LUONNOS MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (KORPILAHTI) KAAVATUNNUS 80:014

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S LUONNOS 80. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 205 TONTTIEN 4 JA 5 SEKÄ LIIKENNE- JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (KORPILAHTI) KAAVATUNNUS 80:014 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 80. kaupunginosan korttelin 205 tontteja 4 ja 5 sekä liikenne- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 80. kaupunginosan korttelin 205 tontti 7 ja katualuetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. Kaavan nimi MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (KORPILAHTI) Kaavan tunnus 80:014 Kaavan päiväys Kaavan laatija Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh henriikka.lonka@jkl.fi Kaavan Jyväskylän Tiedotuslehti vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa Martinpolun ja Korpilahdentien välisellä alueella sataman koillispuolella. Alue rajautuu pohjoisesta Martinpolkuun, lännestä Kokkotiehen ja etelästä Korpilahdentiehen. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia uusia maankäyttömahdollisuuksia suunnittelualueelle ja luodaan edellytykset alueen toimintojen kehittämiselle. Kaavan tavoitteena on alueen maankäytön tehostaminen ja Korpilahden keskustan vetovoimaisuuden kehittäminen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Korpilahden keskustan liike- ja yritystoiminnan kehittäminen.

3 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE... 8 Maakuntakaava... 8 Yleiskaava... 9 Voimassaoleva asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaavaan liittyvät muut selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo OSALLISTUMIS JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Kaavaluonnoksen valmistelu Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen nähtävilläolo xx.xx. xx.xx.201x Hyväksymisvaihe Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOIMINEN Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20

4 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 4) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet 5) asemakaavan seurantalomake KUVA 1 Ortokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu valkoisella soikiolla. 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksessa on yhdistetty voimassaolevan kaavan mukaiset tontit 4 ja 5 yhdeksi tontiksi sekä liitetty tonttiin voimassa olevan kaavan mukainen yleinen pysäköintialue (LP). Tontin käyttötarkoitus on muutettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-1). Tontille on osoitettu rasitteena siellä kulkevat johtolinjat ja alueen rakennusoikeutta sekä kerroslukua on tarkistettu vastaamaan liike- ja toimistorakentamisen tarpeita. Tonttia on laajennettu eteläosasta Korpilahdentien katualueelle. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa yritystoiminnan kehittäminen Korpilahden keskustassa vetovoimaisella ja liikenteellisesti hyvällä alueella. Alue sijoittuu kaupunkikuvan kannalta keskeiselle paikalle Kokkotien, Martinpolun ja Korpilahdentien risteysalueelle. Alueelle on osoitettu kaupunkikuvallisia arvoja ohjaavat kaavamääräykset.

5 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (5) 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän Tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille xx.xx.200x. Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. - xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavan voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. Alueen kunnallistekniikka on valmiiksi rakennettua. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa. Alue sijoittuu Korpilahden keskustan tuntumaan sataman koillispuolelle; suunnittelualueelta on matkaa satamaan noin 200 metriä. Alue rajautuu pohjoisesta Martinpolkuun, lännestä Kokkotiehen ja etelästä Korpilahdentiehen. Suunnittelualue sijaitsee kolmen tien rajaamalla kaupunkikuvan kannalta keskeisellä alueella. Alueelle toteutettava uudisrakentaminen tulee antamaan merkittävän ilmeen koko Korpilahden keskustan alueelle. Suunnittelualueen eteläkärki sijoittuu näkymän päätteeksi Korpilahdentieltä katsottuna. Alueen uudisrakentaminen tulee muodostamaan liittymäkohdan pienimittakaavaisen puutaloasumisen ja liikerakentamisen taitekohdassa. Suunnittelualueeseen kuuluva rakentamaton tontti on nykyisin jäsentymätön ja epämääräisessä käytössä; alueen läpi kulkee hiekkapäällysteinen väylä, jota käytetään oikoreittinä. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 7300 m 2. Tontti 4 on kooltaan 1848 m 2 ja tontti m 2. Suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsevan pysäköintialueen koko on 638 m 2. Voimassaolevan kaavan mukainen rakennusoikeus tonteilla on 924 kem 2 (tontti 4) ja 1101 kem 2 (tontti 5). 2.2 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Suunnittelualue on nykytilanteessa osittain rakennettua väljää kaupunkiympäristöä. Korpilahden Osuuspankin omistuksessa oleva tontti 4 on rakentamaton. Alueen maasto on loivasti etelään päin laskevaa, mutta suurimmaksi osaksi varsin tasaista. Alueen maaperä on moreenia.

6 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (6) Suunnittelualue sijoittuu keskelle olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta valmiiden kunnallisteknisten verkostojen äärelle. Tonteilla kulkee useita johtolinjoja, jotka omalta osaltaan rajoittavat alueelle rakentamista. Haasteena alueen suunnittelussa on rakennuspaikan sijoittuminen maiseman kannalta keskeiselle alueelle. Suunnittelualueen eteläosa sijoittuu näkemän päätteeksi Korpilahden tieltä katsottuna. Lisäksi alue sijoittuu RKY- aluerajauksen (valtakunnalisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö) piirissä olevan kokonaisuuden läheisyyteen. Suunnittelualueen lähiympäristö on useamman vuosikymmenen aikana rakentunutta väljää kaupunkiympäristöä. Alue sijaitsee hyvien kulkumahdollisuuksien läheisyydessä Korpilahden sataman tuntumassa. Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä sillä ole luonnonsuojelullista arvoa. KUVAT 2 ja 3 Suunnittelualueen lähiympäristöä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu valkoisella soikiolla.

7 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (7) 2.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Kaavoitettava alue sijoittuu kahden erityyppisen ympäristön väliin; suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee puutalopainotteinen asuinalue ja itäpuolella suurimmaksi osaksi julkisivultaan punatiilistä matalahkoa liikerakentamista. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Keski-Suomen liiton maakuntakaavassa vuonna 2009 osoittama maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue sekä Museoviraston vuonna 2009 inventoima Korpilahden kirkkoranta- niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde (RKY- aluerajaus). Alue on inventoitu vuonna 2009 Museoviraston toimesta. Tontilla 5 sijaitsee vuonna 1961 valmistunut kolmikerroksinen rakennus, jossa on Korpilahdentielle avautuva kellarikerros (kts s. 11 Kaavaan liittyvät muut selvitykset). Rakennuksessa on toiminut Korpilahden Rauta ja Rakennuspalvelu Oy sekä kauneudenhoitoalan yritys ja työvoimanvuokraus firma. Osa tiloista on ollut asuinkäytössä. Rakennus on mm. julkisivusta huonokuntoinen ja osa tiloista on tyhjillään. Rakennus tullaan purkamaan, mutta purkamisen aikataulusta ei ole vielä tehty päätöstä. Lähiympäristössä sijaitsevat asuinrakennukset suunnittelualueen länsipuolella ovat rakentuneet suurimmaksi osaksi luvun taitteessa. Alueella sijaitsee myös luvun lopulla valmistunut Eklundin entinen kauppatalo. Alueen rakennukset ovat puuverhoiltuja. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat pääasiassa punatiiliset liike- ja asuinrakennukset ovat rakentuneet ja luvuilla. Rakennukset ovat rapattuja tai tiilipintaisia. KUVAT 4-6 Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuksia alueen länsipuolella. Alhaalla oikealla Eklundin entinen kauppatalo. Alue kuuluu Museoviraston vuonna 2009 inventoiman RKYaluerajauksen piiriin.

8 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (8) KUVAT 7-9 Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuksia alueen itäpuolella. Alhaalla Martinpolun kaupparaitti. Korpilahden keskusta-alueen hallinto- ja kauppakortteli Martinpolun varressa sekä Martinpolun ja Korpilahdentien välissä ovat kaupunkikuvallisesti paikallisesti merkittävä jatko valtakunnallisesti merkittävälle kulttuuriympäristölle 2.4 MAANOMISTUS Suunnittelualueen tontit ovat Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden Osuuspankin omistuksessa. Kaupunki omistaa korttelin 205 tontin 5 ja sillä sijaitsevan rakennuksen sekä suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsevan pysäköintialueen. Korpilahden Osuuspankki omistaa suunnittelualueella sijaitsevan tontin 4. Korpilahdentie on ollut aiemmin ELY- keskuksen hallinnoimaa tiealuetta, mutta hallinnollinen status on siirtymässä Jyväskylän kaupungille, jolloin alueesta muodostuu kaupungin katualuetta. Kiinteistö Oy Korpilahden Liiketalo omistaa osan voimassa olevan kaavan mukaisesta Korpilahdentien katualueesta. 2.5 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualue sijaitsee keskustatoimintojen alakeskuksen alueella (punainen ympyrä, ca). Alue kuuluu Päijänteen kehittämisalueeseen (sininen katkoviiva), jota kehitetään tiiviisti yhteistyössä asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa. (kts s. 9)

9 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (9) KUVA 10 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu mustalla nuolella. Yleiskaava Korpilahden taajaman lähialueen oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (hyväksytty kaupungin valtuustossa ) suunnittelualue on osoitettu liike- ja kerrostaloalueeksi (ALK). Suunnittelualueen pohjoisosaan Martinpolun varteen on osoitettu ulkoilureitti (musta ympyräviiva). Alueella on voimassa Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava (kaava hyväksyttiin ja tuli voimaan KHO:n päätöksen myötä), jossa suunnittelualue on osoitettu aluekeskukseksi (punainen väri). Alueen täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja siinä tulee ottaa huomioon moderni rakennusperintö. Alueelle saa kaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden tulee vahvistaa tasapainoista keskusja palveluverkkoa Jyväskylän ydinkeskustan toiminta- ja kehittämisedellytykset huomioon ottaen. Tikkakosken ja Korpilahden aluekeskuksiin saa asemakaavoittaa enintään 3000 kem 2 :n suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. KUVA 11 Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu valkoisella nuolella.

10 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (10) Voimassaoleva asemakaava Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi, AL. Alueelle saa rakentaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksia ja näiden yhdistelmiä. Suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsee yleinen pysäköintialue, LP. Suunnittelualueen länsiosassa on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus, RKY. Kyseessä on RKY- inventointiin kuuluva Korpilahden kirkkoranta- niminen ympäristökokonaisuus. Alue on inventoitu vuonna 2009 Museoviraston toimesta. Tontin 4 kerrosluku on II ja tontin 5 kerrosluku on III. Tehokkuusluku on kummallakin tontilla e=0,50. Voimassaolevassa asemakaavassa kummallekin tontille on osoitettu sitovat rakennusalat. Korpilahdentien puoleisessa osassa tontteja on liittymäkielto. Kaavamuutoksessa aluetta tutkitaan yhtenä kokonaisuutena, jolloin tonttien rajojen asettamat rajoitukset eivät ole esteenä alueen kehittämiselle. KUVA 12 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella.

11 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (11) Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (100 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muutos koskee korttelin 205 tontteja 4 ja 5. Alueella on voimassaoleva tonttijako, joka on hyväksytty , mutta tontteja ei ole rekisteröity. Uusi sitova tonttijako hyväksytään asemakaan yhteydessä. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen ja maastomittauksen laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristössä on voimassa asemakaavoja vuosilta 1983, 1995 ja Lähikortteleiden käyttötarkoitukset vaihtelevat asumisesta (AP-1, AL, AKY) liikerakentamiseen (K, KL-1). Monissa kortteleissa on mahdollista toteuttaa sekä asumista että erimuotoista liikerakentamista (mm. AL, AKY). Lisäksi lähistöllä sijaitsee yleiseen rakentamiseen osoitettuja korttelialueita (Y, YK/ s). Alueiden rakennusoikeudet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Viereisten kortteleiden rakennusoikeudet on osoitettu tehokkuusluvulla (e), joka vaihtelee välillä 0,40 0,50. Osassa tonteista rakennusoikeus on osoitettu luvulla. Lähikortteleiden kerrosluku vaihtelee välillä II-IV. Kaavaan liittyvät muut selvitykset - Keski-Suomen museo on inventoinut Korpilahden keskustan ja Iloniemi-Raspioalueiden täydennysinventoinnin yhteydessä Martinpolun-Korpilahdentien hallintoja kauppakorttelin paikallisesti arvokkaaksi taajamaympäristöksi. Korpilahden keskusta-alueen hallinto- ja kauppakortteli Martinpolun varressa sekä Martinpolun ja Korpilahdentien välissä ovat kaupunkikuvallisesti paikallisesti merkittävä jatko valtakunnallisesti merkittävälle kulttuuriympäristölle. Yhtenäinen rakennushistoriallinen alue on erityisesti punatiiliarkkitehtuurin kokonaisuus; rakennuksien visuaalinen ulkoasu ja massoittelu ovat tasapainossa laajemmassa mittakaavassa kuin yksittäisen rakennuksen osalta. - Keski-Suomen museo on inventoinut Jyväskylän modernin rakennusperinnön täydennysinventoinnin yhteydessä osoitteessa Martinpolku 18 (Kiinteistö Oy Korpilahden Raharanta) sijaitsevan kiinteistön paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kohden edustaa tyypillistä luvun pelkistettyä kerrostaloarkkitehtuuria. Asuin- ja liikekerrostalo sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla Martinpolun varressa. Kohde on paikallisesti historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti arvokas luvun asuin- ja liikekerrostalo.

12 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (12) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden Osuuspankin hakemuksesta. Kaavamuutoksen hakijat haluavat yhteistyönä kehittää alueen maankäyttöä ja selvittää uusien liikerakennustilojen sijoittumismahdollisuuksia Korpilahden keskustaan. Nykyinen kaava on hakijan mukaan vanhentunut, eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita alueella. Tonttien maankäytön monipuolinen kehittäminen, jossa alueen keskeinen sijainti on huomioitu, on lähtökohtana alueen kaavoituksen käynnistämiselle. Asemakaavan laatiminen on aloitettu kesällä 2017 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija: Korpilahden Osuuspankki Jyväskylän kaupunki Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Museovirasto Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän yrittäjäyhdistysten YRVA- ryhmä Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä ja kaavamuutoksen hakijalle sekä viranomaisille xx.xx.2017 päivätyllä kir-

13 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (13) jeellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 3.3 OSALLISTUMIS JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittaessa myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot. Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot ja neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, LIITE 1). Osallistuminen: Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä ja kaavoituksen nettisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavanlaatijaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläolosta on tiedotettu Sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen internetsivuilla. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Rakentajatalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille on tiedotettu valmisteluvaiheen nähtäviläolosta myös kirjeitse, kirjeet on lähetetty xx.xx Mielipiteensä kaavaluonnoksesta voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään tarvottaessa kooste, joka on kaavaselostuksen liitteenä Valmisteluvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja mielipiteet) esitetään kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioiminen. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo xx.xx. xx.xx.201x Luonnoksesta saatu palaute ja mielipiteet huomioon ottaen on laadittu kaavaehdotus, jonka kaupunkirakennelautakunta on päättänyt xx.xx.201x asettaa MRL 65 :n mukaisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x. Osallistuminen: Nähtävilläolosta on tiedotettu xx ja kaavoituksen internetsivuilla. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Rakentajatalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisesti kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@jyvaskyla.fi). Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksiin toimitetaan niille muistutuksen jättäneille, jotka ovat il-

14 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (14) moittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään tarvittaessa kooste, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja muistutukset) esitetään kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioiminen. Hyväksymisvaihe Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen xx.xx.201x. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Valitusaika on 30 päivää pöytäkirjan hyväksymisestä. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia uusia maankäyttömahdollisuuksia suunnittelualueelle ja luodaan edellytykset alueen toimintojen kehittämiselle. Kaavan tavoitteena on maankäytön tehostaminen Korpilahden keskustassa keskeisellä alueella. Kaavan tavoitteena on kehittää Korpilahden keskustan vetovoimaisuutta ja tukea yritystoiminnan mahdollisuuksia alueella. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Korpilahden keskustan liike- ja yritystoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on suunnitella korkeatasoista kaupunkiympäristöä, jossa on huomioitu erityyppisten rakentamisalueiden sijoittuminen suunnittelualueen välittömään läheisyyteen. Suunnittelualueen eteläosa sijoittuu kaupunkikuvan kannalta keskeiselle paikalle muodostaen näkemän päätteen kummastakin suunnasta Korpilahdentietä katsottuna. Suunnittelun kohteena olevat tontit (4 ja 5) yhdistetään yhdeksi tontiksi. 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOIMINEN Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutoksella muodostuu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1). Alueelle saa sijoittaa liike- ja toimistorakennuksia sekä näiden yhdistelmiä enintään kahteen kerrokseen. Kaavamuutosalue käsittää kaksi tonttia, osan Korpilahdentien

15 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (15) entisestä liikennealueesta (Korpilahdentien hallinnollinen status siirtyy kaupungille, jolloin alueesta tulee katualuetta) ja yleisen pysäköintialueen. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Korpilahden keskustan liike- ja yritystoiminnan kehittäminen liikenteellisesti hyvälle paikalle. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 7300 m 2. Katualuetta kaavassa muodostuu noin 2500 m 2. Tontti 7 on kooltaan reilut 4700 m 2. Tonttia 7 on laajennettu noin 70 m 2 Korpilahdentien katualueen suuntaan, jolloin on mahdollistettu pysäköinnin tarkoituksenmukainen sijoittuminen alueelle. Tontille on osoitettu yksi sitova rakennusala alueen länsilaitaan. Tontilla kulkevien useiden johtorasitteiden vuoksi sitova rakennusala on sijoitettu kyseiselle paikalle. Tontin keskiosassa sijaitsee yleiselle jalankululle varattu alueen osa (pp), joka on pohjoisosastaan sijaintinsa puolesta ohjeellinen. Kulkuyhteyden osoittamisella on varmistettu Martinpolun ja Korpilahdentien välisen kulkuyhteyden syntyminen tontin läpi. Alueen eteläosassa on katuaukion/ torin rakennusala, joka mahdollistaa kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisen yhteiskäyttöalueen rakentamisen. Katuaukion/ torin rakennusala sijoittuu tontin halki kulkevan kulkuyhteyden ja katualueen väliin. Tontilla on kaksi pysäköintiin osoitettua aluetta; nykyiselle pysäköintipaikalla tontin luoteiskulmassa ja purettavan rakennuksen (Kiinteistö oy Raharanta) kohdalla. Pysäköintipaikalla kulkee maanalaisia johtorasitteita, mutta niiden päälle voidaan sijoittaa pysäköintialuetta (ei kuitenkaan kiinteitä rakenteita, autokatos, varasto jne.). Suuremman pysäköintialueen (p-1) osalta pysäköintialueen rakentamisen yhteydessä tulee huomioida kaavamääräyksen mukainen istutusvelvoite. Kokkotien ja Martinpolun reuna-alueille on osoitettu istutettava alueen osa- kaavamääräys ja lisäksi Martinpolun puolella on puurivin istutusvelvoite. Martinpolun varteen on lisäksi osoitettu suurempi istutettava alueen osa, jonka toteuttaminen tuo viherympäristöä Martinpolun leveään katuympäristöön. Suunnittelualueen eteläkulmassa Kokkotien ja Korpilahdentien risteysalueella on alueen osa, jonka puustoa tulisi pyrkiä säilyttämään (s). Tontilla 7 on 1600 kem 2 rakennusoikeutta. Rakennusoikeuden esitystapaa on päivitettytehokkuusluvusta (e) luvulla ilmaistavaan esitystapaan. Voimassaolevan kaavan mukainen rakennusoikeus tonteilla on 2025 kem 2. Kaavassa osoitettu kerrosluku on II ja II. Kaupunkikuvallisten arvojen kannalta ja maisemallisesti keskeisen sijainnin vuoksi rakentaminen kahteen kerrokseen on pakollista Kokkotien ja Korpilahdentien risteysalueella, johon on osoitettu kahteen kerrokseen rakentamisen velvoittava kerrosluku II. Kahteen kerrokseen toteutettaessa rakennus nousee ylemmäs nykyisestä maastosta muodostaen arkkitehtonisesti korkealuokkaisen näkemän päätteen risteysalueelle. Muulle osalle rakennusalaa voidaan rakentaminen sijoittaa enintään kahteen kerrokseen (II). Suunnittelualue sijoittuu liikenteellisesti hyvälle paikalle Martinpolun, Kokkotien ja Korpilahdentien risteysalueelle. Tontille on osoitettu liittymäkielto voimassaolevan kaavan mukaisesti Korpilahdentien puolelle sekä lisäksi Kokkotien puolelle. Tontille liittyminen on mahdollista Korpilahdentien puolelta samasta liittymästä viereisen kiinteistön ( ) kanssa sekä Martinpolun puolelta. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Alueen läheisyydessä sijaitsevan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyminen ja Martinipolun-Korpilahdentien paikallisesti merkittävän hallinto- ja kauppakorttelin yhtenäisyyden säilyminen sekä massoittelun tasapaino on otettu huomioon asemakaavaratkaisussa asianmukaisilla asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä.

16 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (16) Asemakaavalla mahdollistettava uusi rakentaminen täydentää vanhaa ympäristöä. Asemakaavan mukainen rakentaminen tukee Korpilahden kirkonkylän keskustan elinvoimaisuutta ja vetovoiman säilymistä. Rakentamista on ohjattu täyttämään laadukkaan, arkkitehtonisesti korkealuokkaisen ja terveellisen ympäristön tavoitteet. Arkkitehtonisesti korkealuokkaisena toteutettu uusi rakennus muodostaa alueelle omaleimaisen ja tunnusomaisen rakenteen. Ympäristöön sijoitettavaa uutta rakentamista on ohjattu osaksi Korpilahden keskustan ympäristökokonaisuutta turvaamaan sen ajanmukaisena säilyminen ja tukemaan alueen muiden toimintojen kehitystä. Asemakaavan katsotaan huomioivan ympäristön viihtyisyyden ja ominaispiirteiden säilyminen uuden rakentamisen muodostaessa alueelle uusia toimintaympäristöjä. Uuden torin/ katuaukion toteutusta on ohjattu kaupunkikuvallisesti korkealuokkaiseksi ja toimintojen sijoittelulla on haluttu varmistaa ympäristön tasapainoinen kehittyminen. Kaavassa on ohjattu alueelle laadittavaa alue- ja julkisivuvalaistusta kulttuuriympäristön ja paikallisesti merkittävän raitin (Martinpolku) arvokkaita ominaispiirteitä kunnioittavaksi. Ympäristön laatu on huomioitu myös viherarvoja koskevilla kaavamääräyksillä. Tontin eteläosassa sijaitsee alueen osa, jonka puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Alueella on vanhaa koivikkoa, jonka säilyminen tukee viihtyisän ympäristön arvoja. Lisäksi alueelle on osoitettu istutettavia puurivejä (Martinpolun ja Korpilahdentien varsille), jotka muodostavat katuympäristöstä viihtyisiä paikkoja oleskella. 4.3 ALUEVARAUKSET K-1 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle voidaan sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään kahteen kerrokseen. Rakennusmassa sijoittuu Kokkotien suuntaisesti tontille. Tontin rakennusoikeus on 1600 kem 2 ja kerrosluku II ja II. Kahteen kerrokseen rakentaminen on pakollista tontin eteläosassa, joka muodostaa näkemän päätteen Korpilahdentieltä katsottuna. Muilta osin rakennus voidaan toteuttaa enintään kahteen kerrokseen. p Ohjeellinen pysäköimispaikka p-1 Ohjeellinen pysäköimispaikka. Aluetta tulee jäsentää puu ja pensasistutuksin. Pysäköimispaikalle tulee tarkemman suunnittelun yhteydessä sovittaa myös puu- ja pensasistutuksia, jotka voidaan sovittaa esim. pysäköintikampojen väliin. s Istutettava alueen osa, jolla olemassa olevaa puustoa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. HHH Katuaukion/ torin rakennusala. Alueelle tulee rakentaa kaupunkikuvallisesti korkealuokkainen yhteiskäyttöalue (aukio). 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Pysäköinti ja liikenne Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 ap/ 50 liike- ja toimistorakennusten kerrosalaneliömetriä kohti.

17 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (17) Vähittäiskaupan tulee varata polkupyörien pysäköintiä varten vähintään 1 paikka 50 liikerakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. Rakentamistapa Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista, mittasuhteiltaan sopusointuisia ja väreiltään ympäristöön sopivia. Rakentaminen ei saa heikentää valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön historiallisia arvoja. Rakennusten julkisivujen tulee olla materiaaleiltaan korkealuokkaisia ja sopeutua luontevasti Korpilahden keskustan rakennusten väreihin ja materiaaleihin. Tehostemateriaaleina julkisivuissa tulee käyttää lasia. Julkisivuja tulee elävöittää ikkunoilla ja tilojen tulee avautua myös Kokkotielle. Rakennuksen Kokkotien puoleista julkisivua tulee pehmentää ja elävöittää viherrakentamisen keinoin. Liikerakennuksen lastauslaituri tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan rakennuksen sisään. Alueen toiminnallisuudesta, turvallisuudesta, esteettömyydestä, viihtyisyydestä ja esteettisyydestä tulee huolehtia selkeällä toimintojen sijoittelulla ja rajauksilla, erilaisilla ja korkeatasoisilla ulko- ja viherrakentamisen materiaaleilla sekä kasvuolosuhteisiin soveltuvilla istutuksilla. Valaistus Alue- ja julkisivuvalaistuksessa tulee ottaa huomioon suunnittelualueeseen rajautuvan rakennetun kulttuuriympäristön ja Martinpolun-Korpilahdentien hallinto- ja kauppakorttelin paikallisesti arvokkaat ominaispiirteet. Valaistussuunnitelmat toteuttaa kokenut ulkovalaistuksen suunnittelija. Piha-alueet ja maastonmuotoilu Piha- ja pysäköintialueen kaikki näkyvät osat tulee viimeistellä arkkitehtonisesti korkeatasoisesti ja toteuttaa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Korttelialueen läpi tulee mahdollistaa turvallinen kulkuyhteys kävelijöille ja pyöräilijöille Martinpolulta Korpilahdentielle. Korttelialueen sisäinen kulkuväylä tulee erottaa esim. kiveyksellä. Alueen toteutuksen tulee pohjautua kerralla koko korttelialueelle laadittuun kokonaissuunnitelmaan. Hulevedet Jos korttelista tuleva hulevesivirtaama on yli 48 litraa sekunnissa (l/s), niin tulee hulevesiä viivyttää korttelialueella. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Yleismääräykset Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin.

18 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (18) Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita on täydennetty tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä. Kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ohjataan rakentamista niin, että suunnittelussa määritellyt periaatteet ja tavoitteet voivat mahdollisuuksien mukaan toteutua. Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei katsota olevan alueen kokonaisuuden kannalta merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Asemakaava-alue sijaitsee Korpilahden keskustassa, joka on luontevasti eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kohtaamisympäristöä. Kaavan mahdollistama rakentaminen saattaa ihmisiä yhteen, jolloin sosiaalisten kontaktien mahdollisuudet lisääntyvät. Kaavalla ei katsota olevan kokonaisuuden kannalta merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Alue sijaitsee keskelle valmista infrastruktuuria liikenteellisesti hyvin saavutettavalla paikalla. Alueen kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntatalouteen maan myynnin osalta eikä kaavamuutokseen liity maankäyttösopimusmaksuja. Yhdyskuntatalouden kannalta edullisimpia rakentamisen alueita ovat kaavamuutoskorttelin tapaiset alueet, joilla pystytään hyödyntämään sekä rakennettua infrastruktuuria että palvelurakennetta. Yritys- ja liiketoiminnan kasvun ja laajentamisen mahdollistaminen sekä tarkoituksenmukaisten tilojen ja tonttien toteuttaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen hyvien liikenneyhteyksien ja rakennetun infrastruktuurin äärelle on yhdyskuntarakenteen ja yhdyskuntatalouden kannalta järkevää ja kestävän kehityksen mukaista. Liikenteelliset vaikutukset Kaavaratkaisulla ei katsota olevan erityisen merkittäviä tai muutoin liikenneympäristöä ja turvallisuutta huonontavia vaikutuksia. Liikennemäärät pääasiassa Korpilahdentiellä saattavat lisääntyä, mutta liikennemäärien lisäykset eivät ole merkittäviä. Kaavaratkaisussa osoitettu rakentamisen määrä on pienempi kuin voimassa olevassa kaavassa mahdollistettu rakentaminen; rakennusoikeuden muutoksen myötä myös pysäköintipaikkojen tarve alueella vähenee ja tontille mahdollistettavan rakentamisen mittakaava pysyy toteuttamisedellytysten rajoissa. Kaavaratkaisun myötä mahdollisten liittymien määrä Korpilahdentielle vähenee; Korpilahdentien puolelta liittymä tontille on mahdollista sijoittaa olemassa olevan liittymän yhteyteen tonttien (205-6 ja 205-7) rajalle. Liittymäjärjestelyt tulevat vaatimaan nykyisen liittymän parantamistoimenpiteitä, mutta liikenteellinen turvallisuus alueella paranee ylileveän liittymän uudelleen jäsentymisen myötä. Kaavan mahdollistama rakentaminen selkeyttä alueen kulkuyhteyksiä, kun tontin läpi toteutetaan jalankulkua ja pyöräilyä varten erillinen kulkuyhteys. Toimintojen (kevytliikenne, pysäköinti, oleskelu jne.) selkeän sijoittamisen omille alueilleen voidaan katsoa parantavan alueen liikenteellistä turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaratkaisu mahdollistaa toteuttamatta jääneen korttelin osan rakentumisen. Uuden rakentamisen mahdollistamisella ei katsota oleva haitallisia vaikutuksia rakennet-

19 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (19) tuun ympäristöön. Suunnittelualueen vieressä sijaitsevan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen ja Martinpolun kaupparaitin ominaispiirteiden säilyminen on huomioitu asianmukaisilla asemakaava määräyksillä ja merkinnöillä. Kaavan toteuttamisen yhteydessä Korpilahden Raharanta niminen kiinteistö puretaan, jolloin alueelle pystytään toteuttamaan kaavan mukainen kokonaisuus. Nykypäivän vaatimuksia vastaavien liike- ja toimistotilojen toteuttaminen Korpilahden keskustan alueelle on tärkeää keskustan vetovoiman säilyttämiseksi. Rakentamisen volyymi siirtyy korttelin länsiosaan Kokkotien varteen ja uuden rakentamisen sekä olemassa olevan kaupunkirakenteen väliin syntyy uusi kulkuyhteys Martinpolulta Korpilahden satamaa kohden. Uusi rakentaminen sijoittuu kutakuinkin samaan linjaan purettavan rakennuksen kanssa, jolloin rakentamisen painopisteen muutokselle ei katsota olevan suurta vaikutusta alueen rakennettuun ympäristöön. Huonokuntoisen rakennuksen purkamisella ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Uuden korttelin osan rakentuminen täydentää aluetta ja muodostaa siitä mittakaavaan sopivan ehjän kokonaisuuden. Uudet rakennukset tulee sopeuttaa olemassa olevien rakennusten muotokieleen ja ominaispirteisiin, mutta korkeatasoisella arkkitehtuurilla uusi alue muodostaa myös selkeän oman kokonaisuuden. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavaratkaisun toteutuksen myötä kaupunkirakenteen keskellä sijaitseva osittain rakentamaton alue muuttuu jäsennetyksi ympäristöksi, jossa toiminnot on sijoiteltu niille soveltuville alueille. Kaavamääräyksissä kehotetaan säilyttämään puita mahdollisuuksien mukaan Kokkotien ja Korpilahdentien risteysalueella, jossa sijaitsee alueen viherympäristön kannalta keskeinen koivikko. Muutoin rakentamaton tontti on lähinnä pusikoitunut ja kaavaratkaisun toteuttaminen paitsi selkeyttää myös siistii aluetta. Suunnittelualue sijaitsee Korpilahden sataman ja hyvien virkistysmahdollisuuksien läheisyydessä. Kaavalla ei katsota olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia luonnon ja luonnonympäristön kannalta. Kaavamääräyksillä on ohjattu alueen rakentumista sekä piha-alueiden toteutusta kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti korkeatasoiseksi. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavamuutoksella ei katsota olevan kokonaisuuden kannalta merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Kaavan toteuttamisen myötä rakentamisen painopiste kolmen tien rajaamalla risteysalueella siirtyy Kokkotien varteen, jolloin Martinpolun ja Korpilahdentien väliin jää avonaisempi vyöhyke. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Asemakaavamuutoksella on vaikutusta kaupunkikuvaan ja maisemaan koko Korpilahden keskustan osalta. Alueen rakentumista kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi on ohjattu asianmukaisilla asemakaavamääräyksillä ja - merkinnöillä. Uusi rakentaminen tulee näkymään myös kaukomaisemassa Päijänteeltä katsottuna, jolloin rakentamisen laadulla on suuri vaikutus koko Korpilahden keskustan ilmeeseen.

20 80:014 / MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUE (20) Yritysvaikutukset Asemakaavan toteuttamisella on merkittäviä yritysvaikutuksia Korpilahden keskustan alueelle. Kaavaratkaisu mahdollistaa tontille mm. uuden kaupallisen yksikön sijoittumisen sekä erilaisia toimistotiloja sen oheen. Kaavan toteuttamisen myötä Korpilahden keskustan välilliset yritysvaikutukset ovat huomattavia. Uusien liike- ja toimistotilojen rakentuminen saattanee vaikuttaa olennaisesti nykyisten ja uusien yritysten sijoittumiseen alueelle. Korpilahden keskustaan mahdollistettava nykypäivän vaatimuksia vastaava uusi liikeja toimistorakentaminen on tärkeää keskustan vetovoiman säilyttämiseksi ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa yritys- ja liiketoiminnan sijoittumismahdollisuudet keskeiselle alueelle, jossa on varauduttu tilavarauksien osalta tehokkaan toiminnan edellyttämiin tekijöihin (mm. riittävät pysäköintitilat). Toimintojen selkeä sijoittuminen ja alueellisesti riittävien tilojen mahdollistaminen edesauttavat alueen tehokasta yritystoimintaa. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman.

21 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 80. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 205 TONTEILLE 4 JA 5 SEKÄ LIIKENNE- JA KATUALUEELLE Kaavatunnus 80:014 KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu vihreällä soikiolla. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa Martinpolun varrella. Alue sijoittuu keskustan tuntumaan sataman koillispuolelle; suunnittelualueelta on matkaa satamaan noin 200 m. Alue rajautuu pohjoisesta Martinpolkuun, lännestä Kokkotiehen ja etelästä Korpilahdentiehen. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia uusia maankäyttömahdollisuuksia suunnittelualueelle ja luodaan edellytykset alueen toimintojen kehittämiselle. Kaavan tavoitteena on maankäytön tehostaminen Korpilahden keskustassa keskeisellä alueella. Kaavan tavoitteena on kehittää Korpilahden keskustan vetovoimaisuutta ja tukea yritystoiminnan mahdollisuuksia alueella. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Korpilahden keskustan liike- ja yritystoiminnan kehittäminen. Suunnittelualue sijoittuu kaupunkikuvan ja maiseman kannalta keskeiselle alueelle teiden rajaamalle risteysalueelle. Suunnittelualueeseen kuuluva rakentamaton tontti on nykyisin jäsentymätön ja epämääräisessä käytössä; alueen läpi kulkee hiekkapäällysteinen väylä, jota käytetään oikoreittinä. Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden Osuuspankin hakemuksesta. Suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden Osuuspankin omistuksessa. Kaupunki omistaa korttelin 205 tontin 5 ja sillä sijaitsevan rakennuksen sekä suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsevan pysäköintialueen. Korpilahden Osuuspankki omistaa suunnittelualueella sijaitsevan tontin 4. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on keskustatoimintojen alakeskukseksi (punainen ympyrä, ca). Alue kuuluu Päijänteen kehittämisalueeseen (sininen katkoviiva),

22 80:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) jota kehittää tiiviisti yhteistyössä asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa. Alueella on voimassa Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava (kaava hyväksyttiin ja tuli voimaan KHO:n päätöksen myötä), jossa suunnittelualue on osoitettu aluekeskukseksi. - Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi, AL. Alueelle saa rakentaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksia ja näiden yhdistelmiä. Suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsee yleinen pysäköintialue, LP. Suunnittelualueen länsiosassa on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus, RKY. Kyseessä on RKY- inventointiin kuuluva Korpilahden kirkkoranta- niminen ympäristökokonaisuus. Alue on inventoitu vuonna 2009 Museoviraston toimesta. Tontin 4 kerrosluku on II ja tontin 5 kerrosluku on III. Tehokkuusluku on kummallakin tontilla e=0,50. Voimassaolevassa asemakaavassa kummallekin tontille on osoitettu sitova rakennusala. Kaavamuutoksessa aluetta tutkitaan yhtenä kokonaisuutena, jolloin tonttien rajojen asettamat rajoitukset eivät ole esteenä alueen kehittämiselle , tark (2) Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on nykytilanteessa osittain rakennettua väljää kaupunkiympäristöä. Korpilahden Osuuspankin omistuksessa oleva tontti 4 on rakentamaton. Alueen maasto on loivasti etelään päin laskevaa, mutta suurimmaksi osaksi varsin tasaista. Alueen maaperä on moreenia. Suunnittelualue sijoittuu keskelle olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta valmiiden kunnallisteknisten verkostojen äärelle. Tonteilla kulkee useita johtolinjoja, jotka rajoittavat alueelle rakentamista. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on reilu 4800 m2. Tontti 4 on kooltaan 1848 m2 ja tontti m2. Suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsevan pysäköintialueen koko on 638 m2. Voimassaolevan kaavan mukainen rakennusoikeus tonteilla on 924 kem2 (tontti 4) ja 1101 kem2 (tontti 5). Tontilla 5 sijaitsee vuonna 1961 valmistunut kolmikerroksinen rakennus, jossa on Korpilahdentielle avautuva kellarikerros. Rakennuksessa on toiminut Korpilahden Rauta ja Rakennuspalvelu Oy sekä kauneudenhoitoalan yritys ja työvoimanvuokraus firma. Osa tiloista on ollut asuinkäytössä. Rakennus on julkisivusta huonokuntoinen ja osa tiloista on tyhjillään. Rakennus puretaan, mutta tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Korpilahdentien puoleisessa osassa tontteja on liittymäkielto. KUVA 2 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella.

23 80:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (3) KUVAT 3-5 Yllä: RYK- aluerajauksen piirissä sijaitsevaa rakennuskantaa. Kuvassa keskellä luvulla valmistunut Eklundin kauppatalo. Alla: Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsevaa rakennuskantaa. Oikealla purettavaksi aiottu kaupungin omistama kiinteistö. Suunnittelualueelle toteutettava uudisrakentaminen tulee antamaan merkittävän ilmeen koko Korpilahden keskustan alueelle. Suunnittelualueen eteläkärki sijoittuu näkymän päätteeksi Korpilahdentieltä katsottuna. Alueen uudisrakentaminen tulee muodostamaan liittymäkohdan pienimittakaavaisen puutaloasumisen ja liikerakentamisen taitekohdassa. Kaavoitettava alue sijoittuu kahden erityyppisen ympäristön väliin; suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee puutalopainotteinen asuinalue ja itäpuolella suurimmaksi osaksi matalahkoa liikerakentamista. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Keski-Suomen liiton maakuntakaavassa vuonna 2009 osoittama maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue sekä Museoviraston vuonna 2009 inventoima Korpilahden kirkkoranta- niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde (RKY- aluerajaus). Lähiympäristössä sijaitsevat asuinrakennukset suunnittelualueen länsipuolella ovat rakentuneet suurimmaksi osaksi luvun taitteessa. Alueella sijaitsee myös luvun lopulla valmistunut Eklundin entinen kauppatalo. Alueen rakennukset ovat puuverhoiltuja. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat liike- ja asuinrakennukset ovat rakentuneet ja luvuilla. Rakennukset ovat rapattuja tai tiilipintaisia. Suunnittelualueella ei ole todettu erityisiä luontoarvoja. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Korpilahden Osuuspankki Jyväskylän kaupunki Viranomaiset: Keski-Suomen ELY- keskus Keski-Suomen museo Museovirasto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi

24 80:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (4) JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Yrittäjäyhdistysten YRVA- ryhmä (Korpilahden yrittäjät) 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY- keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset - yritysvaikutukset (YRVA) Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvot- teluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavahankkeen käynnistäminen (kesä 2017) Kaavoittaja suunnittelee alustavan asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään tarvittaessa kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. KUVA 6 Suunnittelualue Korpilahden keskustassa. Likimääräinen sijainti osoitettu valkoisella soikiolla.

25 80:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (5) Ehdotusvaihe (talvi 2018) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään tarvittaessa kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kevät-kesä 2018) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) (014) henriikka.lonka@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi internet