Transseksuaalien hoito. Aila Tiitinen, Sinikka Suominen ja Matti Holi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transseksuaalien hoito. Aila Tiitinen, Sinikka Suominen ja Matti Holi"

Transkriptio

1 Katsaus Transseksuaalien hoito Aila Tiitinen, Sinikka Suominen ja Matti Holi Suomessa on arvioitu olevan transseksuaalia. He kokevat sukupuolensa vastakkaiseksi biologiseen sukupuoleensa nähden. He tarvitsevat monia terveydenhuollon palveluja, huolellista diagnostiikkaa, hormoni- ja leikkaushoitoja sekä erilaisia tukipalveluja. Vuoden 2003 alussa tuli voimaan laki, jossa säädetään transseksuaalisen henkilön sukupuolen vahvistamisesta tietyin edellytyksin eli oikeudesta saada viranomaisen päätös kuulumisesta vastakkaiseen sukupuoleen biologiseen sukupuoleensa nähden. Tähän liittyvässä ministeriön asetuksessa annetaan ohjeet sukupuolen muuttamiseen tähtäävän tutkimuksen ja hoidon järjestämisestä. HYKS:aan ja TAYS:aan on perustettu työryhmät tätä hoitoa varten. Varsinaisen hoitoprosessin jälkeen hormonihoidon seuranta ja mahdollinen muu seuranta toteutetaan avosektorilla. Yli viisikymmentä vuotta on kulunut siitä, kun lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvattiin ensimmäinen sukupuolenkorjaushoito. Samaan aikaan yhdysvaltalainen endokrinologi ja seksologi Harry Benjamin (1953) julkaisi ensimmäiset artikkelit transseksuaalisuudesta. Nykyisin hänen mukaansa nimetty yhdistys julkaisee ja päivittää säännöllisin väliajoin hoitosuositusta (Walker ym. 1985, www. symposium.com/ijt//soc_2001/index.htm). Euroopan neuvoston yleiskokous antoi v jäsenmaille suosituksen turvata lainsäädännöllä transseksuaalin oikeudet. Suomessa Stakes asetti työryhmän suunnittelemaan transseksuaalien hoidon järjestämistä. Valmistelutyön jälkeen laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (563/2002) ja siihen liittyvä asetus (1053/2002) valmistuivat, ja ne astuivat voimaan tämän vuoden alusta. Laissa säädetään transseksuaalisen henkilön sukupuolen vahvistamisesta. Samanaikaisesti kumottiin kastroimislaki. Asetuksessa annetaan tarkempia ohjeita tutkimuksen ja hoidon järjestämisestä. Transseksuaalisuuden määritelmä ja esiintyvyys Transseksuaalisuus on äärimuoto koetun sukupuolen ja sen ruumiillisen ja sosiaalisten ilmenemismuotojen välisestä ristiriidasta (Pimenoff 1993). Transseksuaali on normaaleista kromosomaalisista, hormonaalisista ja anatomisista sukupuoliominaisuuksistaan huolimatta vakuuttunut siitä, että hän kuuluu vastakkaiseen sukupuoleen. Transseksuaalisuuden syytä ei tunneta (Cohen-Kettenis ja Gooren 1999), ja toistaiseksi kaikki esitetyt kehityspsykologiset ja biologiset selitysyritykset on jouduttu hylkäämään. Sukupuoli-identiteetin häiriöiden yleisyyttä ei tiedetä tarkkaan; luvut vaihtelevat maittain, ajankohdittain ja tutkimustavan mukaan. Tuoreimmat arviot Hollannista esittävät transseksuaalisuuden yleisyydeksi siellä 1: miehillä ja 1: naisilla. Ruotsissa sukupuolenvaihtohalun vuoksi tutkimuksiin hakeutuvien vuotuinen insidenssi on 0,17: Siellä ei insidenssi ole muuttunut 20 vuoden aikana Duodecim 2003;119:

2 (Landen ym. 1996a). Miesten ja naisten välisen suhteen prevalenssiksi on aiemmin todettu 3:1, mutta insidenssiluvuissa sukupuolien välillä ei ole todettu juuri eroja (Landen ym. 1996b). Diagnostiikka Maailman terveysjärjestön tautiluokitus ICD-10 määrittää transseksuaalisuudelle (F64.0) seuraavat kriteerit: 1) Halu elää ja tulla hyväksytyksi vastakkaisen sukupuolen edustajana. Tavallisesti tähän liittyy toive saada kirurgista ja hormonaalista hoitoa oman ruumiin muuttamiseksi mahdollisimman samankaltaiseksi kuin toivottu sukupuoli. 2) Transseksuaalisen identiteetin kokemus on kestänyt vähintään kaksi vuotta. 3) Kyseessä ei ole muun mielenterveyshäiriön esimerkiksi skitsofrenian oire tai kromosomipoikkeavuus. Diagnostiset tutkimukset tehdään laajan työryhmän yhteistyönä. HUS:ssä psykiatriseen työryhmään kuuluu psykiatri, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Diagnostisissa selvittelyissä pyritään sulkemaan pois psykiatriset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa sukupuolenvaihtohalua. Tällaisia ovat eräät psykoosit ja transvestismi. Lisäksi arvioidaan psykiatriset sairaudet, jotka voivat haitata raskasta sukupuolenkorjausprosessia, kuten vaikeat persoonallisuushäiriöt ja hoitamaton päihdeongelma. Psykiatri tekee normaalin yksityiskohtaisen psykiatrisen haastattelun lisäksi strukturoidut diagnostiset haastattelut (SCID I ja SCID II) ja oirekyselyn (SCL-90). Erikoissairaanhoitaja kartoittaa tiheillä käynneillä potilaan elämäntilannetta sekä informoi ja tukee häntä. Psykologi tekee kliinisen haastattelun ohella laajan persoonallisuustutkimuksen ja laajan kognitiivisen suorituskyvyn kartoituksen. Tutkimukseen on varattava riittävästi aikaa, jotta potilaan tilanteesta, persoonallisuudesta ja muusta psykiatrisesta problematiikasta saadaan seurannassa realistinen kuva ja tulevia hoitovaihtoehtoja voidaan turvallisesti arvioida. Potilasta informoidaan alusta asti erilaisista hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Osa potilaista ei halua biologisia ja juridisia toimenpiteitä, osalle riittää etunimen vaihto, osa haluaa hormonihoidon muttei leikkauksia, ja osa haluaa»koko paketin» eli hormonihoidon, oikeudellisen sukupuolenkorjauksen ja kaikki mahdolliset leikkaukset. Tutkimuksesta ja hoidosta vastaava työryhmä Sukupuoli-identiteetin häiriöt tulee tutkia ja hoitaa moniammatillisessa transseksuaalisuuteen perehtyneessä työryhmässä. Asetuksen 1053/ 2002 mukaisesti sukupuolen muuttamiseen tähtäävä tutkimus ja hoito keskitetään HYKS:aan ja TAYS:aan. Työryhmän toiminnasta vastaa psykiatrian erikoislääkäri. Ryhmän käytettävissä tulee olla endokrinologiaan perehtyneitä gynekologian ja sisätautien erikoislääkäreitä sekä sukupuolielinkirurgiaan perehtynyt plastiikkakirurgian erikoislääkäri Helsingissä, jonne on keskitetty sukupuolielinkirurgia kohdun ja munasarjojen poistoa lukuun ottamatta. Sekä Helsingin että Tampereen työryhmä käyttävät diagnostiikan ja hoitovaihtoehtojen arvioinnin tukena psykologin tekemiä tutkimuksia. Hoidon aloitus Kun potilaalla epäillään sukupuoli-identiteetin häiriötä, hänet tulee ohjata jatkotutkimuksiin joko HYKS:n psykiatrian poliklinikkaan tai TaYS:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikkaan. Tiiviin ja vähintään kuusi kuukautta kestävän diagnostisen vaiheen päätteeksi potilas ja häntä tutkiva työryhmä laativat yhdessä kirjallisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman, joka voi sisältää erilaisia aiemmin mainittuja vaihtoehtoja. Tavallisin vaihtoehto on eteneminen niin sanottuun tosielämän kokeeseen, jonka aikana psykiatrinen seuranta on harvaa. Kokeen loppuvaiheessa alkaa uusi tiivis psykiatrinen tutkimusjakso, jossa arvioidaan kokeen onnistumista ja jonka päätteeksi tehdään päätökset juridisen sukupuolen korjauksesta ja mahdollisista kirurgisista toimenpiteistä. Tämän jälkeen psykiatrista seurantaa ja tukea jatketaan harvakseltaan, kunnes leikkaukset ovat ohi. Tosielämän kokeella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen siirtyy kokonaan elämään toivomansa sukupuolen mukaisessa roolissa. Koska 2046 A. Tiitinen, ym.

3 Lähete 1. Tutkimusjakso (vähintään 6 kk) Tosielämän koe (vähintään 12 kk) 2. Tutkimusjakso Psykiatrinen anamneesi ja elämäntilanteen selvittely Psykiatrinen diagnostiikka Potilaan informointi Psykologiset tutkimukset Somaattiset selvittelyt Gynekologin konsultaatio Potilas elää toivomansa sukupuolen roolissa Hormonihoito Harva psykiatrinen seuranta Lausunto etunimen muutoksesta Mahdollinen foniatrin konsultaatio äänestä Tosielämän kokeen arviointi Psykiatrinen diagnostiikka Psykologiset tutkimukset Konsultaatiolausunto toiseen sukupuolenmuutosyksikköön Juridinen sukupuolenmuutos Kirurgiset toimenpiteet (sisältävät sukupuolirauhasten poiston) Kuva. Sukupuolen muuttamisen vaiheet ja niiden ajoitus Suomessa. sukupuoleen kuulumisella on merkittäviä henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä seurauksia, ratkaisua sukupuolen muutoksesta ei tule tehdä vailla selvää tietoa ja ymmärrystä prosessin vaikutuksesta perheeseen, ystävyyssuhteisiin, ammatilliseen kehitykseen sekä taloudellisiin ja laillisiin seurauksiin. Potilasta hoitava työryhmä selvittää potilaalle sukupuolenkorjausprosessin mahdollisia ennustettavia seurauksia jo ennen tosielämän kokeeseen siirtymistä. Elämä toivotussa sukupuoliroolissa voi olla hyvin erilaista kuin ennen koetta oletettiin. Tosielämän kokeen onnistumista arvioitaessa keskeisiä asioita ovat 1) miten potilaan tyytyväisyys elämäänsä on muuttunut, 2) kuinka hänen ystävyys- ja perhesuhteensa sekä muu sosiaalinen elämänsä ovat kehittyneet ja 3) millainen hänen ammatillinen kehityksensä on ollut. Kokeen onnistumista arvioidaan yhteistyössä potilaan kanssa. Todistukset etunimen ja sosiaaliturvatunnuksen vaihtoa varten Tutkimuksen ja hoidon edetessä potilas siirtyy elämään täysin kokemansa sukupuolen roolissa. Tosielämän kokeen alkuvaiheissa potilas voi niin toivoessaan vaihtaa etunimensä toista sukupuolta vastaavaksi. Tätä varten kirjoitetaan lyhyt vapaamuotoinen psykiatrin lausunto maistraatille. Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain mukaan juridisen sukupuolen muuttamiseen tarvitaan kahden psykiatrin lausunto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Helsingin työryhmässä tutkittu transseksuaali käy Tampereen työryhmän psykiatrin arviossa saadakseen lausunnon juridista sukupuolen muutosta varten. Lausunnossa pitää olla perusteltu kannanotto siihen, että henkilö 1) kokee pysyvästi kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen, 2) elää tämän sukupuolen mukaisessa sukupuoliroolissa ja 3) hänet on steriloitu tai hän on muusta syystä lisääntymiskyvytön. Henkilön tulee olla täysi-ikäinen, ja hänellä pitää olla Suomen kansalaisuus tai asuinpaikka Suomessa. Avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva voidaan vahvistaa kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen vain, jos toinen osapuoli antaa tähän suostumuksen, tällöin avioliitto muuttuu ilman eri toimenpidettä rekisteröidyksi parisuhteeksi tai rekisteröity parisuhde avioliitoksi. Hormonihoito Transseksuaalien hormonihoidolla tarkoitetaan hoitoa vastakkaisen sukupuolen hormoneilla. Tavoitteena on estää omien sukupuolirauhasten toiminta (hävittää genotyypin mukaisen sukupuolen ilmiasun piirteitä) ja samalla saada aikaan vastakkaisen sukupuolen ulkoiset piirteet. Useat hormonihoidon vaikutukset häviävät jopa useiden vuosien jälkeen mutta eivät täydellisesti (esim. hedelmällisyys). Hormonihoidon aloittava lääkäri voi olla endokrinologiaan perehtynyt gynekologi tai sisätautilääkäri. Hormonihoito aloitetaan siinä klinikassa, jossa diagnoosikin Transseksuaalien hoito 2047

4 tehdään. Tämä edellyttää käyntiä tutkimusvaiheessa ja toista käyntiä silloin, kun hormonihoito psykiatrian lausunnon perusteella voidaan aloittaa. Joissakin tilanteissa on myös mahdollista yhdistää nämä käynnit. Ennen hormonihoidon aloitusta selvitetään esitiedot ja tehdään kliininen tutkimus, joka sisältää gynekologisen tai andrologisen tutkimuksen. Mukaan voidaan liittää konsultaatioita (esim. sisätautilääkäri, kirurgi). Ennen hoidon aloitusta määritetään laboratoriotutkimuksin perusverenkuva, maksan ja munuaisten toiminta, verenglukoosin paastoarvo ja harkinnan mukaan karyotyyppi. Hormonimääritykset tehdään anamneesin mukaan. Niiden kohteita ovat tyreotropiini ja prolaktiini, mahdollisesti luteinisoiva hormoni ja follikkelia stimuloiva hormoni sekä testosteroni, estradioli ja sukupuolihormoneja sitova globuliini. Lipidimääritykset tehdään ennen testosteronihoidon aloitusta. Tutkimuksiin saattaa sisältyä myös kuvantamistutkimuksia, esimerkiksi munasarjojen kaikukuvaus. Vielä tässä vaiheessa on tärkeätä antaa tietoa hoidon mahdollisuuksista, toteutuksesta, seurannasta ja riskeistä. Erityisen tärkeää on kertoa, mitä hoidolla ei voida saavuttaa. On muistettava, että biologisen sukupuolen mukaisen ilmiasun (esim. kasvojen luusto, lantion malli, karvoitus) hävittäminen hormonihoidolla jää aina vajavaiseksi. Naisesta mieheksi Naisesta mieheksi haluavan hoitona käytetään testosteronia, joka voidaan antaa ruiskeina, tabletteina, geelinä tai laastarin avulla. Tablettien ongelma on niiden heikompi teho, jolloin tarvitaan isoja annoksia. Laastarit ovat melko suuria, ja ne pitää vaihtaa päivittäin. Geelihoito on juuri tullut kliiniseen käyttöön. Testosteronipistokset täytyy antaa syvälle lihakseen, mutta pistotekniikka voidaan opettaa potilaalle tai hänen läheiselleen. Hoidon teho nähdään pian mutta maksimivaikutus aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Kuukautisvuodot jäävät pois 1 2 kuukauden kuluessa, ääni madaltuu 2 3 kuukaudessa, karvoitus lisääntyy, miehinen hiustenlähtö voi alkaa, kehon rasvajakauma muuttuu ja klitoris kasvaa. Mielialamuutoksia saattaa esiintyä useammanlaisia. Kastroiminen ei yleensä aiheellista hormonihoidon muuttamista; enintään pistosten väliaikaa pidennetään. Miehestä naiseksi Miehestä naiseksi haluavan hoito aloitetaan usein sekä estrogeenilla että antiandrogeenilla. Estrogeenia voidaan antaa tabletti-, laastari- tai geelimuodossa, ja hoidossa käytetään ns. luonnollisia estrogeeneja (estradioli). Estrogeeni saa muutamassa kuukaudessa aikaan erektioiden ja siemensyöksyjen pois jäämisen, mutta kivesten koko ei pienene. Rintojen kasvu alkaa vähitellen, ja rasvakudosta saattaa kertyä lantiolle. Jotta karvoitus saataisiin vähenemään ja hiusten kasvu paremmaksi, aloitetaan antiandrogeenihoito syproteroniasetaatilla. Sen teho riippuu paljon lähtötilanteesta. Antiandrogeenin lisääminen vähentää estrogeeniannoksen tarvetta, koska se myös estää kiveksen toimintaa ja omaa testosteronintuottoa. Finasteridista, joka estää testosteronin muuttumisen potentimpaan karvatupessa vaikuttavaan muotoon, ei ole riittävästi kokemusta transseksuaalien hoidossa. Kastroimisen jälkeen lääkitystä voidaan usein muokata eli vähentää estrogeeniannoksia ja ehkä lopettaa antiandrogeenin käyttö. Estrogeeni- ja testosteronihoito ovat täysin korvattavia viimeistään sukupuolirauhasten poiston jälkeen. Antiandrogeeneilla on vain peruskorvattavuus (50 %). B-lausunto hoidon täydestä korvattavuudesta voidaan kirjoittaa jo ennen kastroimista tunnuksella 121 (sukupuolirauhasten vajaatoiminta). Edellytyksenä on kuitenkin, että hoitoa on annettu riittävän pitkään (vähintään yhden vuoden ajan) ja diagnoosi on tosielämän kokeen aikana varmistunut. Leikkaushoidot Biologisen sukupuolen ilmiasun muuttamiseen tarvitaan hormonihoidon lisäksi useita erilaisia kirurgisia toimenpiteitä, joiden ajoitus mietitään hoitosuunnitelman mukaisesti. Potilaan sopeutumista hänen kokemaansa sukupuolirooliin voidaan lisätä oikein ajoitetulla ulkoisten suku A. Tiitinen, ym.

5 puolitunnusmerkkien poistamisella, kuten rintarauhasten poistolla, ääniterapialla tai partakarvojen poistolla. Naisesta mieheksi haluavan hoidossa ensimmäinen leikkaus on yleensä rintarauhasten poisto. Se pyritään tekemään gynekomastialeikkauksen tapaan nänninpihan alareunan myötäisestä viillosta. Kuitenkin useimmat potilaat ovat jo vuosien ajan sitoneet rintansa vartaloa vasten tiukalla sidoksella tai vyöllä, joten rintojen muoto on muuttunut ja iho on venynyt ja riippuva. Tästä syystä joudutaan usein hyväksymään varsin näkyvät arvet. Transseksuaalipotilaan rintarauhasen poisto vaatii plastiikkakirurgista erityisosaamista. Suosituksen näihin kirurgisiin hoitoihin antaa yleensä psykiatrian erikoislääkäri, ja päätös niiden ajoituksesta voidaan tehdä moniammatillisessa työryhmässä. Sukupuolielinkirurgiassa tehdään elimistöön korjaantumattomia muutoksia. Lähetteen sukupuolielinleikkaukseen tulee olla kahden sukupuoli-identiteetin häiriöiden arvioon ja hoitoon perehtyneen psykiatrian erikoislääkärin allekirjoittama. Tässä vaiheessa ei edellytetä toiselta psykiatrilta potilaan henkilökohtaista tapaamista, vaan paperikonsultaatio riittää. Naisesta mieheksi haluavan sukupuolielinleikkaus aloitetaan kohdun ja munasarjojen poistolla. Tämä tehdään yleensä tähystysleikkauksena ja voidaan toteuttaa missä tahansa gynekologisessa yksikössä, kunhan asianmukainen lausunto on kirjoitettu. Varsinainen sukupuolenkorjausleikkaus tehdään HYKS:n plastiikkakirurgian klinikassa. Potilas ja plastiikkakirurgi valitsevat sopivan leikkaustyypin potilaan toiveiden ja ruumiinrakenteen mukaisten toteutusmahdollisuuksien mukaan mahdolliset komplikaatiot ja haittavaikutukset punniten. Peniksen rakentaminen eli falloplastia voidaan tehdä usealla eri tekniikalla. Ideaalinen lopputulos olisi luonnollinen ulkonäkö, mahdollisuus virtsata seisaallaan, erogeeninen tunto ja yhdyntämahdollisuus, mutta usein joudutaan tyytymään jonkinlaiseen kompromissiin. Tutkimuksissa on yhdenmukaisesti todettu, että sukupuolen korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tuloksekkaita. Edellytyksinä ovat oikeassa paikassa tehty huolellinen diagnostiikka, hyvä hoitosuunnitelma ja taitava kirurgia. Tavallisimmin käytetyt tekniikat ovat metaidoioplastia, jolloin hormonihoidon hypertrofioimasta klitoriksesta muotoillaan mikropenis (Hage 1996), lähikudosten varrellinen ihorasvakudoskieleke tai mikrokirurginen etäkieleke (Cheng ym. 1995). Potilaan niin toivoessa pyritään myös rakentamaan peniksen kärkeen ulottuva virtsaputki. Naisen lyhyttä virtsaputkea voidaan jatkaa neopeniksen tyveen esimerkiksi sisempiä häpyhuulia apuna käyttäen. Virtsaputken rakentamiseen liittyy kuitenkin huomattava jälkiongelmien fistelien, striktuuroiden ja tulehdusten riski, jonka vuoksi kaikki potilaat eivät sitä toivo. Yleensä sukupuolielinten korjauksen yhteydessä tehdään myös emättimen poisto ja muodostetaan suuria häpyhuulia apuna käyttäen kivespussi. Klitoris voidaan jättää paikalleen, mutta yleensä sen iho-osa poistetaan ja se upotetaan neopeniksen alle. Kivesproteesit asetetaan tavallisesti noin vuoden kuluttua primaarileikkauksesta. Jos valittu falloplastiamenetelmä on aikaansaanut riittävän ihotunnon peniksen kärkeen, on teoriassa mahdollista asentaa erektioproteesi 1 2 vuoden kuluttua. Miehestä naiseksi haluavan kirurgisiin toimenpiteisiin kuuluvat kivesten ja siittimen poisto ja samalla tehtävä vaginoplastia. Nykyään käytetyin vaginoplastiamenetelmä on poistetun siittimen ihon invertoiminen lantionpohjaan tehtyyn neovaginaonkaloon, tarvittaessa ihosiirrettä apuna käyttäen (Krege ym. 2001). Glansin dorsaalinen erogeenisesti tunnokas osa säästetään hermo-verisuonipedikkelinsä varassa, ja siitä muodostetaan uusi klitoris. Kivespussien ihosta muodostetaan ulommat häpyhuulet. Vaginoplastian jälkihoito on vaativaa ja edellyttää potilaalta omatoimista elinikäistä säännöllistä laajentamista. Nämä leikkaukset on keskitetty HYKS:n plastiikkakirurgian klinikkaan. Muitakin korjaavia leikkauksia voidaan suunnitella, mutta käytännössä ne toteutetaan nykyisin yksityispuolella potilaan maksukyvyn mukaan. Tällaisia ovat rintojen suurentaminen, Transseksuaalien hoito 2049

6 kilpiruston resektio, äänihuuliplastiat, rasvaimutoimenpiteet, rinoplastia, kasvoluiden osteotomiat, kasvojenkohotusleikkaukset ja silmäluomiplastiat. Seuranta Leikkaushoidon jälkeen suunnitellaan hormonihoidon pysyvä toteutus sekä seuranta. Seurannassa on erityisesti muistettava hoidon mahdolliset haitat ja riskit. Testosteronihoidon haitoista tärkeimpiä ovat akne, lipidimuutokset ja verisuonisairauksien vaaran lisääntyminen (Goh ym. 1995). Estrogeenihoidon haittoja taas ovat turvotus, painonnousu sekä veritulppien ja verisuonisairauksien riskin lisääntyminen (Asscheman ym. 1989, van Kesteren ym. 1997, Michel ym. 2001). Estrogeenihoidon aiheuttama rintasyöpäriski on muistettava. Harvinaisina on kuvattu prolaktinoomaa estrogeenihoidon aikana, eturauhassyöpää, neovaginan syöpää, maksan toiminnan häiriöitä ja maksakasvaimia. Verisuonisairauksien vaaraa voidaan vähentää vaikuttamalla muihin riskitekijöihin: ruokavalioon, ylipainoon, tupakointiin, verenpaineeseen ja lipidimuutoksiin. Seurannassa minimivaatimuksena on vuosittainen lääkärintarkastus, joka sisältää kliinisen tutkimuksen, painon ja verenpaineen mittauksen sekä rintojen, vatsan ja pikkulantion palpaation. Mammografiaseulonta suoritetaan tavanomaisten kunnallisten seulontakäytäntöjen mukaan tai silloin, kun rintojen tunnustelussa todetaan poikkeavaa. Laboratoriotutkimuksin seurataan hemoglobiinipitoisuutta, maksa-arvoja 1 3 vuoden välein, verenglukoosin paastoarvoa, prolaktiinipitoisuutta (estrogeenihoidon ensimmäisten vuosien aikana 1 2 vuoden välein) ja lipidejä (testosteronihoidon aikana muutaman vuoden välein lähtötilanteen mukaan). Lopuksi Tutkimuksissa on yhdenmukaisesti todettu, että sukupuolen korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tuloksekkaita (Lancet 1991). Edellytyksinä ovat oikeassa paikassa tehty huolellinen diagnostiikka, hyvä hoitosuunnitelma ja taitava kirurgia. Näiden edellytysten täyttyessä hoitoon tyytymättömiä on vain noin 10 % ja päätöstään katuu vain 1 1,5 % (Michel ym. 2001). On hyvä muistaa, että kaikkien potilaiden ei tarvitse käydä läpi koko hoitoprosessia, vaan voidaan tehdä yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Näissä tilanteissa hoidon arviointi on usein erittäin monimutkaista ja hoitojen aloittamiseen täytyy suhtautua erityisen varovasti. Kirjallisuutta Asscheman H, Gooren LJG, Eklund PLE. Mortality and morbidity in transsexual patients with cross-gender hormone treatment. Metabolism 1989;38: Benjamin H. Transvestism and transsexualism. Int J Sexol 1953;7:12 4. Cheng KX, Hwang WY, Eid AE, Wang SL, Chang TS, Fu KD. Analysis of 136 cases of reconstructed penis using various methods. Plast Reconstr Surg 1995;95: Cohen-Kettenis PT, Gooren LJG. Transsexualism: a review of etiology, diagnosis and treatment. J Psychosom Res 1999;46: Goh HH, Loke DFM, Ratnam SS. The impact of long-term testosterone replacement therapy on lipid and lipoprotein profiles in women. Maturitas 1995;21: Hage JJ. Metaidoioplasty: an alternative phalloplasty technique in transsexuals. Plast Reconstr Surg 1996;97: Krege S, Bex A, Lummen G, Rubben H. Male-to-female transsexualism: a technique, results and long-term follow-up in 66 patients. Br J Urol Int 2001;88: Lancet. Transsexualism (pääkirjoitus). Lancet 1991;338: Landen M, Wålinder J, Lundström B. Incidence and sex ratio of transsexualism in Sweden. Acta Psychiatr Scand 1996(a);93: Landen M, Wålinder J, Lundström B. Prevalence, incidence and sex ratio of transsexualism. Acta Psychiatr Scand 1996(b);93: Michel A, Mormont C, Legros JJ. A psycho-endocrinological overview of transsexualism. Eur J Endocrinol 2001;145: Pimenoff V. Transseksuaalisuus. Duodecim 1993;109: Van Kesteren PJM, Asscheman H, Megens JAJ, Gooren LJG. Mortality and morbidity in transsexual subjects treated with cross-sex hormones. Clin Endocrinol 1997;47: Walker PA, Berger JC, Green R, Laub DR, Reynolds CL, Wolman L. Standards of care: the hormonal and surgical sex reassignemnt of gender dysphoric persons. Arch Sex Behav 1985;14: AILA TIITINEN, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n naistenklinikka PL 140, SINIKKA SUOMINEN, LKT, erikoislääkäri HYKS:n plastiikkakirurgian klinikka PL 266, HUS MATTI HOLI, LL (väit.), erikoislääkäri HYKS:n psykiatrian klinikka PL 321, HUS 2050

Terveydenhuollon näkökulmia siihen, ettei kokemus sukupuolesta ole joko-tai Aino Mattila, LT TRANS-poliklinikka, TAYS Terveystieteen laitos, TaY

Terveydenhuollon näkökulmia siihen, ettei kokemus sukupuolesta ole joko-tai Aino Mattila, LT TRANS-poliklinikka, TAYS Terveystieteen laitos, TaY Terveydenhuollon näkökulmia siihen, ettei kokemus sukupuolesta ole joko-tai Aino Mattila, LT TRANS-poliklinikka, TAYS Terveystieteen laitos, TaY Helsinki 24.4.2010 Enemmänkin kysymyksiä mistä kysymys?

Lisätiedot

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Sidonnaisuudet Osallistunut KYS edustajana kongresseihin, jossa sponsorina Pfizer ja Roche Osallistunut

Lisätiedot

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Liisa Laitinen sh, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti NACS KYS 16.10.2011 1 Seksuaalisuudesta vaginan

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt?

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka Tietoa nuorelle ja vanhemmille 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Tytöillä rinnat alkavat kasvaa keskimäärin 11.5 vuoden iässä ja pojilla kivekset

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

HE 56/2001 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 56/2001 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta eräissä tapauksissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sukupuolen vahvistamisesta eräissä

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Andropaussi. Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Biomedicum 05.12.2008

Andropaussi. Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Biomedicum 05.12.2008 Andropaussi Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Biomedicum 05.12.2008 Omakuva vanhenevasta miehestä 22 v 42 v 53 v 63 v Rembrandt Ikääntymisen seuraukset Oireet ja tuntemukset Libido laimenee ja erektiokyky

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä 14.4.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä 14.4.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä 14.4.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mistä identiteetti muodostuu? lidentiteetti on ainutlaatuinen kokonaisuus, jokaisella omanlainen lidentiteetin

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

1.ESIPUHE... 2 2. IHMISEN SUKUPUOLI... 3 3. SUKUPUOLEN BIOLOGINEN KEHITTYMINEN... 6 4. INTERSUKUPUOLISUUDEN MUODOT... 8 4.

1.ESIPUHE... 2 2. IHMISEN SUKUPUOLI... 3 3. SUKUPUOLEN BIOLOGINEN KEHITTYMINEN... 6 4. INTERSUKUPUOLISUUDEN MUODOT... 8 4. 1.ESIPUHE... 2 2. IHMISEN SUKUPUOLI... 3 3. SUKUPUOLEN BIOLOGINEN KEHITTYMINEN... 6 4. INTERSUKUPUOLISUUDEN MUODOT... 8 4.1 Synnynnäinen lisämunuaishyperplasia... 8 4.2 Androgeeni insensitiivisyys ( -syndrooma)

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Sukupuolen korjausleikkauksista. Yleistä

Sukupuolen korjausleikkauksista. Yleistä 1 Sukupuolen korjausleikkauksista Yleistä Sosiaalista sukupuolen korjausta helpottaa se, että fyysinen olemus muistuttaa sitä sukupuolta, jossa ihminen elää. Potilaan on tärkeä olla hyvin informoitu sukupuolen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

OSA VI: RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

OSA VI: RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EU RMP Lääkeaine Bikalutamidi Version numero 2 Päivämäärä 2 toukokuu 2014 OSA VI: RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Bikalutamidi (CASODEX 1 ) on hormonaalinen

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Miia Palo Ylilääkäri, palvelupäällikkö Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vt palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä TARJOUSLOMAKE 1: PALVELUJA KOSKEVAT VAATIMUKSE Pos. Palvelut Palvelun sisältö ja laajuus Palvelun suorittaja 1. RINTATUTKIMUKSET 1.1. Mammografiatutkimus (ei seulonta) Mammografiatutkimus ja lausunto Lääkäri

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa Päivi Valta Osastonylilääkäri, anestesia HYKS, Jorvin sairaala 19.05.2008 Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot