77% 60% 23% 27% 13% CIMOn rahoitus, jaetut apurahat ja hanketuet sekä ohjelmiin osallistuneet vuonna 2014 = 1000
|
|
- Annemari Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansainvälistyminen on kansallinen etu CIMOn vuosijulkaisu 2015
2 CIMOn rahoitus, jaetut apurahat ja hanketuet sekä ohjelmiin osallistuneet vuonna 2014 Rahoitus 45,1M 23% 77% Apurahat ja hanketuet 34,7M 13% 27% 60% osallistujaa Ulkopuolinen rahoitus Valtion talousarvio (OKM) Pohjoismainen ministerineuvosto Euroopan unioni Kansallinen rahoitus = 1000 henkeä CIMOn rahoituksesta 23 % tuli valtion talousarviosta ja 77 % ulkopuolisilta rahoittajilta. Apurahoja ja hanketukia jaettiin eteenpäin 34,7M. CIMOn ohjelmiin osallistui henkilöä. 2
3 Johdanto Suomalainen työelämä on muutoksessa. Työpaikat ovat vähentyneet teollisuudesta, rutiininomaisen työn osuus on pienentymässä ja osa ammateista häviää kenties kokonaan. Uusiakin työpaikkoja syntyy ja vaatimukset työntekijöiden osaamistasosta tulevat jatkossa kasvamaan. Samalla väestön ikääntyminen vaikuttaa siihen, että emme pärjää omin voimin. Suomen talous on riippuvainen globaaleista markkinoista, mutta olemme menettäneet asemiamme viime vuosina. Talouskasvu on kääntynyt laskuun ja kansainvälinen kilpailukykymme heikentynyt. On selvää, että nyt jos koskaan meidän on vahvistettava kansainvälistä osaamistamme. Tuhannet suomalaiset nuoret lähtevät vuosittain ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun ja muuten kokeilemaan siipiensä kantavuutta. Heille kertyy juuri sellaista osaamista ja verkostoja, joita työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan. On tärkeää ymmärtää nykyistä paremmin, mitä tämä osaaminen on ja miten sitä voi hyödyntää. Korkeakoulut ja muut oppilaitokset tarjoavat erinomaisen väylän koulutusperäiselle maahanmuutolle. Suomessa korkeakoulututkintoaan suorittavien ulkomaalaisten osuus on jo 6,5 % koko opiskelijamäärästä. He saavat laadukkaan koulutuksen ja mahdollisuuden integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Heidänkin osaamisensa täytyy saada käyttöön. Nuorilla on monia mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan, paitsi koulutuksen sektorilla, myös sen ulkopuolella. CIMOn ohjelmiin osallistuu vuosittain henkilöä, mikä vastaa noin 40 % yhdestä ikäluokasta. Mahdollisuuksia tulee tarjota kaikille nuorille, myös muita heikommassa asemassa oleville. Lyhyelläkin ulkomaanjaksolla voi olla koko elämän mullistava vaikutus. Tässä julkaisussa luomme katsauksen kansainvälistymisen tilaan toimialallamme. Kansainvälistyminen on kansallinen etu. Lähde sinäkin mukaan rakentamaan kansainvälisempää ja avarakatseisempaa Suomea. Tuhannet suomalaiset nuoret lähtevät vuosittain ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun tai muuten kokeilemaan siipiensä kantavuutta. Heille kertyy juuri sellaista osaamista ja verkostoja, joita työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan. Samu Seitsalo, johtaja / CIMO 3
4 4 Suomessa koulutetut ulkomaalaiset pitää saada osaksi yhteiskuntaa.
5 KOULUTUS, OSAAMINEN JA TYÖELÄMÄ Jääkö kansainvälinen osaaminen piiloon suomalaisessa työelämässä? 5
6 Jääkö kansainvälinen osaaminen piiloon suomalaisessa työelämässä? Mahdollisuus tarkastella asioita muualta kuin kotimaan perspektiivistä laajentaa näköaloja. Tähän mahdollisuuteen tarttuu vuosittain kasvava joukko nuoria suomalaisia, jotka lähtevät ulkomaille tutkintoopiskelijoiksi tai opiskelijavaihtoon, työharjoitteluun tai muulla tavoin kasvattamaan itsetuntemustaan, osaamistaan ja työelämässä tarvittavia avaintaitoja. Tuhannet ulkomaalaiset hankkivat vastaavasti kansainvälisiä kokemuksia Suomesta. Tämän päivän kansainvälistyminen tarkoittaa paljon muutakin kuin perinteisesti tunnettujen taitojen kuten kielitaidon, kulttuurien tuntemisen ja yhteistyökyvyn kartuttamista. CIMOn ja Demos Helsingin parin vuoden takainen Piilotettu osaaminen -tutkimus¹ osoitti, että ulkomailla vahvistuvat myös sellaiset ominaisuudet, joita ei aikaisemmin ole osattu nimetä: uteliaisuus, tuotteliaisuus ja sitkeys. Nämä ovat samoja ominaisuuksia, joita suomalaiset työnantajat sanoivat arvostavansa ja joita he itse asiassa pitivät keskeisinä yrityksensä tulevaisuudelle. Sama tutkimus osoitti kuitenkin, että työnantajat eivät rekrytointitilanteessa tunnista etsimiensä ominaisuuksien ja taitojen kytköstä kansainväliseen kokemukseen. Yli 60 % työnantajista ei anna ulkomailta hankitulle osaamiselle erityistä painoarvoa uutta työntekijää rekrytoidessaan, vaikka sinänsä pitäisikin kansainvälistä toimintaa hyvänä asiana. Piilotettu osaaminen -tutkimus nosti keskusteluun tärkeän kysymyksen: miten saada kansainvälisen toiminnan mukanaan tuoma osaaminen paremmin tunnistettua ja hyödynnettyä? Kansainvälinen kokemus tunnistetaan muualla Euroopassa paremmin kuin Suomessa Euroopan komissio julkaisi v laajan selvityksen Erasmusohjelman vaikutuksista korkea-asteen opiskelijoiden työllistymiseen ja uranäkymiin.² Tulosten mukaan ohjelmaan osallistumisella on monia hyviä seurauksia: kansainvälistä kokemusta hankkineet työllistyvät helpommin, saavat parempaa palkkaa ja vastuullisempia työtehtäviä. ¹ Piilotettu osaaminen: selvitys kansainvälisyyden merkityksestä työelämässä, Demos Helsinki ² Effects of mobility on the skills and employability of students and the internationalisation of higher education institutions. Erasmus Impact Study. European Commission, 2014.
7 Piilotettu osaaminen -selvityksen laajennettu näkemys kansainvälisestä osaamisesta Suvaitsevaisuus Kielitaito Kulttuurien välinen kompetenssi Perinteinen Laajennettu Kansainvälisen kokemuksen kautta hankittu osaaminen Tuottavuus Uteliaisuus Sitkeys 7
8 Olennaista on nyt kehittää malleja, joilla kansainvälistä osaamista voidaan hyödyntää. Selvitys osoitti, että kansainvälistymisen hyödyt ovat ammatillisten taitojen ja uran kehittymistä laajempia. Ulkomaajakso kasvatti opiskelijan ongelmanratkaisutaitoja, uteliaisuutta, sitkeyttä ja päättäväisyyttä. Selvitykseen osallistuneista työnantajista 92 % piti näitä ominaisuuksia tärkeinä rekrytointitilanteissa. Komission selvityksen mukaan Suomi kuuluu Ruotsin, Baltian maiden ja Itävallan ohella maihin, joissa vaihtoon osallistuneilla on valmistuttuaan suurin riski päätyä sellaisiin töihin, joista kansainvälinen ulottuvuus puuttuu. Esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa, Belgiassa ja monissa Etelä-Euroopan maissa vaihdossa olleille löytyy useammin kansainvälisemmin värittyneitä tehtäviä. Piilotettu osaaminen - ja Erasmus-selvitykset piirtävät kumpikin kuvaa Suomesta, jossa ei osata nähdä kansainvälistymisen syventymisessä olevaa potentiaalia. Oleellista on nyt kehittää malleja, joilla piiloon jäävä kansainvälinen osaaminen saadaan yhteiskunnan käyttöön. Näissä talkoissa tarvitaan työnantajien ja yritysten tukea. Suomesta ulkomaanjaksolle lähteneet opiskelijat Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Ulkomaanjaksot ovat tutkintoon sisältyvää oppilas- tai opiskelija vaihtoa, harjoittelua tai työssäoppimista. Nykyään jaksolle lähtee 25% yliopisto-opintonsa aloittavista, 13% ammattikorkeakouluissa ja ammattioppilaitoksissa aloittavista sekä vähintään 20% lukiossa aloittavista. 8 Peruskoulut Lukiot Yhtenäiskoulut
9 Suomeen ulkomaanjaksolle tulleet opiskelijat Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Löydä kansainvälinen osaamisesi -tukimateriaali auttaa opiskelijaa tunnistamaan piilotettua osaamistaan Piilotettu osaaminen -tutkimus paljasti, että opiskelijat eivät itsekään välttämättä tunnista kansainvälisistä kokemuksista syntyneitä taitojaan, saati että osaisivat tuoda niitä esille työnhakutilanteissa. CIMO on kehittänyt tähän tarpeeseen työvälineitä opiskelijoille, nuorille ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille. Kansainvälisen osaajan työkalupakki työnhakuun -materiaalit antavat eri koulutusasteilla opiskeleville vinkkejä siitä, miten kansainvälisestä osaamisesta voi kertoa työhakemuksessa tai -haastattelussa. Opiskelijoiden ja nuorten parissa työskentelevät voivat poimia Löydä kansainvälinen osaamisesi! -diasar- jasta kansainvälisyyteen liittyvää tietoa ja tehtäviä erilaisiin käyttötilanteisiin. Pakettiin kuuluu lisäksi leikkimielinen Millainen kansainvälinen osaaja olet? -nettitesti, jonka tarkoituksena on herättää testaaja pohtimaan osaamistaan ja hankkimaan sitä lisää. Lisätietoa selvityksestä ja materiaalit: Maailmalle.net l Tietoa ja neuvontaa l Kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen 9
10 Suomessa koulutetut ulkomaalaiset pitää saada osaksi yhteiskuntaa Suomalaisissa korkeakoulussa tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten joukko on kasvanut vauhdilla: v heitä oli jo yli , mikä on yli kolminkertainen määrä vuosituhannen alkuun verrattuna. Kasvun taustalla vaikuttavat opiskelijaliikkuvuuden globaalit trendit sekä kansalliset panostukset koulutuksen kansainvälistymiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalli on kannustanut korkeakouluja kasvattamaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää. Korkeakoulut ovat rekrytoineet ulkomailta ja kehittäneet tulijoille palveluita ja opetusta: tätä nykyä tarjolla on noin 400 tutkintoon johtavaa englanninkielistä koulutusohjelmaa. Ulkomaalaiset opiskelijat rikastavat korkeakouluyhteisöä monin tavoin ja tuovat osaamispääomaa Suomeen, mutta millaisia taloudellisia vaikutuksia heidän kouluttamisestaan aiheutuu yhteiskunnalle? CIMO aloitti vuonna 2014 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n kanssa selvityshankkeen, jossa tilannetta kartoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Sen esivaiheessa käytiin läpi aiheesta muissa maissa tehtyjä tutkimuksia ja pohdittiin, miten aihetta kannattaisi tutkia Suomessa. Varsinaisessa selvityksessä, jonka ensimmäiset tulokset julkaistiin maaliskuussa 2015, keskityttiin ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskeluajan taloudellisiin vaikutuksiin Suomessa.³ Kokonaiskuvan kannalta tarvitaan vielä opiskelujen jälkeisen ajan tarkastelua, sillä opiskeluvaiheessa painottuvat kustannukset. Merkittävimmät hyödyt syntyvät siinä vaiheessa, kun ulkomaalainen ja myös suomalainen opiskelija valmistuu, jää maahan ja löytää koulutustaan vastaavan työpaikan. Korkeakoulutuksella ei ole yksiselitteistä hintaa Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttamisella on monenlaisia vaikutuksia, joista kaikkia ei voi mitata rahalla. Esimerkiksi sille, mitä kansainvälistyvät kampukset voivat suomalaisille opiskelijoille tarjota koulutuksen laadun, kielitaidon tai muun kansainvälisen osaamisen muodossa, on hankala määrittää hintaa. Myös opiskelun kautta syntyneet verkostot voivat tulevan uran kannalta olla hyvinkin tärkeitä. VATT:n selvityksessä kävi ilmi, että korkeakoulutuksella ei ole yksiselitteistä hintaa, sillä erilaiset laskentatavat huomioivat eri asioita ja tuottavat erilaisia lopputuloksia. Korkeakouluille syntyy kustannuksia opetuksen, ohjauksen ja tukipalvelujen lisäksi ulkomaalaisille erikseen räätälöidyistä palveluista, kuten juuri opiskelijarekrytoinnista ulkomailta ja vieraskielisestä opetuksesta. Kustannuksiin kuuluu myös opiskelijoiden asumiseen, terveydenhuoltoon ja ruokailuun liittyviä julkisen sektorin menoja. ³ Esiselvityksen tulokset: Faktaa Express 4A/2014: Mitä tiedämme ulkomaalaisten opiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista? CIMO. Ensimmäiset tulokset: Faktaa Express 2A/2015: Mitä ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttaminen maksaa? CIMO. Selvitysraportti: Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluajan kustannukset ja taloudellinen toiminta Suomessa. VATT muistiot 46,
11 Noin 10 % Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista, erityisesti maahan alun perin muun kuin opiskelun takia tulleet, on lisäksi oikeutettu suomalaiseen opintotukeen. Yksinkertaisimman laskutavan mukaan ulkomaalaisen opiskelijan koulutus maksaa vuodessa keskimäärin 7000 euroa yliopistossa ja hieman enemmän ammattikorkeakoulussa. Alakohtaiset erot ovat suuria, mutta eniten ulkomaalaisia opiskelee aloilla, jotka jäävät kustannusvertailussa keskiarvon alapuolelle. Todellinen hinta on todennäköisesti tätä arviota pienempi, sillä laskelmassa jää huo- mioimatta se, että osa korkeakoulujen kustannuksista on kiinteitä eikä kasva opiskelijamäärän mukana. Hyötyä syntyy opiskelijoiden kulutuksesta ja työnteosta Suomen talous hyötyy ulkomaalaisten opiskelijoiden kulutuksesta ja siihen liittyvistä veroista sekä työnteosta tuloverotuksen kautta. Opiskelijatutkimus kyselyn mukaan ulkomaalaiset opiskelijat käyttävät kulutukseen noin euroa vuodessa. Suurin tulonlähde oli palkka, jota sai 36 % opiskelijoista. Lähes yhtä suuri Mitä tapahtuu ulkomailla tutkintonsa suorittaville suomalaisille? Suomalaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavista ulkomaalaisista on käyty paljon keskustelua, mutta ulkomaalaisten yliopistojen suomalaiset tutkinto-opiskelijat ovat jääneet sen ulkopuolelle. Kelan tilastojen mukaan ulkomaalaisissa yliopistoissa opiskeli lukuvuonna lähes 7000 suomalaista tutkinto-opiskelijaa. Tämä joukko on yhtä suuri kuin Lapin yliopiston ja Taideyliopiston yhteenlaskettu opiskelijamäärä. Mitä näille opiskelijoille tapahtuu valmistumisen jälkeen? Asiasta ei tiedetä paljoa eikä tuoretta tutkimustietoa ole saatavilla. Vanhemman CIMOssa tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että työllistymismahdollisuudet ratkaisevat maan, johon opiskelija asettuu. Vuonna 2007 tutkintonsa ulkomailla suorittaneista suomalaisista yli puolet jäi ulkomaille töihin. Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa Lähde: Kela
12 Merkittävimmät taloudelliset hyödyt koulutuksesta syntyvät siinä vaiheessa, kun opiskelija valmistuu, jää maahan ja löytää koulutustaan vastaavan työpaikan. merkitys oli vanhempien ja sukulaisten antamalla tuella ja säästöillä. Kolmannes ulkomaalaisista opiskelijoista sai opintotuen kaltaisia julkisia tulonsiirtoja ulkomailta tai Suomesta. Mikäli opiskelijat maksavat kulutuksensa ulkomailta tulleella rahalla, kyse on vientiin verrattavasta tulonlähteestä Suomen taloudelle. Mikäli palkka tai opintotuki maksetaan Suomesta, jää taloudellinen nettohyötymme pienemmäksi. Suomi hyötyy, jos opiskelija valmistuttuaan jää maahan ja työllistyy Selvityksen perusteella näyttää siltä, että ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskeluaikaiset kustannukset ja hyödyt menevät suomalaiselle yhteiskunnalle kutakuinkin tasan silloin, kun opiskelija saa Suomesta palkkaa, mutta opintotuki tulee ulkomailta. Tässä kustannuksiksi lasketaan koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kulut ja opiskelijan palkka, hyödyiksi puolestaan kulutus ja tulovero. Julkisen sektorin kannalta katsottuna kustannukset ovat hyötyjä suuremmat. Kun kulutuksesta yhteiskunnalle koituvaa hyötyä ei huomioida, hyötypuolelle jäävät ainoastaan opiskelijoiden maksamat verot. Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttamisen taloudellisten vaikutusten kannalta on olennaista huolehtia siitä, että opis- kelijat jäävät Suomeen, integroituvat yhteiskuntaan ja työllistyvät. Tämä edellyttää erityisesti sitä, että koulutuksessa tuetaan opiskelijoiden suomen kielen oppimista, sillä riittävä kielitaito on muun osaamisen ohella edelleen keskeinen avain työmarkkinoille. Suomalaisten korkeakoulujen ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Lähde: Tilastokeskus 12
13 Mitä suomalaisen korkeakoulutuksen saaneille ulkomaalaisille tapahtuu? Korkeakouluissamme opiskelevat ulkomaalaiset ovat jo maahan tullessaan kiinnostuneita työskentelemisestä Suomessa. Tuoreen International Student Barometer -kyselyn 4 mukaan noin 70 % suomalaiseen korkeakouluun päätyneistä piti mahdollisuuksia työllistyä maahan opintojen jälkeen tärkeänä tekijänä opiskelumaata valitessaan. Opiskelijoilta kysyttiin myös todennäköisiä syitä lähteä maasta opintojen päättymisen jälkeen. Työllistymiseen liittyvät seikat ovat ymmärrettävästi listan kärkipäässä. Opiskelijat uskovat lähtevänsä muualle, jos tarjolla ei ole sopivaa työtä omalla alalla, jos kielimuuri estää maahan jäämisen tai jos työnantajat eivät ole kiinnostuneita ulkomaalaisista työnhakijoista. Mitä Suomessa opiskelleille ulkomaalaisille sitten käytännössä tapahtuu? Tilastokeskus on tuottanut CIMOlle aineistoa, jossa seurataan korkeakoulutuksen suorittaneiden tilannetta vuosi valmistumisen jälkeen. Aineiston tuoreimmassa, syksyllä 2014 julkaistussa tarkastelussa 5 selvisi, että vuonna 2011 korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaan kansalaisista vajaa puolet eli 45,5 % työskenteli Suomessa vuosi valmistumisensa jälkeen. Runsas 5 % jatkoi opintojaan ja lähes 18 % oli maassa muuten kuin töissä tai opiskelemassa. Vajaan kolmanneksen oletetaan muuttaneen ulkomaille. Siinä, miten ulkomaalaiset opiskelijat Suomeen työllistyvät, on eroja opintoasteen, koulutusalan ja kansalaisuuden suhteen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät hieman useammin kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet; tohtoritutkinnon suorittaneiden tilanne on kaikkein heikoin. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet työllistyvät hyvin, mikä kertoo myös työvoiman tarpeesta alalla. Afrikkalaiset opiskelijat opiskelevat keskimääräistä useammin juuri tällä alalla, mikä saattaa selittää heidän hyvää työllistymistilannettaan muihin kansallisuuksiin verrattuna. Käytetyllä tilastoaineistolla on omat rajoituksensa. Vuosi on lyhyt aika vastavalmistuneille, joiden työmarkkina- ja elämäntilanteet saattavat muuttua nopeastikin. Pidemmällä aikavälillä Suomeen jääneiden joukko todennäköisesti pienentyy. Tilastot eivät myöskään kerro, ovatko valmistuneet opiskelijat saaneet koulutustaan vastaavaa työtä, mikä olisi olennaista koulutuksen hyödyntämisen näkökulmasta. 4 International Student Barometer i-graduate. 5 Faktaa Express 5A/2014: Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen. CIMO. 13
14 Ulkomaanjaksolla olleiden opiskelijoiden 5 yleisintä kohde- ja kotimaata: Yleissivistävä koulutus ruotsi Suomeen Suomesta Venäjä VIRO britannia 305 saksa ranska 261 italia 14 espanja Lähde: CIMO
15 Ulkomaanjaksolla olleiden opiskelijoiden 5 yleisintä kohde- ja kotimaata: Ammatillinen koulutus 2014 ruotsi Suomeen Suomesta Venäjä VIRO britannia ranska alankomaat 947 saksa 165 Eniten ulkomaanjaksoja tehdään Eurooppaan. Myös useimpien Suomeen tulijoiden kotimaa on Euroopassa. espanja Lähde: CIMO 15
16 Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden 5 yleisintä kohde- ja kotimaata ruotsi britannia alankomaat Yhdysvallat Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa
17 30 Suomalaiset tutkinnonsuorittajat suosivat eurooppalaisia korkeakouluja, mutta Suomeen tullaan Venäjältä ja Aasian maista viro venäjä 1149 kiina 1619 nepal vietnam Lähde: Kela ja Tilastokeskus 17
18 Ulkomaanjaksolla olleiden opiskelijoiden 5 yleisintä kohde- ja kotimaata: Korkeakoulutus 2014 Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat ruotsi venäjä britannia alankomaat saksa Ranska espanja italia Lähde: CIMO 18
19 Piilotettu osaaminen oli Erasmus+ -ohjelman avauskonferenssin pääteema Uusi EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+ käynnistyi vuoden 2014 alusta. Ohjelman suomalainen lanseeraus tapahtui Helsingissä saman vuoden kesäkuussa pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa, jonka pääteemana oli CIMOn ja DEMOS Helsingin tutkimuksen mukaisesti Hidden Competences. Konferenssissa haettiin vastauksia siihen, millaisia taitoja kansainvälinen toiminta kartuttaa ja miten nämä taidot vastaavat yksilöiden, yhteiskunnan ja työelämän tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Pohdinnassa oli myös se, miten hyvin työnantajat tai maailmalla olleet itse osaamista tunnistavat, ja se, mitä pitäisi tehdä, jotta osaaminen saadaan näkyvämmäksi ja tunnistettavammaksi. Konferenssiin osallistui 300 kutsuvierasta Suomesta ja noin 20 maasta ulkomailta. Piilotettu osaaminen -tutkimus on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta ja sen tuloksia on esitelty lukuisissa konferensseissa ja seminaareissa Suomessa ja ulkomailla. Vastaavia selvityksiä tullaan suomalaisen esimerkin innostamana tekemään myös muissa Euroopan maissa. Tietoa konferenssista: 19
20 20 EU-ohjelmilla on ollut ratkaiseva merkitys suomalaisen koulutuksen ja myös nuorisoalan kansainvälistymisessä.
21 SUOMI EUROOPAN UNIONISSA Erasmus+ -ohjelma jatkaa suomalaisten aktiivista EU-yhteistyötä
22 Erasmus+ -ohjelma jatkaa suomalaisten aktiivista EU-yhteistyötä Suomalaiset koulutus-, nuoriso- ja urheilusektorilla toimivat organisaatiot ovat vuoden 2014 alusta päässeet tekemään yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa uuden Erasmus+ -ohjelman tuella. Ohjelma yhdisti aiemmat EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmat ja toi uutena mukaan urheilun. Ohjelmauudistuksen taustalla on ollut globaalistuvan maailman haasteisiin vastaaminen: koulutuksen ja nuorisotyön kehittämisellä tähdätään osaamisen ja työllistyvyyden parantamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. EU sitoutuu koulutuksen ja nuorisotyön tukemiseen kasvaneella budjetilla EU näkee koulutuksen ja nuorison tukemisen kannattavana investointina tulevaisuuteen. 7-vuotiselle ohjelmakaudelle on luvassa 14,6 miljardia euroa: taloustilanteesta ja tiukasta budjettikurista huolimatta Erasmus+ -ohjelman budjetti on kasvanut 40 %. Ensimmäisten vuosien aikana käytössä oleva rahoitus pysyy entisellä tasolla, mutta ohjelmakauden loppua kohden vuosibudjetit tulevat kasvamaan merkittävästi. Viimeisenä ohjelmavuotena 2020 rahoituksen arvioidaan olevan jopa % nykyistä suurempi. Kasvaneen budjetin myötä yhä useampi pääsee mukaan ohjelman hankkeisiin. Euroopan komission arvioiden mukaan ohjelmaan tulee osallistumaan yli 4 miljoonaa henkilöä, joista puolet on korkeakouluopiskelijoita. Ammattiin opiskelevien ja oppisopimuskoulutuksessa olevien määrä on ja vapaaehtoispalveluun osallistuvien nuorten Lisäksi tukea saa opettajaa, kouluttajaa ja nuorisotyöntekijää. Ensimmäisenä ohjelmavuotena Erasmus+ -ohjelmaan osallistui lähes suomalaista, mikä ylitti selvästi kansalliset tavoitteet. Koulutus- ja nuorisosektorin aiemmin erillisinä toimineiden ohjelmien yhdistäminen ei tuottanut ongelmia, sillä CIMO oli jo entuudestaan niiden kansallinen toimisto. Euroopan tasolla haasteita oli enemmän ja esimerkiksi ohjelmahallinnon keskeneräiset sähköiset työkalut ja niiden sisäänajovaihe koettelivat CIMOnkin asiakaskuntaa. EU-ohjelmat ovat tehneet kansainvälistymisestä valtavirtaa ja tuoneet jäsenmaksuille vastinetta Suomi on ollut aktiivisesti mukana Erasmus+ -ohjelmaa edeltäneissä ohjelmissa. Niiden kautta on suomalaisten ulottuville tullut noin 20 miljoonaa euroa vuosittain, mikä on vastannut 2 % ohjelmien budjetista. Suomella on ollut nettosaajan osa, sillä EU:n jäsenmaksuista osuutemme on ollut alle 1,5 %. Koulutus- ja nuoriso-ohjelmat ovat EU:n instrumenteista ne, jotka ovat tuoneet unionin lähimmäksi kansalaisia. Niiden kautta kymmenet tuhannet suomalaiset ovat päässeet hankkimaan yhä 22
23 Koulutus- ja nuoriso-ohjelmat ovat EU:n instrumenteista ne, jotka ovat tuoneet unionin lähimmäksi kansalaisia. Ohjelmien myötä on jo syntynyt sukupolvia, jotka ovat aidosti eurooppalaisia ja kansainvälisiä. kansainvälisemmäksi käyvässä yhteiskunnassa tarvittavaa osaamista. Ohjelmien myötä on jo syntynyt sukupolvia, jotka ovat aidosti eurooppalaisia ja kansainvälisiä. EU-ohjelmilla on ollut ratkaiseva merkitys suomalaisen koulutuksen kansainvälistymisessä kaikilla koulutussektoreilla perusopetuksesta aikuiskoulutukseen. Ohjel mien avulla on luotu verkostoja muualle Eurooppaan. Yhteistyöllä on parannettu koulutuksen laatua, luotu uusia opetusmenetelmiä ja vaihdettu toimivia käytäntöjä. Myös ohjaus- ja neuvonta-alan ammattilaisten työtä ja ohjausosaamisen kehittämistä on tuettu paitsi opetushallinnossa, myös työ- ja elinkeinohallinnossa. Kansainvälinen toiminta on löytänyt paikkansa osana organisaatioiden toimintastrategioita ja heijastuu myös kansallisiin linjauksiin. Nykyään 25 % yliopisto-opintonsa aloittavista, 13 % ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa aloittavista sekä vähintään 20 % lukioissa aloittavista opiskelijoista lähtee opintojensa aikana ulkomaanjaksolle. Esimerkiksi korkeakoulutuksen Erasmus-ohjelman voi nähdä yhtenä peruspilarina suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymisessä. Erasmus on tuonut mukanaan jatkuvuutta rahoitukseen, yhteisiä sääntöjä ja käytäntöjä sekä vertailtavuutta opintoihin, kursseihin ja vaatimuksiin. Erasmuksen myötä on korkeakouluihin syntynyt kansainvälisten asioiden koordinaattoreiden ammattikunta ja kansainvälisten asioiden yksiköt. Erasmuksen osuus korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuudesta on merkittävä, sillä yli puolet ulkomaanjaksolla olleista suomalaisista ja yli 70 % Suomeen tulleista käytti Erasmusta. Kasvava ohjelmabudjetti tulee korostamaan Erasmus+ -ohjelman roolia kansainvälisen toiminnan mahdollistajana. Oppilaitosten haasteena on miettiä, miten eri oppilasryhmille tarjotaan mahdollisuuksia kansainvälistymiseen kansainvälistyminen ei ole enää kympin oppilaiden etuoikeus, vaan kuuluu kaikille. Koulussa ei opita kaikkea! EU-ohjelmiin on sisäänrakennettuna tasa-arvon periaate: kansainvälistymisen täytyy olla kaikkien ulottuvilla. Nuorisosektorille suunnatuista Youth in Action -toiminnoista suurin osa on jo vanhastaan kohdistunut kaikkiin nuoriin, myös muita heikommassa asemassa oleviin. Myös uusi ohjelma tarjoaa koulun ulkopuolella tapahtuvaa tekemistä, kuten ryhmätapaamisia, vapaaehtoistyötä sekä nuorten osallisuutta lähiympäristössä ja kansainvälisesti kasvattavia hankkeita. Nuorten kohdalla kansainväliseen toimintaan osallistumisen on todettu kasvattavan elinikäisen oppimisen avaintaitoja jopa koulunpenkillä puurtamista paremmin. Esimerkiksi itsevarmuus ja omillaan pärjäämisen tunne vahvistuvat ja ammatinvalintaa tai koulutusta koskevat suunnitelmat selkiytyvät. EU:n nuoriso-ohjelmat ovat olleet tärkeitä nuorisoalan kansainvälisyyden kehittäjä ja niissä mukana olleet organisaatiot ovat kasvattaneet monikulttuurista osaamistaan. Erasmus+ -ohjelma jatkaa tätä työtä. 23
24 EU:n Youth in Action -ohjelmasta kaudella jaettu hanketuki maakuntien nuorten määrään verrattuna * Maakunta Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa vuotiaat Kokkolassa toimiva Nuorisokeskus Villa Elba koordinoi myös muissa maakunnissa toteutettavia hankkeita, joiden tukirahat näkyvät Keski-Pohjanmaan luvuissa ja kasvattavat niitä todellista tilannetta suuremmiksi. = Youth in Action -ohjelmasta myönnetyt avustukset maakunnittain / vuotiaiden nuorten määrä. Pohjanmaa 48,32 Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa * 6,83 Satakunta 6,35 111,74 6,89 Etelä- Pohjanmaa 14,45 Varsinais-Suomi 4,10 Pirkanmaa 13,25 Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa 14,49 Keski- Suomi Lappi 7,11 16,64 1,69 13,74 Pohjois-Savo 6,76 Kanta-Häme Kainuu 9,24 Kymenlaakso 11,19 18,69 Pohjois- Karjala Etelä-Savo 10,68 Etelä-Karjala 5,84 Päijät-Häme 24 Lähteet: CIMOn ohjelmatilastot ja Tilastokeskuksen väestötilastot
25 Erasmus muuttaa elämäsi, avartaa maailmasi pysyvästi Erasmus-vaihdon seuraukset voivat olla merkittäviä yksityisen ihmisen kannalta, mutta sitä ne ovat myös isommassa mittakaavassa, sillä Erasmukseen on osallistunut jo yli 3 miljoonaa eurooppalaista opiskelijaa. Tällaisella massaliikkuvuudella on vääjäämättä myös paljon laajempaa yhteiskunnallista ja demografistakin merkitystä. Ulkomaanjaksolle osallistuminen saattaa vaikuttaa opiskelijan elämään hyvin kokonaisvaltaisesti, aina asuinmaata ja puolison valintaa myöten. Euroopan komission Erasmusohjelman vaikutuksia koskevassa selvityksessä 6 näet ilmeni, että lähes kaikki vaihdossa olleet (93 %) pystyivät helposti kuvittelemaan asuvansa tulevaisuudessa ulkomailla ja 40 % todella muutti pois kotimaastaan valmistumisen jälkeen. Entisistä Erasmus-opiskelijoista 33 %:lla oli eri kansalaisuutta oleva elämänkumppani ja 27 % oli tavannut kumppaninsa ulkomaanjakson aikana. Vertailuryhmän luvut olivat selvästi pienempiä. Suomi on ollut mukana Erasmuksessa vuodesta Vuoden 2014 loppuun mennessä Erasmus-vaihdossa on ollut jo lähes suomalaista opiskelijaa ja vastaavasti Suomeen on tullut lähes opiskelijaa muista Erasmus-maista. Suomen aktiivisuus opiskelijavaihdossa on eurooppalaista kärkeä, sillä vain Luxemburg ja Liechtenstein ovat meitä edellä. Uusi EU-ohjelmakausi käynnistyi myös kulttuurin ja kansalaistoiminnan sektoreilla Vuoden 2014 alussa käynnistyivät myös EU:n Luova Eurooppa - ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien uudet 7-vuotiset ohjelmakaudet. CIMO toimii ohjelmien suomalaisena yhteyspisteenä; Luovan Euroopan tiedotusvastuu jaetaan Suomen elokuvasäätiön kanssa. Luovan Euroopan Kulttuuri-alaohjelman ensimmäisellä hakukierroksella tuettiin aikaisempaa vähemmän suomalaisten suosiossa olleita pieniä hankkeita. Suomalaisia oli kuitenkin mukana 13 hankkeessa, joiden saama tuki oli yli 15 miljoonaa euroa, mikä on selvästi edellisen ohjelmakauden tasoa enemmän. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma ei päässyt käyntiin suunnitellussa aikataulussa. Vuoden kuluessa ehdittiin kuitenkin pitää kaksi hakukierrosta ja 17 suomalaisorganisaatiota on mukana tukea saaneissa hankkeissa. Ohjelman kokonaisbudjetti on pienempi kuin edellisellä ohjelmakaudella. 6 Effects of mobility on the skills and employability of students and the internationalisation of higher education institutions. Erasmus Impact Study. European Commission,
26 26 Koulutuksen alalla tehtävä yhteistyö luo pohjaa Suomen kilpailukyvyn ja viennin kasvulle.
27 SUOMI GLOBAALISSA MAAILMASSA Nousevat taloudet ja globaalivastuu korkeakouluyhteistyön teemoina 27
28 Nousevat taloudet ja globaalivastuu korkeakouluyhteistyön teemoina Globalisaation myötä yhä suurempi osa uusista taloudellisista mahdollisuuksista löytyy Euroopan ulkopuolisista nousevista talouksista. Ne ovat ulkomaankaupasta riippuvaiselle Suomellekin tärkeitä kumppaneita. Koulutuksen alalla tehtävä yhteistyö luo pohjaa Suomen kilpailukyvyn ja viennin kasvulle, ja tuo meille osaamista ja verkostoja, jotka mahdollistavat nousevien talouksien potentiaalin hyödyntämisen. Suuret ja väestörikkaat maat tarjoavat muiden yhteistyömahdollisuuksien ohella vientimarkkinoita myös koulutuksen alalla. Suomalaiselle koulutusosaamiselle on ollut kysyntää, sillä tarve koulutuksen kehittämiselle ja koulutustarjonnan laajentamiselle on näissä maissa suuri. BRIC-maat ja Suomi BRIC-maat kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemiin painopistemaihin. Niistä Venäjä ja Kiina ovat jo pitkään olleet suomalaisten korkeakoulujen keskeisiä yhteistyömaita, mutta viime vuosina myös Brasilian ja Intian merkitys on kasvanut. CIMO vahvistaa omalla, kansallisesti rahoitetulla ohjelmatoiminnallaan yhteistyön edellytyksiä. Volyymeiltaan merkittävin yhteistyökumppani on vanhastaan ollut Venäjä, jonka kanssa tehtävään koulutusyhteistyöhön maailmanpolitiikan jännitteet eivät ole toistaiseksi heijastuneet. Esimerkiksi 10-vuotiaaksi ehtineen FIRST-ohjelman rahoitus on kasvanut vuosien mittaan merkittävästi ja on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Ohjelmalla tuetaan suomalaisten ja luoteisvenäläisten korkeakoulujen opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta sekä yhteisiä intensiivikursseja. Venäjä-yhteistyön muodoksi on vakiintunut myös korkean tason seminaari, joka järjestetään kahden vuoden välein. Vuoden 2014 seminaari kokosi Helsinkiin laajan joukon korkeakoulujen ja korkeakoulutuksen sidosryhmien edustajia kummastakin maasta. Seminaarin pääteemana oli korkeakouluyhteistyön tulevaisuuden ohella opiskelijaliikkuvuuden edistäminen. Teeman käsittelylle loi pohjaa FIRST-ohjelman opiskelijoille tehty kysely, jonka tulosten mukaan opiskelijat pitivät vaihtoa erittäin hyödyllisenä kokemuksena. Valtaosa eli 87 % vastaajista arvioi esimerkiksi työllistymisnäkymiensä parantuneen sen ansiosta. 28
29 Globaalia näkyvyyttä suomalaiselle koulutukselle Suomi kilpailee osaajista myös kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista jää meillä jonkin verran OECD-maiden keskiarvoa pienemmäksi. 7 CIMOlla on pitkät perinteet suomalaisen korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemisestä ulkomaalaisille opiskelijoille ja koulutuksen ammattilaisille. Tätä työtä on tehty mm. osallistumalla kansainvälisille opiskelijamessuille sekä alan ammattilaisten tapahtumiin. Ydintyökaluihin on jo vuosia kuulunut CIMOn ylläpitämä Study in Finland -verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa suomalaisesta korkeakoulutuksesta ja kansainvälisille opiskelijoille tarkoitetuista koulutusohjelmista. Study in Finlandin kävijämäärä on kasvanut vuosittain: vuonna 2014 tavoitettiin ensimmäistä kertaa yli miljoona Suomessa opiskelemisesta kiinnostunutta kävijää. Suomea opiskelumaana on tehty näkyväksi myös sosiaalisessa mediassa, jossa erityisesti Facebook on osoittautunut tärkeäksi työkaluksi neuvonnassa ja myös merkittäväksi väyläksi verkkopalvelun sivuille. Study in Finlandin Facebookilla on jo lähes tykkääjää. CIMO sai vuonna 2014 hallinnoitavakseen Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Master -ohjelman, joka toi uudenlaisen näkökulman suomalaisen korkeakoulutuksen kansainväliseen näkyvyyteen: ohjelman tavoitteena on vahvistaa pohjoismaisen korkeakoulutuksen profiilia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Nordic Master -ohjelman rahoituskohteena ovat yhteispohjoismaiset maisteriohjelmat. 7 Ks. esim. Education at a Glance. OECD, CIMOn Aasia-ohjelma kannustaa korkeakouluja uusiin yhteistyöavauksiin tärkeällä kohdealueella. Yhteistyötä on tehty erityisesti Kiinan kanssa, mutta v kohdemaana on myös Intia. Monen muun eurooppalaisen maan tavoin Suomi on lähettänyt alueelle koulutus- ja tiedeasioiden asiantuntijan, joka työskentelee Pekingin suurlähetystössä, ja CIMOlla on ollut oma toimipiste Shanghaissa vuodesta Korkeakouluilta saadun palautteen mukaan läsnäoloa Kiinassa pidetään tärkeänä ja paikallisen, kiinantaitoisen ja suomalaista korkeakoulukenttää hyvin tuntevan asiantuntijan palvelut koetaan tarpeellisiksi. 29
30 CIMO koordinoi Brasilian valtion rahoittamaa Science without Borders -ohjelmaa, joka on jo muutaman vuoden ajan laajentanut suomalaisten korkeakoulujen Brasilia-yhteistyötä. Ohjelman myötä Suomeen on tullut keskimäärin 30 brasilialaista opiskelijaa vuosittain. Brasilia-yhteistyö on saamassa uusia ulottuvuuksia, sillä CIMO solmi brasilialaisen yhteistyökumppanin kanssa uuden sopimuksen vastavuoroisen koulutusyhteistyöohjelman käynnistämisestä vuoden 2014 lopussa. Brasilia-painotus näkyy myös CIMOn stipendi- ja harjoitteluohjelmissa. Korkeakoulutuksen kehitysyhteistyöohjelmilla edistetään globaalia vastuuta Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt globaalivastuun yhdeksi korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian päätavoitteista. Tämän linjauksen mukaisesti CIMO on pitänyt tärkeänä sitä, että korkea koulutuksen roolia Suomen kehitysyhteistyössä vahvistetaan. Kehitysmaiden korkeakoulujärjestelmien kehittämisellä pyritään siihen, että nuorilla on mahdollisuus käydä koko koulutuspolkunsa laadukkaasti omassa kotimaassaan. Käytännön instrumentteina tässä työssä ovat olleet ulkoministeriön rahoittamat korkeakoulutuksen kehitysyhteistyöohjelmat North-South-South ja HEI ICI. Jo 10-vuoden ikään ennättänyt North-South-South tukee korkeakoulujen opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta sekä yhteisiä intensiivikursseja; HEI ICI puolestaan tähtää kehitysmaiden korkeakoulutuksen kapasiteetin vahvistamiseen. Ohjelmien arvioinnissa v suositeltiin niiden yhdistämistä sekä mm. tuettavien hankkei den koon kasvattamista ja toisaalta kumppanimaiden määrän vähentämistä. CIMO ja ulkoministeriö sopivat v myös uudenlaisesta osaamisdiplomatia-avauksesta Suomen ja Eritrean korkeakouluyhteistyön tukemisessa. Toiminnan ytimenä ovat kahdenväliset yhteistyöhankkeet, joissa vahvistetaan eritrealaisten korkeakoulujen hallinnollisia, opintoalakohtaisia, metodologisia ja pedagogisia valmiuksia. Brasilian, Venäjän ja Kiinan kanssa tehty koulutusyhteistyö CIMOn ohjelmissa Maa Maksetut apurahat Suomesta lähteneet Suomeen tulleet Henkilöt yhteensä Brasilia Venäjä Kiina Yhteensä
31 on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, CIMO joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Edistämme kansainvälistymistä monin eri tavoin. Koordinoimme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Tuemme Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulko maisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta. Keräämme, tuotamme ja välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa kansalaisille, eri alojen asiantuntijoille ja päätöksentekijöille. Unelmamme on aidosti avarakatseinen Suomi. Avainlukuja CIMOn vuodesta 2014 kokonaisrahoitus oli 45,1 miljoonaa euroa apurahoja ja hanketukia jaettiin 34,7 miljoonaa euroa hankkeisiin osallistui henkilöä verkkopalveluissa oli lähes 1,8 miljoonaa käyntiä uusista EU-ohjelmista kerrottiin 260 koulutus- ja infotilaisuudessa toimittiin yli 30 kotimaisessa tai kansainvälisessä asiantuntijaryhmässä henkilöstöön kuului 106 henkilöä Helsingissä ja 17 Suomen kielen ja kulttuurin opettajaa yliopistoissa ulkomailla. 31
32 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO maailmalle.net kansainvälisyydestä kiinnostuneille nuorille studyinfinland.fi Suomesta korkeakoulumaana kiinnostuneille opiskelijoille ja asiantuntijoille Suuntana aidosti avarakatseinen Suomi. ISBN (painettu) ISBN (pdf) Graafinen suunnittelu: Miina Markkanen l Rohkea Ruusu
Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.
LisätiedotMitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotKansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen Torniossa Nina Eskola, CIMO
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen 27.4.2015 Torniossa Nina Eskola, CIMO Mikä
LisätiedotKansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille
Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön
LisätiedotKansainvälisty kanssamme
MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016
DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotKansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen
LisätiedotMikä ihmeen Erasmus+ 2/2009
Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+
LisätiedotKansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+
ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
Lisätiedot7A/2018 VIERAILULLA, VAIHTO-OPPILAANA JA OPPIMASSA ULKOMAISELLA TYÖPAIKALLA
7A/2018 VIERAILULLA, VAIHTO-OPPILAANA JA OPPIMASSA ULKOMAISELLA TYÖPAIKALLA Tilastoja lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kansainvälisestä liikkuvuudesta TAUSTAA Kansainvälisyys on arkea kaikilla koulutusasteilla
LisätiedotArvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta
Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotSuomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa
Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 26.9.2018 Irma Garam Opetushallitus Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Perustietoja suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla Opiskelijamäärä
LisätiedotNordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö
Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien
LisätiedotOnkin erityisen tärkeää seurata ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja. hakijoiden määrää nyt, kun korkeakoulut Suomessa ovat uudessa tilanteessa.
9A/ TILASTOJA ULKOMAALAISISTA TUTKINTOOPISKELIJOISTA SUOMEN KORKEAKOULUISSA TAUSTAA Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymislinjauksissa todetaan, että suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistä
LisätiedotOSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!
FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotHarjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa
Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden
LisätiedotVirkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotRakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012
Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3
LisätiedotTilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä
Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)
LisätiedotKOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotFaktaa. Koulussa, yliopistossa, ulkomailla.
A 05 Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA Koulussa, yliopistossa, ulkomailla. Tilastoja yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen kansainvälisestä oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudesta 04. Kansainvälisen
LisätiedotMaailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari
Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin
LisätiedotNordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät.
Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät Tavoitteena vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotEU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien
EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi 7.9.2012 Mikko Nupponen CIMO 2/2009 EU-ohjelmat ja Suomi 3/2010 Tilastoja 2011 Elinikäisen oppimisen ohjelma: 14 000 liikkuvuusjaksoa rahoitettiin Nuorisotoimintaohjelma
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotMiten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?
Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava
LisätiedotMitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017
Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus-
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät
LisätiedotLeonardo Adult Moblity Pool LAMP
Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja
LisätiedotMaailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen
LisätiedotErasmus+ -ohjelman linjaukset
Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotTyöharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep
Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu
LisätiedotNuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013
Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,
LisätiedotKielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa
Kielivaranto Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa kansallisesti laaja kieliosaaminen on
LisätiedotEurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen
Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotTaulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.
LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen
LisätiedotKansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen
MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa
LisätiedotOpiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO
Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen
LisätiedotPidä kiinni tulevaisuudesta
Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,
LisätiedotErasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla
LisätiedotKansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija
Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
Lisätiedotliikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita
2/2 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. NUMERO 2A/26 kotikansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita Tilastoja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä
LisätiedotMitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille
Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki
LisätiedotElinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP
Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotKansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala
Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2012
OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...
LisätiedotOpiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012
Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu
LisätiedotKANSAINVÄLISYYS KANNATTAA!
KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista CIMOn korkeakouluohjelmissa CIMOn korkeakoulukiertue 8.10.2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ajankohtaista CIMOn ohjelmissa Jatko-opiskelu- ja tutkimusapurahat Kehitysyhteistyöohjelmat
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotMitä osaamista kansainvälinen kokemus tuottaa? Sanna Heliövaara ja Anne Valkeapää Maailmalle.net ja Euroguidance Opetushallitus
Mitä osaamista kansainvälinen kokemus tuottaa? Sanna Heliövaara ja Anne Valkeapää Maailmalle.net ja Euroguidance Opetushallitus Mitä on kansainvälinen kokemus? Kansainvälistä liikkuvuutta esim. vaihto-opiskelu,
LisätiedotTutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus
Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotFAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1. Näkökulmia opiskeluajan.
FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2A/2015 mitä ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttaminen maksaa? Näkökulmia opiskeluajan
LisätiedotTilastoja ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista Suomen korkeakouluissa 2016
A/2017 Tilastoja ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista Suomen korkeakouluissa 201 Korkeakoulututkinnon suorittaminen ulkomailla on globaalisti kasvava ilmiö. Erityisesti aasialaiset opiskelijat kouluttautuvat
LisätiedotAPULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotLapin maakuntatilaisuus 23.5.2016
Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotMitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle
4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo
LisätiedotOpiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö
Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa
LisätiedotKaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action
Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action EU:n Erasmus+ -ohjelman Youth in Action -osio on suunnattu 13 30-vuotiaille nuorille ja nuorisotyöntekijöille.
LisätiedotGRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO
GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu
LisätiedotErasmus+ ja osaamisen kehittäminen. Sari Turunen-Zwinger Vastaava asiantuntija
Erasmus+ ja osaamisen kehittäminen Sari Turunen-Zwinger Vastaava asiantuntija Eurooppalaisen Erasmus+ ohjelman tavoitteita Parantaa osallistujien avaintaitoja ja osaamista jota tarvitaan erityisesti työelämässä
LisätiedotSatakunta Lasten ja nuorten maakunta
Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotKansainvälisyyttä pienestä pitäen Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle
Kansainvälisyyttä pienestä pitäen Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, joiden tavoitteena on kehittää yleissivistävää koulutusta eurooppalaisessa
LisätiedotTilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä
Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4
LisätiedotUlkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1
Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten
LisätiedotNordplus Kenneth Lundin
Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotNordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat
Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus
LisätiedotTähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara
Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän
LisätiedotTEK Työttömyystutkimus 2013-2014
TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen
LisätiedotMaahanmuuttajat korkeakouluissa
Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotOppisopimuksella osaavaa työvoimaa
Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa
LisätiedotPirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET
Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö
Lisätiedot