MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (KORPILAHTI) KAAVATUNNUS 80:014

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 80. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 205 TONTTIEN 4 JA 5 SEKÄ LIIKENNE- JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (KORPILAHTI) KAAVATUNNUS 80:014 KAAVAN PÄIVÄYS , SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevat tavoitteet Aluevaraukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan seurantalomake 4) luonnosvaiheen palaute ja vastineet 5) kaavakartta (tark ) 6) tonttijakokartta

3 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 80. kaupunginosan korttelin 205 tontteja 4 ja 5 sekä liikenne- ja katualuetta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa Martinpolun ja Korpilahdentien välisellä alueella sataman koillispuolella. Alue rajautuu pohjoisesta Martinpolkuun, lännestä Kokkotiehen ja etelästä Korpilahdentiehen. Asemakaavan muutoksella muodostuu 80. kaupunginosan korttelin 205 tontti 7 ja katualuetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia uusia maankäyttömahdollisuuksia suunnittelualueelle ja luoda edellytykset alueen toimintojen kehittämiselle. Kaavan tavoitteena on alueen maankäytön tehostaminen ja Korpilahden keskustan vetovoimaisuuden kehittäminen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Korpilahden keskustan liike- ja yritystoiminnan kehittäminen. Asemakaavan muutoksessa on yhdistetty voimassaolevan kaavan mukaiset tontit 4 ja 5 yhdeksi tontiksi sekä liitetty tonttiin voimassa olevan kaavan mukainen yleinen pysäköintialue (LP). Tontin käyttötarkoitus on muutettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Tontille on osoitettu rasitteena siellä kulkevat johtolinjat ja alueen rakennusoikeutta sekä kerroslukua on tarkistettu vastaamaan alueen mittakaavaan sopivan liike- ja toimistorakentamisen tarpeita. Tonttia on laajennettu eteläosasta Korpilahdentien katualueelle. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa yritystoiminnan kehittäminen Korpilahden keskustassa vetovoimaisella ja liikenteellisesti hyvällä alueella. Alue sijoittuu kaupunkikuvan kannalta keskeiselle paikalle Kokkotien, Martinpolun ja Korpilahdentien risteysalueelle. Alueelle on osoitettu kaupunkikuvallisia arvoja ohjaavat kaavamääräykset. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.xx Yhteystiedot Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6 Puh henriikka.lonka@jyvaskyla.fi

4 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden Osuuspankin hakemuksesta. Kaavamuutoksen hakijat haluavat yhteistyönä kehittää alueen maankäyttöä ja selvittää uusien liikerakennustilojen sijoittumismahdollisuuksia Korpilahden keskustaan. Nykyinen kaava on hakijan mukaan vanhentunut, eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita alueella. Tonttien maankäytön kehittäminen, jossa alueen keskeinen sijainti on huomioitu, on lähtökohtana alueen kaavoituksen käynnistämiselle. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia uusia maankäyttömahdollisuuksia suunnittelualueelle ja luoda edellytykset alueen toimintojen kehittämiselle. Kaavan tavoitteena on kehittää Korpilahden keskustan vetovoimaisuutta ja tukea yritystoiminnan mahdollisuuksia alueella. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Korpilahden keskustan liikeja yritystoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on suunnitella korkeatasoista kaupunkiympäristöä, jossa on huomioitu erityyppisten rakentamisalueiden sijoittuminen suunnittelualueen välittömään läheisyyteen. Suunnittelualueen eteläosa sijoittuu kaupunkikuvan kannalta keskeiselle paikalle muodostaen näkemän päätteen kummastakin suunnasta Korpilahdentietä katsottuna. Asemakaavan laatiminen on aloitettu kesällä 2017 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa KUVA 1 Ortokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu valkoisella soikiolla.

5 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa. Alue sijoittuu Korpilahden keskustan tuntumaan sataman koillispuolelle; suunnittelualueelta on matkaa satamaan noin 200 metriä. Alue rajautuu pohjoisesta Martinpolkuun, lännestä Kokkotiehen ja etelästä Korpilahdentiehen. Suunnittelualue sijaitsee kolmen tien rajaamalla kaupunkikuvan kannalta keskeisellä alueella. Alueelle toteutettava uudisrakentaminen tulee antamaan merkittävän ilmeen koko Korpilahden keskustan alueelle. Suunnittelualueen eteläkärki sijoittuu näkymän päätteeksi Korpilahdentieltä katsottuna. Alueen uudisrakentaminen tulee muodostamaan liittymäkohdan pienimittakaavaisen puutaloasumisen ja liikerakentamisen taitekohdassa. Suunnittelualueeseen kuuluva rakentamaton tontti on nykyisin jäsentymätön ja epämääräisessä käytössä; alueen läpi kulkee hiekkapäällysteinen väylä, jota käytetään oikoreittinä. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 7300 m2. Tontti 4 on kooltaan 1848 m2 ja tontti m2. Suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsevan pysäköintialueen koko on 638 m2. Voimassaolevan kaavan mukainen rakennusoikeus tonteilla on 924 kem2 (tontti 4) ja 1101 kem2 (tontti 5). KUVAT 2-4 Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuksia alueen länsipuolella. Alhaalla oikealla Eklundin entinen kauppatalo. Alue kuuluu Museoviraston vuonna 2009 inventoiman RKY- aluerajauksen piiriin. 3.2 Rakennettu ympäristö Kaavoitettava alue sijoittuu kahden erityyppisen ympäristön väliin; suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee puutalopainotteinen asuinalue ja itäpuolella suurimmaksi osaksi julkisivultaan punatiilistä matalahkoa liikerakentamista. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Keski-Suomen

6 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) liiton maakuntakaavassa vuonna 2009 osoittama maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue sekä Museoviraston vuonna 2009 inventoima Korpilahden kirkkoranta- niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde (RKY- aluerajaus). Alue on inventoitu vuonna 2009 Museoviraston toimesta. Tontilla 5 on sijainnut vuonna 1961 valmistunut kolmikerroksinen rakennus, jossa oli Korpilahdentielle avautuva kellarikerros (kts s. 11 Kaavaan liittyvät muut selvitykset). Kyseinen nk. Raharannan kiinteistö on purettu syksyllä Rakennuksessa on toiminut Korpilahden Rauta ja Rakennuspalvelu Oy sekä kauneudenhoitoalan yritys ja työvoimanvuokraus firma. Osa tiloista on ollut asuinkäytössä. Rakennus oli mm. julkisivusta huonokuntoinen ja tilat olivat tyhjillään. Lähiympäristössä sijaitsevat asuinrakennukset suunnittelualueen länsipuolella ovat rakentuneet suurimmaksi osaksi luvun taitteessa. Lähiympäristössä sijaitsee myös luvun lopulla valmistunut Eklundin entinen kauppatalo. Alueen rakennukset ovat puuverhoiltuja. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat pääasiassa punatiiliset liike- ja asuinrakennukset ovat rakentuneet ja luvuilla. Rakennukset ovat rapattuja tai tiilipintaisia. KUVAT 5-7 Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuksia alueen itäpuolella. Alhaalla Martinpolun kaupparaitti. Korpilahden keskusta-alueen hallinto- ja kauppakortteli Martinpolun varressa on kaupunkikuvallisesti ja paikallisesti merkittävä jatko valtakunnallisesti merkittävälle kulttuuriympäristölle. Martinpolun varren katutilasta on muodostunut varsin leveä.

7 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) 3.3 Luonnonympäristö Suunnittelualue on nykytilanteessa osittain rakennettua väljää kaupunkiympäristöä. Syksyllä 2019 tontilta 5 on purettu Jyväskylän kaupungin omistama nk. Raharannan kiinteistö. Korpilahden Osuuspankin omistuksessa oleva tontti 4 on rakentamaton. Alueen maasto on loivasti etelään päin laskevaa, mutta suurimmaksi osaksi varsin tasaista. Alueen maaperä on moreenia. Suunnittelualue sijoittuu keskelle olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta valmiiden kunnallisteknisten verkostojen äärelle. Tonteilla kulkee useita johtolinjoja, jotka omalta osaltaan rajoittavat alueelle rakentamista taloudellisten kustannusten kannalta. Haasteena alueen suunnittelussa on rakennuspaikan sijoittuminen maiseman kannalta keskeiselle alueelle. Suunnittelualueen eteläosa sijoittuu näkemän päätteeksi Korpilahden tieltä katsottuna. Lisäksi alue sijoittuu RKY- aluerajauksen (valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö) piirissä olevan kokonaisuuden läheisyyteen ja osittain osaksi sitä. Suunnittelualueen lähiympäristö on useamman vuosikymmenen aikana rakentunutta väljää kaupunkiympäristöä. Alue sijaitsee hyvien kulkumahdollisuuksien läheisyydessä Korpilahden sataman tuntumassa. Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä sillä ole luonnonsuojelullista arvoa. KUVAT 8 ja 9 Suunnittelualueen lähiympäristöä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu valkoisella soikiolla.

8 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) 3.4 Maanomistus Suunnittelualueen tontit ovat Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden Osuuspankin omistuksessa. Kaupunki omistaa korttelin 205 tontin 5 sekä suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsevan pysäköintialueen. Korpilahden Osuuspankki omistaa suunnittelualueella sijaitsevan tontin 4. Korpilahdentie on ollut aiemmin ELY- keskuksen hallinnoimaa tiealuetta, mutta hallinnollinen status on siirtynyt Jyväskylän kaupungille, jolloin alueesta on muodostunut kaupungin katualuetta. 3.5 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maakuntakaava Maakuntakaava, joka on tullut voimaan suunnittelualue sijaitsee kunta-/ palvelukeskuksen alueella (a) sekä kulttuuriympäristön vetovoima-alueella (ruskea vinoviivarasteri). Alue sijoittuu osittain valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (vihreä piste). KUVA 10 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Yleiskaavat Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (kartta 1/7) sekä valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (kartta 5/7). Kulttuuriympäristön vaalimista ohjaavassa karttalehdessä numero viisi suunnittelualueelle on osoitettu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus (rky). Lisäksi alue on osoitettu täydennysrakentamisen kohdentamisvyöhykkeeksi (kartta 6/7). Rakentamisen laatu ja laajuus ratkaistaan asemakaavalla.

9 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) KUVAT Ylhäällä Jyväskylän yleiskaavan karttalehti 1. Alla Jyväskylän yleiskaavan karttalehdet 5 ja 6. Suunnittelualue kuuluu osittain rky- aluerajauksen sisälle. Karttalehdessä 6 suunnittelualue kuuluu täydennysrakentamisen kohdevyöhykkeeseen. Voimassa olevat asemakaavat ja muut selvitykset Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi, AL. Alueelle saa rakentaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksia ja näiden yhdistelmiä. Suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsee yleinen pysäköintialue, LP. Suunnittelualueen länsiosassa on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus, RKY. Kyseessä on RKY- inventointiin kuuluva Korpilahden kirkkoranta- niminen ympäristökokonaisuus. Alue on inventoitu vuonna 2009 Museoviraston toimesta. Tontin 4 kerrosluku on II ja tontin 5 kerrosluku on III. Tehokkuusluku on kummallakin tontilla e=0,50. Voimassaolevassa asemakaavassa kummallekin tontille on osoitettu sitovat rakennusalat. Korpilahdentien puoleisessa osassa tontteja on liittymäkielto. Kaavamuutoksessa aluetta tutkitaan yhtenä kokonaisuutena, jolloin tonttien rajojen asettamat rajoitukset eivät ole esteenä alueen kehittämiselle.

10 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) KUVA 14 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella. Lähiympäristössä on voimassa asemakaavoja vuosilta 1983, 1995 ja Lähikortteleiden käyttötarkoitukset vaihtelevat asumisesta (AP-1, AL, AKY) liikerakentamiseen (K, KL-1). Monissa kortteleissa on mahdollista toteuttaa sekä asumista että erimuotoista liikerakentamista (mm. AL, AKY). Lisäksi lähistöllä sijaitsee yleiseen rakentamiseen osoitettuja korttelialueita (Y, YK/ s). Alueiden rakennusoikeudet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Viereisten kortteleiden rakennusoikeudet on osoitettu tehokkuusluvulla (e), joka vaihtelee välillä 0,40 0,50. Osassa tonteista rakennusoikeus on osoitettu luvulla. Lähikortteleiden kerrosluku vaihtelee välillä II-IV. Asemakaavan muutos koskee korttelin 205 tontteja 4 ja 5. Alueella on voimassa oleva tonttijako, joka on hyväksytty , mutta tontteja ei ole rekisteröity. Uusi sitova tonttijako hyväksytään asemakaan yhteydessä. Suunnittelualuetta koskevat lisäksi: Keski-Suomen museo on inventoinut Korpilahden keskustan ja Iloniemi-Raspio- alueiden täydennysinventoinnin yhteydessä Martinpolun-Korpilahdentien hallinto- ja kauppakorttelin paikallisesti arvokkaaksi taajamaympäristöksi.

11 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Korpilahden keskusta-alueen hallinto- ja kauppakortteli Martinpolun varressa sekä Martinpolun ja Korpilahdentien välissä ovat kaupunkikuvallisesti ja paikallisesti merkittävä jatko valtakunnallisesti merkittävälle kulttuuriympäristölle. Yhtenäinen rakennushistoriallinen alue on erityisesti punatiiliarkkitehtuurin kokonaisuus; rakennuksien visuaalinen ulkoasu ja massoittelu ovat tasapainossa laajemmassa mittakaavassa kuin yksittäisen rakennuksen osalta. Keski-Suomen museo on inventoinut Jyväskylän modernin rakennusperinnön täydennysinventoinnin yhteydessä osoitteessa Martinpolku 18 (Kiinteistö Oy Korpilahden Raharanta) sijaitsevan kiinteistön paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kohden edustaa tyypillistä luvun pelkistettyä kerrostaloarkkitehtuuria. Asuin- ja liikekerrostalo sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla Martinpolun varressa. Kohde on paikallisesti historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti arvokas luvun asuin- ja liikekerrostalo. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden Osuuspankin hakemuksesta. Kaavamuutoksen hakijat haluavat yhteistyönä kehittää alueen maankäyttöä ja selvittää uusien liikerakennustilojen sijoittumismahdollisuuksia Korpilahden keskustaan. Nykyinen kaava on hakijan mukaan vanhentunut, eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita alueella. Tonttien maankäytön monipuolinen kehittäminen, jossa alueen keskeinen sijainti on huomioitu, on lähtökohtana alueen kaavoituksen käynnistämiselle. Asemakaavan laatiminen on aloitettu kesällä 2017 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internet- sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 4.2 Luonnosvaihe Kaavamuutoksessa tutkittiin mahdollisuutta osittaa voimassa olevan kaavan mukaiselle asuinja liikerakennusten korttelialueelle ja yleiselle pysäköintialueelle liike- ja toimistorakentamista, joka täydentää alueen rakennettua ympäristöä. Korttelista on purettu syksyllä 2019 Jyväskylän kaupungin omistuksessa ollut huonokuntoinen kiinteistö. Alueelle tutkittiin suunnittelun alkuvaiheessa liike- ja asuinrakentamisen yhdistelmävaihtoehtoja, jotka olisivat kokonaistalouden kannalta kannattavia ja toteutuskelpoisia. Korttelissa kulkee paljon erilaisia kunnallisteknisiä putki- ja johtorasitteita, jotka ovat haasteena alueen rakentamisen kannalta. Putki- ja johtolinjojen siirrosta aiheutuvat kustannukset saattaisivat olla uhkana koko hankkeen toteutumiselle. Jatkosuunnitteluun valittiin kokonaistalouden ja aluemitoituksen kannalta toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona kokonaisuus, joka sisältäisi vain liike- ja toimistorakentamista. Mahdollisen asuinrakentamisen vaihtoehto ei ollut realistinen mm. autopaikkamitoituksen osalta. Kortteliin oli ensisijaisesti tarkoituksena sijoittaa liike- ja toimistorakentamista, joka vaatii käyttöönsä tietyn määrän autopaikkoja. Putki- ja johtolinjojen kartoittamisen jälkeen rakennuksen sijoittaminen korttelialueelle oli tarkoituksenmukaisinta Korpilahdentien ja Kokkotien risteysalueen tuntumaan. Hankkeen mittakaavaan sopivan ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisen rakennusalan osoittaminen korttelialueelle oli mahdollista vain kyseiselle alueelle. Korpilahdentien varteen on suunniteltu samanaikaisesti uusia linja-autoliikenteen pysäkkijärjestelyjä, jotka rakentuessaan tulevat täydentämään liike- ja toimistorakentamisen kokonaisuutta

12 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) korkeatasoiseksi kaupunkikuvalliseksi kokonaisuudeksi. Korttelialueelle on osoitettu katuaukion/ torin rakennusala, joka on tarkoitus yhdistää pysäkkijärjestelyiden vuoksi siirrettävään kevyenliikenteen väylään. Liikkumisen kannalta tarkoituksena on taata turvallinen ja toimiva kulkuyhteys korttelin läpi Korpilahdentieltä Martinpolulle. Martinpolun ylityksen osalta on varauduttu rakentamaan uusi suojatie kulkuyhteyden tarvitsemaan kohtaan. Suunnittelualue sijoittuu osittain rky- alueelle ja varsinaisen inventointikohteen välittömään läheisyyteen. Alueen rakentamista ohjataan kaavamääräyksin ja -merkinnöin laadukkaaksi ja ympäristöön sopeutuvaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelun lähtökohtana on ollut mm. värityksen osalta sopeuttaa uudisrakennus Korpilahden päiväkotikiinteistön sekä Kahvila-ravintola Satamakapteenin värimaailmaan. Lähtökohtana olleet rakennukset sekä keskustaan suunniteltava uusi liike- ja toimistorakennus muodostavat alueen yleisilmeeseen sopivan ja tyylikkään kokonaisuuden Korpilahdentien varteen. Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen Katso kaavaselostuksen liite Ehdotusvaihe Kaavan ehdotusvaiheessa hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä esiin nousseita mitoituksellisia tarpeita on tarkistettu; mm. rakennusoikeutta on pienennetty vastaamaan hankkeen tarvitsemaa mittakaavaa ja kerroslukua on tarkistettu joustavammaksi. Arkkitehtonisen laadun osalta kerroslukua koskeva ohjaus on sisällytetty rakentamistapaa koskeviin kaavamääräyksiin. Alla on esitetty alustavia havainnekuvia tulevasta rakentamisesta ja sen sijoittumisesta alueelle. KUVA 15 Alustava havainnekuvia Korpilahdentien varteen sijoittuvasta uudesta liikekeskuksesta. Rakennusmassa nousee muuta rakennetta korkeammaksi Korpilahdentien puoleiselta alueelta. Uudet linja-autoliikenteen pysäkkijärjestelyt sijoittuvat liikerakennuksen eteläpuolelle.

13 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) KUVA 16 Liikerakennus Korpilahden sataman suunnasta. KUVA 17Liikerakenneus Kokkotien puolelta.

14 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen 4.4 Hyväksymisvaihe 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Alueelle saa sijoittaa liike- ja toimistorakennuksia sekä näiden yhdistelmiä enintään kahteen kerrokseen. Kaavamuutosalue käsittää kaksi tonttia, osan Korpilahdentien katualueesta ja yleisen pysäköintialueen (LP). Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Korpilahden keskustan liike- ja yritystoiminnan kehittäminen liikenteellisesti hyvälle paikalle. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 7300 m 2. Katualuetta kaavassa muodostuu noin 2500 m 2. Kaavaehdotuksen mukainen tontti 7 on kooltaan reilut 4700 m 2. Tonttia 7 on laajennettu noin 70 m 2 Korpilahdentien katualueen suuntaan, jolloin on mahdollistettu pysäköinnin tarkoituksenmukainen sijoittuminen suunnittelualueelle. Tontilla 7 on 1200 kem 2 rakennusoikeutta. Rakennusoikeuden esitystapaa on päivitetty tehokkuusluvusta (e) luvulla ilmaistavaan esitystapaan. Voimassaolevan kaavan mukainen rakennusoikeus suunnittelualueella on 2025 kem 2. Kaavassa osoitettua rakennusoikeutta on päivitetty vastaamaan alueen mittakaavaan ja rakenteeseen sopivaa rakentamista. Kaavassa osoitettu kerrosluku on II. Kaavamääräyksen mukaisesti alueelle voidaan rakentaa enintään kahteen kerrokseen, mutta se ei ole pakollista. Kaupunkikuvallisten arvojen kannalta ja maisemallisesti keskeisen sijainnin vuoksi rakentamista on kuitenkin ohjattu korkeammaksi Korpilahdentien ja Kokkotien risteysalueen tuntumassa. Risteysalueella rakennuksen massan tulee nousta ylemmäs muusta rakennusmassasta muodostaen arkkitehtonisesti korkealuokkaisen näkemän päätteen risteysalueelle. Korkeusaseman korostaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi IV- konehuoneiden sijoitusratkaisuilla (pitää muodostua osaksi rakennuksen arkkitehtuuria) tai katosrakenteilla. Tontille on osoitettu yksi sitova rakennusala alueen länsilaitaan. Tontilla kulkevien useiden johtorasitteiden vuoksi sitova rakennusala on sijoitettu kyseiselle paikalle. Rakentamistalouden kannalta tontilla ei ole vastaavan kokoista aluetta, johon alustavan hankesuunnitelman mukainen noin 1200 kem2: n suuruinen liikekeskus voitaisiin sijoittaa ilman merkittävää johtolinjojen siirtoa. Johtolinjojen siirtäminen toisi rakennushankkeelle huomattavia taloudellisia lisäkustannuksia, jotka vaikuttaisivat merkittävästi koko hankkeen toteutumiseen. Rakennusmassan sijoittaminen risteysalueen tuntumaan muodostaa alueelle näkemän päätteen Korpilahdentieltä katsottuna. Risteysalueella pyritään säilyttämään lisäksi olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan. Tontin keskiosassa sijaitsee yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa (pp), joka on sijaintinsa puolesta ohjeellinen. Kulkuyhteyden kaavallisella osoittamisella on pyritty varmistamaan Martinpolun ja Korpilahdentien välisen kulkuyhteyden syntyminen tontin läpi. Alueen eteläosassa on katuaukion/ torin rakennusala, joka mahdollistaa kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisen yhteiskäyttöalueen rakentamisen. Katuaukion/ torin rakennusala sijoittuu tontin halki kulkevan kulkuyhteyden ja katualueen väliin. Tontilla on kaksi pysäköintiin osoitettua aluetta; nykyinen pysäköintipaikka tontin luoteiskulmassa ja puretun rakennuksen (Kiinteistö oy Raharanta) alueella. Pysäköintipaikalla kulkee maanalaisia johtorasitteita, mutta niiden päälle voidaan sijoittaa pysäköintialuetta (ei kuitenkaan kiinteitä rakenteita, autokatos, varasto jne.). Suuremman pysäköintialueen (p-1) osalta pysäköintialueen rakentamisen yhteydessä tulee huomioida kaavamääräyksen mukainen istutusvelvoite (aluetta tulee jäsentää puu- ja pensasistutuksilla). Jyväskylän kaupungin pysäköintinormien mukaisesti alueelle osoitettava autopaikkavaatimus on 1 ap/ 70 kem2, joka tarkoittaa suunnittelualueella minimissään 16 autopaikkaa. Kaavassa on osoitettu tilavarausten osalta alueet, joihin varsinainen tarpeeseen perustuva autopaikkamäärä on mahdollista sijoittaa tontin alueella. Pysäköintialueen toteutuksessa tulee huomioida kaavan määräykset puu- ja pensasistutuksista.

15 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) Kokkotien ja Martinpolun reuna-alueille on osoitettu istutettava alueen osa- kaavamääräys ja lisäksi Martinpolun puolella on puurivin istutusvelvoite. Martinpolun varteen on lisäksi osoitettu suurempi istutettava alueen osa, jonka toteuttaminen tuo viherympäristöä Martinpolun leveään katuympäristöön. Viherrakentamisella ja puurivin istutusvelvoitteella pyritään luomaan Martinpolun ylileveästä katutilasta viihtyisämpi ja alueen yleisilmeeseen sopiva kokonaisuus. Suunnittelualueen eteläkulmassa Kokkotien ja Korpilahdentien risteysalueella on alueen osa, jonka puustoa tulisi pyrkiä säilyttämään. Tavoitteena olisi säilyttää alueella kookkaampaa olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan. Suunnittelualue sijoittuu liikenteellisesti hyvälle paikalle Martinpolun, Kokkotien ja Korpilahdentien risteysalueelle. Tontille on osoitettu liittymäkielto Korpilahdentien puolelle sekä lisäksi Kokkotien puolelle. Tontille liittyminen on mahdollista Korpilahdentien puolelta samasta liittymästä viereisen kiinteistön ( ) kanssa sekä Martinpolun puolelta. 5.2 Ympäristön laatua koskevat tavoitteet Asemakaavalla mahdollistettava uusi rakentaminen täydentää ympäristöä. Asemakaavan mukainen rakentaminen tukee Korpilahden kirkonkylän keskustan elinvoimaisuutta ja vetovoiman säilymistä. Rakentamista on ohjattu täyttämään laadukkaan, arkkitehtonisesti korkealuokkaisen ja terveellisen ympäristön tavoitteet. Arkkitehtonisesti korkealuokkaisena toteutettu uusi rakennus muodostaa alueelle omaleimaisen ja tunnusomaisen rakenteen. Ympäristöön sijoitettavaa uutta rakentamista on ohjattu osaksi Korpilahden keskustan ympäristökokonaisuutta turvaamaan sen ajanmukaisena säilyminen ja tukemaan alueen muiden toimintojen kehitystä. Asemakaavan katsotaan huomioivan ympäristön viihtyisyyden ja ominaispiirteiden säilyminen uuden rakentamisen muodostaessa alueelle uusia toimintaympäristöjä. Uuden torin/ katuaukion toteutusta on ohjattu kaupunkikuvallisesti korkealuokkaiseksi ja toimintojen sijoittelulla on haluttu varmistaa ympäristön tasapainoinen kehittyminen. Kaavassa on ohjattu alueelle laadittavaa alue- ja julkisivuvalaistusta kulttuuriympäristön ja paikallisesti merkittävän raitin (Martinpolku) arvokkaita ominaispiirteitä kunnioittavaksi. Ympäristön laatu on huomioitu myös viherarvoja koskevilla kaavamääräyksillä. Tontin eteläosassa sijaitsee alueen osa, jonka puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Lisäksi alueelle on osoitettu istutettava puurivi (Martinpolun varteen), joka osaltaan muodostaa katuympäristöstä viihtyisämmän ja vehreämmän. 5.3 Aluevaraukset K Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle voidaan sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään kahteen kerrokseen. Rakennusmassa sijoittuu Kokkotien suuntaisesti tontille. Tontin rakennusoikeus on 1200 kem 2 ja kerrosluku II. Kahteen kerrokseen rakentaminen ei ole pakollista, mutta risteysalueen tuntumassa rakentamista on ohjattu kaavamääräyksin muuta massaa korkeammaksi (kts. Rakentamistapa). p Ohjeellinen pysäköimispaikka p-1 Ohjeellinen pysäköimispaikka. Aluetta tulee jäsentää puu ja pensasistutuksin. Pysäköimispaikalle tulee tarkemman suunnittelun yhteydessä sovittaa myös puu- ja pensasistutuksia, jotka voidaan sovittaa esim. pysäköintikampojen väliin. Istutettava alueen osa, jolla olemassa olevaa puustoa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. HHH Ohjeellinen katuaukion/ torin rakennusala. Alueelle tulee rakentaa kaupunkikuvallisesti korkealuokkainen yhteiskäyttöalue (aukio). Aukion on tarkoituksena yhdistyä Korpilahdentien varren uusiin linja-autoliikenteen pysäkkijärjestelyihin. Tarkoituksena on suunnitella laadukas ja alueelle sopiva kokonaisuus, jossa eri osa-alueet täydentävät toisiaan.

16 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Pysäköinti ja liikenne Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 ap/ 70 liike- ja toimistorakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. Vähittäiskaupan tulee varata polkupyörien pysäköintiä varten vähintään 1 paikka 50 liikerakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. Rakentamistapa Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista, mittasuhteiltaan sopusointuisia ja väreiltään ympäristöön sopivia. Rakentaminen ei saa heikentää valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön historiallisia arvoja. Rakennusten julkisivujen tulee olla materiaaleiltaan korkealuokkaisia ja sopeutua luontevasti Korpilahden keskustan rakennusten väreihin ja materiaaleihin. Tehostemateriaaleina julkisivuissa tulee käyttää lasia. Julkisivuja tulee elävöittää ikkunoilla ja tilojen tulee avautua myös Kokkotielle. Rakennuksen Kokkotien puoleista julkisivua tulee pehmentää ja elävöittää viherrakentamisen keinoin. Korpilahdentien ja Kokkotien risteysalueelle edellytetään kaksikerroksisuutta tai muuta rakennuksen korkeusasemaa korostavaa rakennetta. Rakennuksen tulee olla risteysalueen tuntumassa selkeästi korkeampi. Korkeusaseman korostaminen voidaan toteuttaa esim. katosrakenteilla tai IV- konehuoneiden sijoitusratkaisuilla. IV- konehuoneet ja muut tekniset rakenteet ja laitteet tulee sijoittaa vesikaton alapuolelle. Jos laitteiden toiminta edellyttää välttämättömiä näkyviä osia katolla, on näkyvät osat sovitettava rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin. Liikerakennuksen lastauslaitureiden tulee olla osa rakennuksen kokonaisarkkitehtuuria. Alueen toiminnallisuudesta, turvallisuudesta, esteettömyydestä, viihtyisyydestä ja esteettisyydestä tulee huolehtia selkeällä toimintojen sijoittelulla ja rajauksilla, erilaisilla ja korkeatasoisilla ulko- ja viherrakentamisen materiaaleilla sekä kasvuolosuhteisiin soveltuvilla istutuksilla. Valaistus Alue- ja julkisivuvalaistuksessa tulee ottaa huomioon suunnittelualueeseen rajautuvan rakennetun kulttuuriympäristön ja Martinpolun-Korpilahdentien hallinto- ja kauppakorttelin paikallisesti arvokkaat ominaispiirteet. Valaistussuunnitelmat toteuttaa kokenut ulkovalaistuksen suunnittelija. Piha-alueet ja maastonmuotoilu Piha- ja pysäköintialueen kaikki näkyvät osat tulee viimeistellä arkkitehtonisesti korkeatasoisesti ja toteuttaa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Alueet tulee rajata muista piha-alueista esim. istutuksin, kiveyksin, pyöräpaikoin tai muilla ulkotilajärjestelyillä. Korttelialueen läpi tulee mahdollistaa turvallinen kulkuyhteys kävelijöille ja pyöräilijöille Martinpolulta Korpilahdentielle. Korttelialueen sisäinen kulkuväylä tulee erottaa esim. kiveyksellä. Alueen toteutuksen tulee pohjautua kerralla koko korttelialueelle laadittuun kokonaissuunnitelmaan. Hulevedet Jos korttelista tuleva hulevesivirtaama on yli 48 litraa sekunnissa (l/s), niin tulee hulevesiä viivyttää korttelialueella. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto.

17 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) Yleismääräykset Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alueelle saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 5.5 Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita on täydennetty tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä. Kaavamerkinnöillä ja määräyksillä ohjataan rakentamista niin, että suunnittelussa määritellyt periaatteet ja tavoitteen voivat mahdollisuuksien mukaan toteutua. Asemakaavan muutos on luonteeltaan nykyistä aluerakennetta täydentävä. Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei katsota olevan alueen kokonaisuuden kannalta merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Asemakaava-alue sijaitsee Korpilahden keskustassa, joka on luontevasti eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kohtaamisympäristöä. Kaavan mahdollistama rakentaminen saattaa ihmisiä yhteen, jolloin sosiaalisten kontaktien mahdollisuudet lisääntyvät. Kaavalla ei katsota olevan kokonaisuuden kannalta merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Alue sijaitsee keskelle valmista infrastruktuuria liikenteellisesti hyvin saavutettavalla paikalla. Alueen kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntatalouteen maan myynnin osalta eikä kaavamuutokseen liity maankäyttösopimusmaksuja. Yhdyskuntatalouden kannalta edullisimpia rakentamisen alueita ovat kaavamuutoskorttelin tapaiset alueet, joilla pystytään hyödyntämään sekä rakennettua infrastruktuuria että palvelurakennetta. Yritys- ja liiketoiminnan kasvun ja laajentamisen mahdollistaminen sekä tarkoituksenmukaisten tilojen ja tonttien toteuttaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen hyvien liikenneyhteyksien ja rakennetun infrastruktuurin äärelle on yhdyskuntarakenteen ja yhdyskuntatalouden kannalta järkevää ja kestävän kehityksen mukaista. Liikenteelliset vaikutukset Kaavaratkaisulla ei katsota olevan erityisen merkittäviä tai muutoin liikenneympäristöä ja turvallisuutta huonontavia vaikutuksia. Liikennemäärät pääasiassa Korpilahdentiellä saattavat lisääntyä, mutta liikennemäärien lisäykset eivät ole merkittäviä. Kaavaratkaisussa osoitettu rakentamisen määrä on pienempi kuin voimassa olevassa kaavassa mahdollistettu rakentaminen; rakennusoikeuden muutoksen myötä myös pysäköintipaikkojen tarve alueella vähenee ja tontille mahdollistettavan rakentamisen mittakaava pysyy toteuttamisedellytysten rajoissa. Kaavaratkaisun myötä mahdollisten liittymien määrä Korpilahdentielle vähenee; Korpilahdentien puolelta liittymä tontille on mahdollista sijoittaa olemassa olevan liittymän yhteyteen tonttien (205-6 ja 205-7) rajalle. Liittymäjärjestelyt tulevat vaatimaan nykyisen liittymän parantamistoimenpiteitä, mutta liikenteellinen turvallisuus alueella paranee ylileveän liittymän uudelleen jäsentymisen myötä. Kaavan mahdollistama rakentaminen selkeyttä alueen kulkuyhteyksiä, kun tontin läpi toteutetaan jalankulkua ja pyöräilyä varten erillinen kulkuyhteys. Toimintojen (kevytliikenne, pysäköinti, oleskelu jne.) selkeän sijoittamisen omille alueilleen voidaan katsoa parantavan alueen liikenteellistä turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaratkaisu mahdollistaa toteuttamatta jääneen korttelin osan rakentumisen. Uuden rakentamisen mahdollistamisella ei katsota oleva haitallisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Suunnittelualueen vieressä sijaitsevan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen ja Martinpolun kaupparaitin ominaispiirteiden säilyminen on huomioitu asianmukaisilla asemakaava määräyksillä ja merkinnöillä.

18 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (18) Kaavan toteuttamisen yhteydessä Korpilahden Raharanta niminen kiinteistö on purettu syksyllä 2019, jolloin alueelle pystytään toteuttamaan kaavan mukainen kokonaisuus. Huonokuntoisen rakennuksen purkamisella ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Nykypäivän vaatimuksia vastaavien liike- ja toimistotilojen toteuttaminen Korpilahden keskustan alueelle on tärkeää keskustan vetovoiman säilyttämiseksi. Rakentamisen volyymi siirtyy korttelin länsiosaan Kokkotien varteen ja uuden rakentamisen sekä olemassa olevan kaupunkirakenteen väliin syntyy uusi kulkuyhteys Martinpolulta Korpilahden satamaa kohden. Uuden korttelin osan rakentuminen täydentää aluetta ja muodostaa siitä mittakaavaan sopivan ehjän kokonaisuuden. Uudet rakennukset tulee perusrakenteensa puolesta sopeuttaa olemassa olevaan kokonaisuuteen, mutta korkeatasoisella arkkitehtuurilla uusi alue muodostaa myös selkeän oman kokonaisuuden. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavaratkaisun toteutuksen myötä kaupunkirakenteen keskellä sijaitseva osittain rakentamaton alue muuttuu jäsennetyksi ympäristöksi, jossa toiminnot on sijoiteltu niille soveltuville alueille. Kaavamääräyksissä kehotetaan säilyttämään puita mahdollisuuksien mukaan Kokkotien ja Korpilahdentien risteysalueella. Muutoin rakentamaton tontti on lähinnä pusikoitunut ja kaavaratkaisun toteuttaminen paitsi selkeyttää myös siistii aluetta. Suunnittelualue sijaitsee Korpilahden sataman ja hyvien virkistysmahdollisuuksien läheisyydessä. Kaavalla ei katsota olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia luonnon ja luonnonympäristön kannalta. Kaavamääräyksillä on ohjattu alueen rakentumista sekä piha-alueiden toteutusta kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti korkeatasoiseksi. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavamuutoksella ei katsota olevan kokonaisuuden kannalta merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Kaavan toteuttamisen myötä rakentamisen painopiste kolmen tien rajaamalla alueella siirtyy Kokkotien varteen, jolloin Martinpolun ja Korpilahdentien väliin jää avonaisempi vyöhyke. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Asemakaavamuutoksella on vaikutusta kaupunkikuvaan ja maisemaan koko Korpilahden keskustan osalta. Alueen rakentumista kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi kokonaisuudeksi on ohjattu asianmukaisilla asemakaavamääräyksillä ja -merkinnöillä. Uusi rakentaminen tullee näkymään myös kaukomaisemassa Päijänteeltä katsottuna, jolloin rakentamisen laadulla on suuri vaikutus koko Korpilahden keskustan ilmeeseen. Yritysvaikutukset Asemakaavan toteuttamisella on merkittäviä yritysvaikutuksia Korpilahden keskustan alueelle. Kaavaratkaisu mahdollistaa tontille mm. uuden kaupallisen yksikön sijoittumisen sekä erilaisia toimistotiloja sen oheen. Uusien liike- ja toimistotilojen rakentuminen saattanee vaikuttaa olennaisesti nykyisten ja uusien yritysten sijoittumiseen alueelle. Korpilahden keskustaan mahdollistettava nykypäivän vaatimuksia vastaava uusi liike- ja toimistorakentaminen on tärkeää keskustan vetovoiman säilyttämiseksi ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa yritys- ja liiketoiminnan sijoittumismahdollisuudet keskeiselle alueelle, jossa on luotu soveltuvat tilavaraukset eri toiminnoille (mm. riittävät pysäköintitilat). Toimintojen selkeä sijoittuminen ja alueellisesti riittävien tilojen mahdollistaminen edesauttavat alueen tehokasta yritystoimintaa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen rakentaminen voi käynnistyä kaavan tultua voimaan.

19 80:014/ MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE / ASEMAKAAVASELOSTUS (19) 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa.

20 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 80. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 205 TONTEILLE 4 JA 5 SEKÄ LIIKENNE- JA KATUALUEELLE Kaavatunnus 80:014 KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu vihreällä soikiolla. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa Martinpolun varrella. Alue sijoittuu keskustan tuntumaan sataman koillispuolelle; suunnittelualueelta on matkaa satamaan noin 200 m. Alue rajautuu pohjoisesta Martinpolkuun, lännestä Kokkotiehen ja etelästä Korpilahdentiehen. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia uusia maankäyttömahdollisuuksia suunnittelualueelle ja luodaan edellytykset alueen toimintojen kehittämiselle. Kaavan tavoitteena on maankäytön tehostaminen Korpilahden keskustassa keskeisellä alueella. Kaavan tavoitteena on kehittää Korpilahden keskustan vetovoimaisuutta ja tukea yritystoiminnan mahdollisuuksia alueella. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Korpilahden keskustan liike- ja yritystoiminnan kehittäminen. Suunnittelualue sijoittuu kaupunkikuvan ja maiseman kannalta keskeiselle alueelle teiden rajaamalle risteysalueelle. Suunnittelualueeseen kuuluva rakentamaton tontti on nykyisin jäsentymätön ja epämääräisessä käytössä; alueen läpi kulkee hiekkapäällysteinen väylä, jota käytetään oikoreittinä. Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden Osuuspankin hakemuksesta. Suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden Osuuspankin omistuksessa. Kaupunki omistaa korttelin 205 tontin 5 ja sillä sijaitsevan rakennuksen sekä suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsevan pysäköintialueen. Korpilahden Osuuspankki omistaa suunnittelualueella sijaitsevan tontin 4. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on keskustatoimintojen alakeskukseksi (punainen ympyrä, ca). Alue kuuluu Päijänteen kehittämisalueeseen (sininen katkoviiva),

21 80:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) jota kehittää tiiviisti yhteistyössä asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa. Alueella on voimassa Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava (kaava hyväksyttiin ja tuli voimaan KHO:n päätöksen myötä), jossa suunnittelualue on osoitettu aluekeskukseksi. - Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi, AL. Alueelle saa rakentaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksia ja näiden yhdistelmiä. Suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsee yleinen pysäköintialue, LP. Suunnittelualueen länsiosassa on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus, RKY. Kyseessä on RKY- inventointiin kuuluva Korpilahden kirkkoranta- niminen ympäristökokonaisuus. Alue on inventoitu vuonna 2009 Museoviraston toimesta. Tontin 4 kerrosluku on II ja tontin 5 kerrosluku on III. Tehokkuusluku on kummallakin tontilla e=0,50. Voimassaolevassa asemakaavassa kummallekin tontille on osoitettu sitova rakennusala. Kaavamuutoksessa aluetta tutkitaan yhtenä kokonaisuutena, jolloin tonttien rajojen asettamat rajoitukset eivät ole esteenä alueen kehittämiselle , tark (2) Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on nykytilanteessa osittain rakennettua väljää kaupunkiympäristöä. Korpilahden Osuuspankin omistuksessa oleva tontti 4 on rakentamaton. Alueen maasto on loivasti etelään päin laskevaa, mutta suurimmaksi osaksi varsin tasaista. Alueen maaperä on moreenia. Suunnittelualue sijoittuu keskelle olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta valmiiden kunnallisteknisten verkostojen äärelle. Tonteilla kulkee useita johtolinjoja, jotka rajoittavat alueelle rakentamista. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on reilu 4800 m2. Tontti 4 on kooltaan 1848 m2 ja tontti m2. Suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsevan pysäköintialueen koko on 638 m2. Voimassaolevan kaavan mukainen rakennusoikeus tonteilla on 924 kem2 (tontti 4) ja 1101 kem2 (tontti 5). Tontilla 5 sijaitsee vuonna 1961 valmistunut kolmikerroksinen rakennus, jossa on Korpilahdentielle avautuva kellarikerros. Rakennuksessa on toiminut Korpilahden Rauta ja Rakennuspalvelu Oy sekä kauneudenhoitoalan yritys ja työvoimanvuokraus firma. Osa tiloista on ollut asuinkäytössä. Rakennus on julkisivusta huonokuntoinen ja osa tiloista on tyhjillään. Rakennus puretaan, mutta tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Korpilahdentien puoleisessa osassa tontteja on liittymäkielto. KUVA 2 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella.

22 80:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (3) KUVAT 3-5 Yllä: RYK- aluerajauksen piirissä sijaitsevaa rakennuskantaa. Kuvassa keskellä luvulla valmistunut Eklundin kauppatalo. Alla: Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsevaa rakennuskantaa. Oikealla purettavaksi aiottu kaupungin omistama kiinteistö. Suunnittelualueelle toteutettava uudisrakentaminen tulee antamaan merkittävän ilmeen koko Korpilahden keskustan alueelle. Suunnittelualueen eteläkärki sijoittuu näkymän päätteeksi Korpilahdentieltä katsottuna. Alueen uudisrakentaminen tulee muodostamaan liittymäkohdan pienimittakaavaisen puutaloasumisen ja liikerakentamisen taitekohdassa. Kaavoitettava alue sijoittuu kahden erityyppisen ympäristön väliin; suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee puutalopainotteinen asuinalue ja itäpuolella suurimmaksi osaksi matalahkoa liikerakentamista. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Keski-Suomen liiton maakuntakaavassa vuonna 2009 osoittama maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue sekä Museoviraston vuonna 2009 inventoima Korpilahden kirkkoranta- niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde (RKY- aluerajaus). Lähiympäristössä sijaitsevat asuinrakennukset suunnittelualueen länsipuolella ovat rakentuneet suurimmaksi osaksi luvun taitteessa. Alueella sijaitsee myös luvun lopulla valmistunut Eklundin entinen kauppatalo. Alueen rakennukset ovat puuverhoiltuja. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat liike- ja asuinrakennukset ovat rakentuneet ja luvuilla. Rakennukset ovat rapattuja tai tiilipintaisia. Suunnittelualueella ei ole todettu erityisiä luontoarvoja. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Korpilahden Osuuspankki Jyväskylän kaupunki Viranomaiset: Keski-Suomen ELY- keskus Keski-Suomen museo Museovirasto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi

23 80:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (4) JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Yrittäjäyhdistysten YRVA- ryhmä (Korpilahden yrittäjät) 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY- keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset - yritysvaikutukset (YRVA) Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvot- teluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavahankkeen käynnistäminen (kesä 2017) Kaavoittaja suunnittelee alustavan asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään tarvittaessa kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. KUVA 6 Suunnittelualue Korpilahden keskustassa. Likimääräinen sijainti osoitettu valkoisella soikiolla.

24 80:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (5) Ehdotusvaihe (syksy 2019) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään tarvittaessa kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (talvi 2019) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) (014) henriikka.lonka@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi internet