OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , tark , tark (1) ANTINNIITYNTIE 12 JA HEINÄMÄENTIE 10 (PALOKKA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 47. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 60 TONTILLE 11 JA 12, KORTTELIN 108 TONTILLE 2 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUEELLE (VL) JA JALANKULULLE VARATULLE TIELLE Kaavatunnus 47:048 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä soikiolla 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Palokan Heinämäessä reilun kilometrin etäisyydellä Palokan keskustasta itään. Suunnittelualueeseen kuuluu kolme teollisuustonttia (kaavamerkinnät TY-5 ja TTV-2) ja viereinen lähivirkistysalue (VL) sekä jalankululle varattu tie. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta lähivirkistysalueeseen (VL) ja Norolantiehen. Etelästä alue rajautuu Heinämäentiehen. Idästä ja lännestä alue rajautuu muihin teollisuustontteihin. Suunnittelualue sijaitsee osoitteessa Antinniityntie 12 ja Heinämäentie Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuutta laajentaa korttelissa 60 ja korttelissa 108 sijaitsevia teollisuustontteja viereisen lähivirkistysalueen suuntaan. Korttelissa 60 sijaitsevan tontin 12 laajentamisella mahdollistetaan yritystoiminnan kehittäminen ja kasvu sekä olennaisesti helpotetaan jäljellä olevan rakennusoikeuden hyödyntämistä. Teollisuustontti numero 12 on Keski-Suomen Kaidetyö Oy:n omistuksessa. Tontilla oleva teollisuusrakennus on Purku & Piikkaus Oy:n omistuksessa ja siinä toimii Suomen CNC- Koneistus Oy. Korttelin 60 tontti numero 11 on Suomen CNC- Koneistus Oy:n omistuksessa. Tulevaisuudessa tontit 11 ja 12 on tarkoitus yhdistää yhdeksi tontiksi maanomistusolojen selkiydyttyä. Korttelissa 108 sijaitsevan teollisuustontin laajennuksella mahdollistetaan Palokan/ Heinämäen uuden lämpökeskuksen sijoittuminen alueelle. Vuokrasopimuksen päätyttyä Koivutien lämpökeskus on purettu ja Elenia Lämpö Oy:llä on tarve uuden lämpökeskuksen sijoittamiselle Palokan/ Heinämäen alueelle. Teollisuustontti (TTV-2) on Pappilanvuoren Lämpöhuolto Oy:n (nykyisin Ele-

2 47:048 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark , tark (2) nia Lämpö Oy) omistuksessa. Jyväskylän kaupunki omistaa suunnittelualueeseen kuuluvan lähivirkistysalue (VL). Jyväskylän kaupunki ja Elenia Lämpö Oy ovat jättäneet kaavamuutoshakemuksen Suunnittelualuetta on laajennettu Keski-Suomen Kaidetyö Oy:n kaavamuutoshakemuksen johdosta Uusi sitova tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojenaluetta (A, ruskea väri). - Seppälänkankaan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (Kv hyväksynyt ) suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T). - Asemakaavassa (kaavat hyväksytty , ja ) suunnittelualue on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (kortteli 60, TY-5) ja teollisuus-, lämpökeskus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (kortteli 108, TTV-2) ja lähivirkistysalueeksi (VL). TY-5- korttelialueelle saa sijoittaa toiminnan kannalta tarpeellisia asuntoja kuitenkin enintään yhden kappaleen rakennuspaikkaa kohti. Asuntoja ei saa sijoittaa teollisuustilojen ylä- tai alapuolelle. Rakennuspaikka ei saa olla 2000 m 2 pienempi. Korttelialueelta on varattava yksi autopaikka teollisuustilojen 75 kem 2 kohti ja yksi autopaikka jokaista asuntoa kohti. Asuntoa kohti on varattava lasten leikkialueeksi vähintään 50 m 2. Rakennuksen etäisyyden naapurirakennuspaikan rajasta on oltava vähintään viisi metriä. Korttelialueelle saa sijoittaa vain sellaista teollisuutta, joka ei tuota ympäristölle savu-, melu- tms. haittoja. TTV-2- korttelialueelle saa sijoittaa toiminnan kannalta tarpeellisia asuntoja kuitenkin enintään kaksi kappaletta rakennuspaikkaa kohti. Asuntoja ei saa sijoittaa teollisuustilojen ylä- tai alapuolelle. Rakennuspaikka ei saa olla 1000 m 2 pienempi. Korttelialueelta on varattava yksi autopaikka teollisuustilojen 50 kem 2 kohti ja yksi autopaikka jokaista asuntoa kohti. Asuntoa kohti on varattava lasten leikkialueeksi vähintään 50 m 2. Rakennuksen etäisyyden naapurirakennuspaikan rajasta on oltava vähintään viisi metriä. Teollisuustonteilla sijaitsee johtoa varten varattu alueen osa (ympyräviiva) ja sähkölinjaa varten varattu alueen osa. Linjojen sijainnit ja toteutusedellytykset tarkistetaan kaavamuutoksen yhteydessä. Teollisuustonttien kerrosluku on II ja tehokkuusluku e= 0,40. KUVA 2 Ote voimassa olevasta asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus punaisella.

3 47:048 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark , tark (3) KUVA 3 Elenia Lämpö Oy:n tontti. saattaa edellyttää alueen pinnoittamista. Hulevesien likaisuus on koettu ongelmalliseksi suunnittelualueen lähiympäristössä. Suunnittelualueella sijaitsee voimassa olevassa asemakaavassa jalankululle varatuksi tieksi osoitettu alue. Kaupungin omistuksessa olevaa tietä ei ole rakennettu eikä se johda minnekään. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta tarpeettoman tiealueen liittämiseksi teollisuustonttiin. Teollisuustontin toiminnot (varastointi) on jo nykytilanteessa levittäytynyt tiealueen puolelle. Suunnittelualueen pinta-ala on reilu 3 ha, josta lähivirkistysaluetta (VL) on yhteensä noin 1, 4 ha. Teollisuustontit ovat kooltaan 3265 m 2, 4473 m 2 (korttelin 60 tontit 11 ja 12) ja 7353 m 2 (korttelin 108 tontti 2). KUVA 4 Keski-Suomen Kaidetyö Oy:n tontti Suunnittelualueen nykytilanne: Teollisuustontit ovat nykyisin käyttötarkoituksensa mukaisesti teollisuus- ja varastoalueena. Suunnittelualueeseen kuuluva lähivirkistysalue (VL) on nykytilanteessa rakentamatonta ja osittain tiheää sekametsää. Alueelta on laadittu Heinämäen luontoselvitys keväällä Kohteesta ei löytynyt arvokkaita luontokohteita tai merkkejä uhanalaisista lajeista (liito-orava). Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia. Suunnittelualue on varsin tasainen ja se sijoittuu päättyvien katujen (Antinniityntie ja Harkkokatu) päähän. Alueen etelänpuolella kulkee Heinämäentie. Suunnittelualue sijoittuu kunnallisteknisten verkostojen läheisyyteen täydentämään olemassa olevaa teollisuus- ja varastotoimintapainotteista ympäristöä. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan teollisuustonttien laajentamisen vaikutus hulevesien ohjaukseen; mm. lämpökeskuksen rakentaminen Voimassaolevan kaavan mukainen rakennusoikeus teollisuustonteilla on 1306 kem 2, 1789 kem 2 ja 2941 kem 2. Korttelin 60 teollisuustontilla numero 12 sijaitsee vuonna 2010 valmistunut 708 kem 2 :n suuruinen yksikerroksinen varastorakennus. Korttelin 108 teollisuustontilla sijaitsee vuonna 1990 valmistunut 51 kem 2 :n suuruinen talous/ varastorakennus. Tonttia käytetään myös ulkovarastointiin. Tontilla on sijainnut 60 kem 2 suuruinen lämpökeskus (lupa saatu ), joka on sittemmin purettu. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat:

4 47:048 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark , tark (4) Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Elenia Lämpö Oy Keski-Suomen Kaidetyö Oy Jyväskylän kaupunki Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy/ Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Ympäristöterveydenhuolto Muut Jyväskylän yrittäjäyhdistysten YRVA- ryhmä Purku & Piikkaus Oy CNC- Koneistus Oy/ Ari Ekholm 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon ja ympäristöön - vaikutukset virkistysalueisiin ja -yhteyksiin - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - yritysvaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Alueelle on laadittu liito-oravaselvitys keväällä Alueelta ei löytynyt säilytettäviä tai suojeltavia luontoarvoja. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (talvi 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi-kevät ) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.

5 47:048 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark , tark (5) Hyväksymisvaihe (kevät 2017) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto tai kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. KUVA 5 Viistokuva suunnittelualueesta. Tutkittavat tonttien laajentumissuunnat esitetty valkoisilla nuolilla. Tontteja laajennetaan lähivirkistysalueen kummaltakin puolelta lähivirkistysalueen suuntaan. 11. Yhteystiedot Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) (014) henriikka.lonka@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi internet