Rajaseututyö Oulun hiippakunnan läntisessä rajaseutupiirissä

Transkriptio

1 Rajaseututyö Oulunhiippakunnanläntisessärajaseutupiirissä AnnemariSiistonen Kirkkohistorianprogradu tutkielma Läntisenteologiankoulutusohjelma Itä Suomenyliopisto Kevät2011

2 Sisällys IJOHDANTO Tutkimustehtävä Tornion jamuonionjokilaaksohaminanrauhastatoisenmaailmansodan jälkeiseenaikaan...5 a.tornionlaaksonsuomen puoleistenseurakuntienjaniidenasukkaidenvaiheet... 5 b.lestadiolaisuusihmisiäyhdistävänäjaerottavanatekijänä RajaseututyöOulunhiippakunnassa1950 luvunalkupuolelleasti IIOULUNHIIPPAKUNNANLÄNTISENRAJASEUTUPIIRINPERUSTAMINEN AkseliMattitekeealoitteenTornionrovastikuntakokoukselle Vasemmistolaisuuttaja kevyttähuvitteluelämää vastaan Turtolankylärajaseutupapinasemapaikaksi IIITYÖMAANHALTUUNOTTOJAVAKIINTUMINEN PekkaVälitaloläntisenrajaseutupiirinpappina a.työnjoustavaalkukesällä b.eksoottinenenontekiö...24 c.rajaseututyönohjesääntöjarajaseututoimikunnanperustaminen d.rajaseutupapintoimintasuunnitelma e.työnvakiintuminen1950 luvunviimeisinävuosina...31 f.rajaseutupapinjoulupakettitalkoot...38 g.ensimmäinenpyhäkoulukurssi h.pekkavälitalonpastoraalityömuonionlaaksonkylärukouksista Rajaseututyönmonettekijät a.penttitokolaperinteisenrajaseututyönjatkajana...43 b.johantapaninenkesäpapiksi c.tuomiokapitulisuunnitteleeläntisenrajaseutupiirinalueenmuuttamista...47 d.eskovisurintyökaudetjarajaseututyönhiljaisetvuodet...49 e.ilkkapiriläkesäpappina f.rajaseututyönvälitilinpäätös

3 IVSIELUNHOITOA,KOULUTUSTAJATURISTITYÖTÄ OlleSalmentyökausi a.uudistuksiajauutuuksiarajaseututyönsuunnittelussajatilastoissa...55 b.toimintasuunnitelmanpäivitysjohtosäännöksi c.virkamatkapohjois Norjaansyksyllä1974jaturistityönensiaskelet...62 d. Tuomiokapitulinantamaavoinkäsiseurakunnille...63 e.rajaseutupapintyöalamuuttuu RistoJunttilantyökausi a.ristojunttilarajaseutupastoriksi...67 b.kirkonrajaseututyönneuvottelukokousrovaniemellä c.turistityökäynnistyyoulunhiippakunnassa TapaniErämajantyökausi a.toimittajastarajaseutupapiksi...74 b.johtosäännönuudistaminenohjesäännöksi c.uusityönjaonkolmikanta,kotikäyntityöjatiedotus...75 d.piisparimpiläinenrajaseututyöntarkastuskierroksella e.muonionseurakuntakäynnistääläntisenrajaseututyönaluemuutoksen...79 f.rajaseutupiirimuuttaapohjoiseen VTUTKIMUSTULOKSET LIITTEET Oulunhiippakunnanläntinenrajaseutupiiri Oulunhiippakunnanläntisenrajaseutupiirinrajaseutupapit Oulunhiippakunnanläntisenrajaseutupiirinrajaseututoimikunnanjäsenet Oulunhiippakunnanrajaseututyönohjesääntö Oulunhiippakunnanläntisenrajaseutupapintoimintasuunnitelma Oulunhiippakunnanläntisenrajaseututyönjohtosääntö Oulunhiippakunnanläntisenrajaseututyönohjesääntö LYHENTEET LÄHTEETJAKIRJALLISUUS HENKILÖHAKEMISTO 113 RAHANARVOAKOSKEVAHUOMAUTUS

4 IJOHDANTO 1.Tutkimustehtävä Oulun hiippakunnan läntinen rajaseutupiiri perustettiin vuonna 1953, ja rajaseutupiirin ensimmäinen viranhaltija, rajaseutupastori Pekka Välitalo aloitti työnsä kesäkuussa Oulun hiippakunnan läntisestä rajaseutupiiristä teki erityislaatuisen sen laajuus jopa syrjäseutujen mittakaavassa; rajaseutupiiriin kuuluivat kaikki Tornion ja Muonionjokilaakson kahdeksan seurakuntaa. Tä mäntutkimuksentarkoituksenaonselvittääoulunhiippakunnanläntisenraja seutupiirinperustamiseenliittyneetvaiheet,määrittääalueenrajaseutupastorin keskeiset toimintamuodot ja analysoida niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkittava ajanjakso päättyy vuoteen 1989, jolloin kaikkien Tornionjokilaakson seurakuntien yhteinen läntinen rajaseutupiiri lakkautettiin ja rajaseututyö siirtyi Muonion ja Enontekiön seurakuntien alueelle sekä Länsi Lapin tunturien hiihtokeskuksiin. Oulunhiippakunnanläntisenrajaseutupiirintoiminnanselvittämisessä keskeisen lähdeaineiston muodostaa läntisen rajaseutupapin arkisto Muonion seurakunnan arkistossa. Rajaseutupapin arkisto käsittää rajaseutu toimikunnanpöytäkirjatvuodesta1958lähtiensekärajaseutupastorillesaapu neita kirjeitä ja muutamia lähetettyjen kirjeiden luonnoksia. Rajaseututoimi kunnanpöytäkirjoihinliitteineenondokumentoituläntisenrajaseutupiirintoi mintaa tilastoina ja luetteloina. Rajaseutupiirin toiminnan dokumentoiminen rajaseututoimikunnanperustamistajasäännöllisiäkokouksiaedeltävältäajalta on melko niukkaa. Tutkimuksen kannalta merkittävät Oulun tuomiokapitulin läntistärajaseututyötäjasenviranhaltijoitakoskeneetpäätöksetjamääräykset ovat vuoden 1979 loppuun saakka arkistoituina Oulun maakunta arkistossa ja vuodesta1980lähtienouluntuomiokapitulinomassaarkistossa. Läntisen rajaseutupiirin viranhaltijoiden haastattelut syventävät rajaseutupapin toimintasuunnitelmista ja kertomuksista piirtyvää kuvaa työn sisällöstä ja sen muutoksista vuosikymmenten aikana. Viranhaltijoista yhtä lukuunottamattakaikkiolivattavoitettavissa.haastattelintätätutkimustavarten vuoden 2010 aikana kahdeksaa entistä läntisen rajaseutupiirin pappia, joiden 4

5 kokemukset avasivat heidän henkilökohtaisia näkökulmiaan ja painotuksiaan rajaseutupapintyökenttään. Oulun hiippakunnan läntisen rajaseutupiirin toiminta oli osa laa jempaakokonaisuutta,kokosuomenevankelisluterilaisenkirkonrajaseututyö tä, jota ovat tutkineet Lilli Alapiessa pro gradu työssään Kirkon rajaseututyö (1981), sekä Pertti Voutilainen lisensiaatintyössään Rajaseututyö Suomen evankelis luterilaisessa kirkossa (1993). Kirkollisen rajaseututyön liikkeelle lähtemistä ja laajenemista Oulun hiippakunnassa on selvittänyt professorihannumustakallioteoksessaanpohjoinenhiippakunta(2009).läntisen rajaseutupiirin alueellinen omaleimaisuus nousee Tornionlaakson historiasta. Professori Mustakallio on kahdesta artikkelista muodostuvassa tutkimuksessaan Valtakunnankieli vai uskon äidinkieli? (2003, 2008) sekä saksalaisessa Kirchliche Zeitgeschichte aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissaan Die kirchliche Arbeit in der finnischen Grenzregion in den 1920er und 1930er Jahren(2010)tutkinutLänsipohjankysymystäjasuomalais ruotsalaisiakirkollisia suhteita Suomen länsirajalla Tornionlaaksossa 1890 luvulta toiseen maailmansotaanasti. 1 2.Tornion jamuonionjokilaaksohaminanrauhastatoisenmaailmansodan jälkeiseenaikaan a.tornionlaaksonsuomen puoleistenseurakuntienjaniidenasukkaidenvaiheet Alue, joka ulottuu Torniosta, Perämeren pohjukasta aina Suomi neidon sor menpäihinastikäsivarrenlappiin,onomaleimainenhistoriallinenjakulttuuri nen kokonaisuus. Tornion ja Muonionjoesta tehtiin valtakunnan rajajokia Haminan rauhassa vuonna 1809, jolloin kynänvedolla halkaistiin Tornionlaakson kulttuurisestijaalueellisestiyhtenäinenkokonaisuuskahtia.venäjänjaruotsin valtakunnan raja oli paikallisen väestön kannalta veteen piirretty viiva, mutta alueenseurakunnatsejakoihyvinkonkreettisellatavalla. 2 1Alapiessa1981;Voutilainen1993;HannuMustakallio2003,2008,2009, Tokola1967,6;Teerijoki2007,13. 5

6 Tornion jamuonionjokilaaksonitäpuolellejääneistäjamuodoste jaon jälkeen. Turtolan ja Kolarin kappelit irrottautuivat Ylitorniosta vuonna tuistaseurakunnistavanhaaperuaolialatornio.siitäitsenäistyiomaksiseura kunnakseen Tornion kaupunki vuonna Karungin, Ylitornion sekä Muonionniskan(Muonion)seurakunnatitsenäistyivätHaminanrauhanaiheuttaman 1894,joskinitsenäistenseurakuntientoimintakäynnistyivastaYlitornionkirkkoherran Antti Holmströmin kuoltua. Turtolan seurakunta sai ensimmäisen kirkkoherransavuonna1912jakolarivuonna1913.enontekiönkappelipäätettiin erottaa Muonionniskasta omaksi seurakunnakseen vuonna Päätös toteutuivuonna Tornion ja Muonionjokilaakson alueen kahdeksan seurakuntaa etelästäpohjoiseenlueteltuinaolivatalatornio,tornio,karunki,ylitornio,tur ulottuivatjopa50kilometriäsisämaahanpäineteläisimpiäseurakuntialukuun ottamatta. 4 Vaikka nuoren itsenäisen Suomen ulkopolitiikan painopiste oli maanitärajalla,suomen puoleisentornionlaaksonkehittäminenlänsinaapurin tola,kolari,muoniojaenontekiö.matkaaalatornionkirkoltaenontekiönkilpis järvelleoliyli450kilometriä.länsirajaltaantornionjoenrannastaseurakunnat tasolleoliniinikäänvaltiovallankiinnostuksenkohteena.aikaoliotollinenrajakuntienkeskinäisenyhteistyönkehittämiselle.poliittisestijasivistyksellisesti valveutuneet, ahkerat maakunnan miehet perustivat kevättalvella 1923 Tor nionlaaksonkuntaintoimikunnan,suomenensimmäisenvapaaehtoisenkunta pohjaisen maakuntaliiton. Toimikunnan tehtävänä oli seurata alueen yhteisiä asioita ja hoitaa kehittämiseen liittyviä käytännön toimia. Toimikunnan junailema suuri voimannäyte, joka toteutui vuonna 1928, oli rautatien jatkaminen TorniostaKaulinrantaan. 5 SuomenvaltionaluepolitiikkavaikuttimyöskirkollisenaluehallinnonjärjestämiseenPohjois Suomessa.KunLapinläänierotettiinOulunläänistä vuoden 1938 alusta lukien, Oulun hiippakunnan tuomiokapituli ryhtyi toimiin silloisen rovastikuntajaon muuttamiseksi. Asessori Y. A. Wallinmaa valmisteli 3Aho1989,49;PaavoKorteniemi1989,59;Pöyhtäri1989,91;Ylipekkala1989,19;Jaako1994, 21;Teerijoki2007,495;HannuMustakallio2009,268,419,503. 4Liite1.Oulunhiippakunnanläntinenrajaseutupiiri Rantakokko1993,8,17,24;Tolvanen2008,5 6,11,27 33,51,92. 6

7 ehdotuksen,jonkamukaanlapinlääniinjäävätseurakunnatkuuluisivatpääasiassasamallaalueellasijaitseviinrovastikuntiin.lapinlääniintulikolmerovastikuntaa; entisten Lapin ja Kemin rovastikuntien lisäksi muodostettiin uutena Tornionrovastikunta. 6 Lapin rovastikunta säilyi ennallaan; se käsitti kahdeksan seurakuntaa Muoniosta Petsamoon. Kemin rovastikunnasta erotettiin kuusi väylänvarren seurakuntaa Alatorniolta Kolariin saakka omaksi Tornion rovastikunnaksi. Tornionlaakson alueellisen omaleimaisuuden huomioiminen oli epäilemättä yksi ratkaisun perusteista. Ranua siirrettiin Iin rovastikunnasta Kemin rovastikunnan puolelle, jolloin tähän tuli kuulumaan kahdeksan seurakuntaa KemistäSallaansekäsotienjälkeenitsenäistynytPosionseurakunta. 7 Lapin sota toisen maailmansodan lopussa koetteli Tornion ja Muonionjokilaaksoaraskaasti.Syyskuussa1944evakuoitiineripuolilleRuotsia yli50000lapinlääninasukastasodanvaaranvuoksi.turtolanevakuointiajohti kunnanvaltuustonpuheenjohtaja maanviljelijäakselimatti. Nimismiehenmääräyksen mukaan Ruotsiin sai kuljettaa vain välttämättömät tavarat sekä kotieläimetjaniillevähänruokaa.lokakuussaevakotkatselivattornionjoenlänsirannalta,kuntulituhosiheidänkotikylänsäsaksalaistensotilaidenvetäytyessä kohtipohjoista. 8 Turtolan, Kolarin, Muonion ja Enontekiön kuntien rakennuskannastasuurinosatuhoutuilapinsodassa.kolarinsaarenvanhakirkkojamuonion kirkko säilyivät hävitykseltä, mutta Turtolan ja Enontekiön kirkot paloivat. Evakoiden kotiutus käynnistyi nk. hajapalautuksena loppuvuodesta Ensimmäisenäpalasivaterikoisluvansaaneetkunnallisetvirkamiehetjatyökykyinenväestö,johonkuuluivatjälleenrakennus,huolto javirastotöihintarvittavat miehetjanaisetsekäne,joidenasuinpaikkaeiollutsodassatuhoutunut.myös hevoset kuuluivat jälleenrakennusurakan tärkeisiin työläisiin. Tornionlaakson evakotpalasivatkotiinkesällä1945.evakostapaluutahidastise,ettätaajamat jakulkuväylät,jopapellonojatjaleivinuunitolihuolellisestimiinoitettu.raiva 6HannuMustakallio2009, HannuMustakallio2009,416. 8Ursin1980,30 32;Aska1994,120. 7

8 ustyöstä ja jälkiharavoinnista huolimatta miinaonnettomuuksia tapahtui vielä 1960 luvulla. 9 Jo vuonna 1948 jälleenrakennus ylitti sodassa tuhoutuneiden rakennusten määrän. Samoin kotieläinkannan uudistamisesta oli huolehdittu, viestilinjat rakennettu ja maantieverkon varsinainen jälleenrakentaminen oli loppuvaiheessaan. Maaseudulla jälleenrakentaminen jatkui kuitenkin vuoteen 1953 asti, ja valtion, kuntien, kirkon ja yhteisöjen suorittama jälleenrakennus jatkui vielä kauan sen jälkeen. Enontekiön kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1952,PellonjaTurtolankirkotelokuussa1953.YhdysvaltojenluterilaisetkristitytrahoittivatmerkittävästiTornionjokilaaksonkirkkojenjälleenrakennusta. 10 Toisen maailmansodan jälkeen Tornionjokilaaksossa oli monenlaista aineellista puutetta, mutta samalla siellä elettiin vahvaa nousukautta. Kansalaisten hyvinvoinnin kohottamiseen käytettiin monia keinoja, laittomiakin. Suomen ja Ruotsin talous ja tullipolitiikkaa hyödynnettiin rajan pinnassa salakuljetustoiminnalla eli joppauksella. Sodan aikana jopattavaa ei juuri ollut, mutta heti sodan jälkeen Ruotsista alkoi saada kahvia ja makeutusaineita, joistatulijoppauksenkuningastuotteita.joppaustoiminnanvilkkainaikaolitoisenmaailmansodanjälkeinenvuosikymmen Koko Lapin läänin toimeentulo perustui merkittävästi peruselinkeinojenelimaa jametsätaloudenvaraan.varsinkinsotavuosienjälkeentilojen perustaminenolierittäinvilkasta.vuonna1950lapinläänissäoliarviolta8400 vähintäänkaksihehtaariapeltoakäsittäväätilaa.vuonna1959vastaavankokoisiatilojaolilähes5000enemmän.lapinväestönkehitysolinopeankasvunvaiheessa, jonka perustana olivat jälleenrakennus, siirtoväen asuttaminen, suuri syntyvyysjajulkisestituotetuninfrastruktuurinkehittäminen. 12 9Ursin1980,79 85;Tuominen2003, Ursin1980,394;PaavoKorteniemi1989,60 61;Juutilainen1989,99. 11Peura&Peura2001,8,12 13,38,48. 12PauliKorteniemi1984,271;Haveri&Suikkanen2003,161. 8

9 b.lestadiolaisuusihmisiäyhdistävänäjaerottavanatekijänä LestadiolainenherätyspuhkesiRuotsinMuonionjoenlaaksoonkuuluvassaKaa resuvannonseurakunnassa1845kirkkoherralarslevilaestadiuksenjulistus työn vaikutuksesta. Laestadius julisti saarnoissaan kristittyjen ja maailman vastakohtaisuutta. Hän kehotti ihmisiä kääntymykseen ja parannuksentekoon, ihmisten kanssa. Muonion yliperä ja Tornionlaakso Ylitorniolta pohjoiseen oli lestadiolaisenalkuheräyksenydinaluetta. 13 että sovituksen salaisuus avautuisi ja ihmiset kokisivat tulleensa armahdetuiksi.luterilaisenuskonkäsityksenmukaansananlevittäminenkuuluijokaisen kristityntehtäviin.herätyksenkokeneetja uskovaisten synninpäästölläsiunatutvaroittivat suruttomia jaottivatuskonasiatpuheeksikaikkientapaamiensa KymmenenvuottamyöhemminläheskokoTornionjokilaaksokuului herätyksen vaikutuksen piiriin, ja 1800 luvun lopussa puolet Muonion Tornionjokilaakson seurakuntien väestöstä lukeutui lestadiolaisiin. Suomalaisten amerikansiirtolaisuus vei lestadiolaisuuden Yhdysvaltoihin. Vuonna 1873 lestadiolaisetperustivatensimmäisensuomalaisenseurakunnanmaanpohjoisosaan, Kuparisaaren Calumetiin. Jo 1870 luvulla alkoivat Yhdysvaltojen lestadiolaisuuden piirissä syvät erimielisyydet, jotka seuraavan vuosikymmenen lopulla johtivat pysyvään jakaantumiseen. Hajaannuksen aika koitti myös vanhalla mantereella; 1800 ja 1900 lukujen taitteessa lestadiolainen herätysliike hajaantuikolmeenpääuomaan,joistavanhoillislestadiolaisuusjäitornionlaaksonalueenvallitsevaksisuuntaukseksi. 14 Lestadiolaisuus sai kirkollisen kotipaikkaoikeuden pohjoisessa hiippakunnassa Oulun piispan J. R. Koskimiehen virkakauden aikana jo 1900 luvun alkupuolella. Lestadiolaisuus ei ollut Koskimiehelle lahko vaan olennai nenosakirkonjahiippakunnanelämää.uransalopullakoskimiesnäkilestadio laisuuden vaikutuksen jopa erityisesti seurakuntaa edistävänä. Herätysliike korosti esivaltauskollisuutta ja torjui poliittisen vasemmiston aatteet toimien merkittävänä pohjoisten syrjäseutujen poliittis yhteiskunnallisena tekijänä. Pohjois Suomesta nousi lestadiolaispoliitikkoja alueensa vaikuttajiksi. Uskon 13Raittila1982a,88;Vuollo1999,30;Palola2010, Raittila1982b,8,160,162;Talonen2004,33,35,37;Lohi2007,12,513. 9

10 nollis yhteiskunnallinen kehitys edisti vanhoillislestadiolaisuuden muotoutumista lähes koko väestön hyväksymäksi kotiseutuperinteeksi Tornionlaaksossa. 15 ja kirkollisiin suhteisiin 1890 luvulta 1930 luvun loppupuolelle luvulla Länsipohjanalueellaasuiarvioltajopa29000suomeaäidinkielenäänpuhuvaa saarnamiestentoimintaan.suomenkieliolilestadiolaisenuskonäidinkieli,eikä Tornionlaakson Ruotsin puoleisen suomalaisalueen, nk. Länsipohjanruotsalaistamispyrkimyksetheijastuivatsuomalais ruotsalaisiinvaltiollisiin ihmistä.ongelmanpolttopisteessäolipohjois Ruotsinsuomalaisväestönsielunhoidonjärjestäminen,jokaoliperinteisestikuulunutlestadiolaistenpappienja herätysliiketuntenutvaltakunnanrajaa.länsipohjanongelmatvaikuttivatosaltaan jopa Kuopion hiippakunnan piispanistuimen siirtämiseen Ouluun vuonna 1900 ja Luulajan hiippakunnan perustamiseen Piispanistuimelle kipusi Oulussa suomenmielinen J. R. Forsman ja Luulajassa ruotsalaistamispolitiikan symbolihahmoolofbergqvist.pohjoisenpiispatpuolustivatkiivaastivastakkaisianäkökantojaanvirkakausiensaloppuunasti. 16 Lestadiolaisetkristitytaloittivatkeskustelunkansanopistonperus tamiseksinuorisonkansalaiskasvatuksellisenjasivistyksellisentarpeentäyttä miseksi. Tornionlaakson asukkaiden opinahjoksi haluttiin oma opisto, jonka elämänsisältö vastaisi lestadiolaiskotien elämäntapoja. Opistohankkeen käynnistämisessä oli innokkaasti mukana pastori Leonard Pietari (Pekka) Tapaninen, josta tuli Ylitornion kirkkoherra vuonna Ylitornio oli vanhaa lesta diolaistaseutua.seolitiheäänasuttujavauraspitäjä.ylitorniolaisetsuhtautui vat suopeasti kansanopistohankkeeseen, mikä ei kaikkien lestadiolaisten keskuudessaollutitsestäänselvää. 17 Rahoituksenpuutteessakangerrellutopistohankevauhdittuinuoren itsenäisen Suomen tukipolitiikan ansiosta. Taloudellista tukea antamalla tähdättiin rajaseutujen kuten Tornionjokilaakson ja muiden syrjäseutujen olojenkaikinpuoliseenkohentamiseen.rahoituksenmyöntämisentaustallapilkotti nationalistinenaate;ylitorniolleperustettavakansanopistomuodostisuomalai 15Raittila1977,147;Vahtola2004,44;HannuMustakallio2009, ;Palola2010,31. 16HannuMustakallio2003, ,209;2008,158, Juva1989,75,98;HannuMustakallio1994,10,18;Korkiasaari&Tarkiainen2000, ; HannuMustakallio2003,211;2010,

11 sen sivistyksen tukikohdan läntisellä rajaseudulla. Ylitornion kristillinen kan sanopistoaloittitoimintansa1.marraskuuta1923,muttaruotsinpuolenlesta diolaiskodeistaeitullutylitornionopistoonkuinmuutamiaoppilaita.länsipoh jankysymyseisiisratkennuttätätietä. 18 Vanhoillislestadiolaisuudessa tapahtui 1930 luvulla alueellinen, toiminnallinen ja organisatorinen halkeama. Yhdysvalloissa edellisellä vuosikymmenellä tapahtuneen hajaannuksen suuntajako kosketti ruotsinkielisen Keski PohjanmaanlisäksierityisestiTornionlaaksoa,missämuutamienvanhoillisten maallikkojohtajien ympärille ryhmittyi ulkopuolisten pikkuesikoisuudeksi nimeämäuusilestadiolainensuunta. 19 Oulussapäämajaansapitänytvanhoillislestadiolaisensuuntauksen keskusjohto, Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen johtokunta ei hy väksynyttornionlaaksonalueeltaamerikan väärä oppisiin ja seka jaeriseu raisiin seurakuntiin1930 luvunalussatehtyjäsovinto jasaarnamatkoja.syy tetyt saarnamiehet eivät myöntäneet tehneensä väärin, minkä vuoksi heidät erotettiin vanhoillislestadiolaisuudesta. Tornionlaakson uskova kansa vierasti SRK:n opillisia ratkaisuja ja yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajan Heikki Jussilan toimintatapoja. Lestadiolaisen alkuherätyksen ydinalue Muonion ja Tornionlaaksoolijäänytsivuunvanhoillislestadiolaisuudenorganisoitumisesta. Tornionjokisuun alue jäi vanhoillislestadiolaisen suunnan kannatusalueeksi, muttakansaylitornioltaenontekiölleseurasierotettujensaarnamiestenlinjaa, joka myöhemmin tunnettiin rauhansanalaisuutena. Vuonna 1934 sinetöitynyt lestadiolaisuudenhajaannusolitornionlaaksonosaltaensisijaisestialueellinen, eiopillinen. 20 Lestadiolaisuuden keskeisistä opinkappaleista eksklusiivinen seu rakuntakäsitystakasipysyvänjännitteenuudenrauhansanansuunnanedusta jien ja vanhoillislestadiolaisten entisten uskonveljien välille. Iankaikkisuudenasiateivätsallineetkompromisseja.Tornionjokilaaksonlestadiolaisuus ei siis 1930 luvulta lähtien ollut yksi, yhtenäinen herätysliike vaan kahden eri suuntauksenmuodostamakitkapari. 18Juva1989,98 99;HannuMustakallio1994,23;2003,41;2008,158;2009,365;2010, Raittila1977,143;Vuollo1999, ;Talonen2004,46;Lohi2007, Raittila1982b,91;Vuollo1999, ;Talonen2004,46 49;Tapaninen2007,

12 3.RajaseututyöOulunhiippakunnassa1950 luvunalkupuolelleasti Suomenraja alueetolivatolleetläheskaikillaelämänalueillajälkeenjääneitänk. rintamaihinnähden,jaitärajankauppa jatieyhteyksiensulkeutuminensuomen itsenäistymisenmyötämerkitsiitäisilleseutukunnillemittaviavaikeuksia.nuorensuomenyleiseenrajaseutupolitiikkaankytkeytyivaltiopäivillävuonna1922 tehtypäätösrajaseutujensivistyksellistenjataloudellistenolojenkohottamisesta.aloitteenallekirjoittajiinkuuluivatkansanedustajistaouluntuomiorovastij. A.MannermaajavanhoillislestadiolainenKuivaniemenkirkkoherraO.H.Jussila. 21 Maataloudellisen rajaseututoiminnan harjoittaminen alkoi Suo messavuonna1923,ennenkirkollisenrajaseututyönalkua.rajaseutualuekäsit ti valtakunnan koko maarajan, 44 kuntaa. Tornionlaakso tuli osaksi rajaseutualuetta Tornion kaupunkia lukuun ottamatta. Nopeimpana, halvimpana ja te hokkaimpanaraja alueidenkehittämisenkeinonapidettiinneuvontatyötä.toi mintakeskitettiinrajaseuduillajoennestääntoimivillejärjestöille.sitenvarmis tettiin arvokkaana pidetty paikallinen asiantuntemus. Peräpohjolassa, mihin Tornionlaakson alue kuuluu, toimivat Peräpohjolan maanviljelysseura ja Perä pohjolanmarttapiiriliitto.muonionjaenontekiönalueellarajaseututyönyhteis työkumppaninaolilapinmaatalousseura,jonkapalveluksessaolimaa jakoti talousneuvojia. 22 Rajaseututyö kirkollisena erityistyömuotona lähti liikkeelle Oulun hiippakunnasta. Ensimmäinen ylimääräinen sielunhoitaja eli rajaseutupappi palkattiin Kuusamoon. Rajaseutupapin asemapaikaksi tuli Paanajärven kylä ja työalueeksi 100 kilometriä pitkä ja 50 kilometriä leveä kaistale Oulun hiippakunnanitärajalla.rajaseutupapintulitoimiakiertävänäsielunhoitajanajapitää laajan työalueensa eri kulmilla jumalanpalveluksia kerran kuukaudessa. RajaseutukysymyksessäOulunhiippakuntatoimiedelläkävijänäkokokirkossa Koljonen1985,13;HannuMustakallio2009, Koljonen1985,22,27,29,35,36. 23Alapiessa1981,14,16;Voutilainen1993,79 80;HannuMustakallio2009,452;2010,

13 Syyskuussa1931rajaseutupapintoimessaKuusamonPaanajärvelläaloittipastoriToivoLaitinen,jokaveirajaseututyötämerkittävästieteenpäin. KaikkikuusiOulunhiippakunnanitäisellärajaseudulla1930 luvullatoiminutta rajaseutupappia olivat Akateemisen Karjala Seuran, AKS:n jäseniä. Heille oli tärkeääliittyärajaseudunhenkiseenlinnoitustyöhön,jossaväestöstäkasvatettiinnuorenvaltionvahvasuojamuuri.ensimmäisetrajaseutupapitolivatoman aikansa pätkätyöllistettyjä. Opetusministeriö myönsi vuonna 1931 Kuusamon seurakunnalle määrärahan rajaseutupapin palkkaamiseksi viideksi vuodeksi. Seuraavien rajaseutupappien työn rahoituksesta huolehti opetusministeriön hallinnoima seurakuntien vastikerahasto yhdessä rajaseututyön tukemiseksi perustettujenyksityistenyhdistystenkanssa. 24 KirkollisenrajaseututyönpioneerinToivoLaitisenasiantuntemustajainnostustarajaseutuasiassaarvostipiispaJ.A.Mannermaa,jonkapyynnöstäLaitinenlaatiOulunhiippakunnallevuonna1938itäisenrajaseudunkirkollistatyötäkoskeneenkehittämissuunnitelman,jotaopetusministeriöolitoivonut. Suunnitelmankeskeisenätavoitteenaolisaadarajaseutupappijokaiseenkoillisrajanpitäjään.Oulunhiippakunnanrajaseututyölaajeniitärajanseurakunnista Lappiin.Hiippakunnanpohjoisimmassaosassaalkoivuonna1945työskennellä saamelaisten sielunhoitotyöhön erikoistunut pappi. Hänen työalueensa käsitti neljä seurakuntaa: Utsjoen, Inarin josta tuli papin asuinpaikka, Enontekiön ja Sodankylän. 25 Hiippakunnan tasolla tarkasteltuna rajaseututyö oli 1950 luvulle tultaessa saavuttanut vakiintuneen aseman. Vuonna 1953 kirkkohallitus asetti OulunjaKuopiontuomiokapitulienkanssatoimikunnanvalmistelemaanehdotustarajaseututyönhallinnonuudeksijärjestelyksi,jossakeskeisiäkysymyksiä oli rajaseutupiirien ja yhdistyspohjaisen rajaseututyön suhde emäseurakuntiin HannuMustakallio2009, ;2010, HannuMustakallio2009,454;2010, Alapiessa1981,

14 II OULUN HIIPPAKUNNAN LÄNTISEN RAJASEUTUPIIRIN PERUSTAMI NEN AkseliMattitekeealoitteenTornionrovastikuntakokoukselle Ylitornion kristillisellä kansanopistolla pidettiin 19. maaliskuuta 1953 ensimmäinen Tornion rovastikunnan rovastikuntakokous. Sen osanottajia olivat alu eenpapisto,kanttoriurkuritjadiakonissatsekäkaksikirkkoneuvostonvalitse maa edustajaa jokaisesta rovastikunnan seurakunnasta. RovastikuntakokouksenpuheenjohtajanatoimiTornionlääninrovastiO.H.Jussila. 27 Turtolanseurakunnanedustaja,maanviljelijäAkseliMattiesitti,että kokous ottaisi käsiteltäväkseen rajaseutupapin palkkaamisen länsirajalle. EsitystäänmaanviljelijäMattiperustelisillä,ettälänsirajansyrjäkylissätehtiin hyvinvoimakastakirkonvastaistatyötä.matinmukaanseurakuntienpapiteivät pitkien matkojen ja suuren työtaakan vuoksi pystyneet hoitamaan näitä kyliä riittäväntehokkaasti.vaikeanajantilannevaatisilisäätyövoimaa.aloitettaseurasivilkaskeskustelu,jonkajälkeenrovastikuntakokousilmaisikannattavansa maanviljelijä Matin aloitetta lämpimästi ja yksimielisesti. Tuomiokapitulin riittävän huomion saavuttamiseksi päätettiin valita kolmen hengen lähetystö te kemäänasiastaesitystuomiokapitulille.lähetystöönvalittiinlääninrovastijus sila,karunginkirkkoherrailmarihulkkojamaanviljelijämatti,jotkaolivatus konveljiä, vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen edustajia. Pohjolan Sanomat julkaisi selostuksen Tornion ja Kemin rovastikuntakokouksista, mutta rajaseutupapinviranperustamishankeeiylittänytuutiskynnystä. 28 Turtolan kylässä asunut maanviljelijä Akseli Matti oli vaikutusval tainenmiespaitsiturtolankunnanmyöslaajemmintornionlaaksonyhteiskun nallisissa, sivistyksellisissä ja uskonnollisissa hankkeissa. Akseli Matti oli ollut perustamassatornionlaaksonkuntaintoimikuntaajaylitornionkristillistäkansanopistoa.hänelläolivanhastaanläheinenyhteysouluntuomiokapituliin;hän 27OMAOTAEa:434KD317/1953Tornionrovastikuntakokouksenptk OMAOTAEa:434KD317/1953Tornionrovastikuntakokouksenptk ;PS

15 oliollutpiispakoskimiehenhyväystäväjatoiminutpiispankyytimiehenämonellamatkalla.akselimattisaikunniatehtäväkseenosallistuapiispakoskimiehen arkun kantamiseen Oulun tuomiokirkossa vuonna Hän hoiti tehtävänsä merkittävässä kirkollisessa ja kansallisessa tapahtumassa omalle tyylilleenuskollisenapieksusaappaatjalassa. 29 Oulun tuomiokapituli kävi kokouksessaan 30. maaliskuuta 1953 läpi kaikkien rovastikuntakokousten tekemät aloitteet, mutta länsirajan rajaseututyönosaltaseeiryhtynytvälittömiintoimiin.kesäkuussa1953o.h.jussilanjohtamalähetystöjättituomiokapituliinanomuksensarajaseutupapinviran perustamiseksiläntisellerajaseudulle. 30 Turtolan seurakunnan kirkkovaltuusto otti kokouksessaan toukokuussa1953kantaakirkkohallintokunnanehdotukseenläntisenrajaseutupiirin rajaseutupapinasumisenjärjestämisestä.ehdotuskoskiturtolankyläänsodan jälkeen rakennetun väliaikaisen pappilan luovuttamista rajaseutupapin asunnoksi, mikäli suunnitelma rajaseutupapin viran perustamisesta toteutuisi Tornion rovastikuntakokouksen tekemän aloitteen mukaisesti. Kirkkovaltuusto päättiyksimielisesti,ettäturtolanväliaikainenpappilaluovutettaisiinrajaseutupapin asunnoksi silloisessa kunnossaan sitoutumatta talon korjauksiin tai korvauksiinmahdollisistakorjauksista. 31 Tuomiokapituli käsitteli Tornion rovastikunnan lähetystön jättämän aloitteen heinäkuun alussa. Pöytäkirjan mukaan aloite liittyi hiippakuntakokouksen esittämään toivomukseen. 32 Oulun hiippakunnan ensimmäisessä hiippakuntakokouksessahuhtikuussa1953tornionrovastikunnanneljänmaallikkoedustajanjoukossaolivatmaanviljelijäakselimattijatorniolainenopettaja E. V. Rantamaula, joten rajaseututyön käynnistämisestä lienee hiippakuntakokouksen yhteydessä keskusteltu. Kokouksen virallisella asialistalla ei kuitenkaanollutkysymystärajapapinpalkkaamisestatornionrovastikuntaan Rantakokko1993,9;Aska1994,67 71;HannuMustakallio2009,268, OMAOTACa:103Ouluntklinptk ;Aa:99Saapuneidenkirjeidendiaari1953; Ea:434KD557/1953(alkuperäistäasiakirjaaeilöydysarjasta). 31PSAIICc:2Turtolanseurakunnankirkkovaltuustonptk ;Leinonen1958, OMAOTACa:103Ouluntklinptk Oulunhpk.kok.ptk

16 AsessoriTaunoV.J.Sutinensaivalmisteltavakseentuomiokapitulin kannanotonehdotukseenrajaseutupapinviranperustamisestaläntisellerajalle. AsessoriSutinenehdotti,ettätuomiokapitulilähettäisianomuksenkirkkohallituksellejailmoittaisiomanalausuntonaan,ettäasianmyönteinenratkaisuolisi toivottavaa.tuomiokapitulihyväksyiasessorinehdotuksenelokuussa Rajaseutupastorin viran perustamisesta keskusteltiin myös Turtolanseurakunnanpiispantarkastuksenyhteydessäelokuussa1953.PiispaVäinö Malmivaarakertoituomiokapituliinsaapuneestaanomuksesta,jossaehdotettiin Turtolaa rajaseutupastorin asuinpaikaksi. Piispa piti ajatusta hyvänä, koska siten Turtolan seurakuntaan tulisi toinen pappi, ja toivotti aloitteelle menestystä Vasemmistolaisuuttaja kevyttähuvitteluelämää vastaan KirkkohallituspyysiOuluntuomiokapituliltalisäselvitystärajaseutupapinviran perustamista koskeneessa asiassa, ja tuomiokapituli siirsi selvityspyynnön aloitteentekijälleo.h.jussilallealatorniolle.tuomiokapitulinistunnossamarraskuussa1953käsiteltiinjussilanantamalisäselvitys: Olisi tärkeätä saada papillista apua nimenomaan vaikeahoitoisiin syrjäkyliin, jolloin kysymykseen tulisivat 5 maaseurakuntaa. Edellyttäen, että rajaseutupastorin työsuunnitelmaan kuuluisi 20 työ päivääkuukaudessaeripuolillatyöaluetta,tulisi4työpäivääkulle kin maaseurakunnalle ja 10 päivää jäisi Turtolan seurakunnalle, jonkaalueellarajaseutupastorinasuinpaikkatulisiolemaan. 36 Tornion rovastikunnan viisi maaseurakuntaa olivat Alatornio, Karunki, Ylitornio,TurtolajaKolari.TornionkaupunkisekäLapinrovastikunnanseurakunnat MuoniojaEnontekiöeivätolleetalkuperäisissäsuunnitelmissamukana. 34OMAOTACa:103Ouluntklinptk OMAOTAEb:133Ptptk.Turtola KHAKD185/1953;OMAOTACa:103Ouluntklinptk , , ja ,liite Länsirajanrajaseutupastori. 16

17 Oulun tuomiokapituli oli pääasiassa O. H. Jussilan anomuksen takana, mutta esitti omasta puolestaan, että rajaseutupapin työpäivät jaettaisiin siten, että hän työskentelisi puolet kuukaudesta Turtolassa ja puolet muissa maaseurakunnissa. 37 Turtolanseurakunnassaolivainyksipappi,jotentuomiokapitulihalusisuunnatalisätyövoimaasinne,missäsitäenitentarvittiin. Työvoimantarveeiollutainoatuomiokapitulinkäyttämäperustelu uudenrajaseutupapinviransaamiseksi.setotesilausunnossaan,ettärajaseutupapintulisikohdistaatyönsänuorisoon.painotusnuorisotyöhönolialunperin kirjattulausuntoonjopasuorastaanalleviivaten huomattavassamäärin,mutta seolikorvattumyöhemminsanoilla mikälimahdollista. 38 Nuorisotyöhönerikoistuneen rajaseutupapin viran saaminen olisi ollut rahoituksen kannalta ilmeisenvaikeaajarajaseutupapintyökenttäolisijäänytliiankapeaksi.tuomiokapituli ilmaisi kuitenkin huolensa länsirajan nuorisosta, joka sen mukaan oli sangen altista naapurimaasta suuntautuneelle puoluepoliittiselle ja alhaisia vaistoja kevyen huvitteluelämän muodossa ruokkivalle vaikutukselle. 39 Läntisen rajaseutupapin viran perustelu oli siis sama kuin 1930 luvulla hiippakunnan itärajalle perustettujen rajaseutupappien virkojen valtakunnanrajan takaa nousevan uhkatekijän torjuminen. Tällä kertaa ei ollut kyse suoranaisista maanpuolustuksellisista päämääristä, mutta yhteinen kosketuspinta perusteluillelöytyi. PerttiVoutilainentoteaalisensiaatintyössään,ettäns.Länsipohjan kysymyselipohjois Ruotsissaasuneidensuomalaistenoikeusomaankieleensä ja kulttuuriinsa, joka oli kuumentanut valtiollista ilmapiiriä erityisesti 1920 luvun alkupuolella, ei vaikuttanut rajaseutupapin viran perustamisen perusteluihin. 40 Nuorisoon kohdistuvaksi uhkaksi ei tällä kertaa nähty ruotsin kielen avulla tapahtuvia ruotsalaistamistoimia, mutta varjeleminen ruotsalaisilta vaikutteiltaolitäysinsamaperuste,jotaolikäytettyylitornionkristillisenkansanopiston perustamisen perusteluna. 41 Tuomiokapitulin näkökulmaan vaikutti 37OMAOTACa:103Ouluntklinptk ,liite Länsirajanrajaseutupastori. 38OMAOTACa:103Ouluntklinptk ,liite Länsirajanrajaseutupastori. 39OMAOTACa:103Ouluntklinptk ,liite Länsirajanrajaseutupastori ;Voutilainen1993,113;HannuMustakallio2010, HannuMustakallio1990,46 47;Voutilainen1993, HannuMustakallio1994,26;2010,

18 osaltaankollegionjäsen,tuomiorovastil.p.tapaninen,jokaoliollutylitornion kirkkoherrana1920 luvullakansanopistoaperustamassa. Ruotsista nouseva puoluepoliittinen, vasemmistolainen uhka vai kuttaakaukaahaetultaperustelultarajaseutupapinviranperustamisenkannal ta. Sen sijaan pappispula oli hyvinkin todellinen ongelma koko Oulun hiippakunnassa. Tuomiokapitulin ja erityisesti seurakuntien etu oli saada yksi viranhaltija lisää Tornionlaakson väestöä palvelemaan. Mahdollista on myös, että Tornionjokivarrenvanhoillislestadiolaisetyrittivätvahvistaaasemiaanrauhan sanalaisellaalueellakäyttämällävaikutusvaltaansarajaseutupapinviranperus tamisessajaviranhaltijanvalinnassa. Lisäselvityksen saatuaan kirkkohallitus jätti Tornion rovastikun nantekemänaloitteenlaajennetunpiispainkokouksenhyväksyttäväksi.laajen nettupiispainkokoushyväksyiesityksenkirkonkeskusrahastontulo jameno arvion käsittelyn yhteydessä joulukuussa Oulun hiippakunnan läntinen rajaseutu tuli näin seuraavan vuoden alussa virallisesti kirkon rajaseututyön piiriin Turtolankylärajaseutupapinasemapaikaksi Tornionrovastikunnanseurakuntienlisäksiläntiseenrajaseutupiiriintulikaksi Lapinrovastikunnanseurakuntaa,MuoniojaEnontekiö.Enontekiölläolitoimi nutsaamelaistyönrajaseutupappivuodesta1945,jotenseurakuntakuuluikah den rajaseutupapin työalueeseen. 43 Läntiseen rajaseutupiiriin ei missään vai heessakaavailturajaseutusisareneli diakonissanvirkaa.alatornionseurakun nanjäsenlukuoli1950 luvunlopullalähes11000henkeä.tornioolinoin5000 jäsenenkaupunkiseurakunta.karunginseurakunnassaolijäseniä3300,ylitor niolla10000,turtolassa6200,kolarissatuhathenkeävähemmänkuinturto 42KHASaapuneidenkirjeidendiaari1953,A903;L.P:nptk ja23. 43Voutilainen1993,114;HannuMustakallio2010,

19 lassa,muoniossa3200jaenontekiöllä2300.kahdeksanseurakunnanyhteinen jäsenmääräoliyli45000henkeä. 44 Tornion jamuonionjokivarrentyömaakseensaanutrajaseutupappipitisijoittaaasumaanstrategisestikeskeisellekohdallerajaseutupiiriä.turtolan kylää esitettiin rajaseutupapin asuinpaikaksi todennäköisesti monestakin syystä, joista maantieteellinen sijainti ei ollut välttämättä paras eikä painavin. RajaseutupiirinpitkässäseurakuntiennauhassaTurtolaedustisuunnilleenkeskikohtaa, se oli neljäs seurakunta pohjoisesta ja viides etelästä lukien. Matkaa TurtolastaAlatorniolleolisatakilometriä,Enontekiönkaukaisimmilleseuduille puolestaan 350 kilometriä. Teiden ja kulkuväylien taso heikkeni pohjoiseen mentäessä. Maantieteellisesti Turtolan kylä ei siis pastorin asuinpaikkana osunutaivanrajaseutupiirinkeskikohtaan. RajaseutupapinsijoittaminenTurtolaaneimennytjokivarressaläpi vastalauseitta.julkisuudessaoliesiintynyttietoja,joidenmukaanturtolaanperustettuarajaseutupapinvirkaaoltaisiinsiirtämässäpohjoisemmaksisieppijärvelle,kolarinseurakunnanpuolelle.ilmeisestihuhuliikkuivahvana,silläturtolan seurakunnan kirkkoneuvosto piti asiaan liittyneen kokouksen joulukuussa Ainoa kokouksessa käsitelty asia koski rajaseutupapin virkapaikan siirtoonliittyneidenhuhujeneliminointiajaturtolanasemanvahvistamista. 45 Kirkkoneuvoston pöytäkirjaan kirjattiin muistutus kirkkovaltuuston edellisenä vuonna tekemästä päätöksestä luovuttaa Turtolan väliaikainen pappila korvauksetta rajaseutupapin asunnoksi. Tuomiokapitulin todettiin vakuuttaneen, että Turtola saisi rajaseutupapin. Viimeksi tämän vakuutuksen oli antanutpiispamalmivaarapiispantarkastuksenyhteydessäkesällä1953.rajaseutupapin saamista Turtolaan oli näin ollen pidetty selviönä. Kirkkoneuvosto valtuutti varapuheenjohtajansa Akseli Matin saattamaan seurakunnan näkökohdat tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen tietoon. 46 Turtolan piispantarkastuksessa piispa Väinö Malmivaara oli toivottanut hankkeelle onnea. Kolarin 44MSARAHannesLeinonenPekkaVälitalolle PSAIICa:4Turtolanseurakunnankirkkoneuvostonptk PSAIICa:4Turtolanseurakunnankirkkoneuvostonptk

20 piispantarkastuksessa kesällä 1954 mahdolliset keskustelut rajaseututyöstä ja rajaseutupapinasuinpaikastaovatolleetepävirallisia. 47 Rajaseutupapinasemapaikanmääräytymisessäpaljonvoidaanlaskea Akseli Matin aloitteellisuuden ja vaikutusvallan ansioksi. Turtolan seurakunta oli luonnollinen valinta sikäli, että tuomiokapituli halusi painottaa rajaseutupastorin työpanosta kyseisen seurakunnan alueella. Rajaseutupastorille soveliasasuntoonollutyksisyysiihen,ettäturtolanseurakuntahalusisijoittaa papin juuri Turtolan kylään. Pello oli noussut kunnan ja seurakunnan keskukseksi, joten rajaseutupapin sijoittamista Turtolaan voidaan pitää kylien painoarvoatasoittavanaeleenä. TurtolalaisetAkseliMattietunenässäolivathävinneetmerkittävän arvovaltakiistan, kun seurakunnan uusi kirkko oli päätetty rakentaa Pelloon, kunnan nopeimmin kasvaneeseen ja kehittyneeseen asutustaajamaan. Kirkko herranvirastomuuttisodanjälkeenpelloonjatoimi1940 luvullaliikemiesvoit lahjoittamalle tontille vuonna Turtolan kylä ei kuitenkaan menettänyt tokolisevanja1950 luvunpuoliväliinsaakkaliikemieskalervoyrttiahontilois sa,kunnesuusipappilajakirkkoherranvirastovalmistuivatrouvaannaforssin aivankaikkea.yhdysvaltojenluterilaistenkristittyjenlahjoitusvaratmahdollistivat rukoushuoneen rakentamisen Turtolaan, ja koko Tornionlaakson mitalla kaikunutkirkkokiistahiipui.akselimatinkäymienneuvottelujenvaikutustaoli, ettäturtolanrukoushuoneestatulikinlopultakirkko. 48 Kirkkokiistan lisäksi Turtolan seurakuntaa oli repinyt sotkuinen kirkkoherran vaali. Vuonna 1953 kirkkoherran virkaa tavoittelivat muiden ohella Kuivaniemen kirkkoherra, vanhoillislestadiolainen Arvo Turakka sekä ylimääräisen vaalisijan saanut Muonion kirkkoherra, rauhansanalainen Eemeli Salmi.Vaalintoimittijoulukuussa1953lääninrovastiO.H.Jussila.Senpäätyttyä laskettu väärin ja osittain hylätty turhaan. Eemeli Salmi sai oikaisun jälkeen 1 Turakkajulistettiinvalituksi,muttavaalistatehtiinvalitus,jonkajohdostakesällä1954suoritetussatarkastuksessaosoittautui,ettääänestyslippujaoliosittain 455ääntä,ylipuoletkaikistaannetuistaäänistä,jahänetvalittiinTurtolankirk 47OMAOTAEb:133Ptptk.Turtola1953jaEb:44Ptptk.Kolari TiedonantoPaavoKorteniemeltä ;PaavoKorteniemi1989,61;Aska1994,164,

21 koherraksi.koskavaalinvirheelliseksitodettuääntenlaskentaolisuosinutvanhoillislestadiolaistaehdokasta,vaalintoimittajano.h.jussilanuskonveljeä,heräsirauhansanalaistentahollaepäilyksiävirheentahallisuudesta. 49 Sodan tuhojen ja menetysten jälkeen Turtolan kunnan ja seurakunnantapahtumienkäänteissäjatkuivatkovattaistelut1950 luvullakin.koska Turtolan seurakunnan kirkkoherran virkapaikka oli siirretty Pellon kylään, oli luonnollista, että toisen papin asemapaikaksi tuli jokivarren kylä Turtola. Seurakuntaakoskettaneetsyvätristiriidatjättivätvuosiksijälkensäsenelämään,ja niihin sai seurakuntalaisten parissa toimiessaan tuntumaa myös kesällä 1956 rajaseutupapinvirkaanmäärättypekkavälitalo Aska1994, ;Tapaninen2007, PekkaVälitalonhaastattelu

22 IIITYÖMAANHALTUUNOTTOJAVAKIINTUMINEN PekkaVälitaloläntisenrajaseutupiirinpappina a.työnjoustavaalkukesällä1956 Oulunhiippakunnanläntinenrajaseutupiirisaiensimmäisenrajaseutupastorin sa,kuntuomiokapituliantoitoukokuussa1956vasta25 vuotiaallepastoripek ka Välitalolle määräyksen läntisen rajaseutupiirin rajaseutupastoriksi. Välitalo olijuurisuorittanutvuodenkestäneenasepalveluksensakuopiossa2.prikaatin sotilaspastorina.hänolihengelliseltätaustaltaanvanhoillislestadiolainen.opiskeluaikanaan Välitalo oli toiminut aktiivisesti Lestadiolaisten ylioppilaskodin varainhankintatehtävissä Maitojyvä lehden markkinoijana sekä laajamittaisen raha jaluonnontuotteidenkeräyksenjärjestäjänä. 51 Rajaseutupastorinvirkamääräykseenolituomiokapitulissakaavailtu lisäykseksi velvollisuudella avustaa Tornion papistoa, mutta pöytäkirjan pykälän viimeinen lause oli yliviivattu. Välitalon saaman määräyksen myötä kirkollisenrajaseututyönvirkojenmääräkipusisuurimmilleen;oulun,kuopion ja Mikkelin hiippakuntien alueella oli yhteensä 31 rajaseututyön virkaa, joista 13olirajaseutupapinja18rajaseutusisaren. 52 Pekka Välitalo meni tapaamaan piispa Olavi Konstantin Heliövaaraa Haapavedelle, missä tämä oli suorittamassa piispantarkastusta. Piispa Heliövaara kertoi, että Välitaloa varten oli varattu läntisen rajaseutupapin virka. Pekka Välitalon mukaan tulevan työn sisällöstä tai ohjesäännöstä ei tuolloin keskusteltu.nuoripastorieisellaistaedesosannutpiispaltakysyä.uudentyöalankäynnistäminenläntisessärajaseutupiirissävaikuttivarsinmutkattomalta tehtävältä; piispa Heliövaara neuvoi tuoretta rajaseutupastoria sanomalla, että kylläsetyöopettaasiellä OMAOTACa106Ouluntklinptk ;Suomenteologit1999,905;PekkaVälitalon haastattelu ;hannumustakallio OMAOTACa106Ouluntklinptk ;Voutilainen1993, PekkaVälitalonhaastattelu

23 Varsin köyhin eväin rajaseutupastori Välitalo lähti junalla kohti asemapaikkaansa Turtolan kylää. Rautatietä riitti Kaulinrantaan asti, ja sieltä piti jatkaa matkaa linja autolla tai muulla kulkuvälineellä pohjoiseen. Välitalon lähitulevaisuutta koskeneet viranhoidolliset kaavailut jäivät heti työtehtävinä taka alalle.junanseistessäoulunasemallaouluntuomiokapitulinasessori,ylitornionkirkkoherrahannesleinonenharavoijunanvaunuvaunultaetsienkäsiinsärajaseutupastorivälitalon.asessorileinosellaolitiedotettavanaanvälitalolle ohjelmanmuutos uusi virkamääräys. Rajaseutupastorin oli avustettava Tornion papistoa, kuten tuomiokapitulin päätöksessä toukokuussa oli jo ennakoitu.tornionkirkkoherrarovastijohannesströmmerolisairaanaeikäseurakunnassaolluttoistapappia.näinrajaseututyöalkoikäytännössäkaupunkimaisissaoloissa. 54 KunminäpääsinjunassaOuluun, tulituotaasessori,asessorinaolisilloinylitornionkirkkoherrahannesleinonen,jokaolisittenlähinnäminunesimieheni, koskahänolimyöskinlääninrovastisillon.jahänkäveliläpijunanoulunasemalla.sillonseonneksiseisoniinkauanaikaaettähänehtikävelläläpi,jalöysiminutyhestävaunustajaselittiminulleettätuotasinäjäätsittetornionasemalle, ettäsieltäonsoitettuettärovastiströmmeronsairastunujasiellätarvitaanens sunnuntainajo jumalanpalveluksenpitäjä. 55 Jatietystiminäkaikenaikaahermoilinsitä,ettämitäserajaseututyönytsitteon, kunminäolinrajaseutupappi. 56 Paitsi länsirajan asukkaille rajaseutupastori oli alusta alkaen tärkeä toimija myös Oulun tuomiokapitulille; kahdeksan seurakunnan alueella työskenteli pappi,jokavoitiintarvittaessaosoittaakirkkoherransijaiseksi. Välitalo saapui asemapaikkaansa Turtolaan heinäkuun alussa PekkaVälitalosaiTornionasemallejäädessäänmatkatavaroistaanpapinpuvun mukaansa. Hän hoiti kirkkoherran sijaisuutta Torniossa kesäkuun 1956 ajan. HallinnollisiatöitäelikanslianhoitoaopetellessajamuidentyötehtävienkeskelläVälitalonmielessäkytilakkaamattaajatusrajaseututyönkäynnistämisestä: 1956.Rajaseutupastorillevaratussatalossaolivieläremonttikesken,jotenVälitalot asettuivat ensin asumaan pankin yläkertaan pankkivirkailijan asuntoon. 54PekkaVälitalonhaastattelu PekkaVälitalonhaastattelu PekkaVälitalonhaastattelu

24 Turtolan seurakunnan pikku pappilan remontti käsitti rakennusmestarin tekemän korjauslaskelman mukaan pintaremontointia: maalausta, lattiapintojen uusimistajaikkunoidenkittausta.kirkkohallitusmyönsirajaseutupappilankorjaustöitävartenmäärärahan,jokakattoikorjauslaskelmanmukaisetkulut. 57 b.eksoottinenenontekiö Enontekiönseurakuntank.käsivarrenLapissaoliomamaailmansaläntisenrajaseutupiirinsisällä.RajaseutupapintyötehtävätolivatEnontekiölläsamatkuin muissakin rajaseutupiirin seurakunnissa, mutta työympäristö saamelaisen poropaimentolaisväestönkeskuudessatiettömissätunturikylissätekiolosuhteista hyvin erilaiset muuhun jokilaaksoon verrattuna. Talvisin rajaseutupappi matkustitunturikylissäporollaajaen. PekkaVälitalosaityönsävuoksimatkakorvauksetlinja auto japorokyydeistä, omaa autoa hänellä ei työnsä alkuvuosina ollut. Talvisin Välitalo pyrkitekemäänkierroksen,johonkuuluivatnäkkälän,palojärven,leppäjärven jakultimankylät.pastorieimatkannutporollayksin,vaanmukanakulkiturvallisuussyistäsaamelainensaattajatoisellaporollaajaen.yhdentyöolitoisenhuvi;pekkavälitalotarvitsiporokyytiätyömatkoihinsa,kuntaasturisteillejärjestettiinporollaajoahyväänhintaan. Että minä oon sitä joskus nauranu, että etelän herrat tuli sinne viettämmään tuotalomia,talvellasielläetupäässäkäytiin,talvilomia,niinnehänmaksokalliita hintojaporokyytistäjaminullaseolisitteviranpuolestakuuluvakyyti,ettäminullaolitoisinaanporokymmeneksipäiväksivuokrattuna. 58 Pekka Välitalo sai ensi kosketuksensa Enontekiön seurakuntaan kesäaikaan. VälitaloaloittikuukaudenkestäneenvirkamatkanEnontekiöllehetiensimmäisen toimitusviikonloppunsa jälkeen heinäkuussa Mukaan lähti myös hänen Maija puolisonsa. Välitalot oli vihitty vain muutamaa viikkoa aiemmin, ja Enontekiönmatkatoimiyhdistettynävirka jahäämatkana.virkamatkanohjel maolitiivis,silläpekkavälitalokiersikaikkienontekiönseurakunnankäsivar 57MSARATurtolanseurakunnan pikkupappilan korjauslaskelma,rakennusmestariantti Mäkikyrö ;MSARAKirkkohallitusPekkaVälitalolle PekkaVälitalonhaastattelu

25 renlapinalueellasijainneettunturikylättalotaloltajalisäksihetanlänsipuolen kylät. Seuraavaksi talveksi jäivät rajaseutupastorin ensivierailua odottamaan itäpuoliset kylät Vuontisjärvi, Nunnanen ja Kalmankaltio. Enontekiön lapinkylissäasuiyhteensäarviolta250saamelaista. 59 Enontekiönpohjoispuolenkyliineiolluttietä,jakesäaikaanmatka taitettiinjalkaisin.paikallisetasukkaatnimittivätkulkuväyliämaanteiksi,mutta tottumaton kulkija eksyi helposti maantieltä poronpoluille, joita kulki maastossa joka suuntaan. Ensimmäistä vierailuaan lapinkylään suorittanut rajaseutupappieiolisilöytänytperilleilmanasiantuntevaaopasta.enontekiönkirkkoherraaimokallioolijärjestänytvälitalojenensimmäisellelapinkylienkierrokselle saattajaksi vanhan saamelaisnaisen Kristiina Näkkäläjärven. PatikkamatkanensimmäinenetappioliNäkkälänjärvenkylässä,jossasovittiinpidettäväksi jumalanpalvelus rajaseutupastorin palatessa esittäytymiskierrokseltaan kesäkylistä. Näkkälästä Välitalojen matka jatkui Pöyrisjärveen, saamelaisten poromiesten kesäkylään, jossa ei ollut lainkaan kiinteitä rakennuksia vaan ainoastaan jokunen pieni lautarakenteinen maja, hytti. Pöyrisjärvestä Pekka Välitalo jatkoi vielä matkaansa Vuontisjärven saamelaisten kesäkylään Norjan rajalle. Lapinkylissärajaseutupastoripitiseurat,joistapohjoisessakäytettiinnimitystä rukoukset. 60 Lapinkylienvälinentiedonkulkutoimihämmästyttäväntehokkaasti.Tilaisuuksiinosallistuikokoyhteisö,jaripeäntiedotuksenansiostaseuroihin jajumalanpalveluksiintultiinkauempaakin.rajaseutupastorillekerrottiin,että sanaatapahtumistaolitapanaviedätalotaloltaeteenpäin.välitalojenpatikkamatkanäkkälänjärvestäeteenpäinolikestänytvajaanviikon,jasenaikanatieto tulevasta jumalanpalveluksesta oli ehtinyt ylittää valtakunnan rajan. Sunnuntaina Näkkälän kylään kokoontui saamelaisia Norjasta saakka. Jumalanpalveluksenjälkeensanankuulijoillaolitapanajäädäseurapaikallejakamaanajatuksia ja käymään sielunhoidollisia keskusteluja. Puheenaiheet olivat moninaiset, mutta hengellisetkin asiat olivat aina esillä. Kirkkoväelle tarjottiin ruumiin ravinnoksikalaajakahvia. 59OMAOTAEb:4Ptptk.Enontekiö1957;PekkaVälitalonhaastattelu PekkaVälitalonhaastattelu

26 Se oli sitä, että piettiin ne kirkonmenot ja keskusteltiin ihmisten kanssa. Ja en minä nyt ossaa sanoa että mistä siinä puhuttiin, mutta tuota luulen että jonkin verransivusnoitauskonasioitakinnekeskustelut.eisitänytaivanpraatittuporoistaeikämuista. Jajokavälissäsyötiinkallaajajuotiinkahvia. 61 Saamelaisenelämäntyylinaikataulutusolivarsinsuurpiirteistä,jasiihenolirajaseutupapinkin matkoillaan mukautuminen. Joissakin asioissa oltiin kuitenkin todella tarkkoja. Näkkälänjärven kylässä oli hätäkastettu lapsi, jonka kasteen vahvistaminenkuuluirajaseutupastorintoimituksiin.lapsenvanhemmatolivat kuitenkinkylänainoatasukkaat,jotkaeivätolleettulleetpekkavälitalontoimittamaanjumalanpalvelukseen.kirkonmenojenyhteydessäoliarveltulapsenisää pakanaksi,toisenkylänkasvattikunoli,japakanuuttapoissaolonsyyksi.rajaseutupastorin saavuttua kastekotiin talon isäntä kertoi heti hänelle terveisiä rovasti Kalliolta Hetasta. Kävi ilmi, että isäntä oli matkannut kävelemällä Hettaanrovastinluoasioimaanjapalannutsamanapäivänätakaisin.Asiastaeipuhuttu sen enempää, lapsen hätäkaste vahvistettiin ja aikanaan Välitalot palasivat Hettaan kirkkoherra Kallion luo. Silloin isännän terveiset avautuivat koko merkityksessään; hän oli käynyt Hetassa varmistamassa, että rajaseutupastori olioikeapappijaettähänellesaiantaaluvankastaalapsen. RovastiKalliosanoi,ettäjuu,juu,miekuulinJohanMikkeliltä,ettäsieoletNäkkälääntullu. Nominäsittesanoin,ettäkäviköseJohanMikkeliteillä? Juu,juu. Se kävi kysymässä, että saapiko sillä kulkumiehellä lapsen ristittää joka sielä liikkuu.ettäonkoseoikiapappi? 62 Aivanvähäpätöisenasianvuoksieiollutmahdollistalähteäkävellenasioimaan kolmenkymmenen kilometrin päähän. Pekka Välitalon ensi vierailu lapinkyliin osoitti,ettämistäänkristinuskollepimeästäseudustaeiollutkyse.päinvastoin papinkintaustattutkittiintarkasti. Rajaseutupastorin toimeksi Enontekiön seurakunnassa vakiintui tunturikylien hengellinen huoltaminen, jumalanpalvelusten ja seurojen pitäminen sekä lasten kastaminen. Toinen säännöllisesti toistunut työtehtävä, johon kirkkoherra Aimo Kallio toivoi rajaseutupastorin apua, oli rippikoulun päätös vaihejakonfirmaatio.enontekiönseurakunnassapidettiinvuosittainrippikou lu, jonka konfirmaatio oli marianpäivän aikoihin. Kirkkoherra Kallio oli hyvin 61PekkaVälitalonhaastattelu PekkaVälitalonhaastattelu

27 kiitollinen rajaseutupastorilta saamastaan avusta. Hän ilmaisi kiitollisuutensa kirjeessäänvälitalolle: MuttaSinullekamalanpaljonkiitoksiatäälläkäynnistäsi.Seoliminullesuurihelpoitus(!)jaapu! 63 c.rajaseututyönohjesääntöjarajaseututoimikunnanperustaminen1958 Toisenmaailmansodanaikanajasenjälkeenoliperustettukannatusyhdistyksiä, joidentehtävänäoliedistääseurakuntatyöntekemistärajaseutualueilla.yhdistyspohjaisen kristillisen rajaseututyön ongelmiksi muodostuivat kirkkojen ja muidenrakennustenylläpitovastuunjakaminenpaikallisseurakunnanjayhdis tyksenkeskensekäjoissakintapauksissarajaseutupiirienseurakuntaahajotta nuttoiminta.kirkkohallituksensekäoulunjakuopiontuomiokapitulienedusta jien muodostama toimikunta esitti mietinnössään vuonna 1956, että yhdistyskeskeisestä toiminnasta oli siirryttävä seurakuntakeskeiseen toimintaan. Uusi ohjesääntömerkitsikirkollisenrajaseututyönhallinnonuudistumistajaselkiintymistä. 64 Kirkkohallitus hyväksyi rajaseututyön uuden ohjesäännön lokakuussa 1956 ja määräsi sen otettavaksi käyttöön hiippakunnissa seuraavan vuoden alussa. Oulun tuomiokapituli vahvisti oman hiippakuntansa ohjesään nönvastamarraskuussa1957,jarajaseutupastorivälitalollesekärajaseutupii rinseurakunnilleohjesääntölähetettiinmarraskuunviimeisenäpäivänä. 65 Oulun hiippakunnan läntisessä rajaseutupiirissä ei sen myöhäisen perustamisajankohdan vuoksi tarvinnut muuttaa vanhaa yhdistyspohjaista hallintoa, vaan ohjesääntö merkitsi lähinnä järjestelmällisen dokumentointikulttuurin alkuarajaseututyössä. Ohjesäännönmukaanrajaseutupapinavuksipitiperustaarajaseututoimikunta.Läntisenrajaseutupiirintapauksessa,kunaluekäsittikahdeksan seurakuntaa,rajaseutupapinlähiesimieheksimäärättiintornionrovastikunnan lääninrovasti. Rajaseututoimikunnan asettivat kirkkoneuvostot yhdessä siten, että jokaisesta seurakunnasta tuli toimikuntaan yksi jäsen. Läntisessä rajaseu 63MSARAAimoKallioPekkaVälitalolle ;PekkaVälitalonhaastattelu Alapiessa1981,54 58;Voutilainen1993, , MSARAOuluntkliPekkaVälitalolle ;ks.liite4. 27