Perusturva Grundtrygghet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusturva Grundtrygghet"

Transkriptio

1 Perusturva Grundtrygghet 3/12 lokakuu oktober

2 Sisältö Perusturva/ Grundtrygghet 3/2012 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Jaana Viemerö Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kannen kuva Futureimagebank Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Tilaukset ja osoitteenmuutokset Perusturva-tiedote jaetaan jokaiseen kuntaan, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin ja eräille muille alan toimijoille maksutta. Seuraava tiedote Ilmestyy joulukuussa Pääkirjoitus: Rakenteet vievät huomiota sisällöstä 3 Ledare: Strukturerna skymmer innehållet 4 Ajankohtaista 5 Palveluasumisen opas on julkaistu 5 Kaste-hankkeiden hakuohjeet on päivitetty 5 Verkkolaskutuksen edistäminen kunnissa 6 Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien tekemät ilmoitukset 7 Uusia työntekijöitä 8 Hyvinvointikompassi osoittaa alueiden hyvinvoinnin tilan 9 Palveluasumisen markkinat kasvavat ja keskittyvät 9 ARAn ohjeistus erityisryhmien investointiavustuksista 10 Tutkimus tilaaja tuottaja -mallista sosiaali- ja terveyspalveluissa 14 Ravitsemuksella hyvinvointia opas kuntapäättäjälle 14 Sisäisen turvallisuuden kolmas ohjelma: Turvallisempi huominen 15 Lainsäädäntö 16 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen 16 Vanhuspalvelulain valmistelu 17 Talous 18 Valtion talousarvioehdotus heikentää kuntien taloutta entisestään 18 Koulutus 19 Vuoden 2013 CIF/CIPUSA vaihto-ohjelmat haettavina 19 Haku vuoden 2013 HOPE-vaihto-ohjelmaan on käynnissä 20 Komissiolta aloite epävirallisen oppimisen tunnustamisesta 20 Erityistarpeiset lapset ja vammaiset aikuiset väliinputoajia koulutusjärjestelmässä 21 Lapset ja nuoret 22 Koulun keskeyttäminen on usean eri riskitekijän summa 22 Nuorten työllisyys ja sosiaalinen osallisuus etusijalla EU:n nuorisoraportissa 23 Päivähoidon hallinto siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriöön 24 Vanhukset 24 Haastattelututkimus vanhusten perhehoidosta 24 Hoitajaresurssointi asiakkaan tarpeen mukaan totta vai tarua? 25 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 26 Vammaiset 27 THL:n kuntakysely kehitysvammaisten asumisesta ja palveluista 27 Väitöstutkimus vaikeavammaisten henkilöiden työllistämisestä 28 Vinkkejä vammaisneuvostotyöhön 28 Invalidiliiton toimijaverkosto 30 Uusia julkaisuja 31 Tilaisuuksia ja koulutusta 32 ISSN

3 Rakenteet vievät huomiota sisällöstä Kaikki maamme kunnat ovat mukana kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Osa on ollut mukana jo Paras- puitelain nojalla, kun kuntia velvoitettiin liittymään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Vähimmäisvaatimukseksi asetettiin noin asukkaan väestöpohja. Lakia täsmennettiin myöhemmin niin, että väestöpohjavaatimus ulotettiin koskemaan kaikkia sosiaalihuollon palveluja päivähoitoa lukuun ottamatta. Siirtymäaikaa myönnettiin vuoden 2015 alkuun saakka. Puitelain tuloksena syntyi yli 60 yhteistoiminta-aluetta, joiden muotoutuminen jatkuu edelleen. Osaa kunnista kunta- ja palvelurakenneuudistus alkoi koskettaa kunnallishallinnon rakenne -ryhmän julkaistua alkutalvesta 2012 raporttinsa ja kuntien vastattua niille esitettyihin kysymyksiin. Tarvetta muutokselle nähtiin, mutta yksimielisyyttä ei useillakaan alueilla saavutettu siitä, millainen kunta- ja palvelurakenne takaisi parhaiten alueen elinvoiman ja turvaisi palvelut. Kannan ottamista tulevaan kuntarakenteeseen pidettiin mahdottomana ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen perusratkaisut ovat tiedossa. Hallitus päätti kesäkuussa kuntauudistusta ohjaavista kriteereistä. Kuntaliitosselvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta. Jo yksikin kuntaliitostarvetta osoittavan kriteerin täyttyminen osoittaa kunnan liitostarpeen. Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle vaikka yksikään pääkriteeri ei osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta hallitus linjasi, että kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. Hallitus totesi kuitenkin, että tämä vähimmäisväestöpohja ei riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta pohtiva työryhmä jatkoi työtään hallituksen evästysten jälkeen. Työryhmän tuli valmistella uutta sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta niin, että kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet, sote-alueet, vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa. Erikoissairaanhoidon nykyisten viiden erityisvastuualueen, ervan, rooli tuli myös selvittää. Palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun tulee olla kunnalla. Muodostuvasta kuntarakenteesta riippuu, montako sote-aluetta tarvitaan. Työ ei ole edennyt odotetussa aikataulussa. Ilmassa on jo levottomuutta: esitys tulevaisuuden kuntarakennetta sääteleväksi rakennelaiksi on valmis, mutta se odottaa seurakseen kuntien lausuntokierrokselle sote-rakenteen perusteita. Lausunnon antamiseen on luvattu varata noin 10 viikkoa, jotta kunnat ehtisivät yhdessä naapureidensa kanssa muodostaa kuvaa tulevaisuudesta. Kun lehteä luetaan, tiedämme näistä paljon enemmän. Suurten rakenneuudistusten rinnalla on valmisteltu mittavia sisältölakien uudistuksia. Vanhuspalvelulain yhdestä osasta, henkilöstön määrästä ympärivuorokautisessa laitoshoidossa, keskusteltiin hyvin paljon. Vanhuspalvelulaissa on keskeistä laaja näkökulma hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseen. Tulossa on laki, joka painottaa kaivattua ehkäisevää toimintaa. Siitä ei valitettavasti juurikaan julkisuudessa keskusteltu. Myös toinen merkittävä lainvalmistelu etenee: esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi on lausuntokierroksella. Lakiesityksessä on vahvasti mukana hyvinvoinnin edistäminen, ihmisten oman toimintakyvyn ja yhteisöjen toiminnan tukeminen sekä sosiaalisten ongelmien syntymisen ehkäisy. Lakiesitys tähtää sosiaalihuollon ja sen erityispalvelujen sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyön vahvistamiseen. Lailla pyritään myös parantamaan sosiaalihuollon edellytyksiä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää muutoksia niin kuntarakenteessa, palvelurakenteessa kuin rahoituksen rakenteissakin. Tulevaisuutta tehdään vielä tällä valtuustokaudella, kun annetaan lausunto rakennelakiesityksestä ja sote-rakenteesta. Merkittävimmät ratkaisut tehdään kuitenkin lokakuun kunnallisvaaleissa valittavissa uusissa valtuustoissa. Vaaleilla on väliä. Erityisesti nyt. Tarja Myllärinen Perusturva 3/2012 3

4 Strukturerna skymmer innehållet Alla kommuner i Finland deltar i kommunreformen. En del var med redan i kommun- och servicestrukturreformen med stöd av ramlagen, när kommunerna förpliktades att ansluta sig till samarbetsområden för social-, hälso- och sjukvården. Som minimivillkor ställdes ett befolkningsunderlag på cirka invånare. Lagen preciserades senare så att kravet på befolkningsunderlag utsträcktes till att gälla alla socialvårdstjänster utom dagvården. En övergångtid beviljades till ingången av år Som ett resultat av ramlagen bildades över 60 samarbetsområden och processen pågår fortfarande. En del av kommunerna började beröras av kommun- och servicestrukturreformen när Kommunalförvaltningens strukturarbetsgrupp förvintern 2012 hade publicerat sin rapport efter att kommunerna hade besvarat de frågor som riktats till dem. Man såg ett behov av förändring men det var inte på många områden man nådde enighet om en hurdan kommun- och servicestruktur som bäst skulle garantera områdets livskraft och trygga servicen. Att ta ställning till den kommande kommunstrukturen ansågs omöjligt innan man känner till de grundläggande lösningarna för social-, hälso- och sjukvårdens servicestruktur. Regeringen beslutade i juni vilka kriterier som ska styra kommunreformen. Kriterierna som styr behovet av kommunsammanslagningsutredningar gäller befolkningsunderlag, arbetsplatssufficiens, pendling och samhällsstruktur samt ekonomi. Om ett enda av kriterierna för en kommunsammanslagning uppfylls visar det att kommunen är i behov av en sammanslagning. Även om inget av huvudkriterierna uppfylls kan en kommun emellertid inte ställa sig utanför en utredning om det annars inte kan uppnås någon funktionell helhet i området. Enligt regeringens riktlinjer ska kommunen i fråga om social- och hälsovården ha ett befolkningsunderlag på minst cirka invånare. Befolkningsunderlaget ger möjligheter till egen serviceproduktion, lättillgängliga tjänster och närservice. Regeringen konstaterade ändå att detta befolkningsunderlag inte räcker till för en integration av primärvården och den specialiserade sjukvården. Arbetsgruppen som dryftar servicestrukturen inom social- och hälsovården har fortsatt sitt arbete efter att ha fått råd av regeringen. Arbetsgruppen skulle bereda en ny social- och hälsovårdsstruktur där kommunerna eller social- och hälsovårdsområdena ansvarar för tillhandahållandet av tjänster i utvidgad omfattning på basnivå, inklusive en stor del av sjukhusvården. Den roll de fem nuvarande specialupptagningsområdena (erva) för den specialiserade sjukvården spelar skulle också utredas. Kommunen ska ansvara för tillhandahållandet och finansieringen av servicen. Den kommunstruktur som uppstår avgör hur många social- och hälsovårdsområden som behövs. Arbetet har inte framskridit enligt tidsplanen. Det ligger redan oro i luften: förslaget till en strukturlag som ska reglera framtidens kommunstruktur är klart men väntar på att grunderna för strukturen inom social- och hälsovården ska bli klara för remissbehandling i kommunerna. Man har lovat reservera cirka 10 veckor för utlåtandet för att kommunerna tillsammans med sina grannar ska hinna skapa sig en bild av farmtiden. När tidningen utkommit vet vi mycket mer om saken. Vid sidan av de stora strukturreformerna har omfattande revideringar av substanslagar beretts. Livliga diskussioner har förts om en del av äldreomsorgslagen, personalstyrkan i dygnetruntvård på institution. Centralt i äldreomsorgslagen är ett brett perspektiv på främjandet av hälsan och välfärden, funktionsförmågan och på att de äldre klarar sig på egen hand. I den kommande lagen betonas något man länge efterlyst, nämligen förebyggande verksamhet. Detta har tyvärr knappt diskuterats i offentligheten. Även en annan viktig lagberedning framskrider: ett förslag till ny socialvårdslag är på remiss. I lagförslaget poängteras välfärdsfrämjande, stödjande av människors funktionsförmåga, samfundsverksamhet och förebyggande av sociala problem. Lagförslaget är inriktat på att stärka samarbetet mellan dels socialvården och dess specialtjänster, dels socialvården och hälso- och sjukvården. Med lagen eftersträvas också bättre förutsättningar för socialvården att samarbeta med andra aktörer. För att man ska kunna möta framtida utmaningar krävs förändringar i kommunstrukturen, servicestrukturen och finansieringsstrukturerna. Framtiden byggs under den här fullmäktigeperioden när utlåtanden ges om förslaget till strukturlag och om strukturerna inom social- och hälsovården. De viktigaste avgörandena tas ändå i de nya fullmäktigeförsamlingar som väljs i kommunalvalet i oktober. Valet har betydelse. Särskilt nu. Tarja Myllärinen 4 Perusturva 3/2012

5 AJANKOHTAISTA Palveluasumisen opas on julkaistu Kuntaliitto julkaisi syyskuussa Kuntamarkkinoilla oppaan palveluasumisen järjestämisestä ja kilpailuttamisesta. Julkaisu käsittelee palveluasumisen strategioita, kilpailuttamista, hankintasopimuksen laadintaa ja sopimuskauden aikaista yhteistyötä, asiakkaan asemaa palveluasumisessa, palveluasumisen tuotteistamista ja edullisuusvertailua sekä tiloihin liittyviä erityiskysymyksiä. Julkaisussa on esimerkkejä palveluasumisen toteuttamisesta kunnissa. Julkaisu sisältää myös Kuntaliiton suositukset palveluasumisen järjestämiseen ja kilpailuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Kuntaliitto suosittaa muun muassa, että palveluasumisen strategisia linjauksia tarkasteltaisiin kunnissa kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikavälillä ja että palvelun käyttäjille varattaisiin mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluasumista koskeviin suunnitelmiin jo aikaisessa vaiheessa. Asiakkaan näkökulma tulee huomioida myös osana kilpailutusprosessia siten, että hankinnan kohteen määrittelyssä tulisi painottaa palveluasumisen laadun tosiasiallista vaikuttavuutta asiakkaisiin. Opas on tarkoitettu kuntien palveluasumisen ja hankintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta vastaaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille sekä yhteistyötahoille. Julkaisun nimi on Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen, tilausnumero Kuntaliiton verkkokaupasta voi tilata painettua julkaisua (30 e) sekä ladata verkkojulkaisun, www. kunnat.net > Tuotteet ja tietopankki > Verkkokauppa > Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen tai Julkaisun voi tilata myös p Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen -seminaari Kuntaliitto järjestää palveluasumisseminaarin Kuntatalolla. Lisätietoja seminaarista ja ilmoittautuminen osoitteessa etusivu. Eevaliisa Virnes, puh: Kaste-hankkeiden hakuohjeet on päivitetty Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustusten hakua ohjaava hankeopas on päivitetty. Opas sisältää ne periaatteet ja käytännöt, joita noudatetaan valtionavustuksen hakemisessa, myöntämisessä, hankkeiden hallinnoinnissa ja toteuttamisessa sekä raportoinnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset suunnataan Kaste-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä toteuttaviin hankkeisiin vuosina Avustushakemuksen valmisteluvaiheessa tulee tutustua huolellisesti Kaste-ohjelmaan sekä siitä laadittavaan toimeenpanosuunnitelmaan, joka valmistuu syyskuussa Valtionavustus voidaan myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle. Avustettavilla hankkeilla on oltava kiinteä yhteys kunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja niiden täytyy olla laaja-alaisesti hyödynnettäviä. Kehittämishankkeiden tavoitteena on luoda, arvioida, levittää ja juurruttaa uusia hyviä käytäntöjä. Hankehallinnoinnin menettelyjä on uudistettu. Hankkeet tulee jatkossa toteuttaa hallinnollisesti yhtenä kokonaisuutena. Hankkeella tulee olla sen hallinnoinnista vastaava taho, jonka kirjanpitoon hankkeen menot ja tulot merkitään. Hallinnoija laatii muiden hankkeeseen osallistuvien kanssa sopimuksen valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista. Hankkeiden hakuaika päättyy tänä vuonna Vuosina 2013 ja 2014 hakuaika päättyy syyskuun lopussa. Hakulomake löytyy hankeoppaan liitteistä ja sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-verkkosivuilta, www. stm.fi -> Kaste, osiosta Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset. neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin, puh: neuvotteleva virkamies Mikko Nygård, puh: ylitarkastaja Minna Kylmäniemi, puh: Perusturva 3/2012 5

6 Verkkolaskutuksen edistäminen kunnissa E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle Euroalueen maissa luovutaan kotimaisesta suoraveloituksesta EU-asetuksen määräyksestä mennessä. Suomessa suoraveloituslaskuttajille korvaaviksi palveluiksi suositellaan siirtymistä e-laskuun ja uuteen suoramaksuun. Muita korvaavia palveluita ovat SEPAsuoraveloitus ja paperilasku. Verkkopankkia käyttävien asiakkaiden laskutukseen suositellaan e-laskua sekä sen automaattista maksamista. Maksaja siis antaa pankilleen toimeksiannon maksaa laskuttajan laskut automaattisesti tililtään. Halutessaan maksaja voi hyödyntää e-laskuja myös ilman automaattisen maksamisen palvelua, jolloin maksaja voi hyväksyä verkkopankissaan jokaisen laskun erikseen maksettavaksi. Pankit tarjoavat suoraveloituslaskuttajille muuntopalvelua, jossa suoraveloitusasiakkaat siirretään automaattisesti e-laskun ja suoramaksun käyttäjiksi. Suoramaksun käyttöönotto ja valtakirjojen muunto aiheuttaa laskuttajille seuraavat toimenpiteet: e-laskutusta jo käyttävän laskuttajan tulee päivittää laskutusohjelmistonsa tukemaan suoramaksua ja valtakirjojen muuntoa sekä sopia muuntopalvelusta pankkinsa kanssa laskuttajan, joka ei vielä käytä e-laskutusta on sovittava pankin kanssa e-laskupalvelusta ja muuntopalvelusta sekä otettava käyttöön suoramaksua ja valtakirjojen muuntoa tukeva laskutusohjelma. Laskuttaja voi tämän jälkeen käynnistää muuntopalvelun vuoden 2013 aikana. Maksaja-asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Kuntien asiakaslaskutuksessa suoraveloituksen päättyminen tarkoittaa sitä, että nykyisten suoraveloitusasiakkaiden suoraveloitus voidaan korvata toisella alla olevista vaihtoehdoista. Kuntien asiakkaiden kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että ennen kaikkea vajaakuntoiset huomioidaan ja että heidän laskutuksensa tapahtuu jatkossakin asiakaskohtaisesti sopivimmalla tavalla. Jos maksaja-asiakkaalla on jo ennestään verkkopankkitunnus, pankki lähettää asiakkaalle viestin, että suoraveloitus on päättymässä ja muuttuu e-laskuksi automaattisesti määrättynä päivänä, ellei asiakas ilmoita vastustavansa muutosta. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä sopimuksesta. Niille asiakkaille, joilla ei ole verkkopankkia käytössään, pankit ovat laskuttajien kanssa kehittäneet suoramaksun. Laskuttaja lähettää suoramaksuasiakkaalle laskun asiakkaan kanssa sopimallaan tavalla (esim. postitse) ja kopion laskusta e-laskuna pankkiin. Maksaja-asiakas on antanut pankilleen toimeksiannon maksaa laskuttajan pankkiin lähettämät e-laskut eräpäivänä automaattisesti tililtään. Maksajan kannalta suoramaksu vastaakin palvelutasoltaan ja toiminnallisuudeltaan nykyistä suoraveloitusta. Ellei e-maksuun liittyvää sopimusta tai suoramaksuun liittyvää toimeksiantoa synny, asiakas saa jatkossa laskunsa paperisena. Koska kunnilla on jonkin verran vajaakykyisiä asiakkaita, muutos aiheuttaa näiltä osin ongelmia kuntien maksujen perimisessä. Ongelmatilanteet koskevat lähinnä asiakkaita, jotka eivät ole verkkopankin asiakkaita, ja joilla on ilmeisiä vaikeuksia tehdä sopimus suoramaksusta pankin kanssa ja vaikeuksia huolehtia paperilaskujensa maksamisesta. Erityisesti ongelmia syntyy niissä tilanteissa, joissa asiakkaalle ei ole myönnetty edunvalvojaa, vaikka asiakas olisi sen tarpeessa. Takaraja paperisten laskujen vastaanottamiselle Yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) myötä pankkien tarjoamat maksupalvelut tulevat perustumaan pääosin sähköiseen laskutukseen. Kunnat ovat myös merkittävä laskujen vastaanottaja. Suurella osalla kunnista on valmius vastaanottaa verkkolaskuja, mutta parantamisen varaa on vielä. Verkkolaskuttaminen merkitsee suuria kustannussäästöjä. Suomen Kuntaliitto esittää, että kaikki ne kunnat ja kuntayhtymät, joilla on jo valmius vastaanottaa verkkolaskuja, asettavat takarajan paperisten laskujen vastaanottamiselle. Järjestelmätarpeet ja muut valmiudet Laskuttajien tulee tehdä tarvittavat muutokset laskutusjärjestelmiinsä tämän ja ensi vuoden aikana. Kuntien kannattaa suunnitella ja toteuttaa suoraveloituksesta luopumisen edellyttämät tekniset muutokset jo hyvissä ajoin ennen suoraveloituksen päättymistä. Myös verkkolaskujen vastaanottamisen edellytykset on varmistettava niiden kuntien ja kuntayhtymien osalta, jotka eivät sitä vielä ole tehneet. Tarvittavat toimenpiteet ja järjestelmävaatimukset on syytä tarkistaa sekä pankin että järjestelmätoimittajan kanssa. Sähköisen laskutuksen toimenpiteistä on saatavissa tarkempi kuvaus Finanssialan Keskusliiton sivuilta Jari Vaine, puh: , Tero Tyni puh: , Perusturva 3/2012

7 Kunnilla on velvollisuus toimittaa yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien tekemät ilmoitukset aluehallintoviranomaisille. Aluehallintoviranomaisen sosiaalipalvelua tuottavien rekisteristä puuttuva palveluntuottaja ei ole sosiaalipalveluja koskevien arvonlisäverokäytäntöjen piirissä eikä voi osallistua kilpailutuksiin. Velvollisuus on määritelty laissa yksityisistä sosiaalipalveluista: 11 Ilmoituksenvaraiset palvelut Yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan, joka tuottaa muita kuin ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttamista kunnan toimielimelle siinä kunnassa, jossa palveluja tuotetaan. 13 Kunnan velvollisuus antaa ilmoitetut tiedot aluehallintovirastolle Kunnan toimielimen on viipymättä annettava aluehallintovirastolle 11 ja 12 nojalla saamansa tiedot lukuun ottamatta tietoja sellaisista palvelujen tuottajista, jotka tuottavat ainoastaan sosiaalihuoltolain 17 :n 1. momentin 3. kohdassa tarkoitettuihin kotipalveluihin kuuluvia tukipalveluja tai niihin rinnastettavia palveluja taikka yksityistä perhepäivähoitoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ilmoituksenvaraista toimintaa koskevissa ohjeissa mainitaan myös siitä, että kunnan toimielimen tulee liittää ilmoitukseen oma lausuntonsa, josta tulee ilmetä perusteltu arvio siitä, täyttääkö ilmoituksenvarainen palvelutoiminta yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa säädetyt edellytykset. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien tekemät ilmoitukset Kunnilla on velvollisuus toimittaa yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien tekemät ilmoitukset aluehallintoviranomaisille. Aluehallintoviranomaisen sosiaalipalvelua tuottavien rekisteristä puuttuva palveluntuottaja ei ole sosiaalipalveluja koskevien arvonlisäverokäytäntöjen piirissä eikä voi osallistua kilpailutuksiin. Velvollisuus on määritelty laissa yksityisistä sosiaalipalveluista: 11 Ilmoituksenvaraiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ilmoituksenvaraista toimintaa koskevissa ohjeissa mainitaan myös siitä, että kunnan toimielimen tulee liittää ilmoitukseen oma lausuntonsa, josta tulee ilmetä perusteltu arvio siitä, täyttääkö ilmoituksenvarainen palvelutoiminta yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa säädetyt edellytykset. Yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan, joka tuottaa muita kuin ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttamista kunnan toimielimelle siinä kun-nassa, jossa palveluja tuotetaan. 13 Kunnan velvollisuus antaa ilmoitetut tiedot aluehallintovirastolle Kunnan toimielimen on viipymättä annettava aluehallintovirastolle 11 ja 12 nojalla saamansa tiedot lukuun ottamatta tietoja sellaisista palvelujen tuottajista, jotka tuottavat ainoastaan sosiaalihuoltolain 17 :n 1. momentin 3. kohdassa tarkoitettuihin kotipalveluihin kuuluvia tukipalveluja tai niihin rinnastettavia palveluja taikka yksityistä perhepäivähoitoa. Perusturva 3/2012 7

8 Uusia työntekijöitä Lakimies Minna Hirvonen Olen syntynyt Jokioisilla, missä asuin 19-vuotiaaksi asti. Muutin Turkuun opiskelujen perässä ja siellä asustin siihen asti, että Helsinki kutsui (toki levottomana sieluna muutin Turussa kuusi kertaa). Helsinkiin muuttaminen oli aika jännittävää olin käynyt Helsingissä ehkä kolme kertaa aiemmin ja jotenkin määränpää oli aina Linnanmäki (myönnetään, olin myös katsomassa Rolling Stonesia Olympiastadionilla). Töissä olen ollut muutaman kuukauden Varamiespalvelun toimistolla ja yhden kesän Forssa-Loimaan käräjäoikeudessa. Valmistuttuani vuonna 2010 pääsin Lounais-Suomen aluehallintovirastoon töihin. AVIssa olin töissä puolitoista vuotta esittelijänä ja ylitarkastajana. Esittelijänä tein päätöksiä hallintokanteluihin sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa. Enimmäkseen olin tekemisissä lastensuojelun kanteluiden kanssa ja pääsinkin puoleksi vuodeksi kokeilemaan myös ylitarkastajan töitä lastensuojelun puolella. Kuntaliitossa aloitin sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä, tällä kertaa lakimiehen tittelillä. Millainen sitten olen henkilönä? Rakastan ruuanlaittamista, kutomista (ja virkkaamista), ulkoilua, sisustamista, musiikkia ja tietenkin ihanaa koiraani, Neferiä (suomeksi tarkoittaa kaunista). Haluan kokea mahdollisimman paljon elämässäni (mielellään positiivisia asioita) ja etsinkin koko ajan uusia virikkeitä. Tällä hetkellä tarkoituksena on pitää turistina Helsingissä -viikonloppu ja tutkia mitä kaikkea erilaista täältä löytyykään. Minun suunnistamistaidoilla tuskin ehdin kokea paljoakaan viikonlopun aikana! Kesäisin intohimonani on eri paikkoihin suuntautuvat piknikit hyvässä seurassa, mukana tietenkin maukkaat eväät ja virvoittavaa juomaa. Talvisin täytyykin sitten enemmän improvisoida, piknik omassa olohuoneessa on virkistävä kokemus! Tässä oli nyt erittäin lyhyessä paketissa pieni sukellus minun maailmaani. Kuntaliittoa koskien toivon, että saan oppia vielä paljon minun kollegoilta, alan rautaisilta ammattilaisilta! Ikinä en voi oppia liikaa! Vielä toivottelen kaikille työniloa raikkaaseen syksyyn! Jean-Tibor IsoMauno 34-vuotias Jean-Tibor IsoMauno siirtyi Kuntaliittoon Espoosta. Hän teki Espoon kaupungin sosiaali- ja terveysyksikössä hallintolakimiehen töitä äitiysloman sijaisena. Sitä ennen hän työskenteli asianajotoimistossa. IsoMaunolla oli myös parin vuoden ajan oma firma, jossa hän hoiti siviilijuttuja kuten asuntokauppariitoja ja myös pieniä rikosjuttuja Kuntaliittoon Jean-Tibor haki, koska Espoossa työskennellessään hän kysyi neuvoja Kuntaliitosta ja sai tuolloin Kuntaliitosta hyvän kuvan: vastaukset olivat asiantuntevia ja ihmiset vaikuttivat miellyttäviltä. Jean-Tiborin erikoinen nimiyhdistelmä selittyy sillä, että hänen isänsä on ranskalainen filologi. Ranskalainen Jean sai seurakseen unkarilaisen, ugrilaisen Tiborin. Jean-Tibor on syntynyt Kuopiossa, mutta asunut pääkaupunkiseudulla jo pienestä pitäen. Vuosaarelaisen IsoMaunon perheeseen kuuluvat vaimo ja viisivuotias Lucas-poika. Vapaa-ajan harrastuksia ovat kuntosali, koripallo ja tennis. Minna Hirvonen, puh Perusturva 3/2012

9 Hyvinvointikompassi osoittaa alueiden hyvinvoinnin tilan THL:n Hyvinvointikompassi-verkkopalvelun avulla kunnat ja alueet voivat vertailla väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa sekä koko maahan että muihin alueisiin. Vertailutieto auttaa päättäjiä tunnistamaan keskeiset kehittämistarpeet ja puuttumaan niihin. Lisäksi Hyvinvointikompassi.fi tarjoaa yleiskuvan hyvinvoinnin ja terveyden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden kehityksestä Suomessa. Keväällä käyttöön otettu Hyvinvointikompassi.fi -verkkopalvelu on rakennettu THL:n koordinoimassa avainindikaattoriohjelmassa (INDI), joka perustui laajaan yhteistyöhön useiden kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Ohjelmassa valittiin tiedon runsaudesta keskeisimmät ja luotettavimmat osoittimet. Kunnissa ja alueilla on kaivattu laajempaan näkemykseen perustuvaa tietoa hyvinvoinnista ja apuvälineitä lakisääteisen hyvinvointikertomuksen tekoon. Tähän Hyvinvointikompassi auttaa, toteaa avainidikaattoriohjelmaa johtanut ylijohtaja Marja Vaarama THL:stä. Palvelussa satakunta keskeisintä indikaattoria Palvelu sisältää noin sata hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta kuvaavaa avainindikaattoria. Ne perustuvat kansallisiin rekistereihin tai väestötutkimuksiin. Kaikista indikaattoreista esimerkiksi koetusta elämänlaadusta tai aikuisten elintavoista ei ole vielä saatavissa alue- tai kuntakohtaisia tietoja, mutta palvelua täydennetään sitä mukaa kun tietopohja paranee. Numeroiden lisäksi Hyvinvointikompassi antaa indikaattoreiden tulkintaa tukevaa tietoa. Kaikki Hyvinvointikompassin indikaattorit löytyvät myös SOTKAnet-palvelusta, joka on THL:n tilasto- ja indikaattoripankki. Sen avulla useiden eri alueiden tiedot voi hakea yhdellä kertaa taulukointiohjelmaan jatkokäsittelyä varten tai liittää oman kunnan tiedot esimerkiksi sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Hyvinvointikompassi näyttää kehityksen suunnan Verkkopalvelussa avainindikaattorit on ryhmitelty kolmeksi sisällölliseksi kokonaisuudeksi eli profiiliksi: hyvinvointiprofiili sisältää keskeisimmät väestön hyvinvoinnin ja terveyden indikaattorit, palveluprofiili kattaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivuutta kuvaavat keskeisimmät indikaattorit sekä väestöprofiili väestön rakennetta ja muutoksia kuvaavat tunnusluvut. Käyttäjä saa kussakin profiilissa yhdellä napin painalluksella yleiskuvan oman alueensa sijoittumisesta muihin alueisiin verrattuna, mikä auttaa tunnistamaan alueen vahvuudet ja kehittämistarpeet. Käyttäjä voi myös valita aikasarjanäkymän, joka kertoo viimeaikaisen kehityksen suunnasta omalla alueella, yhdellä vertailualueella ja koko maassa: mennäänkö parempaan vai huonompaan suuntaan, ja onko ero vertailualueisiin kasvamassa vai supistumassa? Aikasarjakuvat saa myös valmiina PowerPointkalvoina, joita voi hyödyntää esimerkiksi esityksissä tai sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Indikaattoreiden perussivuilla olevat kuvaus- ja tulkintatiedot auttavat tulkinnassa ja opastavat lisätiedon lähteille. Sivuston osoite on Tuija Martelin, tutkimuspäällikkö, THL, puh , tuija.martelin(at)thl.fi Suvi Parikka, tutkija, THL, puh , suvi.parikka(at)thl.fi Palveluasumisen markkinat kasvavat ja keskittyvät Yksityiset palvelutalo- ja asumispalvelut ovat yksi Suomen nopeimmin kasvaneita toimialoja. Edes taloudellinen taantuma ei ole pysäyttänyt kasvua. Samaan aikaan alan yritysten määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun, ja markkinat ovat keskittyneet. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta raportista, jossa tarkastellaan palveluasumisen markkinoiden kehitystä 2000-luvulla. Palveluasumisessa yritysten työllisyys ja liikevaihto lisääntyivät prosenttia vuonna Samanaikaisesti liikevaihto kasvoi koko yrityskentässä vain 6 7 prosenttia. Samana vuonna palvelutalo- ja asumispalveluihin kohdistuvien palvelujen arvo kunnissa oli lähes kaksi miljardia euroa. Kuntien oman tuotannon osuus oli runsaat 40 prosenttia ja ostetun tuotannon vajaat 60 prosenttia. Ostetusta tuotannosta yksityisillä palveluntuottajilla oli kaksi kolmasosaa. Yksityisten ostopalvelujen määrä oli yli 800 miljoonaa euroa. Perusturva 3/2012 9

10 Markkinat keskittyvät entisestään Alan yritysten määrä on kääntynyt laskuun vuoden 2008 jälkeen, vaikka toimipaikkojen määrä on lisääntynyt. Vuonna 2010 palvelutalo- ja asumispalveluissa toimi lähes 500 yritystä, ja niillä oli 800 toimipaikkaa. Alan keskittyminen on entisestään kiihtynyt vuosina Uusia hoiva-alan yrityksiä ei enää paljon perusteta. Toimintansa lopettaneiden yritysten määrä on ylittänyt aloittaneiden yritysten määrän. Suuret koti- ja ulkomaisten pääomasijoittajien omistuksessa olevat hoiva-alan yritykset ovat perustaneet uusia toimipaikkoja ja ostaneet paikallisilla tai seudullisilla markkinoilla toimivia hoiva-alan pk-yrityksiä. Näin ne ovat kasvattaneet nopeasti kokoaan. Palvelujen kilpailuttamisen toimittava aidosti Selvityksessä kiinnitetään huomiota palveluasumisen investointeihin myönnettäviin valtiontukiin. Valtion palvelutiloihin myöntämät avustukset asettavat palvelutuottajat eriarvoiseen asemaan sen mukaan, miten ne tai niiden sopimuskumppaneina toimivat kiinteistöomistajat avustuksia käyttävät. Valtiontuella rahoitetut palveluasumiskohteet ovat yhä useammin muiden kuin kuntien tai kunnallisten yhtiöiden omistuksessa. Kuntien tulisi kiinteistöjen omistajien kanssa tehtävin sopimuksin varmistaa, että kohteiden palvelujen kilpailuttaminen toimii aidosti. Kilpailun kannalta myös pk-yritysten kasvun edellytysten turvaaminen on tärkeää. Selvityksen on laatinut tutkija Pekka Lith. Selvitys julkaistiin Hämeenlinnassa hoito- ja hoivayrittäjyyden kehittäjäpäivillä. Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho, TEM, puh tutkija Pekka Lith, puh , pekka.lith(at)kolumbus.fi ARAn ohjeistus erityisryhmien investointiavustuksista Korkotukilainoitettaville vuokrataloille tai -asunnoille voidaan myöntää investointiavustusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi. Avustusten tavoitteena on lisätä erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asumistarpeisiin soveltuvien ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Avustuksilla on tarkoitus kompensoida erityisryhmäasunnoissa tarvittavista erityisistä tila- tai varusteratkaisuista aiheutuvia lisäkustannuksia. Avustusten myöntämisestä päättää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA. Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004, jäljempänä investointiavustuslaki) 5 :n 2 momentin mukaan valtioneuvosto voi tarvittaessa käyttösuunnitelmassa päättää valtuuden perusteella jaettavien avustusten alueellisista käyttöperusteista ja jakautumisesta erityisryhmille tarkoitettuihin kohteisiin asunnontarpeen perusteella. Mainitunlaista käyttösuunnitelmaa ei ole toistaiseksi tarkoitus antaa avustusten myöntämisestä. Alueellinen suuntaaminen Avustukset suunnataan pitkäkestoisen tarpeen perusteella. Tavanomaisten vuokra-asuntojen tarve keskittyy suurimman kysynnän alueille kasvukeskuksiin, mutta erityisryhmien asuntoja voidaan tehdä myös väestöltään väheneville alueille. Avustusten myöntämisessä on aina otettava huomioon kunkin erityisryhmän paikkakuntakohtainen asunnontarve sekä kunnan palvelurakenne mahdollisine muutostarpeineen. Avustusten myöntämismenettely Avustusten hakemisessa noudatetaan hakuaikoja. Avustettavat kohteet on valittava vertailemalla hakemuksia yhdenmukaisilla, avoimilla ja läpinäkyvillä arviointikriteereillä, joissa otetaan huomioon myös erityisryhmiin liittyvät erityispiirteet. Investointiavustuslain tarkoituksen toteutumisen varmistamiseksi on avustuksen suuruus harkittava aina myös kohdekohtaisesti. Harkinnan on koskettava sekä käytettävän avustusprosentin suuruutta että avustuksen piiriin hyväksyttäviä kustannuksia. Avustuksia ei ole tarkoitus myöntää lain sallimilla enimmäisavustusprosenteilla muutoin kuin silloin, kun arvioituja asumiskustannuksia ei muilla tavoin saada kohtuulliselle tasolle. Varsinkin perusparannuskohteiden osalta on erityisesti harkittava, onko olemassa perusteita soveltaa niihin enimmäisavustusprosentteja. Avustuksen suuruuden määrittämisessä otetaan huomioon kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. Avustuksen arvioinnissa tarkastellaan avustettavan asunnon kokonaisvuokraa suhteessa paikkakunnan yleiseen ja valtion tukemien vuokraasuntojen vuokratasoon. Etusijalla olevat erityisryhmät Ympäristöministeriö, kuultuaan sosiaali- ja terveysministeriötä, toteaa kantanaan, että avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa 10 Perusturva 3/2012

11 asuntotilanteessa oleviin erityisryhmiin kuuluville ihmisille tarkoitetut asuntohankkeet. Näitä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset. Asumiseen liittyvä tuen ja palveluiden tarve korostuu näiden ryhmien kohdalla, ja tämä asettaa erityisvaatimuksia myös asuntojen ja rakennusten tila-, varuste- tai rakenteellisille ratkaisuille. Pitkäaikaisasunnottomat ja nuorten asunnottomuuden ehkäiseminen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan, ja tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta vuosille Ohjelma edellyttää noin asunnon, tukiasunnon tai hoitopaikan osoittamista niissä kaupungeissa, joissa asunnottomuus on suurinta. Valtio tekee ohjelman toteuttamiseen osallistuvien kaupunkien kanssa aiesopimukset, joissa määritellään kaupunkikohtaiset tavoitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö on sitoutunut rahoittamaan ohjelman mukaisten tukipalvelujen tuottamista. Erityisryhmien investointiavustusten myöntämisvaltuutta sitoutuisi vuosina enintään 15 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmaan sisältyville hankkeille. Investointiavustuslain mukaan korkeinta avustusluokkaa, enintään 50 prosenttia, voidaan soveltaa pitkäaikaisasunnottomien asuntohankkeisiin, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: 1) asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita, 2) asunto-olojen järjestäminen edellyttää merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon, ja 3) kohderyhmälle on aiheutunut päihde-, mielenterveys- tai muiden vastaavien ongelmien takia pitkään jatkunutta asunnottomuutta. Edellytysten täyttymistä ja avustuksen suuruutta harkittaessa huomioon voidaan ottaa varusteratkaisujen ohella myös tavanomaisesta poikkeavat, esimerkiksi paloturvallisuutta ja kulumiskestävyyttä parantavat rakenteet ja rakennusosat. Vuokraa määritettäessä ja vuokran kohtuullisuutta arvioitaessa huomioon voidaan ottaa myös kohteiden tavanomaista korkeammat ylläpito- ja hoitokustannukset. Nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseksi aiesopimuskaupungeissa toteutetaan kansallisesti koordinoitu monialainen Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy -hanke. Nuoriso-asuntokantaa rakennetaan ainakin 600 asuntoa ARAn ja Raha-automaattiyhdistyksen tukemana. Lisäksi asunnottomuutta ja syrjäytymistä ehkäisevää asumisneuvontaa ja tukea arjen hallintaan lisätään. Kehitysvammaiset Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina ja päätti samalla ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta. Kehitysvammaisille soveltuvia asuntoja tarvitaan kehitysvammaisten laitospaikkojen vähentämisen jatkuessa. Asuntoja tarvitsevat myös vanhempiensa luota pois muuttavat kehitysvammaiset aikuiset. Ohjelman toteuttaminen edellyttää, että kehitysvammaisille henkilöille tuotetaan vuosina keskimäärin 600 asuntoa vuodessa eli yhteensä noin asuntoa. Näistä asunnoista erityisryhmien investointiavustuksella tuotetaan noin 470 asuntoa ja peruskorjataan vähintään 60 kehitysvammaisten asuntoa vuosittain. Erityisryhmien investointi -avustusten myöntämisvaltuutta sitoutuisi vuosittain noin 30 miljoonaa euroa kehitysvammaisten asumiseen. Lisäksi Raha-automaattiyhdistys varautuu ohjelman mukaan vuosittain osoittamaan omaa investointiavustustaan siten, että rahoituksella voidaan hankkia tai rakentaa noin 130 tukiasuntoa vuodessa. Kehitysvammaisille tarkoitetuille asuntohankkeille myönnettävä erityisryhmien investointi-avustus voi olla enintään 50 prosenttia. Investointiavustuslain mukaan tätä korkeinta avustusluokkaa voidaan soveltaa kehitysvammaisille tarkoitettuihin asuntohankkeisiin, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: 1) asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita ja 2) asunto-olojen järjestäminen edellyttää poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon asukkaiden kehitysvamman takia. Kehitysvammaisille tarkoitettujen asuntohankkeiden toteuttaminen liittyy kiinteästi sosiaali- ja terveysministeriössä laadittavaan valtakunnalliseen suunnitelmaan laitoshoitoa korvaavien palveluiden kehittämisestä lähiyhteisöön. Mielenterveyskuntoutujat Mielenterveyskuntoutujien asunto-olojen järjestäminen vaatii kiireellisiä toimenpiteitä, sillä heidän asumisolonsa ja asumisen laatu eivät ole muun väestön asumisolojen tasolla. Mielenterveyskuntoutujien osalta jo tapahtunut ja edelleen käynnissä oleva palvelurakennemuutos edellyttää erityisiä panostuksia sekä palveluiden että myös asunto-olojen järjestämiseen. Hallinnonalan toimijat ja keskeiset yhteistyötahot laativat mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishankkeessa toimenpide-ehdotuksia mielenterveyskuntoutujien asumistilanteen parantamiseksi. Perusturva 3/

12 ARAlla on keskeinen rooli näiden toimenpiteiden toteuttamisessa muun muassa erityisryhmien investointiavustusta myöntämällä. Mielenterveyskuntoutujien asumisolojen parantaminen liittyy läheisesti myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis-ohjelman jatkamiseen vuosina sekä Mieli ohjelmaan, jossa ennakoidaan avopalvelujen kehittämisen vähentävän psykiatristen sairaalapaikkojen tarvetta. Avopalvelujen kehittäminen vähentää psykiatristen sairaalapaikkojen tarvetta ja edellyttää asumisen ja sitä tukevien palvelujen kehittämistä. Mielenterveyskuntoutujille tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja riittävine tukipalveluineen. Olemassa olevia asumisyksiköitä on peruskorjattava täyttämään asumisen vähimmäisvaatimukset. Lisäksi tarvitaan uusia asumisyksiköitä, joissa toteutuvat tarpeenmukaiset asumisratkaisut. Tavoitteena tulee olla jokaisen oma, kohtuuhintainen asunto. Asumisyksiköissä tämä tarkoittaa vähintään omaa, riittävän kokoista huonetta wc- ja suihkutilalla. Muistisairaat vanhukset Vanhusväestön asuntohankkeissa on erityisesti priorisoitava muistisairaille vanhuksille tarkoitettuja hankkeita. Arvion mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastaa Suomessa 11 prosenttia vuotiaista ja 35 prosenttia yli 85-vuotiaista ihmisistä. Heistä noin puolet tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa tai hoitoa joko tehostetussa palveluasumisessa tai laitoksessa. Suomeen tarvitaan vuoteen 2025 mennessä arviolta uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa 75 vuotta täyttäneille ihmisille riippuen esimerkiksi kunnissa saatavissa olevan kotihoidon määrästä. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (2008) asetetaan tavoitteet ikäihmisten kotona asumisen, palveluasumisen ja laitoshoidon määrälle. Avustettavia hankkeita hyväksyttäessä huomiota on kiinnitettävä vanhusten tehostetun palveluasumisen määrään ja tarpeeseen kunnassa erityisesti muistisairaiden vanhusten kannalta. Hankkeiden toteutuksen tulee perustua kunnan palvelurakenteen kehittämissuunnitelmaan, ja etenkin laitoshoidon vähentämistavoitteeseen on kiinnitettävä huomiota. Myös iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta annettavassa laissa asetetut velvoitteet ovat tässä suhteessa merkityksellisiä. Erityisryhmien investointiavustuksilla tuetaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutumista, palvelurakenteen muutosta sekä etenkin muistisairaiden vanhusten asumistarpeeseen vastaamista. Hankekohtaiseen käsittelyyn liittyviä seikkoja Hallinnonalojen välinen yhteistyö Hankekohtaisessa käsittelyssä hallinnon eri tasoilla on varmistuttava riittävästä yhteistyöstä asuntotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kesken. Edellytyksenä erityisryhmien investointiavustusten myöntämiselle on, että kunnan asunto- sekä sosiaali- ja terveystoimi osallistuvat yhteistyössä erityisryhmäasuntojen tarpeen ja käytön arviointiin aina, kun hankkeella on yhtymäkohtia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kohteet, joissa eri avustusluokkiin kuuluvia asuntoja Kun kohteen kaikissa asunnoissa edellytetään tavanomaista enemmän tukipalveluita tai erityisiä tila- tai varusteratkaisuja, avustus kohteelle määräytyy korkeampien avustusluokkien mukaan. Jos kohteessa on tällaisten asuntojen lisäksi myös muita asuntoja, avustusta myönnetään korkeampien avustusluokkien mukaan vain niiden asuntojen laskennalliseen kustannusosuuteen, jotka täyttävät korkeammille avustusluokille asetetut vaatimukset. Esimerkiksi nuorisoasuntokohteissa voi olla enintään 25 prosentin avustukseen oikeutettuja tukiasuntoja sekä muita asuntoja, jotka voivat saada avustusta alimman tukitason mukaan eli enintään 10 prosenttia. Tällä tavoin avustusten myöntämiseen saadaan joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Avustettavan kohteen käyttö Avustuspäätöksessä on yksilöitävä riittävästi se asuntopoliittinen erityisryhmä, johon kuuluvia henkilöitä varten asuntokohde tai asunto on tarkoitettu. Yksilöinti mahdollistaa asuntojen asianmukaisen käytön valvonnan avustuksiin liittyvänä käyttörajoitusaikana. Avustusta myönnettäessä on arvioitava hakemuksessa esitettyjä perusteita sille, että avustettu asunto todella tulee rahoitettaessa tarkoitettuun käyttöön. Huomiota on tällöin kiinnitettävä esimerkiksi siihen, ovatko tukiasuntoihin muuttavat selkeästi tavanomaista enemmän tukipalveluita tarvitsevia henkilöitä. Avustuksen myöntämisen jälkeen ARA valvoo avustusten käyttöä ja avustuksiin liittyvän asuinkäyttövelvoitteen noudattamista. Hankkeen taloudellinen toimivuus ja tarvearviointi Avustuspäätöstä tehtäessä on syytä kiinnittää riittävästi huomiota sen varmistamiseen, että hanke on myös pitkällä aikavälillä taloudellisesti toimiva. Kohteet, joissa on erityisen runsaasti palvelu- ja muita tiloja asuintilojen lisäksi, ovat tässä suhteessa riskialttiimpia. 12 Perusturva 3/2012

13 Taloudellinen toimivuus edellyttää, että kohteen asuin- ja muilla tiloilla on pitkällä aikavälillä riittävästi käyttöä. Avustettavia hankkeita valittaessa on tukeuduttava kuntakohtaisiin tarvearviointeihin asianomaisesta erityisryhmästä sekä tietoihin kunnassa jo olemassa olevista ja tulevista asuntokohteista. Erityisesti väestöltään supistuvissa kunnissa on selvitettävä mahdollisuudet hyödyntää olemassa olevaa asuntokantaa erityisryhmien asumisessa esimerkiksi rakennusten peruskorjaamisen avulla. Asumisen kustannukset palvelutaloissa on erotettava palvelujen kustannuksista. Asumisen tulee perustua asukkaan ja palvelutalon omistajan tai tämän valtuuttaman välivuokraajan väliseen vuokrasuhteeseen. Asukkaiden asumisturva on taattava myös palveluntuottajan vaihtuessa ja samalla on varmistuttava siitä, että avustettavat kohteet säilyvät pitkäkestoisesti niille tarkoitetussa käytössä. ARAn on asetettava avustuksen myöntämisen ehdoksi se, että kunnan on voitava halutessaan vaihtaa palvelutalossa toimivaa palveluntuottajaa esimerkiksi kilpailutuksen seurauksena säilyttäen samalla asukkaiden vuokrasuhteen samassa kohteessa. (Tämä kappale on muutettu ympäristöministeriön antamalla ohjauskirjeen muutoksella; muutosta sovelletaan erityisryhmien investointiavustuksiin, jotka myönnetään jälkeen vuoden 2012 tai myöhemmästä valtuudesta.) Hankkeen laatu Laitosmaisia ratkaisuja ei tule avustaa. Tavoitteena tulee olla erityisryhmiin kuuluvien asuminen tavallisilla asuinalueilla. Avustusta ei tule myöntää isoihin eikä laitosalueelle rakennettaviin kohteisiin. Selkeästi eri erityisryhmiin lukeutuvien henkilöiden asuntoja ei tule sijoittaa samalle tontille tai samaan rakennuskokonaisuuteen. Kaikkien kohteiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kohteen laatuun, kuten esteettömyyteen, turvallisuuteen, toimivuuteen ja kodikkuuteen sekä segregaation ehkäisemiseen. Avustuksia myönnettäessä noudatetaan ARAn laatimia suunnitteluopasta ja palveluasumisen opasta. Avustusta ei tule myöntää kohteisiin, jotka eivät ole Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) antamien valtakunnallisten sosiaalihuollon valvontaohjelmien mukaisia. Näitä ohjelmia ovat vanhusten ympärivuorokautisen hoivan ja palveluiden valvontasuunnitelma, vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluja koskeva valtakunnallinen valvontaohjelma sekä mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisia asumispalveluja sekä päihdehuollon laitoshoitoa koskeva valtakunnallinen valvontaohjelma. Avustuksen saajat Avustuksista päätettäessä on keskeistä, mille taholle tuki myönnetään. Investointiavustuslain 7 :n 2 momentin mukaan avustus voidaan myöntää lueteltujen tahojen lisäksi myös muulle korkotukilainansaajalle, jonka arvioidaan kykenevän tuottamaan ja ylläpitämään tarkoitettuja asuinrakennuksia tai asuntoja. Säännös on tarkoitettu kiristämään tuensaajien piiriä siitä, mikä koskee korkotukilainoitusta. Korkotukilainoituskelpoisuuden kriteerien lisäksi tuensaajalla on oltava sekä rahoitushetkellä että myös pitkällä aikavälillä valmius vastata vaativista erityisasumiskohteista. Tämä edellyttää riittävää taloudellista kantokykyä, taloudellista ja erityisryhmään liittyvää osaamista, joka voi olla omaa tai pysyvään kontaktiverkostoon pohjautuvaa, sekä mielellään myös jo vakuuttavaa näyttöä edellä mainituista seikoista. Mitä vaativampia kohteet ovat, sitä tarkemmin myös tuensaajan selviytymistä tulisi arvioida. Avustuskohteiden rajaus Avustuksia voidaan myöntää rakennuksille, joita käytetään vuokra-asumiseen. Tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asukkaat saavat avohoidon palveluina. Avustuksen piiriin voi palvelutaloissa kuulua myös vähäinen määrä intervalliasuntoja, joiden kustannukset eivät kuitenkaan saa rasittaa taloissa pysyvästi asuvien asukkaiden vuokria. Rakennuksia ei voida rahoittaa laitoshoitoa tai majoitustoimintaa varten. Raportointi ministeriölle ARA raportoi ympäristöministeriölle investointiavustusvarausten valmisteluun liittyvistä keskeisistä tiedoista, hakemuksista ja tehdyistä varauksista sekä laatii vuosittain tarkemman raportin tehdyistä avustuspäätöksistä. Vuosittaisesta raportista on käytävä ilmi muun muassa käytetyt avustusprosentit sekä avustusten alueellinen jakautuminen. Voimassaolo Ohjauskirje on voimassa sen antamisesta lukien toistaiseksi. Ohjauskirjettä sovelletaan kaikkiin erityisryhmien investointiavustuksiin, jotka myönnetään vuoden 2012 tai myöhemmästä valtuudesta. Perusturva 3/

14 Tutkimus tilaaja tuottaja -mallista sosiaali- ja terveyspalveluissa Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistaminen on Suomen kunnissa arkipäivää, ja noin viidennes kunnista on ottanut tilaaja tuottaja -mallin sisäiseksi toiminnanohjauksen välineeksi. Kunnilta ovat kuitenkin puuttuneet selkeät valtakunnalliset linjaukset siitä, kuinka erottaa toisistaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaaminen ja niiden tuottaminen, ja mitkä ovat palveluiden ulkoistamisen tavoitteet. Valtio on seurannut kunnissa tapahtunutta kehitystä, mutta ei ole ohjannut sitä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tuore tutkimus. Sitä saa mitä tilaa -tutkimuksen mukaan valtionhallinto on edistänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamista ja tilaaja tuottaja -toimintatavan käyttöön ottoa ennen muuta kehittämällä kilpailulainsäädäntöä. Elinkeinopoliittiset tavoitteet, markkinoiden luominen ja kilpailun synnyttäminen ovat olleet tilaaja tuottaja -mallin käyttöön oton keskeisiä tavoitteita. Kun kilpailutukset ja palvelujen ulkoistamiset lisääntyvät ja alan yritystoiminta vahvistuu, tarvittaisiin kunnissa aiempaa ohjaavampaa hankintanormistoa ja parempaa osaamista palveluiden ostamiseen. Suuret ja pienet kunnat ovat palvelumarkkinoilla hyvin erilaisessa asemassa. Valtio on edistänyt palvelumarkkinoiden kehitystä ja kunnat ovat saaneet tehdä ulkoistamispäätöksensä omista lähtökohdistaan. Kunnissa on toimittu usein tilannekohtaisesti, ennakoimatta valintojen seurauksia tai analysoimatta väestön palvelutarpeita ja palvelumarkkinoita. Monien, eri tavoin kuntiin sidoksissa olevien tuottajien tuottaman palvelukokonaisuuden hallitseminen on kunnille haaste. Laadun seuranta ontuu eikä palveluista tiedottamisesta ole yhtenäisiä käytäntöjä. Vaarana on, että kansalaisten eriarvoisuus lisääntyy, kun palvelujen järjestämistavat erilaistuvat. Monissa muissa maissa päätös tilaaja tuottaja -malliin siirtymisestä on tehty valtakunnallisesti Suomea yhtenäisemmin ja ohjatummin. Meillä kukin kunta on voinut itse valita, miten se soveltaa tilaaja tuottaja -mallia. Muissa maissa terveydenhuollon tilaajaorganisaatiot ovat usein joko maakuntahallinnon tai valtion aluehallinnon toimielimiä. Niiden väestö on monikymmenkertainen suomalaisen kunnan keskikokoon verrattuna. Kunta ei voi siirtää palvelujen järjestämisvastuuta ulkoistetulle palvelun tuottajalle. Käytännössä palveluiden järjestämisvastuu kuitenkin hämärtyy, jos kunnalla ei ole enää edellytyksiä tuottaa palveluja itse. Tutkimusraportin kirjoittajat näkevät vaarana, jos sosiaali- ja terveyspalveluja ulkoistetaan yritystoiminnan ehdoilla. Elinkeinopolitiikan tulisi tukea palveluiden kehittämistä eikä päinvastoin. Kirjoittajat ehdottavat, että sosiaali- ja terveysalan hankintoja tulisi ohjata yksityiskohtaisemmin erityissäädöksillä, jotta hyviksi havaitut käytännöt leviäisivät ja vakiintuisivat. Ohjausta ja valvontaa tulisi kehittää myös muilla tavoilla kuin pelkkiin hankintasopimuksen määräyksiin tukeutuen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajilta tulisi edellyttää laadun osoittamista yhteisesti hyväksytyllä järjestelmällä. Lähde: Maijaliisa Junnila ym., Sitä saa mitä tilaa. Tilaajatuottaja-toimintatavan kehittyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. THL, Raportti 42/2012. Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija, THL, puh: tai Juhani Lehto, professori, Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö, puh: Tuomas Aho, asianajaja, puh: Ravitsemuksella hyvinvointia opas kuntapäättäjälle Hallitusohjelmassa ( ) korostetaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällyttää kaikkien hallinnonalojen toimintaan. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä kannattaa hyödyntää. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on kuvattu ravitsemuksen edistämisen tavoitteet ja kehittämisen painopistealueet eri areenoilla. Kunnanvaltuusto päättää kuntapolitiikan suunnista ja hyväksyy kunnan strategiat ja painoalueet. Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia, tukee terveellisiä valintoja ja edistää kestävää kehitystä. Kuntien strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa asetetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määritetään niitä tukevat toimenpiteet, nimetään vastuutahot ja tehdään yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Terveyden edistäminen hyvän 14 Perusturva 3/2012

15 ravinnon ja liikunnan avulla on edullisempaa kuin elintapasairauksien hoitaminen. Ravitsemus osana kuntien hyvinvointistrategiaa Hyvä ravitsemus edistää kuntalaisten hyvinvointia. Fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi ruokaan liittyy olennaisesti sosiaalinen hyvinvointi, yhteisöllisyys, kulttuuri- ja tapakasvatus, kestävä kehitys, elämänlaatu ja arjen hallinta. Lapsilla hyvin järjestetty ruokailu päivähoidossa ja koulussa on investointi tulevaisuuteen. Vanhuksilla ruokailusta ja ravitsemustilan seurannasta huolehtiminen ylläpitää toimintakykyä ja terveyttä. Kuntalaisten hyvän ravitsemuksen edistäminen kannattaa ottaa osaksi kunnan hyvinvointistrategiaa koko elinkaaren ajan. Kunnassa voidaan tukea jokaisen omia valintoja esimerkiksi neuvoloiden ja työterveyshuollon kautta sekä vaikuttaa terveyttä edistävään ympäristöön. Hyvä ravitsemus tukee myös kunnan eri toimialoilla työskentelevän henkilöstön työhyvinvointia. Kuntalaisten ravitsemuksen edistämiseen on olemassa monia keinoja. Tärkeää on, että niin nykyisissä kuin uudistettavissa kunta- ja palvelurakenteissa huolehditaan siitä, että ravitsemusasiat ovat mukana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteissa ja poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Vastuu ravitsemusasioista jakaantuu monelle hallinnonalalle, minkä vuoksi yhteistyön kehittäminen ja hallinnonalat ylittävä terveysjohtaminen on keskeistä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on yhteistyössä Kuntaliiton kanssa, Maa- ja metsätalousministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tuella, julkaissut oppaan Ravitsemuksella hyvinvointia opas kuntapäättäjälle. Opas on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöille, esimiehille ja työntekijöille. Tavoitteena on parantaa väestön ravitsemusta ja tietoisuutta terveellisen ruokavalion vaikutuksista. Kuntalaisille suunnattu viestintä tukee hyvän ravitsemuksen toteutumista. Käytännön työtä tukemaan on laadittu eri väestöryhmille kohdennettuja suosituksia ruokailun ja ravitsemuksen kehittämiseksi. Lisäksi elintarvikkeiden ja ruokapalvelujen hankintojen tueksi on laadittu omat ravitsemuskriteerit. Kyse ei ole aina rahasta, vaan oivalluksista tarttua tilaisuuksiin hyvän ravitsemuksen edistämiseksi kunnan eri hallinnonaloilla. Ravitsemussuositukset täyttävä ruoka voidaan suunnitella niin, että kustannukset eivät nouse. Lisäksi on hyvä muistaa, että suositusten mukainen ruoka on myös maukasta ja mielihyvää tuottavaa sekä tukee kestävää kehitystä. Opas tarjoaa ikäkausittain jäsennetyt esimerkit siitä, mitä hyvän ravitsemuksen edistäminen kunnissa voi tarkoittaa. Oppaassa olevat kysymykset ja vastaukset (Kyllä/Ei ) on tarkoitettu ohjaavaksi tarkistuslistaksi tekijöistä, joilla voidaan edistää kuntalaisten hyvää ravitsemusta. Väestöryhmittäin on valittu esimerkkejä julkisissa palveluissa toteutetuista toimenpiteistä, projekteista tai hankkeista, joissa ravitsemusasiat on huomioitu. Opasta jaetaan kaikille kuntavaaliehdokkaille puoluetoimistojen kautta syys lokakuussa ja valituille valtuutetuille Kuntaliiton kautta vuoden 2013 alussa. Lähde: Ravitsemuksella hyvinvointia -opas kuntapäättäjälle Sisäisen turvallisuuden kolmas ohjelma: Turvallisempi huominen Hyvä turvallisuus muodostuu laajasta kokonaisuudesta, jossa keskeistä on kansalaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen koheesio ja yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnan elinvoimaisuus. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan olotilaa, jossa väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on asetettu sisäisen turvallisuuden tavoite seuraavasti: Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Hallitus hyväksyi sisäisen turvallisuuden kolmannen ohjelman Turvallisempi huominen vuosille Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua tapaturmia, onnettomuuksia ja rikoksia sekä lisätä turvallisuuden tunnetta. Ohjelman lähtökohtana ovat kansalaisten arjen turvallisuuden haasteet. Nykyinen ohjelma jatkaa aiemmissa ohjelmissa aloitettua työtä ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset ja uudet haasteet. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on käsitelty seuraavia kokonaisuuksia: arjen ja asumisen turvallisuuden parantaminen, nuorten turvallisuuden parantaminen, alkoholi- ja muiden päihdesidonnaisten turvallisuusuhkien torjuminen, väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy, rikoksen uhrien tukipalvelui- Perusturva 3/

16 den kehittäminen, ikääntyneiden turvallisuus ja yritystoiminnan turvallisuuden parantaminen. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on 64 toimenpidettä turvallisuuden parantamiseksi. Ohjelmassa on määritelty kaikille toimenpiteille vastuutahot ja aikataulut toimenpiteiden toteuttamiseksi. Ohjelman toimeenpano edellyttää laajaa yhteistyötä viranomaisten välillä ja järjestöjen kanssa. Toimenpiteistä noin kaksi kolmasosaa painottuu ennaltaehkäiseviin toimiin. Pääosa toimenpiteistä on jatkossa pysyvää toimintaa. Ohjelmassa on päätetty toimenpiteistä muun muassa turvallisuuden tunteen lisäämiseksi, oppilaitosten ja julkisten tilojen turvallisuuden parantamiseksi, työssä kohdatun väkivallan ja vakavan väkivallan ja sen uhkan vähentämiseksi, nuorten turvallisuuden parantamiseksi sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän vähentämiseksi, yritystoiminnan turvallisuuden lisäämiseksi ja rikoksen uhrin palvelujen parantamiseksi. Kuntaliitto on päävastuussa turvallisuusasioiden vahvistamisesta hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä yhteistyössä alueellisen pelastustoimen kanssa. Kuntaliitto on mukana toimeenpanossa nettinuorisotyön strategiaa laadittaessa, hoiva- ja huoltolaitosten suojaamisessa tarvittaessa automaattisella sammutusjärjestelmällä, väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman toimeenpanossa sekä vapaaehtoisten saatavuuden vahvistamisessa turvallisuus- ja hälytystehtäviin. Kuntia koskevia aihekokonaisuuksia ovat esimerkiksi: nuorten vapaa-ajalla tehtävän nuorisotyön arviointimallin laatiminen ja toteuttaminen, kauppakeskusten turvallisuuden toimintamallin luominen, esteettömyyden parantaminen, nuorten rikoskierteen katkaiseminen, nuorten tukihenkilötoiminnan kehittäminen, ikääntyneiden turvallisuuden edistäminen ja päihdehaittojen vähentäminen, selviämisasemapalvelujen kehittäminen, uhripalvelujen kehittäminen, vankien vapauttamissuunnitelman laatiminen sekä rikoksentekijöiden ehkäisevien palvelujen kehittäminen. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä huolehtii sisäisen turvallisuuden ohjelman poikkihallinnollisesta koordinaatiosta. Ohjelman toimeenpanoa seuraa sisäasiainministeriön nimittämä ohjausryhmä, joka myös tekee tarvittaessa aloitteita ohjelman toimeenpanon varmistamiseksi. Ohjelmaa seurataan tunnuslukujen ja mittareiden avulla, ja ohjelman etenemisestä laaditaan vuosittain raportti. Sisäisen turvallisuuden alueellisten toimeenpanosuunnitelmien laadintaa johtavat aluehallintovirastot. Suunnitelmien tulee olla valmiit syksyllä Alueellisella suunnitelmalla tehostetaan jo olemassa olevaa viranomaisten ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja alueelliset toimeenpanosuunnitelmat otetaan huomioon paikallisten turvallisuussuunnitelmien päivittämisessä. Paikalliset turvallisuussuunnitelmat päivitetään joka neljäs vuosi aina kunnallisvaalien jälkeen. Hannele Häkkinen, puh turvallisuus lainsäädäntö Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa Aiemmassa väliraportissaan työryhmä aikataulutti uudistusta kolmeen vaiheeseen: sosiaalihuollon yleislain uudistaminen muodostaa lainsäädäntöhankkeen ensimmäisen vaiheen, toisessa vaiheessa läpikäydään sosiaalihuollon erityislait ja kolmannessa vaiheessa keskitytään rajapintakysymyksiin. Vaiheet ovat osittain päällekkäisiä, joskin työryhmän työssä yleislain uudistaminen on näytellyt keskeisintä osaa. Työryhmän ehdottama uusi sosiaalihuoltolaki muodostuu kuntalaisille suunnattavista sekä suunnittelu- ja raportointitasolla toteutettavista hyvinvointia edistävistä toimista, yksilöiden ja perheiden tuen tarpeiden määrittelystä, arkea tukevien yleisten sosiaalipalvelujen ja muiden sosiaalihuollon tukitoimien määrittelystä, palvelutarpeen selvittämisen sekä palvelujen suunnittelun ja myöntämisen ohjauksesta sekä yleisestä sosiaalihuollon ohjauksesta ja kehittämisestä. Kunnalla olisi edelleen yleinen järjestämisvelvollisuus lakiehdotukseen sisältyvän toiminnan järjestämisestä. Uusi sosiaalihuoltolaki nostaa esille myös kunnallisen sosiaalipolitiikan merkityksen. Kunnan on seurattava ja edistettävä asukkaidensa hyvinvointia. Välineinä tässä ovat mm. hyvinvointiraportti ja -kertomus. Hyvinvoinnin edistämisen näkökulma on laissa muu- 16 Perusturva 3/2012

17 toinkin vahvasti mukana mm. neuvontapalvelujen ja hyvinvointia edistävän toiminnan edellytysten luomisen kautta. Kunnan on myös laadittava perusteet siitä, miten se vastaa laissa mainittuihin tuen tarpeisiin ja millä edellytyksillä henkilöillä on oikeus palveluihin ja muihin tukitoimiin. Erityislainsäädännön läpikäynnissä erityinen huomio kohdistuu vammaislainsäädäntöön sekä perhehoidon ja päihdehuollon lainsäädäntöön. Lisäksi parhaillaan on vireillä omaishoitoa ja työelämäosallisuutta tukevan sääntelyn uudistaminen. Myös tuleva vanhuspalvelulaki ja uusi sosiaalihuoltolaki tulee sovittaa yhteen. Rajapintojen osalta tarkastuksia esitetään niin sosiaali- ja terveysministeriön kuin muidenkin hallinnonalojen sääntelyyn. Sosiaalihuoltolain uudistuksen ensimmäinen vaihe on tarkoitus tulla voimaan alkaen, tarvittaessa porrastetusti. Kustannusten hallinta ja lain toimeenpanoon valmistautuminen edellyttävät porrastamista. Tässä vaiheessa tehtyjen laskelmien mukaan lain kustannusvaikutus on noin miljoonaa euroa, joka aiheutuu pääosin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön lisäämisestä noin 3400 työntekijällä. Jatkovalmistelussa on syytä arvioida myös sitä, miltä osin iäkkäiden henkilöiden palvelujen saannin turvaaminen ja niiden vaikutukset toteutuvat valmisteilla olevan vanhuspalvelulain kautta ja millä tavoin uuden sosiaalihuoltolain voimaantulo aiheuttaa lisää kustannuksia ja henkilöstötarpeita. Esimerkiksi suoriutumista ja osallistumista tukevien palveluiden kustannuksissa ei tätä sosiaalihuollon suurinta asiakasryhmää ole otettu huomioon. Kuten loppuraportissa onkin todettu, valmistelun tässä vaiheessa kustannuksia ei ole muutenkaan kyetty kokonaisuudessaan arvioimaan, vaan se on jatkovalmistelun asia. Loppuraportti on lausuntokierroksella syksyn aikana. Sami Uotinen, puh Vanhuspalvelulain valmistelu Vanhuspalvelulaista annetaan hallituksen esitys eduskunnalle syyskauden 2012 aikana. Lain on tarkoitus tulla voimaan Hallitus hyväksyi budjettiriihen yhteydessä seuraavan liitteen vanhuspalvelulain ja omaishoidon tukipalvelujen sisällöstä ja rahoituksesta. Hallituksen budjettiriihipäätös vanhuspalvelulain osalta Jatkovalmistelun päälinjat sovittiin päivätyn lakiluonnoksen (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) pohjalta niin, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syyskaudella Budjettiriihessä päätettiin varata vuodelle miljoonaa euroa aiemmin sovitun 23 miljoonan euron lisäksi (Koko kehyskaudella 82 miljoonaa euroa). Tarkemmat esitykset valmistellaan niin, että laissa toteutuvat sekä kotihoito että laitoshoito. Lain vaikutuksista tehdään arviointi. 2. Omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen varataan lisää 10 miljoonaa euroa. Tarkemmat esitykset valmistellaan siten, että ne astuvat voimaan Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan kotihoidon laatusuositukset mennessä. Kotihoidon laatusuositusten toimivuudesta toteutetaan vaikuttavuusarviointi vuoden 2014 loppuun mennessä. 4. Parannetaan ympärivuorokautisen hoidon/hoivan laatua varmistamalla laatusuositusten toteutuminen mennessä sosiaali- ja terveysministeriö kehittää yhdessä mm. Kuntaliiton ja THL:n kanssa hoidon laadun ja hoitoisuuden mittareita, joiden tarkoituksena on hoidon laadun parantaminen. Mittareita käytetään mm. lain ja laatusuositusten toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointiin. 6. Vuoden 2015 alussa annetaan valtioneuvoston asetus, jossa voidaan säätää tarkemmin muun muassa työtekijöiden määrästä suhteessa hoidettavien asiakkaiden määrään ja hoitoisuuteen, työntekijöiden pätevyydestä ja muista laatutekijöistä. Mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa/hoivassa ei ole saavutettu suositusten mukaista (vähintään 0.5) henkilöstömitoitusta, säädetään vähimmäismitoituksesta valtioneuvoston asetuksella. Hallitus täsmensi budjettiriihen päätöstä , valtioneuvoston tiedote 261/2012: Hallituksen täsmennys koskien vanhuspalvelulakia Hallitus hyväksyi eilen (30.8.) budjettiriihen yhteydessä liitteen vanhuspalvelulain ja omaishoidon tukipalvelujen sisällöstä ja rahoituksesta. Sen jälkeen hallituksen neuvottelussa hallitus on yhdessä täsmentänyt yhtä yksityiskohtaa, joka on herättänyt keskustelua julkisuudessa. Perusturva 3/

18 Hallituksella on yhteinen ja yksiselitteinen näkemys siitä, että vuoden 2014 aikana arvioidaan vanhuspalvelulain toteutuminen laitoshoidon hoitajakohtaisen vähimmäistason parantamisessa suositusten (vähintään 0,5) edellyttämälle tasolle. Jos asianomaiset viranomaiset osoittavat, että yksikin toimipiste alittaa vähimmäismitoituksen, vuoden 2015 alussa voimaan astuvassa asetuksessa säädetään vähintään tätä suositustasoa oleva minimimitoitus hoitajien määrälle. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä ei määritellyt mahdollisen henkilöstömitoituksen yksityiskohtia, koska tavoite on kehittää hoitoisuusmittareita, joiden avulla henkilöstön tarvearviointi lähtisi hoidettavan hoidon tarpeesta. Tästä riippumatta työryhmässä vallitsee yhteinen näkemys siitä, että henkilöstön vähimmäismitoitus ei voi olla alle nykysuositusten mukaisen 0,5 tason. Hallitus tarkastelee vuoden 2014 kuluessa vanhuspalvelulain toteutumisen perusteella ja muun kokonaisarvioinnin pohjalta tämän asetuksen tarkkaa sisältöä. Omaishoidon tukipalvelujen parantaminen Sosiaali- ja terveysministeriön kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa laativa KOHO -työryhmä ehdotti kokouksessaan , että valtionosuuden lisäys kohdennetaan alkaen nykyisten omaishoidon tuen piirissä olevien vanhusten, vammaisten ja sairaita henkilöitä hoitavien omaishoitajien ja hoidettavien palveluihin, jotka tukevat omaishoitajien jaksamista, sekä omaishoitajien ja hoidettavien kuntoutukseen osallistumisen edellytysten parantamiseen. Ehdotusten toteuttaminen ei edellytä lainsäädännön muutoksia, joten valtionosuus on budjettiriihipäätösten (luonnos) mukaan 30,96 % lisäkustannuksista ja kuntien osuus 69,04 %. Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää asiasta myöhemmin kuntakirjeen kunnille. Kuntaliitto tiedottaa mm. budjettiriihen päätösten sisällöstä ja toimeenpanosta myöhemmin valmistelun edetessä. Sami Uotinen, puh Eevaliisa Virnes, puh Tero Tyni, puh talous Valtion talousarvioehdotus heikentää kuntien taloutta entisestään Talousarvioehdotus vuodelle 2013 ei pidä sisällään kovin merkittäviä yllätyksiä kuntasektorille. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuutta leikataan 631 miljoonaa vuosina ja tämän lisäksi kehysriihessä maalisuussa tehdyt lisäleikkaukset 125 miljoonaa vuodelle 2013, 250 miljoonaa euroa vuodelle 2014 ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2015 ovat esityksessä mukana. Valtionosuuksien pohjana olevat laskennalliset kustannukset kuitenkin kasvavat vuosien välillä huomattavasti ja leikkauksesta huolimatta kuntien valtionosuudet kasvavat vuonna 2013 noin 1,5 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Verotulojen ennustetaan kasvavan vuonna 2013 neljä prosenttia tämän vuoden 2 prosentin sijaan, eli hieman aikaisemmin odotettua enemmän. Neljän prosentin verotulojen ja 1,5 prosentin valtionosuuden kasvu tarkoittaa tyypillisesti sitä että keskimäärin valtionosuudet ja verorahoitus kasvavat yhteensä noin kolmisen prosenttia, eli likimain vallitsevan inflaation verran. Tulevaisuuden kasvaviin palvelutarpeisiin pitäisi siis kunnissa pystyä vastaamaan nykyisillä resursseilla, ellei veroja koroteta tai velan määrää kasvateta. Tiukkeneva talous tulee näkymään erityisesti niissä kunnissa, joissa talous on suurelta osin valtionosuuksien varassa. Valtionosuusleikkausten lisäksi kuntien taloutta tullee rasittamaan heinäkuussa 2013 voimaan tule vanhuspalvelulaki. Vanhuspalvelulaista aiheutuu talousarvioehdotuksen mukaan vuonna 2013 noin 50 miljoonan euron lisäkustannus, josta valtio kompensoi 27 miljoonaa euroa mitenkään kuntakohtaisesti kohdentamatta lisäämällä laskennallisia kustannuksia ja korottamalla valtionosuusprosenttia. Jos jossakin kunnassa palvelut ovat jo ennestään vanhuspalvelulain edellyttämällä tasolla, saa se saman kompensaation kuin kunta, joka joutuu lain seurauksena palkkaamaan lisähenkilöstöä tai ostamaan palveluja ulkopuolelta. Edellä mainittu 50 miljoonan euron lisäys tarkoittaa noin 1,5 % kustannusten nousua vanhuspalvelujen kustannuksiin puolen vuoden osalta vuonna Vuonna 2014 valtionosuutta nostetaan vanhuspalveluista johtuen vuoden 2012 tasoon verrattuna 54,5 miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa. 18 Perusturva 3/2012

19 On oletettavaa, että valtion rahoitusosuus vuosina 2014 ja 2015 on 50 prosenttia. Tällä oletuksella vanhuspalvelujen kustannukset nousevat lain voimaantulosta johtuen 109 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 162 miljoonaa euroa vuonna Samaan aikaan vanhustenhuollon kustannuksiin aiheutuu kasvupaineita väestöön ikääntymiseen liittyen juuri silloin kun valtionosuusleikkaukset ovat kovimmillaan. Hallituksen esityksen mukaisesti vuonna 2013 tulee voimaan useita uudistuksia, jotka kasvattavat kuntien toimeentulotukimenoja. Näitä ovat mm. matkakorvauksiin ja lääkkeisiin liittyvien omavastuuosuuksien nostaminen, indeksikorotuksen aikaistaminen, lapsilisien jäädytys sekä aktiiviajan korotusosan säätäminen etuoikeutetuksi tuloksi. Nämä kasvattavat kuntien rahoitusosuutta yli 10 miljoonaa euroa vuodessa. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2012 toimeentulotukimenot ovat lisääntyneet huomattavasti ennakoitua enemmän ilman edellä mainittuja säästöpäätöksiä. Merkittävimmät sosiaali- ja terveyspalvelujen lisärahoitukset aikaisempiin talousarvioihin verrattuna ovat lisämääräraha omaishoidontuen kehittämiseen, toimenpiteet työttömyyden vähentämiseksi sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärikoulutukseen suunnattu rahoitus. Talousarvioehdotukseen sisältyy myös varhaiskasvatuksen siirtäminen opetus- ja kulttuuriministeriöön sosiaali- ja terveysministeriöstä. Harmillista on, että lastenhoitoon liittyvien palvelut näyttävät eriytyvän varhaiskasvatuksesta ja jäävät sosiaali- ja terveysministeriöön. Päivähoitopalveluihin liittyvä lainsäädäntö ei sisällöltään kuitenkaan vielä vuonna 2013 muutu. Tero Tyni puh , koulutus Vuoden 2013 CIF/CIPUSA vaihto-ohjelmat haettavina Council of International Fellowship (CIF) vaihtoohjelmat (PEP) sosiaalialan ammattilaisille ovat haettavissa. Ohjelmat kestävät 2 4 viikkoon; USA:n ohjelmat (CIPUSA) 3 viikosta 18 kuukauteen. Kohdemaissa edellytetään vähintään 2 3 vuoden työkokemusta ja englannin kielen taitoa. Hakemukset ohjelmiin toimitetaan CIF in Finland ry:n kautta Kohdemaat, ajankohdat ja hakuajat ovat seuraavat: Alkuvuoden ohjelmat (hakuaika päättyy ): CIF Hellas/Kreikka, toukokuu, 17 päivää CIF Israel, huhti-toukokuu, 3 viikkoa CIF Itävalta CIF Tšekin tasavalta, huhti-toukokuu, 2+1 viikko CIF Kenia, touko-huhtikuu, 4 viikkoa CIF Norja, huhti-toukokuu, 4 viikkoa CIF Ranska, maalis-huhtikuu, 3 viikkoa (ranskankielinen ohjelma) CIF Saksa, kesä-heinäkuu, 2 viikkoa CIF Skotlanti, keväällä, 4 viikkoa CIF Sveitsi, huhtikuu, 2 viikkoa CIF Tansania, keväällä, 4 viikkoa CIPUSA, tammi-toukokuu tai koko vuosi; myös erityisohjelma elokuussa 3 viikkoa Loppuvuoden ohjelmat (hakuaika päättyy ): CIF Australia, alkusyksy, 3 viikkoa CIF Hollanti, marraskuu, 2 viikkoa CIF Intia, marras-joulukuu, 4 viikkoa CIF Italia CIF Slovenia, syys-lokakuu, 3 viikko+1 viikko CIF Nepal, syksyllä, 3 viikkoa CIPUSA, elo-joulukuu CIPUSA:n pidempiin ohjelmiin hakevilla on mahdollisuus tiedustella MCPD apurahaa fi yhteistyössä CIF Finland ry:n kanssa. Joidenkin maiden osalta ohjelmien järjestäminen ja ajankohdat saattavat vielä muuttua: päivitettyä tietoa Hakuohjeet, -lomakkeet ja lisätietoja saa osoitteista: ja com/programs. Tiedustelut sähköpostitse: Pauliina Hartikainen, tai GSM Leo Heikkilä, tai GSM Merja Niemelä, tai GSM (CIPUSA:n ohjelmat) Perusturva 3/

20 Haku vuoden 2013 HOPE-vaihto-ohjelmaan on käynnissä Suomalaiset keskussairaalat ja suuret terveyskeskukset ovat osallistuneet aktiivisesti Euroopan unionin HOPE-asiantuntijavaihto-ohjelmaan. Ohjelma on tarkoitettu terveydenhuollon hallinnossa toimiville ammattihenkilöille. Ohjelman tavoitteena on tutustuttaa vaihtoon osallistuva kohdemaan terveydenhuoltoon sekä erityisesti vuoden teemasta nouseviin kysymyksiin. Vuoden 2013 teemana on potilasturvallisuus. Hakija voi esittää toiveen kohdemaasta. Vuonna 2012 mukana olivat Belgia, Espanja, Hollanti, Iso- Britannia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Unkari ja Viro. Haku vuoden 2013 vaihto-ohjelmaan päättyy , jolloin hakemusten tulee olla perillä. Itse vaihto kestää kuukauden, ohjelma alkaa ja päättyy Onko organisaatiossasi halukasta vaihtoon lähtijää? Terveydenhuollon hallinnon ammattilaisille suunnattu reilun neljän viikon opintojakso kohdemaassa perustuu yksilöllisesti räätälöityyn ohjelmaan. Jokainen osallistuja valmistelee oleskelunsa aikana yhdessä muiden samassa kohdemaassa vaihdossa olevien kanssa vuoden teemaan liittyvän esityksen, jonka ryhmä esittää päätösseminaarissa. Päätösseminaari on osa vaihto-ohjelmaa ja vuonna 2013 se pidetään Haagissa, Hollannissa. Voisiko organisaatiosi ottaa vastaan ulkomaisen asiantuntijan? HOPE-asiantuntijavaihto-ohjelma kaipaa myös suomalaisia isäntäorganisaatioita muualta tuleville asiantuntijoille. Useat suomalaiset sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset ovat toimineet isäntinä, ja usein yhteydenpito vierailijoiden kanssa on jatkunut aktiivisena vuosia vaihdon jälkeen. Näin pääset mukaan Englanninkieliset ohjeet ja hakulomakkeet henkilövaihtoa varten ja hakemus isäntäorganisaatioksi löytyvät osoitteesta Exchange (2013). Asiantuntijavaihtoa koordinoi Suomessa Suomen Kuntaliitto. Hakemusten tulee olla perillä Kuntaliitossa Suomen kansallisena koordinaattorina HOPE-ohjelmassa toimii Turun sosiaali- ja terveystoimen viestintäpäällikkö Arto Salo. Arto Salo, puh: , soster-eu/hope Komissiolta aloite epävirallisen oppimisen tunnustamisesta Euroopan komissio antoi ehdotuksen neuvoston suositukseksi, jonka tarkoituksena on kannustaa jäsenmaita tunnustamaan koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittua osaamista. Tällä pyritään luomaan lisää työllistymismahdollisuuksia etenkin nuorille sekä mm. ikääntyneille ja alhaisen osaamistason työntekijöille. Lisäksi aloitteella halutaan parantaa varsinkin iäkkäämpien opiskelijoiden pääsyä korkeakoulutukseen. Komission ehdottamassa suosituksessa jäsenvaltioita kannustetaan perustamaan epävirallisen ja arkioppimisen validointiin tarkoitettuja kansallisia järjestelmiä vuoteen 2015 mennessä. Näin mahdollistettaisiin kokonaisten tai osittaisten tutkintojen myöntäminen virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen perusteella. Epävirallisen oppimisen validointijärjestelmiä on käytössä EU:n jäsenmaista Ranskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Suomessa. Komission ehdotus täydentää eurooppalaista tutkintojen viitekehystä, jolla tuetaan virallisen koulutuksen validointia. Ehdotus on määrä hyväksyä koulutus- ja nuorisoneuvoston kokouksessa marraskuussa Komission lehdistötiedote , Council recommendation on the validation of non-formal and informal learning 20 Perusturva 3/2012

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Erityisryhmien investointiavustusopas 26.2.2013

Erityisryhmien investointiavustusopas 26.2.2013 Erityisryhmien investointiavustusopas 26.2.2013 2 Sisällys 1 LAKI ERITYISRYHMIEN ASUNTO-OLOJEN PARANTAMISESTA... 3 2 AVUSTETTAVAT HANKKEET... 3 3 TUKILUOKAT... 4 3.1 Ensimmäinen tukiluokka (avustus enintään

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen. Kuntatalo 5.11.2012

Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen. Kuntatalo 5.11.2012 Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen Kuntatalo 5.11.2012 Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen Kuntatalo 5.11.2012 klo 10.00-15.00, kokoustila 3.6-3.7, 3 krs. Suomen Kuntaliitto

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

AVUSTUKSET ERITYISRYHMIEN ASUNTO-OLOJEN PARANTAMISEKSI

AVUSTUKSET ERITYISRYHMIEN ASUNTO-OLOJEN PARANTAMISEKSI Päiväys Datum Dnro Dnr 4.1.2012 YM1/601/2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Viite Hänvisning Asia AVUSTUKSET ERITYISRYHMIEN ASUNTO-OLOJEN PARANTAMISEKSI Ärende 1. Yleistä Korkotukilainoitettaville

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Palveluseteli-info 23.2.2012

Palveluseteli-info 23.2.2012 Palveluseteli-info 23.2.2012 Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Niina Korpelainen 1 Ilmoituksenvaraiset palvelut Ilmoituksenvarainen toiminta on muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelua ympärivuorokautisuudella

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Laskuttajan opas SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN

Laskuttajan opas SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN Laskuttajan opas SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN NYT ON AIKA TOIMIA! Helsingissä 1.10.2013 Yhtenäiseen euromaksualueeseen eli SEPAan siirtymisen myötä kotimainen suoraveloituksemme päättyy

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Henna Sopanen 31/10/2012 Kotimainen suoraveloitus loppuu Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät 31.1.2014 EU lainsäädäntö Suomessa suoraveloitusta käyttäville

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto 1 - MAKSULIIKENNE TILASTOINA - SEPA END-DATE ASETUS - KUINKA SIIRTÄÄ SUORAVELOITUS-ASIAKKAAT

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä 3.5.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 1 Tässä esityksessä Asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista Eri alueita

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot