Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön"

Tuulikki Hakala
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lukijalle Tämän teoksen toimittajat ovat yhdessä ja erikseen olleet mukana sadoissa ennakointi- ja skenaariohankkeissa sekä yrityksissä, erilaisissa toimialajärjestöissä, koulutusorganisaatioissa että kunnissa ja valtion laitoksissa. Jälkikäteen tuloksia tarkasteltaessa on hyviä esimerkkejä onnistumisista, mutta usein on ollut syytä myös harmiin ja turhautumiseen, kun työn antamat selvätkin vihjeet ovat jääneet huomiotta ja yritys tai organisaatio on ajautunut vaikeuksiin. Myös ilmeiseltä näyttänyt uusi avaus on jäänyt odottamaan kilpailijoita. Tästä kokemuksesta syntyi ajatus esimerkein osoittaa, että toisinkin voi olla. Tämän kirjan artikkeleista Sakari Alhopuron Pulssi ja Kari Vuorisen Salon Seudun Puhelin ovat kertomuksia toimista byrokratiaa ja kooltaan ylivoimaista kilpailijaa vastaan. Riitta Juvosen kemian ja Margareetta Ollilan pakkausteollisuutta koskevat artikkelit koskevat toimialoja, joiden asiakasrajapinta on muuttuva ja sumea, mikä tekee ennakoinnista tavallistakin kiehtovampaa. Molemmilla aloilla on vahva ennakoinnin perinne eli ennakointi on jo aiemminkin koettu liiketoimintaa palvelevaksi. Anneli Mannisen artikkeli puolestaan pohtii alueellista koulutusennakointia, mikä ikäluokkien pienetessä tulee yhä tärkeämmäksi. Esa Torniainen avaa median tulevaisuutta. Siitä jokainen intressiryhmä on laatinut omat, toisistaan kovastikin poikkeavat ennakointinsa. Metsäsektori puolestaan on esimerkki, jossa puute ei ole ennakoinneista, vaan niiden antamien tulosten hyväksikäytöstä. Kirjan taustalla on Jyrki Kettusen ja Tarja Meristön vuosikymmenten kokemus ennakoinnin ja innovoinnin alalla. Monet käytetyistä menetelmistä ja viitekehyksistä perustuvat erilaisiin yritysten ja tutkimuskumppaneiden yhteishankkeisiin, joissa Tekesin teknologiaohjelmilla on ollut merkittävä tuki. Tarja Meristön koordinoima INNORISK-hanke LIITO-ohjelmassa vuosina on tuottanut ennakoivan innovaation viitekehyksen, jossa tulevaisuuden skenaarioita käytetään läh- 12

Jälkikäteen tuloksia tarkasteltaessa on hyviä esimerkkejä onnistumisista, mutta usein on ollut syytä myös harmiin ja turhautumiseen, kun työn antamat selvätkin vihjeet ovat jääneet huomiotta ja

2 tökohtana täsmä innovaatioiden tuottamiseksi. Samoin, CoFin yhdessä TKK:n ja TAIKin kanssa toteuttama TUTTI eli tulevaisuuden tuotekonseptit MASINA-teknologia ohjelmassa vuosina on ollut osa sitä työkalujen kehittämisprosessia, jonka avulla ennakoinnin ja innovoinnin tuloksia on mahdollista entistä paremmin ottaa käyttöön. Siitä on julkaistu kirja Visioiva tuotekonseptointi Tekno logiainfo Teknovan kustantamana. Myös sellaiset Tekes-hankkeet kuin RembrandForesight palvelevan kiinteistöliiketoiminnan uudistamiseksi, ArvoTek SMART-ohjelmassa uuden teknologian arvioimiseksi tulevaisuuden markkinoilla ja yhteiskunnassa tai WoodWisdom-ohjelmassa yhdessä Jyrki Kettusen ja Christine Hagström-Näsin kanssa tuotettu Metsä klusteriskenaariot ja uudet teknologiaskenaariot ovat kaikki tuottaneet näkemystä tähänkin kirjaan. Jyrki Kettunen on pohtinut yhdessä Lasse Kivikon ja Pekka Pesosen kanssa Tekesin Phoenix-hankkeessa omistajuuden ja uudistumisen keskinäisiä suhteita. Tämä vähän tutkittu, mutta kansallisella tasolla erittäin tärkeä kysymys, koska Suomessa on runsaasti epätyypillistä yritysten omistajuutta. Tulokset julkaistiin teknologiakatsauksessa Luova tuho omistajan mahdollisuus. Sen suorana jatkona syntyi myös Jyrki Kettusen teos Uudistu ketterästi, kehitä, osta ja varasta, jossa uudistumisen tarvetta ja ongelmia avataan erityisesti pienen ja keskisuuren yrityksen näkökulmasta. Kaikki mainitut ja vielä useammat mainitsemattomat työt muodostavat taustan, jolta tämä teos kiitollisena ponnistaa. Kiitokset CoFin tutkijoille Hanna Tuohimaalle, Jukka Laitiselle ja Sami Leppimäelle innostavasta yhteistyöstä ja tämänkin kirjan eri versioiden rakennepohdinnoista! Virikkeellisiä lukuhetkiä. Bollbölessä joulukuussa 2009 Tarja Meristö Jyrki Kettunen 13

avulla ennakoinnin ja innovoinnin tuloksia on mahdollista entistä paremmin ottaa käyttöön. Siitä on julkaistu kirja Visioiva tuotekonseptointi Tekno logiainfo Teknovan kustantamana.

3 Johdanto Jyrki Kettunen, Tarja Meristö Innovaatioita ennakoiden Kaikki tiet näyttävät oikeilta, jos ei tiedä mihin on menossa. Tämä lähes kaikista kulttuureista löytyvä sanonta kuvaa tyypillistä tilannetta, jossa yritys kokee uudistua panostamalla kehitystyöhön. Tuloksena on yksittäisiä hankkeita aiheista, joihin jollakin yrityksessä on kiinnostusta, mutta jotka tuskin tuottavat menestyneitä uusia tuotteita tai palveluita. Saman ovat kokeneet myös monet kansalliset kehityslinjaukset: BKT-suhteutettu kehityspanos kyllä kasvaa, mutta tuotoksen lisäys jää pieneksi. Innovaatioksi kutsutaan käyttöönotettua ja käytännössä menestynyttä uutuutta. Termi on erityisesti Suomessa kokenut inflaation, kun sitä myönteisväritteisenä on pyritty liittämään milloin mihinkin. Seuraavassa termiä pyritäänkin korvaamaan suomen kielen ilmauksilla. Uuden idean tai tutkimustuloksen menestyksekäs hyödyntäminen on enemmän kiinni siitä toimintaympäristöstä, johon uutuutta sovitetaan Johdanto 15

Tuloksena on yksittäisiä hankkeita aiheista, joihin jollakin yrityksessä on kiinnostusta, mutta jotka tuskin tuottavat menestyneitä uusia tuotteita tai palveluita.

4 kuin uutuuden varsinaisesta substanssista. Tämä monen kehittäjän katkerasti oppima havainto tuo uudistamisprosessiin mukaan ennakoinnin; on otettava selvää, millainen on tuleva toimintaympäristö, jossa uutuus kilpailee. Yrityksen uudistuminen kuvataan nykyisin jatkumona. Puhutaan innovaatioprosessista, jolle on laadittu lukuisia yksityiskohtaisia kuvauksia. Innovaatioprosessi antaa menettelytavat, joilla yksittäiset hankkeet toteutetaan tehokkaasti. Myös yrityksen ennakointiaktiviteettia on luontevaa ajatella prosessiksi, joka tuottaa kuvan tulevista liiketoimintamahdollisuuksista. Yrityksille on tarjolla lukuisia ennakointimenetelmiä. Näistä kokemus on osoittanut lyhyellä aikajänteellä tehokkaiksi trendi- ja kilpailija-analyysit. Uudistumisen suhteen merkittävämmällä pitemmällä aikajänteellä käyttökelpoisiksi ovat osoittautuneet PESTE-muuttujatarkastelu (poliittisten, sosiaalisten, taloudellisten, teknologisten sekä ympäristötekijöiden huomioon ottaminen analyysissa), skenaarioprosessi ja patenttianalyysi. Tämän teoksen tavoitteena on tarkastella näiden kahden prosessin, ennakoinnin ja innovaation, vuorovaikutusta ja käyttöä yritystä tai toimialaa uudistettaessa. Ennakoinnin merkitys innovaatiotoiminnassa Ennakointi on tulevaisuutta luotaavaa toimintaa, jossa tavoitteena on parantaa yritysten ja muiden organisaatioiden pitkän aikavälin uudistumiskyvykkyyttä ja innovaatioiden täsmäosuvuutta. Ennakoinnin avulla kartoitetaan tulevaisuuden muutostekijät, niihin vaikuttavat voimat ja vastavoimat, minkä pohjalta muotoillaan oma toimintamalli suhteessa muihin mahdollisiin, myös uusiin toimijoihin. Ennakointi onkin keskeistä suunniteltaessa tulevaa toimintaa ja strategioita, erityisesti pohdittaessa strategian muutoksen tarvetta etukenossa tuleviin muutoksiin. Kyse on toimintamallista, jossa yhdistetään tulevaisuuden tutkimus ja erityisesti skenaariotyöskentely innovaatioprosessiin. Näin yritykset ja muut toimijat saavat kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin. Ennakoinnin ansiosta yritykset 16 Johdanto

Yrityksen uudistuminen kuvataan nykyisin jatkumona. Puhutaan innovaatioprosessista, jolle on laadittu lukuisia yksityiskohtaisia kuvauksia.

5 saavat ajoissa kehitettyä innovaatioideoita tulevaisuuden radikaalienkin muutosten varalta, mikä mahdollistaa kannattavan kasvun myös murrosvaiheissa. Käsitteistä Käsitteenä innovaatio on uutuus, joka voi koskea niin tuotteita, palveluja, prosesseja, toimintatapoja kuin ajattelumallejakin ja tarkoittaa nimenomaan uutuutta, joka on myös käyttöönotettu ja kaupallistettu. Innovaatioprosessi puolestaan tuottaa innovaatioita, ts. jalostaa esimerkiksi heikoista signaaleista ideoita, joita edelleen kehittämällä päästään kohti konsepteja ja lopulta kaupallisia ratkaisuja. Kaupallistaminen tarkoittaa innovaation myymistä asiakkaalle tavalla, joka mahdollistaa laajemman käytön ja kulutuksen, jolloin voi syntyä jopa kokonaan uusi markkina. Ennakointi tarkoittaa käsitteenä tulevaisuuden vaihtoehtojen monialaista kartoittamista, jossa on otettu huomioon myös tulevaisuutta koskeva epävarmuus. Se kattaa sellaisenaan tulevaisuutta koskevan tiedon vaihteluvälin ja sen mahdolliset syyt. Ennakointi on osa tulevaisuuden tutkimusta, joka määritellään seuraavasti: monitieteinen tutkimussuunta, joka tutkii nykyisyyttä erityisestä tulevaisuuden tietämisen intressistä käsin ja joka yhdistää dokumentoituun tietoon myös näkemyksellisen tiedon. Käytännössä tulevaisuuden tutkimusta ja sen avulla tuotettua ennakointitietoa sovelletaan usein skenaariotyöskentelyn avulla. Skenaario on vaihtoehtoinen, mahdollinen tulevaisuuden kuva, joka luonnostelee sekä tulevan toimintaympäristön että reitin, miten sinne mahdollisesti edetään. Skenaariotyöskentely käsittää ohjatun prosessin, jonka avulla vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia työstetään ja kytketään osaksi strategiatyötä. Strategia on yksinkertaisimmillaan organisaation toimintamalli nykyisyydestä tulevaisuuteen, jossa kuvataan myös organisaation suhde toimintaympäristöön, sen mahdollisiin muutoksiin sekä yleisesti että suhteessa kilpailutilanteeseen. Parhaiten yritys onnistuu yhdistämällä ennakoinnin ja innovoinnin osaksi omaa strategista uudistamisprosessiaan. Johdanto 17

käyttöönotettu ja kaupallistettu. Innovaatioprosessi puolestaan tuottaa innovaatioita, ts.

Samankaltaiset tiedostot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen