuutta ilmastonmuutoksen hidastaminen muun muassa edistämällä energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä kestävien elämäntapojen edistäminen lisäämällä työntekijöiden ympäristötietoisuutta. Mitä Green Office -merkin käyttöoikeus edellyttää? Jotta toimisto saa oikeuden käyttää Green Office -merkkiä, sen tulee tehdä seuraavat toimenpiteet: valita Green Office -vastaava ja nimetä Green Office -tiimi laatia käytännönläheinen ympäristöohjelma vähentää kasvihuonekaasupäästöjä säästämällä energiaa ja fossiilisia polttoaineita vähentää jätettä, sekä kierrättää ja lajitella jätteet paikallisten jätehuoltomääräysten mukaan huomioida hankinnoissa ympäristönäkökohdat tiedottaa ja valistaa henkilöstöä Green Office -toimintatavoista tähdätä ympäristöasioissa jatkuvaan parantamiseen valita indikaattorit, asettaa niille numeeriset tavoitteet ja seurata tavoitteiden toteutumista

13 päivittää ympäristöohjelma vuosittain raportoida indikaattoritiedot vuosittain. Mitä meistä jokainen voi tehdä? Paperi Vältä tulostamista ja lisää sähköistä tiedonkäsittelyä sekä arkistointia. Mikäli kuitenkin tulostat paperikopioita, niin tulosta ja kopioi kaksipuoleisesti ja useampia sivuja yhdelle sivulle. Sähkö Sammuta valot työhuoneestasi, kun poistut työpaikalta. Huolehdi myös, että neuvotteluhuoneesta poistuttaessa laitteet ja valaisimet tulee sammutettua. Optimoi valaistus esimerkiksi remonttien yhteydessä asentamalla liiketunnistimia. Liikkuminen Suosi julkista liikennettä. Mikäli käytät työajossa autoa, kiinnitä huomiota vähäpäästöisen ajoneuvon valintaan ja taloudelliseen ajotapaan. Työmatkapyöräily on myös hyvä tapa pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Lajittelu Vältä turhan jätteen tuottamista ja noudata jätteiden lajittelusta annettuja ohjeita. Tästä tullaan järjestämään tietoiskuja toimistokohtaisesti. Hankinnat Ympäristöohjelman tavoitteena on lisätä ympäristöystävällisten tuotteiden osuutta hankinnoissa. Huomioi tämä lisäämällä tarjouspyyntöihin vaatimus ympäristövaikutusten selvittämisestä. Milloin Maanmittauslaitoksessa? Green Office -ympäristöjärjestelmän käyttöönoton suunnittelu on käynnissä ja GO:n pilotointi käynnistyy Pasilan toimitiloissa tiimin kokoamisella syksyllä Ensin muodostetaan GO-tiimi, jonka tehtävänä on rakentaa GO-ympäristöohjelma. Tiimi tekee alkukartoituksen ja asettaa tavoitteet (toimenpiteet, vastuut, aikataulu) sekä vastaa käytännön toteutuksesta (tiedotus, koulutus, ohjeistus, seuranta). Järjestelmän rakentaminen vie keskimäärin 7 10 kuukautta, minkä jälkeen WWF tekee toimistotarkastuksen. Pasilan toimitilojen jälkeen GO otetaan käyttöön myös muissa toimipisteissä vuosien aikana. Tulethan sinäkin mukaan? Maanmittauslaitoksen Green Office vastaavana toimii toimitilapäällikkö Tarja Ek. Jokaiseen toimistoon perustetaan oma ekotiimi, joka koordinoi ja kehittää toimistokohtaista ympäristöohjelmaa. Mikäli kiinnostuit ja haluat olla mukana, ota yhteyttä GO-vastaavaan. Kirjoittaja työskentelee toimitilapäällikkönä Hallintopalvelukeskuksessa.

14 Teksti: Pasi Pekkinen/TIPA Kuvat: Antero Aaltonen Yhteiset periaatteet sidosryhmäyhteistyössä Sidosryhmäyhteistyötä tehdään Maanmittauslaitoksessa kaikilla tasoilla. Vakiintuneet toimintatavat ja ohjeistukset sujuvoittavat yhteistyötä. Verkostoitumisessa sidosryhmäyhteistyön rooli on merkittävä. Sidosryhmät vaikuttavat Maanmittauslaitoksen toimintaan ja Maanmittauslaitos vaikuttaa sidosryhmiensä toimintaan. Sidosryhmien kautta valtionhallinto saa viestiään eteenpäin, mutta myös tietoa oman toimintansa kehittämiseksi. Sidosryhmillä tarkoitetaan niitä yhteistyö- ja kohderyhmiä, joiden kanssa Maanmittauslaitos on yhteistyössä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Maanmittauslaitoksessa sidosryhmäyhteistyön periaatteet on kirjattu markkinointiviestinnän suunnitelmaan. Sidosryhmäyhteistyötä harjoitetaan sekä suunnitelmallisesti että tiettyihin toimenkuviin liittyvinä tehtävinä. Laajemmin sidosryhmäyhteistyötä tehdään arkisessa työssä, sillä monet työntekijät kohtaavat työssään säännöllisesti sidosryhmiemme edustajia. Monella tavalla ja tasolla Sidosryhmäyhteistyö sisältää sekä tietojen vaihdon että konkreettisen yhteistyön. Yhteistyötä toteutetaan sekä vapaamuotoisissa että muodollisissa tilaisuuksissa, kuten tapaamisissa,

15 kokouksissa, seminaareissa tai lausuntokierroksilla. Muodollista ja säännöllistä yhteistyötä tehdään laitoksen kaikilla tasoilla: ylimmän johdon pääjohtajatapaamisissa ja Keskushallinnon muissa säännöllisissä tapaamisissa strategisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Tietopalvelukeskuksen vuositapaamisissa valtakunnallisten suurasiakkaiden kanssa ja Kehittämiskeskuksen järjestämissä Inspire-direktiivin toimeenpanoon liittyvissä tilaisuuk sissa. Merkittävää sidosryhmätyötä tehdään myös alueellisesti. Maanmittaustoimistot vastaavat yhteydenpidosta muun muassa kuntien, maakuntien liittojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa. Konkreettista yhteistyötä tehdään pidemmän aikavälin jatkuvana toimintana, kuten valtakunnallisen kiinteistötietojärjestelmän ja Maastotietokannan ylläpidossa, tietopalveluiden toteutuksissa sekä lukuisissa yhteistyöprojekteissa. Säännölliseen sidosryhmätoimintaan kuuluu myös erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen tai niihin osallistuminen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Merkittävä osa yleisöstä voi näissä tapahtumissa, esimerkkinä Paikkatietomarkkinoilla, koostua muistakin kuin vain strategisista kumppaneista. Erityisesti keskeisille sidosryhmille suunnattuja tilaisuuksia ovat Maastokauden avajaiset sekä Maanmittauslaitoksen vuosipäivän valtakunnallinen juhla. Käytännön haasteita Vakiintuneet toimintatavat ja ohjeistukset sujuvoittavat yhteistyötä ja varmistavat osaltaan tiedon kulkua, tai ainakin välittävät tietoa tiedon oletettavasta sijainnista organisaation sisällä. Edelleen meillä kuitenkin on haasteita hajautetun ja osin myös epäsystemaattisesti säilötyn tiedon kulussa, löytymisessä ja hyödyntämisessä. Kun maanmittaustoimisto tekee aineistonvaihtosopimuksen yksittäisen kunnan kanssa, on kyseisen tiedon oltava myös verkkopalveluista sopimuksia tekevän Tietopalvelukeskuksen käytettävissä. Toiminnan tehokkuutta lisää toiminnan systemaattisuus. Kun pääjohtaja tai ydinprosessin omistaja tapaa strategista kumppania keskustellakseen tulevaisuuden yhteistyön malleista, on hyödyllistä, että he ovat tietoisia jo menossa tai suunnitteilla olevista yhteistyöprojekteista tai hankkeista. Kun kerätään yhteystietoja kutsujen tai vaikka joulukorttien lähettämiseksi, olisi kätevää, jos ajantasaisimmat tiedot löytyisivät yhdestä lähteestä ja ne olisivat kätevästi hyödynnettävässä muodossa. MML2014 Nykyisessä organisaatiossa vastuuta sidosryhmäyhteistyöstä on jaettu osin toimenkuvallisin, osin alueellisin perustein. Uutta organisaatiomallia leimaa vahvasti valtakunnallisuus, eivätkä nykyiset toimintatavat eivätkä edes kaikki nykyiset työkalut ole jatkossa käytössä. Sidosryhmäyhteistyön toimintamallia päivitetäänkin vastaamaan uutta organisaatiota. Kirjoittaja työskentelee tuoteryhmäpäällikkönä Tietopalvelukeskuksessa.

16 Jäät ja joutsenen pesä Minun kesäni alkaa siitä, kun jäät lähtevät. Nyt se tapahtui aiempaa myöhemmin, vapun aattona. Joutsen munii heti, kun jäät lähtevät. Pesä on silloin turvassa pedoilta luodolla. Tänä vuonna me saamme näköjään neljä poikasta. Jälkimmäinen kesänmerkki on se, kun tallipääskyt saapuvat. Juha Tuominen/ESAVO Kukkapenkit rapsutettu Ennen kesä alkoi siitä, kun jäät sulivat järvestä ja pääsi heittämään talviturkin. Nykyään keväinen järvi on aivan liian kylmä uimiseen, mutta katiska ja kalaverkko puolestaan uivat ahkeraan. Kesän tulon tunnistaa myös siitä, kun nurmikot on haravoitu, kukkapenkit rapsutettu ja kesäkukat ja yrtit istutettu. Kaupungissa kevään merkki ovat työhuoneeni ikkunasta näkyvät taivaalla liitelevät lokit. Kun lokit ovat vaihtuneet tervapääskyihin, kesä on tullut! Pirjo Hovi/VASU Tuomi kukkii Minun kesäni alkaa suveni kestää kaue varisemisen myötä tervapääskyjen, ke vesilintujen ja kahl Kouluvuosina vapauden alkamista tu Gaudeamus igitu kesäksi. Tuomas Lukkarinen/M

17 Koonnut Mervi Laitinen/MMK Kuvat: Juha Tuominen/ESAVO, Mervi Laitinen/MMK Alkoiko kesä pääskysestä? Toisen kesä alkaa siitä, kun pääsee ensi kerran mökin portaille saunan jälkeen vilvoittelemaan. Toisen kesä taas alkaa siitä, kun lämpömittarin lukemat kohoavat tiettyyn pisteeseen. Kolmas odottelee sitä pääskystä. Viisari kyseli toukokuussa, minkälaisia kesän alkamisen merkkejä meidän väki eri puolilla maata tunnistaa. Kevätesikoita ja jänöjusseja aterialla Kesän alkamisesta kertovat useat merkit. Kotijärvi on vapautunut jäistä: pääsee uimaan. Kevätesikot pukkaavat vihreitä versoja kukkapenkin reunassa. Valko-ruskeakirjavat jänöt puputtavat pihalla ensimmäisiä tuoreita versoja. Niiden valkoinen talviasu ei ole vielä kokonaan vaihtunut ruskeaksi kesäpuvuksi. Kyllä se kesä tulee tänne Rovaniemellekin. Riitta Juvonen-Ryynänen/LAPPI Motoristit pörräävät Pysähdyin oikein pohtimaan kesän alkamisen merkkejä, mutta yrityksistä huolimatta en tunnistanut yhtään yksittäistä merkkiä, josta kesä minun mielestäni alkaisi. Se on oikeastaan sellainen tapahtumien ketju, jonka aikana havahtuu, että kesä on alkanut. =) Ensin tulevat motoristit, ja heti perään lähtee järvestä loputkin jäät. Sitten aurinko alkaa lämmittää niin, että ulkona tarkenee jo paitahihasillaan ja koivuihin ilmestyy hiirenkorvat. Janne Ståhlberg/Atk-keskus, kun tuomet puhkeavat kukkaan, mutta onneksi mmin kuin tuomen kiihkeä kukinta. Terälehtien suurin osa muuttolinnuista on palannut; vain rttusten ja Pohjois-Venäjän tundralla pesivien aajien jälkijoukkoja on vielä liikkeellä. tuomen kukinta merkitsi kolmikuukautisen. Kevätjuhlien suvivirsi ja oppikoulussa lauletr tulevat hakematta mieleeni kevään taittuessa MK

18 Teksti: Lea Kujanpää/KEKE Kuva: Antero Aaltonen Kuva Jaana Kruthin arkisto Takaumia tulevaisuudesta 40 vuotta Maanmittauslaitoksessa, josta 15 vuotta johtamista. Visionäärinä tunnettu Kehittämiskeskuksen johtaja Timo Tuhkanen jää syksyllä eläkkeelle ja patistaa meitä kohtaamaan mahdottomia. Timo Tuhkasen viesteistä yksi on, että rohkeat jopa ylirohkeat tavoitteet ovat avain menestykseen.

19 Timolla on pää stratosfäärissä, sanovat työkaverit. Kun ensimmäisen kerran haastattelin Timoa vuoden 2006 Mitä jos? -vuosikertomukseen, kirjasin ylös visioita kiinteistön muodostamisesta todellista ympäristöä simuloivassa virtuaalimaailmassa. Vuonna 2013 Timon visiot ovat edenneet siihen, että neuvottelutilanteessa ihmistä simuloi robotti ja työntekijä työskentelee avatarina eli virtuaalihahmona. Kärsivällisyyttä! Harva saa visioinnin kuulostamaan niin järkevältä kuin Timo. Neljä vuosikymmentä valtionhallinnossa saattaisi kangistaa kenet tahansa, mutta kun puhutaan vaihtoehtoisista maailmankuvista, Timo lähtee lentoon. Häntä kiehtoo moniulotteisuus ja vaikeus. Monille tuttu kuva on Timon esittämä kaaren muotoinen aikajana ja selitys siitä, miten mäen taakse on vaikea nähdä. Ennakoiva kehittäminen tarkoittaa, että täytyy olla näkemys tulevaisuuden avaamista mahdollisuuksista, Timo sanoo. Maanmittauslaitoksen kehityskaaret vievät paljon aikaa, koska niihin kuuluu myös lainsäädännön ja käytäntöjen muuttamista. Tänään saatetaan hakea muutosta kymmenen vuoden päähän. Jos laitoksessamme lakataan visioimasta, tulevat muut organisoimaan meidät. Toki visioiminen yksin ei riitä, vaan on oltava vahvaa toteuttamisosaamista. Uskallusta! Timon mielestä innovatiivista toimintaa syntyy silloin, kun visioita ei koeta organisaatiossa uhkana. Eikö johtajan ole kuitenkin helppo puhua visioinnista? Entä me tavikset, miten meidän loistavat ideamme saadaan käytäntöön? Timo muistuttaa, että visioiminen tai skenaarioiden laatiminen ei ole kenenkään yksinoikeus. Ideat pitää esitellä muille, jotta ne voisivat lopulta konkretisoitua käyttöönotettavina tietojärjestelminä, toimintamalleina ja uusina käytäntöinä. Hän kehottaa visioimaan joka tasolla ja ajattelemaan myös tarpeeksi pienesti: näkymätön parannus saattaa pelastaa isonkin hankkeen. Visioija tarvitsee myös paksua nahkaa, sillä pääosa visioista ammutaan alas. Organisaatio päättää, mitä lopulta tehdään, ja siihen tarvitaan keskustelua ja lobbausta. Voi myös olla niin, että idea on hyvä, mutta se ei toteudu tässä organisaatiossa. Siitä ei kannata pahoittaa mieltänsä. Menestystä! Tarpeeksi rohkeat, jopa ylirohkeat tavoitteet ovat avain menestykseen. Täytyy olla uskoa itseen ja meidän henkilöstöömme. Mainio porukka kyllä vie mittalaitosta menestyksestä toiseen, kun sille vain annetaan mahdollisuus, sanoo Timo. Visioinnin hän näkee laitoksen tulevaisuuden menestystekijänä. Pärjääminen Maanmittauslaitoksena koko julkishallintoa koskevassa myllerryksessä on todella kova haaste. Asetetaan siis korkeat tavoitteet, saavutetaan ja ylitetään ne! Ei kuljeta tulevaisuuteen kuin pässi narussa! Tulevaisuus selvityksissä todetaan, että Suomen tuottavuus on kaksinkertaistettava pitkällä aikavälillä. Myös Maanmittauslaitoksen tuottavuus pitää kaksinkertaistaa! Mitään sen vähempää ei kannata asettaa tavoitteeksi, Timo painottaa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää rohkeutta menestyä. Lopuksi hän paljastaa meille vielä yhden nelikymmenvuotisen uransa opeista: Mahdottomuuden kohtaaminen on tärkeää. Mahdoton vie vain vähän enemmän aikaa! P.S. Yksi juttu vielä, Timo. Tekisitkö kiinteistökaupan sähköisesti? Ehdottomasti. Enkä tule soittamaan neuvontanumeroon. Jos tarvitsen neuvoja, tulen henkilökohtaisesti käymään ihan siksi vaan, kun töissä ollessakin jokaisena päivänä oli ilo tulla Maanmittauslaitokseen. Timon esittämä kaaren muotoinen aikajana ja selitys siitä, miten mäen taakse on vaikea nähdä, on monelle maanmittauslaitoslaisille tuttu kuva.

20 ukir Opittiin jotain Teksti: Lea Kujanpää/KEKE kuva: jaakko kujanpää Teksti ja kuva: Jussi Tossavainen Kirjaamisjärjestelmä KIRRE on tätä kirjoitettaessa otettu onnellisesti käyttöön. Kahden vuoden mittainen projekti on saanut loppuhuipennuksen ja koko kansakuntaa tavalla tai toisella koskeva järjestelmä on uusittu. Mitä jäi projektille käteen? Yleismaailmallisen kaavan mukaan IT-projekti menee niin, että ensin tuskaillaan määritysten kanssa, sitten lyödään lukkoon erilaisia aikatauluja. Sen jälkeen aikataulut kaatuvat, harmitellaan resurssipulaa, moititaan määrityksiä, tikistetään käyttöönottoaikaa ja stressataan. Projektilaiset käyvät yksitellen läpi kukaan ei ymmärrä mua -vaiheen ja laulavat kitaran säestyksellä surullisia lauluja nuotion ääressä. Sen jälkeen ollaan taas kavereita ja tsempataan yhdessä. Ja sieltä se syntyy: lopputulos, josta kaikki ovat ylpeitä! KIRREn käyttöönottoprojekti ei mennyt ihan yllä mainitun kaavan mukaan. Siinä oli hyviä ja huonoja puolia (joista jotkut käyttävät peitenimeä haasteet ), mutta lopputuloksesta olimme mekin ylpeitä. Kaikki mukaan Projektin KIRRE-tukihenkilöt ja testaajat olivat kirjaamissihteereitä. Heidän avullaan varmistettiin, että KIRRE palvelee tulevia käyttäjiään oikealla tavalla. Samalla saimme ensikäden tietoa siitä, miltä muutos kokonaisuutena näytti heidän näkökulmastaan. Opimme, että loppukäyttäjät olisi pitänyt ottaa mukaan myös suunnittelu- ja määrittelyvaiheeseen. Pidimme säännöllisesti lyhyitä videoneuvotteluinfoja maanmittausjohtajille sekä kirjaamis- ja tietopalvelupäälliköille. Infot koettiin hyvänä keinona välittää ja saada tietoa meneillään olevista ja tulevista asioista, joilla oli vaikutusta toimistojen arkeen, sekä mahdollisista sudenkuopista. Välitön suhde projektin ja toimistojen välillä oli ehdottoman positiivinen juttu. Kahden vuoden aikana opimme, että Maanmittauslaitoksessa on paljon monitaitureita, joita ehdottomasti kannattaa jatkossa hyödyntää yli omien roolirajojen. Virtuaalityöskentely onnistui loistavasti, joten työpisteen sijaintikaan ei ole este yhteistyölle. Oli myös hyvä, että näin mittavassa projektissa viestinnästä vastasi projektipäällikön sijaan tiedottaja. Ajasta on aina pulaa Huomasimme, että meidän olisi pitänyt miettiä prosessimuutos paremmin, ennen kuin aloimme määritellä ohjelmaa. Emme myöskään heränneet riittävän ajoissa pohtimaan, kenen pitäisi ottaa toteutusprojektilta koppi ja ryhtyä ylläpitämään järjestelmää. Olisimme voineet toimia vielä enemmän yhtenä joukkueena projektiryhmän ja johtoryhmän kesken ja saada tehokkaammin apua toisiltamme. Aikataulu oli tiukka, ja koska toteutuksen valmistuminen oli myöhässä, ei pilottikäyttöjaksolle jäänyt aikaa. Se olisi kuitenkin ollut tarpeen, jotta olisimme voineet varmistaa, mitä tapahtuu, kun monta käyttäjää alkaa käyttää KIRREä yhtä aikaa. Myös toimittajan olisi pitänyt testata järjestelmää enemmän, ennen kuin se tuli laitokseen loppukäyttäjien testattavaksi. Korvan taakse jäi muutakin Muuta opittua olivat lisäksi nämä: - älä huuda työkavereille, ettei niillä ala tinnittää - älä myy käyttöönoton aikana kahta asuntoa yhtä aikaa - kaada kahvia mukiin vain sen verran, kuin pystyt käytävällä kuljettamaan - tarkista typot tai valmistaudu selittämään, miksi siinä lukee ohjaustyhmä - älä kiusaa työkaveria väärän jääkiekkojoukkueen fanittamisesta, ettei tämä olisi perin allapäin - jää lomalle ennen kuin päästä kuuluu brii. Kaiken kaikkiaan projekti oli onnistunut: kasvoimme kahden vuoden aikana ihmisinä niin henkisesti kuin fyysisestikin ja saimme aikaan järjestelmän, johon koko kansakunta voi luottaa. Kirjoittaja työskentelee viestinnän asiantuntijana Kehittämiskeskuksessa.

21 KIRREn kyydissä Uusi kirjaamisjärjestelmä oli ollut käytössä noin kaksi viikkoa, kun kolme kirjaamissihteeriä sai vastattavakseen viisi kysymystä KIRREstä. Tällaiset olivat heidän ensivaikutelmansa uudistuksesta. Koonnut Sari Putkonen Kysymykset 1. Oliko teillä KIRREn käyttäjillä riittävästi aikaa itseopiskeluun ja saitteko te tarpeeksi koulutusta ennen järjestelmän käyttöönottoa? 2. Saitteko sanoa sananne järjestelmän kehitystyössä? 4. Mikä on ensivaikutelmanne KIRREstä? Onko KIRRE tarpeellinen vai turha uudistus, tehostaako vai vaikeuttaako se työntekoa? 5. Muuta mitä haluatte sanoa KIRREen liittyen? 3. Saitteko tietoa tulevasta uudistuksesta? Jarno Aalto Kirjaamissihteeri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto 1. Itseopiskelu sujui hyvin. Opiskelutapana se ei ehkä ollut paras mahdollinen, sillä kaikki eivät ole tottuneet itsenäiseen opiskeluun. Aikaa oli riittävästi. 2. Saimme sanoa mielipiteemme. Tiedä sitten, miten paljon kehitystyö sitä kuuli. 4. Olen aina ollut KIRRE-fani. Vielä menee aikaa siihen, että kaikki osat siinä toimivat, saati siihen, että kaikki hommat luonnistuvat. Järjestelmä on nykyaikainen ja selvä, mutta ei kaikilta osin yhtä helppokäyttöinen kuin edeltäjänsä. 5. Vaikka kuinka opiskeli KIRREä ja vaikka kuinka pyöritteli koekäyttöympäristöä ongelmitta, niin en olisi ikinä uskonut, kuinka vaikeaa oli asioiden saattaminen ratkaistuiksi oikeilla asioilla. Ei voi sulkea hakemusta ilman huolenhäivää. 3. Tietoa tuli, ja tulee vieläkin. Hallitsemattoman runsaasti. Niina Mikola Kirjaamissihteeri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto 1. Aikaa KIRREN opiskeluun pyrittiin antamaan jokaiselle se, mitä kukin siihen tarvitsi. Tukihenkilöt olivat mukana myös itseopiskeluvaiheessa ja heiltä saattoi kysyä neuvoa jo varhaisessa vaiheessa. Ihmiset oppivat eri tavoin ja toiset käyttivät opiskeluun kaiken annetun ajan ja toiset luottivat siihen, että tekeminen opettaa. Hyviin tuloksiin on päästy molemmilla menetelmillä. Palautteen mukaan järjestettyä koulutusta olisi saanut olla enemmän, mutta toisaalta itseopiskelu on koettu myös hyvänä. Se on mahdollistanut töiden ja opiskelun itsenäisen yhteensovittamisen. Käyttöönoton jälkeen positiivisena yllätyksenä on tullut, kuinka hyvin KIRRE on sisäistetty itseopiskelumenetelmällä. 2. Projektissa oli jo suhteellisen varhain mukana kirjaamissihteereitä. Heidän määränsä lisääntyi projektin aikana itse olin yksi heistä. Yritimme tuoda kentältä viestiä eteenpäin. 3. Tietoa KIRREstä ja sen tuomista uudistuksista on ollut runsaasti intrassa. 4. Vanhaan kirjaamisjärjestelmään verrattuna KIRRE on hitaampi, eikä se johdu vain opetteluvaiheesta. Toisaalta KIRRE yhtenäistää eri käytäntöjä ja merkitsemistapoja rekisteriin - kortilla on aina kaksi puolta. Uusi järjestelmä tuli tarpeeseen. Se mahdollistaa toimintoja, joita ei aikaisempaan ohjelmaan olisi voinut saada: esimerkiksi sähköisen panttikirjan ja automaattisen vireilletulon. Aina uutta järjestelmää käyttöönotettaessa koetaan vastarintaa, mutta lopulta uudistuksen todetaan olleen tervetullut. Mielestäni KIRRE on alusta alkaen ollut tervetullut uudistus. 5. Toivon, että kun KIRREÄ kehitetään, muutoksia tehtäessä otettaisiin erityisesti huomioon kirjaamissihteereiltä tullut käytettävyyspalaute. Näin saisimme tulevaisuudessa vieläkin toimivamman työkalun käyttöömme.

22 Karoliina Kasurinen Harjoittelija Kainuun-Koillismaan maanmittaustoimisto 1.Tulin töihin Maanmittauslaitokselle vasta pari viikkoa ennen KIRREn käyttöönottoa, joten hyppäsin mukaan opiskeluihin erittäin nopealla tahdilla. Otin heti ensimmäisellä työviikollani pöydälleni ison nipun ohjeita KIRREn käyttöön ja lueskelin niitä aina, kun muilta töiltäni ehdin. Sain myös osallistua muutamana päivänä Kir-tiimin ja asiakaspalvelun KIRRE-koulutuksiin. Tämän jälkeen aloin harjoitella juttujen vireillelaittoa KIRRE-koekäytössä. Koekäyttö oli ehkä kaikista tehokkain oppimistapa. 2. KIRREn testaajat ja kouluttajat ovat käsittääkseni saaneet sanoa mielipiteensä ja kehitysehdotuksensa. KIRRE on vielä kehitysvaiheessa, joten palautetta ja kehitettävää voi edelleen ehdottaa. 3. Minä sain heti laitokselle tullessa tietää tulevasta uudistuksesta, ja että siihen kannattaa alkaa heti perehtyä vanhan järjestelmän sijasta. Asiasta on mielestäni tiedotettu työntekijöille hyvin. Myös intrassa on tiedotettu nopeasti tulevista muutoksista ja toimintaohjeista. 4. Minulle KIRREn käytön aloittaminen on ehkä ollut vähän helpompaa kuin vanhoille työntekijöille, jotka ovat tottuneet entiseen järjestelmään. Minulla ei ollut ennakkokäsityksiä siitä, miten asiat on ennen tehty. Aloitin opettelun suoraan KIRREstä, joten minun opiskeluuni ei vaikuttanut entinen järjestelmä ollenkaan. KIRRE on ohjelmana mielestäni erittäin selkeä ja looginen, kun sitä on jonkin aikaa selannut ja harjoitellut. Tietysti kaikille KIRREn käyttäjille työ on aluksi hitaampaa kuin ennen, mutta ajan myötä se on varmasti erittäin tehokas työväline. Vaikka en vanhaan järjestelmään kovin paljoa ole tutustunut, niin luulen, että uudistus on todella tullut tarpeeseen. KIRREn myötä Maanmittauslaitos on siirtynyt jälleen yhden merkittävän askeleen kohti toimivaa sähköistä asiointia. Uskon, että vanhaa järjestelmää ei enää kauaa muistella kaihoisasti. Aina uutta kokeilemassa Pasilan Maahinen ry liikuttaa mieltä ja kehoa Teksti: Ulla Mikkanen/Esuomi Me ollaan Maahisia kaikki, kun oikein silmiin katsotaan, Pasilassa ainakin! Ja näin on ollut viimeiset 30 vuotta, kun Pasilanmäen henkilöstöyhdistys Maahinen on pistänyt mittuuväkeä niin tanssimaan kuin laulamaankin, liikkumaan luonnossa ja kaupunkiolosuhteissa sekä saamaan sielun virkistystä taidetapahtumista ja kädentaidoista. Maahisen vuosittainen toiminta räätälöidään henkilöstön toiveiden ja kokeilunhalun mukaan, jolloin myös uudet harrastusmuodot ja työhyvinvoinnin lähteet saavat mahdollisuuden perinteisten toimintamuotojen ohella. Tutuiksi ovat tulleet muun muassa miekkailu ja futsal. Maahiset ovat käyneet myös kurkistelemassa teatterin kulissien taakse nähdäkseen, mitä kaikkea tekniikkaa tarvitaankaan esityksessä. Näin keväällä liikkuvaiset tahot mielivät kirmailemaan katulaitumille (juoksu)tossuja kuluttamaan ja uskaliaimmat ihan vesille asti. Melonta houkuttikin useita Maahisia saamaan läheisen kosketuksen vesielementtiin, eivätkä pärskeet karkottaneet ketään koloihinsa! Asiantuntevien oppaiden avulla aloittelijakin uskaltaa kanoottiin keikkumaan, ja aurinkoinen sää eväineen kruunaa kaiken. Maahisen Toiveiden tynnyri odottaa rapsakoita toimintaehdotuksia jatkossakin! Kirjoittaja on Pasilan Maahisen puheenjohtaja ja työskentelee asiakaspalvelusihteerinä Etelä-Suomen maanmittaustoimistossa. 5. Vaikka KIRREn opiskelu ja käyttö on aina välillä ollut haastavaakin, olen aina saanut apua. Välillä olemme kaikki yhdessä miettineet, miten ongelma olisi parhaiten ratkaistavissa, ja yleensä ongelmaan on löydetty oikea lopputulos. kuva: mervi laitinen/mmk

23 uutisia oma kynä Tietoturvaa ja terminologiaa Tuo tietoturvallisuus kuulostaa aika mielenkiintoiselta. Nämä sanat sinetöivät tulevan työurani maa- ja metsätalousministeriön toimeenpanolinjan tietohallintoryhmän kokouksessa syksyllä Olin yli nelikymppinen vannoutunut viljateknologi ja kuvittelin jatkavani EU-byrokratian pyöritystä eläkeikään asti. Mutta eihän se niin mennyt. Kun maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tietopalvelukeskus Tiken tietoturvaprojektiin kaivattiin marraskuussa 2003 MMM:n edustajaa, niin jouduin vastaamaan sanoistani ja tulin nimitetyksi projektiin. Muistan vieläkin ensimmäiset projektikokoukset, joissa en edes ymmärtänyt, mistä puhuttiin. Käytetyt termit olivat aivan outoja! Mitä tarkoitetaan tietoturvallisuuden hallintajärjestelmällä, jonka rakentaminen oli projektin tehtävä? Entä mitä olivat suojattavat kohteet ja toipumis- ja jatkuvuussuunnitelmat? Mikä on soveltamissuunnitelma, joka kuulemma oli tietoturvallisuuden kehittämisen tärkeä työväline. Ihmettelin monta kertaa, mihin olinkaan lupautunut mukaan. Aikaa kului reilu vuosi ja ministeriön toimeenpanolinjalla käynnistyi tietoturvallisuuden kehittämisprojekti. Projektipäällikön nimi oli minulle erittäin tuttu! Kysymällä olin selvinnyt vaikeista termeistä: hallintajärjestelmä on prosessi, jonka avulla kehitetään ja ylläpidetään tietoturvallisuutta. Se on siis sama kuin tietoturvallisuuden laatujärjestelmä. Toipumissuunnitelmassa kuvataan, kuinka organisaatiossa toivutaan tietotekniikan ja tietojärjestelmien katkoksista ja häiriöistä. Jatkuvuussuunnitelmassa taas kuvataan, kuinka prosessit jatkavat häiriötilanteissa toimintaa, kun osa resursseista on pois käytöstä. Ja se soveltamissuunnitelma siihen on koottu eri tietoturvallisuuden osaalueisiin kohdistuvia vaatimuksia ja kuvaukset vaatimusten toteuttamistavoista omassa organisaatiossa. Tietoturvallisuus ei ole mitään rakettitiedettä. Yleensä tarvitaan paljon tervettä järkeä ja aikaa sen verran, että ehtii miettiä etukäteen kunkin asian sen elinkaaren alusta loppuun. Olen tietoturvavuosieni aikana työskennellyt neljässä valtion organisaatiossa. Kaikissa tietoturvallisuutta on kehitetty määrätietoisesti: on pidetty palavereja, järjestetty koulutustilaisuuksia ja tehty auditointeja. Kaikissa tilanteissa olen tarvittaessa selvittänyt vaikeiden termien sisällön, riippumatta siitä olenko keskustellut johdon, palveluntuottajien vai henkilöstön kanssa. Kun kerran asia ei ole hankala, niin termeilläkään sitä ei tarvitse vaikeuttaa. Tämän vuoden alussa aloitin Maanmittauslaitoksen tietoturva-asiantuntijana. Perehdytyksen aikana kävin läpi muun muassa kaikki ydin- ja tukiprosessimme. Prosessinomistajien kanssa keskustellessani eteeni tuli taas uusia termejä, kuten tilusjärjestely, jakotoimitus, laserkeilaus, Paikkatietoikkuna ja valtava määrä lyhenteitä kuten RETI, KEKE, KIRRE, SIKKE, JAKOmtj ja KTJkii. Ehdin jo ihmetellä, miten taas selviän näiden outojen termien kanssa. Silloin mieleeni palasi syksy 2003 ja kuinka silloin opin kaikki uudet ja oudot sanat. Aion siis jatkaa kyselemistä. Sillä niinhän se on, että ihminen on oppivainen eläin. Tuija Lehtinen kuva: johanna ujainen Kirjoittaja työskentelee tietoturva-asiantuntijana Keskushallinnossa.

24 Karjalankartat.fi-palvelun nimihaku laajenee Teksti: Jyrki Tiittanen/KEKE Karjalankartat.fi-palvelussa nyt myös 1: topografisen kartan nimistöä. Kuvassa karjalankartat.fi-palvelun näkymä Jääsken taajamasta. Maanmittauslaitos julkaisi kesällä 2009 Karjalaisten kesäjuhlien yhteydessä uuden karttapalvelun karjalankartat.fi. Palveluun on koottu Suomessa toiseen maailmansotaan mennessä valmistetut maasto- ja pitäjäkartat luovutetun Karjalan alueelta. Atlas Art oli julkaissut osan karttapalvelun kartoista jo aiemmin Kielletyt kartat -kirjasarjana, jonka ensimmäisessä osassa julkaistiin myös sukututkimuksieni aikana 1: topografikartoilta keräämäni nimiaineisto. Keräämäni aineisto kattoi noin paikannimeä (artikkeli aiheesta Viisarissa 1/2009). Karjalankartat.fi-verkkopalvelun nimihaussa sovellettiin samaa nimiaineistoa. Lisäksi muut tahot keräsivät pitäjänkarttojen noin asutusnimeä. Karttapalvelussa mukana oleva mittakaavassa 1: kartoitettu alue kattaa kuitenkin vain noin 2/3 luovutetun Karjalan alueesta, joten melkoinen osa alueesta jäi tässä vaiheessa nimihaun ulkopuolelle. Ulkopuolelle jääviä alueita olivat lähinnä pohjoisosien pitäjät Ilomantsi (itäosa), Korpiselkä, Soanlahti ja Pälkjärvi sekä osa Värtsilää 62 asteen leveyspiirin pohjoispuolella. Nämä alueet olivat ainoastaan 1: topgrafisen kartan varassa. Samoin etelämpänä nykysuomen rajan tuntumassa olleiden Enson, Jääsken ja Kirvun alueet olivat jääneet ennen toista maailmansotaa tarkemmin kartoittamatta, koska niiden arveltiin olevan turvassa Viipurin selustassa. Sen sijaan itäisimmissä osissa Suojärven teollisuusalueet ja Hyrsylän mutka oli ehditty kartoittaa 1: mittakaavaan. Palvelua laajennettu Vuonna 2009 julkaistussa Karttapalvelussa käytettiin jo koossa olevaa nimiaineistoa. Tukipalveluun tuli kuitenkin aika ajoin toistuvia kyselyitä, miksi Enso, Jääski tai jokin muu paikka ei löydy palvelusta. Päätin täydentää karttanimistöä keräämällä myös 1: topografisen kartan nimistön kartastokoordinaatistojärjestelmä KKJ:n 4. ja 5. kaistan osalta, yhteensä alueelta kertyi noin nimeä. Viime syksynä selvitin karttapalvelun päivitysmahdollisuuksia ja sain positiivista palautetta. Logica/CGI toteutti nimistön täydennyksen, ja toukokuun alussa nimihakua täydennettiin keräämilläni nimillä. Karttapalvelu ei vieläkään ole täydellinen. Palvelun ulkopuolella on valitettavasti Säkkijärven alue Viipurinlahden länsipuolella. Alue oli kyllä kartoitettu mittakaavassa 1: , mutta kaistana oli KKJ:n 3. kaista, jonka liittäminen 4. ja 5. kaistan karttamattoon olisi ollut mutkikasta, koska karttakuvaa olisi pitänyt kallistaa kolmen asteen verran. Palvelun ulkopuolelle jääneet kaksi karttalehteä on julkaistu Kielletyt kartat -kirjasarjan ensimmäisessä osassa. Mielenkiintoista muuten, miten Suomen sotilasjohto oli aikoinaan ennalta viisas: KKJ:n 5. kaistan mukainen alue oli käytännössä kartoitettu 4. kaistan jatkoksi Laatokan itäpuolella, mikä oleellisesti helpotti karttojen käyttöä tuon kaistarajan ympäristössä. Jatkokehitysmahdollisuuksia Toistaiseksi pitäjänkarttojen katasterin kylänimistö puuttuu nimihausta. Tämä aineisto olisi varmaan sukututkijoiden mieleen heidän etsiessään kylien ulkopalstoja. Pitäjänkarttojen kattama alue käsittää valitettavasti vain vajaan kolmanneksen koko luovutetun Karjalan alueesta ja se on jakaantunut kahteen osaan, Länsi-Kannaksella Viipurin ympäristöön ja Laatokan luoteisrannikolle Hiitolan ja Harlun väliselle alueelle. Kirjoittaja työskentelee sovellusasiantuntijana Kehittämiskeskuksessa. kuva: maanmittauslaitos

25 Teksti: Olli Savo/ARK Vanhoja karttoja verkkopalveluun Maanmittauslaitoksessa valmistellaan verkkopalvelua, jossa vanhat painetut peruskartat ja Ylä-Lapin topografikartat ovat kaikkien saatavilla tiedostolatauspalveluna. Palvelu on ilmainen kaikille käyttäjille. Maanmittauslaitoksen Arkistokeskus on skannannut ja valmistellut painettujen Peruskarttojen karttalehdet julkaisukuntoon. Peruskartasto 1: käsittää lehteä, jotka on julkaistu vuosien välillä. Lisäksi Maanmittauslaitos on saanut puolustusvoimien topografikunnalta luvan julkaista palvelussa 930 kappaletta Ylä-Lapin topografikarttaa 1:20 000, jotka on myös skannattu Arkistokeskuksessa. Tuttu käyttöliittymä Palvelukäyttöliittymä on samankaltainen kuin Avoimien aineistojen tiedostopalvelussa. Käyttäjä valitsee tuotteen ja klikkaa taustakartalta sitä lehtijaon ruutua, jonka kartat hän haluaa nähdä. Palvelu näyttää valitun ruudun karttaversiot valintaluettelona. Palvelu käyttää hakuperusteena Maanmittauslaitoksen nykyistä peruskarttanimistöä. Nimistöhakua vanhoista skannattujen karttojen nimistä ei ole voitu toteuttaa suurten kustannusten vuoksi. Palveluun viedään alkuvaiheessa Peruskartat ja Ylä-Lapin topografikartat, mutta siihen voidaan lisätä myös muuta historiallista kartta-aineistoa, joka on vanhan yleislehtijaon mukaista. Tällaisia palveluun liitettäviä aineistoja ovat muun muassa Pitäjänkartta 1: Gauss-Krügerin projektiossa, Maastokartta 1:50 000, Peruskartan pienennös 1: sekä Taloudellinen kartta 1: Eri karttasarjojen erilainen kattavuus vaikuttaa Kuvassa maanmittaushallituksen topografisen toimiston hakutuloksiin. peruskartta 1: Vartsaaresta vuodelta Kaikilta alueilta ei ole saatavilla esimerkiksi topografikarttaa. Tällöin haku ei näytä mitään. Maan eteläosassa samasta peruskartasta on saatavana useita versioita, kuvissa on mukana myös tarkempia tietoja kartan tekijöistä sekä tietysti karttamerkkien selitykset. kun taas pohjois- ja itäosissa vain Karttalehtiin on saatettu painaa jokunen versio. myös erilaisia koordinaatistoja. Nämä lehdet löytävät haussa koordinaatiston Ilmainen palvelu Aineistojen käytöstä ei peritä korvauksia ja niillä on laajat, ikuiset käyttöoikeudet. Aineistot tarjotaan JPG-pakattuina mukaan eri nimisinä. Palvelusta löytyvät myös aiemmin peruskartoista laaditut versiot sekä rajaviivojen kanssa että ilman niitä. rasterikuvatiedostoina, joita voidaan katsella lähes kaikilla kuvankäsittelytai katseluohjelmilla. Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Arkistokeskuksessa. Skannatut karttakuvat ovat oikaisemattomia kuvatiedostoja, ja ne käsittävät koko painetun karttalehden. Tällöin kuva: maanmittauslaitos

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Helka Julkunen Green Office -päällikkö Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa

Lisätiedot

Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Helka Julkunen Green Office -päällikkö Helka Julkunen Green Office -päällikkö EMILIA RAUNIO / WWF WWF PAULIINA HEINÄNEN / WWF WWF Suomi Perustettu vuonna 1972 Vuosibudjetti noin 8 miljoonaa euroa Henkilökuntaa noin 45 Tulot tilikaudella 2013-2014

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Asiakaspalvelu remonttiin

Asiakaspalvelu remonttiin Asiakaspalvelu remonttiin Metso lentoon asiakaspalveluhanke pääkirjaston lainauspalveluissa Tampereen kaupunginkirjasto Metso lainauspalvelut Anu Virtanen 1 Hankkeen lähtökohdat ja perustiedot Kulttuuri-

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN

KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN Mika Järvelä, Lahden kaupunki Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 21.9.2010 KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN KUNNAN TOIMITUSTUOTANTO JA KIRJAAMISASIAT

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Opas tulostamisen kustannuksien vähentämiseen

Opas tulostamisen kustannuksien vähentämiseen Opas tulostamisen kustannuksien vähentämiseen Sisällysluettelo 1. Tulosta mustavalkoisena 2. Kaksipuoleinen tulostus 3. Käytä verkkotulostimia, mielellään monitoimilaitteita 4. Asemoi useampi sivu tulostettavaa

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Liikkeellä parempaan

Liikkeellä parempaan Liikkeellä parempaan MISTÄ KYSE? Organisaatio tukee työntekijöidensä ekologisia liikkumisvalintoja ottamalla käyttöön CO2MMUTING bonusjärjestelmän työpaikalla. Kyseessä pysyvä ohjelma, joka edistää tervellisiä

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Harjoittelijan palaute 2011

Harjoittelijan palaute 2011 Harjoittelijan palaute 2011 Koulutusala Mistä sait tiedon harjoittelupaikasta? 1 Millainen hakuprosessi mielestäsi oli? Saitko tarpeeksi ohjeistusta ennen harjoittelun alkamista? 2 Kun aloitit harjoittelun,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla!

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! MaaRaksa auttaa yritystä: Parantamaan kannattavuutta tuomalla tehdyt työt ja tarvikkeet laskutukseen Säästämään aikaa poistamalla moneen kertaan samojen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot