RAUTALAMMIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2018

Transkriptio

1 RAUTALAMMIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2018

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Yleiskatsaus (kirkkoherra Otto Laukkarinen) Yleistä Virkatalon remontti Seurakuntien yhteistoiminta Seurakunnan ja sen toiminta-alueen tulevaisuudennäkymät Seurakuntatyö Ajan pyhittäminen ja seurakunnan jumalanpalveluselämä Elämää pyhittävistä toimitukset Kirkkomusiikki Pastoraalinen palvelu Seurakuntatyö Yleinen seurakuntatyö Diakoniatyö Kasvatus- ja koulutustyö Nuoriso- ja lapsityö Maahanmuuttajatyö Lähetystyö Tiedotus Ekumeeninen työ Työntekijät ja työhyvinvointi Kirkkoherranvirasto Kanttorin vuosikertomus (Kanttori Oili Mäkirinta) Kuoro Yhteislaulu Tiistaiseuratyö Tapahtumat Hallinto ja talous (kirkkoherra Otto Laukkarinen) Hallinto Talous Kiinteistöt ja irtaimisto Tilastotietoja

3 3

4 1 Yleiskatsaus (kirkkoherra Otto Laukkarinen) 1.1 Yleistä Seurakunnan vuoden 2018 toiminta jatkui itsenäisenä, mutta väestöllisesti edelleen pienenevänä. Seurakunnan väkiluku laski toimintavuoden lopussa 641 jäseneen. Läsnä olevien määrä laski 621:stä 614:aan. Syynä on pääasiassa pitkäaikainen väestönmuuttotappio ja korkea kuolleisuus verrattuna kasteitten määrään. Taloudellisesti seurakunta ei velkaantunut vuonna 2018, mutta tuotti kuitenkin tappiollisen tilinpäätöksen johtuen pääasiassa henkilöstösyistä ja rahoituspohjan muuttumisesta. Kirkkoherra oli pitkiä aikoja poissa työtehtävistä ja hänelle jouduttiin palkkaamaan sijainen, mikä suurensi henkilöstökuluja. Vastaavasti kirkkokunnan avustus pieneni eurosta euroon. Alueellisesti seurakunta toimi hyvissä oloissa kaikkien pyhäkköjen ja seurakuntakeskusten sijaitessa alle 60 km säteellä keskuspaikasta Rautalammilta. Vuonna 2018 seurakunnassa oli 2 työntekijää, kirkkoherra Johannes Parviainen sekä kanttori Oili Mäkirinta. Rovasti Olavi Matsi toimi kirkkoherran sijaisena lokakuusta joulukuuhun Rautalammin ortodoksinen seurakunta tullaan näillä näkymin (huhtikuu 2019) liittämään yhtenä kokonaisuutena Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan sulautumissopimuksella. Liittymisneuvottelut alkavat vuonna Virkatalon remontti Vuonna 2018 seurakunnassa tehtiin seurakuntatalon remontti, joka valmistui alkuvuodesta. Seurakuntatalo sijaitsee Rautalammin ortodoksisen kirkon välittömässä läheisyydessä ja sekä kirkko että seurakuntatalo ovat saman lämmitysjärjestelmän sisällä. Kaukolämpö kirkkoon kulkee seurakuntatalon kautta. Kirkossa ei ole myöskään erillistä vesi- eikä viemäriliitäntää. Seurakuntatalon käyttövesiputket ja lämmitysjärjestelmä olivat huonossa kunnossa ja tarvitsivat välitöntä korjaamista. Kirkkokunta avusti peruskorjauksen suunnittelua ja oli luvannut avustaa rahallisesti seurakuntatalon peruskorjausta. Seurakunta oli omana rahoituksena varannut peruskorjaukseen metsätilan myynnistä saamansa tulot noin euroa ja vuonna 2010 Asta-myrskyn jälkeisestä tuhoalueen puiden myynnistä säästetyt varat euroa. Peruskorjauksella saataisiin seurakuntatalossa sijaitsevat asunnot kuntoon ja tuottamaan seurakunnalle vuokratuottoja jatkossakin. Seurakunta ei kuitenkaan saanut seurakuntatalon peruskorjaukseen kirkkokunnan tukea. Kirkollishallitus totesi kokouksessaan, että Rautalammin ortodoksisella seurakunnalla on käytössään metsäkiinteistön myynnistä saatuja tuottoja ja niitä tulee ensisijaisesti käyttää kirkon ja seurakuntatalon lämmitysjärjestelmän uudistamiseen. 4

5 Remontti aloitettiin Remontissa uusittiin ovet ja ikkunat lämpötalouden parantamiseksi. Yläkerran lämmitysputkistot ja käyttövesiputket sekä sähköjärjestelmä uusittiin kokonaan. Remontin aikana todettiin käyttövesiputkiston kunto hälyttävän huonoksi, joten myös alakerran osalta uusittiin käyttövesiputkisto ilmeisen vesivahinkoriskin takia. Remontin kustannukset jäivät alle remonttibudjetin, joka johtui seurakuntalaisten merkittävästä talkootyöstä, jonka osuus oli työtuntia aputöitä. Talkootöiden arvo oli yli kymmenentuhatta euroa. 1.3 Seurakuntien yhteistoiminta Rautalammin ortodoksinen seurakunta teki yhteistyötä pääasiassa Kuopion ja Jyväskylän ortodoksisten seurakuntien kanssa. Kirkkoherran poissaoloihin saatiin sekä toimessa olevia, kuin oman toimen ohella toimivia pappeja sekä eläkeläispappeja sijaiseksi. Rautalammin seurakunnan kristinoppileiri-ikäiset nuoret ovat päässeet osallistumaan Kuopion leirille Puroniemeen ja Jyväskylän kristinoppileireille Pyhäkankaalle sekä Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n kristinoppileirille Valamoon. 1.4 Seurakunnan ja sen toiminta-alueen tulevaisuudennäkymät Rautalammin ortodoksisen seurakunnan alueen (Sisä-Savo sekä Keski-Suomesta Konnevesi ja Hankasalmi) yleinen väestönkehitys näyttää negatiiviselta. Seurakunta pienenee niin muuttotappion kuin alhaisen syntyvyyden sekä korkean kuolleisuuden vuoksi. Nämä ovat ulkoisia tekijöitä, joihin seurakunnalla ei ole vaikutusmahdollisuutta. Edellä mainittu aiheuttaa suuria haasteita Rautalammin ortodoksiselle seurakunnalle. Seurakuntaliitos on välttämätön turvaamaan alueen ortodoksinen toiminta tulevaisuudessa. Periaatteessa itsenäisyydestä luopumiselle vaihtoehtona voisi olla toiminnan voimakas supistaminen esimerkiksi osa-aikaistamalla työntekijät ja luopumalla kaikista rakennuksista. Näin seurakunta voisi toimia muodollisesti itsenäisenä pitkään, mutta tämä ei olisi millään tavalla käytännöllistä tai asianmukaista. Siksi liittyminen isompaan seurakuntaan on Rautalammin ortodoksiselle seurakunnalle ainoa vaihtoehto. Rautalammin ortodoksinen seurakunta on jo vuonna 2017 ilmaissut halunsa liittyä Kuopion seurakuntaan Sisä-Savon kuntien osalta ja Jyväskylän seurakuntaan Hankasalmen ja Konneveden osalta. Lisähaasteensa tuo myös seurakuntalaisten vähentymisen myötä ja osittain siitä johtuen toiminnan supistuminen. Jumalanpalveluksiin osallistuvien seurakuntalaisten määrä vähentyy vuosi vuodelta sekä toimintapiireihin osallistuvien seurakuntalaisten määrä laskee myös. Tämän vuoksi muita sopeuttamistoimia tulee tehdä myös tulevaisuudessa. Seurakunnan tulee toiminta-alueellaan keskittyä entisestään seurakunnan ydintoimintoihin: jumalanpalvelusten ja sakramenttien sekä pyhien toimitusten toimittamiseen. 5

6 2 Seurakuntatyö Ajan pyhittäminen ja seurakunnan jumalanpalveluselämä Rautalammin ortodoksisen seurakunnan jumalanpalvelustoiminta sijoittui vuonna 2018 pääasiassa sunnuntaijumalanpalveluksiin sekä ortodoksisen kirkkovuoden 12 suureen juhlaan. Lauantai-iltana toimitettiin vigilia sekä sunnuntai-aamuna jumalallinen liturgia. Lauantaisin vainajien muistelupäivinä toimitettiin liturgioita sekä mahdollisesti edellisenä iltana parastaasi. Jumalanpalveluksia toimitettiin vuonna 2018 kaikissa kunnissa. Jumalanpalveluksia toimitettiin vuonna 2018 seuraavasti: Johannes Krysostomoksen tai Basileios Suuren jumalallinen liturgia: 59 kpl Ennenpyhitettyjen lahjain jumalallinen liturgia: 4 kpl Vigilia: 45 kpl Muu kirkkovuoden kiertoon liittyvä jumalanpalvelus: 16 kpl Elämää pyhittävistä toimitukset Rautalammin seurakunnassa toimitetaan pyhiä sakramentteja sekä muita pyhiä toimituksia. Yleisin pyhä toimitus on hautauspalvelus, joita toimitettiin vuonna kappaletta. Kasteita toimitettiin 4 kpl sekä avioliittoon vihkimisiä 1kpl. Panihidoja toimitettiin 5 kpl. Kodinpyhityksiä tai vastaavia toimituksia ei toimitettu ollenkaan. Vuonna 2018 lähettiin syntymäpäiviä viettäville seurakuntalaisille onnittelukirje, jossa tarjottiin mahdollisuutta kiitosrukoushetkeen ja ehtoolliseen osallistumiseen. Joulupaaston ja Suuren Paaston aikaan seurakunnan kirkkoherra sekä paikalliset tiistaiseurat järjestivät alueen hoitokodeissa tilaisuuksia, jossa tarjottiin mahdollisuutta osallistua ehtoollisen sakramenttiin ortodoksisille asukkaille Kirkkomusiikki Rautalammin seurakunnan kirkkomusiikista vastasi kanttori Oili Mäkirinta. Seurakunnassa toimii Nikolaos-kuoro, joka harjoittelee Suonenjoen kirkossa. Kirkkomusiikista lisää kanttorin vuosikertomuksessa. 6

7 2.2 Pastoraalinen palvelu Vuonna 2018 seurakunnan pastoraalista palvelua vaikeutti kirkkoherran poissaolojaksot. Sielunhoitotyö tapahtuu seurakunnan jumalanpalvelusten yhteydessä sekä tarvittaessa yksityisenä katumuksen sakramenttina Seurakuntatyö Yleinen seurakuntatyö Seurakuntatyö pysyi vireänä ja aktiivisena huolimatta seurakunnan pienestä koosta ja haastavasta tilanteesta vakituisen työntekijän poissaoloista johtuen. Rautalammin ortodoksisen seurakunnan seurakuntatyö painottui toimintavuonna 2018 jumalanpalvelusten yhteyteen. Seurakunnassa toimi tämän lisäksi naispiiri Nasti, ikonimaalauspiiri sekä kirkkokuoro. Naispiiri Nastin aktiiviset kokoontumiset loppuivat vuoden 2018 lopussa kanttori Oili Mäkirinnan siirtyessä työlomansa myötä Jyväskylän ortodoksiseen seurakuntaan. Seurakunnassa vapaaehtoisten voimin on järjestetty perinteisesti kaksi Lapin matkaa, joista toinen on vaellusmatka heinäkuussa ja toinen ruskaretki syyskuussa. Matkat ovat olleet hyvin suosittuja yli seurakuntarajojen. Matkoilla on ollut mukana joko pappi tai diakoni, jotka ovat huolehtineet rukoushetkistä ja ruuan siunaamisesta ortodoksiseen tapaan. Matkoilla toteutetaan myös ekumeniaa, kun joukossa on usein toisuskoisia, jotka näin tutustuvat ortodoksisiin tapoihin. Seurakunnassa tehdään paljon vapaaehtoistyötä. Hautausmaiden ja kiinteistöjen hoito sekä kahvitukset jumalanpalvelusten jälkeen hoituvat vapaaehtoisvoimin. Myös virkatalon remontissa tehtiin talkootyötä useita satoja tunteja. Seurakunnassa toimii kolme PSHV ry:n alaista tiistaiseuraa: Rautalammin, Suonenjoen sekä Tervon tiistaiseura. Vesannolla toimii Vesannon tsasounan tuki. Suonenjoen ja Rautalammin tiistaiseurat ovat järjestäneet yhdessä pyhiinvaelluksen Valamoon ja Lintulaan, kesäteatteriretken heinäkuussa sekä marraskuussa teatteriretken. Lisäksi Suonenjoen tiistaiseura on järjestänyt luentotilaisuuksia ja seurakuntalaisia yhdistäviä tapahtumia. Tervon tiistaiseura on järjestänyt kirkkokahvituksia liturgioiden jälkeen. Kaikki tiistaiseurat ovat myös järjestäneet hautausmaitten siivoustalkoot. Seurakunnan kaikki luottamustehtävät hoidetaan vapaaehtoistyönä, ilman rahakorvausta Diakoniatyö 7

8 Seurakunnan diakoniatyö on tapahtunut pääasiassa avustusten antamisen muodossa. Tiistaiseuralaiset ovat kuljettaneet vanhuksia kirkkoon ja vierailleet sairaaloissa ja palvelutaloissa sekä vanhusten kotona esim. virpomassa. Lisäksi syyskuussa järjestettiin Puroniemen leirikeskuksessa Puroniemen ystävät ry:n kanssa yhteistyössä alueen vanhuksille perinteinen ja suosituksi tullut diakoniapalvelupäivä, johon osallistui yli 50 vanhusta. Leirikirkossa toimitetun liturgian jälkeen tarjottiin osallistujille ruoka ja pienimuotoinen juhlatilaisuus. Tiistaiseuralaiset ja vapaaehtoiset seurakuntalaiset olivat mukana järjestelyissä kuljettaen vanhuksia Puroniemeen ja järjestäen ruokailun Kasvatus- ja koulutustyö Seurakunnan kasvatustyö tapahtuu pääasiassa liturgioiden opetuspuheissa ja tarvittaessa muissa eri tilaisuuksissa. Seurakunta tukee toiminta-alueensa kuntien uskonnonopetusta matkakulukorvauksin. Vuonna 2018 ortodoksista uskonnonopetusta järjestettiin Rautalammilla, Suonenjoella, Tervossa, Konnevedellä sekä Hankasalmella. Seurakunta tekee yhteistyötä Puroniemen ystävät ry:n kanssa, joka omistaa Puroniemen leirikeskuksen. Yhteisiä tapahtumia järjestettiin Perheiden puuhapäivät, Lasten lettukestit, Petrun praasniekka ja Puroniemen 60-vuotisjuhla sekä Ollaan yhdessäleiri Nuoriso- ja lapsityö Seurakunnalla ei ole varsinaista lapsi- ja nuorisotyötä. Lapsi- ja nuorisotyö rajoittuu muutamien tapahtumien järjestämiseen sekä koululaispalveluksiin ja kristinoppileirin järjestämiseen yhteistyössä muiden seurakuntien kanssa. Janne Mensosen pitämät nuortenillat loppuivat vuoden 2018 aikana. Seurakunta on tukenut lasten- ja kristinoppileireille lähteviä pienellä avustuksella leirimaksuihin. Vuonna 2018 seurakunta tilasi ONL ry:n Tuohustuli-lehden alle 18-vuotiaille jäsenilleen Maahanmuuttajatyö Seurakunnalla ei ole erityistä maahanmuuttajatyötä eikä sille ole kysyntää Lähetystyö Seurakunnalla ei ole omaa lähetystyötä tai lähetyspiiriä. Lähetystyötä varten kerätään muutama kolehti vuodessa Filantropia ry:lle. Nikolaos-kuoro keräsi Filantropian joulupaastokeräykseen rahaa. Tästä lisää kanttorin vuosikertomuksessa. 8

9 2. 4 Tiedotus Seurakunta tiedotti toimintavuonna 2018 pääasiassa Aamun Koitto-lehden seurakuntaliitteessä sekä Sisä-Savo-lehden kirkollisissa ilmoituksissa sekä pyhäkköjen ilmoitustauluilla. Joulukuussa 2018 avattiin seurakunnalle uudet nettisivut, joilla voidaan tiedottaa tehokkaasti. 2.5 Ekumeeninen työ Seurakunta järjestää ekumeenisella rukousviikolla sekä ekumeenisella vastuuviikolla tapahtumia toiminta-alueensa muiden kristillisten seurakuntien kanssa. Lisäksi seurakunta järjestää yhteiskristillisiä tapahtumia satunnaisesti. Seurakuntalaiset osallistuvat myös muiden seurakuntien järjestämiin tapahtumiin. Ekumeenista työtä harjoitetaan koululaispalveluksissa sekä retkillä. 2.6 Työntekijät ja työhyvinvointi Vuotta 2018 leimasivat kirkkoherra Johannes Parviaisen pitkät poissaolojaksot. Marraskuussa 2018 Parviainen jäi pois töistä. Hänen sijaisenaan toimi useita pappeja, loppuvuoden 2018 rovasti Olavi Matsi. Kanttori Oili Mäkirinta toimi koko vuoden kanttorina, jääden työlomalle ajalle Seurakunnan työterveysyrityksenä toimi Terveyspalvelu Verso. 2.7 Kirkkoherranvirasto Seurakunnan kirkkoherranvirasto on avoinna keskiviikkoisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan muinakin aikoina. Työntekijät tavoittaa puhelimien tai sähköpostin kautta. Kirkkoherranvirastossa asiakaskäyntejä on ollut vain vähänlaisesti. Seurakunnan taloushallinnosta vastaa kirkon taloustoimisto ja rekisterinhoidosta vastaa keskusrekisteri. Tulevan seurakuntaliitoksen jälkeen kirkkoherranvirastolle ei ole Rautalammilla tarvetta. 9

10 2.8 Kanttorin vuosikertomus (Kanttori Oili Mäkirinta) Olen osallistunut seurakunnan alueella toimitettuihin jumalanpalveluksiin ja toimituksiin kirkkoherran mukana toimien laulajana, lukijana ja kuoronjohtajana. Olen myös toimittanut maallikkona ehtoo- ja hetkipalveluksia. Kirkkoherranvirastossa olen toiminut kirkkoherran antamien ohjeiden mukaisesti. Keskiviikkoisin virasto on avoinna, mutta mm. suunnittelua, laskutuksia ja siivousta olen tehnyt aina paikalla ollessani. Kuluneena vuonna olen joutunut erikoisen paljon etsimään kirkkoherran poissaoloille sijaisia. Periaatteessa tämä tehtävä kuuluu hiippakunnan piispalle, mutta käytännössä olen joutunut sen tekemään muutamaa palvelusta lukuun ottamatta. Esimerkiksi Tervon praasniekkaan papin saaminen vaati kymmenen (10) puhelua. Olen hoitanut ilmoitukset paikallislehteen, seurakunnan sivun Aamun Koittoon ja huolehtinut maksuliikenteestä etenkin kirkkoherran ollessa poissa työtehtävistä. Loppuvuodesta käytiin seurakunnassa neuvotteluja huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Ainut mistä voitiin säästää oli henkilöstökulut. Niinpä käytiin keskustelua mahdollisesta kanttorin ja papin osa-aikaistamisesta. Kokoaikainen pappi haluttiin kuitenkin säilyttää ja hiippakunnan piispa Arseni ehdotti, että hän määrää minut suostumuksellani Jyväskylän kanttori opintovapaan sijaiseksi. Asiassa ei ollut oikein muuta vaihtoehtoa. Siispä anoin seurakunnan neuvostolta työlomaa ajalle Kuoro Seurakuntamme kirkkokuoro, Nikolaos-kuoro, on toiminut 14 laulajan voimin. Lauluharjoituksissa kävi Suonenjoelta 4, Rautalammilta 3, Kuopiosta (Karttulan kylästä) 6 ja Keiteleeltä 1 laulajaa. Lisäksi vierailevat laulajat ovat antaneet lauluapua. Kuoron kokoonpano: Sopraanot 4 Altot 6 10

11 Tenorit 2 Bassoja 2 Laulajia on vähän ja he asuvat hajallaan, joten on ollut haastavaa saada kuorolaulua jumalanpalveluksiin. Laulajat ovat kuitenkin olleet kiitettävän ahkeria, innokkaita ja luotettavia ottaen huomioon, että samat ihmiset ovat aktiivisesti mukana myös muussa seurakunnan toiminnassa. Kuopion seurakunnan puolelta tulevat laulajat (7) myös ovat oman seurakuntansa kuorojen kantavia voimia. Laulajat ovat pyydettäessä osallistuneet erilaisiin toimituksiin, kuten häihin ja hautajaisiin, mahdollisuuksiensa mukaan. Vakiintunut toimintamuoto kuorolle on ollut sävelhartauksien järjestäminen ja laulaminen. Tilaisuudet ovat ortodoksisen kirkkolauluperinteen esittämistä ja tunnetuksi tekemistä ja myös työtä Filantropian hyväksi. Sävelhartaudessa kerromme Filantropian työstä ja avustuskohteesta jonka hyväksi keräämme kolehdin. Varsinkin joulun alla kiitolliset kuulijat antavat mielellään rahallista apua tarvitseville. Harjoituksia on pidetty 17 kertaa tiistai-iltaisin Suonenjoella. Kuoro on aiemmin saanut seurakunnalta vuosittain avustuksen. Kuluneena vuonna sitä ei kuitenkaan saatu, ehkä seurakunnan huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Olemme saaneet pieniä summia hautajaisten tai vihkimisten laulamisesta, jos kuoroa on erikoisesti niihin pyydetty Yhteislaulu Kirkkokansalla on ollut mahdollisuus osallistua jokaisessa liturgiassa yhteislauluun vihkosesta, jossa on liturgian pysyvät tekstit. Siitä voi seurata liturgian kulkua ja halutessa osallistua lauluun Tiistaiseuratyö 11

12 Rautalammin Tiistaiseuran työhön osallistun johtokunnan jäsenenä, kokoontumisien ideoijana ja vetäjänä. Seuran jäsenmäärä on kovasti pienentynyt ikääntymisen myötä. Suonenjoen Tiistaiseurassa olen vieraillut mahdollisuuksien mukaan. Naispiiri Nasti on ollut vastuullani. Sähköpostien ja tekstiviestien välityksellä naisia on koottu erilaisiin tapahtumiin, mm. laivaristeilylle kansallispuiston maisemiin ja Rastunsuon lintujärvelle lintujen kevätmuuttoa seuraamaan. Olemme huolehtineen Filantropian kirpputoripöydästä ja tavaralahjoituksista. Teimme joulukortteja, josta paikallislehti teki jutun. Tilaisuuksiin olen aina pyrkinyt lisäämään tietoa kirkollisista asioista ja tiedottamaan seurakunnan tulevista tapahtumista Tapahtumat 7.1. Arkkipiispan vastaanotto Kuopiossa. Istuin muutti Helsinkiin ja Karjalan ja koko Suomen Arkkipiispasta tuli Helsingin ja koko Suomen Arkkipiispa Mummoilusunnuntai Rautalammilla, joka kokosi perheitä liturgiaan, ruokailuun ja yhteiseen hetkeen Suonenjoen Tiistaiseuran 70-v. juhla. Mukana kuoro Puroniemen ystävien järjestämät Perheiden puuhapäivät Helsinki Palmusunnuntain juhla, jossa sain Pyhän Karitsan Ritarikunnan I lk:n ritarimerkin Herran Pääsiäinen Suonenjoki. Kuoro! 6.5. Kuopio. Piispa Arsenin pääsiäisvastaanotto Lintulan ja Valamon retki Tiistaiseuroille. Nikolaos- kuoro lauloi liturgian Lintulassa Puroniemi 60 v. Mukana kuoro Puroniemi, Ollaan yhdessä-leiri Viro, Saatsen Paraskevan praasniekkamatkalla Jyväskylän naiskuoro Kassianen mukana Puroniemi diakoniapäivä Rautalampi, karjalainen ilta. Kuoro mukana Tervo, Mikä suuri uutinen, kuoron joululaulutapahtuma Filantropian paastokeräyksen kartuttamiseksi Suonenjoki, samanlainen tapahtuma. Lauluillat tuottivat 399,10. 12

13 Filantropian myyntipöytä Rautalammin kirpputorilla oli yhteensä n. kuukauden ajan Olen huolehtinut paastokeräyslippaasta kuljettaen sitä joka tilaisuudessa. Vuoden aikana avustusta lähetettiin Filantropialle 1414,00 euroa. Jyväskylässä Oili Mäkirinta kanttori 13

14 3 Hallinto ja talous (kirkkoherra Otto Laukkarinen) 3.1 Hallinto SEURAKUNNANVALTUUSTO Juhani Tähtivaara, Tervo, puheenjohtaja Mirja Mäkinen, Suonenjoki Yrjö Minkkinen, Suonenjoki Kari Savolainen, Konnevesi Pirjo Laitinen, Rautalampi Erja Kotta, Rautalampi Janne Mensonen, Rautalampi Seija Karhu, Rautalampi Minna Virtala, Suonenjoki Kirkkoherra Johannes Parviainen Valtuusto kokoontui toimintavuoden aikana 2 kertaa. SEURAKUNNANNEUVOSTO 2017 Kirkkoherra Johannes Parviainen, puheenjohtaja Keijo Postari, Suonenjoki Anja Kauppinen, Hankasalmi Lauri Ruotanen, Rautalampi 14

15 Tuija Oittinen, Tervo Sauli Miskala, Rautalampi Tytti Harjuhahto, Konnevesi Helena Hänninen, Suonenjoki. Neuvosto kokoontui toimintavuoden aikana 7 kertaa ja piti 2 muistiokokousta. HIIPPAKUNTANEUVOSTO Kirkkoherra Johannes Parviainen ja Anja Kauppinen. Hiippakuntaneuvosto ei kokoontunut ollenkaan vuoden 2018 aikana. KIINTEISTÖLAUTAKUNTA Yrjö Minkkinen, Suonenjoki, puheenjohtaja Aimo Jetsu, Suonenjoki Pentti Poikolainen, Rautalampi Kimmo Karhatsu, Vesanto Markku Kotta, Rautalampi Kiinteistölautakunta toteutti toimintavuonna 2018 seurakunnan virkatalon kaksion ja kolmion peruskorjauksen johtamisen. Kiinteistölautakunta kokoontui 3 kertaa sähköpostikokouksina. TILINTARKASTAJAT Liisa Kuopusjärvi HTM 15

16 Reijo Riionheimo Talous Seurakunnan talouden perusta oli kerätyissä kirkollisverotuloissa, jotka olivat Kirkollisveroprosentti oli 2 %. Toimintavuoden tulos oli alijäämäinen alijäämäiseksi.. Kirkkokunnalta saadut toiminta-avustukset olivat Seurakunnan toimintavuoden talouden tarkat tunnusluvut ovat seurakunnan tilinpäätöksessä. 16

17 3. 3 Kiinteistöt ja irtaimisto Kirkot: Rautalammin Pyhän Nikolaoksen kirkko Suonenjoen Kristuksen kirkastumisen kirkko Rukoushuoneet: Vesannon Johannes Kastajan syntymän rukoushuone Tervon profeetta Elian rukoushuone Seurakuntatalot: Rautalammin virkatalo Hautausmaat: Latsinmäen hautausmaa, Rautalampi Suonenjoen ortodoksinen hautausmaa Tervon hautausmaa rukoushuoneen tontilla Vesannon ortodoksinen hautausmaa Asunnot: Virkatalon kaksio Virkatalon kolmio Virkatalon yksiö (vuokrauskelvoton) Metsäkiinteistöt: Metsäkangas 36 ha, Vesanto (myytiin 2018) Honkala 14 ha, Vesanto Pienikorpi, 12 ha Rautalampi Kertomusvuonna remontoitiin virkatalon kaksio ja kolmio. Tämä rahoitettiin myymällä Metsäkangas-metsätila Vesannolta. Rakennukset ja kiinteistöt ovat vakuutettu OP Pohjolassa. Tontit: Hankasalmi 0,7 ha 17

18 Pyhäkköjen isännöitsijät: Rautalammin kirkko: Lauri Ruotanen Suonenjoen kirkko: Helena Hänninen Vesannon rukoushuone: Faina Konttinen Tervon rukoushuone: Markku Huuskonen 3.4 Tilastotietoja Seurakunnan jäsenmäärä oli 641 henkilöä ja läsnä olevia 614 henkeä. Jäsenmäärän vähennys edellisvuoteen verrattuna oli 7 henkilöä. 11 henkilön muuttovoitto hidasti seurakunnan väkiluvun laskua. Seurakuntalaisten määrä kunnittain vuoden 2018 lopussa: 18

19 19