HEALTH SERVICES MANAGEMENT OY. Outi Elonheimo, Mats Brommels

Transkriptio

1 HEALTH SERVICES MANAGEMENT OY Outi Elonheimo, Mats Brommels PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI: PALVELULINJAT JA KOKONAISUUDET SUUNNITTELUN JA SEURANNAN VÄLINEINÄ Sosiaali- ja terveyspiirin toimeenpanoa koskevassa suunnitelmassa todetaan, että toiminnan uudenlaisen järjestämisen kannalta keskeisiä ovat potilas- ja asiakasryhmät, joiden mukaiset palvelukokonaisuudet tuotetaan eri toimintayksiköissä. Edelleen korostetaan, että voimavarojen ohjauksessa ja hallinnassa keskeisenä ovat sosiaali- ja terveystoimen poikkihallinnolliset palveluketjut eivätkä yksittäiset toimintayksiköt. Sosiaali- ja terveyspiirin toimintamalliksi on valittu asiakaskeskeinen alueellinen ja yhtenäinen palvelujärjestelmä. Se nojautuu paitsi asiakas- ja potilaskeskeisyyteen myös läheisyyden periaatteeseen. Kaikki palvelut, jotka ovat toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista järjestää kansalaisten lähiympäristössä, toteutetaan lähipalveluina. Vain ne toiminnot, jotka on taloudellisista syistä keskitettävä tai joiden kohdalla hyvän hoitotuloksen ja palvelun laadun turvaaminen vaatii erityisosaamista tai suurta toimintavolyymiä, toteutetaan yhteisinä palveluina yhdessä toimipisteessä. Asiakaskeskeinen palvelu nojautuu neljään periaatteeseen: asiakkaiden tai potilaiden ryhmittämiseen samankaltaisten ongelmien ja tarvittavien toimenpiteiden perusteella, palvelujen viemiseen lähelle asiakkaita ja potilaita, toimintakäytäntöjen yksinkertaistamiseen ( virtaviivaistamiseen ) ja moniammatillisten asiantuntijaryhmien hyödyntämiseen (Moffit ym. 1993). Hoidon jatkuvuuden turvaaminen edellyttää usein yksittäisiltä ammattihenkilöiltä osaamiskirjon laajentamista sekä työnjaon muuttamista ja sitä tukevaa täydennyskoulutusta (Myers 1998). Keskeinen tavoite on myös mahdollistaa potilaiden aktiivinen osallistuminen hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan panostamalla potilasohjaukseen ja antamalla heille mahdollisuus hyödyntää hoitoyksiköiden tietojärjestelmiä (Blank ym. 1995). Asiakas- ja potilaskeskeinen toiminta järjestetään käytännössä luomalla tuotelinjoja (product or service lines) (Parker ym. 2001, Hoff 2004). Lähtökohtana on asiakkaiden ja potilaiden ryhmitys samankaltaisten ongelmien ja palvelujen tarpeen mukaan. Ongelmien ratkaisuun käytetään kussakin asiakas- ja potilasryhmissä samoja toimenpiteitä tai palveluja. Nämä hoito- tai toimintaohjelmat perustuvat tieteelliseen näyttöön, esimerkiksi Käypä hoito - suosituksiin, tai yhteisesti muodostettuun käsitykseen yleisesti hyväksytystä ammattikäytännöstä. Tuotelinjaan kuuluvat ongelman selvittäminen ja luokitus, hoito tai muu palvelu, ohjaus muun palvelun piiriin sekä seuranta. Tuotelinjan kuvaukseen sisältyvät myös eri toiminnoista vastaavien ammattihenkilöiden panokset ja heidän keskinäinen työnjakonsa sekä missä toimintayksikössä yksittäiset palvelut annetaan. Myös mahdollisten ulkopuolisten yhteistyökumppanien panokset voidaan määritellä. Tuotelinjan mukainen toiminnan ohjaus kytkee toisiinsa ammatillisen päätöksenteon ja voimavarojen hallinnan. Näyttöön perustuva hoitosuositus tai hyväksytty ammattikäytäntö ohjaa ammatillista päätöksentekoa. Ilmaistessaan toimintakäytännön ja sen mukaiset toimen-

2 2 piteet se myös määrittelee tarvittavat ammattihenkilöiden panokset. Kullekin asiakas- ja potilasryhmälle toimintakäytäntö on samalla standardi, joka toteutuu useimpien asiakkaiden tai potilaiden hoidossa. On korostettava, että standardin mukainen tuotelinja on toiminnan suunnittelun ja seurannan väline. Sen avulla voidaan ennakoida suurimpien asiakas- ja potilasryhmien tavanomainen palvelujen ja voimavarojen tarve. Yksittäiset asiakkaat ja potilaat hoidetaan luonnollisesti ottaen huomioon yksilölliset tarpeet ja toteuttamalla palvelu ja hoito niiden mukaisesti. Sovittu toimintakäytäntö ja toteutuneen palvelutoiminnan seuranta mahdollistaa suunnittelusta toiminnasta tapahtuvien poikkeamien havaitsemisen sekä ovatko perusteltavia niiden paikkansapitävyyden arvioinnin. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä on sovittu seuraavien käsitteiden ja termien käytöstä: Palvelu- ja hoitoketjulla tarkoitetaan yksittäisen asiakas- ja potilasryhmän sovitun toimintakäytännön mukaiset palvelut ja kuvaus siitä, ketkä ammattiryhmät ja toimenpiteet palveluista vastaavat. Termin vastine terveydenhuollossa, jossa toimintamallia on sovellettu pidempään, on oire- tai diagnoosikohtainen (näyttöön perustuvan hoito-ohjelman mukainen) hoitoketju. Asiakas- tai potilasryhmät muodostetaan siten, että toimintakäytännön kuvaus (hoito-ohjelma) voi toimia ohjenuorana ammattihenkilöille. Toiminnan suunnittelussa ja seurannassa asiakas- ja potilasryhmien lukumäärän on oltava rajallinen, jotta järjestelmä olisi hallittavissa. Tästä edellistä karkeammasta ryhmityksestä käytetään termiä palvelukokonaisuus. Sen kuvaukseen sisältyy myös asiakas- ja potilasryhmä, sen tarvitsemat palvelut ja sopimus vastuun- ja työnjaosta. Palvelukokonaisuudet muodostetaan siten, että ne erittelevät yleiset ongelmat ja palvelujen tarpeet ja että ne kattavat noin 80 % toiminnasta. Palvelukokonaisuuksien suunnittelu tapahtuu sosiaali- ja terveyspiirin toimintayksiköiden edustajista muodostetussa seitsemässä työryhmissä. Kunkin työryhmän vastuualue muodostaa palvelulinjan. Palvelulinjat on määritelty siten, että ne ilmaisevat sosiaali- ja terveyspiirin tavoitteen muodostaa sosiaali- ja terveystoimen poikkihallinnollisia palveluketjuja ja vahvistaa toiminnallista ohjausta taloudellisen ohjauksen rinnalla. Palvelulinjat muodostuvat karkealla tasolla samoja palveluja käyttävistä asiakas- ja potilasryhmistä. Palvelulinjoille nimetään vastuuhenkilöt. Palvelulinjat Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin palvelulinjat ovat: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Aikuisten sairaanhoitopalvelut Vanhusten palvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Erityisryhmien palvelut Ympäristöterveyspalvelut

3 3 Palvelukokonaisuudet Palvelulinjoittain asetettujen työryhmien tehtävänä on suunnitella palvelulinjaan kuuluvien asiakas- ja potilasryhmien palvelukokonaisuudet tavoitteena taata saumaton palvelu. Lähtökohtana on asiakas- ja potilasryhmän palvelujen tarve, (näyttöön perustuvat) hoitoohjelmat tai yhteisesti muodostettu käsitys yleisesti hyväksytystä hoitokäytännöstä tai hyvästä ammattikäytännöstä. Palvelukokonaisuudesta ilmenee asiakkaan tai potilaan ongelman selvittämiseen ja määrittelyyn, hoitoon, hoivaan, kuntoutukseen ja muihin palveluihin osallistuvien ammattihenkilöiden tehtävät, työnjako, yhteistyö ja tarvittavat voimavarat sekä se, missä toimintayksikössä yksittäiset palvelut annetaan. Määritellään myös ulkopuolisilta tuottajilta hankittavat palvelut. Tehtäväkuvausten perusteella arvioidaan myös voimavarojen tarve (ennen kaikkea henkilöstön tarve). Lisäksi sovitaan palvelun ja hoidon toteutumisen sekä tulosten, laadun ja voimavarojen käytön seurantaan käytettävät mittarit. Kullekin palvelukokonaisuudelle nimetään vastuuhenkilö, joka tukee toimintayksiköitä palvelukokonaisuuden mukaisen toimintakäytännön käyttöönotossa sekä sen seurannassa. Soveltuvin osin sovitaan kullekin potilas- tai asiakasryhmälle kuka tai ketkä vastaavat - sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisystä - seulonnasta ja varhaisesta puuttumisesta - ongelmien selvittämisestä ja määrittelystä tai tutkimuksesta ja diagnostiikasta - hoidon ja palvelujen tarpeen määrityksestä ja suunnittelusta - hoidon ja palvelujen antamisesta - etuuksien ja tuen järjestämisestä - seurannasta ja jatkohoidosta. Suunniteltavissa palveluketjuissa tulee erityisesti nivoa ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen osaksi perinteistä hoito- ja palvelutoimintaa. Kunkin toimintayksikön tehtävänä on varmistaa, että palvelukokonaisuuden saumaton ketju ei katkea, että sen toiminta omalta osaltaan toteuttaa kyseisen palvelukokonaisuuden potilaiden ja asiakkaiden osalle sovitut palvelut. Allaolevassa taulukossa on kuvattu somaattisen sairauden palvelukokonaisuuden mukainen esimerkki. Esimerkin tarkoitus on kuvata palvelukokonaisuuksien toiminnan suunnittelun tavoitetasoa ja työnjaon suunnittelua. Taulukossa on puutteellinen muiden kuin terveydenhuollon toimijoiden ja tehtävien osalta. (Lähde: Elonheimo O, Brommels M, Kekomäki M. Asiantuntijaehdotus. Päijät-Hämeen terveydenhuoltopiirin palvelujen järjestäminen ).

4 4 Taulukko 1. Esimerkki somaattisille potilasryhmille laadittavasta palvelukokonaisuuden perusrungosta. Potilasryhmille laadittavat palvelukokonaisuudet: perusrunko Tutkimus- tai hoitotoimenpide Lähipalvelut Seudulliset palvelut Yhteiset palvelut Mahdolliset muut palvelujentuottajat Potilaiden hoitovastuu on aina lähipalveluissa (omalääkäri-omahoitaja työparilla tai neuvolassa), seudulliset ja yhteiset palvelut tuottavat täsmäkonsultaatiota, josta potilas palaa jatkohoitoon hoitavaan yksikköön / hoitavalle lääkärille. Ennaltaehkäisy Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon toiminnat Koordinaatio th-piirissä Potilasjärjstöt ja muut yhteistyökumppanit Sairauksien ehkäisy kaikkien potilaskontaktien yhteydessä Seulonta Seulonta ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa Joukkoseulontojen järjestäminen Toisinaan muita seulontapalvelujen tuottajia Seulonta omalääkärin ja -hoitajan vastaanotolla Tutkimukset ja diagnostiikka Hoidonmääritys ja hoito Diagnostiikka pääsääntöisesti omalääkärin vastaanotolla Hoitoketjujen rajoissa joidenkin Tähystystutkimuksia sekä sairauksien tutkimuksista ja natiiviröntgenkuvia tehdään diagnostiikasta huolehtii omahoitaja seudullisessa vastaanotollaan (esim. terveyskeskusyksikössä. helppohoitoiset infektiot). Tarvittaessa hoitaja konsultoi omalääkäriä. Hoidonmääritys pääsääntöisesti omalääkärin vastaanotolla Tarvittaessa Poikkeuksellisissa tapauksissa erikoislääkärikonsultaatio (omassa potilas lähetetään terveyskeskuksessa) keskussairaalan erikoispoliklinikalle tutkimuksiin ja hoidonmääritykseen Tarvittaessa erikoislääkärikonsultaatio (omassa terveyskeskuksessa) Hoitoketjujen rajoissa joidenkin sairauksien hoidonmäärityksestä ja hoidosta huolehtii omahoitaja vastaanotollaan (esim. helppohoitoiset infektiot). Tarvittaessa hoitaja konsultoi omalääkäriä. Hoito annetaan pääsääntöisesti Erityistä perehtyneisyyttä vaativien omalääkärin ja omahoitajan pitkäaikaissairauksien hoidot antaa vastaanotoilla. terveyskeskuksen pitkäaikaissairauksien poliklinikan erikoissairaanhoitaja (omassa terveyskeskuksessa). Hän konsultoi tarvittaessa omalääkäriä tai erikoislääkäriä. Hoitopalveluja antavat myös muut terveyskeskuksen lähipalveluyksiköt: lääkinnällinen kuntoutus, hammashuolto, mielenterveys- ja päihdevastaanotto ja erilaiset terapeutit. Tarvittaessa erikoislääkärikonsultaatio potilaan hoidosta (omassa terveyskeskuksessa). Tällöinkin omalääkäri toimii hoitavana lääkärinä. Diagnostisia tutkimuksia tuottaa yhteinen laboratorio sekä radiologinen yksikkö. Poikkeuksellisissa tapauksissa potilas lähetetään keskussairaalan erikoispoliklinikalle hoidonmääritykseen Erityisosaamista, erityisiä hoitolaitteita tai operatiivista hoitoa vaativissa sairauksissa potilas lähetetään keskussairaalan erikoispoliklinikalle hoitoon tai konsultaatioon. Tällöin hoitovastuu siirretään mahdolisimman nopeasti takaisin potilaan lähipaveluihin omalääkärille tai seudun vuodeosastolle. Yksityiset hoitolaitoket (esim. fysioterapia tai yksityiset työterveyshuollot) voivat osallistua potilaiden hoitoon. Etuudet ja tuki Tarvittavien todistusten kirjoittaminen omalääkärin ja -hoitajan vastaanotolla Apuvälineiden ja muutostöiden tarpeen arviointa fysioterapian läipalveluna. Sairaalahoitoa vaativissa Erityisosaamista vaativissa tapauksissa (yleislääkäritasoinen sairauksissa potilas voidaan sairaanhoito ja perustason lähettää keskussairaalan erikoissairaanhoito) hoito tapahtuu erikoisvuodeosastolle hoitoon. seudun vuodeosastolla. Hoidosta Tällöin hoitovastuu siirretään vastaa yleislääkäri, tarvittaessa mahdolisimman nopeasti takaisin osastolla konsultoi erikoislääkäri. potilaan lähipaveluihin omalääkärille tai seudun vuodeosastolle. Vuodeosastolla hoidettujen potilaiden todistukset kirjoittaa vuodeosastolla hoitanut lääkäri Mikäli erikoislääkärikonsultti on hoitava lääkäri, hän kirjoittaa todistukset Mikäli erikoispoliklinikka vastaa hoidosta, todistukset kirjoitetaan siellä Potilas- ja sosiaaliasiamies autaa hoitovirhetapausten korvaushakemuksissa Sosiaalitoimelta saatavat avut ja tuet järjestettään yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen kanssa Potilasjärjestöt antavat informaatiota etuuksista Sosiaali- ja terveyspiirin palvelukokonaisuuksiksi on alustavasti suunniteltu seuraavat 35 ryhmää: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (5 kpl): Yleisiä lapsiperhepalveluja tarvitsevat perheet Vammaiset ja sairaanhoitopalveluita tarvitsevat lapset ja nuoret Erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet Isyys-, huolto- elatus- ja adoptioasioissa apua tarvitsevat perheet

5 5 Oppilashuoltoa tarvitsevat koululaiset ja opiskelijat Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa halutaan korostaa perheen ja sen hyvinvoinnin merkitystä lapsen ja nuoren kasvulle. Tavoitteena on tukea odottavien äitien, syntyvien lapsien, kouluikäisten lasten, nuorten ja vanhempien hyvinvointia terveysriskien ja psykososiaalisten ongelmien vähentämiseksi. Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen ongelmiin puuttumisen takaamiseksi erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelut toteutetaan asiakkaita lähinnä, oman kunnan neuvoloissa ja sosiaalipalveluissa. Muita palvelulinjoista poiketen myös lasten ja nuorten sairauksien hoito suunnitellaan tässä palvelulinjassa, osana tarvittavia erityispalveluja. Oheinen kuva valottaa palvelukokonaisuuksien monitahoisuuttaa ja eri toimintayksiköiden ja ammattilaisten antamien palvelujen verkostoa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestämisessä. Sosiaalitoimen palvelujen tuottajien osuuksia tulee tähän esimerkkikuvaan myöhemmässä tarkastelussa kuitenkin lisää. Konsultaatio / tieto kulkee Potilas siirtyy Työntekijä siirtyy Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kulku Lähipalvelut Seudulliset palvelut Yhteiset palvelut Lapsiperheiden neuvola Neuvolalääkärin (pediatria, lastenneurologia) konsultaatiot jalkautuvat Vaativan esh:n poliklinikat Omalääkärin konsultaatio Raskaudenseuranta-UÄ Vaativan esh:n osastot Lääkinnällinen kuntoutus Äitiyspoliklinikka Kouluth:n lääkärin konsultaatio Synnytysosasto Kouluterveydenhuolto Kasvatus- ja perheneuvola Oppilashuoltoryhmä Lastensuojelu Lasten päivähoidon erityistyö Kuva 1: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Aikuisten sairaanhoitopalvelut (14 kpl): Sydän- ja verenkiertoelinpotilaat Aivoverenkiertohäiriöpotilaat Diabeetikot Tuki- ja liikuntaelinvaivoja sairastavat

6 6 Syöpäsairaat Infektiopotilaat Vamma- ja myrkytyspotilaat Vatsavaivoja sairastavat Suun terveydenhoitoa tarvitsevat Ihosairauksia, keuhkosairauksia ja allergioita sairastavat Korva-, nenä- ja kurkkutauteja sairastavat Silmäsairauksia sairastavat Gynekologisia ja urologisia sairauksia sairastavat Muut neurologisia sairauksia sairastavat Aikuisten sairaanhoitopalveluihin kuuluvat lähes kaikki somaattisten sairauksien hoitamiseksi suunniteltavat palvelukokonaisuudet. Nämä käsittävät myös muutamien muiden palvelulinjojen (esim. vanhusten palvelut, vammaispalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut) asiakkaiden somaattisten sairauksien hoidon. Allaoleva kaavio kuvaa somaattisten sairauksien hoitoon osallistuvien yksiköiden karkean työnjaon. Konsultaatio / tieto kulkee Potilas siirtyy Työntekijä siirtyy Aikuisten sairaanhoitopalvelujen kulku Lähipalvelut Seudulliset palvelut Yhteiset palvelut Omahoitajan vastaanotto Pitkäaikaissairauksien poliklinikat (erikoishoitajat) Vaativan erikoissairaanhoidon poliklinikat Omalääkärin vastaanotto Erikoislääkäreiden polikliiniset konsultaatiot V. esh:n leikkaustoiminta Lääkinnällinen kuntoutus Vuodeosasto Perustason erikoissairaanhoito Perustason terveydenhoito Lääkinnällinen kuntoutus V. esh:n vuodeosastot Kuva 2: Aikuisten sairaanhoitopalvelut Vanhusten palvelut (3 kpl): Muistihäiriöiset vanhukset Laitosasumiseen liittyviä palveluita tarvitsevat vanhukset Kotona asumisen ja toimintakyvyn tukemista tarvitsevat vanhukset

7 7 Vanhustenhuolto käsittää monentasoisia tukipalveluja elämän loppuvuosien tukemiseksi. Tarkoituksena on, että vanhus erilaisin tukikeinoin voi olla mahdollisimman kevyessä ja kodinomaisessa hoitomuodossa. Vasta hyvin huonokuntoiset ja jatkuvaa valvontaa ja hoitoa tarvitsevat vanhukset hoidetaan pysyvässä laitoshoidossa. Vanhusten palvelut tuotetaan lähipalveluina omassa kunnassa. Ne käsittävät kotona asumista tukevia palveluja, erilaisia palveluasumisen muotoja sekä laitoshoidon. Muistihäiriöisille vanhuksille järjestetään erityispalveluja. Vanhusten tarvitsema sairauksien johdosta annettava hoito ja kuntoutus suunnitellaan osana aikuisten sairaanhoitopalveluja. Niiden tavoitteena on, että vanhus pystyisi sairautensa jälkeen palaamaan aiempaan asumismuotoonsa. Alla oleva kuva on esimerkki vanhusten palvelujen palvelukokonaisuuden toimijaverkostosta. Sosiaalitoimen palveluntuottajia voidaan verkostoon joutua jäljempänä lisäämään. Konsultaatio / tieto kulkee Potilas siirtyy Työntekijä siirtyy Vanhusten palvelujen kulku Lähipalvelut Seudulliset palvelut Yhteiset palvelut Omalääkärin ja Omahoitajan vastaanotto Erikoisl ääkärin konsultaatio (geriatri) Vaativan esh:n vuodeosastot Vuodeosasto Kotihoito Yöpartio ja turvapuhelin Päivätoimintakeskukset Palveluasuminen Laitosasuminen Dementiahoitokoti Dementiaosaamiskeskus Kuva 3: Vanhusten palvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut (3 kpl): Erilaisten päihteiden käyttäjät Mielenterveysongelmaiset Monidiagnoosipotilaat Päihde- ja mielenterveyspalvelut muodostavat yhteisen palvelulinjan, koska niitä tarvitsevat ihmiset ovat usein moniongelmaisia ja he hyötyvät samanaikaisesti annettavista lääketieteellisistä asiantuntijapalveluista, sairaanhoidosta ja sosiaalitoimen tukimuodoista. He ovat riippu-

8 8 vaisia lähiyhteisöstään ja monipuolisesta psykososiaalisesta tuesta. Palvelut on sen vuoksi ensisijaisesti järjestettävä lähipalveluina. Erityisesti päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoidossa korostuu oman terveyskeskusten työntekijöiden vastuu potilaan hoidosta, johon tiiviissä yhteistyössä osallistuvat myös mielenterveystyön ja päihdehoitoyksikköjen asiantuntijat sekä sosiaalityöntekijät. Alla oleva kuva osoittaa millaisen verkoston päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitoon osallistuvat toimijat muodostavat. Kuvaan tulee vielä lisätä mm. sosiaalitoimen tukipalveluja antavat yksiköt. Konsultaatio / tieto kulkee Potilas siirtyy Työntekijä siirtyy Päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoito Lähipalvelut Seudulliset palvelut Yhteiset palvelut Omal ääkärin ja omahoitajan vastaanotto Psykiatrian poliklinikka psykiatri - ja psykogeriatrikonsultit Psykiatrian vuodeosastot Mielenterveys - ja päihdevastaanotto Vuodeosasto Päihdety öntekij än konsultaatio Psykiatrin ja psykogeriatrin konsultaatio Kuntoutusohjaus Päivä- ja työtoimintakeskukset Asumispalvelut Kuva 4: Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut (2 kpl): Kehitysvammaiset ihmiset Muut vammaiset ihmiset Vammaispalvelujen palvelukokonaisuuksissa suunnitellaan erityisesti vammaisille henkilöille annettavat erityispalvelut. Heidän somaattisten sairauksiensa hoito suunnitellaan normaaliin tapaan osana lasten tai aikuisten sairaanhoitoa. Erityisryhmien palvelut (4 kpl): Toimeentulon tukemista tarvitsevat henkilöt Maahanmuuttajat Työllistymiseen liittyviä toimenpiteitä tarvitsevat Muut erityistä hoitoa ja palvelua tarvitsevat henkilöt Erityisryhmien palvelukokonaisuudet koostuvat erilaisista, lähinnä sosiaalitoimea koskevista asiakasryhmistä, joilla on muista poikkeavaa erityistä tuen tarvetta. Heidänkin palvelunsa on

9 9 syytä suunnitella samankaltaisiksi koko sosiaali- ja terveyspiirin alueella, joskin palvelujen toteuttaminen tapahtuu luonnollisesti ottaen huomioon paikallisia tarpeita ja olosuhteita. Ympäristöterveyspalvelut (4 kpl): Elintarvikkeiden turvallisuus Asumisterveys Tuoteturvallisuus Ympäristön tilan terveysvalvonta Ympäristöterveyspalvelut palvelulinja huolehtii koko alueen ympäristöterveyteen liittyvien palvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta yhtenä kokonaisuutena. Palvelulinja poikkeaa muista siinä, että palvelukokonaisuudet harvoin ovat poikkisuuntaisia eli useiden eri toimijoiden panoksesta syntyviä. Kirjallisuus Blank AE, Horowitz S, Matza D. Quality with a human face? The Samuels Planetree model hospital unit. Jt Comm J Qual Improv 1995;6: Braithwaite J. Organizational change, patient-focused care: an Australian perspective. Health Serv Manage Res 1995;8: Elonheimo O, Brommels M, Kekomäki M. Asiantuntijaehdotus. Päijät-Hämeen terveydenhuoltopiirin palvelujen järjestäminen Julkaisut. Moffit GK, Daly PB, Tracey L, Galloway M, Tinstman TC. Patient-focused care: key principles to restructuring. Hosp Health Serv Adm 1993;38: Hoff TJ. Early-stage success in service line implementation. Health Care Manage Rev 2004;29: Myers SM. Patient-focused care: what managers should know. Nurs Econ 1998;16: Parker VA, Charns MP, Young GJ. Clinical service lines in integrated delivery systems: an initial framework and exploration. J Healthc Manag 2001;46: