Transseksuaalien hoito. Aila Tiitinen, Sinikka Suominen ja Matti Holi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transseksuaalien hoito. Aila Tiitinen, Sinikka Suominen ja Matti Holi"

Transkriptio

1 Katsaus Transseksuaalien hoito Aila Tiitinen, Sinikka Suominen ja Matti Holi Suomessa on arvioitu olevan transseksuaalia. He kokevat sukupuolensa vastakkaiseksi biologiseen sukupuoleensa nähden. He tarvitsevat monia terveydenhuollon palveluja, huolellista diagnostiikkaa, hormoni- ja leikkaushoitoja sekä erilaisia tukipalveluja. Vuoden 2003 alussa tuli voimaan laki, jossa säädetään transseksuaalisen henkilön sukupuolen vahvistamisesta tietyin edellytyksin eli oikeudesta saada viranomaisen päätös kuulumisesta vastakkaiseen sukupuoleen biologiseen sukupuoleensa nähden. Tähän liittyvässä ministeriön asetuksessa annetaan ohjeet sukupuolen muuttamiseen tähtäävän tutkimuksen ja hoidon järjestämisestä. HYKS:aan ja TAYS:aan on perustettu työryhmät tätä hoitoa varten. Varsinaisen hoitoprosessin jälkeen hormonihoidon seuranta ja mahdollinen muu seuranta toteutetaan avosektorilla. Yli viisikymmentä vuotta on kulunut siitä, kun lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvattiin ensimmäinen sukupuolenkorjaushoito. Samaan aikaan yhdysvaltalainen endokrinologi ja seksologi Harry Benjamin (1953) julkaisi ensimmäiset artikkelit transseksuaalisuudesta. Nykyisin hänen mukaansa nimetty yhdistys julkaisee ja päivittää säännöllisin väliajoin hoitosuositusta (Walker ym. 1985, www. symposium.com/ijt//soc_2001/index.htm). Euroopan neuvoston yleiskokous antoi v jäsenmaille suosituksen turvata lainsäädännöllä transseksuaalin oikeudet. Suomessa Stakes asetti työryhmän suunnittelemaan transseksuaalien hoidon järjestämistä. Valmistelutyön jälkeen laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (563/2002) ja siihen liittyvä asetus (1053/2002) valmistuivat, ja ne astuivat voimaan tämän vuoden alusta. Laissa säädetään transseksuaalisen henkilön sukupuolen vahvistamisesta. Samanaikaisesti kumottiin kastroimislaki. Asetuksessa annetaan tarkempia ohjeita tutkimuksen ja hoidon järjestämisestä. Transseksuaalisuuden määritelmä ja esiintyvyys Transseksuaalisuus on äärimuoto koetun sukupuolen ja sen ruumiillisen ja sosiaalisten ilmenemismuotojen välisestä ristiriidasta (Pimenoff 1993). Transseksuaali on normaaleista kromosomaalisista, hormonaalisista ja anatomisista sukupuoliominaisuuksistaan huolimatta vakuuttunut siitä, että hän kuuluu vastakkaiseen sukupuoleen. Transseksuaalisuuden syytä ei tunneta (Cohen-Kettenis ja Gooren 1999), ja toistaiseksi kaikki esitetyt kehityspsykologiset ja biologiset selitysyritykset on jouduttu hylkäämään. Sukupuoli-identiteetin häiriöiden yleisyyttä ei tiedetä tarkkaan; luvut vaihtelevat maittain, ajankohdittain ja tutkimustavan mukaan. Tuoreimmat arviot Hollannista esittävät transseksuaalisuuden yleisyydeksi siellä 1: miehillä ja 1: naisilla. Ruotsissa sukupuolenvaihtohalun vuoksi tutkimuksiin hakeutuvien vuotuinen insidenssi on 0,17: Siellä ei insidenssi ole muuttunut 20 vuoden aikana Duodecim 2003;119:

2 (Landen ym. 1996a). Miesten ja naisten välisen suhteen prevalenssiksi on aiemmin todettu 3:1, mutta insidenssiluvuissa sukupuolien välillä ei ole todettu juuri eroja (Landen ym. 1996b). Diagnostiikka Maailman terveysjärjestön tautiluokitus ICD-10 määrittää transseksuaalisuudelle (F64.0) seuraavat kriteerit: 1) Halu elää ja tulla hyväksytyksi vastakkaisen sukupuolen edustajana. Tavallisesti tähän liittyy toive saada kirurgista ja hormonaalista hoitoa oman ruumiin muuttamiseksi mahdollisimman samankaltaiseksi kuin toivottu sukupuoli. 2) Transseksuaalisen identiteetin kokemus on kestänyt vähintään kaksi vuotta. 3) Kyseessä ei ole muun mielenterveyshäiriön esimerkiksi skitsofrenian oire tai kromosomipoikkeavuus. Diagnostiset tutkimukset tehdään laajan työryhmän yhteistyönä. HUS:ssä psykiatriseen työryhmään kuuluu psykiatri, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Diagnostisissa selvittelyissä pyritään sulkemaan pois psykiatriset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa sukupuolenvaihtohalua. Tällaisia ovat eräät psykoosit ja transvestismi. Lisäksi arvioidaan psykiatriset sairaudet, jotka voivat haitata raskasta sukupuolenkorjausprosessia, kuten vaikeat persoonallisuushäiriöt ja hoitamaton päihdeongelma. Psykiatri tekee normaalin yksityiskohtaisen psykiatrisen haastattelun lisäksi strukturoidut diagnostiset haastattelut (SCID I ja SCID II) ja oirekyselyn (SCL-90). Erikoissairaanhoitaja kartoittaa tiheillä käynneillä potilaan elämäntilannetta sekä informoi ja tukee häntä. Psykologi tekee kliinisen haastattelun ohella laajan persoonallisuustutkimuksen ja laajan kognitiivisen suorituskyvyn kartoituksen. Tutkimukseen on varattava riittävästi aikaa, jotta potilaan tilanteesta, persoonallisuudesta ja muusta psykiatrisesta problematiikasta saadaan seurannassa realistinen kuva ja tulevia hoitovaihtoehtoja voidaan turvallisesti arvioida. Potilasta informoidaan alusta asti erilaisista hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Osa potilaista ei halua biologisia ja juridisia toimenpiteitä, osalle riittää etunimen vaihto, osa haluaa hormonihoidon muttei leikkauksia, ja osa haluaa»koko paketin» eli hormonihoidon, oikeudellisen sukupuolenkorjauksen ja kaikki mahdolliset leikkaukset. Tutkimuksesta ja hoidosta vastaava työryhmä Sukupuoli-identiteetin häiriöt tulee tutkia ja hoitaa moniammatillisessa transseksuaalisuuteen perehtyneessä työryhmässä. Asetuksen 1053/ 2002 mukaisesti sukupuolen muuttamiseen tähtäävä tutkimus ja hoito keskitetään HYKS:aan ja TAYS:aan. Työryhmän toiminnasta vastaa psykiatrian erikoislääkäri. Ryhmän käytettävissä tulee olla endokrinologiaan perehtyneitä gynekologian ja sisätautien erikoislääkäreitä sekä sukupuolielinkirurgiaan perehtynyt plastiikkakirurgian erikoislääkäri Helsingissä, jonne on keskitetty sukupuolielinkirurgia kohdun ja munasarjojen poistoa lukuun ottamatta. Sekä Helsingin että Tampereen työryhmä käyttävät diagnostiikan ja hoitovaihtoehtojen arvioinnin tukena psykologin tekemiä tutkimuksia. Hoidon aloitus Kun potilaalla epäillään sukupuoli-identiteetin häiriötä, hänet tulee ohjata jatkotutkimuksiin joko HYKS:n psykiatrian poliklinikkaan tai TaYS:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikkaan. Tiiviin ja vähintään kuusi kuukautta kestävän diagnostisen vaiheen päätteeksi potilas ja häntä tutkiva työryhmä laativat yhdessä kirjallisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman, joka voi sisältää erilaisia aiemmin mainittuja vaihtoehtoja. Tavallisin vaihtoehto on eteneminen niin sanottuun tosielämän kokeeseen, jonka aikana psykiatrinen seuranta on harvaa. Kokeen loppuvaiheessa alkaa uusi tiivis psykiatrinen tutkimusjakso, jossa arvioidaan kokeen onnistumista ja jonka päätteeksi tehdään päätökset juridisen sukupuolen korjauksesta ja mahdollisista kirurgisista toimenpiteistä. Tämän jälkeen psykiatrista seurantaa ja tukea jatketaan harvakseltaan, kunnes leikkaukset ovat ohi. Tosielämän kokeella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen siirtyy kokonaan elämään toivomansa sukupuolen mukaisessa roolissa. Koska 2046 A. Tiitinen, ym.

3 Lähete 1. Tutkimusjakso (vähintään 6 kk) Tosielämän koe (vähintään 12 kk) 2. Tutkimusjakso Psykiatrinen anamneesi ja elämäntilanteen selvittely Psykiatrinen diagnostiikka Potilaan informointi Psykologiset tutkimukset Somaattiset selvittelyt Gynekologin konsultaatio Potilas elää toivomansa sukupuolen roolissa Hormonihoito Harva psykiatrinen seuranta Lausunto etunimen muutoksesta Mahdollinen foniatrin konsultaatio äänestä Tosielämän kokeen arviointi Psykiatrinen diagnostiikka Psykologiset tutkimukset Konsultaatiolausunto toiseen sukupuolenmuutosyksikköön Juridinen sukupuolenmuutos Kirurgiset toimenpiteet (sisältävät sukupuolirauhasten poiston) Kuva. Sukupuolen muuttamisen vaiheet ja niiden ajoitus Suomessa. sukupuoleen kuulumisella on merkittäviä henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä seurauksia, ratkaisua sukupuolen muutoksesta ei tule tehdä vailla selvää tietoa ja ymmärrystä prosessin vaikutuksesta perheeseen, ystävyyssuhteisiin, ammatilliseen kehitykseen sekä taloudellisiin ja laillisiin seurauksiin. Potilasta hoitava työryhmä selvittää potilaalle sukupuolenkorjausprosessin mahdollisia ennustettavia seurauksia jo ennen tosielämän kokeeseen siirtymistä. Elämä toivotussa sukupuoliroolissa voi olla hyvin erilaista kuin ennen koetta oletettiin. Tosielämän kokeen onnistumista arvioitaessa keskeisiä asioita ovat 1) miten potilaan tyytyväisyys elämäänsä on muuttunut, 2) kuinka hänen ystävyys- ja perhesuhteensa sekä muu sosiaalinen elämänsä ovat kehittyneet ja 3) millainen hänen ammatillinen kehityksensä on ollut. Kokeen onnistumista arvioidaan yhteistyössä potilaan kanssa. Todistukset etunimen ja sosiaaliturvatunnuksen vaihtoa varten Tutkimuksen ja hoidon edetessä potilas siirtyy elämään täysin kokemansa sukupuolen roolissa. Tosielämän kokeen alkuvaiheissa potilas voi niin toivoessaan vaihtaa etunimensä toista sukupuolta vastaavaksi. Tätä varten kirjoitetaan lyhyt vapaamuotoinen psykiatrin lausunto maistraatille. Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain mukaan juridisen sukupuolen muuttamiseen tarvitaan kahden psykiatrin lausunto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Helsingin työryhmässä tutkittu transseksuaali käy Tampereen työryhmän psykiatrin arviossa saadakseen lausunnon juridista sukupuolen muutosta varten. Lausunnossa pitää olla perusteltu kannanotto siihen, että henkilö 1) kokee pysyvästi kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen, 2) elää tämän sukupuolen mukaisessa sukupuoliroolissa ja 3) hänet on steriloitu tai hän on muusta syystä lisääntymiskyvytön. Henkilön tulee olla täysi-ikäinen, ja hänellä pitää olla Suomen kansalaisuus tai asuinpaikka Suomessa. Avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva voidaan vahvistaa kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen vain, jos toinen osapuoli antaa tähän suostumuksen, tällöin avioliitto muuttuu ilman eri toimenpidettä rekisteröidyksi parisuhteeksi tai rekisteröity parisuhde avioliitoksi. Hormonihoito Transseksuaalien hormonihoidolla tarkoitetaan hoitoa vastakkaisen sukupuolen hormoneilla. Tavoitteena on estää omien sukupuolirauhasten toiminta (hävittää genotyypin mukaisen sukupuolen ilmiasun piirteitä) ja samalla saada aikaan vastakkaisen sukupuolen ulkoiset piirteet. Useat hormonihoidon vaikutukset häviävät jopa useiden vuosien jälkeen mutta eivät täydellisesti (esim. hedelmällisyys). Hormonihoidon aloittava lääkäri voi olla endokrinologiaan perehtynyt gynekologi tai sisätautilääkäri. Hormonihoito aloitetaan siinä klinikassa, jossa diagnoosikin Transseksuaalien hoito 2047

4 tehdään. Tämä edellyttää käyntiä tutkimusvaiheessa ja toista käyntiä silloin, kun hormonihoito psykiatrian lausunnon perusteella voidaan aloittaa. Joissakin tilanteissa on myös mahdollista yhdistää nämä käynnit. Ennen hormonihoidon aloitusta selvitetään esitiedot ja tehdään kliininen tutkimus, joka sisältää gynekologisen tai andrologisen tutkimuksen. Mukaan voidaan liittää konsultaatioita (esim. sisätautilääkäri, kirurgi). Ennen hoidon aloitusta määritetään laboratoriotutkimuksin perusverenkuva, maksan ja munuaisten toiminta, verenglukoosin paastoarvo ja harkinnan mukaan karyotyyppi. Hormonimääritykset tehdään anamneesin mukaan. Niiden kohteita ovat tyreotropiini ja prolaktiini, mahdollisesti luteinisoiva hormoni ja follikkelia stimuloiva hormoni sekä testosteroni, estradioli ja sukupuolihormoneja sitova globuliini. Lipidimääritykset tehdään ennen testosteronihoidon aloitusta. Tutkimuksiin saattaa sisältyä myös kuvantamistutkimuksia, esimerkiksi munasarjojen kaikukuvaus. Vielä tässä vaiheessa on tärkeätä antaa tietoa hoidon mahdollisuuksista, toteutuksesta, seurannasta ja riskeistä. Erityisen tärkeää on kertoa, mitä hoidolla ei voida saavuttaa. On muistettava, että biologisen sukupuolen mukaisen ilmiasun (esim. kasvojen luusto, lantion malli, karvoitus) hävittäminen hormonihoidolla jää aina vajavaiseksi. Naisesta mieheksi Naisesta mieheksi haluavan hoitona käytetään testosteronia, joka voidaan antaa ruiskeina, tabletteina, geelinä tai laastarin avulla. Tablettien ongelma on niiden heikompi teho, jolloin tarvitaan isoja annoksia. Laastarit ovat melko suuria, ja ne pitää vaihtaa päivittäin. Geelihoito on juuri tullut kliiniseen käyttöön. Testosteronipistokset täytyy antaa syvälle lihakseen, mutta pistotekniikka voidaan opettaa potilaalle tai hänen läheiselleen. Hoidon teho nähdään pian mutta maksimivaikutus aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Kuukautisvuodot jäävät pois 1 2 kuukauden kuluessa, ääni madaltuu 2 3 kuukaudessa, karvoitus lisääntyy, miehinen hiustenlähtö voi alkaa, kehon rasvajakauma muuttuu ja klitoris kasvaa. Mielialamuutoksia saattaa esiintyä useammanlaisia. Kastroiminen ei yleensä aiheellista hormonihoidon muuttamista; enintään pistosten väliaikaa pidennetään. Miehestä naiseksi Miehestä naiseksi haluavan hoito aloitetaan usein sekä estrogeenilla että antiandrogeenilla. Estrogeenia voidaan antaa tabletti-, laastari- tai geelimuodossa, ja hoidossa käytetään ns. luonnollisia estrogeeneja (estradioli). Estrogeeni saa muutamassa kuukaudessa aikaan erektioiden ja siemensyöksyjen pois jäämisen, mutta kivesten koko ei pienene. Rintojen kasvu alkaa vähitellen, ja rasvakudosta saattaa kertyä lantiolle. Jotta karvoitus saataisiin vähenemään ja hiusten kasvu paremmaksi, aloitetaan antiandrogeenihoito syproteroniasetaatilla. Sen teho riippuu paljon lähtötilanteesta. Antiandrogeenin lisääminen vähentää estrogeeniannoksen tarvetta, koska se myös estää kiveksen toimintaa ja omaa testosteronintuottoa. Finasteridista, joka estää testosteronin muuttumisen potentimpaan karvatupessa vaikuttavaan muotoon, ei ole riittävästi kokemusta transseksuaalien hoidossa. Kastroimisen jälkeen lääkitystä voidaan usein muokata eli vähentää estrogeeniannoksia ja ehkä lopettaa antiandrogeenin käyttö. Estrogeeni- ja testosteronihoito ovat täysin korvattavia viimeistään sukupuolirauhasten poiston jälkeen. Antiandrogeeneilla on vain peruskorvattavuus (50 %). B-lausunto hoidon täydestä korvattavuudesta voidaan kirjoittaa jo ennen kastroimista tunnuksella 121 (sukupuolirauhasten vajaatoiminta). Edellytyksenä on kuitenkin, että hoitoa on annettu riittävän pitkään (vähintään yhden vuoden ajan) ja diagnoosi on tosielämän kokeen aikana varmistunut. Leikkaushoidot Biologisen sukupuolen ilmiasun muuttamiseen tarvitaan hormonihoidon lisäksi useita erilaisia kirurgisia toimenpiteitä, joiden ajoitus mietitään hoitosuunnitelman mukaisesti. Potilaan sopeutumista hänen kokemaansa sukupuolirooliin voidaan lisätä oikein ajoitetulla ulkoisten suku A. Tiitinen, ym.

5 puolitunnusmerkkien poistamisella, kuten rintarauhasten poistolla, ääniterapialla tai partakarvojen poistolla. Naisesta mieheksi haluavan hoidossa ensimmäinen leikkaus on yleensä rintarauhasten poisto. Se pyritään tekemään gynekomastialeikkauksen tapaan nänninpihan alareunan myötäisestä viillosta. Kuitenkin useimmat potilaat ovat jo vuosien ajan sitoneet rintansa vartaloa vasten tiukalla sidoksella tai vyöllä, joten rintojen muoto on muuttunut ja iho on venynyt ja riippuva. Tästä syystä joudutaan usein hyväksymään varsin näkyvät arvet. Transseksuaalipotilaan rintarauhasen poisto vaatii plastiikkakirurgista erityisosaamista. Suosituksen näihin kirurgisiin hoitoihin antaa yleensä psykiatrian erikoislääkäri, ja päätös niiden ajoituksesta voidaan tehdä moniammatillisessa työryhmässä. Sukupuolielinkirurgiassa tehdään elimistöön korjaantumattomia muutoksia. Lähetteen sukupuolielinleikkaukseen tulee olla kahden sukupuoli-identiteetin häiriöiden arvioon ja hoitoon perehtyneen psykiatrian erikoislääkärin allekirjoittama. Tässä vaiheessa ei edellytetä toiselta psykiatrilta potilaan henkilökohtaista tapaamista, vaan paperikonsultaatio riittää. Naisesta mieheksi haluavan sukupuolielinleikkaus aloitetaan kohdun ja munasarjojen poistolla. Tämä tehdään yleensä tähystysleikkauksena ja voidaan toteuttaa missä tahansa gynekologisessa yksikössä, kunhan asianmukainen lausunto on kirjoitettu. Varsinainen sukupuolenkorjausleikkaus tehdään HYKS:n plastiikkakirurgian klinikassa. Potilas ja plastiikkakirurgi valitsevat sopivan leikkaustyypin potilaan toiveiden ja ruumiinrakenteen mukaisten toteutusmahdollisuuksien mukaan mahdolliset komplikaatiot ja haittavaikutukset punniten. Peniksen rakentaminen eli falloplastia voidaan tehdä usealla eri tekniikalla. Ideaalinen lopputulos olisi luonnollinen ulkonäkö, mahdollisuus virtsata seisaallaan, erogeeninen tunto ja yhdyntämahdollisuus, mutta usein joudutaan tyytymään jonkinlaiseen kompromissiin. Tutkimuksissa on yhdenmukaisesti todettu, että sukupuolen korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tuloksekkaita. Edellytyksinä ovat oikeassa paikassa tehty huolellinen diagnostiikka, hyvä hoitosuunnitelma ja taitava kirurgia. Tavallisimmin käytetyt tekniikat ovat metaidoioplastia, jolloin hormonihoidon hypertrofioimasta klitoriksesta muotoillaan mikropenis (Hage 1996), lähikudosten varrellinen ihorasvakudoskieleke tai mikrokirurginen etäkieleke (Cheng ym. 1995). Potilaan niin toivoessa pyritään myös rakentamaan peniksen kärkeen ulottuva virtsaputki. Naisen lyhyttä virtsaputkea voidaan jatkaa neopeniksen tyveen esimerkiksi sisempiä häpyhuulia apuna käyttäen. Virtsaputken rakentamiseen liittyy kuitenkin huomattava jälkiongelmien fistelien, striktuuroiden ja tulehdusten riski, jonka vuoksi kaikki potilaat eivät sitä toivo. Yleensä sukupuolielinten korjauksen yhteydessä tehdään myös emättimen poisto ja muodostetaan suuria häpyhuulia apuna käyttäen kivespussi. Klitoris voidaan jättää paikalleen, mutta yleensä sen iho-osa poistetaan ja se upotetaan neopeniksen alle. Kivesproteesit asetetaan tavallisesti noin vuoden kuluttua primaarileikkauksesta. Jos valittu falloplastiamenetelmä on aikaansaanut riittävän ihotunnon peniksen kärkeen, on teoriassa mahdollista asentaa erektioproteesi 1 2 vuoden kuluttua. Miehestä naiseksi haluavan kirurgisiin toimenpiteisiin kuuluvat kivesten ja siittimen poisto ja samalla tehtävä vaginoplastia. Nykyään käytetyin vaginoplastiamenetelmä on poistetun siittimen ihon invertoiminen lantionpohjaan tehtyyn neovaginaonkaloon, tarvittaessa ihosiirrettä apuna käyttäen (Krege ym. 2001). Glansin dorsaalinen erogeenisesti tunnokas osa säästetään hermo-verisuonipedikkelinsä varassa, ja siitä muodostetaan uusi klitoris. Kivespussien ihosta muodostetaan ulommat häpyhuulet. Vaginoplastian jälkihoito on vaativaa ja edellyttää potilaalta omatoimista elinikäistä säännöllistä laajentamista. Nämä leikkaukset on keskitetty HYKS:n plastiikkakirurgian klinikkaan. Muitakin korjaavia leikkauksia voidaan suunnitella, mutta käytännössä ne toteutetaan nykyisin yksityispuolella potilaan maksukyvyn mukaan. Tällaisia ovat rintojen suurentaminen, Transseksuaalien hoito 2049

6 kilpiruston resektio, äänihuuliplastiat, rasvaimutoimenpiteet, rinoplastia, kasvoluiden osteotomiat, kasvojenkohotusleikkaukset ja silmäluomiplastiat. Seuranta Leikkaushoidon jälkeen suunnitellaan hormonihoidon pysyvä toteutus sekä seuranta. Seurannassa on erityisesti muistettava hoidon mahdolliset haitat ja riskit. Testosteronihoidon haitoista tärkeimpiä ovat akne, lipidimuutokset ja verisuonisairauksien vaaran lisääntyminen (Goh ym. 1995). Estrogeenihoidon haittoja taas ovat turvotus, painonnousu sekä veritulppien ja verisuonisairauksien riskin lisääntyminen (Asscheman ym. 1989, van Kesteren ym. 1997, Michel ym. 2001). Estrogeenihoidon aiheuttama rintasyöpäriski on muistettava. Harvinaisina on kuvattu prolaktinoomaa estrogeenihoidon aikana, eturauhassyöpää, neovaginan syöpää, maksan toiminnan häiriöitä ja maksakasvaimia. Verisuonisairauksien vaaraa voidaan vähentää vaikuttamalla muihin riskitekijöihin: ruokavalioon, ylipainoon, tupakointiin, verenpaineeseen ja lipidimuutoksiin. Seurannassa minimivaatimuksena on vuosittainen lääkärintarkastus, joka sisältää kliinisen tutkimuksen, painon ja verenpaineen mittauksen sekä rintojen, vatsan ja pikkulantion palpaation. Mammografiaseulonta suoritetaan tavanomaisten kunnallisten seulontakäytäntöjen mukaan tai silloin, kun rintojen tunnustelussa todetaan poikkeavaa. Laboratoriotutkimuksin seurataan hemoglobiinipitoisuutta, maksa-arvoja 1 3 vuoden välein, verenglukoosin paastoarvoa, prolaktiinipitoisuutta (estrogeenihoidon ensimmäisten vuosien aikana 1 2 vuoden välein) ja lipidejä (testosteronihoidon aikana muutaman vuoden välein lähtötilanteen mukaan). Lopuksi Tutkimuksissa on yhdenmukaisesti todettu, että sukupuolen korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tuloksekkaita (Lancet 1991). Edellytyksinä ovat oikeassa paikassa tehty huolellinen diagnostiikka, hyvä hoitosuunnitelma ja taitava kirurgia. Näiden edellytysten täyttyessä hoitoon tyytymättömiä on vain noin 10 % ja päätöstään katuu vain 1 1,5 % (Michel ym. 2001). On hyvä muistaa, että kaikkien potilaiden ei tarvitse käydä läpi koko hoitoprosessia, vaan voidaan tehdä yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Näissä tilanteissa hoidon arviointi on usein erittäin monimutkaista ja hoitojen aloittamiseen täytyy suhtautua erityisen varovasti. Kirjallisuutta Asscheman H, Gooren LJG, Eklund PLE. Mortality and morbidity in transsexual patients with cross-gender hormone treatment. Metabolism 1989;38: Benjamin H. Transvestism and transsexualism. Int J Sexol 1953;7:12 4. Cheng KX, Hwang WY, Eid AE, Wang SL, Chang TS, Fu KD. Analysis of 136 cases of reconstructed penis using various methods. Plast Reconstr Surg 1995;95: Cohen-Kettenis PT, Gooren LJG. Transsexualism: a review of etiology, diagnosis and treatment. J Psychosom Res 1999;46: Goh HH, Loke DFM, Ratnam SS. The impact of long-term testosterone replacement therapy on lipid and lipoprotein profiles in women. Maturitas 1995;21: Hage JJ. Metaidoioplasty: an alternative phalloplasty technique in transsexuals. Plast Reconstr Surg 1996;97: Krege S, Bex A, Lummen G, Rubben H. Male-to-female transsexualism: a technique, results and long-term follow-up in 66 patients. Br J Urol Int 2001;88: Lancet. Transsexualism (pääkirjoitus). Lancet 1991;338: Landen M, Wålinder J, Lundström B. Incidence and sex ratio of transsexualism in Sweden. Acta Psychiatr Scand 1996(a);93: Landen M, Wålinder J, Lundström B. Prevalence, incidence and sex ratio of transsexualism. Acta Psychiatr Scand 1996(b);93: Michel A, Mormont C, Legros JJ. A psycho-endocrinological overview of transsexualism. Eur J Endocrinol 2001;145: Pimenoff V. Transseksuaalisuus. Duodecim 1993;109: Van Kesteren PJM, Asscheman H, Megens JAJ, Gooren LJG. Mortality and morbidity in transsexual subjects treated with cross-sex hormones. Clin Endocrinol 1997;47: Walker PA, Berger JC, Green R, Laub DR, Reynolds CL, Wolman L. Standards of care: the hormonal and surgical sex reassignemnt of gender dysphoric persons. Arch Sex Behav 1985;14: AILA TIITINEN, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n naistenklinikka PL 140, SINIKKA SUOMINEN, LKT, erikoislääkäri HYKS:n plastiikkakirurgian klinikka PL 266, HUS MATTI HOLI, LL (väit.), erikoislääkäri HYKS:n psykiatrian klinikka PL 321, HUS 2050

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Nuorten raskauden ehkäisy Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Tässä puheenvuorossa Ehkäisytarve nuoruusiässä UKMEC kriteeristö (kategoriat ja tulkinta) Ehkäisyn aloittamiskäytännöistä Nuoruusikä,

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

HE 56/2001 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 56/2001 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta eräissä tapauksissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sukupuolen vahvistamisesta eräissä

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5)

TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5) TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5) 12.9.2014 Dnro TAS/261/14 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Neuvotteleva virkamies Riitta Burrell riitta.burrell@stm.fi LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN

Lisätiedot

Kliinisten lääketutkimusten EUasetuksen. täytäntöönpano

Kliinisten lääketutkimusten EUasetuksen. täytäntöönpano Kliinisten lääketutkimusten EUasetuksen täytäntöönpano Perustiedot asetuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 536/2014 ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista ja

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA-ARVOSUUNNITELMA Tavoitteet: Ymmärtää tasa-arvosuunnitelman tarkoitus ja rakenne. Tutustua tasa-arvosuunnitelman laatimisprosessiin. Sisältö: Tasa-arvosuunnittelun

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä 14.4.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä 14.4.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä 14.4.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mistä identiteetti muodostuu? lidentiteetti on ainutlaatuinen kokonaisuus, jokaisella omanlainen lidentiteetin

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

CYPRETYL RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CYPRETYL RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CYPRETYL Päivämäärä: 29.6.2015, Versio: 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne on yleinen ihovaiva, jonka tunnusmerkkejä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta Miksi Suomessa mammografia on valittu rintasyövän seulontamenetelmäksi? rintasyövän ilmaantuvuus v. 2006 4069 naista ja 20 miestä rintasyövän vaaratekijät rintasyöpä ja ammatti? varhaismuutokset havaitaan

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Tyksin Liikennelääketieteen osaamiskeskus AJOPOLI. Mikael Ojala, erityisasiantuntija Marja Huuskonen Ajopolin hankejohtaja

Tyksin Liikennelääketieteen osaamiskeskus AJOPOLI. Mikael Ojala, erityisasiantuntija Marja Huuskonen Ajopolin hankejohtaja Tyksin Liikennelääketieteen osaamiskeskus AJOPOLI Mikael Ojala, erityisasiantuntija Marja Huuskonen Ajopolin hankejohtaja 2015 - AJOPOLIN palvelut ja kohderyhmät Lähetepoliklinikka: Kuntalaskutus tai maksusitoumus

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

HLBT Queer Heteronormatiivisuus

HLBT Queer Heteronormatiivisuus Puolison kuolema queernäkökulmasta tarkasteltuna Varpu Alasuutari YTM, Tohtorikoulutettava Sukupuolentutkimus Turun yliopisto varpu.alasuutari@utu.fi Esityksen rakenne 1. Määritelmät 2. Väitöstutkimus:

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Tutkimuslain keskeiset muutokset Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena

Lisätiedot

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät 25.11.2016 Helsinki Sidonnaisuudet LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012 VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ Dos., OTT, MA, Salla LötjL tjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta perusteet 1 Pääasialliset oikeuslähteet Kansalliset L lääl ääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999,

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot