Vähemmällä voimalla lisää vääntöä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vähemmällä voimalla lisää vääntöä"

Transkriptio

1 Vähemmällä voimalla lisää vääntöä Asiantuntijaehdotus Päijät-Hämeen terveydenhuoltopiirin palvelujen järjestäminen Outi Elonheimo, Mats Brommels ja Martti Kekomäki 2005

2 Helsinki 2005 ISBN X Health Services Management Oy

3 Sanastoa Päijät-Hämeen terveydenhuoltopiirin kuntayhtymä: Päijät-Hämeen 15 kunnan ja nykyisen sairaanhoitopiirin yhdessä muodostama konserni, joka jäsenkuntiensa toimeksiannosta vastaa alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja ohjauksesta. Päijät-Hämeen terveydenhuolto (liikelaitos): Päijät-Hämeen terveydenhuoltopiirin kuntayhtymän omistama liikelaitos, joka huolehtii alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelusta, tuotannosta ja palveluihin liittyvistä alihankinnoista. Terveydenhuollon lähipalvelut: Terveyskeskuksessa, lähellä potilasta annettavat terveydenhuollon lähi- ja seudulliset palvelut. Nämä käsittävät perinteisen perusterveydenhuollon lisäksi seudullisina palveluina annettavat perustason erikoissairaanhoidon palvelut (polikliiniset tai vuodeosastokonsultaatiot). Terveydenhuollon yhteiset palvelut: Vaativan erikoissairaanhoidon hoito- ja tutkimuspalvelut sekä hoidon tukipalvelut, joita annetaan Päijät-Hämeen terveydenhuoltopiirissä keskitetysti keskussairaalassa. Keskitettäviä palveluja voidaan tuottaa polikliinisesti tai vuodeosastolla. Keskussairaala: Päijät-Hämeen terveydenhuolto -liikelaitoksen toiminta- ja tulosyksikkö, joka tuottaa alueen terveydenhuollon keskitettävät palvelut. Terveyskeskus: Päijät-Hämeen terveydenhuolto -liikelaitoksen toiminta- ja tulosyksikkö, joka vastaa lähipalvelujen suunnittelusta, hallinnosta ja tuotannosta. Terveyskeskuksen toiminta-alueena on kuntien muodostama terveydenhuoltoalue. Terveysasema: Kussakin kunnassa sijaitseva terveyskeskuksen lähipalvelupiste, joka tuottaa potilaalle annettavat lähipalvelut.

4 Sisällys Asiantuntijaehdotus 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO AJANKOHTAISET KANSALLISET HANKKEET PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN PALVELUPROFIILIT JA TOLKKU-HANKKEEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET PERUSMALLI: INTEGROITU SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ YLEISET KEHITYSTRENDIT Toiminnallinen tarkastelu Taloudellinen tarkastelu KANSAINVÄLISET ESIKUVAT Kaiser Permanente Palvelujen koordinaatio (care management) Eräät muut esimerkit OHJAAVAT PERIAATTEET Toimintalogiikat Läheisyysperiaate POTILASKESKEINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ TOIMINNOT AJANVARAUSVASTAANOTTO TOIMENPITEET LABORATORIODIAGNOSTIIKKA KOTONA ANNETTAVA PALVELU ENSIHOITO- JA PÄIVYSTYS AKUUTTISAIRAALAT ASUMISPALVELUT TUKIPALVELUT TYÖTERVEYSHUOLTO YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO HALLINTO ERITYISRYHMIEN PALVELUT PERHEPALVELUT OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VAMMAISPALVELUT VANHUSTEN PALVELUT KUOLEVAN POTILAAN HOITO ORGANISAATIO TOIMINTAYKSIKÖT MATRIISIORGANISAATIO PALVELUKETJUJEN JÄRJESTÄMINEN POTILASRYHMÄT PALVELUKETJUT JA NIIDEN PERUSPERIAATTEET ESIMERKKIRYHMILLE LAADITUT PALVELUKETJUT TOIMINTAYKSIKÖT LÄHI-, SEUDULLISET JA YHTEISET PALVELUT PALVELUYKSIKÖIDEN SIJAINTI TERVEYDENHUOLTOPIIRIN ORGANISAATIOSSA POHDINTA...36 KIRJALLISUUS LIITTEET... 40

5 Elonheimo, Brommels, Kekomäki 1 Johdanto ja yhteenveto Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin Terveydenhuoltopiiri hankkeen toimeksiannosta laadimme ehdotuksen tulevan terveydenhuoltopiirin palvelujen järjestämiseksi. Työn lähtökohtina ovat Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien valmistelun pohjaksi hyväksymä hankesuunnitelma ja kansainväliset kokemukset terveyspalvelujen järjestämisestä. Hankesuunnitelmassa oli määritelty, että tulevassa organisaatiossa tilaaja ja tuottajat erotetaan, että terveydenhuoltopiiri toimii tilaajana, että palvelut tuotetaan tulosvastuullisissa yksiköissä ja että järjestely koskee perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja terveydenhuoltoon läheisesti liittyvää sosiaalitointa. Tehtävänämme oli rajata sosiaali- ja terveyspiirin tulevat toiminnot, määritellä lähi-, seudulliset, keskitettävät ja mahdollisesti yhteisesti hoidettavat ja yksityisiltä palvelujentuottajilta hankittavat palvelut sekä laatia ehdotus siitä, mitkä toiminnot ovat julkisen sektorin vastuulla ja mitkä voidaan kilpailuttaa. Lisäksi tuli myös tuoda esille ehdotuksemme vahvuudet ja heikkoudet toimintojen nykyiseen järjestämistapaan verrattuna. Laatimassamme Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon omistajaohjauksen kehittämistä, toiminnan organisointia ja palvelujen rahoitusta koskevassa asiantuntijaehdotuksessa esitämme ratkaisuksi ns. epäsuoraa omistajaohjausta ja palvelutoiminnan järjestämistä yhtenäisenä alueellisena organisaationa. Asiantuntijaorganisaation erityispiirteiden sekä toiminnan ohjausta ja organisointia käsittelevien talousteorioiden perusteella katsomme, että se luo parhaat edellytykset toimivalle sisäiselle ohjaukselle. Tätä ehdotusta laatiessamme olemme etsineet kirjallisuudesta esimerkkejä tehokkaista terveyspalvelujen tuotanto-organisaatioista. Totesimme, että päätelmät ovat saman suuntaisia siitä riippumatta, tarkastellaanko kansallisia järjestelmiä tai rajatuimpia väestöjä palvelevia organisaatioita. Tehokkaimpia ovat sellaiset määritellyn väestön palvelutarpeen tyydyttämisestä vastaavat ns. integroidut palvelujärjestelmät, jotka sekä vastaavat toiminnan rahoittamisesta että tarjoavat liki täydellisen palvelukirjon. Omistajaohjauksen kehittämistä, toiminnan organisointia ja palvelujen rahoitusta koskevassa asiantuntijaehdotuksessa pohdimme myös mahdollisia suurtuotannon etuja ja viitteitä organisaation optimaalisesta organisaation koosta kirjallisuuden tarjoamien tietojen valossa. Totesimme, että väestöpohjan tulisi olla vähintään noin asukasta, mutta että erillisten toimintayksiköiden koko ei saisi kasvaa liian suureksi. Sairaalatoiminnassa pidetään optimaalisena toimintakapasiteettina sairaansijaa. Päätelmämme ovat siten samansuuntaisia siitä riippumatta, tarkastelemmeko järjestelyjä itse toiminnan tai sen ohjauksen toimivuuden näkökulmasta. Jäsentelemme ehdotuksen seuraavasti: Ensiksi esitämme lyhyesti ajankohtaiset kansalliset hankkeet ja Päijät-Hämeen alueella laaditut selvitykset ja suunnitelmat. Toteamme, että varsinkin valtiovalta pyrkii edistämään yhtenäisten sosiaali- terveydenhuollon alueellisten palvelujärjestelmien luomista.. Alueen toimijoiden tavoitteina ovat lähi- ja seudullisten palvelujen vahvistaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon parempi yhteensovittaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan lisääminen. Toiseksi selvitämme käsityksiä lääketieteellisen teknologian kehityksen vaikutuksista palvelujärjestelmän rakenteeseen. Ne vastaavat käynnissä olevaa kehitystä Ruotsin terveydenhuollossa. Peruster-

6 Asiantuntijaehdotus veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja hämärtyy. Lähipalveluna järjestetään perusterveydenhuollon ja tavanomaisen erikoissairaanhoidon palveluja ja samalla keskitetään vaativan erityistason palveluja ( yliopistosairaalatoimintaa ) harvempiin keskuksiin. Kansainväliset esimerkit tukevat näitä havaintoja. Yhdysvalloissa on laajaa palvelukirjoa ylläpitäviä integroituja palvelujärjestelmiä, jotka ovat eurooppalaisia järjestelmiä tehokkaimpia. Niissä sovelletaan myös järjestelmällistä, näyttöön perustuviin hoito-ohjelmiin rakentuvaa palvelujen koordinointia, joka vastaa maassamme tehtävää hoitoketjujen organisointia. Kolmanneksi esittelemme edellä kuvattujen esimerkkien ja periaatteiden pohjalta laatimamme ehdotuksen integroiduksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliseksi palvelujärjestelmäksi. Järjestelmän ohjaavia periaatteita ovat erilaisten toimintamuotojen yhteensovittaminen, läheisyysperiaate ja potilaskeskeisyys. Järjestelmän runkona ovat koko järjestelmän voimavaroja hyödyntävät potilasryhmiä varten laaditut palveluketjut. Palveluista vastaavat toimijat määrittelevät ne itse siten, että samalla sovitaan kunkin osapuolen tehtävät ja käytettävät voimavarat, työnjako sekä toiminnan seurantaan käytettävät indikaattorit. Liiallisen organisaatiokeskeisyyden välttämiseksi määrittelemme toimintayksiköiden sijasta yksitoista toimintoa ja kuuden eritysryhmän palvelut. Sisällytämme ehdotukseemme esimerkinomaisesti 27 potilas- ja asiakasryhmän ja niitä vastaavien palveluketjujen kuvaukset. Neljänneksi ehdotamme, että järjestelmä nojautuu viiteen seudulliseen terveyskeskukseen, jotka myös ylläpitävät lähipalveluja jokaisessa kunnassa, sekä yhteisistä palveluista vastaavaan keskussairaalaan. Kuvaamme seikkaperäisesti, miten eri palveluketjuihin kuuluvista palveluista huolehditaan lähipalveluina, seudullisina palveluina ja yhteisinä palveluina. Viidenneksi pohdimme toimeksiannon mukaisesti ehdotuksemme etuja ja haittoja nykyiseen toimintojen järjestämistapaan verrattuna. Toteamme, että integroitu järjestelmä, jossa rahoitus, palvelujen tarpeen arviointi, suunnittelu ja palvelujen tuotanto on yhdistetty, on kansainvälisten kokemusten perusteella terveydenhuollon kustannustehokkain toimintamuoto. Uuteen järjestelmään siirtyminen edellyttää kuitenkin mittavaa muutosprosessia, joka koskee sekä toimintakäytäntöjä että organisaatiota ja ohjausjärjestelmiä. Haittana voidaan pitää sitä, että yksittäisen kunnan väestön palveluista päätetään alueellisessa organisaatiossa, eikä toimintaa voida ohjata kunnasta käsin. Toisaalta kunnan käytössä ovat kuitenkin koko organisaation voimavarat ja tuotantokapasiteetti. 6

7 Elonheimo, Brommels, Kekomäki 2 Ajankohtaiset kansalliset hankkeet Valtioneuvoston terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi tekemä periaatepäätös sisälsi seuraavat terveydenhuollon rakenteita koskevat linjaukset: Perusterveydenhuolto järjestetään seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina palvelemaan asukkaan väestöpohjaa. Mielenterveystyön avopalvelut, psykososiaaliset palvelut ja päihdepalvelut sekä niihin liittyvä päivystys järjestetään seudullisena toiminnallisena kokonaisuutena yhteistyössä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Erikoissairaanhoidon toiminnallinen yhteistyö ja työnjako toteutetaan erityisvastuualueittain. Lääkkeiden ja materiaalien yhteishankintamenettelyä kehitetään edelleen. Päivystystoimintaa rationalisoidaan. Sairaanhoitopiirit solmivat yhteistyösopimuksia, yhdistyvät tai muodostavat terveydenhuoltopiirejä. Laboratorio- ja kuvantamistoiminnoissa siirrytään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostamiin yksiköihin, kunnallisten liikelaitosten hyväksikäyttöön ja hyödynnetään uusinta tietotekniikkaa. Toivotut rakenteelliset muutokset ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi. Muutaman seutukunnan terveyskeskusten ja paikallisen sairaalan ( aluesairaalan ) yhdistymiseen johtaneet aloitteet oli tehty jo ennen valtioneuvoston periaatepäätöstä. Erikoissairaanhoidossa ei ole tapahtunut sairaanhoitopiirien yhdistymisiä. Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa sairaanhoitopiirit ovat kuitenkin solmineet yhteistyösopimuksia. Useassa sairaanhoitopiirissä on liikelaitostettu laboratorio- ja kuvantamistoiminnot. Seudullisia ja paikallisia sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia kannustetaan myöntämällä kunnille ja kuntayhtymille kansallisen terveydenhuoltoprojektin hankeavustuksia. Osana valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoa säädettiin voimaan tulleet erikoissairaanhoitolain, kansanterveyslain ja potilasoikeuslain muutokset, jotka täsmensivät terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien velvollisuuksia turvata hoidon saatavuus. Erikoissairaanhoitolain 10 mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan laissa säädetyn erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee alueellaan huolehtia erikoissairaanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja yhteistyössä terveyskeskusten kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee sille kuuluvia tehtäviä hoitaessaan olla alueensa kuntien sosiaalilautakuntien kanssa sellaisessa yhteistyössä, jota tehtävien asianmukainen suorittaminen edellyttää. Uudistuksen tarkoituksena on siis parantaa hoidon saatavuutta, varmistaa palvelujen järjestäminen yhtäläisen perustein sairaanhoitopiirin toiminta-alueella sekä edistää palvelujen järjestämistä toiminnallisena kokonaisuutena. Hallituksen toukokuussa 2005 asettaman kunta- ja palvelurakennehankkeen julkistaman tiedotteen mukaan hankkeen tavoitteena on aikaansaada muutos, jonka ansiosta kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi. Tiedotteessa todetaan tavoitteiden toteuttamisen päävaihtoehdoiksi kuntaliitokset ja aluekuntamalli. Eräänä sosiaali- ja terveydenhuollon haasteiden ratkaisukeinona pidetään asukkaan sosiaali- ja terveyspiiriä. Jatkotyöskentelyssä keskitytään aluekuntamallin valmisteluun. 7

8 Asiantuntijaehdotus Yhteenvetona toteamme, että valtiovallan pyrkimykset tähtäävät yksiselitteisesti yhtenäisen sosiaalija terveydenhuollon alueellisen palvelujärjestelmän luomiseen. Laadullisina tavoitteina ovat hoidon saatavuuden parantaminen, kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun turvaaminen ja toiminnan taloudellisuuden varmistaminen. 8

9 Elonheimo, Brommels, Kekomäki 3 Päijät-Hämeen kuntien palveluprofiilit ja TOLKKU-hankkeen kehittämisehdotukset Päijät-Hämeen alueella julkisia terveyspalveluja tuottavat 15 terveyskeskusta (Lahden, Heinolan, Hartolan, Sysmän, Nastolan, Iitin, Asikkalan ja Padasjoen terveyskeskukset sekä Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä: Orimattila, Artjärvi, Myrskylä ja Pukkila ja Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymä: Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä) sekä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin keskussairaala. Sosiaalipalveluja antaa kuntien sosiaalitoimi, joka on terveydenhuollon kanssa samaa hallinto-organisaatiota lähes kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Heinolan kaupunkia sekä Orimattilan seudun ja Tiirismaan kuntayhtymiä. Päijät-Hämeen alueella on käynnissä sekä kuntien että sairaanhoitopiirin vetäminä kymmeniä erillisiä alueellisia ja paikallisia kehityshankkeita, joiden tuloksia olemme pyrkineet hyödyntämään tässä ehdotuksessamme. Päijät-Hämeen alueen TOLKKU-hankkeessa (Toimiva ja kustannustehokas vanhustenhuolto ja terveydenhuolto v ) on vuosina tarkennettu kuntien palveluprofiileja. Näiden pohjalta kunnat ovat kuvanneet palveluntuotantoaan ja sen ongelmakohtia ja laatineet tarvittavia kehittämisohjelmia. Nämä on kuvattu internetissä sivulla Hankkeen tavoitteena on lisäksi ollut, että sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat sopivat yhteistyöstä ja alueellisesta työnjaosta sekä sen toteuttamisesta siten, että palvelutapahtumat yhdistyvät asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi. Terveydenhuoltopiirisuunnitelmat ovat jatkoa tälle työskentelylle. TOLKKU-hankkeen perusselvitysten pohjalta on tehty erikoissairaanhoidosta (Lehtonen 2005), perusterveydenhuollosta (Pietikäinen 2005) ja vanhusten palveluista (Päivärinta 2005) asiantuntijaehdotukset, joissa on otettu kantaa alueen palvelutuotannon kokonaisuuteen. Asiantuntijoiden päähavaintoina olivat, että erikoissairaanhoidon käyttö alueella on valtakunnan keskitasoon nähden vähäistä. Erikoissairaanhoito on edullista ja se toimii tehokkaasti. Ainoastaan sisätautien erikoisalan toiminta ei ole optimaalista. Osasyynä tähän on se, että alueen kuntien perusterveydenhuollon vuodeosastoista osa ei kykene riittävän nopeasti ottamaan potilaita keskussairaalasta. Lisäksi erityisesti Lahden terveyskeskusten vastaanottotoiminta ontuu, mikä näkyy mm. lahtelaisten runsaana sekä terveyskeskus- että sairaalapäivystyksen käyttönä. (On kuitenkin otettava huomioon, että selvitys on tehty ennen kuin Lahti ulkoisti osan terveysasemistaan.) Edellä esitettyjen selvitysten tulokset viittaavat siihen, että alueen tärkeimpinä kehittämiskohteina ovat lähi- ja seudullisten palvelujen vahvistaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon parempi yhteensovittaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan lisääminen. 9

10 Asiantuntijaehdotus 4 Perusmalli: integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen palvelujärjestelmä 4.1 Yleiset kehitystrendit Toiminnallinen tarkastelu Olemme aiemmin pohtineet lääketieteellisen teknologian, EU-integraation ja yhteiskunnallisessa ilmapiirissä tapahtuvien muutosten vaikutusta terveydenhuollon rakenteisiin (Brommels ym. 2001). Päätelmämme oli, että teknologian kehitys edistää samanaikaisesti toiminnan sekä keskittämistä että hajakeskittämistä. Kirjoitimme mm.: Sekä teknologia että kansalaisten lisääntyvät vaatimukset (terveydenhuollon konsumerismi ) ajavat kohti kaksinapaisuutta. Huipputeknologiaan ja suppeaan erikoistumiseen nojautuva toiminta (erityistason sairaanhoito, yliopistosairaalatoiminta ) vaatii kansainvälisesti yhdenmukaistettuja toimintamalleja, pääomia sekä suurta väestöpohjaa se keskittyy. Paikallisesti järjestettävässä terveydenhuollossa taas asiakaskeskeisyys, joustavuus, jatkuvuus ja monimuotoisuus ovat valttia. Tämän näkemyksen mukaan luonnollinen raja ei kulje perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, vaan erikoissairaanhoidon sisällä, sen perustason ja erityistason välillä. Terveydenhuolto rakentuisi silloin kahden erityyppisen toimintamuodon varaan, jotka ovat erityistason osaamiskeskus ja paikallinen terveydenhuolto. Erityistason osaamiskeskus palvelisi vähintään 1 miljoonaan asukkaan ja luultavasti vieläkin suurempaa väestöpohjaa. Sinne keskittyisi laitekeskeinen diagnostiikka ja korkeateknologinen hoito. Sitä leimaisi yhä syvemmälle menevä erikoistuminen ja vahva tukeutuminen tutkimustoimintaan ja kansainväliseen tiedeyhteisöön. Osaamiskeskuksen superspesialistit antaisivat etäkonsultaatiota telelääketieteen järjestelmin. Myös kauko-ohjatut toimenpiteet kuuluisivat osaamiskeskuksen toimintaan. Paikallinen terveydenhuolto rakentuisi nimensä mukaisesti paikallisten tarpeiden mukaan. Siihen sulautuisi perinteinen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon perustaso (tärkeimmät pääerikoisalat). Se vastaisi tavanomaisesta päivystyksestä. Siihen kuuluisi yleislääkäritoiminnan lisäksi erikoislääkärien konsultaatio- ja poliklinikkatoiminta, pikku-, päivä- ja endoskooppinen kirurgia, geriatrinen avo- ja laitoshuolto, kuntoutus ja kotona toteutettavan sairaanhoidon tukeminen ja valvonta. Se tukeutuisi erityistason osaamiskeskuksiin tieto- ja viestintätekniikan avulla. Pidämme näitä päätelmiä edelleen uskottavina. Tukholman maakunnan hiljattain tekemät terveydenhuollon rakenteellista kehittämistä koskevat päätökset ovat samansuuntaisia. Uusi yliopistosairaala suunnitellaan nykyistä huomattavan paljon pienemmäksi vaativan erityistason palvelujen tuottajaksi ja se rakennetaan alueelle, jossa Teknillinen korkeakoulu ja Karolinska institutet sekä solu- ja molekyylibiologian, biotekniikan ja kliinisen lääketieteen tutkimuskeskukset toimivat tiiviissä yhteistyössä. Samanaikaisesti vahvistetaan paikallisia terveydenhuoltopalveluja tiivistämällä paikallissairaaloiden, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen välistä yhteistyötä ( närsjukvård ). Kaikki yksiköt toimivat yhteisen akateemisen hoitojärjestelmän osina. 10

11 4.1.2 Taloudellinen tarkastelu Elonheimo, Brommels, Kekomäki Taloudellinen terveydenhuollon rakenteiden kehitystä koskevan tarkastelu on samansuuntainen kuin edellä esitetty toiminnallinen analyysi. Kansainvälisissä vertailuissa sellaiset terveydenhuoltojärjestelmät, joilla on yhtenäinen rahoitus ja jotka yhdistävät eri palvelumuotoja, ovat muita edullisempia (mitattuna terveydenhuollon BKT-osuutena tai terveydenhuoltokustannuksina asukasta kohti). Vahvasti kilpailluilla terveysmarkkinoilla menestyvät parhaiten ns. integroidut palvelujärjestelmät, kuten esitämme omistajaohjauksen kehittämistä, toiminnan organisointia ja palvelujen rahoitusta koskevassa asiantuntijaehdotuksessa (sen kohdassa 3.1). Amerikkalainen health maintenance organization (HMO) -yksikkö rahoittaa toiminnan vastuuväestöstään keräämillä vakuutusmaksuilla, ylläpitää omaa ensilinjan hoito-organisaatiota ja usein omistaa käyttämänsä sairaalat. Pääosin Kaliforniassa toimiva, 8 miljoonaa ihmistä palveleva, Kaiser Permanente niminen HMO-organisaatio on osoitettu Englannin ja Walesin väestöä palvelevaa kansallista terveyspalvelujärjestelmää (National Health Service, NHS) kustannustehokkaammaksi (Feachem ym. 2002). Tärkein syy on vähäisempi sairaalapalvelujen käyttö, joka ei ollut täyttä kolmannestakaan NHS:n käyttämästä. 4.2 Kansainväliset esikuvat Kaiser Permanente Edellisessä kohdassa mainittu HMO-organisaatio on Feachemin (2002) tutkimuksen jälkeen ollut suuren mielenkiinnon kohteena. Ham ym. (2003) selvittivät tarkemmin Kaiser Permanenten ja NHS:n sairaalapalvelujen käyttöä. 11 tautiryhmää koskeva analyysi vahvisti Feachemin ym. (2002) tuloksia. Alhaisemman sairaalapalvelujen käytön ja tehokkaamman toiminnan selittäjänä Ham ym. (2003) pitävät kolminkertaisesti integroitua organisaatiota. Ensinnäkin Kaiser Permanente rahoittaa palvelujen tuotannon vakuutusmaksuista muodostuvalla kiinteällä tulolla. Palvelujen tuottajien yhteisenä intressinä on pitää palvelujen käytön taso alhaisena. Toiseksi sairaala- ja avohoitopalvelut tuotetaan samassa organisaatiossa, ja potilaat liikkuvat ilman hallinnollisia rajoitteita hoitomuotojen välillä. Erikoislääkärit ovat yhteisen organisaation eivätkä siis vain sairaalan palveluksessa ja työskentelevät yleislääkäreiden kanssa lähipalveluyksiköissä (multispecialty group practices). Kolmanneksi integroidaan ennaltaehkäisy, diagnostiikka, hoito ja hoiva, ennen kaikkea luomalla pitkäaikaissairaita potilaita varten yhteiset hoito-ohjelmat (chronic disease management). Hoito-ohjelmiin perustuvat palveluketjujärjestelyt sitovat toimintayksiköitä (managed care). Siirtymistä sairaalahoidosta avohoitoon tuetaan muun muassa erityisillä kotiutustiimeillä sekä tehostetun hoitotyön yksiköillä. Viimeksi mainituissa työskentelevät erikoiskoulutetut sairaanhoitajat ja terapeutit (esimerkiksi fysioterapeutit), jotka valmentavat potilaita omatoimisuuteen ja nopeaan kotihoitoon siirtymiseen. Etuna pidetään myös sitä, että lääkärit ovat (toisin kuin yleensä Yhdysvalloissa) työsuhteessa ja vain yhteen työnantajaan (Shapiro 2003). Palvelukseen hakeudutaan usein Kaiser Permanenten potilaskeskeisen ja ennaltaehkäisyä korostavan toimintafilosofian vuoksi. Tämä madaltaa myös perustason ja erikoistason palvelujen sekä ammattiryhmien välisiä raja-aitoja. Kaiser Permanente korostaa jaettua johtajuutta ja toteuttaa sitä ammattihenkilöiden ja hallinnollisten johtajien muodostamien yhteisten johtoryhmien ja toimikuntien avulla (Crosson 2003). 11

12 Asiantuntijaehdotus Palvelujen koordinaatio (care management) Pitkäaikaissairaudet muodostavat kasvavan haasteen länsimaisille terveydenhuoltojärjestelmille. Niiden hallinnassa korostuu tarve koordinoida eri palvelujen ja ammattihenkilöiden panoksia (Moore ja Showstack 2003, Showstack ym. 2003). Tämä kliinisestä, potilaan tarpeista lähtevän tarkastelun tulos on yhdenmukainen edellä esitetyn järjestelmätason tarkastelun kanssa, kumpikin korostavat integraation tuomia etuja. Palvelujen koordinaatio edellyttää eri ammattihenkilöiden yhteistyötä ja mahdollistaa myös ammattihenkilöiden työnjaon uudelleenarvioinnin. Yhdysvalloissa on luotu kaksi osittain kilpailevaa pitkäaikaisten sairauksien hallinnan mallia (Casalino 2005). Termillä disease management tarkoitetaan etähoitoa, jossa potilaan oireita ja kliinisiä parametrejä seurataan verkkopohjaisen tietojärjestelmän avulla ja jossa sairaanhoitajat antavat tarkkoja hoito-ohjelmia noudattaen potilaille itsehoito-ohjeita ja ohjaavat tarvittaessa potilaita lääkärin vastaanotolle. Sen kanssa kilpaileva chronic care management -järjestelmä on hoito-organisaation ylläpitämä järjestelmä, jossa myös sovelletaan hoito-ohjelmia ja kannustetaan potilaita seuraamaan ja vastaamaan hoidostaan, mutta jossa ammattihenkilöt ovat hoitovastuussa potilaista (Wagner ym. 2001). Myös chronic care management -tyyppiset järjestelyt hyödyntävät tietojärjestelmiä mm. päätöksenteon tukena sekä ohjelmoimalla muistutuksia Eräät muut esimerkit Myös muissa maissa pyritään kehittämään palveluja soveltamalla integroidun hoitojärjestelmän periaatteita. NHS:n toimintayksiköt ovat muodostaneet yhteisen suunnitteluverkoston (Future Healthcare Network). Verkoston kotisivuilla (www.fhn.org.uk) todetaan, että NHS muuttuu tulevaisuudessa radikaalisti. Visiona on palvelu, joka on potilaskeskeinen, noudattaa kansallisia laatustandardeja ja yltää nykyistä parempaan hoidon laatuun. Uudistukset tähtäävät sellaisten uusien hoitomallien luomiseen, jotka turvaavat paikallisesti järjestettävien palvelujen hyvän saatavuuden. Palvelut suunnitellaan yhdessä väestön kanssa, ei väestöä varten. Suunnitelmat laaditaan ensisijaisesti takaamaan paikalliselle yhteisölle sopivia palveluja eikä ratkaisemaan palvelujen tuottajien ammatillisia ongelmia. Tärkeä tavoite on palvelujen parantaminen erityisesti muuttamalla työtapoja, ammatillisia rooleja ja työnjakoa. Suunnitelmat kattavat sairaalapalvelut, avopalvelut, sosiaalipalvelut ja NHS:n ulkopuolella tuotettavat palvelut. Potilaiden omatoimisuutta ja vastuunkantoa kannustetaan ja tuetaan ennen kaikkea koulutuksella ja tietoteknisin ratkaisuin. Kolme toimintamuotoa erotetaan toisistaan: pitkäaikaisten sairauksien hoito, kiireellisten tautitilojen hoito sekä ennakolta suunnitellun diagnostiikan ja hoidon keskukset (diagnosis and treatment centres). Myös Euroopan Unionin rahoittamassa CARMEN -kehittämishankkeessa etsitään aktiivisesti hoitointegraatioon perustuvia ratkaisuja nimenomaan vanhenevan väestön palveluiden järjestämiseksi. Työssä on edetty käsitteistön määrittelystä tutkimusohjelman linjaukseen (Nies 2004). Arvovaltainen riippumaton asiantuntijaelin Institute of Medicine on vuonna 2001 määritellyt tavoitteeksi, että amerikkalaista terveydenhuoltoa kehitettäisiin seuraavia periaatteita noudattaen (Institute of Medicine 2001): 1. Jatkuvuuteen perustuva hoitosuhde 2. Palvelun räätälöinti potilaan tarpeiden ja hänen ilmaisemiensa arvojen mukaisesti 3. Potilaan itsemääräämisoikeuden noudattaminen 4. Tiedon jakaminen ja informaation esteetön kulku 12

13 Elonheimo, Brommels, Kekomäki 5. Näyttöön perustuva päätöksenteko 6. Turvallisuus järjestelmän ominaisuutena 7. Avoimuus ja tietojen aktiivinen välittäminen potilaille ja väestölle 8. Tarpeiden ennakointi 9. Voimavarojen hukkakäytön jatkuva vähentäminen 10. Yhteistyö ammattihenkilöiden ja hoitoyksiköiden kesken 4.3 Ohjaavat periaatteet Ehdottamamme sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu alueellinen palvelujärjestelmä vastaa maantieteellisen alueen väestön kaikista palveluista vaativaa erityistasoa (yliopistosairaala) lukuun ottamatta Toimintalogiikat Toimintamalli (integroitu hoitojärjestelmä) ottaa huomioon samanaikaisesti palvelujen järjestämisen kolme ulottuvuutta: toiminnassa tarvittavan osaamisen luonteen, toiminnan teknologiariippuvuuden ja toiminnan ennakoitavuuden. Erikoisosaaminen Laitoshoito Kokonaisvaltainen osaaminen Avohoito Akuuttihoito Ennakolta suunniteltu hoito Kaikki kolme ulottuvuutta ovat kaksinapaisia ; ääripäiden mukaiset toiminnot ja niiden järjestämisen muodot eroavat toisistaan. Tätä kuvaamme termillä poikkeavat toimintalogiikat. Akuuttihoitoa luonnehtii potilaiden satunnainen hoitoon hakeutuminen ja ongelmien ennakolta järjestäytymätön kirjo. Akuuttihoitoa varten ylläpidetään toimintavalmiutta, joka perustuu aikaisempaan palvelujen kysyntään sekä sen todetun vaihtelun perusteella valittuun varmuustasoon. Ennakolta suunniteltu hoito järjestetään hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti toimintamuodon käytössä olevat voimavarat. Akuuttihoidon järjestämistä ohjaa turvalliseksi määritelty valmiustaso ja ennakolta suunniteltua hoitoa puolestaan turvallisuudesta tinkimättömän tehokkuuden tavoittelu. Avohoitoa luonnehtii potilaiden omatoimisuus. Toiminta ei yleensä vaadi raskasta hoitoteknologiaa, ja se voidaan järjestää kustannustehokkaasti myös hajakeskitettynä. Laitoshoitoa tarvitsevien potilaiden yleistila ja toimintakyky ovat vahvasti heikentyneet, ja he tarvitsevat elintoimintojensa tukea sekä jatkuvaa hoitoa ja hoivaa. Sairaalassa toteutetaan hoito, joka vaatii raskasta teknologiaa ja joka kannattaa 13

14 Asiantuntijaehdotus kalleutensa vuoksi tai harvoin tapahtuvana keskittää, tavoitteina vastaavasti suurtuotannon etujen ja laatuhyötyjen kotiuttaminen. Kokonaisvaltaista osaamista ( generalisti ) tarvitaan hoitojärjestelmän eturintamassa, jossa potilaat eivät ole valikoituneita ja heidän ongelmiaan ei aiemmin ole selvitetty. Laaja osaaminen on tärkeää myös silloin, kun potilaat ovat lääketieteellisesti, psykososiaalisesti tai hoitoisuudeltaan moniongelmaisia. Erikoisosaamista ( spesialistit ) hyödynnetään konsultaatiotoiminnassa sekä erikoistuneita toimenpiteitä suoritettaessa. Kolmen kaksijakoisen ulottuvuuden yhdistelmistä muodostuu useita toimintalogiikan vaihtoehtoja. Osa näistä poikkeaa toisistaan vain vähän ja ne voidaan yhdistää. Ennakolta suunniteltu toimenpide toteutetaan samalla tavalla sekä avo- että laitoshoidossa. Generalistin ennakolta suunniteltu avohoidossa tapahtuva konsultaatio ei poikkea spesialistin konsultaatiosta; molemmat ovat vastaanottokäyntejä. Laitoshoidossa tapahtuva akuutti (päivystysluontoinen) toiminta on samankaltainen riippumatta siitä, tarvitaanko laajaa tai suppeaa osaamista. Näin jäsennelty integroidun hoitojärjestelmän toiminnan järjestäminen merkitsee luopumista perinteisestä porrastetun hoidon mallista. Spesialistit toimivat sekä lähipalveluyksiköissä että sairaalassa. Sairaalassa generalisti vastaa pitkäaikaissairaiden hoidon koordinoinnista ja hoitoketjun toimivuudesta sekä siirtää hoitovastuun lähipalvelun vastuuhenkilölle. Myös ensilinjassa generalistin rooli muuttuu. Hän ei toimi erikoishoidon portinvartijana (gate keeper), vaan osallistuu yhteistyössä spesialistien ja muiden ammattihenkilöiden kanssa kokonaisvaltaisen hoidon järjestämiseen - usein koordinaattorina ja ensisijaisena hoitovastuun kantajana. Tehtävä on erityisen tärkeä työskenneltäessä niiden potilasryhmien kanssa, jotka tarvitsevat laajasti sosiaali- ja terveys- sekä muita hyvinvointipalveluja. Mielenterveyspotilaat ovat esimerkki tällaisesta potilasryhmästä (Lester ym. 2004). Operationalisoimme jäljempänä (luvussa 6) kuvaamamme toimintalogiikat 11 toiminnoksi Läheisyysperiaate Kaikki palvelut, jotka ovat toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista järjestää kansalaisten lähiympäristössä, toteutetaan lähipalveluina. Vain ne toiminnot, jotka on taloudellisista syistä keskitettävä tai joiden kohdalla hyvän hoitotuloksen ja palvelun laadun turvaaminen vaatii suurta toimintavolyymiä, toteutetaan yhteisinä palveluina yhdessä toimipisteessä. Jos tavoitteena on kappaleen mukaisen monimuotoisen paikallisen terveydenhuollon toteuttaminen, suomalaisen keskivertokunnan asukasluku jää liian pieneksi väestöpohjaksi. Kuten kansallisissa hankkeissa on todettu, peruspalvelut tulisi järjestää seutukunnallisina. Ehdotamme,, että lähipalveluista vastaa seutukunnallinen terveyskeskus, jolla on palvelupiste (terveysasema) jokaisessa kunnassa. Yhteiset palvelut tuottaa keskussairaala keskitetysti. 14

15 Elonheimo, Brommels, Kekomäki 5 Potilaskeskeinen palvelujärjestelmä Potilaskeskeinen hoito nojautuu neljään periaatteeseen: potilaiden ryhmittämiseen samankaltaisten ongelmien ja tarvittavien toimenpiteiden perusteella, palvelujen viemiseen lähelle potilaita, toimintakäytäntöjen yksinkertaistamiseen ( virtaviivaistamiseen ) ja moniammatillisten asiantuntijaryhmien hyödyntämiseen (Moffit ym. 1993). Hoidon jatkuvuuden turvaaminen edellyttää usein yksittäisiltä ammattihenkilöiltä osaamiskirjon laajentamista sekä työnjaon muuttamista ja sitä tukevaa täydennyskoulutusta (Myers 1998). Keskeinen tavoite on myös mahdollistaa potilaiden aktiivinen osallistuminen hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan panostamalla potilasohjaukseen ja antamalla heille mahdollisuus hyödyntää hoitoyksiköiden tietojärjestelmiä (Blank ym. 1995). Potilaskeskeisen hoidon toteuttamisessa haasteena on oikean tasapainon löytäminen tehokkaan palveluprosessin ja potilaan omien toiveiden kunnioittamisen välillä (Lutz ja Bowers 2000). Ammattilaisten päähuomio kiinnittyy siihen, että hoito järjestetään ammatillisen hoidon tarpeen arvioinnin mukaisesti. Potilaat esittävät kuitenkin lisääntyvästi omia toivomuksia ja vaatimuksia, joita nykyisen lainsäädännönkin perusteella tulisi ottaa huomioon. Potilaskeskeinen toiminta järjestetään käytännössä luomalla potilaslinjoja eli potilasryhmien palveluketjuja. Käsitteellinen muutos verrattuna perinteiseen järjestämistapaan on merkittävä: toimintaa ei enää suunnitella ensisijaisesti ammattiryhmäkohtaisesti eikä toimitilojen mukaan (Braithwaite 1995). Saumaton palvelu taataan potilaalle suunnittelemalla potilasryhmien palveluketjut. Lähtökohtana on näyttöön perustuva hoito-ohjelma, esimerkiksi Käypä hoito suositus, tai yhteisesti muodostettu käsitys yleisesti hyväksytystä hoitokäytännöstä. Palveluketju kuvataan niin, että siitä ilmenee potilaan tutkimukseen, hoitoon, kuntoutukseen ja hoivaan osallistuvien ammattihenkilöiden panokset ja työnjako, sekä se, missä toimintayksikössä yksittäiset palvelut annetaan. Myös ulkopuolisten yhteistyökumppanien panokset määritellään. Esitämme Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon omistajaohjauksen kehittämistä, toiminnan organisointia ja palvelujen rahoitusta koskevassa asiantuntijaehdotuksessa, että palveluketjuista sovittaessa päätetään myös seurattavista hoidon tuloksen ja laadun indikaattoreista. Niiden avulla voidaan määritellä kliininen tulosvastuu (kappale 2.6) ja toimintayksiköiden ohjausjärjestelmä (kappale 3.7). Potilaskeskeisyys turvataan määrittelemällä integroidun palvelujärjestelmän toiminnot (kuvataan tarkemmin seuraavassa luvussa 6) siten, että seuraavat hyvän hoidon periaatteet toteutuvat: - hoidon jatkuvuus: erityisen tärkeä pitkäaikaista sairautta poteville, takaajina omalääkäriomahoitaja -tiimi, omahoitaja tai terveydenhoitaja sekä lähipalveluyksikkö - hoidon saatavuus: erityisen tärkeä tavallisen vaivan tai vamman sekä vakavan välitöntä hoitoa vaativan sairauden ilmaantuessa, takaajina lähipalveluyksikkö sekä ensihoito- ja päivystysyksiköt - hoidon suunniteltavuus: erityisen tärkeä ennakolta suunnitelluissa hoidoissa, takaajina avohoidon ja sairaalan toimenpideyksiköt 15

16 Asiantuntijaehdotus - lääketieteellinen laatu: erityisen tärkeä harvinaisten ja vakavien, erityisosaamista vaativien sairauksien hoidossa, takaajana yhteisiä palveluja tarjoava yksikkö - hoitotyön laatu: erityisen tärkeä toimintakykyä olennaisesti heikentävien sairauksien ja kuolevien potilaiden hoidossa, takaajina lähipalveluyksikkö ja kotisairaanhoito 16

17 Elonheimo, Brommels, Kekomäki 6 Toiminnot Tarkastelimme luvussa 4 integroidun alueellisen hoitojärjestelmän teoreettisia perusteita ja organisointiperiaatteita. Totesimme, että järjestelmä hyödyntää sekä laajaa osaamista että erikoisosaamista, tuottaa avo- ja laitoshoitoa ja vastaa sekä äkillisen että ennakolta suunnitellun hoidon tarpeeseen. Määrittelemme seuraavaksi ne toiminnot, joiden avulla hoitojärjestelmän palvelut tuotetaan. Tämän käsitteen avulla havainnollistamme, että palveluja tuotetaan yhteisillä toimintaperiaatteilla siitä riippumatta, mihin organisaatioyksikköön ne on sijoitettu. Näin ollen niitä käytetään sekä terveyskeskuksissa että keskussairaalassa. Korostimme luvussa 4 lähipalveluperiaatteen merkitystä. Vastuu yksittäisen potilaan hoidon koordinaatiosta on ensisijaisesti lähipalveluilla (omalääkäri-omahoitaja -tiimillä ja neuvoloissa). Mitä erikoistuneempia palveluja tuotetaan, sitä selkeämmin korostuu spesialistin rooli täsmähoidon ja täsmäkonsultaatioiden toteuttajana. Liitteestä 1 esitämme kaavamaisesti tarkemmat ehdotuksemme siitä, miten toimintoja voidaan järjestää lähipalveluina, seudullisina palveluina ja yhteisinä palveluina. Liitteessä 2 pohdimme yksityiskohtaisesti toimintojen järjestämistapoja. 6.1 Ajanvarausvastaanotto Ajanvarausvastaanotto kattaa ennakolta suunnitellun avohoidossa tapahtuvan tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoiminnan. Lähipalveluna järjestetään terveyskeskusten omalääkäreiden ja -hoitajien vastaanotto, perheneuvolatoiminta (ks. luku 7.1), mielenterveys- ja päihdevastaanotot (ks. luku 7.3) sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Myös hammashuolto ja erilaiset terapiapalvelut tuotetaan lähi- tai seudullisina palveluina. Keskussairaalassa toimivat vaativan erikoissairaanhoidon poliklinikat. Kaikki ajanvarausvastaanotot toimivat advanced access periaatteella. Periaatetta selostetaan tarkemmin liitteessä 2. Lääkäreiden, hoitajien ja terveydenhoitajien välistä työnjakoa tarkistetaan ja lääkärit keskittyvät vaativimpien potilaiden hoitoon. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen on keskeinen laatutavoite. Palvelua täydentää sairaanhoitajan hoitama puhelinneuvonta, joka myös vastaa hoidon tarpeen arvioinnista ja itsehoidon tukemisesta. 6.2 Toimenpiteet Toimenpiteisiin kuuluvat kaikki ennakolta suunnitellut toimenpiteet, hoidot ja diagnostiset tutkimustoimenpiteet terveyskeskuksissa ja keskussairaalassa. Yhteistä tälle toiminnolle on se, että tarve kyetään ennakoimaan ja tuotanto suunnittelemaan ennakolta. Toimenpideyksiköistä varataan kapasiteettia myös päivystystoiminnan aiheuttamaa kysyntää varten. Toimenpiteitä tuottavien yksiköiden toimintalogiikka, -logistiikka ja ohjausjärjestelmä muistuttavat läheisesti teollista tuotantoprosessia. 17

18 Asiantuntijaehdotus Pääosa elektiivisestä leikkaus- ja hoitotoiminnasta tapahtuu keskitetysti keskussairaalassa. Pienoperaatioita ja diagnostisia tutkimuksia tehdään myös seudullisissa terveyskeskuksissa. 6.3 Laboratoriodiagnostiikka Laboratoriodiagnostiikka käsittää näytteiden oton, käsittelyn, analysoinnin ja tulosten välittämisen. Muu diagnostinen tutkimustoiminta on toimenpideluontoista. Näytteenottopisteitä on terveyskeskuksissa ja keskussairaalassa. Laboratorio sijaitsee keskussairaalassa. 6.4 Kotona annettava palvelu Kotona annettaviin terveydenhuollon ammattihenkilön tai terveyskeskuksen muun työntekijän toteuttamiin palveluihin kuuluvat hoito- ja kuntoutustoimenpiteet, hoiva ja kotipalvelut. Tavoitteena on tukea potilaan selviytymistä kotona ja välttää laitoshoitoa. Palvelujen tuotannosta vastaa terveyskeskus. 6.5 Ensihoito- ja päivystys Päivystystoimintaa erottaa muusta toiminnasta se, että kiireellisen hoidon tarvetta varten ylläpidetään tietty valmius- ja palvelutaso palvelujen toteutuneesta kysynnästä riippumatta. Päivystyspalveluiden tarve ja sen vaihtelu ovat kuitenkin arvioitavissa ja ennakoitavissa. Yksinkertaisten päivystyspalvelujen kysyntä riippuu myös siitä, miten hyvin vastaanotot toimivat. Myös toimenpideyksiköt ja diagnostiikkatoiminta ylläpitävät päivystysvalmiutta. Ehdotamme, että alueen päivystys ja siihen läheisesti liittyvä ensihoito suunnitellaan ja järjestetään yhteisenä, keskitetysti koordinoituna palveluna. Tarkempi ehdotuksemme on liitteessä Akuuttisairaalat Akuuttia ja välimuotoista sairaalahoitoa antavat sekä terveyskeskusten että keskussairaalan vuodeosastot. Akuuttihoito tarkoittaa tässä lyhyttä, korjaavaa tai kuntouttavaa hoitojaksoa äkillisen sairauden vuoksi tai leikkaushoidosta toivuttaessa, pitkäaikaisen sairauden pahentuessa tai vanhuksen tilan heikentyessä. Tavoitteena on hoidon tarvitsijan mahdollisimman pikainen paluu entiseen asumismuotoonsa. Välimuotoista sairaalahoitoa edustavat esimerkiksi kuntoutusjaksot leikkaushoidon tai toimintakykyä heikentäneen sairauden toipumisvaiheessa. Viimeksi mainittuja kuntoutusjaksoja järjestetään ainoastaan terveyskeskusten vuodeosastoilla. 18

19 Elonheimo, Brommels, Kekomäki 6.7 Asumispalvelut Asumispalvelut on suunnattu jokapäiväistä valvontaa tai hoitoa vaativille vanhuksille, pitkäaikaisesti sairaille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveyspotilaille. Erilaiset asumispalvelumuodot ovat jatkumo kodinomaisesta valvotusta asumisesta pitkäaikaishoitoon. Ne suunnitellaan asiakkaiden tuen ja valvonnan tarpeen mukaan. Tarkoitus on, että asiakas voi olla erilaisin tukikeinoin mahdollisimman kevyessä ja samalla kodinomaisessa hoitomuodossa. Vasta hyvin huonokuntoiset ja jatkuvaa valvontaa ja hoitoa tarvitsevat asiakkaat hoidetaan pysyvässä laitoshoidossa. Kaikista asumispalveluista, niiden tarpeen määrityksestä, tasomäärityksestä ja mitoituksista vastaa seudullinen terveyskeskus yhdessä sosiaalitoimen kanssa. Tasomääritysten ja mitoitusten tulee kuitenkin olla samanlaiset koko alueella. Asumispalveluja järjestetään lähipalveluina jokaisessa kunnassa. Tarvittaessa ylläpidetään myös seudullisia asumispalveluja. Huomautettakoon, että laskemme asumispalveluihin myös pitkäaikaisen laitoshoidon, joka on siis syytä eriyttää organisatorisesti terveyskeskusten akuuttisairaalatoiminnasta. Tarkempi selvitys eri asumispalvelumuodoista ja niiden mitoituksista on esitetty vanhusten palveluja käsittelevässä luvussa 7.5 sekä liitteessä Tukipalvelut Hoidon tukipalvelut tuotetaan keskitetysti, yhteisinä palveluina keskussairaalassa. Keskitetyn toiminnan etuja ovat yhtenäinen tarvikevalikoima, parempi logistiikka sekä paljousalennukset. Tukipalveluja ovat muun muassa: - Instrumenttihuolto - Materiaalihankinta ja keskusvarasto - Sairaala-apteekki - Tekninen huoltotoimi Tukipalvelut voidaan organisoida liikelaitokseksi tai ulkoistaa. 6.9 Työterveyshuolto Kansanterveyslain mukaan järjestettävä työterveyshuolto organisoidaan alueelliseksi toiminnaksi ja mahdollisesti liikelaitokseksi. Työterveyshuollossa tuotetaan vain työterveyslain mukaisia palveluja. Tällöin ei synny päällekkäistä toimintaa terveyskeskusten kanssa. Osa palveluista järjestetään terveyskeskuksissa. Tältä osin ehdotuksemme mukailee tekeillä olevaa Päijät-Hämeen työterveyshuollon yhdistämistä koskevaa ehdotusta. 19

20 6.10 Ympäristöterveydenhuolto Asiantuntijaehdotus Ympäristöterveydenhuollon alaisuuteen kuuluu tavanomaisesta terveydenhuollon toiminnasta poikkeavia palveluja, mm. terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, osa kemikaalivalvonnasta, tuoteturvallisuusvalvonta, eläinsuojeluvalvonta ja tupakkalain valvonta. Myös kunnan eläinlääkintä saattaa kuulua ympäristöterveydenhuollon alaisuuteen. Terveyskeskuksen kanssa ympäristöterveydenhuollolla on yhteistä lähinnä ruokamyrkytysepidemioiden selvittely (ruokamyrkytystyöryhmä). Pitkälle erikoistunut toiminta hyötyy siitä, että palvelut tuotetaan keskitetysti esimerkiksi liikelaitoksena Hallinto Integroidun alueellisen hoitojärjestelmän hallintoa ja hallintopalveluja olemme käsitelleet Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon omistajaohjauksen kehittämistä, toiminnan organisointia ja palvelujen rahoitusta koskevassa asiantuntijaehdotuksessa (luvut 3-4). Esitämme, että hallintopalvelut määritellään ns. konsernipalveluiksi ja ylläpidetään keskitetysti. Toiminnan kannalta tärkeitä hallintopalveluja ovat mm. tiedotus, koulutus, tutkimus ja kehittäminen, laadunhallinta, henkilöstöpolitiikka ja rekrytointi sekä yhtenäisten alueellisten tietojärjestelmien ylläpito. 20

HEALTH SERVICES MANAGEMENT OY. Outi Elonheimo, Mats Brommels 25.09.2006

HEALTH SERVICES MANAGEMENT OY. Outi Elonheimo, Mats Brommels 25.09.2006 HEALTH SERVICES MANAGEMENT OY Outi Elonheimo, Mats Brommels 25.09.2006 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI: PALVELULINJAT JA KOKONAISUUDET SUUNNITTELUN JA SEURANNAN VÄLINEINÄ Sosiaali- ja terveyspiirin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Mistä on kysymys Uusi kunta avaa entistä parempia mahdollisuuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimi Potilasasiamiespalvelut 26.1.2011

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimi Potilasasiamiespalvelut 26.1.2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite Potilasasiamiespalvelut 26..2 (8) POTILASASIAMIESTOIMINTA 2 Kuvio : Yhteydenottojen lukumäärä (yhteydenottoja yhteensä 76, v. 29 yhteydenottoja 5) 255 29 2 5 77 2 Terveyden-

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 Selvitysmiesten työalueet A) Päivystystoiminnan järjestäminen B) Alueellinen vuodeosasto/sairaansijakapasiteetti,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT 2015 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT Sisällysluettelo Erikoissairaanhoito... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Ympäristöterveydenhuolto... 2 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 2 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-koulutus 30.9.2010 30.9.2010 Sanna-Mari Saukkonen 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä

Lisätiedot

Erikoissairaanhoito osana uudistuvaa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Erikoissairaanhoito osana uudistuvaa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa Erikoissairaanhoito osana uudistuvaa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa Peurunka Areena 16.8.2013 Juha Kinnunen, sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Niukkuus ongelman vuoksi nykyisellä tavalla

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee

Lisätiedot