Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen?"

Transkriptio

1 PROFILES -opiskelumateriaalia Yleiskuvaus Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? Luonnontieteet Biologia ja terveystieto luokka (2011) Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Itä-Suomen yliopisto, Suomi - Sähköposti: Tiivistelmä Valheenpaljastuslaite perustuu ihmisen tahdosta riippumattomiin reaktioihin. Tässä opiskelukokonaisuudessa opiskelija tutustuu pulssiin, verenpaineeseen, hikoiluun, hengitystiheyteen sekä ihon sähkönjohtavuuteen. Opiskelija tekee omien kokeellisten tutkimustensa sekä kirjallisuuden perusteella perustellun päätöksen valheenpaljastuslaitteen luotettavuudesta. Ennakkotietoja ei edellytetä. Project funded within the EC FP7 Programme: SiS Grant Agreement No.: Supporting and coordinating actions on innovative methods in science education: teacher training on inquiry based teaching methods on a large scale in Europe 1/18

2 Oppiaineet: Biologia ja terveystieto Luokka-aste: vuosiluokka Oppisisältö: Pulssi, verenpaine, hikoilu, hengitystiheys, ihon sähkönjohtavuus. Työskentelytavat: Kriittinen lukeminen ja ryhmätyöt. Ehdotus ajankäyttöön: Neljä 45 minuutin oppituntia. Työskentelyn tavoitteet: Opiskelija o oppii ymmärtämään tahdonalaisten ja tahdosta riippumattomien lihasten järjestelmää o oppii ryhmätyöskentelytaitoja o osaa esittää ajatuksensa luokalle o osaa perustella väitteensä Liitteet 1. Oppilaan ohje Sisältää tarkemmat tiedot tehtävistä ja ohjeet tehtävien suorittamiseen. 2. Opettajan ohje Ohjeita tehtävänasetteluun. 2/18

3 PROFILES -opiskelumateriaalia Opettajan ohje Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? Luonnotieteet Biologia ja terveystieto luokka (2011) Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Itä-Suomen yliopisto, Suomi - Opiskelukokonaisuuden sisältö Tässä opiskelukokonaisuudessa oppilaat tutustuvat valheenpaljastuslaitteiden toiminnan taustalla oleviin tahdosta riippumattomiin reaktioihin ja arvioivat valheenpaljastuslaitteiden luotettavuutta. Aluksi aiheesta keskustellaan sekä koko luokan kesken että pienemmissä ryhmissä, ja tämän jälkeen oppilaat tekevät kokeellista tutkimusta ja hakevat kriittisesti tietoa valheenpaljastuslaitteista. Biologisten toimintojen käsittelyä voidaan syventää luokkaasteesta riippuen. 3/18

4 Ehdotus opiskelukokonaisuuden ajankäytöksi Opetuskokonaisuus voidaan toteuttaa neljällä 45 minuutin oppitunnilla. Opettajan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota pienryhmien (4-5 oppilasta) kokoonpanoon, jotta työskentelystä tulisi mahdollisimman monipuolista ja oppilaat voivat oppia toisiltaan. Opetuskokonaisuuteen kuuluupienryhmäkeskusteluja, suurryhmäkeskustelua, pienryhmissä tutkimuksen suunnittelua ja tutkimuksen toteuttamista. Ensimmäinen oppitunti o Oppilas kirjoittaa oman mielipiteensä valheenpaljastuslaitteen käytöstä ja sen luotettavuudesta. Aiheesta keskustellaan yhdessä luokan kanssa. o Oppilaat tutustuvat valheenpaljastuslaitteen periaatteisiin opettajan antaman materiaalin perusteella ja keskustelevat ryhmissä valheenpaljastuslaitteen käytöstä ja siitä, voiko oikeus luottaa siihen. Liite 1: Taustaa valheenpaljastuslaitteesta eli polygrafista. o Opettaja selittää tahdosta riippumattomat reaktiot ja tahdonalaiset reaktiot ja kertoo, että valheenpaljastuslaite perustuu viiteen mittaukseen: pulssi, verenpaine, hikoilu, hengitystiheys ja ihon sähkönjohtavuus. o Oppilaat tutustuvat ihon sähkönjohtavuuteen oheisen materiaalin perusteella (liite 2). Teoriaan tutustumisen jälkeen pienryhmät esittävät mielipiteensä asiasta ja perustelevat miksi he niin ajattelevat. Toinen ja kolmas oppitunti o Luokka jaetaan pienryhmiin ja jokainen ryhmä rakentaa oman valheenpaljastuslaitetta muistuttavan laitteen. o Jokainen ryhmä tutkii ihon sähkönjohtavuutta ja miten pulssi, hengitystiheys ja verenpaine vaikuttavat siihen. Yksi ryhmän jäsenistä on tutkittava henkilö. Ryhmä keksii tilanteen, jossa yritetään selvittää valehteleeko tutkittava henkilö vai ei. Olennaista on se, että vain tutkittava henkilö tietää valehteleeko hän vai puhuuko totta. o Luokka-asteesta riippuen elimistön muutosten tutkimisessa voidaan käyttää suljettuja tai avoimia tutkimuksia. Ryhmät tutkivat aihetta opettajan antamien välineiden avulla: kirjat, internet-sivut, tehtäväkortit, kuvat ja koevälineet. o Ryhmät laativat omista tutkimustuloksista ja niistä tehdyistä johtopäätöksistä viiden minuutin esityksen. Kokeelliseen työskentelyyn ja esitysten tekemiseen suositellaan käytettäväksi kaksi tuntia. 4/18

5 Neljäs oppitunti o Oppilaat lukevat alussa kirjoittamansa ajatukset ja pohtivat aihetta uudelleen. Lopuksi keskustellaan aiheesta koko luokan kanssa. Keskusteluissa on hyvä nostaa esille se, että koehenkilön pulssista, verenpaineesta, hikoilusta ja /tai hengitystiheydestä valehtelun tai toden puhumisen päättely on vaikeaa. Tämä edellyttää lähtökohtaoletusta, että ihminen valehtelee, kun hän on stressaantunut. Ongelmana on kuitenkin se, että kaikki ihmiset eivät stressaannu valehtelusta, ja toiset taas stressaantuvat pelkästä kuulustelusta. Todellisuudessa valheenpaljastuskoneet toimivat koska ne ovat osa kuulustelutilannetta ja ihmiset uskovat niiden toimivan. o Valheenpaljastimien heikkoutena on se, että laite pitää aina kalibroida jokaiselle testihenkilölle, ts. kysellään kysymyksiä joihin vastaus tiedetään. Tästä saadaan vertailudata jatkokysymyksille. Valheenpaljastuskoetta on mahdollista huiputtaa ennakoivilla harjoituksilla, jotka edistävät psyykeen ja kehon reaktioiden hallintaa. Koehenkilö voi mitätöidä valheenpaljastuskokeen tulokset nauttimalla keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita tai säätelemällä lihasjännitystä, hengitystiheyttä, äänenpainoa ym. Koe soveltuu parhaiten henkilölle, joka haluaa osallistua vapaaehtoisesti kokeeseen hankkiakseen lisänäyttöä syyttömyyteen. Uuden sukupolven valheenpaljastuslaitteet mittaavat aivotoimintaa EKG:n avulla, jolloin valheenpaljastus muuttuu muistijälkitutkimukseksi. Lähteitä: - Verenpaine ja sydämenlyönti animaatiot: Hengitysjärjestelmä: - Valheenpaljastuslaitteen toiminta: Vaihtoehtoskenaario Totuuden hetki -ohjelmassa ennen ohjelmaa kilpailijalle tehdään valheenpaljastustesti, jossa asiantuntijat selvittävät vastaako hän yllättäviin ja hyvin henkilökohtaisiinkin kysymyksiin rehellisesti. Itse ohjelmassa kilpailijalle esitetään 21 kysymystä. Mitä useampaan kysymykseen vastaa totuudenmukaisesti eli oikein, sitä enemmän voittaa rahaa. Voiko valheenpaljastuslaitteeseen luottaa? 5/18

6 Tietoa opettajalle Liite 1: Taustaa valheenpaljastuslaitteesta eli polygrafista Italialainen lääkäri ja kriminologi Cesare Lombroso ( ) käytti ensimmäisenä konetta stressin oireiden paljastamiseen. Lombroso tunnetaan erityisesti rikollisuuden syitä ja luonnetta koskevista julkaisuistaan. Valheenpaljastuksessa lähtökohtana on tilanne, jossa tutkijoilla on hallussaan sellaista tietoa, joka tutkijoiden lisäksi voi olla ainoastaan syyllisen tiedossa. Valheenpaljastuksen näyttöarvo perustuu siihen, että vain syyllisen elintoiminnoissa voi ilmetä tiettyjä emotionaaliseen stressiin liittyviä fysiologisia muutoksia. Polygrafi-menetelmä perustuu valehtelevan ihmisen kokemaan emotionaaliseen stressiin ja sen aiheuttamiin fysiologisiin muutoksiin elintoiminnoissa. Herkkä laite rekisteröi sähköisen aivotoiminnan (EEG), ihon sähkönjohtokyvyn (EMG), verenpaineen, hengityksen ja valtimotiheyden muutokset, päähän, kaulaan ja sormeen asetettavien anturien avulla. Fysiologiset muutokset voidaan tunnistaa jokainen erikseen herkän piirturin piirtämistä käyristä. Polygrafi-menetelmässä valheenpaljastuskokeessa alistetulle henkilölle tehdään aluksi aivan tavanomaisia kysymyksiä ja sen jälkeen kuulustelukysymyksiä. Käyriä vertaillaan keskenään ja. Jos käyrissä on selviä eroavuuksia, on henkilö valehdellut. Tavanomaiset kysymykset ovat totuuksia, jolloin henkilön ei tarvitse pelätä tai valehdella. Valekäyriä ovat ne, jotka poikkeavat totuuskäyristä. Tavanomaisia kysymyksiä: - Oletteko syntynyt Helsingissä Onko teillä kaksi lasta? - Onko vaimonne nimi Maija? Kuulustelukysymyksiä: - Oletteko mielestänne syytön esitettyihin tekoihin? - Tiedättekö kuka asiakirjat luovutti? - Kertokaa kuinka tiedostot ovat voineet tuhoutua? - Puhutteko totta? - Tiedättekö ketään, joka olisi voinut syyllistyä tekoon? 6/18

7 Asiantuntijat kiistelevät valheenpaljastuksen luotettavuudesta. Tästä huolimatta lähes kaikkien valtioiden poliisiorganisaatioilla on käytössään valheenpaljastuslaitteet. Nykyisin kaupoista on ostettavissa esimerkiksi puhelimeen liitettäviä valheenpaljastuskojeita, jotka kertovat valehteleeko puhelimessa oleva henkilö vai puhuuko hän totta. Laite perustuu PSEmenetelmään (psychologigal stress evaluation), jolla mitataan ihmisen äänestä korkeuden muutoksia sekä värähtelyjä, jotka liittyvät hermostumiseen ja tunnetilojen vaihteluun. Ohjelman käyttö edellyttää, että tietokonejärjestelmään on tallennettu soittavan henkilön totuuskäyrä, aivan kuten polygrafiassa. Ed. mainittua tekniikkaa ei käytetä esitutkinnassa missään päin maailmaa sen epäluotettavuuden takia. (Lähde: Liite 2: Sähkönjohtavuus Hiki on liuos, jossa on 99% vettä ja 1% siihen liuenneita aineita kuten NaCl (0,5%), aminohappoja ja muita elimistön tuottamia aineita kuten ureaa (CO(NH 2 ) 2 ). Fyysisessä rasituksessa NaCl:n määrä kasvaa ja elimistö menettää suolaa ja vettä. Hiki erittyy ihossa olevista hikirauhasista. Ihmisessä on noin kaksi miljoonaa hikirauhasta. Vuorokaudessa ihmisestä erittyy keskimäärin 0,6-0,9 litraa hikeä. Kuivalla ja lämpimällä säällä hien määrä voi olla jopa 10 litraa vuorokaudessa. Pelko ja jännitys voivat myös lisätä hien erittymistä. Valheenpaljastustesti perustuu kehossa tapahtuviin muutoksiin pelottavassa tai huolestuttavassa tilanteessa. Yksi kriteereistä on hien määrä, joka voidaan mitata ihon sähkönjohtavuuden avulla. Oheinen kuvio esittää kolmen henkilön ihon sähkönjohtavuutta heidän vastatessaan kahdenlaisiin kysymyksiin: neutraaleihin ja sellaisiin, joilla testataan vastasivatko he rehellisesti. 7/18

8 45 40 Ihon sähkönjohtavuus testikysymys kontrollikysymys 5 0 henkilö a henkilö b henkilö c Kuvio 1. Kolmen koehenkilön ihon sähkönjohtavuus valheenpaljastuskokeessa. Kysymykset: 1. Mihin ihon erittämiin yhdisteisiin NaCl vai CO(NH 2 ) 2 ihon sähkönjohtavuuden mittaus perustuu? 2. Miksi tutkijat mittaavat ihon sähkönjohtavuuden kahdesti? 3. Kuka tutkituista valehteli? Selitä päätelmäsi. 4. Tavallisissa oloissa ihminen ei tunne hikeä, koska se haihtuu heti. a. Selitä hien haihtuminen. b. Selitä, miten se jäähdyttää kehoa. 8/18

9 Liite 3: Valheenpaljastuslaite Välineet: yleismittari, johtimia, 2 hauenleukaa, alumiini- ja kuparilevy (tai vastaavat), vettä, teräsvillaa tai hiekkapaperia. Työohje: 1. Kiinnittäkää metallilevyt yleismittariin johtimilla, alumiinilevy tulee negatiiviseen napaan. 2. Kiillottakaa metallilevyt teräsvillalla tai hiekkapaperilla. 3. Suorittakaa seuraavat mittaukset ja merkitkää tulokset taulukkoon. Aloittakaa mittaukset säätämällä mittarin asteikot ensin suurille mittausalueille. a. Joku ryhmän jäsenistä asettaa kätensä metallilevyjen päälle (käsien tulee olla kuivat) ja mitatkaa virtapiirin jännite, sähkövirta ja resistanssi. b. Se ryhmän jäsen, jonka käden ihon sähkönjohtavuutta mitattiin, kastelee kätensä ja asettaa ne metallilevyjen päälle. Toistakaa kohdan a mittaukset. c. Koehenkilö tekee jonkin hikoilua aiheuttava liikuntasuorituksen. Mitatkaa koehenkilön pulssi. Koehenkilö asettaa kätensä taas metallilevyille ja toistakaa vielä kerran kohdan a mittaukset. d. Koehenkilö tekee taas jonkin hikoilua aiheuttavan liikuntasuorituksen. Mitatkaa koehenkilön hengitystiheys. Koehenkilö asettaa kätensä taas metallilevyille ja toistakaa vielä kerran kohdan a mittaukset. e. Koehenkilö tekee taas jonkin hikoilua aiheuttavan liikuntasuorituksen. Mitatkaa koehenkilön verenpaine. Koehenkilö asettaa kätensä taas metallilevyille ja toistakaa vielä kerran kohdan a mittaukset. 4. Missä tilanteessa piirin jännite ja sähkövirta oli suurin ja resistanssi pienin? Miksi? Lähde: johon tehtävä on muokattu teoksesta James Cunningham & Norman Herr Hands-On Physics Activities with Real-Life Applications. 9/18

10 Liite 4a: Sydän ja sydämenlyöntitiheys eli pulssi Sydän on omistajansa nyrkinkokoinen ontto lihas, joka sijaitsee rintalastan takana keuhkojen välissä. Sydän sykkii noin 70 kertaa minuutissa. Sydämellä on oma automaattisesti toimiva sykkeenkäynnistäjänsä, jota kutsutaan sinussolmukkeeksi. Vaikka sydän sykkiikin itsestään, niin autonominen hermosto säätelee sydämen rytmiä ja supistumisvoimaa. Hermoja pitkin tulee joko sydämen supistumista kiihdyttäviä tai vähentäviä käskyjä. Nämä sydämen sykkeen muutokset sopeuttavat verenkierron toiminnan eri tilanteisiin, kuten rasitukseen tai lepoon. Kovassa rasituksessa nuoren ihmisen syke voi nousta jopa 200 lyöntiin minuutissa. Sydämen sykkeeseen vaikuttaa myös yksilön ikä; esimerkiksi pienen vauvan leposyke on nopea, jopa 100 kertaa minuutissa. Myös nautintoaineet kuten kahvi, alkoholi ja tupakka nopeuttavat sykettä. Valheenpaljastustesti perustuu kehossa tapahtuviin muutoksiin pelottavassa tai huolestuttavassa tilanteessa. Esimerkiksi pakoreaktiossa, joka on rinnastettavissa valehtelemiseen, vereen vapautunut adrenaliini lisää sydämen syketaajuutta ja lyöntivoimaa. Veri kiertää nopeammin, minkä vuoksi lihakset saavat enemmän verta ja happea. Samalla tavalla myös fyysinen rasitus lisää sydämen aktiivisuutta. Sydämen lyöntitiheyden eli pulssin/sykkeen tutkiminen Tutkittavaa pyydetään istumaan rauhallisesti paikoillaan muutaman minuutin ajan. Etsi pulssin eli sykkeen mittauskohta kaulavaltimosta tai ranteen valtimosta. Paina etu- tai keskisormi kevyesti mittauskohtaan ja laske syketiheys minuutin ajalta (tai laske syketiheys 30 sekunnin ajalta ja kerro luku kahdella). Merkitse tulos muistiin ja toista mittaus. Tutkittavalle esitetään muutamia tavanomaisia kysymyksiä (3-4) ja lasketaan tämän jälkeen tutkittavan henkilön pulssi. Toista mittaus. Tutkittavalle esitetään muutamia kuulustelukysymyksiä (3-4) ja lasketaan tämän jälkeen tutkittavan henkilön pulssi. Toista mittaus. Tavanomaisten kysymysten ja kuulustelukysymysten välillä on hyvä pitää taukoa. Tulokset merkitään muistiin ja verrataan sydämen lyöntitiheyttä. 10/18

11 Liite 4b: Sydän ja verenpaine Sydän ja verisuonisto muodostavat suljetun järjestelmän. Verenpaineella tarkoitetaan suurissa valtimoissa sydämen korkeudella esiintyvää verenpainetta. Jokainen sydämen vasemman kammion supistus lähettää aorttaan ml verta, minkä vaikutuksesta valtimoiden sisällä oleva paine kasvaa. Tätä supistusvaiheen suurinta painearvoa valtimoissa sanotaan systoliseksi verenpaineeksi eli yläpaineeksi. Sydämen supistumisvaiheen eli systolen aikana kammiot työntävät veren suuriin valtimoihin. Vasen kammio pumppaa runsaasti happea sisältävää verta aorttaa pitkin muihin valtimoihin ja edelleen kohti hiussuonia. Sydämen oikeasta kammiosta niukkahappinen veri lähtee keuhkovaltimoita pitkin keuhkoihin. Kun kammiot supistuvat ja työntävät verta valtimoihin, suoniin syntyy verenpainetta, joka saa veren virtaamaan pienempiin valtimoihin. Sydänlihaksen rentoutuessa aorttaläppä sulkeutuu. Koska valtimoiden seinämät ovat joustavat, niiden sisällä on painetta myös tällöin ja tämä paine ylläpitää veren virtausta. Valtimoissa sydämen lepovaiheen lopussa vallitsevaa painetta kutsutaan diastoliseksi verenpaineeksi. Sydämen lepovaiheen eli diastolen aikana verta tulee sydämeen suuria laskimoita pitkin ensin eteisiin ja saman tien kammioihin. Sydämen vasemmalle puolelle tulee keuhkoista runsashappista verta keuhkolaskimoita pitkin. Sydämen oikealle puolelle tulee elimistöstä hiilidioksidia sisältävää verta. Pään, kaulan ja käsien alueilta veri palaa sydämeen yläonttolaskimoa pitkin ja sydämen alapuolisista osista alaonttolaskimoa pitkin. Ihmisen luontainen systolinen (yläpaine) verenpainetaso on noin mmhg ja diastolinen (alapaine) mmhg. Murrosiässä verenpainearvot nousevat aikuisten tasolle. Iän myötä valtimoiden seinämät menettävät joustavuuttaan, mikä aiheuttaa verenpaineen kohoamista. Laskimosuonten verenpaine on vain noin 15 mmhg, eikä se vaihtele sydämen supistuksen tahdissa. Verenpaine-erot valtimo- ja laskimosuonten välillä pitävät veren liikkeessä. Verenpainetta nostavat esimerkiksi jännittäminen, pelko, liikkuminen, puhuminen, kiire, ärtymys, melu, kylmässä oleskelu, tupakointi, kofeiinipitoiset juomat, alkoholi sekä valkotakkihypertensio (lääkärin läsnäolo). 11/18

12 Verenpaineen mittaus automaattisella olkavarsimittarilla Mansetti asetetaan olkavarteen siten, että kumipussin keskiosa on olkavarsivaltimon päällä. Mansetin alareuna on sydämen kärjen eli neljännen kylkiluuvälin tasolla. Mittaus aloitetaan, kun tutkittava on istunut mittauspaikalla viisi minuuttia mansetti olkavarteen kiinnitettynä. Mittaaminen tehdään aina samasta, ei dominoivasta kädestä. Mittausta edeltävän puolen tunnin aikana tulisi välttää raskasta fyysistä ponnistelua, tupakointia ja kofeiinipitoisten juomien (kahvi, tee ja kolajuomat) nauttimista. Tutkittavalle esitetään muutamia tavanomaisia kysymyksiä (3-4) ja mitataan tämän jälkeen verenpaine. Toista mittaus. Tutkittavalle esitetään muutamia kuulustelukysymyksiä (3-4) ja mitataan tämän jälkeen verenpaine. Toista mittaus. Tavanomaisten kysymysten ja kuulustelukysymysten välillä on hyvä pitää taukoa. Tulokset merkitään muistiin ja verrataan verenpainetta. 12/18

13 Liite 4c: Hengitystiheys Aikuisella ihmisellä normaali hengitystiheys on levossa12-16 kertaa minuutissa vuotiaat lapset hengittävät kertaa minuutissa. Yli seitsemänvuotiaiden lasten hengitystiheys on sama kuin aikuisten. Hengityslihakset saavat aivojen hengityskeskuksesta toimintakäskyjä, jotka pitävät hengitystä yllä nukkuessammekin. Uloshengitys on passiivista ja tapahtuu sisäänhengityslihasten rentoutuessa. Sisäänhengityksen aikana pallea laskeutuu supistuessaan alaspäin, mikä osaltaan laajentaa rintaonteloa. Yli 25 kerran minuuttitiheys aikuisella vaatii avustavien hengityslihasten käyttöä. Hengityksen tihentyessä myös uloshengitys muuttuu aktiiviseksi. Valheenpaljastustesti perustuu kehossa tapahtuviin muutoksiin pelottavassa tai huolestuttavassa tilanteessa. Sympaattinen hermosto veltostuttaa sileitä lihaksia ja hengitystiet avautuvat. Aineenvaihdunnan vilkastuessa lisääntyy myös solujen ja koko elimistön hengitys. Ydinjatkeen hengityskeskus säätelee automaattisesti keuhkotuuletusta niin, että hapen ja hiilidioksidin osapaineet veressä pysyvät suunnilleen muuttumattomina. Keuhkotuuletusta säätelee veren ja kudosnesteen kemiallinen koostumus (humoraalinen säätely) sekä aivokuoresta, lihaksista ym. tulevat hermoimpulssit (neuraalinen säätely). Kun kudosten hapentarve lisääntyy, vilkastuvat sekä verenkierto että keuhkotuuletus. Hengityslihaksiin vaikuttaa myös tahdonalainen säätely. Ihminen voi halutessaan pysäyttää hengityksensä pariksi minuutiksi, kunnes tahdosta riippumaton säätely käy voimakkaammaksi ja hänen on pakko vetää henkeä. Hengitystiheyden mittaaminen Tutkittava istuu paikoilleen ja lasketaan kuinka monta kertaa tutkittava hengittää sisään minuutissa. Tulos merkitään muistiin. Tutkittavalle tehdään muutamia tavanomaisia kysymyksiä (3-4) ja lasketaan hengitystiheys. Toista mittaus. Tulokset merkitään muistiin. Tutkittavalle esitetään muutamia kuulustelukysymyksiä (3-4) ja lasketaan tämän jälkeen tutkittavan henkilön hengitystiheys. Toista mittaus. Tavanomaisten kysymysten ja kuulustelukysymysten välillä on hyvä pitää taukoa. Tulokset merkitään muistiin ja verrataan hengitystiheyttä. 13/18

14 Lisämateriaalia opettajalle: Autominen eli tahdosta riippumaton hermosto Hermosto voidaan jakaa tahdonalaiseen ja tiedostomattomaan eli autonomiseen hermostoon. Autonominen hermosto jakaantuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Pääsääntönä on, että elimiin tulee sekä sympaattisia että parasympaattisia hermosyitä. Elimet saavat kahdenlaisia, usein vastakkaisia toimintakäskyjä. Käskyjen suhteellinen voimakkuus ratkaisee, miten elin käyttäytyy. Selkärangan kummallakin puolella on helminauhamainen sympaattinen hermorunko. Sympaattinen hermosto eli sympatikus toimii voimakkaasti äkillisissä kriisitilanteissa. Verenkierto vilkastuu kun sydämen sykintä nopeutuu ja sen iskutilavuus suurenee. Ihon ja sisäelinten verisuonet supistuvat niin, että verenpaine nousee. Sydämen ja toimivien luustolihasten verisuonet kuitenkin laajenevat. Pienten keuhkoputkihaarojen sileät lihassyyt veltostuvat, niin että hengitystiet avautuvat. Sympaattinen hermosto hidastaa ruuansulatuskanavan liikkeitä ja eritystoimintaa. Sympatikusärsytys laajentaa silmän mustuaista. Se myös lisää hien eritystä. Sympatikuksen välittäjäaineena on yleensä noradrenaliini. Parasympatikuksen vaikutukset ovat usein päinvastaisia kuin sympatiuksen ja säätely kohdistuu usein vain yhden tai muutaman elimen toimintaan kerrallaan. Parasympatikus on vallitsevana silloin kun kerätään voimia, nukuttaessa ja ruokaa sulateltaessa. Parasympatikus hidastaa sydämen sykintää, vilkastuttaa ruuansulatuskanavan liikkeitä ja eritystä sekä vaikuttaa virtsarakon tyhjenemiseen. Iho Hikirauhaset sijaitsevat syvällä verinahassa tai ihonalaiskudoksessa. Hikirauhaset ovat toisesta päästä kerälle kiertyneitä pitkiä putkia, ja ne johtava hien ihon pinnalle. Iholla on kahdenlaisia hikirauhasia, ekkriinisiä ja apokriinisiä. Ekkriiniset hikirauhaset ovat kehon lämpötilansäätelyn kannalta tärkeämpiä, ja niitä on koko ihon alueella useita miljoonia, tiheimmin kuitenkin kämmenissä ja jalkapohjissa. Apokriiniset hikirauhaset sijaitsevat pääasiassa kainaloissa, nivusissa ja alapäässä. 14/18

15 Hikoilu on kehon tärkein keino pitää ruumiinlämpötila oikeana. Yleisimmin ihminen hikoilee, kun ympäristön lämpötila on korkea, keho rasittuu fyysisesti tai kun hänellä on kuumetta. Keho jäätyy hikoillessaan, sillä iholta haihtuva vesi laskee ruumiinlämpötilaa. Hikeä voi erittyä myös silloin, kun ihminen on stressaantunut tai levoton. Kämmenissä ja jalkapohjissa olevien hikirauhasten toiminta aktivoituu stressaavissa tilanteissa. Hikoilun määrää ohjaa sympaattinen hermojärjestelmä, jota ei voi kontrolloida tahdonvoimalla. Normaalista ihon kautta haihtuu noin puoli litraa nestettä päivässä. Arvinoiti Nimi: Oppilas osaa: Arviointi: T / H / E muodostaa oman kantansa keskustella kannastaan muiden kanssa hakea tietoa annetusta materiaalista tulkita diagrammia tehdä johtopäätöksiä keskustella johtopäätöksistä ryhmässä tehdä mittauksia ohjeiden mukaan yhdessä muiden kanssa kirjata tulokset näkyviin pohtia mittausten järkevyyttä edistää johtopäätösten tekemistä rakentavasti esitellä tulokset ja johtopäätökset toisille esittää perustellun kannan 15/18

16 PROFILES -opiskelumateriaalia Oppilaan ohje Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? Luonnontieteet Biologia ja terveystieto 7.-9.luokka Lyhyesti Valehtelun paljastavaa teknologiaa on käytetty tieteiskertomuksissa, tv-sarjoissa ja muussa fiktiossa iät ja ajat, mutta kuinka oikea valheenpaljastuslaite toimii? Teidän tehtävänne on tutustua opettajan antamien ohjeiden perusteella valheenpaljastuslaitteen taustalla oleviin biologisiin ja ihmisen tahdosta riippumattomiin reaktioihin. Tämän jälkeen teidän tulee arvioida, ovatko valheenpaljastuslaitteet oikeasti luotettavia? Voisiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? 16/18

17 Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? Ryhmäläisten nimet: Lukekaa ensin oheinen tarina. Koulun teknisen työn puuvarasto syttyi tuleen. Rikospoliisin kemisti selvitti paloa. Syttymisaika ja -tapa selvisivät. Palo oli syttynyt illalla kello kymmenen ja kahdentoista välillä. Poliisilla oli vahva epäily kolmen henkilön oleskelusta alueella tuohon aikaan. Kuulustellut henkilöt kuitenkin kiistivät olleensa lähistöllä. He kertoivat olleensa tuolloin kotona nukkumassa. Miten voidaan saada totuus selville? Voisiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? Valheenpaljastuslaite perustuu ihmisen tahdosta riippumattomiin reaktioihin kuten pulssiin, verenpaineeseen, hikoiluun, hengitystiheyteen ja ihon sähkönjohtavuuteen. 17/18

18 Ohjeet Tehtävänäsi on oppilastovereidesi kanssa tutustua valheenpaljastuslaitteen toimintaan sekä pohtia valheenpaljastuslaitteen luotettavuutta. Lisäksi pienryhmät rakentavat oman valheenpaljastuslaitetta muistuttavan laitteen, jolla tutkitaan kokeellisesti ihmisen tahdosta riippumattomia reaktioita. Omien tutkimustulosten sekä teorian perusteella tehdään johtopäätös valheenpaljastuslaitteen luotettavuudesta. 1.Pohdi, voiko valheenpaljastuslaitteeseen luottaa. Kirjoita mielipiteesi paperille. Perustele mielipiteesi. Osallistu sen jälkeen luokkakeskusteluun aiheesta. 2.Tutustukaa pienryhmänä (4-5 opiskelijaa) valheenpaljastuslaitteen toimintaan ja periaatteisiin opettajan antaman kirjallisen materiaalin perusteella. 3. Jokainen pienryhmä rakentaa valheenpaljastuslaitetta muistuttavan laitteen. Laitteella tutkitaan ihon sähkönjohtavuutta ja miten pulssi, verenpaine ja hengitystiheys vaikuttavat siihen. Yksi ryhmän jäsenistä on tutkittava henkilö. Ryhmä keksii tilanteen, jossa yritetään selvittää valehteleeko tutkittava henkilö vai ei. Olennaista on se, että vain tutkittava henkilö tietää valehteleeko hän vai puhuuko totta. Kun muu ryhmä suunnittelee tavanomaisia kysymyksiä ja kuulustelukysymyksiä, niin tutkittava henkilö ei ole kuulemassa. 4. Lopuksi keskustelkaa ryhmissä valheenpaljastuslaitteen käytöstä ja siitä, voiko oikeus luottaa siihen. Kirjatkaa perustelu. Laatikaa viiden minuutin esitys omista tutkimustuloksista ja johtopäätöksistä ja valmistautukaa esittelemään ne toisille ryhmille. Päätöksenteko Kun olette kuunnelleet muiden ryhmien esitykset, pohtikaa vielä laitteen luotettavuutta. Kirjatkaa mielipiteenne perusteluineen. Muodostakaa lopuksi luokan yhteinen kanta. Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen? 18/18

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Maidoista parhain. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö

Maidoista parhain. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Maidoista parhain Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka Kehittäjät: Noora Hurskainen, Annika Permikangas, Mari Timonen, Kari Sormunen ja (2012) Soveltavan

Lisätiedot

Voiko pilaantuneen veden puhdistaa juomakelpoiseksi?

Voiko pilaantuneen veden puhdistaa juomakelpoiseksi? Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Voiko pilaantuneen veden puhdistaa juomakelpoiseksi? Luonnontieteet - Kemia 7.9. luokka Kehittäjä: Esko Väyrynen, Kontiolahden koulu (2011) http://www.uef.fi/profiles

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

FT-B12W-V. Käyttöohje. Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V

FT-B12W-V. Käyttöohje. Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V FT-B12W-V Käyttöohje Automaattinen ranne verenpainemittari Malli FT-B12W-V JOHDANTO Hyvä käyttäjä, kiitos kun olet valinnut meidän tuotteemme. Lue käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen käyttöä. Nämä

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

VERENPAINEMITTARIN KÄYTTÖOHJE

VERENPAINEMITTARIN KÄYTTÖOHJE VERENPAINEMITTARIN KÄYTTÖOHJE Mitä verenpaine on? Verenpaine tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta. Suurimmillaan se on sydämen puristaessa verta valtimoihin. Tätä kutsutaan yläpaineeksi

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON

Lisätiedot

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Pääsykoe 2009 Opiskelijan koe LÄÄKETIETEEN PÄÄSYKOE 2009, OPISKELIJAN KOE Lääketieteen pääsykoe on kuluneina vuosina sisältänyt tehtäviä biologiasta, kemiasta sekä fysiikasta. Pääsykokeen

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Verenpainemittari CH-650. Käyttöopas

Verenpainemittari CH-650. Käyttöopas Verenpainemittari CH-650 Käyttöopas Sisällysluettelo Huomautuksia 2 Varotoimenpiteitä 3 Verenpainemittarin osat 5 Paristojen asennus 6 Paristojen poisotto 6 Mansetin kääriminen käsivarteen 7 Verenpaineen

Lisätiedot

Verenpainemittarit. Ranne- verenpainemittari, harmaa. 22,95

Verenpainemittarit. Ranne- verenpainemittari, harmaa. 22,95 Verenpainemittarit Ranne- verenpainemittari, harmaa. 22,95 Tarkka verenpaineen mittaus ranteesta. Näytön kohteet: systolinen, diastolinen, pulssi, päivämäärä, aika Rytmihäiriöilmoitus Muistipaikkoja 60/henkilö,

Lisätiedot

4. KUORMITUSFYSIOLOGIA. 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen

4. KUORMITUSFYSIOLOGIA. 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen 4. KUORMITUSFYSIOLOGIA 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen Hengityselimistö on keuhkojen, hengitysteiden ja hengityslihasten muodostama kokonaisuus. Sen tehtävänä on huolehtia keuhkotuuletuksesta

Lisätiedot

Mittalaite ja puhelin on laitettu toimimaan automaattisesti yhdessä, sinun tulee seurata puhelimen antamia ohjeita mittauksen suorittamiseen.

Mittalaite ja puhelin on laitettu toimimaan automaattisesti yhdessä, sinun tulee seurata puhelimen antamia ohjeita mittauksen suorittamiseen. TIETOA MITTAUKSESTA VERENPAINE Olet saanut käyttöösi Beurer-mittalaitteen ja puhelimen. Mittalaitteella mitataan verenpaine ja syke. Mittauksen jälkeen puhelin lähettää mitatut arvot hoitajalle. Käsittele

Lisätiedot

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali Fysiologisten signaalien käsittely Kertausmateriaali Työ 1: EMG-mittauksia Mitattiin EMG käden nyrkkiin uristuksessa ja levossa eli tonuksessa. A. EMG-mittaukset Tarkista, että kaikki min-arvot on negatiivisia

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Verenkierto (circulation)

Verenkierto (circulation) Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Miten generaattori toimii?

Miten generaattori toimii? Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Miten generaattori toimii? Luonnontieteet - Fysiikka - 7.-9. luokka Kehittäjä: Antti Lehtonen, Kirkkoharjun koulu (2011) http://www.uef.fi/profiles Opiskelukokonaisuuden

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Voiko rautasiltaan luottaa?

Voiko rautasiltaan luottaa? Profiles-opiskelumateriaalia Yleiskuvaus Voiko rautasiltaan luottaa? Luonnontieteet - Kemia 7. -9. luokka Kehittäjä: Maarit Maksimainen, Sammon koulu (2013) http://www.uef.fi/profiles Opiskelukokonaisuuden

Lisätiedot

Henkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja

Henkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja Henkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja 12.4.2013 Yksinyrittäjän hyvinvoinnin teemapäivä Milla Sahla, ppi ja ivallus, työnohjaaja et pariterapeutti, seksuaali-ja uusperheneuvoja, Vähennä stressitekijöitä

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Kuivauksen monet mahdollisuudet

Kuivauksen monet mahdollisuudet Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Kuivauksen monet mahdollisuudet Luonnontieteet Fysiikka ja kemia 5.-6. luokka Kehittäjät: Jani Tanninen, Sara Karvonen, Emilia Kääntä, Kari Sormunen ja Ilpo Jäppinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT

PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Tips for teachers and expected results

Tips for teachers and expected results Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

Ryhmätyöt OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS. Merimiestatuoinnit. Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori www.sjohistoriska.

Ryhmätyöt OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS. Merimiestatuoinnit. Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori www.sjohistoriska. Ryhmätyöt Merimiestatuoinnit OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori 1 Ryhmä 1 Olette saaneet käteenne noin 10 tatuointikuvaa. Tatuointikuvat ovat kuvia, joita

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

2a) Piirrä ison valtimon ja laskimon rakenne ja nimeä kuvaan siinä näkyvät rakenteet (4p) (Ihminen s.40)

2a) Piirrä ison valtimon ja laskimon rakenne ja nimeä kuvaan siinä näkyvät rakenteet (4p) (Ihminen s.40) TerBio Valintakoe 2010 Biologian osakoe, vastaukset 1. Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittavat a) Systolinen verenpaine (1p) (Ihminen s.42) b) Imuneste (1p) (Ihminen s. 179) c) Perusaineenvaihdunta (2p)

Lisätiedot

Green Care ja eläinten hyvinvointi

Green Care ja eläinten hyvinvointi SENNI seminaari 26.1.2012, Kuopio Green Care ja eläinten hyvinvointi Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos (Kuopio) & Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus (Maaninka)

Lisätiedot

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset Sivu 1 (5) 1 Raitiovaunun oven avaamis- ja sulkemispiiri Raitiovaunun oven vieressä on matkustajan avauspainike. Kun vaunu on paikallaan, matkustajan avauspainikkeen painaminen antaa signaalin, joka avaa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö.

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö. AURINKOUUNI Tavoite: Tutustutaan aurinkoon uusiutuvana energianlähteenä askartelemalla yksinkertainen aurinkouuni. Havainnollistetaan oppilaille kasvihuoneilmiötä. Tehtävä: Oppilaat jaetaan useaan ryhmään

Lisätiedot

Luonnontieteellistä toimintaa

Luonnontieteellistä toimintaa Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Luonnontieteellistä toimintaa Luonnontieteet - Fysiikka ja kemia - 7.-9. luokka (2012) Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Itä-Suomen Yliopisto

Lisätiedot

Tasapainotehta via vaakamallin avulla

Tasapainotehta via vaakamallin avulla Tasapainotehta via vaakamallin avulla Aihepiiri Luokka-aste Kesto Tarvittavat materiaalit / välineet Asiasanat Lausekkeet ja yhtälöt 7.-8. luokka 20 30 minuuttia Piirtoheitin, 2 kalvoa, erimuotoisia paloja

Lisätiedot

Työn aluksi. ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Fysiologisten suureiden mittaaminen tehohoidossa. Suoritetaan työnjako eli valitaan

Työn aluksi. ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Fysiologisten suureiden mittaaminen tehohoidossa. Suoritetaan työnjako eli valitaan Työn aluksi ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Suoritetaan työnjako eli valitaan - 1 koehenkilö (perusterve, ei hengitystiesairauksia, mielellään tupakoimaton, ei paljoa rintakarvoitusta) - 1

Lisätiedot

Opetuskokonaisuuden tausta

Opetuskokonaisuuden tausta 23.6.2008 Luulot pois OPETUSKOKONAISUUS ALKOHOLINKÄYTÖN JA RISKIKÄYTTÄYTYMISEN EHKÄISEMISEKSI (3h +vanhempainilta) Käsissäsi oleva opetuskokonaisuus on uusi, innovatiivinen, tehokas ja kouluille maksuton

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet

Lisätiedot

Hevosvalmennuksen sudenkuopat

Hevosvalmennuksen sudenkuopat Hevosvalmennuksen sudenkuopat Susanna Kinnunen, FT Suomen Hevostietokeskus ry susanna.kinnunen@hevostietokeskus.fi www.hevostietokeskus.fi Kuva: Hippos/Hanna Leppänen Liikkeet (biomekaniikka) Suorituskyky

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

TIETOA MITTAUKSESTA TYÖPERÄINEN ASTMA

TIETOA MITTAUKSESTA TYÖPERÄINEN ASTMA TIETOA MITTAUKSESTA TYÖPERÄINEN ASTMA Olet saanut käyttöösi Vitalograph Lung Monitor BT mittalaitteen (kuva oikealla). Laitteella mitataan keuhkojen toimintakykyä ja puhelimesi lähettää mittauksen jälkeen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

Koiran sydänsairaudet

Koiran sydänsairaudet Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Magnus Lönnqvist. Kauppatieteiden maisteri, Ammattivalmentaja, Ravintovalmentaja, Univalmentaja

Magnus Lönnqvist. Kauppatieteiden maisteri, Ammattivalmentaja, Ravintovalmentaja, Univalmentaja Magnus Lönnqvist Kauppatieteiden maisteri, Ammattivalmentaja, Työhyvinvointivalmentaja, Ravintovalmentaja, Univalmentaja Valmentanut vuodesta 1975 Yrittänyt vuodesta 1983 Elänyt vuodesta 1960 magnus@clover.fi

Lisätiedot

Langaton verenpainemittari (BP7) PIKAOPAS

Langaton verenpainemittari (BP7) PIKAOPAS FI Langaton verenpainemittari (BP7) PIKAOPAS Pikaoppaassa kerrotaan, kuinka mobiililaite määritellään, Bluetooth-yhteys muodostetaan ja verenpaine mitataan. Noudata alla olevia ohjeita aloittaaksesi mittauksen.

Lisätiedot

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN Tavoite: Oppilaat ymmärtävät, että puhdas vesi on rajallinen luonnonvara. Oppilaat tiedostavat, että vettä tuhlataan joka päivä tarpeettomasti. Oppilaat oppivat ottamaan vastuuta

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Mittarit ja mansetit

Mittarit ja mansetit Mittarit ja mansetit OMRON M2 - HEM-7121-E Mittarin mukana tulee Omron M-mansetti Sopivat mansetit: Omron S-mansetti, 17-22 cm Omron M-mansetti, 22-32 cm Omron M-L mansetti (Easy Cuff), 22-42 cm HEM-CS24-E

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Urheilijan nesteytys

Urheilijan nesteytys Urheilijan nesteytys Katja Mjøsund LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit,, Helsinki Mehiläinen, Helsinki Paavo Nurmi keskus, Turku ADT, Suomen Suunnistusliitto Nesteytysohjeet Ennen suoritusta

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot