JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA

Transkriptio

1 JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA VUOSIKOKOUS KIUKAISTEN SEURAKUNTAKODISSA

2 JR 56 JA JR 60 KILTA RY VUOSIJUHLA JA VUOSIKOKOUS Porin Prikaatin vuosijuhlassa veteraanit yhteiskuvassa Prikaatin komentajan eversti Juha Pyykösen kanssa JR 56 ja JR 60 KILTA RY:n sääntöjen määräämä vuosikokous pidetään tiistaina KIUKAISTEN SEURAKUNTAKODISSA, KIRKKOTIE 2, KIUKAINEN Kokouksessa käsitellään ja päätetään Killan säännöissä 8 :ssä mainitut asiat. Kokouksen esityslista jaetaan kokouspaikalla. JR 56 JA JR 60 KILTA RY Hallitus KUNNIAKÄYNTI JA SEPPELEEN LASKU KIUKAISTEN SANKARIHAUDALLA klo Kirkkoherra Jukka Kemppainen pitää puheen RUOKAILU SEURAKUNTAKODISSA klo alkaen VUOSIJUHLA ALKAA klo (ohjelma liitteenä) Tumma puku ja kunniamerkit Osallistujien lukumäärä ja mahdolliset ruoka-allergiat pyydetään ilmoittamaan omalle alueosastolle. TERVETULOA!

3 Puheenjohtaja Pentti Isotupa Kunnioitetut kiltamme veljet ja -sisaret, arvoisa Kiltaväki Kansalaisten muisti on vahva ja kantaa edelleenkin vuosikymmenien taakse. Niinpä vuosi 1944 tapahtumineen 70 vuotta sitten, on tuonut mieliimme kesän ankarat taistelut ja vaikeat neuvottelut yli kolme vuotta kestäneen sodan päättämiseksi. Rauha saavutettiin raskain menetyksin, joista alueluovutukset koettiin kohtuuttomiksi. Pariisin rauhansopimus vuonna 1947 vahvisti lopullisesti Neuvostoliiton kanssa allekirjoitetun välirauhasopimuksen ja määräsi sotakorvaukset maksettavaksi Neuvostoliitolle. Tämän jälkeenkin leijui epävarmuus tulevaisuudesta kaiken yllä, mutta viimeistään vuonna 1952, kun Suomi sai järjestettäväkseen 15. olympialaiset Helsingissä ja viimeinen sotakorvausjuna oli lähtenyt Vainikkalan asemalta 2. päivänä syyskuuta, saattoivat suomalaiset pitkästä aikaa tuntea vapauden ja riippumattomuuden tunteen ja aloittaa uusin mielin maamme jälleenrakentamisen. Sota Euroopassa saavutti päätepisteensä vasta 9. toukokuuta 1945 Saksan asevoimien antautumiseen Berliinissä. Sitä ennen Lapin sota saksalaisia vastaan oli päättynyt jo 27. huhtikuuta. Veteraaniemme kiistaton ansio on maamme itsenäisyyden ja vapauden säilyminen. Sen saavuttaminen vaati mittaamattoman suuret uhraukset kansaltamme. Historian havina ei ole vielä peittänyt muistoa sankarivainajista. Heitä saamme vielä henkilökohtaisesti muistaa ja se juuri tuo sodan muiston meitä lähelle. Kunnioituksella ja kiitoksella muistamme heitä, jotka antoivat kalleimman uhrin isänmaan puolesta. Koko viime vuoden olemme seuranneet kamppailua Ukrainassa. Sota on astunut näyttämölle uusissa vaatteissa. Ei enää sodan julistusta, ei enää tavanomaisia sodan tunnusmerkkejä, vaan vasta ajan päästä saadaan selville kuka on liikkeellä ja missä merkeissä. Tapahtumat tulevat esille verraten lähellä meitä ja kun tiedämme, että suuri naapurimme, Venäjä, on asialla, herättää se meissä pahoja aavistuksia ja turvattomuuden tunnetta. Toivomme, että rajamme pysyvät koskemattomina ja vuosikymmeniä kestänyt rauhantila jatkuvana. Kiltatoiminnassa herättää huolta Veteraanijäsentemme vähenevä joukko. Vuoden vaihteessa oli jäsenluettelossa Veteraaneja 70. Alkuvuodesta 2015 suoritettu Ikihonka-tutkimus antoi varsin myönteisen kuvan Veteraaniemme terveydentilasta ja asumisolosuhteista. Muutoksia on tapahtunut, mutta perusasiat ovat kuitenkin hallinnassa. Yksinäisyyden ja kanssakäymisen puute ovat seikkoja, joihin toivottaisiin meidän nuorempien tuovan parannusta lisäämällä yhteydenpitoa Veteraaneihin. Veteraaniemme keski-ikä ylittää jo 91 vuotta. Kiitokset Kiltamme kunniapuheenjohtaja professori Antero Kalliolle, joka jo kolmannen kerran on suorittanut Ikihonka-tutkimuksen. Tutkimus on osoittautunut toiminnassamme varsin tärkeäksi ja keskeiseksi toimintamuodoksi. Vuosi 2014 oli toiminnallisesti tavanomaista vaatimattomampi vuosi. Aikomuksemme jäivät enemmänkin suunnittelun puolelle. Siispä odotamme vastedes jotain tapahtuvaksi. Killan hallitus on kiinnittänyt huomionsa jatkosotaan lähdön muistamiseen eri paikkakunnilla. Siksi on kartoitettu ja etsitty perustamispaikkakuntia, joilta vielä puuttuu muistolaatta jatkosotaan lähdöstä. Tulos osoittaa, että ainakin 3-4 perustamispaikkakuntaa ansaitsee saada joukko-osastonsa muistolaatan ja sen yhteyteen tulevan rykmentin kunniakilven. Vuoden tärkein tapahtuma, vuosikokous ja -juhla järjestettiin Porin Prikaatin avustamana Huovinrinteellä Säkylässä. Juhla alkoi seppeleen laskemisella ja hartaudella Kunnian Polulla JR 56:n ja JR 60:n ja osasto Törnin muistomerkillä. JR 56 ja JR 60 Killan uudistettu standaari luovutettiin Porin Prikaatille kiitoksena hyvästä ja luottamuksellisesta yhteistoiminnasta. Porin Prikaatin komentajan vaihdos tapahtui elokuussa. Prikaatikenraali Juha Pyykönen luovutti komentajan tehtävät juhlallisesti eversti Arto-Pekka Nurmiselle. Kiltamme puolesta kiitän prikaati-kenraali Juha Pyyköstä 4 5

4 avoimesta ja miellyttävästä yhteistoiminnasta. Toivotan eversti Arto-Pekka Nurmiselle onnea ja menestystä vaativassa uudessa tehtävässä. Lähestymme vuoden 2015 vuosikokousta. Kokouspaikkana on Kiukaisten seurakuntakoti, osoite Kirkkotie 2, Kiukainen. Aluksi kokoonnumme kunniakäyntiä ja seppeleen laskemista varten Kiukaisten sankarivainajien muistomerkillä. Rauman alueosasto on järjestelyvastaavana. Paikallisesti käytännön järjestelyt hoitaa kiltajäsen Juhani Vihervuori Panelian kylästä. Jalkaväkirykmentti 56:n 4. komppania oli Kiukaisten miesten jatkosodan aikainen komppania. Se oli perustettu Panelian Suojeluskunnan talolla kesäkuussa Toivotan hyvää kevään edistymistä kaikille Kiltamme jäsenille. Tervetuloa runsain joukoin kokoukseemme Kiukaisiin 26. toukokuuta. Pentti Isotupa Sihteeri Martti Aro JR 56 JA JR 60 KILTA RY Toimintakertomus vuodelta 2014 HALLITUS Hallituksen pj sosiaalineuvos Pentti Isotupa Varapuheenjohtaja I Erkki Luntamo Varapuheenjohtaja II Esa Haarala Kunniapuheenjohtaja professori Antero Kallio Kunniajäsen pankinjohtaja Veikko Mattila I sihteeri pankinjohtaja Martti Aro II sihteeri everstiluutnantti Mauri Ikonen (Edellä olevasta selviää asemansa perusteella vuosikokuksen nimeämät Killan hallituksen jäsenet ja loput 30 liitteenä olevasta hallituskokoonpanon tarkemmasta erittelystä alueosastoittain. Hallituksen jäsenyyden vahvistaa vuosittain kokoontuva vuosikokous alueosastojen tekemien omien esitysten perusteella.) TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastaja varatuomari Matti Mikkola Toiminnantarkastaja majuri evp Jarmo Suomala Toiminnantarkastajan varamies sähköteknikko Jorma Elo Toiminnantarkastajan varamies kunnanjohtaja Keijo Vähä-Ettala KILLAN VETERAANIJÄSENISTÖ UUSIKAUPUNKI 26 OSASTO TÖRNI 3 RAUMA 15 HELSINKI 4 TURKU 11 ULKOJÄSENET - LAITILA 8 IMPOLA - PIRKANMAA 3 6 7

5 KOKONAISJÄSENMÄÄRÄ VETERAANIJÄSENET 71 NAISET 55 KANNATTAJAJÄSENET 109 Veteraanien keski-ikä tulee olemaan 92,62 vuotta. Viimeisen iltahuutoon sai kuluneena vuotena kutsun 26 kiltamme veteraanijäsentä. TOIMINNOT Jäsenluettelon tarkistaminen alueosastoittain sekä syntymäpäivää v viettävien luetteloiminen ja kirjaaminen koko Killan osalta On osallistuttu Porin Prikaatin sotilasvalatilaisuuteen Huovinrinteellä Säkylässä Killan jäsenyys- ja toiminnan tiedot on toimitettu Maanpuolustuskiltojen liitolle Oli JR 56 ja JR 60 Killan Laitilan alueosaston hallituksen kokous Killan hallituksen kokous pidettiin Laitilassa Seurakuntakeskuksesn tiloissa Pidettiin JR 56 ja JR 60 Killan Laitilan ja Uudenkaupungin alueosastojen vuosikokoukset Uudenkaupungin alueosaston 40 vuotisjuhla. Ennen juhlaa suoritettiin kunniakäynti ja seppeleenlasku Vanhan kirkon Sankarivainajien muistomerkillä. Osaston kunniapuheenjohtaja Erkki Luntamo piti puheen sankarivainainajien muistolle Talvisodan päättymisen 74 vuotis muisotapahtumiin osallistuminen JR 56 ja JR 60 Killan kunniajäsenen Kauko Ruohosen siunaus- ja muistotilaisuuteen osallistuminen Paneliassa Kansallisen Veteraanipäivän juhlatilaisuuksiin osallistuivat eri osastot Vuosikokouskutsun aineisto Sata-Seri Oy:lle / Juho Lindberg, Rauma. Vuosikertomuksen taittotyön teki Annina Aro Killan vuosikertomus v on valmistunut Killan vuosikokouskutsut lähetettiin jäsenistölle JR 56 ja JR 60 Killan vuosijuhla ja vuosikokous pidettiin Porin Prikaatissa. Kokoontuminen oli Kunnian polulla JR 56 ja JR 60 Killan ja Osasto Törnin muistomerkillä, kunniakäynnin ja seppeleenlaskun yhteydessä pidettiin hartaushetki, jossa puhui sotilaspastori Antero Ahonen. Porin Prikaatin Komentaja eversti Juha Pyykönen piti vuosijuhlassa juhlapuheen ja samassa yhteydessä hänelle luovutettiin Killan standaari. Juhlatilaisuudessa musiikista vastasi Laivaston Soittokunnan Vaskiseitsikko, lisäksi Korpraali Möttösen laulun esitti JR 60 veteraani Markus Aaltonen JR 56 ja JR 60 Killan varapuheenjohtajan Erkki Luntamon siunaus- ja muistotilaisuuteen osallistuminen Uudessakaupungissa Kunniakäynti ja seppeleen lasku Kollaan Loimolan muistomerkillä ja kahvitilaisuus seurakuntalaisille Laitilan Kirkkokodissa JR 56 ja JR 60 Killan kunniajäsenen Lauri Rannon siunaus- ja muistotilaisuuteen osallistuminen Laitilassa JR 56 ja JR 60 Killan kunniajäsenen Heikki Lampisen siunaus- ja muistotilaisuuteen osallistuivat Killan edustajat Turussa Komentajan vaihtumistilaisuus oli Porin Prikaatissa. Eversti Arto- Pekka Nurminen vastaanotti prikaatin komentajan tehtävät Prikaatinkenraali Juha Pyyköseltä Jatkosodan päättymispäivästä on tullut valtioneuvoston hyväksymä kansallinen liputuspäivä. Aloitteen tässä asiassa teki kiltamme kunniajäsen, talousneuvos Vihtori Siivo Osallistuttiin jatkosodan päättymisen 70 vuotispäivän muistotilaisuuksiin Osallistuttiin JR 56 ja JR 60 Killan kunniajäsenen Vaito Siivosen siunaus- ja muistotilaisuuteen Kalannissa On osallistuttu Rauman Patteriston Perinnekillan vuosijuhlaan Raumalla. 8 9

6 2.11. JR 56 ja JR 60 Killan hallituksen kokous pidettiin ravintola Villa Talbossa Raumalla Neuvottelu Osuuskauppa Keulan johdon kanssa Raumalla v joulutervehdyksestä kiltamme veteraaniveljille Lähetettiin Killan joulutervehdys Ikihonka hengessä kaikille rivissä olleille 80 kiltaveljelle, Killan omista varoista kustannettiin 35,- euroa eli yhteensä 2.800,- euroa ja tämän lisäksi Osuuskauppa Keula lahjoitti vielä omana osuutenaan á 15,- euroa eli yhteensä 1.200,- euroa sekä Keula kustansi vielä tämän aineiston postituksen jokaiselle kiltaveljelle. Näin jaetun lahjakortin arvoksi saatiin yhteensä 50,- euroa. Vuoden aikana monistetut kokousmatriaalit JR 56 ja JR 60 Killalle on kustantanut Uudenkaupungin Kauppakamariosasto. Vuoden 2014 aikana ovat alueosastot huolehtineet iäisyyskutsun saaneitten kiltaveljien muistamisen. Vuoden aikana on kiltasisarta ja kiltaveljeä viettänyt merkkipäiviä, hallituksen puolesta on heitä muistettu onnitteluadressein. VARAINKERÄYS Vuoden 2014 varainkeräyksen voidaan katsoa täyttyneen. Edellä mainitun Osuuskauppa Keulan 1.200,- euron lahjoituksen ja muuna varainkeräyksen tuottoina olivat DVD kasetin myynnit 192,40 euroa sekä kirjamyynnit 458,80 euroa. TULOS Toimintavuoden tilinpäätöksen tulos oli ,87 euroa alijäämäinen. Tulokseen vaikutti merkittävästi Op Pohjolan tekemä ostotarjous kiltamme omistamista 500 osakkeesta, joista kirjattiin 4.900,75 euron myyntivoitto. Tavoitteena on ollut pitää arvopaperivaranto täysin sijoitettuna ja killan hallitus päätti kokouksessaan sijoittaa lisää Wärtsilä Oyj:n osakkeisiin 135 kpl yhteensä 5.002,50 euroa. Taseessa olevat arvoparit yhteensä ,87 euroa oli noteerattu pörssissä päivänarvoon ,45 euroon ja osinkotuottoja saimme yhteensä 3.735,50 euroa sekä lisäksi korkotuottoja 329,04 euroa. Näiden lukujen myötä voidaan tulevaisuuden toiminnallisia haasteita Killan perinnetyössä sekä samalla näiden haasteiden toteuttamista tarkastella suurella luottamuksella. KILLAN OSAKESALKKU KESKO OYJ B 1280 KONE OYJ 380 / Kone Oyj:llä ollut splittaus 2 x 190 WÄRTSILÄ OYJ 1305 MERKKIPÄIVIÄ viettivät seuraavat hallituksen jäsenet ja kunniajäsenet 101 Talousneuvos Vihtori Siivo, KANKAANPÄÄ 96 Professori Antero Kallio, ESPOO 90 Maanviljelijä Lauri Ranno, LAITILA 90 Linja-autonkuljettaja Toivo Raivo, LAITILA VIIMEISEEN ILTAHUUTOON kutsuttiin seuraavat hallituksen jäsenet Opettaja ja kunniajäsen Erkki Lennart Luntamo, UUSIKAUPUNKI Maanviljelijä ja kunniajäsen Lauri Jussi Olavi Ranno, LAITILA Dipl.merk. ja kunniajäsen Heikki Waldemar Lampinen, TURKU Maanviljelijä ja kunniajäsen Vaito Johannes Siivonen, UUSIKAUPUNKI 10 11

7 % jäsenmäärä HELSINKI ALUEOS. 0 28,57 4 IMPOLAN POPPOO Semmi Lähteenmäki PIRKANMAAN ALUEOS. Eino Liikala Toivo Malonen Henrik Salo Pekka Suhonen Erkki Vanhakylä RAUMA ALUEOS. Esko Hyrkö Erkki O. Lehtinen Esko Lehtinen Jorma J. Leino Mauri J. Nyman Kauko Ruohonen Aarne Santonen Seelim Tamminen JR 56 ja 60 KILTA Ry VETERAANIJÄSENISTÖ , , ,38 15 TURKU ALUEOS. Niilo Hiltunen Heikki Lampinen Erkki Lehto Jaakko Säilä OSASTO TÖRNI Lauri Hirttiö Toivo Salmenaho UUSIKAUPUNKI ALUEOS. Heikki Jalonen Alpo Lehtilä Erkki Luntamo Vaito Siivonen LAITILA ALUEOS. Lauri Ranno Arvo Pöylä % jäsenmäärä , , ,67 8 JÄSENISTÖ v JÄSENISTÖ v IKÄ SYNT.VUOSI LUKUM. POIST. % SYNT.VUOSI LUKUM , , , , Törni 0 kaksoisjäs. 0 Yhteensä , Synt.vuosi Helsinki Impola Laitila Pirkanmaa Rauma Turku Yht ,62 Veteraaniäsenten tilastointi aloitettiin v Silloin jäsenmäärämme oli 595. Uusia jäseniä on liittynyt 21, jäseniä yhteensä mennessä kutsun viimeiseen iltahuutoon on saanut 545 jäsentä. KESKI-IKÄMME , , , , , , ,62 POISTUMA vuonna % , , , , , , , ,08 KESKI-IKÄTILASTO Synt. Törni Jäsenistö v alkaen Uusikaup. Yhteensä x ikä Poistumat % Keski-ikä Jäsenistö , , , , , , , , , , , , , , , , Yht ,47 71

8 JR 56 JA JR 60 KILTA RY Tuloslaskelma JR 56 JA JR 60 KILTA RY TASE Varsinainen toiminta Arvopaperit, myyntivoitot 4900,75 - Tuotot yhteensä 4900,75 - Yhteiskulut Varsinaisen toiminnan muut kulut Kokous ja neuvottelukulut , ,28 Hallintokulut - - Huomionosoitukset , ,16 Pankin palvelumaksut -135,84-94,05 Jäsenmaksut -190,00-304,00 Nettisivustot -150,00-50,00 DVD elokuva - - Muut Kulut -279,90-515,45 Yhteiskulut yhteensä -7720, ,94 Tuotto- / Kulujäämä , , Vastaavaa Pysyvät vastaavat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,67 Rahat ja pankkisaamiset , ,96 Kirja- ja DVD -varasto 7 442, ,84 Vastaavaa yhteensä 41026, ,42 Varainhankinta Keräystuotot - - Lahjoitukset 300, ,00 DVD -myynti 192,40 190,80 Kirjojen myynti 458,80 518,30 Keräyksen kulut - - Varainhankinta yhteensä 951, ,10 Tuotto- / Kulujäämä , ,84 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Osinkotuotot 3735, ,50 Korkotuotot 329,04 378,55 Lähdevero - -20,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 4064, ,05 Kulut Arvon alentumiset pys. vast. sij ,00 - Tuotto- / Kulujäämä , ,79 Vastattavaa Oma pääoma Toimintapääoma Toimintapääoma , ,52 Edellisten tilikausien ylijäämä Edellisten vuosien tappio -401, ,89 Tilikauden ylijäämä Tilikauden tulos , ,99 Vastattavaa yhteensä , ,42 Omatoiminen tuotto- / kulujäämä , ,79 Tilikauden tulos , ,

9 16 17

10 JR 56 ja JR 60 KILTA RY ALUEOSASTOJEN HALLITUKSET HALLITUS Sosiaalineuvos PENTTI ISOTUPA Vihtorinkatu 4 A LAITILA puheenjohtaja Kunn.jäs.-01 Opettaja ERKKI LUNTAMO Harmaalokkikuja 3 I varapuheenjoht UUSIKAUPUNKI Toimitusjohtaja BBA ESA HAARALA Myllykiventie 9 A 18 II varapuheenjoht NAANTALI Everstiluutnantti MAURI IKONEN Hallitustie 12 II sihteeri LEMU TOIMINNANTARKASTAJAT VT MATTI MIKKOLA Kaskenkatu 4 a D TURKU Majuri evp JARMO SUOMALA Asentajankatu 2 B TURKU Professori ANTERO KALLIO Itätuulenkuja 1 C ESPOO Kunn.pj.-93 Pankinjohtaja VEIKKO MATTILA Rivikuja 1 A OITTI Kunn.jäs.-95 Pankinjohtaja MARTTI ARO Koskelokuja 21 I sihteeri UUSIKAUPUNKI VARAMIEHET Sähköteknikko JORMA ELO Koverontie LAITILA Kunnanjohtaja KEIJO VÄHÄ-ETTALA Silontie KODISJOKI HELSINKI Insinööri LAURI LÄHTEENMÄKI Piikintie 7 B HELSINKI Kenraalimajuri HANNU SÄRKIÖ Alakartanontie 15 D 21 Kunn.jäs ESPOO Pankinjohtaja VEIKKO MATTILA Rivikuja 1 A OITTI Kunn.jäs.-95 Presidentti MAUNO KOIVISTO Kunn.jäs.-99 Presidentin kanslia Mariankatu HELSINKI Talousneuvos VIHTORI SIIVO Keskuskatu 61 B 24 Kunn.jäs KANKAANPÄÄ IMPOLAN POPPOO Terveydenhuollon lehtori LEENA VIRRI-HANHIJÄRVI Vatajantie SASTAMALA Linja-autonkuljettaja HANNU MÄKELÄ Kutunpolku SASTAMALA LAITILA Linja-autonkuljettaja TOIVO RAIVO Myllykoskentie LAITILA Maanviljelijä UNTAMO JOUSAMAA Raumantie LAITILA Toimitusjohtaja EERO KUISMA Kaivolantie LAITILA Maanviljelijä MIKA SEIKOLA Salontie LAITILA Maanviljelijä KALLE HAIJANEN Jaakontie LAITILA PIRKANMAA Toimitusjohtaja KARI KOIVUNEN Ilveskallio KARJAA Toimitusjohtaja KALERVO KARIMO Pähkinämäenkatu 1 B TAMPERE Ostaja SALME MAJAMAA Teiskontie 25 B TAMPERE 18 19

11 RAUMA Diplomi-insinööri ANTTI STARCK Kauklaistentie 239 A LAPPI Yrittäjä PERTTI PELTONEN Naappukuja 2 C RAUMA Operaattori RAVO SARMET Kolhantie RAUMA Rehtori MARKKU LAINE Nestvedinkatu RAUMA TURKU PUHEENJOHTAJA Everstiluutnantti MAURI IKONEN Rykmentintie TURKU Dipl.ekonomi HEIKKI LAMPINEN Saga-Seniorikeskus Vähäheikkiläntie 1 B 156 Kunn.jäs TURKU Kirvesmies SOINI SAINIO Vahdontie RUSKO Varastopäällikkö ERIK SOINILA Poikkitie RAISIO Toiminnanjohtaja OSMO SUOMINEN V-S:n Sotaveteraanipiiri Brahenkatu 11 G TURKU OSASTO TÖRNI Teologian tohtori VOITTO VUOLA Eerikinkatu 27 A TURKU Erikoissairaanhoitaja HENRY LINDHOLM-VENTOLA Ainontie LAITILA UUSIKAUPUNKI PUHEENJOHTAJA Kapteeni evp SEPPO KOMPUINEN Haapaistentie MYNÄMÄKI Opettaja ERKKI LUNTAMO Harmaalokkikuja 3 Kunn.jäs UUSIKAUPUNKI Maanviljelijä VAITO SIIVONEN Heiläntanhua 4 Kunn.jäs KALANTI Merkonomi HEIMO HAKALA Varbergintie 3 Kunn.jäs UUSIKAUPUNKI Liikkeenharjoittaja KEIJO JÄRVINEN Kyröntie KYRÖ Kunn.jäs.-03 YHDYSHENKILÖT HELSINKI Sihteeri VEIKKO MATTILA Rivikuja 1 A OITTI IMPOLAN POPPOO Puheenjohtaja LEENA VIRRI-HANHIJÄRVI Vatajantie SASTAMALA Sihteeri HANNU MÄKELÄ Kutunpolku SASTAMALA LAITILA Sihteeri MARTTI ARO Koskelokuja UUSIKAUPUNKI PIRKANMAA Puheenjohtaja KARI KOIVUNEN Ilveskallio KARJAA RAUMA Puheenjohtaja PERTTI PELTONEN Naappukuja 2 C RAUMA TURKU Puheenjohtaja Everstiluutnantti MAURI IKONEN Hallitustie LEMU OSASTO TÖRNI Puheenjohtaja LAURI LÄHTEENMÄKI Piikintie 7 B HELSINKI Sihteeri VEIKKO MATTILA Rivikuja 1 A OITTI UUSIKAUPUNKI Puheenjohtaja SEPPO KOMPUINEN Haapaistentie MYNÄMÄKI Sihteeri HEIMO HAKALA Varbergintie UUSIKAUPUNKI Sosionomi MATTI JALAVA Männäistentie UUSIKAUPUNKI

12 Erkki Luntamo In Memoriam Opettaja Erkki Luntamo kuoli 99-vuotiaana 26. toukokuuta Hän oli syntynyt 25. marraskuuta Luntamo suoritti opintojensa jälkeen asevelvollisuutensa ja hänet ylennettiin reservin vänrikiksi vuonna Opettajaurallaan Erkki Luntamo rakensi Suomen tulevaisuutta kasvattamalla uusia sukupolvia. Luntamon nuoruudessa, suojeluskunta-aikana, syttynyt kipinä monenlaiseen urheiluun säilyi läpi koko hänen elämänsä. Etenkin suunnistus oli hänelle tärkeä harrastus. Luntamo voitti pitkän suunnistusuransa viimeisinä vuosikymmeninä useita veteraanien maailmanmestaruuksia ja viimeisin tuli Unkarissa vuonna Ylimääräiset kertausharjoitukset alkoivat lokakuun alussa Talvisodassa Luntamo oli joukkueenjohtajana haavoittuen Muolaalla. Helmikuun alussa hän palasi 2. Prikaatiin osallistuen Talin ankariin taisteluihin sodan loppuvaiheissa. Uusi liikekannallepano kesäkuussa 1941 päätti lyhyen rauhan jakson. Luntamon uusi joukko osasto oli III/JR 56 Miettisen Pataljoona komentajansa Lauri Miettisen mukaan. Kalannin, Vehmaan ja Uudenkaupungin miehet lähtivät sotaan, jonka odotettiin loppuvan sadonkorjuuseen mennessä. Toisin kävi. Hän johti joukkueensa Korpiselästä Kollaan, Äänislinnan kautta Karhumäkeen, joka vallattiin joulukuun alussa. JR 56 oli koko asemasotavaiheen Maaselän kannaksella, kaksi pataljoonaa edessä, yksi reservissä. Pataljoonan adjutantin ja valistusupseerin tehtäviä hoitaessaan hän oli vastuussa siitä, että mieliala ja taistelutahto säilyivät korkealla. Pataljoonan siirryttyä 21. Prikaatiin,Luntamo nimitettiin 11. Komppanian päälliköksi helmikuun alussa Kesän vetäytymistaisteluissa hänen komppaniansa oli panssarinyrkki, jota Komentaja käytti vihollisen saarrostusyritysten onnistuneeseen torjuntaan. Taistelut päättyivät Ilomantsin komeaan torjuntavoittoon, joka nostatti mielialoja niin rintamalla kuin koti-suomessa. Luntamo haavoittui palaten takaisin ennen aselepoa. Pataljoona siirrettiin emorykmenttiinsä. Komentajamme eversti Motti-Matti Aarnio totesi ennen kotiin paluuta: Lähdemme kotiin voittajina, Suomen itsenäisyys on säilytetty. Nämä otteet veteraanimatrikkelista ja historiakirjoistamme kertovat vaativista tehtävistä ja taisteluista. Luntamo sai ansioistaan korkeat kunniamerkit ja sotilasarvon ylennykset. Tutustuimme sodan jälkeen rykmenttimme veteraanien yhteistyön kestäessä 70 vuotta. Kokouksien ja retkien yhteydessä jäi myös aikaa moniin henkilökohtaisiin keskusteluihin. Ystävyys lienee oikea sana kuvaamaan keskinäistä suhdettamme. Rehellisyys ja maltti olivat avainsanoja, jotka avasivat myös vaikeat solmut. Hänen henkinen vireytensä oli ihmeellinen. Asioiden selvä jäsentely ja vaatimattomuus omien kykyjen suhteen edistivät asioiden etenemistä ja päätösten tekoa. Kaveria ei jätetä tunnuslause ei ollut pelkkää sanahelinää. Se oli hänen ajattelunsa ja työnsä ytimenä. Kun sotakaverit kertoivat hänen henkilökohtaisesta rohkeudestaan kunnian ja kuoleman kentillä, ymmärrän täysin, miksi Erkki Luntamo oli meidän kaikkien kunnioittama yksilö ja sotilas. Hän loi turvallisuuden tunteen, epävarmuus hälveni, tavoitteet saavutettiin. Perheelleen ja jälkipolville hän on soihdunkantaja, joka näyttää oikean suunnan tulevaisuuteen. Antero Kallio Kirjoittaja on JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n kunniapuheenjohtaja, JR 56:n rykmenttiupseeri, professori 22 23

13 Vaito Siivonen In Memoriam Maanviljelijä, Sotaveteraani Vaito Siivonen kuoli liikenneonnettomuudessa syksyn sumuisena maanantaiaamuna Vaito Siivosen iäisyyskutsu tuli yllättäen, äkkiarvaamatta. Sitä ei halunnut uskoa todeksi, suru ja järkytys valtasivat mielen. Tapahtuneen jälkeen kuitenkin surusta, kaipauksesta ja ikävästä huolimatta tiedämme ja voimme olla varmoja, että Vaito oli viimeiseen matkaansa valmistautunut ja tietyllä tavalla kaipasi ja odotti rakkaittensa jälleennäkemistä. Vaito Siivonen syntyi Kalannin Hallun kylässä Perheen molemmat pojat joutuivat puolustamaan isänmaata. Vanhin veljeksistä Vieno, joka oli syntynyt 1914, osallistui jo talvisotaan. Vaiton sotatie alkoi vain 18 -vuotiaana nuorukaisena, jolloin hän syyskuussa 1941 astui asepalvelukseen. Sotilasvalansa Vaito Siivonen vannoi itsenäisyyspäivänä Jalkaväkikoulutuskeskuksen kautta Vaito siirtyi palvelemaan suoraan rintamalle tammikuussa Vaito Siivonen palveli isänmaataan jatkosodassa JR 56:n riveissä ensin 6. ja sitten 12. komppaniassa yhdessä Laitilan miesten kanssa. Sotilasarvoltaan Vaito Siivonen oli kersantti ja sodan aikaisista ansioista hänelle myönnettiin toisen luokan Vapaudenmitali. Vastuuntuntoisesta nuoresta sotilaasta kertoo se, että Vaito ylennettiin ryhmänjohtajaksi. Oli itsensä lisäksi kannettava vastuuta myös muista aseveljistä ja heidän suoriutumisestaan. Sota vei kaikkiaan kolme vuotta ja kaksi kuukautta nuoren miehen elämästä. Jatkosota vaati myös perheeltä vanhemman veljen Vienon, joka kaatui partioretkellä maaliskuussa 1942 Hiisjärvellä. Veljen kaatuminen ja jääminen kentälle sekä isän ja äidin surun varjo jäivät iäksi Vaiton rinnalle. Vaito rakensi sodanjälkeisen elämänsä yhdessä puolisonsa Toinin kanssa. Yhdessä he viljelivät ja hoitivat Vaiton kotitilaa Äijälää ja perheeseen syntyi kaksi lasta Oili ja Osmo. Pariskunta viljeli tilaa 40 vuotta, jonka jälkeen Vaito ja Toini muuttivat eläkepäiviään viettämään Kumpulaan, kahden kilometrin päähän kotitilasta. Viljely jatkui sielläkin - perunat, marjat, juurekset - oman maan antimet oli tänäkin syksynä korjattu talteen. Pitkä yhteinen taival päättyi puolison kuolemaan keväällä Nyt myös kaipaus puolison luo oli läsnä Vaiton elämässä. Lasten ja heidän perheidensä lisäksi sotaveteraanityö muodostui tärkeäksi osaksi Vaiton elämää jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vaito Siivonen oli keskeisellä tavalla mukana alueen sotaveteraanityössä elämänsä loppuun saakka. Hän toimi ja osallistui ennen Kalannin Sotaveteraaniyhdistystä sekä Vakka-Suomen että Laitilan Sotaveteraaniyhdistyksissä ollen jäsenenä mm. molempien yhdistysten hallituksissa. Kalannin Sotaveteraani yhdistyksessä tulimme tuntemaan Vaiton luotettavana, jämptinä, osallistuvana henkilönä, aloitteentekijänä ja veteraanien näkemyksien esille tuojana. Vaito Siivonen arvosti ja aina muisti kannustaa meitä nuorempia sotaveteraanityön tekijöitä. Kalannin Sotaveteraaniyhdistyksen lisäksi Vaito Siivonen oli JR 56 ja JR 60 Kilta Ry:n Uudenkaupungin alueosaston hallituksen jäsen ja Killan kunniajäsen vuodesta Toiminta JR 56:n omien aseveljien hyväksi muodostui Vaitolle loppuvuosina tärkeäksi. Vaito Siivoselle myönnettiin Suomen Sotaveteraaniliiton korkein kunnianosoitus Sotaveteraanien kultainen ansioristi keväällä 2014, ja se luovutettiin Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin vuosikokouksessa Kyrössä. Omat sotakokemukset ja muistot nousivat pinnalle ja uniin viime aikoina myös nykyisen maailmantilanteen johdosta. Maanläheinen usko ja turvautuminen korkeimman johdatukseen kannatteli Vaitoa hänen tiellään. Vaiton pitkä ja monivaiheinen sarka on nyt kynnetty. Kaipauksella muistamme ja kunnioitamme Vaiton muistoa ja otamme osaa omaisten suruun. Eivät katoa he, jotka sydämissämme elävät. Halki varjojen, unien, vuosien - he hiljaa säilyvät meissä. Hän, jota kaipaamme täällä - saapunut kotiin jo on. Jumalan kämmenen päällä - rauha on loputon. Päivi Luotonen ja Juha Ståhl Kalannin Sotaveteraanit ry 24 25

14 Heikki Lampinen In Memoriam Arvoisat Heikki Lampisen Omaiset ja hyvät Ystävät! Tässä on muutama muistelo niin sodan kuin rauhan vuosilta. Olimme molemmat JR 56 miehiä. Eversti Matti Aarnion legendaarisen Motti- Matin komennossa jouduimme kokemaan totaalisen sodan moninaiset vaiheet. Aseveljeys ja perinteiden vaaliminen JR ja JR 60 killan puitteissa jatkui loppuun asti, viimeksi tapasimme keväällä. Hänen tavaramerkkinsä oli aktiivisuus, sitkeys ja johdonmukaisuus. Näillä avuilla varustettuna hän saavutti niin omien taistelijoidensa kuin esimiestensä täyden luottamuksen. Hänet valittiin jo alikersanttina v ryhmään, joka opetti Itärintamalla saksalaisille aseveljille metsä- ja talvisodankäynnin hienouksia. Veikko Vesan komppaniassa 3./ JR 56 joukkueenjohtajana hän taisteli niin asemasota- kuin vetäytymisvaiheen haavoittuen heinäkuussa Heikki oli erinomainen kynänkäyttäjä, jonka kirjoitukset ja pakinat kuvasivat mukaansatempaavalla tavalla niin sodan raakuutta kuin moninaisia pitkien sotavuosien arkeen liittyneitä tapahtumia. Hän oli myös äärimmäisen systemaattinen arkistonhoitaja, näin perheellä on varmaan käytössään todellinen aarre. Hän lähetti minullekin säännöllisesti pakinoitaan. Joukkueenjohtajakaverinsa Kaino Tuokko ja hän muodostivat erinomaisen työparin, kun 1980 luvulla alkoi rykmentin historiakirjojen toimittaminen. pöytäkirjat ja kirjanpidot. Hän hoiti tämän 600 sivuisen kirjan myynnin ja markkinoinnin. Aikamoinen homma. Kirjaa jaettiin mm. yli 1500 kappaletta sankarivainajien omaisille. Lopputulos oli reilusti plussan puolella. Siinä tarvittiin taitoa ja nokkeluutta löytää rahalähteitä jne. tämä vain yksi esimerkki vapaaehtoistyöstä, jota hän teki ilman korvauksia pelkästä auttamisen halusta. Hänet kutsuttiin vuonna 1996 kiltamme kunniajäseneksi. Sodan jälkeen hän avioitui Marita Lehtosen kanssa ja heille syntyi kaksi lasta Hannu Valdemar ja Marita Kristiina. Koulutukseltaan Heikki oli diplomimerkonomi ja hän työskenteli oman perheyrityksen johtotehtävissä. Heikki oli sotilasarvoltaan yliluutnantti. Monien muisto- ja ansiomitalien lisäksi hänelle myönnettiin mm. 4. luokan Vapaudenristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki. Omaisten lisäksi Heikkiä jäi kaipaamaan laaja ystäväpiiri. Heikin elämä tulee säilymään kauniina muistoissamme. Antero Kallio Heikki Lampinen jatkoi työuransa päätyttyä veteraani- ja maanpuolustukseen liittyvää harrastustaan. Osana tästä työstä oli osallistuminen JR 56 ja JR 60 killan toimintaan. Turun alueosaston puheenjohtajana hän järjesti monia vuosikokouksia milloin Hamburger Börsissä, Porin Rykmentissä, Laivastoasemalla tai laivaristeilyinä. Ohjelmat olivat monipuolisia, osallistujat olivat tyytyväisiä. He nauttivat todellista turkulaista vieraanvaraisuutta. Hän teki jatkuvasti uusia ehdotuksia ja oli valmis vastaanottamaan asioita niitä hoitaakseen. Eilen löysin kirjakaapistani mapin, jossa oli 1. divisioonan 26 27

15 Heikki Lampinen SOTAMUISTOJA (kirjoitettu n. 30 vuotta sitten) Saatoimme Sinut Vihtori Rintanen tänään haudan lepoon rakastamasi isänmaan poveen. Siirryit hiljaisten aseveljien rykmenttiin ja seuraat meidän tänne jääneiden toimintoja tuolta taivaan sinestä, niin uskomme. Kaksi vuotta sitten me lähiystäväsi ja aseveljesi seisoimme kotipihallasi siniristilipun kohotessa 70-vuotispäiväsi kunniaksi omaan, uuteen salkoosi. Sateisessa kevätsäässä kaikui silloin laulumme: "Siniristilippumme, sulle valan vannomme kallihin, sinun puolestas elää ja kuolla... ". Tänään se sama lippu hulmuaa puolitangossa. Kuolema oli meille sotilaille silloin 40 vuotta sitten jokapäiväinen vieras. Siitä kertovat nuo valkeat ristit täällä Lapinkin kirkkomaan katveessa. Tänään kun kannoin Sinua Viku haudan lepoon, oli koko ajan mielessäni, kuten niin usein ennenkin, päinvastainen muisto 40 vuoden takaa. Sinä kannoit silloin minut - takaisin elämään. Oli heinäkuun 10. päivä 1944 Käsnäselän tiellä Loimolassa. Aamuhämärissä olimme me Motti-Matin (JR 56) miehet lähteneet liikkeelle ja koukkasimme vihollisen kuormaston kimppuun. Kovissa taisteluissa niin moni jäi sinne Karjalan korpeen. Vihollisen kuormasta 7 panssarivaunua ja paljon muuta tuhottiin. Sitten tuli käsky: tehtävä suoritettu, takaisin. Minua se ei saavuttanut enää. Telaketjujen kilinää, kranaattien räiskettä, konetuliaseiden papatusta eivät korvani enää kuulleet. Makasin maassa, lämmin veri pulppusi useista reiistä, tajunta oli sammumassa. Silloin tulit Sinä, Viku. Olit todennut: "Se pihisee vielä. Kaveria ei jätetä." Karhun voimillasi koppasit minut syliisi ja kannoit yksin pitkän matkan, kunnes tavoitit toiset. Ilman Sinua olisi yhden sotilaan elämä päättynyt 21-vuotiaana. Kiitos sinulle Sinä roteva, rauhallinen, erinomainen soturi, sanat eivät riitä... Kaikkivaltias siunatkoon työsi ja suokoon Sinulle ikuisen rauhan. Me muistamme Sinut niin kauan kuin meille elonpäiviä vielä annetaan. Teksti Saga Kaskenniityn asukaslehti Syksy 2013 Antero Kallio KOLMAS IKIHONKA -TUTKIMUS Yhteenveto IKIHONKA 2011, 2013 ja kyselyistä 1. Teimme talvella 2015 kyselyn veteraanijäsentemme kunnosta ja toimintakyvystä IKIHONKA -15 samalla tavalla kuin v ja 2013 IKIHONKA -11 ja IKIHONKA -13. Oheisessa taulukossa on yhteenveto kyselyjen tuloksista Veteraaneja Vastauksia Asuinpaikka kotona 79% 75% 76% Sotainvalideja 39% 34% 40% Kuulo (kuulokoje 1 tai 2) 49% 49% 44% Toimintakyvyn mittari 8,4 9,2 9,6 Mittari 5-10 asuu yksin 23 Mittari 5-15 asuu kotona omaisen kanssa 27 Mittari palvelutalossa tai laitoksessa 16 Yhteensä

16 Huom. Toimintakyvyn mittariluvun laskemisessa käytettiin vuosikertomuksessa 2011 esitettyä arviointimenettelyä. Luku 5 merkitsee tilannetta, jolloin vastaajan toimintakyky on paras ja luku 20 tilannetta, jolloin sitä ei enää ole, hän on vuodepotilas. Luvun suureneminen siis kuvaa toimintakyvyn heikentymistä. Laskemalla keskiarvot saadaan mittari, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä koko vastaajaryhmän toimintakyvyn kehityksestä. IKIHONKA -15 vastaajat jaettiin myös heidän asumisolosuhteidensa ja toimintakykynsä perusteella kolmeen taulukossa mainittuun luokkaan. 2. Vertailut ja johtopäätökset Asuinpaikka Kotona yksin asuvien yllättävän suuri määrä on todisteena siitä, että he ovat edelleen toimintakykyisiä. Se osoittaa myös, että omaiset haluavat hoitaa kotona veteraaneja niin pitkään kuin mahdollista. Näin hoitolaitoksissa olevien määrä on neljän vuoden aikana pysynyt % laskettuna samaa suuruusluokkaa. Keskimääräinen laitoshoitoaika on jäänyt siis lyhyeksi. Niinpä esimerkiksi vain yksi niistä, jotka olivat v hoitolaitoksissa, on elossa v Kuulo Ilman kuulokojetta pärjää edelleen yli puolet veteraaneista. Asiantuntijoiden mukaan tulos ei voi pitää paikkaansa. Toisin sanoen vastaajat uskovat kuulevansa. Kommenttien mukaan muutamat ovat jättäneet kuulokojeen käytön sen hankaluuden takia. Myös valitetaan vaikeuksista kuulokojeen vaihtamisessa ja sen saamisessa molempiin korviin. Kuulo näyttääkin olevan suurin toimintakykyä rajoittava tekijä varsinaisten sairauksien jälkeen. Kuntoutus Sotainvalidit osallistuvat poikkeuksetta kuntoutusjaksoon, johon he ovat oikeutettuja. Muiden veteraanien kuntoutus ei ole yhtä tehokasta. Muutamat toteavat olevansa niin hyvässä kunnossa, että antavat paikkansa sitä enemmän tarvitseville. Hakubyrokratia on myös esteenä. Muisti Arviointi on tapahtunut pääosin vastaajien toimesta. Pienten muistohäiriöiden osuus on suurentunut. Ilahduttavaa on todeta, että vakavaa muistihäiriöitä (dementia, Alzheimer jne.) potevien lukumäärä on pysyt neljän vuoden aikana % laskettuna samana, joten tuo vaikea elämänvaihe on yksilötasolla jäänyt verraten lyhyeksi. Toimintakykymittari Toimintakykymme on pysynyt hämmästyttävän korkealla, se on heikentynyt mittarilukemien mukaan neljän vuoden aikana vain noin 15 %. Vertailu eri ikäluokkien välillä osoitti, että vanhin ikäluokka (1921 ja ennen sitä syntyneet) on suunnilleen samassa vireessä tai jopa hieman parempi kuin ikäluokat Nuorimmat ts syntyneillä lukema oli tosin paras. Keski-ikämme oli 92 vuotta 16 pv. Näkö Monet vastaajat kertoivat näkönsä heikentyneen. Kyseessä lienee harmaakaihi, jonka poistamiseksi käytetään laserleikkausta tai muita vastaavia hoitomenetelmiä. Niiden kustannukset ovat suuria ja nykyisten säännösten mukaan ne eivät myöskään kuulu valtion korvausten piiriin. 3. Toimenpitoehdotukset Tulokset kyselyistä ovat kokonaisuutena varsin myönteisiä. Kuitenkin on myös ilmennyt asioita, jotka kaipaisivat parantamista. Kuulon ja näkökyvyn parantamiseen liittyvien välineiden hankkiminen ja hoitojen säännösten muuttaminen niin, että veteraanit saisivat ne nykykäytäntöä nopeammin ja pienemmin kustannuksin. Valtakunnallisten veteraanijärjestöjen informointi lienee paras tie edetä asiassa eteenpäin. Kuntahallinnon informointi tuottanee myös käytännön tuloksia Kiinteämpi yhteydenpito niihin veteraaneihin, jotka asuvat yksin kotonaan. Selvityksen mukaan 23 veteraania asuu yksin. Verkosto, jossa jokaisella heistä on oma kiltaveli tai kiltasisko, olkoon edelleen minimitavoitteemme. Lämpimiä suvipäiviä, Antero Kallio 30 31

17 Juhani Vihervuori Kiukaislaisen sotaveteraaniperinnetyön kylvösiemeniä Kiukaisten Sotaveteraaniyhdistyksen vuonna 1979 Kiukaisten Harolaan rakennettu Veikkola luovutettiin tontinvuokrana maapohjan nykyiselle omistajalle vuonna Vuosien mittaan Veikkolaan oli kertynyt irtaimistoa, jolle oli löydettävä sijoituspaikka. Panelian seuratalolta veteraanit löysivät vanhan kerhotilan, johon he siirrättivät Veikkolan kalustuksen ja irtaimiston. Kerhotila oli jatkosodan joukkoja koottaessa 4/ JR 56:n toimistotilana. Seuratalorakennuksen omistaa nykyään Panelian Kotiseutuyhdistys. Seuratalon pihalla komeilee panelialaisten JR56:n sotaveteraanien pystyttämä sotaan lähdön muistokivi. Panelian seuratalon perinnetila Veteraanin elämänkaari esille lottia ja kotirintamaa unohtamatta Tavoitteena on jatkaa esineistön ja aiheeseen liittyvän materiaalin keräämistä. Pidämme yhteyttä PPP6:n ja Kevyt Osasto 8:n perinnetoimikuntiin ja JR 56 ja 60 kiltaan. Panelian seuratalo rakennettiin vuonna 1935 suojeluskuntataloksi. Nykyään se toimii Panelian Kotiseutuyhdistyksen juhlatalona. Kiukaisten sotaveteraanien perinnetilaa suunniteltaessa seuratalon kerhohuone todettiin parhaaksi käytettävissä olevista nykyisistä vaihtoehdoista. Tila on kylläkin rakennuksen toisessa kerroksessa ja siten rajallisesti käytettävissä. Se täyttää auttavasti 2020-luvun perinnetoiminnan kehittämisen tarpeet. Tärkeintä on tilan ehjä kokonaisuus eli 40-luvun kuosissa oleva huone, josta mm. Satakunnan museon väki on kiinnostunut. Tämä on myös tärkeä tieto mahdollista ehostusta ajatellen. Veteraanien valokuvista on ajatuksena koota taulusarja suurentamalla kuvat A4- kokoon ja kehystämällä ne. Kuvasarja voidaan siirtää kouluille nähtäväksi esimerkiksi veteraanipäivinä. Samalla kuvamateriaali tulee digitoiduksi ja voidaan esittää sähköisin välinein eri tilaisuuksissa. Tätä hanketta on tukenut myös LC Kiukainen. Kirjakaappiin on tarkoitus kerätä yhdistyksen jäseniin, heidän joukko-osastoihinsa liittyvää kirjallista materiaalia. Aineistoon kuuluu mm. Vihtori Siivon Panelian Museolle lahjoittama valokuvakansio Sotamuistoja sisältäen kuvia ja muistoja Panelian komppanian 4/ JR56:n sota-ajan vaiheista. Kuvat ovat komppanianpäällikkö Erkki Ettalan ja komppaniavääpeli Vihtori Siivon kokoelmista

18 Kuva vasemmalla - Mikko Mäkilä ja konekivääri. Nuosjärvellä Eino Alasmaan kaaduttua väkivahvana tunnettu Mikko Mäkilä kantoi aseen turvaan. Kuva alhaalla - Eero Saario ja luutnantti Honkanen uuden aseen käyttöharjoituksissa (Eero Saarion arkisto) Kuva ylhäällä - Valkjärvellä vuonna 1936 olleet Kiukaisten miehet ryhmänjohtajana Eero Saario. Monet heistä osallistuivat jatkosotaan JR 56:n ja Kevyt Osasto 8:n riveissä. Ylärivi vas. Tuntematon,Uusi-Jaakkola Asser, Sainio Kauko, Heino Veikko, Lehtinen P, Aarnio?, Lehtonen Heikki, Vuorela Olavi, tuntematon, Santonen Kaino, Lehto Taisto, Eskola Vieno, Lehtonen Vieno, Maula Arvo, Suomi Torsti, Talvio Gunnar, Jaakkola Antti, Saario Eero, Pinomäki Tuomo, Kaivonen Osmo, Taiminen Paavo Kuva vasemmalla - Konekivääri ampumavalmiina Hiisijärven pusikossa elokuussa Kuvassa vasemmalta Pauli Siljanmäki, Mikko Mäkilä, Heikki Katila ja monessa teoksessa tuntemattomaksi merkitty Allan Santonen sekä Martti Kuusisto. (Sotamuistoja-kansio) 34 35

19 Kiukaisissa on kolme veteraanikiveä, joiden hoito on luovutettu aikoinaan Kiukaisten kunnalle. Euran kunta on nyt perinyt tuon hoitovastuun, joka on lähinnä ympäristön siisteydestä huolehtimista. Kuntaliitosten yhteydessä veteraaniyhdistysten tuleekin muistuttaa aika ajoin hoitovastuusta. Kiukaisten rautatieasemalla sijaitseva PPP6:n ja Kevyt Osasto 8:n sotaan lähdön muistokivi on siirretty Kiukaisten seuratalon pihamaalle. Muistokiveä varten on valettu uusi pronssilaatta Panelian Metallivalimossa. Muistokiven uuden laatan valumallista vastasi Kiukaisten Sotaveteraanit ry. Kiveen liittyvät toimenpiteet on hoitanut Kevyt Osasto 8:n perinnetoimikunta. Perinnetyön käytännön toteutuksista, Juhani Vihervuori Sotaveteraanipiirin perinnetyön yhdyshenkilö Soini Sainio Jatkosota kranaatinheitinmiehen silmin Jalkaväkirykmentti 56 siirtyi Maaselän ja Krivin alueelle JR 35:n tilalle joulukuun puolivälissä vuonna Mukana oli myös nykyään Vahdolla asuva Soini Sainio. 91-vuotias veteraani Sainio kertoo seuraavassa jatkosodan kokemuksistaan. Tapaninpäivän jälkeen minut muiden mukana määrättiin niin sanottua Maaselän hotellia vastapäätä (hotelli oli useampikerr oksinen, suuri rakennus). Uudenvuodenaattona kello 11 vihollinen aloitti 15 minuuttia kestävän ammunnan asemiimme. Taisivat kranaatit mennä pitkäksi, koska vahinkoja ei tullut. Annoimme heidän juhlia. Emme ampuneet takaisin. Uudenvuoden ja juhannuksen välisenä aikana olin neljä kertaa tulenjohtopaikalla kaksi viikkoa kerrallaan. Hotellin näkymä tuli tutuksi. Panelian miehet Jaakko Rosendahl, Kauko Ruohonen ja Eero Saario yhteiskuvassa Lapin kokoontumisessa. (Kuva Juhani Vihervuori) Maaselän hotelli haarakaukoputkelta kuvattuna. Rakennuksen kerrottiin rakennetun mm. Stalinin Murmanskin matkoja varten. Vihollisen tarkka-ampujat käyttivät rakennusta hyödykseen

20 Keväällä vettä oli juoksuhaudassa. Vartiovuoron päätyttyä hyppäsin penkalle lähtiessäni korsulle. Mutta mitä, tuli kak si piiskatykin laukausta ennen kuin uskoin, että minua vainot aan. Oli hypättävä takaisin juoksuhautaan. Hotellin ikkunoissa oli piiskatykit. Luulin, että oli niin pimeää, ettei minua huomata. Olen siis kirjaimellisesti niin sanottu ohiammuttu. Perääntyminen kesäkuussa 1944 Perääntyminen Maaselän kannakselta alkoi Pääsin vielä lähtemään lomalle 8. kesäkuuta, mutta 9. kesäkuuta tuli lomakielto. Lähtöpaikkani oli Krivin Malun asema. Karhumäen suunnalta olevat saivat pitää lomansa. Kannakselta lomalle lähteneet joutuivat palaamaan takaisin. Lähdin juhannuksen aatonaattona kotoa takaisin. Silloinen asuinpalkkakuntani oli Vehmaa. Joensuuhun asti pääsi yhtä kyytiä, mutta sitten tuli vain evakuointijunia länteen. Viimein kuitenkin päästiin Suojärvelle. Opaspaikoista sain tietää, että oli suunnattava päin Porajärveä. Paljon oli sotilaita, jotka jäivät seuraamaan tilanteen kehitystä. Itse ajattelin, että oma tuttu ryhmä olisi paras löytää. Kuorma-auton kyydillä pääsin Porajärvelle. Sodan äänet tulivat aina lähemmäksi. Vastaan tuli kuorma-autoja, joissa oli pienet kuuset lavan reunoissa kertoen, että kaatuneita oli lavalla Kuitenkin vihollisen käsiin jäi kaksi heitintä ja neljä kuormaa, joissa oli telttoja ja miesten selkäreppuja. Palasimme tukikohtaan. Oli siinä outo tunne, kun olimme motissa. Ajatus siitä, jos toiset joutuvat perääntymään, jolloin meidän asemamme käy tukalammaksi. Selkäreppuni jäi kuormastoon ja vielä leipälaukkukin. Ainoastaan Asevelikalenteri jäi rintataskuun. Poispäin lähdimme sivutietä, joka kuitenkin päättyi. Alkoi tien raivaaminen metsän läpi. Joukossamme oli myös muita yk siköitä. Paareilla kaksi kaatunutta. Alimmaisen kaatuneen ot saa hiersivät ylimmäiset paarit. Ei ollut aikaa korjata asiaa, mutta saimme kaatuneet kotiseudun multiin. Viimein pääsimme taas oikealle tielle. Mieliala oli huojentu nut. 6. heinäkuuta kello 2 joukkueemme pääsi Ignoilan kylään. Aina pysähtyessämme miehitys laitettiin pahan varalle. 8. heinä kuuta olimme jälleen Loimolassa. Löysin yksikköni. Olin myöhässä kolme vuorokautta, mutta komppanian päällikkö, silloinen luutnantti Arvo Lehto hyväksyi myöhästymiseni syyn. Olen kirjoittanut Asevelikalenteriin 29. kesäkuuta, että Itä-Karjala on taakse jäänyttä elämää. Kuitenkin 1. heinäkuuta tuli taas käsky: Suojärveltä lähtö itään tavoitteenaveskelyksen kylä, joka sijaitsee niin sanotusta HyrsyIän mutkasta itään. Yöllä kello 2 toinen joukkueemme lastattiin autoihin. Kello 7 olim me määränpäässä lähellä Sotjärveä. Perillä ei kuitenkaan ollut mitään toimintaa. Yksi heitin kuitenkin jäi asemiin. Partiovaa ran takia osa joukkueesta lähti takaisin päin. Pelätty vihollispartio yllätti meidät täysin. Siinä kuulasateessa oman ryhmäni hevosmies kaatui kuormansa päälle. Itse muiden mukana hyppäsin ojaan, ja ryömintä takaisin päin alkoi. Siinä oli jännäämistä, kutka selviävät. Osa kuormaston hevosista pääsi läpi. Soini Sainio (vasemmalla) palvelukseen astumisvuoden syksyllä Kuvassa myös Sipilä ja Nieminen. Sainion tekemä pärekori sängyn alla