Kunnioitetut kiltaveljet ja -sisaret sekä Arvoisa Kiltaväki

Transkriptio

1

2

3 Kunnioitetut kiltaveljet ja -sisaret sekä Arvoisa Kiltaväki Vuosi 2010 muodostui varsin mielenkiintoiseksi ja antoisaksi toimintavuodeksi Kiltamme historiassa. Vuoden loppuun mennessä saimme päätökseen kaikki ne tavoitteet, jotka jo v asetimme suorittaaksemme. Internet-sivustojen ja DVD -tallenteen valmistaminen osoittautuivat ennakkoarvioita vaativammiksi. Sotahistorian auditointi hyvänkin lähdeaineiston pohjalta on vaativa ja aikaa viepä toimenpide. Onneksemme Killalla oli käytettävissään juuri näihin asioihin erikoistuneet asiantuntijat. Netti-sivustoja voidaan edelleen kehittää ja kasvattaa, sen mukaan, miten tallennettavaa aineistoa jatkossa löytyy. Täten jokaisella Kiltamme jäsenellä, erityisesti veteraanijäsenillä, on mahdollisuus omakohtaisten sotakokemusten esilletuomiseen ja tallentamiseen. Nettisivustothan ovat kaikkien tavoitettavissa ja näin lukijakuntakin löytyy laajalti maamme rajojen ulkopuolelta, jopa maailmanlaajuisesti DVD -tallenteen tekemiseen liittyi ajatus nuorison historiatuntemuksen kasvattamisesta. Kertomus sodasta nuorisolle ja koululaisille, jossa oman kotiseudun miesten osallisuus sodan kulkuun ja taisteluihin on tuotu esille, on vaatinut tekijältään muutakin tietoa, kuin pääaiheen tuntemusta Tietoketjun kolmantena hankkeena oli JR 56 historiateoksen lisäpainatuksen suorittaminen. Tämän hankkeen toteuttaminen jää v aikana suoritettavaksi. Teos on jo vuosia ollut loppuunmyyty, mutta kysytty se on ollut edelleenkin. Neljäntenä, yhtä tärkeänä hankkeena, kuin edelliset, toteutettiin JR 56 ja JR 60 Killan varainhankinta edellä mainittujen projektien rahoittamiseksi. Keräys suoritettiin Etelä-Suomen Lääninhallituksen luvalla ja se toteutettiin lähinnä rykmenttiemme perustamisalueilla. Asetettu euromääräinen keräystavoite saavutettiin ja projektien taloudelliset vastuut saatiin näin kuitattua. Killan perustamispäivämäärä on ollut tietoisesti valittu päivä, ollen selvä viittaus rykmenttiemme osallisuudesta jatkosodan ensimmäisiin raskaisiin koettelemuksiin on tullut kuluneeksi 40 vuotta Kiltamme perustamisesta. Aseveljeyden kohottama yhteisöllisyyden tarve alkoi kehittyä jo sota aikana, josta selvänä esimerkkinä on Motti-hallin rakentaminen. Rauhan tultua JR 56 aseveljet alkoivat kokoontua epävirallisesti, mutta kuitenkin vakaassa maanpuolustus hengessä. Samoin periaattein oli myös JR 60 toiminut omalla perustamisalueellaan, kunnes molemmat rykmentit yhdistyivät v JR 56 ja JR 60 Kilta ry:ksi. On ollut luonnollista, että näin on tapahtunut. Ovathan JR 56 ja JR 60 jo jatkosodan asemasotavaiheessa tulleet yhdistetyiksi uudeksi JR 56:ksi. Kaiken taustalta löytyy vielä tänäänkin JR 56 komentajan eversti Matti Aarnion liikkeelle paneva voima. Hänen selvästi luettava huolenpitonsa rykmenttinsä miehistä vielä vuosikymmenienkin jälkeen sotien päättymisestä, on ollut selkeä osoitus oikeasta soturi- ja asevelihengestä. Tätä henkeä olemme yhdessä tottuneet kutsumaan Motti-Matin Hengeksi. Viettäessämme pian JR 56 ja JR 60 Killan 40 -vuotisjuhlaa, palautuvat ajatuksemme juhannuksen aikaan 70 vuotta sitten. Jatkosota alkoi juuri noina päivinä. Molempien rykmenttien ensimmäiset taistelukokemukset syntyivät juuri JR 56:n kohdalla tappiot muodostuivat kohtuuttoman suuriksi. Peräti 34 laitilalaista ja 5 Kodisjoki-laista kaatui JR 56:n viidennestä komppaniasta tuona päivänä. Muistamme suurella kunnioituksella ja kiitollisuudella heitä ja kaikkia sodissamme kalleimman uhrinsa antaneita sankarivainajia. Jo kuusi vuotta sitten on maassamme suoritettu varsin pitkälle menevä arviointi veteraanien perinnetyön siirtämiseksi nuoremmille sukupolville. Maamme huomattavimmat instituutiot, tasavallan hallitus, puolustusvoimat, luterilainen ja ortodoksinen kansankirkko ja kuntaliitto ovat sitoutuneet hyväksytyn toteutusohjelman mukaiseen perinnetyöhön. Työ on jäämässä keskeneräiseksi puuttuvan resursoinnin johdosta. Asia herättää vakavan kysymyksen, millä tavalla tulemme toteuttamaan oman Kiltamme osalta perinnetyön muodon ja sisällön. Olemme päättäneet jatkaa eteenpäin totutulla tavalla 2 3

4 sodanaikaisena asevelikiltana. Kiltamme jäsenistössä on jo kymmenittäin uusia jäseniä, jotka tietysti edustavat veteraaneja nuorempia sukupolvia. On ollut suuri onni, että on löytynyt tällainen joukko veteraanien lapsia ja lastenlapsia, jotka ovat olleet kiinnostuneita isiensä ja isoisiensä töistä isänmaamme vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Kiinnostusta Kiltamme jäseneksi ilmenee kiitettävällä tavalla ja hallituksella on mahdollista kasvattaa jäsenistöä tarpeen mukaisesti. Lähitulevaisuudessa hallituksen tulee laatia suunnitelma, jonka mukaan JR 56 JR 60 Killan toiminta perinteen vaalijana tapahtuu. Tiettävästi JR 56 ja JR 60 Kilta on ainoa sodanaikainen joukko-osastokilta, joka on koonnut sotataipaleeltaan näin yksityiskohtaiset ja tarkat tiedot, jotka edesmennyt metsäneuvos Kaino Tuokko on kirjoittanut ainutkertaisiksi historiateoksiksi. Ne ovat: I Divisioona , Jalkaväkirykmentti 56, Jalkaväkirykmentti 60, Komppania Sodassa, Pataljoona Sodassa, Paavo Paalu - Vaiennettu Kenraali, Yleisesikuntaeversti Martti Vilho Vihma, Samaan kirjasarjaan kuuluu kenraalimajuri Hannu Särkiön ansiokas JR 56 komentajasta eversti Matti Aarniosta kirjoittama elämäkerta. Killan rauhanajan toiminnasta ovat toimikuntana Mauri Sormaala, Erkki Luntamo ja Matti Santa, kirjoittaneet teoksen JR 56 ja JR 60 Kilta Kymmenenneksi voimme laskea Kaino Tuokon omaelämäkerran Polun varrelta. Kuitenkin jo ennen edellä mainittuja teoksia, ovat Lapin miehet toimikuntana julkaisseet ensimmäisen J5 56 koskevan kirjan. Tämä kirja on saanut nimekseen I/ JR / 56- krhj. muistelmia Toimikuntaan ovat kuuluneet: Osmo Kari puheenjohtajana, jäseninä Paavo Laine, Olavi Koivisto, Jouko Lindgren, Pentti Lähteenmäki, Leo Soukainen ja Unto Viertola. Näin teossarjan lukumäärä nousee jo 11. Samaan merkittävien tekojen sarjaan kuuluvat kolme muistomerkkiä, jotka ovat Killan taistelijoiden muistomerkkeinä paljastettu Raumalla, Laitilassa ja Porin Prikaatissa Säkylän Huovinrinteellä. Kun vielä laskemme mukaan alussa mainitut nettisivustot, DVD - elokuvan ja JR 56 historian lisätilauksen, on käsissämme valtava tietomäärä kolmen joukko-osaston, JR 56 ja JR 60 ja osasto Törnin taisteluista ja kohtaloista jatkosodan ajalta. Tämä kaikki on sitä keskeistä perintöä, jonka Te kunnioitetut Veteraanit jätätte nuorempien sukupolvien haltuun. Te haluatte säilyttää lapsillenne ja heitäkin nuoremmille sukupolville tiedon sotatiestänne ja haluatte heidän tätä kautta ymmärtävän, miten tärkeää on kokea syntymäpaikka omaksi isänmaaksi ja, että sen puolustaminen niin rauhan kuin sodan aikana on meidän kaikkien yhteinen asia. Me olemme pieni kansa, jonka kaikkina aikoina tulee toimia yksimielisenä ja päättäväisesti. Perinteen jatkaminen ja sen vaatima työ on nyt miettimisen arvoinen asia. Killan henkinen ja aineellinen pääoma on suuri, se tulee saattaa mahdollisimman laajalti yleiseen tietoisuuteen. Resurssien oikeanlainen jakaminen on perusta, jolle tulevaisuuden perinnetyö ja siitä huolehtiminen nojaavat. Vuoden 2010 aikana on hallituksen jäsen Väinö Leppänen poistunut keskuudestamme. Muistamme suurella kunnioituksella Väinön ja kaikkien muiden vuoden aikana edesmenneitten kiltasisarien ja veljien Kiltamme hyväksi tekemää työtä. Hallituksen puolesta kiitän kaikkia jäseniä Kiltaamme kohtaan osoittamastanne harrastuksesta ja osallistumisesta toimintaan. Kiitän kaikkia varainhankintakampanjaan osallistuneita yhteisöjä, liikelaitoksia, yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä hyvästä keräystuloksesta. Erityisesti kiitän Laitilan kaupunkia, Laitilan Seurakuntaa ja Porin Prikaatia, joiden antama apu on ollut korvaamatonta. Matti Jalava ja Jouko Nummela ansaitsevat suurkiitokset tietoprojektien valmiiksi saattamisesta. Ammattitaidolla suoritettu työ on nyt kaikkien kiltalaisten nähtävillä. Laitilassa, kesäkuun 1. päivänä 2011 Tapaamme Kiltajuhlassamme Laitilassa Pentti Isotupa puheenjohtaja 4 5

5 Sihteeri Martti Aro Toimintakertomus vuodelta 2010 HALLITUS Hallituksen pj sosiaalineuvos Pentti Isotupa Varapuheenjohtaja pankinjohtaja Toivo Haarala Kunniapuheenjohtaja professori Antero Kallio Kunniajäsen pankinjohtaja Veikko Mattila I sihteeri pankinjohtaja Martti Aro II sihteeri everstiluutnantti Mauri Ikonen Tilintarkastaja maanviljelijä Seppo Kompuinen Tilintarkastaja varatuomari Matti Mikkola Varatilintarkastaja sähköteknikko Jorma Elo Varatilintarkastaja majuri evp. Jarmo Suomala KILLAN VETERAANIJÄSENISTÖ UUSIKAUPUNKI 51 OSASTO TÖRNI 12 RAUMA 36 HELSINKI 10 TURKU 22 ULKOJÄSENET - LAITILA 19 IMPOLA - PIRKANMAA 14 KOKONAISJÄSENMÄÄRÄ VETERAANIJÄSENET 164 NAISET 64 KANNATTAJAJÄSENET 98 Veteraanien keski-ikä tulee olemaan 89,45 vuotta. Viimeisen iltahuutoon sai kuluneena vuotena kutsun 28 kiltamme veteraanijäsentä. TOIMINNOT Tehtävien vaihto sihteerien / rahastonhoitajien kesken Tiedotustilaisuus varainhankintakampanjan alkamiseksi, Uudenkaupungin Sanomien konttorilla. Paikalla Erkki Luntamo, Erkki Rumpunen, Martti Aro ja Pentti Isotupa ja alueellinen lehdistö Keräyskirjeet lähetetty Osallistuminen Porin Prikaatin valatilaisuuteen ja Prikaatin 384 -vuotisjuhlaan. P. Isotupa osallistui Hallituksen puhelinkokous. Osallistujat: Antero Kallio, Hannu Särkiö, Heikki Lampinen, Väinö Leppänen, Toivo Raivo, Martti Aro ja Pentti Isotupa Väinö Leppäsen siunaustilaisuus Raumalla. Osallistujat: Antero Kallio, Veikko Mattila, Toivo Raivo, Martti Aro ja Pentti Isotupa DWD -elokuvan, 1. esikatselu. Erkki Luntamo, Matti Jalava, Martti Aro ja Pentti Isotupa Killan hallituksen kokousjärjestelyjä, Martti ja Pentti Isotupa Kunniakäynti eversti Matti Aarnion viimeisellä leposijalla. Paikalla Antero Kallio, Hannu Särkiö, Veikko Mattila, Martti Aro ja Pentti Isotupa Killan arkiston siirto Martti Arolle, Käynti Veikko Mattilan luona Killan hallituksen kokousjärjestelyjä. Martti Aro ja Pentti Isotupa JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n hallituksen kokous Turun Kristillisellä Kansanopistolla Killan vuosikokouksen kokousjärjestelyjä, Martti Aro ja Pentti Isotupa On osallistuttu Mynämäen Seudun Res. Upseerien 60v-juhlaan. Martti Aro ja Pentti Isotupa Suoritettiin Killan vuosikokouksen kokousjärjestelyjä, Martti Aro ja Pentti isotupa JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n vuosikokous ja juhla olivat Uudenkaupungin seurakuntakeskuksessa Jumalan palveluksen osallistuminen ja kunniakäynti Kollaan ja Loimolan taistelijoiden muistomerkillä Laitilassa. Kahvitilaisuus Kirkkokodilla, osallistujia18henkeä JR 56 ja JR 60 Killan jäsenten virkistyspäivä leirikeskus Lehtoniemessä, paikalla 19 henkeä Suoritettiin Killan 40-vuotisjuhlan valmisteluja varten Keräystuloksen välitarkastelua Oli pankinjohtaja Olli Varhon 100-vuotisjuhla, paikalla Antero Kallio, Veikko Mattila, Pentti Isotupa DWD -elokuvan 2. esikatselu: Antero Kallio, Pentti Isotupa 6 7

6 ja Martti Aro DWD -elokuvan 3. esikatselu: Erkki Luntamo Matti Jalava, Martti Aro ja Pentti Isotupa DWD -elokuvasta neuvottelu Raumalla: Antero Kallio, Jouko Nummela, Martti Aro ja Pentti Isotupa DWD -elokuvan viimeinen esikatselu ja päätös tilauksen tekemisestä. Samalla todettiin internet sivustojen sisältö ja kattavuus. Niitä voidaan tilanteiden mukaan edelleen lisätä Osallistuminen kutsusta Itsenäisyyspäivän juhlaan Porin Prikaatissa Varainkeräys päättyy. Killan hallitus on muistanut jäseniään onnitteluadressein syntymäpäivinä ja muistoseppelein viimeiseen iltahuutoon ehtineitä. VARAINKERÄYS Vuoden 2010 aikana suoritettiin varainkeräys, jonka tavoitteeksi oli asetettu DVD-elokuva, nettisivustojen ja JR 56 historiankirjan lisäpainatuksen kustannusten kattaminen. Keräystavoite saavutettiin ja saaduilla varoilla saadaan rahoitettua tavoitteeksi asetetut hankkeet. Varainkeräyksen tuotto oli yhteensä euroa. TULOS Toimintavuoden tilinpäätöksen tulos oli ,09 euroa ylijäämäinen. Taseessa olevat arvoparit yhteensä ,67 euroa oli noteerattu pörssissä päivänarvoon ,90 euroa. Näiden lukujen myötä voidaan tulevaisuuden toiminnallisia haasteita sekä samalla näiden haasteiden toteuttamista tarkastella suurella luottamuksella. KILLAN OSAKESALKKU KESKO B 1280 KONE 190 POHJOLA PANKKI A 500 WÄRTSILÄ 586 MERKKIPÄIVIÄ viettivät seuraavat hallituksen jäsenet ja kunniajäsenet 100 Kunniajäsen, pankinjohtaja Olli Varho, RAUMA 95 Kunniajäsen, tekn. suunn. Olavi Jokiranta, TAMPERE 95 Kunniajäsen, karttapäällikkö Unto Oranne, HELSINKI 80 Ostaja Salme Majamaa, TAMPERE 75 Kunniajäsen, pj, sosiaalineuvos, Pentti Isotupa, LAITILA 60 Tilintarkastaja, varatuomari Matti Mikkola, TURKU 50 Toiminnanjohtaja Osmo Suominen, TURKU VIIMEISEEN ILTAHUUTOON kutsuttiin seuraava hallituksen jäsen Kunniajäsen, konttorin esim. Väinö W. Leppänen RAUMA 8 9

7 10 11

8 12 13

9 14 15

10 16 17

11 18 19

12 Väinö W. Leppänen In Memoriam Väinö Leppänen komennettiin v koulutuskeskuksesta JR 56 Esikuntakomppaniaan. Tehtävät rykmentin kirjurina edellyttivät yhteydenpitoa niin divisioonan kuin pataljooniin ja komppanioihin. Esikuntavääpeli Vihtori Siivo (97 v.) muisteli Väinöä vanhempana nuoren 20 vuotta täyttäneen alaisensa optimismia ja aloitteellisuutta. Hän virkisti hyökkäysvaiheen uuvuttamia miehiä uusilla ideoillaan. Väinön tavaramerkkinä oli jo silloin avoimuus, velvollisuuden tunto ja rehellisyys. Näyttelijäkykyyn yhdistettynä hänhän oli myöhemmin Rauman teatterin ansioitunut näyttelijä tuloksena oli asemasotavaiheen aikana monia viihtyisiä hetkiä. Niitä on tallennettu myös nuoremmille polville nettisivustojen haastatteluissa. Hän oli mukana myös sodanaikaisen JR 56 aliupseerikerhon toiminnassa v Kerho keräsi ja lähetti pienistä päivärahoistaan avustuksia kaatuneiden aliupseerien omaisille todellista huolenpitoa. Väinö oli killan perustajajäseniä v Hän osallistui säännöllisesti vaimonsa kanssa kokouksiimme. Hän käytti innokkaasti puheenvuoroja, useimmiten aidolla Rauman kielellä. Hän toimi Rauman alueosaston puheenjohtajan 2000 luvulla Aapo Rajahalmeen jälkeen. Hän oli järjestämässä mm. Huovinrinteellä vuosikokouksen vuonna vuotta jatkosotamme päättymisestä. Kilta kutsui hänet kunniajäsenekseen v Rauma Repolassa hän suoritti elämäntyönsä. Yhtiön edustaja kertoi Väinön muistotilaisuudessa hänen pitkästä työurastaan ja syvästä kiitollisuudesta ja kaipauksesta, jota koko työyhteisö tuntee uskollisen ja luotetun työntekijän poistumisesta johdosta. Hän osallistui innokkaasti myös Rauman Aliupseerikerhon toimintaan sen pitkäaikaisena puheenjohtajana. Laskimme sinivalkoisen kukkaseppeleen hänen arkulleen rivimme harvenevat, muistot säilyvät haasteeksi tuleville sukupolville. Erkki Luntamo KOLLAAN TAISTELUPÄIVÄ Kuvassa kirjoittaja Erkki Luntamo v Näätäojan aseman lähellä, paikassa, josta hän kertoo oheisessa jutussa. Eversti Vihman komentamana JR 56 oli juuttunut pienen Kollaanjoen länsirannalle Näätäojan aseman maastoon. Ylivoimaisella vihollisella oli tukenaan vahva tykistö ja joukoilla hyvin katetut asemat. Lisäksi panssarijuna hallitsi talvisodassa avoimeksi tullutta maastoa täydellisesti. Tuli myös tieto, että täyteen lastattu juna oli lähtenyt aamulla Näätäojalta itään ja tämä loi tavallaan uskoa vihollisen vetäytymisestä. Tehtiin yksityiskohtaisen tarkka hyökkäyssuunnitelma ja eversti Kraemer lupasi raskaan patteristonsa tulituen hyökkäykseen. Valitettavasti hän pian joutui perumaan lupauksensa marssivaikeuksiensa takia. Odotusaika tuntui pitkältä. Vihollisen tarkka-ampujat ja tähystäjät kiipesivät tiheihin puihin, jolloin paljastui kaameita näkymiä. Puihin sidotut ampujat jäivät jaloistaan riippumaan pää alaspäin, ollen täten otollisia maaleja kiväärimiehillekin. Viimein saatiin raskas patteristokin paikalle ja valmistauduttiin hyökkäykseen. Kolmas pataljoona pääsi jopa maanteille asti, mutta sitten tuli toistakymmentä panssarivaunua, joihin Osmo Leinon 20-millinen panssaritorjuntakivääri ei vähääkään tehonnut. Silloin komentaja kehotti joukot vetäytymään lähtöasemiin saakka, jonne paniikin vallassa ollut joukko vihollisen saatossa pysähtyi ja myös jäi siihen

13 Vielä paljon pahemmin asiat olivat Laitilan miesten osalta. Vihollinen oli nähnyt näiden ryhmityksen ja kohdisti siihen puoli tuntia kestäneen raskaan tykistön keskityksen. Se teki kammottavaa jälkeä avoimessa maastossa. Viidennen komppanian päällikkö Antti Eerola haavoittui, joukkueen johtajat ja varajohtajat kaatuivat, samoin aliupseereita ja miehistöä yhteensä 32 Laitilasta ja 5 Kodisjoelta sekä haavoittuneita oli yli 60. Myös seitsemäs komppania menetti paljon vahvuudestaan. Tieto tästä kohtalaosta levisi kulovalkean tavoin äkkiä eteenpäin aina kotipitäjään saakka. Ei Laitilassa silloin varmaankaan ollut sellaista kotia, jossa surun kyyneleet eivät silloin vuotaneet. Vuonna 1971 perustettu JR 56 Kilta teetti muistokiven, jonka arkkitehti Ehojoki suunnitteli ja jonka sijaintipaikaksi valittiin juuri Laitila tämän raskaimman surun päivän muistoksi. Tämä uhkea patsas muistuttaa kouriintuntuvasti sodan kaameudesta jälkipolville, joiden lähiomainen tuona päivänä antoivat henkensä vapaan itsenäisen isänmaansa Suomen puolesta. Surupäivää muistellen Erkki Luntamo TOIMINTAKYKYMME ON YHÄ KORKEALLA IKIHONKA kyselyn tulokset vuonna Lähtökohdat Suomessa on viime vuosina ryhdytty selvittämään myös yli 85 vuotta täyttäneiden toimintakyvyn muutoksia. Keski-iän nopea nousu on herättänyt kysymyksen: Nouseeko elinikämme nopeammin kuin toimintakykymme paranee? Sotaveteraaneistamme nuorimmat saavuttavat ensi vuonna 85 vuoden iän, joten me muodostamme mielenkiintoisen kohderyhmän, jonka toimintakyvyn vähenemistä seuraamalla yhteiskuntakin voi varautua muutoksiin, jotka ovat välttämättömiä vanhuusvuosiemme elinolojen pysyttämiseksi riittävän korkealla tasolla. Suomen Lääkärilehden numerossa 25- v 2009 kerrottiin kaikkiin 90 vuotta täyttäneisiin tamperelaisiin suuntautuneesta tutkimuksesta. Ehdotin vastaavanlaisen selvittelyn tekoa JR 56 ja JR60 killan veteraanijäsenten elinoloista ja toimintakyvystä. Lupauduin projektin vetäjäksi, pojanpoika työjuhtana. Annoimme selvitykselle hohdokkaan IKIHONKA -nimen ja suunnittelimme kyselylomakkeen. Toistamalla kyselyn esim. 2 vuoden kuluttua, voimme verrata tapahtuneita muutoksia omassa kohderyhmässämme. Nyt käsillä olevan selvittelyn tuloksista voidaan tehdä välittömiä mielenkiintoisia johtopäätöksiä ja verrata niitä myös tamperelaistutkimukseen. Sillä on myös vetävä Tervaskanto -nimi. Kollaaan - Näätäojan maasto oli jo talvisodan jäljiltä tällaista v Kyselyssä esitetyt kysymykset ja vastaukset IKIHONKA kyselylomake- 2 sivua Perustiedot: NIMI, puhelinnumero ASUINPAIKKA: vaihtoehdot: kotona, palvelutalossa, laitoksessa SOTAINVALIIDI (kyllä, ei ) ELÄKKEEN SUURUUS (KELA, ansiotuloeläke ) KUULO (normaali, kuulokoje ) MUISTI (normaali, pienehkö vaje, vaikea ) 22 23

14 LIIKUNTAKYKY LIIKKUMINEN SISÄLLÄ KÄVELY, 400 metriä PORTAISSA LIIKKUMINEN PERUSTOIMINNOT PUKEUTUMINEN VUOTEESTA/ VUOTEESEEN NOUSU Vastaajia pyydettiin valitsemaan jokaiseen kysymykseen hänen kuntoaan parhaiten kuvaava vaihtoehto kyllä, vaikeuksitta yksin, mutta se on vaikeaa vain, jos joku auttaa en kykene YHTEENVETO 1. PERUSTIEDOT (kaikki vastaajat) Vastauksia (n) 125 Vastaus % 81% Asuinpaikka kotona 99 79% palvelutalossa 11 9% laitoksessa 15 12% Sotainvalidi kyllä 39 31% Kuulo normaali 63 51% kuulokoje (tai2) 62 49% Muisti normaali 58 46% pienehkö vaje 55 44% vaikea (dementia jne.) 12 10% Kyselyt lähetettiin maaliskuussa 2011 saatekirjeen ja vastauskuoren kera. Vastaukset osoitettiin alueosastojen puheenjohtajille (Helsinki, Laitila, Pirkanmaa, Rauma, Turku, Osasto Törni, Uusikaupunki, Impolan Poppoon viimeinen veteraani poistui 2011 alussa) He ja lähiomaiset auttoivat vastausten laadinnassa. Hoputustakin tarvittiin. Lankapuhelimien voimakas väheneminen aiheutti lisäpuuhaa, tulivatpa pääsihteerin jäsenluettelot samalla tarkistettua ja jäsenmäärä täsmennettyä. Alueosastojen vastauspaketit sain kesäkuun alkupuolella. Vastauksia saatiin 125. vastaus 81 %, jota laskettaessa on huomioitu alkuvuonna rivistä poistuneiden vaikutus jäsenmäärään. Kyselyyn vastanneiden lukumäärää voidaan pitää varsin kattavana otoksena. Vastaukset olivat hyviä täydennettynä herkullisin lisäkommentein Kunto on vähän huono, mieliala hyvä - yksi niistä. Sairauksista oli myös lisätietoja, monet valittivat näön heikkenemistä. Eläketiedot puuttuivat noin viidesosassa vastauksista. Näistäkin saa tarpeellisen yleiskuvan veteraanien taloudellisista rajoitteista. 3. Vastausten käsittely ja yhteenvedot Teimme ensiksi yhteenvedot alue-osastoittain. Annoimme jokaiselle vastaajalle tunnusluvun, joten vastausten luottamuksellisuus varmistui. Lähetän puheenjohtajille heidän osastonsa yhteenvedon pohdittavaksi Seuraavassa vaiheessa teimme vastausten tuloksista kaksi yhteenvetoa johtopäätösten tekoa varten koko ryhmästä. YHTEENVETO 2. LIIKUNTA JA PERUSTOIMINNOT Laskimme ensin jokaiselle vastaajalle liikuntakertoimen L ja perustoimintakertoimen P ja kokonaiskertoimen K näin: L kerroin: vaikeuksitta yksin, vaikeaa toisen auttamana ei kykene P kerroin: vaikeuksitta yksin, vaikeaa toisen auttamana ei kykene K kerroin: liikkuminen sisällä, kävely 400 m ja portaissa kulkeminen vastauksista 1 piste, siis paras mahdollinen L kerroin 3 2 pistettä 3 pistettä 4 pistettä, siis huonoin mahdollinen L kerroin 12 pukeutuminen, vuoteesta/vuoteeseen nousu 1 piste, siis paras mahdollinen, P kerroin 2 2 pistettä 3 pistettä 4 pistettä, siis huonoin mahdollinen, P kerroin 8 L+P kuvaa vastaajan liikkumis- ja perustoimintojen suorituskykyä kokonaisuutena. paras mahdollinen K- kerroin siis 3+2= 5 huonoin mahdollinen K- kerroin siis 12+8 =

15 Laskemalla vastaajien eri kertoimet yhteen ja jakamalla summa vastaajien lukumäärällä saadaan vastaajaryhmän suorituskyvyn mittarit (L, P, K). Niiden avulla voi helposti verrata eri vastaajaryhmien arvoja. Saman vastaajaryhmän suorituskyvyn muutoksia arvioitaessa mittarit ovat esim. 2 vuoden väliajoin hyvä apuväline. L, P, ja K laskettiin (n= ryhmän lukumäärä) Koko vastaajaryhmälle (n- 125) Nuorille (85-88 ½ vuotta) (n- 67) Vanhoille (88 ½ - 98 vuotta) (n- 58) Valitsimme 88 ½ vuotta ryhmiä jakavaksi luvuksi, jotta ryhmät olisivat suunnilleen samansuuruiset ja näin vertailukelpoiset Yksilöiden iät laskettiin päivämäärälle Ryhmä n L P K= L + P Nuoret 67 5,1 2,8 7,9 Vanhat 58 5,8 3,2 9,0 Kaikki 125 5,4 3,0 8,4 4. Vertailut ja johtopäätökset Asuinpaikka: Kotona asumisen yllättävän suuri osuus on vakuuttavin todistus siitä, että veteraanijäsenemme kokonaisuutena ovat edelleen toimintakykyisiä. Koko ryhmästä 79 % asui kotona 9 % palvelutaloissa ja 12 % laitoksissa, 88 ½ vuotta täyttäneistä vastaavat luvut 72 % kotona, 12 % palvelutaloissa ja 16 % laitoksissa. Tampereen 90 vuotta täyttäneistä asui vuonna 2007 vain 57 % kotona, 11 % palvelutaloissa ja 33 % laitoksissa. Ero on todella merkittävä, ts. veteraaniemme asuinpaikkakunnat ovat säästäneet reippaasti verovaroja tamperelaisiin verrattuna. Niiden hankkiminen parantaa, joskaan ei kokonaan poista kuulovajetta. Muisti: Arviointi normaalin, pienehkön vajeen ja vakavan muistihäiriön välillä (46, 44, 10 %) on tapahtunut pääosin vastaajan toimesta. Ilahduttavaa on todeta vakavan muistihäiriön (dementia, Alzheimer jne. )omaavien pieni määrä. Se lienee huomattavasti pienempi kuin keskimäärin tässä ikäluokassa Liikuntakerroin (L) ja Perustoimintakerroin (P): Saadaksemme vertailukohdan veteraanien vanhemmalle ryhmälle laskimme Tampereen Yliopiston tutkimuksesta 90 vuotta täyttäneiden vastaavat kertoimet. Yliopisto ei näitä kertoimia käyttänyt tutkimusmenetelmänään. Ne olivat kuitenkin helposti laskettavissa tutkimukseen liittyvistä taulukoista. Tulokset: Vanhat veteraanijäsenet (88 ½ - 98) L 5,9 P 3,2 Tamperelaiset 90 vuotta täyttäneet L 6,8 P 3,5 Ero ei ole kovin suuri, kuitenkin riittävä osoittamaan, että vanhat veteraanijäsenemme ovat pitäneet kohtuullisen hyvin huolta liikuntakunnostaan. Tämän hetken kiltamme vanhimpien jäsenten ja myös kiltamme perustajajäsenten Vihtori Siivon (98)ja Erkki Luntamon (97) L ja P kertoimet ovat kärkiluokkaa, siis 3 ja 2. Nuoremman veteraaniryhmän kertoimet L 5,1 ja P 2,8 vanhemman ryhmän vastaaviin (L 5,9ja P 3,2) voi todeta, että ero vanhojen ryhmään on liian pieni ts. kylmä tosiasia: olette viiden vuoden jälkeen huonommassa kunnossa kuin me vanhemmat tänään. Oppimestarina oleminen on helppoa. Kehotukseni on: kuntoilkaa enemmän, se on aika paljon meistä itsestä kiinni. Sotainvalidit: Määrä on suuri- 39 (31 %). Tämä johtunee ennen kaikkea siitä, että rykmenttimme olivat jalkaväkeä ja tappiot niin kaatuneina kuin haavoittuneina raskaat. Elossa olevien invaliditeetti % on useimmilla Kuulo: Ilman kuulokojeita tulee toimeen 51 %. Melkoisella varmuudella voi olettaa kuulokojetarpeen huomattavasti kasvavan lähivuosina. Verovaroja ei niiden hankinnassa kannata säästää. 6. Pohdintaa Johtopäätösten tekoon jäi liian vähän aikaa, joten se tapahtui vain tutkimuksen tekijäin toimesta. Ehdotammekin, että me kaikki niin veteraanit kuin nuoremmat jäsenet pohdimme tuloksia ja keskustelemme käytännöllisistä toimenpiteistä epäkohtien poistamiseksi. Taloudellisten mahdollisuuksien kohentamiseen niin 26 27

16 yksilö, veteraanijärjestöjen kuin yhteiskunnan kohdalta on myös oleellista. Eläkkeiden suuruus tai sanoisinko pienuus tiedot aiheuttavat todella vakavaa pohdintaa ja toimenpiteitä Toivotan pojanpoikani kanssa kiltamme jäsenille hyvää kesän jatkoa. Alueosastojen puheenjohtajien ja kaikkien veteraanijäsenten yhteistoiminnan tuloksena saimme aineistoa ja tietoja, jota kannattaa yhteisesti jalostaa ja ryhtyä toimiin, jotka pysyttävät toimintakykymme yhä korkealla. Kehotukset liikunnan lisäämisestä eivät riitä, tarvitaan todellisia toimenpiteitä. Vuosikokoukseen v osallistuneita veteraaneja ja muuta yleisöä. VIISI VUOSIKYMMENTÄ KAMERAN TAKANA Samaan aikaan kun syksyllä vuonna 2007 pohdimme nettisivustojemme saamista Kiltamme perinnetietojen tallentamiseen sekä tämän tiedon välittämiseen eteenpäin jalkaväkirykmenttiemme historiasta kiinnostuneiden ulottuville, heräsi ajatus DVD elokuvan valmistamisesta rykmenttien perustamisalueiden kouluille. Meillä oli onnea, että saimme tämän DVD elokuvan tekijäksi tunnetun raumalaisen Jouko Nummelan, jolla on yli viiden vuosikymmenen kokemus kameran kanssa työskentelystä. Sota-aiheiset filmit eivät olleet hänelle aivan vieraita, sillä hän on tehnyt aikaisemmin mm. Raumalaiset sodassa hankkeen yhteydessä yhteensä neljä DVD tallennetta, joista Sotaajat Raumalla ja Sodasta toipuva Rauma valmistuivat jo vuoden 2007 loppupuolella. Isänsä päiväkirjamerkinnät talvi- ja jatkosodan ajalta tulivat erittäin mukavana yllätyksenä vastaan, samalla kun sota-aikaa kuvaaviin tallenteisiin kerättiin materiaalia Raumalta, ja Jouko Nummelan piti siinä yhteydessä lukea paljon sotilaiden lähettämiä kirjeitä rintamalta. Nummela laskee tehneensä yli kolmesataa erilaista ohjelmaa ja hänellä on materiaalia ainakin kahden sadan tunnin verran. Hän on kuvannut muun muassa Suomen luontoa ja suomalaisia perinteitä, mutta suurimman työn hän on tehnyt Rauman paikallishistorian tallentamisessa ja Raumassa riittää Nummelan mukaan yhä edelleen ainesta. Näin Jouko Nummela itse kuvaa JR 56 JA JR 60 KILTA Ry:lle tekemäänsä elokuvaa: Vaikuttavia sotaelokuvia on tehty valtavat määrät. Niitä on tehty suurella rahalla ja suurella tekijäjoukolla. Oli sen tähden melkoinen haaste, saada tehtäväksi elokuva JR 56: n ja JR 60:n sotaretkestä. Käytössä ei nimittäin ollut paljoa rahaa eikä myöskään tekijävoimia, pääasiassa vain yksi ihminen

17 No haasteen otin vastaan, niin kuin Suomen armeija otti haasteen vastaan 1941 lähtiessään kohti ylivoimaista vihollista. Paljon materiaalia oli jo olemassa, valokuvia sodasta, sotilaitten ja kotiväen kirjeitä, taltioituja veteraanimuisteloja, Suomen Elokuva-arkistossa autenttista sotafilmiä oli ja kirjoitettua asiatietoa. Joitakin helposti rakennettuja kohtauksia kuvasin myös näyttelijöiden avulla. Enää tarvitsi vain laittaa palapelin osaset kohdalleen, tehdä selostustekstit ja antaa sopivilla tehosteäänillä ja musiikilla oikeat tunnelmat. Vaikka filmistä ei mitään Tuntematonta sotilasta tullut, tuli kuitenkin taltioitua oman alueemme historiaa, omien tuttujen isiemme ja isoisiemme historiaa ja sen asian esiintuontia, että myös JR 56:lla ja JR 60:llä oli merkittävä tehtävä Suomen pysyttämisessä itsenäisenä. Jouko Nummela Lisätietoa Nummelan töistä JN - Kulttuurivideoiden sivulta ja Raumalaiset sodassa hankkeesta Kuvia Jouko Nummelan DVDelokuvasta. Killan nettisivut osoitteessa Killan internetsivut valmistuivat vuonna Sivuja tosin kehitellään ylläpitotoimintana jatkuvasti. Laitilan Puhelin on antanut maksutta Killalle tilaa palvelimeltaan osoitteessa Sivuilla on erikseen kuvaukset JR 56:n ja JR 60 sotatiestä lukuisine jatkolinkkeineen ja kuvineen. Oma osastonsa on Killan historiikilla. Lisäksi sivustolla esitellään Killan kustantamat kirjat tilauslomakkeineen. Myös on oma ajankohtaistapahtumia sisältävä sivusto. Killan vuosittain painattamia vuosikokous- ja vuosikertomuspainotuotteita on sijoitettu sivustoille näköispainoksina lähes tuhat sivua alkaen kotiuttamisen 25-vuotisjuhlajulkaisusta. Onpa mukana JR 56:n sodanaikaisen monistelehden Oksankin yksi numero. Nämä painotuotteet sisältävät myös useita veteraanien sotataipaleeseen liittyviä kirjoituksia. Sivuille on lisäksi sijoitettu esim. Lappi Tl:stä olleen Kaarlo Fredrik (Kalle) Krappen laaja päiväkirja toiminnasta JR 56:n I pataljoonan kranaatinheitinjoukkueen ykkösheittimen johtajana. Valokuvien lisäksi sivuille on sijoitettu esim. JR 56 sotatiehen liittyviä karttoja yli 20. Lyhyitä videotallenteita on katsottavissa parikymmentä. Lisäksi on muutama veteraanien äänitiedosto. Killan nettisivuja on ylläpitänyt Matti Jalavan yritys Vakkamedia Oy. Vakkamedialla myös mm. sotahistoriavideoita Killan nettisivujen ylläpitäjä Matti Jalava on eläkkeellä oleva kuntavirkamies, joka on tehnyt myös toimittajatehtäviä lehdille ja aikaisemmin myös Ylelle. Lisäksi hän on kirjoittanut muutamia historiikkeja. Yhdessä sisarensa kanssa hän on julkaissut myös yli 600-sivuisen kirjan vanhempiensa sota-ajan kirjeenvaihdosta. Kirjeet antavat hyvän kuvan mm. työläisperheen elämästä kotirintamalla. Jalava oli pitkään myös mukana Uudenkaupungin kaapelitelevisiotyössä

18 Tällä hetkellä Jalava on mukana Vakka-Suomen veteraanimatrikkelihankkeessa toimittajana. Matrikkeleita kootaan niistä Vakka-Suomen sodanaikaisista kunnista, joista ei vielä ole matrikkelia tehty. Hankkeesta on tietoja netissä veteraanitietoa. Hänellä on myynnissä myös mm. lukuisilta sotahistoriaan liittyvillä matkoilla kuvattuja videoita dvd-levyinä. Mukana on esimerkiksi v kuvattu video JR 56:n jalanjäljillä ja vuodelta 2006 JR 56:n jäljillä Karhumäessä. Molemmilla matkoilla oli mukana mm. veteraani Erkki Luntamo. Lisäksi on videoita Summan alueelta, Laatokan Petäjäsaaresta, Mantsinsaaresta ja Nietjärveltä. Myös Kronstadtin matkalta on tehty video. Lähempiä tietoja löytyy netistä osoitteesta Kuvapari JR 56 videosta Kolatselältä. (oik. v ja alla v. 1941) LAURI HAAVISTO/SUOMEN TYKISTÖMUSEO: SUOMALAISTEN SALAINEN ASE SUOMALAISTEN menestys kesän 1944 torjuntataisteluissa perustui pitkälti tykistön tehokkaaseen käyttöön, joka opittiin kantapään kautta ja hiottiin huippuunsa taisteluiden kuluessa. Suomalaiset ottivat keväällä 1943 käyttöön maailman mitassa mullistavan tulenjohtojärjestelmän. Sen ydin oli majuri Unto Petäjän kehittämä korjausmuunnin. Nerokkaiden keksintöjen tapaan se oli yksinkertainen, vain vanerista ja selluloidimuovista rakennettu levy. Osaavissa käsissä se kuitenkin oli tarkka graafinen laskukone. Korjausmuuntimella yksi tulenjohtaja pystyi keskittämään teoriassa äärettömän määrän tykkejä ampumaan samaan pisteeseen noin minuutissa luvulla mikään muu tykistö ei voinut unelmoida samasta. Tykistökenraali Nenonen ymmärsi tuoreeltaan keksinnön merkityksen. Se julistettiin salaiseksi ja tykistö opetettiin käyttämään uutta ampumamenetelmää. Keksinnön merkitys oli mullistava. Se nelinkertaisti tykistön käytännön tulivoiman. Sen avulla tulen tiheys hehtaarille kasvoi yli kahdeksankertaiseksi perinteiseen ampuvaan tykistöön nähden. Vaatimattoman näköinen korjausmuunnin oli suomalaisten salainen ase. Se mahdollisti tykistön tulen kohdistamisen yhteen pisteeseen hetkittäisellä voimalla, johon yhdenkään muun maan tykistö ei 1940 luvulla pystynyt. Tali-Ihantalassa tulen keskittäminen näytti tehonsa. Suomalaiset am

19 puivat hyökkäämään lähtevät venäläisjoukot hajalle jo niiden ryhmittymisalueilla. Kun korjausmuunnin oli ollut käytössä jo keväästä 1943, niin miksi suomalainen tykistö vasta Tali-Ihantalassa, kolmen viikkoa suurhyökkäyksen alkamisesta alkoi pystyä ihmeisiin? Tykistö asiantuntija Jyri Paulaharjun mukaan tykistön jäykkä ohjesääntö esti aikansa edistyneimmän tulenjohtojärjestelmän hyödyntämisen suurhyökkäyksen ensi viikoilla. Suomalaiset ampuivat tykistöohjesääntönsä mukaan ensisijaisesti vastapuolen tykistöä ei itse hyökkääviä joukkoja. Kun vastassa oli tuhansia tykkejä, oli matemaattinen mahdottomuus saada tällä taktiikalla menestystä. Vasta kun alemmat tykistöupseerit hylkäsivät jäykän ohjesäännön ja alkoivat ampua hyökkääviä maaleja, tulosta alkoi tulla. Venäläiset sotavangit kauhistelivat suomalaisen tykistön murskaavaa tulta, joka saattoi minuutissa tulla päälle missä vain. Viipurinlahdella taistelevat saksalaiset ihmettelivät, miten suomalaiset saivat loihdittua niin rajuja tuli-iskuja. Salaisuutta, vanerista korjausmuunninta ei paljastettu edes aseveljille. Suomalaisen tykkilinnakkeen jäänteitä Mantsinsaaressa Laatokalla v Kuva Matti Jalava 34 35

20 36

21