OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MARTINPOLUN JA KOKKOTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 80. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 205 TONTEILLE 4 JA 5 SEKÄ LIIKENNE- JA KATUALUEELLE Kaavatunnus 80:014 KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu vihreällä soikiolla. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa Martinpolun varrella. Alue sijoittuu keskustan tuntumaan sataman koillispuolelle; suunnittelualueelta on matkaa satamaan noin 200 m. Alue rajautuu pohjoisesta Martinpolkuun, lännestä Kokkotiehen ja etelästä Korpilahdentiehen. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia uusia maankäyttömahdollisuuksia suunnittelualueelle ja luodaan edellytykset alueen toimintojen kehittämiselle. Kaavan tavoitteena on maankäytön tehostaminen Korpilahden keskustassa keskeisellä alueella. Kaavan tavoitteena on kehittää Korpilahden keskustan vetovoimaisuutta ja tukea yritystoiminnan mahdollisuuksia alueella. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Korpilahden keskustan liike- ja yritystoiminnan kehittäminen. Suunnittelualue sijoittuu kaupunkikuvan ja maiseman kannalta keskeiselle alueelle teiden rajaamalle risteysalueelle. Suunnittelualueeseen kuuluva rakentamaton tontti on nykyisin jäsentymätön ja epämääräisessä käytössä; alueen läpi kulkee hiekkapäällysteinen väylä, jota käytetään oikoreittinä. Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden Osuuspankin hakemuksesta. Suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden Osuuspankin omistuksessa. Kaupunki omistaa korttelin 205 tontin 5 ja sillä sijaitsevan rakennuksen sekä suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsevan pysäköintialueen. Korpilahden Osuuspankki omistaa suunnittelualueella sijaitsevan tontin 4. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on keskustatoimintojen alakeskukseksi (punainen ympyrä, ca). Alue kuuluu Päijänteen kehittämisalueeseen (sininen katkoviiva),

2 80:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) jota kehittää tiiviisti yhteistyössä asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa. Alueella on voimassa Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava (kaava hyväksyttiin ja tuli voimaan KHO:n päätöksen myötä), jossa suunnittelualue on osoitettu aluekeskukseksi. - Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi, AL. Alueelle saa rakentaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksia ja näiden yhdistelmiä. Suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsee yleinen pysäköintialue, LP. Suunnittelualueen länsiosassa on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus, RKY. Kyseessä on RKY- inventointiin kuuluva Korpilahden kirkkoranta- niminen ympäristökokonaisuus. Alue on inventoitu vuonna 2009 Museoviraston toimesta. Tontin 4 kerrosluku on II ja tontin 5 kerrosluku on III. Tehokkuusluku on kummallakin tontilla e=0,50. Voimassaolevassa asemakaavassa kummallekin tontille on osoitettu sitova rakennusala. Kaavamuutoksessa aluetta tutkitaan yhtenä kokonaisuutena, jolloin tonttien rajojen asettamat rajoitukset eivät ole esteenä alueen kehittämiselle , tark (2) Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on nykytilanteessa osittain rakennettua väljää kaupunkiympäristöä. Korpilahden Osuuspankin omistuksessa oleva tontti 4 on rakentamaton. Alueen maasto on loivasti etelään päin laskevaa, mutta suurimmaksi osaksi varsin tasaista. Alueen maaperä on moreenia. Suunnittelualue sijoittuu keskelle olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta valmiiden kunnallisteknisten verkostojen äärelle. Tonteilla kulkee useita johtolinjoja, jotka rajoittavat alueelle rakentamista. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on reilu 4800 m2. Tontti 4 on kooltaan 1848 m2 ja tontti m2. Suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsevan pysäköintialueen koko on 638 m2. Voimassaolevan kaavan mukainen rakennusoikeus tonteilla on 924 kem2 (tontti 4) ja 1101 kem2 (tontti 5). Tontilla 5 sijaitsee vuonna 1961 valmistunut kolmikerroksinen rakennus, jossa on Korpilahdentielle avautuva kellarikerros. Rakennuksessa on toiminut Korpilahden Rauta ja Rakennuspalvelu Oy sekä kauneudenhoitoalan yritys ja työvoimanvuokraus firma. Osa tiloista on ollut asuinkäytössä. Rakennus on julkisivusta huonokuntoinen ja osa tiloista on tyhjillään. Rakennus puretaan, mutta tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Korpilahdentien puoleisessa osassa tontteja on liittymäkielto. KUVA 2 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella.

3 80:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (3) KUVAT 3-5 Yllä: RYK- aluerajauksen piirissä sijaitsevaa rakennuskantaa. Kuvassa keskellä luvulla valmistunut Eklundin kauppatalo. Alla: Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsevaa rakennuskantaa. Oikealla purettavaksi aiottu kaupungin omistama kiinteistö. Suunnittelualueelle toteutettava uudisrakentaminen tulee antamaan merkittävän ilmeen koko Korpilahden keskustan alueelle. Suunnittelualueen eteläkärki sijoittuu näkymän päätteeksi Korpilahdentieltä katsottuna. Alueen uudisrakentaminen tulee muodostamaan liittymäkohdan pienimittakaavaisen puutaloasumisen ja liikerakentamisen taitekohdassa. Kaavoitettava alue sijoittuu kahden erityyppisen ympäristön väliin; suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee puutalopainotteinen asuinalue ja itäpuolella suurimmaksi osaksi matalahkoa liikerakentamista. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Keski-Suomen liiton maakuntakaavassa vuonna 2009 osoittama maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue sekä Museoviraston vuonna 2009 inventoima Korpilahden kirkkoranta- niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde (RKY- aluerajaus). Lähiympäristössä sijaitsevat asuinrakennukset suunnittelualueen länsipuolella ovat rakentuneet suurimmaksi osaksi luvun taitteessa. Alueella sijaitsee myös luvun lopulla valmistunut Eklundin entinen kauppatalo. Alueen rakennukset ovat puuverhoiltuja. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat liike- ja asuinrakennukset ovat rakentuneet ja luvuilla. Rakennukset ovat rapattuja tai tiilipintaisia. Suunnittelualueella ei ole todettu erityisiä luontoarvoja. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Korpilahden Osuuspankki Jyväskylän kaupunki Viranomaiset: Keski-Suomen ELY- keskus Keski-Suomen museo Museovirasto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi

4 80:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (4) JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Yrittäjäyhdistysten YRVA- ryhmä (Korpilahden yrittäjät) 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY- keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset - yritysvaikutukset (YRVA) Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvot- teluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavahankkeen käynnistäminen (kesä 2017) Kaavoittaja suunnittelee alustavan asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään tarvittaessa kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. KUVA 6 Suunnittelualue Korpilahden keskustassa. Likimääräinen sijainti osoitettu valkoisella soikiolla.

5 80:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , tark (5) Ehdotusvaihe (kevät 2019) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään tarvittaessa kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kevät-kesä 2019) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) (014) henriikka.lonka@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi internet