Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä

Transkriptio

1 EUROBAROMETRI ERITYISPAINOS Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä Euroopan komission Suomen edustustolle tehty selvitys «Tämä raportti ei edusta Euroopan komission mielipiteitä. Raportissa mahdollisesti ilmenevät mielipiteet ovat yksinomaan raportin kirjoittajan tulkintoja. May 24, 2002 EORG E.E.I.G. 111 rue Colonel Bourg 1140 Brussels - Belgium Tel : +32 / Fax : +32 / info@eorg.be

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 Tutkimuksen toteuttaminen SUOMALAISTEN YLEINEN SUHTAUTUMINEN EUROOPAN UNIONIIN Suomalaisten asennoituminen Euroopan unioniin Suomalaisten asenteet liittyen Euroopan unionin kehittämiseen Suomalaisten käsitys kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin Vertailu muihin EU-maihin SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN EUROOPAN UNIONIN LAAJENTUMISEEN Suomalaisten yleinen kiinnostus ja kontaktit hakijamaihin Suomalaisten tietous hakijamaista ja laajentumisprosessista Suomalaisten asenteet laajentumiseen Suomalaisten käsitys laajentumisen vaikutuksista Suomalaisten asenteiden kehityssuunnat Vertailu muihin EU-maihin SUOMALAISET JA EU-TIEDON LÄHTEET Suomalaisten suosimat EU-tiedon lähteet Suomalaisten mielipiteet EU-tiedotuksen tasosta Suomalaisten EU-tietoa koskevat toivomukset Vertailu muihin EU-maihin JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET

3 1 JOHDANTO Eurobarometri on tutkinut jo useiden vuosien ajan Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisten mielipiteitä Euroopan unionista. Tämä kevättalvella 2002 toteutettu Eurobarometri on järjestyksessä toinen maaraportti. Ensimmäinen raportti käsitteli suomalaisten mielipiteitä eurosta, laajentumisesta ja Euroopan tulevaisuudesta käytävästä julkisesta keskustelusta. Koska raportit ovat sisällöltään erilaiset, ne eivät ole kokonaisuudessaan vertailukelpoisia. Ainoastaan laajentumisen osalta on voitu tehdä vertailua suomalaisten asenteiden kehityksen suhteen viimeisen vajaan vuoden aikana. Tämä raportti tarkastelee suomalaisten yleistä suhtautumista Euroopan unioniin sekä suomalaisten mielipiteitä Euroopan unionin laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä. Raportti tuo esiin suomalaisten yleisen tietouden, asenteet, odotukset ja huolenaiheet kunkin osaalueen kohdalta. Raportissa vertaillaan myös eri ammatti- ja ikäryhmien suhtautumista sekä alueellisia eroja suomalaisten mielipiteissä. Tutkimuksen toteuttaminen Raportti perustuu Suomessa välisenä aikana tehtyyn mielipidetiedusteluun, jossa haastateltiin 1053 yli 14-vuotiasta suomalaista, jotka edustivat sukupuoli-, ikä-, ammatti- ja aluejakaumaltaan edustavaa otosta suomalaisista. Sama mielipidetiedustelu suoritettiin samaan aikaan myös kaikissa muissa Euroopan unionin jäsenmaissa, joten suomalaisten mielipiteitä on mahdollista verrata kansalaismielipiteeseen muissa Euroopan unionin maissa. Mielipidetiedustelu tehtiin Euroopan komission pyynnöstä. Euroopan tasolla sitä koordinoi European Opinion Research Group konsortio, johon kuuluvat INRA (Europe) ja GfK Worldwide. Suomessa haastattelut suoritti Suomen Gallup Oy. Haastattelut suoritettiin henkilökohtaisesti ihmisten kotona maan omalla kielellä. Raportin ensimmäinen luku tarkastelee suomalaisten yleistä suhtautumista Euroopan unioniin. Kuinka tärkeinä suomalaiset pitävät eri Euroopan unionin politiikan aloja? Millä aloilla suomalaiset katsovat Euroopan unionin toimineen tehokkaasti ja millä aloilla vähemmän tehokkaasti? Kuinka suuri suomalaisten mielestä on Suomen vaikutusvalta Euroopan unionissa? Entä mihin suuntaan Euroopan unionia tulisi suomalaisten mielestä kehittää? Luvun lopussa vertaillaan tuloksia muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisten mielipiteisiin. Toisessa luvussa käsitellään suomalaisten tietoutta ja asenteita Euroopan unionin laajentumisprosessia kohtaan. Kuinka kiinnostuneita ja tietoisia suomalaiset ovat hakijamaista? Onko laajentuminen suomalaisten mielestä myönteistä vai kielteistä? Millaista laajentumisaikataulua suomalaiset suosivat? Koska suomalaisten mielipiteitä laajentumisesta kysyttiin jo keväällä 2001 tehtyssä Eurobarometrin erityispainoksessa, vertaillaan tässä raportissa myös suomalaisten laajentumista koskevien mielipiteiden kehitystä. Lisäksi vertaillaan myös tämän luvun osalta suomalaisten mielipiteitä muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisten mielipiteisiin. Kolmannessa luvussa tarkastellaan suomalaisten suhtautumista eri Euroopan unionia koskevan tiedon lähteisiin. Mitä EU-tiedon lähteitä suomalaiset suosivat? Miten suomalaiset arvioivat EU-tiedotuksen tason ja millaisia toivomuksia suomalaisilla EU-tietoa kohtaan on? Kuinka kattavaa EU-tiedotus suomalaisten mielestä on? Lisäksi vertaillaan Suomen tuloksia muissa Euroopan unionin jäsenmaissa saatuihin tuloksiin.

4 2 Raportin johtopäätöksissä on koottu yhteen mielipidetiedustelun keskeisimmät tulokset. Raportti sisältää seuraavat liitteet: Technical specifications (Liite 1), selvitys raportissa käytettävästä ammattiryhmä- ja aluejaottelusta (Liite 2), ja Suomessa haastateltaville esitetyt kysymykset (Liite 3).

5 3 1. SUOMALAISTEN YLEINEN SUHTAUTUMINEN EUROOPAN UNIONIIN Tämänkertaisessa Eurobarometrissa mitattiin suomalaisten yleistä suhtautumista Euroopan unioniin ja sen eri politiikan aloihin Suomalaisten asennoituminen Euroopan unioniin Eurobarometrilla kysyttiin tammi-helmikuussa 2002 suomalaisilta, kuinka kiintyneitä he tuntevat olevansa kotikaupunkiinsa, kotiseutuunsa, Suomeen ja Euroopan unioniin. 95 % suomalaisista ilmoitti olevansa erittäin tai melko kiintynyt Suomeen. Kotiseutuunsa oli erittäin tai melko kiintynyt 87 % suomalaisista ja kotikuntaansa 79 %. Sen sijaan Euroopan unioniin erittäin tai melko kiintynyt tunsi olevansa vain 19 % suomalaisista. 78 % suomalaisista sanoi olevansa ei kovin tai ei lainkaan kiintynyt Euroopan unioniin. Kuinka kiintynyt olette...? Suomeen Kotiseutuunne Kotikaupunkiinne/kuntaanne Euroopan unioniin Erittäin kiintynyt Melko kiintynyt Ei kovin kiintynyt Ei lainkaan kiintynyt Ei osaa sanoa Kuvio 1. - Eurobarometri Suomi Lähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 Naiset ja vanhemmat ikäluokat olivat selvästi muita kiintyneempiä Suomeen, kotiseutuunsa ja kotikuntaansa. Hieman yllättäen myös Euroopan unioniin erittäin kiintyneiden osuus oli vanhemmassa ikäluokassa muita ikäluokkia suurempi. 3,5 % yli 55-vuotiaista ilmoitti olevansa erittäin kiintynyt Euroopan unioniin, kun tulokset muilla ikäluokilla vaihtelivat nollasta 1,3 %:iin. Laskettaessa yhteen ne, jotka sanoivat olevansa erittäin tai melko kiintyneitä Euroopan unioniin nousee vuotiaiden ikäluokka samalle tasolle yli 55- vuotiaiden kanssa. 22,7 % vuotiaista ja 22,5 % yli 55-vuotiaista ilmoitti olevansa erittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin vuotiaista näin vastasi 11,8 % ja vuotiaista 18,9 %. Opiskelijat, eläkeläiset ja johtavassa asemassa olevat olivat muita kiintyneempiä Euroopan unioniin. Opiskelijoista 24 %, eläkeläisistä 21 % ja johtavassa asemassa olevista 21 % sanoi olevansa erittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin. Toimihenkilöistä näin vastasi 17 %, työntekijöistä 17 %, kodista huolehtivista 17 %, itsenäisistä ammatinharjoittajista 14 % ja työttömistä 12 %. Kokoomuksen, SDP:n ja RKP:n kannattajat olivat muita selvästi kiintyneempiä Euroopan unioniin. 36 % RKP:n kannattajista, 28 % SDP:n kannattajista ja 27 % Kokoomuksen kannattajista oli erittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista näin vastasi 15 % ja Keskustan ja Kristillisen liiton kannattajista 12 % Myös alueellisia eroja on havaittavissa ihmisten kiintyvyyden asteessa. Kaupunkilaiset olivat maaseudulla asuvia kiintyneempiä Euroopan unioniin. Kaupungissa asuvista 24,5 % vastasi olevansa erittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin. Pienissä ja keskisuurissa

6 4 kaupungeissa asuvista näin vastasi 19 % ja maaseudulla asuvista 14,4 %. Euroopan unioniin erittäin tai melko kiintyneiden määrä vähenee mentäessä pohjoiseen. Uusimaalaisista 22 %, eteläsuomalaisista 20 %, itäsuomalaisista 16%, välisuomalaisista 16% ja pohjoissuomalaisista 15 % sanoi olevansa erittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin. Talvella 2002 yli puolet (53 %) suomalaisista oli sitä mieltä, että Euroopan unionin jäsenyydestä on huomattavasti tai vähän etua silloin, kun on kysymys Suomen etujen suojelemisesta. 25 % suomalaisista taas oli sitä mieltä, että unionin jäsenyydestä on vähän tai huomattavasti haittaa. Miehistä (55 %) hieman useampi kuin naisista (51 %) piti Euroopan unionin jäsenyyttä etuna. Suuremmissa kaupungeissa asuvista suurempi osa (64 %) piti jäsenyyttä etuna, vaikkakin pienissä ja keskisuurissa tai maaseudulla asuvistakin noin puolet piti Euroopan unionin jäsenyyttä etuna Suomen etuja suojeltaessa. Selviä eroja on havaittavissa pohjoissuomalaisten ja maan muun osan välillä. Vain 42 % pohjoissuomalaisista näkee Euroopan unionin jäsenyydestä olevan huomattavasti tai vähän etua, kun taas uusimaalaisista 60 % on tätä mieltä. Muun maan tulokset vaihtelevat 52 %:sta 55 %:iin. Lisäksi suomalaisia pyydettiin arvioimaan asteikolla myönteisyyttään Euroopan unionia kohtaan. Koko Suomen keskiarvoksi tuli 5.4. Miehet (5.46) olivat hieman naisia (5.38) myönteisempiä suhtautumisessaan Euroopan unioniin. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että mitä nuorempi henkilö, sitä myönteisemmäksi hän arvioi suhtautumistaan Euroopan unionia kohtaan vuotiaiden keskiarvo oli 6.0, kun taas yli 55-vuotiaiden 5.3. Kokoomuksen kannattajat (6.8) ovat selvästi EU-myönteisempiä kuin SDP:n (5.9) ja Keskustan (4.7) kannattajat. Myös alueellisia eroja on EU-myönteisyydessä oheisen kuvio 2:n mukaisesti havaittavissa. Kysyttäessä, ovatko Euroopan unionissa tehtävät päätökset yleensä hyviä vai huonoja Suomelle ja vastaajalle henkilökohtaisesti, piti 28 % suomalaisista päätöksiä yleensä Suomelle ja 22 % itselleen henkilökohtaisesti hyvinä. 24 % suomalaisista taas piti Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä Suomelle ja 20 % itselleen henkilökohtaisesti yleensä huonoina. Molemmissa tapauksissa 36 % suomalaisista piti arviointia kuitenkin riippuvaisena kyseessä olevasta asiasta. Naisista ja miehistä lähes yhtä suuri osa (miehistä 29 % ja naisista 28 %) piti Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä yleensä Suomelle hyvinä. Sen sijaan huonoina niitä Suomelle piti 28 % miehistä ja 21 % naisista vuotiaista Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä piti Suomelle hyvinä 42 %, kun näin vastanneiden osuus muissa ikäluokissa vaihteli 24 %:sta 28 %:iin. Opiskelijat (40 %) ja johtavassa asemassa olevat (34 %) olivat muita enemmän sitä mieltä, että Euroopan unionissa tehtävät päätökset ovat yleensä Suomelle hyviä. Kokoomuksen kannattajista 47 %, SDP:n kannattajista 36 %, Vihreiden kannattajista 32 % ja RKP:n kannattajista 31 % piti Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä Suomelle yleensä hyvinä. Keskustan kannattajista päätöksiä piti yleensä Suomelle hyvinä 23 % ja huonoina 37 %. Uusimaalaisista 32 %, eteläsuomalaisista 28 %, välisuomalaisista 32 % ja itäsuomalaisista 26 % piti Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä yleensä Suomelle hyvinä. Sen sijaan pohjoissuomalaisista näin ajatteli 17 %. 42 % pohjoissuomalaisista piti Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä yleensä Suomelle huonoina. 1 1 = ei lainkaan myönteinen, 10 = erittäin myönteinen

7 5 Käyttäen asteikkoa , kuinka myönteinen olette Euroopan unionia kohtaan? Kokoomuksen kannattajat 6,82 RKP:n kannattajat vuotiaat Suurissa kaupungeissa asuvat SDP:n kannattajat Johtavassa asemassa olevat Opiskelijat Uusimaalaiset Toimihenkilöt Itäsuomalaiset Miehet Pienissä tai keskisuurissa kaupungeissa asuvat Naiset vuotiaat Välisuomalaiset Palvelutyöntekijät Vihreiden kannattajat yli 55-vuotiaat vuotiaat Eläkeläiset Eteläsuomalaiset Pohjoissuomalaiset Itsenäiset ammatinharjoittajat Kodista huolehtivat Maaseudulla asuvat Vasemmistoliiton kannattajat Työttömät Keskustan kannattajat 6,1 6,02 5,94 5,92 5,92 5,85 5,84 5,62 5,47 5,46 5,44 5,42 5,38 5,34 5,33 5,33 5,31 5,3 5,3 5,26 5,22 5,12 5,12 5,09 5,06 5,02 4,92 4,74 keskiarvo Kristillisen liiton kannattajat 3,53 Kuvio 2. - Eurobarometri Suomi Lähde: Haastattelut tammi-helmikuu = ei lainkaan myönteinen, 10 = erittäin myönteinen Kysyttäessä, ovatko Euroopan unionissa tehtävät päätökset yleensä hyviä vai huonoja vastaajalle henkilökohtaisesti, huomataan samansuuntaisia eroja eri ryhmien välillä kuin kysyttäessä, ovatko päätökset hyviä vai huonoja Suomelle. Itselleen henkilökohtaisesti päätöksiä pitävät yleensä hyvinä erityisesti nuoret vuotiaista 35 % piti Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä yleensä itselleen hyvinä. Muissa ikäryhmissä niitä piti hyvinä % vastaajista. Kokoomuksen (36 %), SDP:n (31 %) ka RKP:n (30 %) kannattajat pitävät muita enemmän Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä itselleen henkilökohtaisesti hyvinä, kun taas Keskustan kannattajista näin vastasi 18 %. 32 % Keskustan kannattajista pitää Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä yleensä itselleen huonoina. Kaupungeissa asuvat (25 %) ja pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa asuvat (23 %) pitivät Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä itselleen henkilökohtaisesti muita enemmän yleensä hyvinä. Maaseudulla asuvista hyvinä päätöksiä itselleen piti 28 % ja huonoina 25 %. Välisuomalaiset olivat kaikista eniten sitä mieltä, että Euroopan unionissa tehtävät päätökset ovat heille henkilökohtaisesti yleensä hyviä (34 %). Uusimaalaisista tätä mieltä oli 20 %, eteläsuomalaisista 22 %, itäsuomalaisista 17 % ja pohjoissuomalaisista 16 %. Pohjoissuomalaisista 36 % oli sitä mieltä, että Euroopan unionissa tehtävät päätökset ovat yleensä huonoja heille henkilökohtaisesti. Muissa osissa maata osuudet vaihtelivat Uudenmaan 14 %:sta Väli-Suomen 24 %:iin.

8 6 Ovatko Euroopan unionissa yhteisesti tehtävät päätökset mielestänne yleensä Teille henkilökohtaisesti hyviä vai huonoja? Miehet Naiset vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 55-vuotiaat Maaseudulla asuvat Hyviä Huonoja Pienissä tai keskisuurissa kaupungeissa asuvat Suurissa kaupungeissa asuvat Uusimaalaiset Eteläsuomalaiset Itäsuomalaiset Välisuomalaiset Pohjoissuomalaiset Kuvio 3. - Eurobarometri Suomi Lähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Riippuu asiasta" ja "Ei osaa sanoa" eivät näy kuviossa Suomalaisia pyydettiin myös nimeämään kaksi Euroopan unionin myönteisintä ja kaksi kielteisintä puolta. 41 % suomalaisista piti yhteistä eurooppalaista valuuttaa, euroa, Euroopan unionin myönteisimpänä puolena, 28 % vapaata matkustamista ja 12 % talouskasvua, vahvaa taloutta ja vapaita markkinoita. Euroopan unionin kielteisimpinä puolina suomalaiset pitivät hidasta päätöksentekoa ja raskasta byrokratiaa (21 %), kansallisten rahayksiköiden puuttumista (17 %), sitä, etteivät EU-säännöt vastaa Suomen intressejä (17 %) sekä lisääntyvää rikollisuutta, turvattomuutta ja huumeiden kuljetusta ja käyttöä (16 %). Euroopan unionin myönteisimpiä ja kielteisimpiä puolia kysyttäessä on huomattava niiden henkilöiden huomattava määrä, jotka eivät osanneet nimetä yhtään hyvää tai huonoa puolta. Heidän osuutensa oli myönteisiä puolia kysyttäessä 42 % ja kielteisiä puolia kysyttäessä 40 %. Lisäksi 13 % sanoi, ettei Euroopan unionilla ole ollenkaan myönteisiä puolia ja 6 %, ettei sillä ole kielteisiä puolia. Suomalaisia pyydettiin myös arvioimaan, onko Euroopan unionin ollut tehokasta vai ei tehokasta eri politiikan aloilla. Suomalaiset kritisoivat Euroopan unionin toimintaa tehottomaksi erityisesti köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa kamppailussa, työttömyyden vastaisessa kamppailussa, elintarvikkeiden laadun takaamisessa ja järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden vastaisessa kamppailussa. Erittäin tai melko tehokkaaksi suomalaiset taas kiittelevät Euroopan unionin toimintaa erityisesti euron käyttöönotossa, rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä Euroopassa ja taloudellisen kasvun tukemisessa. Tarkat jakaumat käyvät ilmi oheisesta kuviosta 4. Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista taistelua kritisoivat tehottomaksi erityisesti suurissa kaupungeissa asuvat (59 % vastasi ei kovin tehokasta tai ei lainkaan tehokasta), palvelutyöntekijät (60 %), kodista huolehtivat (65 %), mutta myös johtajat (67 %). Alueellisesti itäsuomalaiset (60 %) ja uusimaalaiset (55 %) kritisoivat eniten Euroopan unionin toimintaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa taistelussa ei kovin tehokkaaksi tai ei lainkaan tehokkaaksi.

9 7 Kertokaa kunkin seuraavan alan kohdalla, onko Teistä Euroopan unionin toiminta ollut...? Euroopan yhteisvaluutan, euron, menestyksekäs käyttöönotto Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden vastainen kamppailu Rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen Euroopassa Yksilön oikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisen takaaminen Euroopassa Elintarvikkeiden laadun takaaminen Kuluttajasuoja ja muiden tuotteiden laadun takaaminen Työttömyyden vastainen kamppailu Ympäristönsuojelu Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäitymisen vastainen kamppailu Taloudellisen kasvun tukeminen Laittoman maahanmuuton vastainen kamppailu Lähentyä Euroopan kansalaisia, esimerkiksi tiedottamalla enemmän Euroopan unionista, sen poliitikoista ja toimielimistä Euroopan unionin poliittisen ja diplomaattisen merkityksen puolustaminen ympäri maailmaa Euroopan unionin toimielinten ja niiden työtapojen uudistaminen Uusien jäsenmaiden mukaanottaminen Erittäin tehokasta Melko tehokasta Ei kovin tehokasta Ei lainkaan tehokasta Kuvio 4. - Eurobarometri Suomi Lähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Ei osaa sanoa" ei näy kuviossa Yli puolet suomalaisista lähes kaikissa ikäryhmissä kritisoi Euroopan unionin toimintaa työttömyyden vastaisessa kamppailussa ei kovin tai ei lainkaan tehokkaaksi. Nuorimmassa ikäryhmässä vuotiaat näin vastasi kuitenkin vain 37 %. 53 % heistä pitää Euroopan unionin työttömyyden vastaista kamppailua erittäin tai melko tehokkaana. Ammattiryhmistä Euroopan unionin työttömyyden vastaista kamppailua kritisoivat kodista huolehtivat (62 % pitää sitä ei kovin tai ei lainkaan tehokkaana) ja kuten odottaa saattaa työttömät (60 %). Kristillisen liiton kannattajista erittäin huomattava osa (83 %) pitää Euroopan unionin työttömyyden vastaista kamppailua ei kovin tai ei lainkaan tehokkaana. RKP:n kannattajat taas pitävät Euroopan unionin toimintaa tällä alalla varsin tehokkaana. 71 % heistä vastasi työttömyyden vastaisen kamppailun olevan erittäin tai melko tehokasta. Alueellisesti uusimaalaiset (58 %) ja itäsuomalaiset (59 %) pitivät eniten Euroopan unionin toimintaa työttömyyden vastaisessa kamppailussa ei kovin tai ei lainkaan tehokkaana. Muilla alueilla näin vastanneiden osuus oli hieman alle puolet. Ammattiryhmistä piti euron menestyksekästä käyttöönottoa erittäin tai melko tehokkaana erityisesti opiskelijat ja toimihenkilöt (85 %), palvelutyöntekijät (84 %), itsenäiset ammatinharjoittajat (82 %) ja johtavassa asemassa olevat (80 %). RKP:n kannattajista 94 % ja kokoomuksen kannattajista 93 % oli tätä mieltä. Alueellisesti suomalaisten mielipiteet euron menestyksekkään käyttöönoton tehokkuudesta eivät juurikaan eronneet.

10 8 69 % suomalaisista miehistä ja 63 % suomalaisista naisista vastasi, että Euroopan unionin toiminta on ollut erittäin tai melko tehokasta rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä Euroopassa. Erityisesti nuoremmat ikäluokat vuotiaat (77 %) ja vuotiaat (69 %)olivat tätä mieltä. Vanhemmissa ikäluokissa sitä piti erittäin tai melko tehokkaana %. Myös erityisesti RKP:n (84 %), Kokoomuksen (80 %) ja Vihreiden (76 %) kannattajat olivat tätä mieltä. Taloudellisen kasvun tukemisessa Euroopan unionin katsoi toimineen erittäin tai melko tehokkaasti 62 % suomalaisista miehistä ja 57 % suomalaisista naisista. Erityisesti nuoret vuotiaat (69 %) ja opiskelijat (68 %) olivat tätä mieltä. RKP:n kannattajista jopa 90 % katsoi Euroopan unionin toimineen erittäin tai melko tehokkaasti taloudellisen kasvun tukemisessa. Kokoomuksen kannattajista näin ajatteli 75 %, SDP:n kannattajista 66 % ja Keskustan kannattajista 61 %, kun taas Kristillisen liiton kannattajista näin ajatteli vain 49 % ja Vasemmistoliiton kannattajista 47 %. Alueiden välisistä eroista voidaan todeta, että itäsuomalaisista 50 % katsoi Euroopan unionin toimineen erittäin tai melko tehokkaasti taloudellisen kasvun tukemisessa, kun luku muilla alueilla oli % Suomalaisten asenteet liittyen Euroopan unionin kehittämiseen Eurobarometrilla kysyttiin myös suomalaisten suhtautumista Euroopan unionin kehittämiseen. Kysymykseen, minkä asioiden pitäisi olla Euroopan unionin toiminnassa ensisijaisia ja minkä ei, vastasivat suomalaiset oheisen kuvion 5. mukaisesti. Kertokaa kustakin seuraavasta asiasta, pitäisikö sen mielestänne olla ensisijainen tavoite vai ei (% suomalaisista) Rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen Euroopassa 89 7 Työttömyyden vastainen kamppailu Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden vastainen kamppailu Elintarvikkeiden laadun takaaminen Yksilön oikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisen takaaminen Euroopassa Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäitymisen vastainen kamppailu Ympäristönsuojelu Kuluttajasuoja ja muiden tuotteiden laadun takaaminen Euroopan yhteisvaluutan, euron, menestyksekäs käyttöönotto Taloudellisen kasvun tukeminen Laittoman maahanmuuton vastainen kamppailu Lähentyä Euroopan kansalaisia, esimerkiksi tiedottamalla enemmän Euroopan unionista, sen poliitikoista ja toimielimistä Euroopan unionin toimielinten ja niiden työtapojen uudistaminen Euroopan unionin poliittisen ja diplomaattisen merkityksen puolustaminen ympäri maailmaa Uusien jäsenmaiden mukaanottaminen Kuvio 5. - Eurobarometri Suomi Lähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 Ensisijainen Ei ensisijainen "Ei osaa sanoa" ei näy

11 9 Yli 80 % suomalaiset pitää Euroopan unionin toiminnassa ensisijaisina rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä Euroopassa, työttömyyden sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden vastaista kamppailua, elintarvikkeiden laadun takaamista, yksilön oikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisen takaamista Euroopassa, köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista kamppailua ja ympäristönsuojelua. Sen sijaan Euroopan unionin toimielinten ja niiden työtapojen uudistamista, Euroopan unionin poliittisen ja diplomaattisen merkityksen puolustamista ympäri maailman ja uusien jäsenmaiden mukaanottamista suomalaiset pitävät vähiten ensisijaisina. Työttömyyden vastainen kamppailu oli ensisijaista suuremmalle osalle maaseudulla ja pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa asuville suomalaisille kuin suurissa kaupungeissa asuville. Kaikista ammattiryhmistä työttömyyden vastaista kamppailua piti ensisijaisena noin 85 % paitsi johtavassa asemassa olevista, joista 77 % oli tätä mieltä. Alueellisesti itäsuomalaiset pitivät eniten työttömyyden vastaista kamppailua ensisijaisena (92 %). Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden vastainen kamppailu oli ensisijaista hieman yllättäen suuremmalle osalle maaseudulla (89 %) ja pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa asuville (85 %) kuin suurissa kaupungeissa asuville (74 %). Alueista itäsuomalaiset (95 %) pitivät tätä eniten ensisijaisena. Elintarvikkeiden laadun takaamista pitävät Euroopan unionin ensisijaisena tavoitteena erityisesti naiset (85 %), yli 55-vuotiaat (86 %) ja maaseudulla asuvat (88 %). Alueellisesti oli elintarvikkeiden laadun takaaminen ensisijaista erityisesti itäsuomalaisille, joista 91 % oli tätä mieltä. Uusimaalaisista 83 %, välisuomalaisista 83 % ja eteläsuomalaisista 81 % piti tätä myös ensisijaisena. Pohjois-Suomessa hieman pienempi osa, 73 %, piti elintarvikkeiden laadun takaamista Euroopan unionin ensisijaisena tavoitteena. Yksilön oikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisen takaamista Euroopassa piti ensisijaisena 96 % Kristillisen liiton kannattajista 90 % RKP:n kannattajista ja 88 % sekä SDP:n että Kokoomuksen kannattajista. Vihreiden kannattajista sitä piti ensisijaisena 85 % ja Keskustan kannattajista 80 %. Alueellisesti pohjoissuomalaiset painottivat vähiten (75 %) yksilön oikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisen takaamista Euroopan unionin toiminnassa. Naiset painottivat miehiä enemmän köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen kamppailun ensisijaisuutta. Naisista 84 % ja miehistä 77 % mainitsi tämän ensisijaiseksi Euroopan unionin toiminnassa. Maaseudulla ja pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa asuvista yli 80 % piti tätä ensisijaisena, kun suurissa kaupungeissa asuvista vain 70 %. Ammattiryhmistä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista taistelua piti Euroopan unionin toiminnassa ensisijaisena erityisesti itsenäiset ammatinharjoittajat (91 %), opiskelijat (85 %), eläkeläiset (83 %) ja työttömät (80 %). Erityisesti Kristillisen liiton (93 %), RKP:n (92 %), Vasemmistoliiton (88 %) ja Vihreiden (87 %) kannattajat pitivät asiaa ensisijaisena kuten myös itä- (88 %) ja välisuomalaiset (87 %). Ympäristönsuojelun ensisijaisuutta painottivat naiset (85 %), vuotiaat (82 %), yli 55- vuotiaat (81 %) sekä Kristillisen liiton (93 %) ja Vihreiden (90 %) kannattajat. Maantieteellisesti ympäristönsuojelua pitivät Euroopan unionin toiminnassa ensisijaisena tavoitteena erityisesti uusimaalaiset (85 %), välisuomalaiset (82 %) ja itäsuomalaiset (81 %).

12 10 Sekä miehistä että naisista huomattava osa (miehistä 74 % ja naisista 72 %) ei pidä uusien jäsenmaiden mukaanottamista ensisijaisena. Kaikissa muissa ikäluokissa noin ¾ suomalaisista ei pidä uusien jäsenmaiden mukaanottamista ensisijaisena, paitsi vanhimmassa yli 55- vuotiaiden ikäluokassa, jossa 67 % ei pidä laajentumista ensisijaisena. Yli 55-vuotiaista myös suurempi osa (27 %) kuin muista ikäluokista pitää laajentumista ensisijaisena. Hieman yllättäen johtavassa asemamassa olevissa on eniten (81 %) niitä, jotka eivät pidä uusien jäsenmaiden mukaanottamista ensisijaisena. Toiseksi eniten (79 %) näin vastasivat työttömät. Eniten laajentumista pitävät ensisijaisena eläkeläiset (27 %). Kristillisen liiton (93 %), Vasemmiston (82 %), Vihreiden (81 %) ja Keskustan (81 %) kannattajissa on eniten niitä, jotka eivät pidä laajentumista ensisijaisena. Uusien jäsenmaiden mukaan ottamiseen myönteisimmin suhtautuvien RKP:n kannattajienkin keskuudessa kuitenkin suurin osa (55 %) ei pidä sitä ensisijaisena. Alueelliselta kannalta katsoen pohjoissuomalaiset ovat eniten (83 %) sitä mieltä, että uusien jäsenmaiden mukaanottaminen ei ole Euroopan unionin toiminnassa ensisijainen tavoite. Kysyttäessä, onko Euroopan unioni nykyään menossa oikeaan vai väärään suuntaan, katsoi 40 % suomalaisista Euroopan unionin menevän oikeaan suuntaan. 15 % piti suuntaa vääränä. Niiden henkilöiden osuus (45 %), jotka eivät pystyneet suoraan valitsemaan oikean ja väärän suunnan välillä ja jotka eivät osanneet sanoa, on kuitenkin huomattava. Onko Teistä Euroopan unioni nykyään menossa oikeaan vai väärään suuntaan? Oikeaan suuntaaan Väärään suuntaan Ei oikeaan eikä väärään suuntaan Kuvio 6. - Eurobarometri Suomi Lähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 Toisinaan oikeaan, toisinaan väärään suuntaan Ei osaa sanoa % suomalaisista Miehistä (43 %) suurempi osa kuin naisista (36 %) oli sitä mieltä, että Euroopan unioni on nykyään menossa oikeaan suuntaan. Tätä mieltä olivat eniten myös vuotiaat (55 %), opiskelijat (51 %) sekä johtavassa asemassa olevat (45 %). Puoluepoliittisesti katsottuna Kokoomuksen (57 %), SDP:n (53 %) ja RKP:n (52 %) olivat eniten sitä mieltä, että Euroopan unioni on menossa oikeaan suuntaan. Ainoastaan Kristillisen liiton kannattajista suurempi osuus katsoi Euroopan unionin olevan menossa väärään kuin oikeaan suuntaan. Sen kannattajista 38 % katsoi Euroopan unionin olevan menossa väärään ja 28 % oikeaan suuntaan. Myös Keskustan kannattajista huomattava osa (24 %) katsoi Euroopan unionin olevan menossa väärään suuntaan. Euroopan unionin katsoi olevan menossa oikeaan suuntaan suurempi osa suurissa kaupungeissa asuvista (50 %) kuin pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa (41 %) tai maaseudulla (32 %) asuvat. Uusimaalaiset (45 %) ja välisuomalaiset (46 %) olivat eniten sitä mieltä, että Euroopan unioni on nykyään menossa oikeaan suuntaan.

13 11 Niiden henkilöiden osuus, jotka katsoivat Euroopan unionin olevan menossa väärään suuntaan oli suurin Pohjois-Suomessa (21 %) Suomalaisten käsitys kansalaisten ja Suomen vaikutusmahdollisuuksista Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin Suomalaiset eivät kyselyn perusteella usko kovinkaan paljon omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. 82 % suomalaisista oli sitä mieltä, että hänen itsensä kaltaisilla ihmisilla on vain hyvin vähän tai ei lainkaan vaikutusvaltaa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Suomen vaikutusmahdollisuuksiin uskottiin hieman enemmän, sillä 52 % suomalaisista uskoo Suomella olevan jonkin verran ja 7 % erittäin paljon tai paljon vaikutusvaltaa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Kuinka paljon vaikutusvaltaa Suomella/meidän kaltaisilla ihmisillä on Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin? (% suomalaisista) 52,4 Suomen vaikutusvalta Euroopan unionissa Meidän kaltaisten ihmisten vaikutusvalta Euroopan unionissa 34,9 39,9 41,6 13,8 0,3 0,1 6,6 2,8 3,8 2,0 1,9 Erittäin paljon vaikutusvaltaa Paljon vaikutusvaltaa Jonkin verran vaikutusvaltaa Hyvin vähän vaikutusvaltaa Ei lainkaan vaikutusvaltaa Ei osaa sanoa Kuvio 7. - Eurobarometri Suomi Lähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 Naiset uskoivat miehiä enemmän Suomen vaikutusmahdollisuuksiin Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. 62 % naisista ja 56 % miehistä oli sitä mieltä, että Suomella on paljon tai jonkin verran vaikutusvaltaa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Ikäluokkien välillä eroja sen sijaan ei juuri ollut. Suurissa kaupungeissa asuvat uskovat Suomen vaikutusmahdollisuuksiin Euroopan unionissa huomattavasti maaseudulla ja pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa asuvia enemmän. Ammattiryhmistä johtavassa asemassa olevat uskovat selvästi eniten Suomen vaikutusmahdollisuuksiin. Alueiden välillä ei tässä asiassa juurikaan ole eroja, vaikkakin itäsuomalaiset näkevät Suomen vaikutusmahdollisuudet Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin hieman pessimistisemmin kuin muut muilla alueilla asuvat. Miesten ja naisten välillä ei juuri ollut eroja suhtautumisessa itsensä kaltaisten ihmisten vaikutusvaltaan Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, sitä enemmän he uskovat itsensä kaltaisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksiin Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. 55-vuotiaista 49 % on sitä mieltä, että hänen itsensä kaltaisilla ihmisillä ei ole ollenkaan vaikutusvaltaa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin, kun taas vuotiaista näin ajattelee 32 %. Puolueista Kristillisen liiton kannattajat

14 12 uskoivat vaikutusmahdollisuuksiinsa Euroopan unionissa vähiten, kun taas RKP:n kannattajat uskoivat siihen eniten. Maaseudulla asuvat uskoivat hieman vähemmän itsensä kaltaisten ihmisten vaikutusvaltaan Euroopan unionissa kuin pienissä ja keskisuurissa ja suurissa kaupungeissa asuvat. Pohjoissuomalaisista taas muita alueita pienempi osa (67 %) uskoi itsensä kaltaisilla ihmisillä olevan vähän tai ei ollenkaan vaikutusvaltaa. Pohjoissuomalaisista myös muita alueita suurempi osa uskoi itsensä kaltaisilla ihmisillä olevan jonkin verran (22 %) tai paljon (10 %) vaikutusvaltaa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Kenellä suomalaiset sitten uskovat olevan vaikutusvaltaa Euroopan unionissa? Eniten suomalaiset uskovat olevan vaikutusvaltaa EU-instituutioilla, Euroopan komissiolla ja Euroopan parlamentilla. Puolet suomalaisista uskoo kansallisilla hallituksilla olevan eniten vaikutusvaltaa Euroopan unionin päätöksenteossa. Kansalaisten vaikutusvaltaan uskoi vain noin 5 % suomalaisista. Kyselyn tuloksessa on kuitenkin ristiriitaa siinä mielessä, että Euroopan parlamentin jäsenet ovat kansalaisten valitsemia. Kenellä seuraavista mielestänne on eniten vaikutusvaltaa Euroopan unionin päätöksenteossa? Euroopan komissiolla 85 Euroopan parlamentilla 79 Kansallisilla hallituksilla 49 Liike-elämällä 34 Lobbaajilla (etujärjestöjen tai muiden sellaisten "käytäväpoliitikoilla") 20 Kansalaisilla 5 Ammattiliitoilla 4 % suomalaisista Kuvio 8. - Eurobarometri Suomi Lähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 Nuorin ikäluokka, vuotiaat ja vanhin ikäluokka, yli 55-vuotiaat uskoivat hieman muita enemmän kansalaisten vaikutusvaltaan Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Samat ryhmät uskoivat eniten myös kansallisten hallitusten vaikutusvaltaan. Liike-elämän vaikutusvaltaan uskoivat eniten miehet (38 %), vuotiaat (42 %), työttömät (42 %) ja johtavassa asemassa olevat (39 %). Miehet uskoivat myös naisia enemmän etujärjestöjen - lobbareiden - vaikutusvaltaan. Kodista huolehtivat (10 %) ja opiskelijat (9 %) uskoivat eniten kansalaisten vaikutusvaltaan. Kansallisen hallituksen vaikutusvaltaan uskoo noin 50 % kaikista ammattiryhmistä. Työttömistä kuitenkin vain 29 % uskoo hallitusten vaikutusvaltaan. Vasemmistoliiton kannattajista uskoo muita suurempi osa kansalaisten vaikutusvaltaan Euroopan unionin päätöksenteossa. RKP:n, SDP:n ja Kokoomuksen kannattajista taas muita ryhmiä useampi uskoo kansallisten hallitusten vaikutusvaltaan. Maaseudulla asuvat uskoivat muita hieman vähemmän kansalaisten vaikutusvaltaan Euroopan unionin päätöksenteossa.

15 13 Pohjoissuomalaiset uskovat hieman muilla alueilla asuvia enemmän kansalaisten vaikutusvaltaan. Pohjois- ja itäsuomalaiset uskovat muita enemmän kansallisten hallitusten vaikutusvaltaan. Uusimaalaiset ja eteläsuomalaiset taas uskovat muita enemmän liike-elämän vaikutusvaltaan Euroopan unionin päätöksenteossa. Lobbaajien vaikutusvaltaan uskotaan eniten Uudellamaalla ja Väli-Suomessa ja vähiten Pohjois-Suomessa. Suomalaisia pyydettiin myös nimeämään kolme Euroopan unionin jäsenmaata, jolla he arvioivat olevan eniten vaikutusvaltaa Euroopan unionissa. Saksa ja Ranska olivat suomalaisten mielestä ylivoimaisia vaikutusvallaltaan. 86% suomalaisista mainitsi Saksan ja 84 % Ranskan. Suomea piti kolmen Euroopan unionin vaikutusvaltaisimman jäsenmaan joukossa 3 % suomalaisista. Millä jäsenvaltiolla arvioisitte olevan eniten vaikutusvaltaa Euroopan unionissa? Saksa Ranska Yhdistynyt Kuningaskunta Italia Belgia Espanja Itävalta Luxemburg Suomi Alankomaat % suomalaisista Tanska Kreikka Portugali Ruotsi Irlanti Kuvio 9. - Eurobarometri Suomi Lähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Ei mikääan" ja "Ei osaa sanoa" ei näy kuviossa Erityisesti miehet pitivät Saksan ja Ranskan vaikutusvaltaa ylivoimaisina. Naisten vastaukset jakaantuivat hieman enemmän eri maiden kesken. Naiset myös uskoivat hieman miehiä enemmän Suomen vaikutusvaltaan. Suurissa kaupungeissa asuvat olivat muita enemmän vakuuttuneita Saksan ja Ranskan vaikutusvallasta Euroopan unionissa. Työttömät taas uskoivat muita enemmän Suomen vaikutusvaltaan Euroopan unionissa. Saksan vaikutusvallasta olivat vakuuttuneita erityisesti johtavassa olevat ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Puolueiden kannattajista SDP:n ja RKP:n kannattajat uskoivat muita hieman enemmän Suomen vaikutusvaltaan, kun taas Kokoomuksen ja Kristillisen liiton kannattajat olivat muita vakuuttuneempia Saksan vaikutusvallasta. Itäsuomalaiset uskoivat muita enemmän Suomen vaikutusvaltaan Euroopan unionissa, kun taas Saksan vaikutusvaltaan uskoivat erityisesti uusimaalaiset ja pohjoissuomalaiset. Kysyttäessä, millä maalla suomalaisten mielestä on vähiten vaikutusvaltaa Euroopan unionissa, sai Suomi ylivoimaisesti eniten mainintoja. 52 % suomalaisista mieltää Suomen yhdeksi kolmesta vähiten vaikutusvaltaa omaavasta Euroopan unionin jäsenmaasta. Seuraavaksi vähiten vaikutusvaltaa suomalaisten mielestä on Irlannilla ja Portugalilla.

16 14 Millä jäsenvaltiolla arvioisitte olevan vähiten vaikutusvaltaa Euroopan unionissa? Suomi Irlanti Portugali Kreikka Ruotsi Luxemburg Tanska Itävalta Alankomaat Espanja % suomalaisista Belgia Italia Yhdistynyt Kuningaskunta Saksa Ranska 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Kuvio Eurobarometri Suomi Lähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Ei mikään" ja "Ei osaa sanoa" ei näy kuviossa Suomen mainitsivat miehet hieman useammin kuin naiset. Ikäryhmistä erityisesti vuotiaat uskoivat Suomen kuuluvan kolmen vähiten vaikutusvaltaa omaavan Euroopan unionin jäsenmaan joukkoon. Maaseudulla ja pienissä tai keskisuurissa kaupungeissa asuvat pitävät myös suurissa kaupungeissa asuvia enemmän Suomea kolmen vähiten vaikutusvaltaa omaavan jäsenmaan joukkoon kuuluvana. Puolueista erityisesti Kristillisen liiton, Keskustan, Vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajat pitävät Suomea yhtenä vähiten vaikutusvaltaa omaavista Euroopan unionin jäsenmaista. Tätä mieltä ovat myös pohjoissuomalaiset ja välisuomalaiset. Kyselyssä kansalaisille esitettiin joukko väittämiä, joista heitä pyydettiin kertomaan, ovatko he samaa mieltä vai eri mieltä väittämistä. Tulokset käyvät ilmi seuraavasta kuviosta 11. Suomalaiset uskovat suurimmilla ja alkuperäisillä jäsenmailla olevan muita enemmän vaikutusvaltaa Euroopan unionissa. 59 % suomalaisista uskoi kuitenkin, että Suomenkin äänellä on merkitystä Euroopan unionissa. 63 % suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomella on nykyisin enemmän vaikutusvaltaa Euroopan unionissa kuin kymmenen vuotta sitten. On kuitenkin huomattava, että kysymyksen asettelu on Suomen kohdalta hieman huonosti valittu, sillä kymmenen vuotta sitten Suomi ei vielä ollut Euroopan unionin jäsenmaa. Omaan vaikutusvaltaansa Euroopan unionissa suomalaiset eivät näytä uskovan kovinkaan paljon. 22 % suomalaisista uskoi omalla äänellään olevan merkitystä Euroopan unionissa. 74 % taas ei siihen uskonut. Suurin osa suomalaisista ei myöskään katso suomalaisten Euroopan unionin kokouksiin osallistuvien ministerien edustavan omia näkemyksiään. Suomalaiset mieltävät kuitenkin Euroopan unionissa tehtävien päätöksien vaikuttavan omaan elämäänsä. 65 % suomalaisista oli eri mieltä väittämästä, että Brysselissä tehtävät päätökset eivät vaikuta häneen. Euroopan unionin toimintatavat eivät myöskään ole suomalaisille täysin selviä. 37 % suomalaisista sanoi ymmärtävänsä Euroopan unionin toimintatapoja, kun taas 54 % suomalaisista ei niitä ymmärrä.

17 15 Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavista väittämistä? (% suomalaisista) Suurimmilla mailla on eniten valtaa Euroopan unionissa Alkuperäisillä perustajajäsenvaltioilla on eniten valtaa Euroopan unionissa Suomi on nykyään vaikutusvaltaisempi Euroopan unionissa kuin kymmenen vuotta sitten Suomen äänellä on merkitystä Euroopan unionissa Eurooppalaiset säännöt on tehty suuryrityksiä varten, ei minunlaisiani ihmisiä varten Suurin osa minuun vaikuttavista laeista tehdään nykyisin Brysselissä Suomi tulee tulevaisuudessa olemaan vaikutusvaltaisempi Euroopan unionissa Ymmärrän Euroopan unionin toimintatapoja Euroopan unionin kokouksiin osallistuvat suomalaiset ministerit edustavat minun näkemyksiäni Brysselissä tehtävät päätökset eivät vaikuta minuun Äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa Kuvio Eurobarometri Suomi Lähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa Lähes 90 % sekä miehistä että naisista kaikissa ikäryhmissä ja kaikissa ammattiryhmissä katsoi suurilla jäsenmailla olevan eniten valtaa Euroopan unionissa. Myös kaikkien suurimpien puolueiden kannattajista noin 90 % oli tätä mieltä. Alueellisesti ainoastaan pohjoissuomalaiset poikkesivat muista. 73 % pohjoissuomalaisista katsoi suurilla jäsenmailla olevan eniten valtaa Euroopan unionissa, kun luku muilla alueilla oli noin 90 %. Lähes 80 % suomalaisista kaikissa ikäryhmissä katsoi alkuperäisillä perustajajäsenillä olevan eniten valtaa Euroopan unionissa. Eläkeläisistä ja itsenäisistä ammatinharjoittajista suurempi osa kuin muista ajatteli näin. Puolueista Keskustan, SDP:n ja Kokoomuksen kannattajista yli 80 % katsoi alkuperäisillä perustajajäsenillä olevan eniten valtaa Euroopan unionissa. Alueellisesti pohjoissuomalaiset olivat muita alueita vähemmän tällä kannalla. Suomalaisilta kysyttiin myös, onko Suomella heidän mielestään nykyisin enemmän valtaa Euroopan unionissa kuin kymmenen vuotta sitten. Kuten jo edellä todettiin, Suomi ei kymmenen vuotta sitten vielä ollut Euroopan unionin jäsen. Suomi liittyi Euroopan unioniin lähtien. Näin ollen on varsin todennäköistä, että suuri osa suomalaisista katsoo Suomen saaneen enemmän valtaa Euroopan Unionissa jäsenyyden myötä. Sen sijaan 37 % suomalaisista uskoo Suomen olevan tulevaisuudessa nykyistä vaikutusvaltaisempi Euroopan unionissa. 44 % ei tähän usko. Naiset hieman useammin kuin miehet uskovat Suomen vaikutusvallan lisääntymiseen tulevaisuudessa, kuten myös vuotiaat, suurissa kaupungeissa asuvat ja opiskelijat. SDP:n kannattajat uskovat muiden puolueiden kannattajia enemmän Suomen vaikutusvallan lisääntymiseen tulevaisuudessa. Alueellisesti näin uskovat eniten itäsuomalaiset. Naisista useampi (63 %) kuin miehistä (55 %) uskoi Suomen äänellä olevan merkitystä Euroopan unionissa. Nuoret, vuotiaat uskoivat siihen myös muita ikäluokkia enemmän. Huomattavaa on myös, että yli 55-vuotiaiden ikäluokka uskoi vuotiaita ja

18 16 vuotiaita enemmän Suomen äänellä olevan merkitystä Euroopan unionissa. Suurissa kaupungeissa asuvat (69 %) uskoivat muita enemmän Suomen äänellä olevan merkitystä Euroopan unionissa, kuten myös johtavassa asemassa olevat (77 %) ja opiskelijat (62 %). RKP:n (75 %), SDP:n (72 %) ja Kokoomuksen (70 %) kannattajat uskoivat muiden puolueiden kannattajia enemmän Suomen äänellä olevan merkitystä Euroopan unionissa, kuten myös uusimaalaiset (61 %) ja eteläsuomalaiset (60 %). Väittämän Eurooppalaiset säännöt on tehty suuryrityksiä varten, ei minunlaisiani ihmisiä varten kanssa olivat samaa mieltä erityisesti vuotiaat (59 %) ja yli 55-vuotiaat (58 %) sekä hieman enemmän miehet (55 %) kuin naiset (53 %). Myös maaseudulla (57 %) ja pienissä tai keskisuurissa kaupungeissa (55 %) asuvat olivat enemmän samaa mieltä väittämän kanssa kuin suurissa kaupungeissa asuvat (47 %). Eläkeläiset katsoivat eniten (63 %) eurooppalaisten sääntöjen olevan tehty suuryrityksiä eikä ihmisiä varten, kun taas vähiten näin ajattelivat johtavassa asemassa olevat (41 %) ja opiskelijat (44 %). Puolueista Keskustan (63 %) ja Vasemmistoliiton (62 %) kannattajat olivat erityisesti väittämän kannalla. Pohjoissuomalaiset (65 %) ja itäsuomalaiset (60 %), mutta myös eteläsuomalaiset (59 %) olivat eniten väittämän kannalla. Uusimaalaisista 43 % ja välisuomalaisista 48 % oli sen kannalla. Suomalaisten kannat jakaantuivat melko tasan väittämän suurin osa minuun vaikuttavista laeista tehdään nykyisin Brysselissä osalta. Yli 55-vuotiaista kuitenkin suurempi osa kuin muista ikäluokista oli samaa mieltä väittämän kanssa. Suurissa kaupungeissa asuvat olivat eniten eri mieltä väittämän kanssa (56 %). Erityisesti työttömät tuntevat, että heihin vaikuttavista laeista suurin osa tehdään nykyisin Brysselissä, kun taas johtavassa asemassa olevat olivat eniten eri mieltä asiasta. Alueellisia eroja ei tämän väittämän osalta juuri ollut. Noin 2/3 suomalaisista kaikissa ikäryhmissä katsoo Brysselissä tehtävien päätösten vaikuttavan itseensä. Maaseudulla ja pienissä tai keskisuurissa kaupungeissa asuvat uskovat päätösten vaikuttavan itseensä hieman enemmän kuin suurissa kaupungeissa asuvat. Ammattiryhmistä kotia hoitavista pienin osa (49 %) katsoo Brysselissä tehtävien päätösten vaikuttavan itseensä. Vähiten Brysselissä tehtävien päätösten katsovat vaikuttavan itseensä Pohjois-Suomessa asuvat (58 %). Euroopan unionin toimintatapoja sanoi ymmärtävänsä suurempi osa miehistä (43 %) kuin naisista (31 %). Nuorimmat, vuotiaat, tunsivat ymmärtävänsä Euroopan unionin toimintatapoja paremmin kuin muut ikäryhmät. Ammattiryhmistä erityisesti opiskelijat (51 %) ja johtavassa asemassa olevat (49 %) sanoivat ymmärtävänsä Euroopan unionin toimintatapoja. Työttömät (66 %) ja palvelutyöntekijät (61 %) taas tunsivat ymmärtävänsä Euroopan unionin toimintatapoja vähiten. Parhaiten Euroopan unionin toimintatapoja sanoivat ymmärtävänsä RKP:n kannattajat, huonoiten taas Vasemmistoliiton, Vihreiden ja SDP:n kannattajat. Hieman yllättäen maaseudulla asuvista suurempi osa (39 %) kuin pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa (36 %) tai suurissa kaupungeissa (35 %) asuvista ilmoitti ymmärtävänsä Euroopan unionin toimintatapoja. Alueellisesti eteläsuomalaiset tunsivat parhaiten tuntevansa Euroopan unionin toimintatapoja, kun taas huonoiten itäsuomalaiset. Miehet (31 %) hieman enemmän kuin naiset (27 %) katsoivat suomalaisten ministerien edustavan vastaajien omia näkemyksiään Euroopan unionissa. Ikäryhmistä näin katsoivat eniten yli 55-vuotiaat (35 %), vaikkakin heistäkin suurempi osa (46 %) oli sitä mieltä, etteivät Euroopan unionin kokouksiin osallistuvat ministerit edusta vastaajan omia näkemyksiä. Suurissa kaupungeissa asuvat katsoivat useammin ministerien edustavan vastaajan omia

19 17 näkemyksiä Euroopan unionissa. Itsenäiset ammatinharjoittajat (63 %), toimihenkilöt (62 %), työttömät (56 %) ja palvelutyöntekijät (55 %) katsoivat useimmiten, etteivät Euroopan unionin kokouksiin osallistuvat suomalaiset ministerit edusta vastaajan omia näkemyksiä. Kokoomuksen ja RKP:n kannattajista yli puolet katsoi ministerien edustavan vastaajan omia näkemyksiä, kun osuus muiden puolueiden kannattajien keskuudessa oli huomattavasti pienempi. Alueellisesti pohjoissuomalaiset olivat eniten sitä mieltä, etteivät ministerit edustaneet heidän näkemyksiään Brysselissä. Erityisesti nuoret vuotiaat uskoivat äänellään olevan merkitystä Euroopan unionissa. Heistä 30 % oli väittämän kanssa samaa mieltä, vaikka heistäkin suurin osa, 67 % oli väittämän kanssa eri mieltä. Suurissa kaupungeissa asuvat (29%), opiskelijat (30 %) ja johtavassa asemassa olevat (25 %) olivat myös muita enemmän samaa mieltä väittämän kanssa. Puolueiden kannattajista RKP:n kannattajat olivat optimistisimpia äänensä kuulumisesta Euroopan unionissa. Heistä 46 % oli samaa mieltä väittämän äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa kanssa. Eri mieltä väittämän kanssa olevia oli eniten Kristillisen liiton (87 %) ja Keskustan (82 %) kannattajissa Vertailu muihin EU-maihin Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on verrattu yhteenvedonomaisesti suomalaisten mielipiteitä kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisten mielipiteisiin asennoitumisessa Euroopan unioniin, Euroopan unionin kehittämiseen sekä kansalaisten ja oman maan vaikutusmahdollisuuksiin Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Suomalaiset ovat muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisia huomattavasti vähemmän kiintyneitä Euroopan unioniin. Kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisista 39 % sanoo olevansa erittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin, kun Suomessa näin vastanneiden osuus on 19 %. Sen sijaan suomalaiset ovat keskimääräistä myönteisempiä Euroopan unionia kohtaan. Suomalaiset arvioivat asteikolla 1-10 myönteisyytensä Euroopan unionia kohtaan olevan keskimäärin 6.54, kun koko Euroopan unionin keskiarvo on Laittoman maahanmuuton vastaisen kamppailun ja taloudellisen kasvun tukemisen ensisijaisuutta Euroopan unionin toiminnassa painottaa huomattavasti suurempi osa koko Euroopan unionin alueen kansalaisista kuin suomalaisista. Myös työttömyyden vastaisen kamppailun ensisijaisuuttaa painottavat muiden jäsenmaiden kansalaiset hieman suomalaisia enemmän. Euroopan unionin jäsenyydestä katsovat kaikkien jäsenmaiden kansalaisista olevan omalle maalleen etua 62 %, kun luku Suomessa on 53 %. Lisäksi huomattavasti useampi kansalainen koko Euroopan unionin alueella kuin Suomessa pitää Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä maalleen tai itselleen henkilökohtaisesti hyvinä. Hieman suurempi osa suomalaisista kuin muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisista sanoo ymmärtävänsä Euroopan unionin toimintatapoja. Muiden EU-maiden kansalaiset uskovat myös kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin Euroopan unionissa hieman suomalaisia enemmän. Suomalaiset uskovat huomattavasti muiden maiden kansalaisia enemmän, että suurimmilla mailla on eniten valtaa Euroopan unionissa.

20 18 Keskeisimmät Eurobarometrin 56.3 tulokset talvella 2002 YLEINEN SUHTAUTUMINEN EUROOPAN UNIONIIN EU-15 (Euroopan Suomalaiset unionin jäsenmaiden keskiarvo) On erittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin 19 % 39 % Käyttäen asteikkoa , kuinka myönteinen olette Euroopan unionia kohtaan? (keskiarvo) Uusien jäsenmaiden ottamisen tulisi olla Euroopan unionin ensisijainen tavoite 22 % 29 % Laittoman maahanmuuton vastaisen kamppailun tulisi olla Euroopan unionin ensisijainen tavoite 62 % 80 % Taloudellisen kasvun tukemisen tulisi olla Euroopan unionin ensisijainen tavoite 66 % 82 % Euroopan yhteisvaluutan, euron, menestyksekkään käyttöönoton tulisi olla 68 % 70 % Euroopan unionin ensisijainen tavoite Ympäristönsuojelun tulisi olla Euroopan unionin ensisijainen tavoite 80 % 82 % Työttömyyden vastaisen kamppailun tulisi olla Euroopan unionin ensisijainen tavoite 84 % 89 % Euroopan unionin jäsenyydestä on huomattavasti tai vähän etua, kun on kysymys 53 % 62 % kotimaamme etujen ajamisesta Euroopan unionissa tehtävät päätökset ovat yleensä maalleni hyviä 28 % 41 % Euroopan unionissa tehtävät päätökset ovat yleensä minulle henkilökohtaisesti hyviä. 22 % 28 % Euroopan unioni on nykyään menossa oikeaan suuntaan 40 % 39 % Äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa 22 % 21 % Ymmärrän Euroopan unionin toimintatapoja 37 % 30 % Maani äänellä on merkitystä Euroopan unionissa 59 % 63 % Suurimmilla mailla on eniten valtaa Euroopan unionissa 89 % 73 % Kansalaisilla on eniten valtaa Euroopan unionin päätöksenteossa 5 % 9 % Euroopan unionin toiminta on ollut erittäin tai melko tehokasta työttömyyden vastaisessa 40 % 42 % kamppailussa Euroopan unionin toiminta on ollut erittäin tai melko tehokasta laittoman maahanmuuton 53 % 45 % vastaisessa kamppailussa Euroopan unionin toiminta on ollut erittäin tai melko tehokasta elintarvikkeiden laadun 51 % 57 % takaamisessa Euroopan unionin toiminta on ollut erittäin tai melko tehokasta euron käyttöönotossa 80 % 74 % 1 10 = Erittäin myönteinen, 1 = Ei lainkaan myönteinen