Liikennevirasto ( asti Merenkulkulaitos), Uudenkaupungin kaupunki (Uudenkaupungin satama) ja Yara Suomi Oy

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 42/2011/4 Dnro ESAVI/148/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Uudenkaupungin väylän ja Yara Suomi Oy:n satama-altaan syventäminen 12,5 m:n kulkusyvyyteen sekä väyläalueen leventäminen ja ruoppausmassojen läjitys, Uusikaupunki ja Kustavi LUVAN HAKIJAT Liikennevirasto ( asti Merenkulkulaitos), Uudenkaupungin kaupunki (Uudenkaupungin satama) ja Yara Suomi Oy MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu Tämän asian käsittelyä on jatkanut alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Merenkulkulaitos, Uudenkaupungin kaupunki ja Yara Suomi Oy ovat Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja , , , , ja täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa syventää ja leventää Uudenkaupungin (Kemiran) 10 metrin väylää ja Yara Suomi Oy:n satama-allasta 12,5 metrin kulkusyvyyteen ja leventää Hepokarin 8,5 metrin väylää. Hakemukseen sisältyy väylillä 22 ruoppauskohdetta ja ruoppaus satama-alueella koko väylän matkalta. Lupaa haetaan ruoppausmassojen sijoittamiseen väylällä tai väylän välittömässä läheisyydessä oleville neljälle läjityspaikalle (A D) ja Keskileton läjitysalueelle Iso-Lanholmin saaren kaakkoispuolelle sekä lisäksi satama-alueella sijaitsevaan altaaseen. Lisäksi hakemukseen sisältyy sataman laiturin jatkaminen. Hakemuksessa pyydetään muuttamaan väylien ja Yara Suomi Oy:n satama-altaan julkista kulkuväylää koskevia päätöksiä vastaamaan uutta tilannetta. Lisäksi hakijat ovat pyytäneet lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki Käyntiosoite alkaen Ratapihantie 9

2 2 SUUNNITELMA Yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on syventää Uudenkaupungin Yara Suomi Oy:n Hangon saarella sijaitsevaan satamaan johtavaa väylää ja satama-allasta 12,5 m:n kulkusyvyyteen ja leventää pääväylältä Suntinkarin länsipuolella erkaantuvaa Hepokarin satamaan johtavaa 8,5 metrin väylää kaarrealueella Urpoisen mutkan kohdalla. 12,5 metrin väylän linjaus säilyy nykyisellään, mutta sen leveyttä lisätään 100 metristä 140 metriin kapeikkojen kohdalla vastaamaan suurempaa aluskokoa. Hepokarin väylän linjausta muutetaan hieman kaarrealueella. Väylän syventäminen edellyttää ruoppausta ja louhintaa pääväylällä 21 kohteessa ja Hepokarin väylän kaarrealueella. Ruopattavien massojen määrä väylillä on yhteensä noin m 3. Satama-alueella ruopattavien ja louhittavien massojen määrä on yhteensä m 3. Ruoppausmassat läjitetään mereen väylällä tai väylän vieressä sijaitseville neljälle läjitysalueelle (läjitysalueet A D) ja Keskileton läjitysalueelle Iso- Lanholmin saaren kaakkoispuolelle sekä lisäksi sataman alueelle. Satama-altaan syventämisen yhteydessä sataman laituria jatketaan 80 metriä ja laituri syvennetään haraustasoon. Väylien kulkusyvyyttä lisäämällä parannetaan merikuljetusten kuljetustaloutta ja sitä kautta edistetään väyliä käyttävän teollisuuden toimintaedellytyksiä. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja siitä saatava hyöty on selvästi siitä koituvia haittoja suurempi. Hankealueisiin liittyviä aiempia vaiheita ja päätöksiä Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä 67/1999/4 myöntänyt Uudenkaupungin kaupungille ja Merenkulkulaitokselle, yhteisesti, luvan Hepokarin satamaan johtavan väylän ja satamaaltaan ruoppaamiseen 8,5 metrin kulkusyvyyteen sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mereen päätöksen liitekarttaan merkitylle Ruuhikarien pohjoispuolella sijaitsevalle läjitysalueelle. Vaasan hallinto-oikeus muutti päätöstä läjitysalueen osalta siten, että läjitystä saadaan tehdä myös läjitysalueen A kaakkoisreunassa sijaitsevalle lisäalueelle. Alueen yleiskuvaus, kaavoitus ja maanomistus Hankealue Vesialue Uudenkaupungin edustan merialue on melko tyypillistä harvaan asuttua sisä- ja välisaaristoa vaihtelevan kokoisine saarineen ja niiden välisine salmineen. Veden keskisyvyys merialueella on noin 7 metriä ja suurimmat syvyydet vaihtelevat välillä metriä.

3 3 Veden laatu Uudenkaupungin edustan merialueella Meriveden virtaukset vaikuttavat merkittävästi ravinnekuormituksen leviämiseen ja ravinteiden sekoittumiseen. Uudenkaupungin edustalla kulkee hidas rannikon suuntainen päävirtaus pohjoiseen. Kaupungin pohjoispuolelle Sirppujoen suulle padottu 37 km 2 :n laajuinen makeavesiallas on muuttanut veden virtausoloja ja vaikuttaa siten merkittävästi Uudenkaupungin edustan veden laatuun. Aluetta kuormittavat Yara Suomi Oy:n tehtaiden sekä kaupungin jätevedet. Vesi on alueella melko ravinteikasta ja sameaa. Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan väylän sijaintialueella merialueen ekologinen tila on vesimuodostumalla "Uudenkaupungin edusta" (sataman alueelle sijoittuen) välttävä, vesimuodostumalla "Hylkimyksenaukko" (väylän sisäosan aluetta) tyydyttävä, vesimuodostumalla "Liesluodon-Korsaaren edusta" (väylän sisäosan aluetta) hyvä ja vesimuodostumalla "Uudenkaupungin avomeri" (väylän sisäosaa ja ulko-osa) hyvä. Vesienhoitosuunnitelmassa sataman alueelle mantereelta ulottuva "Uudenkaupungin edustan" vesimuodostuma on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesialueeksi. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on todettu, että rakentamalla Hangon saareen johtavaan pengertiehen lisää virtausaukkoja voidaan jonkin verran vähentää vesimuodostuman muuttuneisuutta. Muuten alueen muuttuneisuus on sen luontoista, että sen vähentäminen on vaikeaa. Hakemuksen mukaiset ruoppaustoimenpiteet pääosin ja kaikki läjitykset sijoittuvat muille vesimuodostumille. Suojelualueet Uudenkaupungin edustan merialue ja saaristo kuuluvat kahteen eri Natura verkoston alueeseen, Uudenkaupungin saariston Naturaalueeseen (FI ) ja Seksmiilarin saariston Natura-alueeseen (FI ). Alueet ulottuvat koko Uudenkaupungin edustan merialueelle, ja nykyinen Uudenkaupungin 10,0 metrin väylä kulkee kummankin Natura-alueen läpi. Uudenkaupungin saariston Natura-alueen suojeluperusteina ovat alueen edustava ja harvinaisuuksia sisältävä kasvisto ja eläimistö sekä alueen merkitys saaristolinnuston pesimäalueena ja muutonaikaisena levähdysalueena. Seksmiilarin saaristo on erittäin tärkeä merilintujen lisääntymisalue. Lisäksi pääosa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. 12,5 metrin väylähankkeen ruoppauskohteista osa sijaitsee Naturaalueilla ja Natura-alueiden läheisyyteen on suunniteltu vesiläjitysalueita. Ruoppauskohteet G ja H sekä osa ruoppauskohteesta I sijaitsevat Seksmiilarin saariston Natura-alueella, ja suunniteltu läjitysalue B rajautuu lähimmillään vajaan 100 metrin päähän Uudenkaupungin saariston Natura-alueesta.

4 Hepokarin väylän ruoppauskohteen eteläpuolella, Humminaukon kohdalla, reilun 3 km:n etäisyydellä oleva Natura-alue kuuluu Uudenkaupungin saariston Natura-alueeseen. Kalasto ja kalastus 4 Uudenkaupungin edustan vesialueilla kalastetaan ammattimaisesti pääasiassa lahnaa ja ahventa sekä vähemmässä määrin kuhaa, siikaa, haukea, särkeä sekä säynettä. Verkkokalastus on alueen yleisin pyyntimuoto. Alueella kalastavien ammattikalastajien määrä on hankkeen vaikutusalueella tehdyn kalatalousselvityksen (Kala- ja Vesitutkimus Oy) mukaan yhteensä 6, joista 4 kalastaa päätoimisesti ja 2 sivutoimisesti. Alueen kaavoitus ja maanomistus Kaavoitus Uudenkaupungin edustalla on voimassa kaksi eri yleiskaavaa, toinen on vahvistettu ja toinen Hepokarin väylä sijoittuu molemmilla kaava-alueilla vesialueelle, jolla ei ole esitetty olevan ympäristöarvoa tai erityiskäyttöä. Hangon saaren sekä Vähä-Heinäsen ja Laajon saarien ympäristön alueella on hyväksytty asemakaava. Hepokarin sataman ja sen välittömän edustan alueella on hyväksytty asemakaava. Hepokarin satama sijoittuu asemakaava-alueelle kohdemerkinnällä satama-alue. Hepokarin väyläalue sijoittuu asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle. Maanomistus Uudenkaupungin Yara Suomi Oy:n satamaan johtava väylän (Uudenkaupungin väylä) alue sijoittuu ulkomereltä lähtien seuraaville kiinteistöille: Yleinen vesialue Allmänt vattenområde (Brändön kunnassa) Klopshamina (yksityisomistuksessa) Pleikilä (yksityisomistuksessa) Enäkari (yksityisomistuksessa) Itätalon vesi (om. Metso Oyj ja UMP-Kymmene Oyj) Kotiranta (yksityisomistuksessa) Porinkloppi (yksityisomistuksessa) Yhteinen vesialue (Leppäisen kylä), 2 aluetta Yhteinen vesialue (Vanhakartanon kylä) Latuskär (om. Uudenkaupungin kaupunki) Uusikaupunki I (om. Uudenkaupungin kaupunki) Leppäranta (om. Yara Suomi Oyj) Rikkihappo (om. Yara Suomi Oyj)

5 Hankesuunnitelma Väylän levennykset sijoittuvat väylän sisäosan alueelle ja satamaalueelle hakijoiden omistamille vesialueille. Hepokarin väyläalueella ruoppauksia tehdään kolmen kiinteistön alueella, joista uloin ( ) on Yara Suomi Oy:n omistuksessa, keskimmäinen ( ) yksityisessä omistuksessa ja lähinnä satamaa oleva ( ) on Vanhakartanon kylään kuuluva yhteinen vesialue. Väylän levennyskohta Urpoisen mutkan kohdalla sijoittuu kaikille em. kolmelle kiinteistölle. Ruoppaus Hangon saareen Yara Suomi Oy:n satamaan johtavalla Uudenkaupungin väylällä on 21 ruoppauskohdetta, joissa yhteenlaskettu ruopattava massamäärä on m 3. Siitä on kalliota m 3 ( m 2 ). Väylän ulko-osalla ruopattavissa kohteissa maa-aines on enimmäkseen keskitiivistä savimoreenia. Väylän sisäosalla sataman suuntaan mennessä maa-aines on pääosin keskitiivistä savi- tai hiekkamoreenia (kohteissa 90, 90A ja 100). Sataman suuntaan mentäessä (kohteet 162, 180, 180A,190, 200 ja 200A) sekä satama-alueella moreenin osuus jää melko pieneksi ja löyhä maa-aines savi ja siltti on vallitsevana. Kalliota esiintyy haraustason yläpuolella lähes kauttaaltaan kaikissa ruoppauskohteissa siten, että väylän ulko-osan kohteissa se esiintyy joko avokalliona tai ohuen maa-kerroksen peittämänä. Väylän sisäosan kohteissa ja satama-alueella kallio esiintyy peitteisenä lukuun ottamatta kohteita, joissa on aiemmin (v. 1980) väylän syventämisen yhteydessä louhittu kalliota (kohteet 90A, 162, 180). Satama-alueelta ruopataan yhteensä m 3, josta m 3 (8 610 m 2 ) on kalliota. Hepokarin väylältä ruopataan Urpoisen mutkan levennysalueelta yhteensä noin m 3 ktr, joista noin m 3 ktr on hienojakoista maa-ainesta, pääasiassa liejuista silttiä ja loppumassat (4 000 m 3 ktr) ovat keskitiivistä maa-ainesta (silttiä tai moreenia). Ruoppaustyöt on suunniteltu tehtäväksi kauharuoppaajalla. Pilaantuneiden massojen ruoppauksessa käytetään visiirillä suljettavaa kauhaa tai muuta vastaavaa työtekniikkaa haitallisten aineiden leviämisen minimoimiseksi. Pilaantuneita massoja (yli ympäristöministeriön laatukriteeriohjeen tason 2 pitoisuuden) on suunniteltu kuorittavan viideltä alueelta, yhteispinta-alaltaan noin m 2. Kuorintasyvyys on noin 0,5 m (vähintään 20 cm). Läjitys Ruopattavat puhtaat massat läjitetään vesiläjitysalueille. Läjitysalueita väylän ulko-osalle on suunniteltu kaksi (läjitysalueet A ja B) ja väylän sisäosalle kolme (C, D ja Keskiletto). Lisäksi pilaantuneille ruoppausmassoille on suunniteltu läjittämistä Yara Suomi Oy:n laiturialueen taustalle tätä tarkoitusta varten rakennettavaan altaaseen (Läjitysalue Satama). 5

6 Hakemussuunnitelman täydennyksen yhteydessä hakijat ilmoittivat muuttaneensa suunnitelmaa meriläjitysten osalta siten, että alkuperäisen suunnitelman mukaiset kaksi läjitysaluetta (Vaakua ja Aaholmi) jätetään pois ja tilalle tulee Keskileton läjitysalue, johon hakijat hakevat läjitystä myös pilaantuneille ruoppausmassoille. Keskileton läjitysalueen pinta-ala on 25,9 hehtaaria ja läjitystason MW ,0 m alapuolinen tilavuus on 2,8 milj. m 3. Läjitysalueen A pinta-ala on 2 ha, tilavuus m 3 ja ylin täyttötaso 35 m. Läjitysalueen B pinta-ala on 5 ha, tilavuus m 3 ja ylin täyttötaso 17 m. Läjitysalueen C pinta-ala on 3,8 ha, tilavuus m 3 ja ylin täyttötaso 16,0 m. Läjitysalueen D pinta-ala on 6,2 ha, tilavuus m 3 ja ylin täyttötaso 17,0 m. Kuulutuksen jälkeen annetussa selityksessä on esitetty suunnitelma pilaantuneiden massojen läjittämiseksi jonkin verran alkuperäistä pienempänä (tilavuus n m 3 ). Louhemassojen hyötykäyttö Pieni osa väylältä ruopattavista kalliomassoista käytetään hyödyksi Uudenkaupungin sataman rakennustöissä, mikäli hankkeen toteuttamisajankohtana on louheelle tarvetta ja merestä nostetun louheen käyttö osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi. Työ toteutetaan siten, että louhe kuormataan proomuista maihin ja viedään eteenpäin kohteisiin maansiirtoautoilla. Satamalaituri Sataman nykyistä laituria jatketaan 80 metriä ja laiturin edusta syvennetään satama-altaan haraustasoon. Uloimman laiturirakenteen muodostavan kasuunilaiturin kohdalla altaan ruoppaus jätetään 7 m laiturilinjan ulkopuolelle, jolloin tällä osalla laituria vesisyvyys jää nykyiselleen. Julkisen kulkuväylän muuttaminen Uudenkaupungin väylän linjaus säilyy nykyisellään, mutta sen leveyttä lisätään 100 metristä 140 metriin kapeikkojen kohdilla vastaamaan suurempaa aluskokoa. Satama-allasta syvennetään vastaamaan 12,5 m kulkusyvyyttä. Hepokarin väylän leveyden minimiarvo on suoralla väyläosuudella 100 metriä vastaten laivaväylien suunnitteluohjeiden mukaista mitoitusarvoa 4 mitoitusaluksen alusleveyttä. Urpoisen mutkan kohdalla väylän minimileveyteen kaarteessa on lisätty kaarrelevitys siten, että kaarrelevitys ulottuu koko kaarretta edeltävän tuulille alttiin suoran osalle. Mitoitusohjeen mukainen kaarrelevitys huomioon ottaen väylän leveydeksi väylän sisääntulolinjalla (Humalaisen linjalla) on määräytynyt 120 metriä. Kaarresäteen minimiarvona on käytetty metriä (5 aluspituutta, eli R = m). Väylän varavetenä on käytetty satama-alueella 1,0 metriä ja 6

7 väylällä 1,2 metriä, jolloin vastaavat haraussyvyydet ovat 9,5 metriä ja 9,7 metriä (MW 2000 ). Arvio hankkeen vaikutuksista Hankkeesta aiheutuvat haitat, niiden vähentäminen ja korvaaminen Hankkeen vaikutuksia on arvioitu aiempien vastaavien väylätöiden pohjalta. Vaikutus veden laatuun Vesistövaikutuksena on veden samentuminen. Vaikutusten pääosa päättyy muutamassa viikossa eikä vaikutuksia ole havaittavissa ruoppauskautta seuraavalla avovesikaudella. Sedimenttien laatu Väylän ja sataman ruoppauskohteista on otettu lokakuussa 2006 kuudestatoista tutkimuspisteestä pohjasedimenttinäytteet ruopattavan massan fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien määrittämistä varten. Näytteet on otettu sukeltajatyönä siten, että näytteitä on kolmelta syvyydeltä (0 0,2 m, 0,2 0,5 m ja 0,5 1,0 m). Läjitysalueilta on otettu vastaavasti näytteitä (6 kpl). Kunkin tutkimuspisteen pintakerrosnäytteestä on määritetty Ympäristöministeriön "Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa" selvitettäviksi esitetyt ominaisuudet. Vuosina 2007 (lokakuu) ja 2008 (heinäkuu) on otettu lisänäytteitä väylän sisäosan ruoppauskohteista (180 ja 190), sataman ruoppauskohteesta (210), satamaan suunnitellun läjitysaltaan pohjasta sekä suunnitellun Keskileton läjitysalueen ympäristöstä. Tutkimustulosten perusteella ruoppausmassa on pilaantunutta (taso 2 ylittyy) väylällä neljässä ja satamassa kahdessa tutkimuspisteessä. Tason 2 ovat ylittäneet orgaaniset tinayhdisteet (TBT) ja PCB-yhdisteet. Väylällä kyseiset kohteet sijaitsivat kahdella sisäosan ruoppausalueella (180 ja 190). Näiden lisäksi TBT:n taso 1 ylittyy kaikissa tutkimuspisteissä, raskasmetallien taso 1 ylittyy 7:ssä tutkimuspisteessä ja PCB:n taso 1 ylittyy kahdessa tutkimuspisteessä. Lisänäytteenotossa pilaantuneita kohteita pyrittiin selvittämään lisää ja rajaamaan. Pilaantuneen massan osoittavia (taso 2 ylittyy) sekä mahdollista pilaantumista osoittavia (taso 1 ylittyy) pitoisuuksia löytyi väylältä, sataman suunnitellun läjitysaltaan pohjasta ja Keskileton läjitysalueen läheltä. Hepokarin väylän ruoppauskohteista on otettu neljästä tutkimuspisteestä pohjasedimenttinäytteet vastaavalla tavalla kuin Yara Suomi Oy:n väylältä. Tutkimustulosten perusteella ruopattavan alueen pintasedimentin normalisoitu TBT-pitoisuus on tasojen 1 ja 2 välissä ja lisäksi tutkimuspisteissä Hepo 3 ja Hepo 4 joidenkin raskasmetallien pitoisuus (molemmissa pisteissä kadmium, nikkeli ja sinkki sekä pisteessä Hepo 4 kromi ja kupari) on tasojen 1 ja 2 välissä. Sedimentti on näiden aineiden osalta luokiteltavissa mahdollisesti pilaantuneeksi, jolloin 7

8 massan vesiläjityskelpoisuus on ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti arvioitava tapauskohtaisesti. Riskinarviointi Väylän ja sataman ruoppauksista syntyvien massojen haitta-aineiden muodostamia riskejä mereen läjittämisen aikana ja pitkällä aikavälillä läjitysten jälkeen on selvitetty tekemällä riskinarvio (ESKO ROSSI Oy, ). Riskinarvion pohjatietoina oli hakemuksen ja sen täydennyksen tiedot selvityksineen, mm. sedimenttinäytetiedot vuosilta sekä Uudenkaupungin merialueen sedimenttituloksia vuosilta Lisäksi riskinarviossa on hyödynnetty tietoja kirjallisuudesta, tilastoista yms. lähteistä koottuja esimerkiksi kemikaalien ominaisuuksia koskevia tietoja. Riskinarvion perusteella voidaan arvioida massojen läjityskelpoisuus suunnitelluille läjitysalueille. Riskinarvion lähtötietojen mukaan hanke toteutettaisiin, täydennyksessä esitetyn suunnitelman mukaisesti siten, että puhdistusruoppauksessa kuoritaan 0,5 m pintakerros alueilta, joissa normalisoidut haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön julkaiseman sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen kriteeritason 2. Kuorittavien massojen määrä on noin m 3 ktr ja ne läjitetään Keskileton läjitysalueella sijaitsevalle kuorittavien ruoppausmassojen läjitysalueelle. Kuorittavien massojen päälle läjitetään syvemmältä ruopattavia puhtaita massoja. Riskinarviossa on arvioitu haittoja vesiympäristölle erityisesti haitallisten kemikaalien kannalta vertaamalla hankkeen toteutuksessa riskinarviometodiikkaa käyttämällä lyhyt- ja pitkäaikaisia pitoisuuksia vesiympäristölle määritettyihin kriittisiin pitoisuuksiin. Vertailua on tehty myös Euroopan unionin säädöksissä, erityisesti vesipolitiikan puitedirektiivin tytärdirektiivissä (2008/105/ETY) esitettyihin ympäristölaatunormeihin. Lisäksi on tehty vertailua maailmalla, mm. Yhdysvalloissa, sovellettuihin ympäristölle määriteltyihin viitearvoihin. Riskinarvioon on sisällytetty epävarmuustarkastelu. Läjityksen aikaisiin lyhytaikaisiksi katsottaviin riskeihin liittyen todetaan, että ruoppauksen ja läjityksen aikana veteen enimmillään muodostuvilla kadmium-, nikkeli- ja sinkkipitoisuuksilla ei ole merkitystä vesiympäristön kannalta. Kuparin kokonaispitoisuus vedessä voi nousta läjitysalueen tuntumassa lyhytaikaisesti vesieliöille haitalliselle tasolle. Vuosikeskiarvona laskettu pitoisuuslisäys jää kuitenkin merkityksettömän pieneksi, koska läjitysalue on pieni ja läjitykset tapahtuvat ajoittain. Käytännössä suurin osa kuparista pysyy sedimentin kiintoaineeseen sitoutuneena eikä ole biologisesti aktiivista. Alueen vesiympäristön tila on heikentynyt luonnontilaisesta jätevesikuormituksen takia eikä alueella tiettävästi esiinny erityisen herkkää lajistoa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että läjityksen yhteydessä leviävästä kuparista ei aiheudu merkityksellistä riskiä vesieliöille. 8

9 Läjitysaluetta koskevien laskelmien perusteella TBT:n liukoinen pitoisuus voi ruoppausten aikana nousta direktiivissä (2008/105/ETY) esitettyn ympäristölaatunormin sallitun enimmäispitoisuuden (MAC-EQS) tasolle korkeintaan ruoppauskoneen välittömässä läheisyydessä. Ruoppausmenetelmä ja -teho vaikuttavat oleellisesti veteen sekoittuvan kiintoaineen määrään ja sitä kautta veteen muodostuvaan TBTpitoisuuteen. Tällä alueella samentuman suorat haittavaikutukset ovat oleellisempia kuin TBT:n vaikutukset. Pitkän aikavälin riskeihin liittyen arviossa todetaan, että TBT:tä leviää sedimentin pintakerroksesta vesifaasiin diffuusion vaikutuksesta, mutta määrä on käytännössä vähäinen. Läjitysalueen pohjan läheisen (1 m) veden pitkän aikavälin TBT-pitoisuuden nousun laskettiin olevan enimmillään vajaa 0,07 ng/l, ja turvamarginaali EU:n prioriteettiaineiden ympäristölaatunormin mukaiseen vuosikeskiarvopitoisuuteen (AA-EQS) tributyylitinayhdisteille 0,2 ng/l on selkeä. Yhdysvalloissa asetettuun meriveden TBT:n pitkäaikaisvaikutuksiin perustuvaan kriteeriin 7,4 ng/l (EPA 2003) nähden varmuusmarginaaliksi tuli yli kaksi kertaluokkaa. Pitkäaikaisvaikutusten suhteen haitat eivät ole todennäköisiä, vaikka läjitysalueen pintaan jäisi paikoin oletettua suurempiakin TBTpitoisuuksia. Laskelmassa ei otettu huomioon läjityspaikan pintaan tulevia puhtaita massoja, joiden vaikutuksesta organotinojen vapautuminen läjityspaikan sedimentistä loppuu todennäköisesti lähes kokonaan. Pitkällä aikavälillä kuormitus meriveteen vähenee alkutilanteesta, koska syvänteeseen sijoitettu sedimentti ei oleellisesti liiku aallokon vaikutuksesta ja pinnassa organotinojen pitoisuudet pienenevät. Riskinarvion johtopäätöksiä ovat: - Merialueen veden ph-arvo on alle 8 ja suolapitoisuus pienehkö, mitkä vähentävät TBT:n liukoisuutta varsinaisiin merivesiin verrattuna. Kohtalaisten suurten pitoisuuksien takia sedimentistä liukenee kuitenkin jonkin verran organotinayhdisteitä, lähinnä tributyylitinaa (TBT) veteen läjitysten yhteydessä. - EU:n vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden ympäristölaatunormin mukainen lyhyen aikavälin enimmäispitoisuus (MAC-EQS) tributyylitinayhdisteille on erittäin pieni ja laskelmien epäedullisimpien oletusten tilanteessa MAC-EQS voi ylittyä satunnaisesti läjityksen aikana läjityspaikalla ja sen lähiympäristössä. Muissa maissa esitettyihin viitearvoihin verrattuna läjityksen aiheuttama TBT-pitoisuuden nousu jäi merkityksettömäksi kaikissa laskentatilanteissa. Kun otetaan huomioon alueen historia (organotinayhdisteiden pitkäaikainen esiintyminen) ja eliöstö, on selvää, että läjitysten vaikutuksesta veteen liukenevien organotinayhdisteiden pitoisuudet jäävät merkityksettömän pieniksi. - Läjitysten jälkeen läjitysalueen sedimentin pinnasta veteen liukenevien tributyylitinayhdisteiden määrä on merkityksettömän pieni. Laskennallinen TBT:n pitoisuus merivedessä nousi enimmillään pohjan lähelläkin vain murto-osaan pitkäaikaisen ympäristölaatunormin (EQS) mukaisesta pitoisuudesta. 9

10 - Pitkällä aikavälillä kuormitus meriveteen vähenee alkutilanteesta, koska läjitysalue on valittu siten, että sedimentti ei liiku eroosion vaikutuksesta. - Riskinarviossa tarkasteltiin kuorittavilta alueilta tulevien eniten kontaminoituneiden massojen läjittämistä. Muissa ruoppausmassoissa haittaaineiden pitoisuudet ja vastaavasti riskit ovat pienempiä. Vaikutus suojelualueisiin Ruopattavista kohteista osa sijoittuu Uudenkaupungin edustan saaristossa sijaitsevalle lintudirektiivin mukaiselle Seksmiilarin Natura alueelle (FI ), jonka läpi väylä kulkee. Läjitysalueista yksi on ko. Natura alueen läheisyydessä väyläalueella Isokarin länsipuolella ja yksi läjitysalue on väyläalueella Seksmiilarin selällä Uudenkaupungin saariston Natura alueen (FI ) läheisyydessä. Rakennustöiden vaikutuksien arvioidaan ulottuvan lievinä ja lyhytaikaisina kyseisille Natura alueille. Vaikutus kalastukseen, virkistyskäyttöön ja vesiliikenteeseen Ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutus kalastoon ja kalastukseen muodostuu lähinnä työnaikaisesta kiintoaineen ja samennuksen leviämisestä sekä työmelusta, jolloin voi ilmentyä ruoppaustyön suorittamisen ajankohdasta riippuen pyydysten likaantumista, kalasaaliiden pienenemistä tai kalojen kudun häiriintymistä. Ammattikalastajille ruoppaustyöstä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa pyritään vähentämään tiedottamalla etukäteen ruoppaus- ja läjitystöistä, jolloin kalastusta vaikutusalueella voidaan välttää. Hakijoiden esitys haittojen estämiseksi ja korvauksiksi Ruoppaustöistä mahdollisesti ammattikalastukselle aiheutuva haitta voidaan korvata vasta jälkikäteen, kun haitat on todettu ja niiden määrä selvitetty esimerkiksi kalataloustarkkailun yhteydessä. Haitat on tarkoituksenmukaisinta korvata kalaistutuksin. 10 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa sekä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kustavin kunnassa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa varanneet tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta. Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille.

11 11 MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että nyt käytettävissä olevat luotaustulokset eivät mitenkään yksiselitteisesti osoita, että Keskileton läjitysalueen merenpohja olisi sellainen sedimentaatiopohja, jolla läjitetyt ruoppausmassat pysyvät. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan matalataajuusluotaustuloksia voidaan tulkita myös siten, että alueen virtausolosuhteet ovat epäedullisia läjittämisen kannalta: sedimentit eivät pysy paikoillaan, vaan kasaantuvat pohjamuotoihin tai kulkeutuvat kauemmaksi. Ympäristökeskus on katsonut, että suunnitellun Keskileton läjitysalueen sopivuutta ruoppausmassojen läjittämiseen tulee selvittää suoritettua perusteellisemmin ennen kuin luvan myöntämisen edellytyksiä voidaan tarkemmin arvioida. Menetelminä tulevat kysymykseen ainakin kaikuluotaus-, pohjasedimentti- ja virtaustutkimukset. Hakijan suunnitelmaan luopua kustannussyistä pilaantuneiden ruoppausmassojen läjittämisestä satamaan Hankoon suunniteltuun läjitysaltaaseen ja läjittää nämä massat Keskileton läjitysalueelle on ympäristökeskus todennut ko. pilaantuneiden ruoppausmassojen sisältävän ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) tason 2 ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Em. massoja tulee pohjan pintakerroksien kuorinnasta väylältä yhteensä viidestä kohdasta m 2 :n alalta, jolloin massoja (kun kuorintasyvyys on 0,5 metriä) tulee yhteensä m 3. Tason 2 ylitykset ovat varsinkin tributyylitinan osalta varsin huomattavia, sataman laiturialueella (kohde 5) jopa kymmenkertaisia. Em. laiturialueella myös raskasmetallipitoisuudet (Cd, Cu ja Ni), sekä PCB-pitoisuudet ylittävät tason 2. Myös etäisimmässä kuorintakohteessa 1, josta kuoritaan m 3, normalisoitu tributyylitinapitoisuus näytteessä oli 900 µg/kg. Sataman laiturialueen kuorintakohteen lisäksi normalisoitu PCB-pitoisuus ylittää tason 2 kuorintakohteessa 2 ja 3. Hakija ei ole esittänyt sellaista työtekniikkaa, jolla em. pilaantuneet kuorintamassat saataisiin läjitettyä Keskileton meriläjitysalueelle niin, ettei läjitettävän hienoaineksen ja siihen sitoutuneen haitallisen aineen hallitsematonta karkailua läjitysalueen ulkopuolelle pääse läjityksen aikana ja sen jälkeen tapahtumaan. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan sellaista työtekniikkaa ei ko. olosuhteissa ole olemassakaan. Ympäristökeskus on katsonut, että kaikki ruopattavat pilaantuneet massat tulee sijoittaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti satamaan rakennettavaan, meriympäristöstä erotettuun läjitysaltaaseen. Vain näin tehtynä voidaan varmistaa, ettei merialueelle muodostu ympäristölle haitallisia aineita sisältäviä päästökohteita. Läjitysaltaan penkereiden rakentamisessa voidaan hyödyntää väylältä louhittavaa kalliota ja muuta penkereen rakenteisiin soveltuvaa kovaa maalajia. Hakemussuunnitelman täydennykseen sisällytetystä Yara Suomi Oy:n laiturilaajennuksesta ympäristökeskus on todennut, että laituritöiden johdosta ruopattavat massat ovat ainakin pinnastaan pilaantuneita (kuorintakohde 5), ja ne on läjitettävä meriympäristöstä erotetta-

12 vaan läjitysaltaaseen. Itse laiturin laajentamissuunnitelmasta ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa. Hepokarin satamaan johtavan väylän leventämisestä (ns. Urpoisen mutka), jota koskeva hakemus on liitetty em. hakemuksen täydennykseen, ympäristökeskus on todennut, että kaikissa ruoppauskohteen näytepisteissä Hepo 1 4 tributyylitinapitoisuudet, sekä näytepisteissä Hepo 3 4 lisäksi eräät raskasmetallipitoisuudet ylittävät ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 mutta eivät tasoa 2. Näiden ruoppausmassojen meriläjitys on arvioitava erikseen, kun tarkoitukseen sopiva läjitysalue on valittu. Ympäristökeskus on katsonut, etteivät väylällä tehtävät ruoppaus- ja louhintatyöt todennäköisesti merkittävästi heikennä Seksmiilarin ja Uudenkaupungin saariston Natura-alueiden luonnonarvoja, kun läjityksiä ei tehdä em. alueille. Lopputoteamuksenaan Lounais-Suomen ympäristökeskus on esittänyt, että hakijan tulee tarkentaa ja täydentää suunnitelmaansa Keskileton läjitysalueen osalta ympäristökeskuksen edellä esittämän mukaisesti ja muutettava suunnitelmaansa pilaantuneiden ruoppausmassojen läjitysalueen osalta niin, että niitä varten tehdään merestä tiiviillä penkereellä erotettu läjitysallas. Jos suunniteltu meriläjitysalue ei sovellu tarkoitukseensa, on hakijan tehtävä vaaditut selvitykset myös vaihtoehtoisilla meriläjitysalueilla. Edellä esitetyistä hakijan täydennyksistä ja muutoksista hakemussuunnitelmaan tulee Länsi-Suomen ympäristölupaviraston pyytää Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto ennen päätöksen antamista. Tässä yhteydessä ympäristökeskus ottaa myös kantaa hanketta koskeviin lupamääräyksiin. 2) Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskus, kalatalouspalvelut on todennut, että Keskileton läjitysalueella tehtyjen matalataajuusluotausten kuvat eivät osoita, että merenpohja olisi sedimentaatioaluetta. Tuloksista ei ole mahdollista erotella eri sedimenttikerroksia eikä päätellä kovan pohjan ja kovettuneen sedimentin päälle kerrostuneen pehmeän sedimentin paksuutta. Paikoitellen kova pohja (kallio) nousee sedimentoituneen kerroksen läpi ja näissä kohdin ei pohjassa ole sedimenttiä. Läjitysalueen soveltuvuudesta pilaantuneiden sedimenttien läjittämiseen selkeämpää näyttöä antavia sedimentti- tai virtaustutkimuksia ei ole tehty. Hakemusta tulee täydentää selvityksellä läjitysalueen soveltuvuudesta laatukriteeritasojen 1 ja 2 väliin sijoittuvien sedimenttien läjittämiseen. Sedimentit, jotka sisältävät haitta-aineita yli laatukriteeritason 2, tulee sijoittaa maalle tai merestä eristettyihin läjitysaltaisiin. Hakemusta tulee täydentää läjitysaltaiden rakentamista ja käyttöä koskevalla suunnitelmalla. Ruoppauksessa tulee käyttää suljettavaa kauhaa, joka estää ruoppausmassan ja sen myötä haitallisten aineiden leviämistä vesiympäristöön kauhan noston aikana. Kalastolle aiheutuvan haitan vuoksi ruop- 12

13 paus- ja läjitystyölle tulee asettaa aikarajoitus siten, ettei töitä saa tehdä välisenä aikana. Kalataloudellisia haittoja tulee tarkkailla TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ammattikalastukselle aiheutuva haitta tulee selvittää ammattikalastajahaastattelun avulla. Yleiselle kalataloushaitalle aiheutuvan haitan suuruutta ja tarvittavan kalatalousmaksun tasoa ei voi hakemuksen tietojen pohjalta arvioida. 3) Uudenkaupungin kalastusalue on todennut, että töiden aloittamislupaa ei tule myöntää, koska silloin käytännössä varsinainen lupa myönnetään valituksista ja syntyvistä vahingoista huolimatta. Kalastusalueen mielestä pilaantuneiden ruoppausmassojen läjittämistä mereen ei missään tapauksessa tule sallia, vaan ne on läjitettävä maalle pengeraltaisiin. Vetoaminen korkeisiin kustannuksiin ei ole hyväksyttävää. Mainitut myrkyt kertyvät kaloihin ja sitä kautta ihmisiin. Kun vuosien päästä todetaan kaloissa rajat ylittäviä ympäristömyrkkypitoisuuksia niin Uudenkaupungin edustan merialueen kalojen käytölle voi tulla rajoituksia, jolloin esim. ammattikalastajat ovat haitankärsijöitä. Läjitysalueet sijaitsevat laivaväylien alla tai välittömässä läheisyydessä. Ne tulee siirtää riittävän etäälle laivaväylistä jolloin laivojen potkureiden pöllytysvaara jää pois ja hienojakoinen ruoppausmassa pysyy paremmin paikoillaan. Jos ruoppausajankohtana vallitsee voimakas virtaus, niin silloin hienojakoinen ruoppausmassa leviää laajalle alueelle virtaussuuntaan ja ympäristöhaittoja esiintyy tavanomaista enemmän. Ruoppaustoiminnasta aiheutuu kalojen lisääntymiselle ja kalastukselle haittaa kaikista varotoimenpiteistä huolimatta. Ruoppausvuosina ja kahtena sen jälkeisenä vuotena on määrättävä kalatalousmaksu. Uudenkaupungin kalastusalue, vesialueenomistajat, eräs kalanjalostaja ja ympäristölupien haltijat kustantavat kalanpoikasten istutuksia vuosittain Uudenkaupungin edustan merialueelle noin edestä. Saatuihin istutustuloksiin vesialueenomistajat ja kalastajat ovat tyytyväisiä. Tätä toimintaa ei saa tärvellä huolimattomilla ruoppauksilla. Uudenkaupungin edustan merialue on kalataloudellisesti erittäin tärkeää ammattikalastusaluetta, josta saadaan arvokkaita kaloja kuten kuhaa, siikaa, ahventa haukea ja silakkaa. Alue kuuluu Vakka-Suomen kalastuspuiston ydinalueeseen, jonka tarkoituksena on säilyttää ja elvyttää mm. ammattimainen kalastus entistä kannattavammaksi, lisäksi kalanjalostus ja kalankasvatus on merkittävä työllistäjä Uudenkaupungin edustalla. Ruoppaustoiminnan ja läjitysten vaikutukset tulee näin ollen ottaa varovaisuusperiaatteita noudattaen, ettei esim. siian ja silakan kutualueita menetetä. Ruoppaukset on suoritettava silloin kun kaloilla ei ole kutuaika. Ruoppaustoiminnan seuraukset tulee selvittää TE-keskuksen hyväksymillä normeilla. Haitankärsijöille on maksettava korvaus ruoppauksen aiheuttamista haitasta ja vahingoista. 13

14 4) Lepäisten osakaskunta (kiinteistötunnus ) on esittänyt vaatimuksenaan, että osakaskunta ei anna lupaa (oikeastaan suostumustaan) ruoppausmassojen läjitykselle Kaskileton läjitysalueelle siltä osin, kun se tapahtuu osakaskunnan vesialueella. Perusteluina on todettu muun muassa, että läjitysalue sijaitsee lavaväylällä ja laivaliikenne aiheuttaa potkurivirtausta häiriten ruoppausmassojen "rauhoittumista". Lisäksi läjitysalueen syvänteissä on voimakkaita pohjavirtauksia, jotka on tutkittava. 5) Vanhankartanon kalastuskunta ( ) on todennut, että massoista ei ole tutkittu fosforia eikä muita ravinteita. Mereen läjitettynä ravinteet leviävät ulkosaaristoon. Kalastuskunta on esittänyt vaihtoehtona saastuneiden ruoppausmassojen meriläjitykselle, että massat läjitetään Yaran satamaan luonnoksen mukaan suunniteltuun, pengerrettyyn ja suodatinkankaalla vuorattuun altaaseen. Tällä ratkaisulla vältyttäisiin kokonaan meriläjitykseltä. Mikäli esitetty pengerrys ei toteudu on kalastuskunta esittänyt, että suunnitelman läjitysalue C siirretään Kirstan väylän väyläalueelle. Kalastuskunta on vaatinut kalataloudellista haittakorvausta ruoppausten vaikutuksista vesistöön. Mikäli seurannassa todetaan pitkäaikaisempaa haittaa, on siitä saatava lisäkorvausta. Kalastuskunnan kokemuksen mukaan ruoppausten vaikutus ympäröivään vesistöön on huomattavasti pitempiaikainen, kun mitä hakemuksessa väitetään. Vanhankartanon kalastuskunta on todennut muilta osin yhtyvänsä Uudenkaupungin kalastusalueen muistutukseen. 6) Putsaaren kalastuskunta ( ) on esittänyt jyrkän vastalauseeen suunnitelmille. Myrkyllisiä ruoppausmassoja ei saa läjittää Putsaaren kalastuskunnan vesialueella sijaitsevalle Keskileton läjitysalueelle, eikä myöskään kalastuskunnan vesialueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle läjitysalue D:lle. Massat tulee läjittää maalle. Putsaaren aukossa vallitsevat voimakkaat virtaukset kuljettaisivat myrkylliset sedimenttiainekset asutuille rannoille ja mataliin vesiin. Samentuvat vedet häiritsisivät kalojen kutualueita ja vaikeuttaisivat kalastusta. Fosforipitoinen kipsiliete likaisi ja rehevöittäisi vesiä. 7) Lyökin kalastuskunta -niminen osakaskunta ja Kurulman kalastuskunta ovat todenneet sijaintinsa olevan Keskileton läjitysalueesta pohjoiseen. Osakaskunta ja kalastuskunta vastustavat Yara Suomi Oy:n satama-altaan ruoppausmassojen läjitystä merialueelle. Satama-altaan pohjamudat sisältävät runsaasti erilaisia ravinteita ja myrkkyjä. Keskileton läjitysalue on keskellä syvännettä ja on erittäin virtainen. Ottaen huomioon virtausten suunnan suurimmaksi osaksi pohjoista kohti, on todennäköistä että saastuneet vedet kulkeutuvat muistuttajien vesialueille. 8) Kuusiston osakaskunta (kiinteistötunnus ) on vaatinut, että lupaa töiden aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei myönnetä ja että ruoppausmassoja ei sijoiteta Keskileton tai Latuskerin (oikeastaan läjitysalue D) läjitysalueille. Perusteluina to- 14

15 detaan valitusmahdollisuuden olevan merkityksetön, jos työt aloitetaan ennen niiden käsittelyä. Keskileton läjitysalue on osa pitkän mallista syvännettä ja se syvenee ulottuen pohjoisen suuntaan Iso Lanholmin ja Verkkoleton välistä. Syvänteen virtausten täytynee olla suuria sen suunnan ollessa merivirtauksiin nähden sama. Raja-arvot ylittävät haitalliset aineet ovat ruopattavien alueiden pehmeässä pintakerroksessa ja se on tarkoitus läjittää syvänteen pohjalle. Käytännössä tämä pehmeä massa leviää ympäristöön läjityksen aikana voimakkaista merivirtauksista johtuen. Peittämisen yhteydessä kova aines uppoaa pehmeään ainekseen. 9) Pohjaisten vesialueen osakaskunta on vaatinut ruoppausmassojen läjittämistä maalle. Lyökistä Seksmiilarin aukolle ulottuva Putsaaren kurkku on leveä salmi, jossa virtaus kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti. Virtaus levittäisi mykkymassat laajalle alueelle. Merialueelle on suunniteltu Vakka-Suomen kalastuspuistoa ja Selkämeren kansallispuistoa. Merialuetta ei saa turmella eikä kalakantaa turmella. 10) Tevaluodon osakaskunnan osakkaat AA, BB ja CC ovat todenneet vastustavansa läjitysalueen valintoja. Maihin läjitys olisi parhain tapa ja seuraavaksi paras olisi läjitys Sandbäckin ulkopuolelle. Muistuttajat toivovat, että kolmea lähintä vesialuetta Keskilettoa, läjitysaluetta D ja läjitysaluetta C ei käytetä. 11) Rintalan osakaskunta on todennut vastustavansa jyrkästi mereen läjitystä. Osakaskunta vaatii ruoppausmassojen tuomista maihin erikseen rajatulle alueelle. 12) Kalannin kunnan luodot osakaskunta on vastustanut töiden aloittamisluvan myöntämistä. Pilaantuneiden ruoppausmassojen läjittämistä mereen ei tule sallia, vaan pilaantuneet ruoppausmassat on läjitettävä maalle pengeraltaisiin. Vetoaminen korkeisiin kustannuksiin ei ole hyväksyttävää. Läjitysalueet tulee siirtää riittävän etäälle laivaväylistä, jolloin laivojen potkureiden pöllytysvaaraa ei ole ja hienojakoinen ruoppausmassa pysyy paikoillaan. Voimakkaat virtaukset ruoppausajankohtana levittävät hienojakoisen massan laajalle. Haitankärsijöille on maksettava korvaus aiheutuvista vahingoista. 13) Uudenkaupungin Ympäristöyhdistys ry on esittänyt, että pilaantuneiden massojen läjittäminen mereen on epäilyttävää vaikka ne tarkoitettaisiinkin eristää puhtaammilla massoilla. Mikäli massoja päätetään kuitenkin läjittää mereen, ei niitä tulisi läjittää väylille, joissa alusten potkurivirrat levittävät haitta-aineet esitettyä laajemmalle. Luontaiset rannikon suuntaiset virtaukset muun muassa suunnitellun Keskileton läjitysalueen tuntumassa vaikuttavat kiintoaineen leviämiseen. Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan on pyrittävä siihen, että läjitysalueet ovat todellisia sedimentaatiopohjia ja pohjan sedimentti vastaa rakenteeltaan läjitettävää sedimenttiä. 15

16 Louheelle on aina käyttöä, joten hakemuksen esitys louheen hyödyntämisestä vain tarpeen mukaan on ihmeteltävä. Hankkeen ilmeisten kalataloudellisten haittojen takia siitä olisi pitänyt järjestää avoin keskustelutilaisuus. On tehtävä kattavat kalasto-, linnusto- ja pohjaeläinselvitykset ennen ruoppaustyön alkua. Hakemuksessa oleva selvitys Naturaarvioinnin tarpeesta on puutteellinen. Yhdistys on vastustanut hakemusta töiden aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaan tulemista. 14 ja 15) DD ja EE ( ) ovat vastustaneet ruoppausjätteiden läjittämistä mereen ja vaativat, että myrkylliset ruoppausjätteet läjitetään maalle. 16 ja 17) FF ja GG ( ) ja HH ( ) ovat vaatineet ettei töidenaloittamislupaa myönnetä ja että ruoppausmassoja ei sijoitetta Putsaaren aukolle oleville Keskiletto- eikä Latuskeri-nimisille läjitysalueille. Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat Kuusiston saaressa. 18) II ja JJ ( , ja ) ovat vastustaneet Yaran satama-altaan ruoppausmassojen läjittämistä mereen. Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat Pohjaisten saaressa lähellä Keskileton läjitysaluetta. 19 ja 20) KK ja LL ( ) ovat todenneet, etteivät hyväksy tällaisen hankkeen toteuttamista loma-asuntonsa ja kalastusalueensa vaikutuspiirissä. Haittana on mm. virkistysarvojen alentuminen ja siitä johtuva paikallinen kiinteistöjen arvon lasku. Muistuttajat ovat vaatineet selvitystä siitä, mikä on kohtuullinen korvaus näiden arvojen alenemisesta. Muistutuksessa on viittaamalla hakijan perusteluun säästää kustannuksissa valtionapujen saamisen ehtona todettu, että tuntuu uskomattomalta että valtionapujen tarkoitus olisi edistää myrkyllisten ruoppausmassojen läjittämistä mereen. Muistuttajat vastustavat myrkyllisten aineiden jälleensijoittamista ja varastoimista mereen ja vaativat myrkkypitoisten ruopatun maa-aineksen siirtämistä maalle siellä asianmukaisesti käsiteltäväksi. Myrkkypitoinen aines on sellaista, jota ei ole muutenkaan sallittua ja kohtuullista kaataa mereen. Muistuttajat ovat vaatineet haittojen kriittisempää selvittämistä ja lisää perusteluja hankkeen toteuttamisen tarpeesta. Muistuttajien kiinteistö sijaitsee Vihtamaan saaressa. 21) MM ( ) on vastustanut jyrkästi hanketta ruoppausjätteiden läjittämisen osalta. Läjittäminen Putsaaren vesialueelle tulee saastuttamaan lähisaarten rannat ja pilaamaan kala- ja uimavedet pitkäksi aikaa. Ruoppausjätteet tulee läjittää maalle. 22) NN ( , ja ) on todennut, ettei Yara Suomi Oy:n satama-altaan läheisyydessä ruopattuja ruoppausjätteitä saa kaataa uudestaan mereen vaan ne on toimitettava mantereelle käsiteltäväksi. Vaatimuksena muistuttaja esittää myös riippumatonta ympäristöselvitystä ja ruoppaushankkeiden toteutuessa korvausta kiinteistöilleen aiheutuvista vahingoista

17 23) OO on vaatinut, ettei töidenaloittamislupaa myönnetä ja ettei ruoppausmassoja sijoiteta Putsaaren aukolla oleville Keskiletto- ja Latuskeri -nimisille läjitysalueille. 24) PP ( ja ) on vaatinut, ettei ruoppausmassoja läjitetä merialueelle. 25) QQ ja RR ( ) ovat vastustaneet töidenaloittamisluvan myöntämistä sekä kuorittavaksi suunniteltujen haitallisia aineita sisältävien massojen ( m 2 :n alueelta) läjittämistä Keskileton läjitysalueelle ja vaatineet, että pilaantuneille massoille rakennetaan erillinen läjitysallas alkuperäisen suunnitelman mukaan. Hakija tulee velvoittaa sedimenttianalyysejä tekemällä varmistamaan arvion saastuneiden massojen määrästä ja laajuudesta. Ruoppaus tulee tehdä sellaisella työmenetelmällä (esim. imuruoppaus), joka minimoi kiintoaineksen leviämisen. Suunnitelma saastuneiden kerroksien peittämiseksi puhtailla ruoppausmassoilla työn edetessä ei ole riittävä, sillä pohjavirtaukset levittävät massoja ennalta arvaamattomasti. Ruoppaus ja massojen levittäminen Keskileton alueella aiheuttavat haittaa muistuttajien kiinteistön virkistyskäytölle. Muistuttajat haluavat esittää myöhemmin korvausvaatimuksia ruoppauksen ja läjityksen aiheuttamista haitoista. 26) SS ( ja osuus kiinteistöyhtymään Päiväkari ) on vaatinut, ettei töidenaloittamislupaa myönnetä ja ettei ruoppausmassoja läjitetä Uudenkaupungin merialueelle 27) TT ( ) on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Saastunut ruoppausmassa on meriläjityskelvotonta ja siis käsiteltävä maalla läjitysaltaisiin sijoittamalla. 28 ja 29) UU ja VV ( , , , ja ) ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Saastunut ruoppausmassa on meriläjityskelvotonta ja siis käsiteltävä maalla läjitysaltaisiin sijoittamalla. 30) XX ( , (1/8 osuus) ja ) on vaatinut, ettei töidenaloittamislupaa myönnetä ja ettei ruoppausmassoja läjitetä merialueelle. 31) YY ( ) on esittänyt, että saastuneet ruoppausmassat tulee poistaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti merestä pysyvästi. Lupaa töiden aloittamiseksi ei tule myöntää. 32) ZZ on todennut, että hakemus on hylättävä siltä osin kuin se koskee Keskiletoksi ja Läjitysalue D:ksi kutsuttuja alueita. Mikäli hakemusta ei välittömästi hylätä, tulee ennen asian ratkaisemista määrätä suoritettavaksi selvitysmenettely ja vähintään kolme vuotta kestävä lisätutkimus läjityksestä aiheutuvien haittojen tutkimiseksi ja esittämään Keskileton ja Läjitysalue D:n välttämättömyys ja mahdolliset vaihtoehdot em. alueiden käyttöönotolle ja käytölle. Edelleen mikäli hakemusta ei hylätä, tulee asia määrätä käsiteltäväksi katselmustoimituksessa vaikutusten ja 17

18 edunmenetysten yksityiskohtaiseksi selvittämiseksi. Mikäli edellä mainittuja vaatimuksia ei hyväksytä, on lupaehdoissa määriteltävä minkä laatuista ja mistä peräisin olevaa ruoppausmassaa läjitysalueelle voidaan läjittää. Massojen laatu ja lähtöpaikka on velvoitettava tarkastamaan ennen läjitystä. Läjitysalueen valmistaminen ja läjitys voidaan sallia arkisin kello ja välisenä aikana ja sen tulee olla kokonaan kielletty heinä- ja elokuussa ja ajankohtina, jolloin väylän käyttö on vilkasta. Läjitystä ja läjitysaluetta on velvoitettava tarkkailemaan ja valvomaan. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin ja valvomaan toimenpiteiden tuloksellisuutta. Vahinko, haitta ja muu edunmenetys, erityisesti läjitysalueiden käytöstä ja olemassaolosta aiheutuva virkistyskäyttöön soveltuvien kiinteistöjen arvon aleneminen, on selvitettävä ja korvattava täysimääräisesti. 33 ja 34) ÅÅ:N oikeudenomistajat/ ÄÄ, ÖÖ ja AAA ( ja ) sekä BBB ja CCC ( , ja ) ovat jättäneet samansisältöiset muistutukset kuin ZZ. 35) DDD on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Perusteluina on muun muassa, että laivakoon kasvua ei voi pitää väylän syventämisen perusteluna herkässä saaristoluonnossa aiheuttamatta vakavia ympäristöongelmia. Riskinarvio osoittaa pitkäaikaisten toimenpiteiden aiheuttamien haittojen kalastolle olevan tuhoisat. 36) EEE ( ja ) on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Saastunut ruoppausmassa on meriläjitykseen kelpaamatonta ja siten se on läjitettävä maalle rakennettavaan läjitysaltaaseen. 37) FFF ja GGG ( ) ovat todenneet muistutuksensa koskevan läjitystä eikä väylän ruoppausta. On vastuutonta läjittää pilaantuneita ruoppausmassoja uusiin sijoituspaikkoihin. Keskileton syvänne on saaristoluonnolle tärkeä ja sinne läjittäminen aiheuttaa korvaamatonta haittaa. Mikäli massoja ei läjitetä maihin, ovat muistuttaneet vaatineet hyvitystä haitasta. Muistuttajien omistukseen kuuluva Verkkoleton saari on Keskileton syvänteen pohjoisosassa. 38) HHH ( ) on todennut kesämökkinsä sijaitsevan Lanholmissa varsin lähellä läjitysaluetta ja on esittänyt läjityksestä luopumista. 39) III on vastustanut ravinnekuormituksen lisäämistä Uudenkaupungin saaristoon, jota suunniteltu läjitys aiheuttaa. Meri ei ole kaatopaikka. 18

19 40) JJJ on vastustanut väylän ja ennen kaikkea satama-altaan niin sanottujen lievästi saastuneiden ruoppausmassojen läjittämistä mereen. 41) KKK ja LLL ( ja ) ovat vastustaneet ruoppausjätteiden läjittämistä Iso-Lannholmin saaren kaakkoispuolelle ja muualle merialueelle. Ruoppausmassat tulee läjittää erilliseen läjitysaltaaseen mantereelle. 42) MMM ja NNN ( ) ovat vastustaneet lupaa aloittaa ruoppaustyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Edelleen muistuttajat ovat vastustaneet hakemuksen täydentämisasiakirjan ( ) mukaan mainittujen kuorittaviksi suunniteltujen ruoppausmassojen (pintaalaltaan n m 2 ja paksuudeltaan 0,5 m:n) levittämistä Keskileton läjitysalueelle. Hakija tulee velvoittaa rakentamaan pilaantuneille massoille erillinen läjitysallas kuten alkuperäisessä hakemuksessa oli esitetty. Hakija tulee velvoittaa ruoppaustöiden edistyessä sedimenttianalyysejä (TBT, PAH, PCB ja raskasmetallit) tekemällä varmistamaan, että arvio saastuneiden massojen määrästä ja laajuudesta pitää paikkansa. Ruoppaus tulee suorittaa sellaisella työmenetelmällä (esim. imuruoppaus), joka minimoi kiintoaineksen leviämisen ympäröivään vesialueeseen. 43 ja 44) OOO, PPP, QQQ, RRR ja SSS ( ) on todennut kiinteistönsä (kooltaan n. 340 ha vesialuetta) sijaitsevan Uudenkaupungin ja Kustavin rajalla Seksmiilarin alueella, joka on yksi Kustavin kunnan Natura alueita. Kiinteistö on ollut vuokrattuna ammattikalastajille 1990-luvulla ja kiinnostaa myös virkistyskalastajia. Muistuttaja on vaatinut, että ennen ruoppausten aloittamista on tehtävä pohjasedimenttejä koskevia tutkimuksia ja ruoppausta ei saa aloittaa ennen kuin ympäristökeskus on saanut kaikki tarvittavat tulokset ja niiden perusteella hyväksynyt suunnitellut toimenpiteet. Natura-alueiden läheisyyteen ei saa läjittää ruoppausjätettä, jossa on suurin osa ns. harmaan alueen massaa. Alueella on tehtävä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama erillinen Natura-arviointi. Haitallisia aineita sisältävät massat täytyy poistaa saasteiden leviämisen minimoivalla menetelmällä (esim. imuruoppauksella tai sulkeutuvalla kauhalla) ja sedimenttien leviäminen estää esim. silttiverholla. Pilaantuneita ruoppausmassoja ei saa läjittää mereen. Mikäli anotut luvat myönnetään, tulee korvata kiinteistön pysyvä kalatalous- ja ympäristöarvojen menetys. 45) TTT ( ) on vastustanut töidenaloittamisluvan myöntämistä ja ennen kaikkea myrkyllisten massojen läjittämistä mereen. Mikäli myrkyt leviävät Lepäisten kalastuskunnan vesille, vaatii muistuttaja kiinteistön arvon alenemasta euron korvausta. 46) UUU ja VVV ( ) vaatinut, että hakemus on hylättävä siltä osin kuin se koskee pilaantuneiden ruoppausmassojen läjittämistä mereen. Ellei hakemusta hylätä heti, tulee ennen asian ratkaisemista määrätä suoritettavaksi selvitysmenettely ja vähintään kolme vuotta kestävä lisätutkimus läjityksestä aiheutuvien haittojen tutkimiseksi. Edelleen mikäli hakemusta ei hylätä, tulee asia määrätä käsiteltäväksi kat- 19

20 selmustoimituksessa vaikutusten ja edunmenetysten yksityiskohtaiseksi selvittämiseksi. Läjitysalueiden käytöstä ja olemassaolosta aiheutuva virkistyskäyttöön soveltuvien kiinteistöjen arvon aleneminen, on selvitettävä ja korvattava täysimääräisesti. 47) XXX on todennut toisaalta väylän ja sataman syventämiset tarpeellisiksi ja toisaalta todennut läjityspaikkojen olevan liian lähellä saaristoa. Ruoppaus ja läjitys melko mataliin lahtiin ja saaristoa lähellä oleviin paikkoihin aiheuttaa pitkäksi aikaa ja ehkä jopa pysyvästi veden likaantumista. Ruoppausmassojen laivaaminen Selkämeren ulapalle, vaikka 10 km ulkosaarista länteen ei aiheuta tuntuvia lisäkustannuksia. 48) YYY ja ZZZ ovat todenneet, että ruoppausjätteet tulee pääsääntöisesti läjittää maalle, eikä lyhytnäköisistä kustannussyistä tule piilottaa arveluttavaa möyhittyä ruoppausmassaa mereen. Uskottavuus koko ympäristöpolitiikkaan horjuu, jos valtio voi tehdä ympäristölle nyt anotun kaltaisia toimia ja yksittäinen kansalainen ei voi edes pestä mattojaan meressä. Läjityksestä mereen suoritettuna aiheutuu muistuttajille haittaa vesialueen veden laadun heikkenemisenä (jopa myrkkypitoisuus todennäköisesti nousee), sameutumisena ja kalastuksen heikkenemisenä. Muistuttajat ovat myös huolissaan naapurinaan asuvien ammattikalastajien toimeentulosta. 49) ÅÅÅ ( ) on todennut ruoppauksesta aiheutuvien saastuneiden ruoppausmassojen läjityksen mereen aiheuttavan muistuttajalle ja kiinteistön myös omistavalle sisarelleen huomattavaa haittaa. Keskileton läjitysalue on muistuttajan kesämökin sijaintisaaren (Lepäinen) läheisyydessä. Suuri osa ruoppausmassasta on saastunutta. Tämä tulee huomattavasti huonontamaan veden laatua ympäristössä, sekä aiheuttamaan vahinkoa kalastukselle. Muistuttaja ei vastusta väylän syventämistä. Mikäli toimenpiteeseen ryhdytään, on se hoidettava asiallisesti läjittämällä saastuneet massat maalle läjitysaltaisiin. Taloudelliset seikat eivät voi olla perusteluna mittavalle ympäristön pilaamiselle. 50) ÄÄÄ ( ) on vastustanut ehdottomasti väylän ruoppaamista, ellei saastunutta maata varastoida meren pohjan sijasta maihin. On erittäin lyhytnäköistä toimia niin kuin nyt on suunniteltu rahan säästämiseksi. Tehdään työ vasta sitten kun on varaa tehdä se saastuttamatta merta enää enempää. 51) ÖÖÖ ( ) on vastustanut suunniteltua hanketta, jossa väylää ruopataan ja ruoppausjätteet läjitetään mereen. Väylän syventäminen sinänsä voi olla tarpeellista, mutta niin kauan, kun jätteitä ei käsitellä asianmukaisesti. Muistuttaja on vastustanut koko hanketta eikä lupaa siihen saa myöntää. 20