JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA

Transkriptio

1 JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA VUOSIKOKOUS LAPIN SEURAKUNTAKODISSA, HIEDASTENTIE 6, LAPPI,

2

3 JR 56 JA JR 60 KILTA RY VUOSIJUHLA JA VUOSIKOKOUS JR 56 ja JR 60 KILTA RY:n sääntöjen määräämä vuosikokous pidetään Rauman Lapissa LAPIN SEURAKUNTAKODISSA HIEDASTENTIE 6, LAPPI Kokouksessa käsitellään ja päätetään Killan säännöissä 8 :ssä mainitut asiat. Kokouksen esityslista jaetaan kokouspaikalla. JR 56 JA JR 60 KILTA RY Hallitus KOKOONTUMINEN KIRKKOON klo LAPIN SANKARIHAUDALLE klo LOUNAS SRK KODISSA klo JUHLA ALKAA klo

4 4 Puheenjohtaja Pentti Isotupa: Kunnioitetut JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n kiltaveljet ja -sisaret Vuosi 2011 jää JR 56 ja Jr 60 historiassa varsin merkittäväksi toimintavuodeksi, ennen kaikkea Killan 40.vuotisjuhla Laitilassa sai ansaittua huomiota niin omassa kuin myös naapurimaakunnassa Satakunnassa. Juhlaa vietettiin Killan perustamispaikkakunnalla ja -päivänä Laitilan Seurakuntatalolla 18.heinäkuuta kauniin sään ja runsaan juhlaväen läsnä ollessa. Juhlaan ja juhlapäivään liittyi myös muisto jatkosodan syttymisestä juhannuksena 70 vuotta sitten sekä muisto Näätäojan raskaat uhrit vaatineesta taistelusta. Juhlapuheen 40-v juhlassa Laitilan Seurakuntatalolla piti Kiltamme edellinen puheenjohtaja kenraalimajuri Hannu Särkiö. Aluksi Laitilan kirkossa pidetyssä hartaustilaisuudessa puhui kappalainen Ritva-Liisa Meriö. Kollaan ja Loimolan taistelijoiden muistomerkillä puheen piti opettaja, reservin majuri Herkko Vähämäki. Porin Prikaatin Komentaja eversti Juha Pyykönen kunnioitti läsnäolollaan juhlaamme, esittäen puolustusvoimien tervehdyksen juhlivalle veteraanikillalle. Hän tähdensi veteraanien antaman esimerkin merkitystä asevelvollisten koulutuksessa puolustusvoimissa. Ja kiitti veteraaneja sodassa antamistaan uhrauksista ja ponnisteluista isänmaamme vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Osana 40-v juhlallisuuksia, suoritettiin kunniakäynnit Raumalla I / JR 56 ja Huovinrinteellä Säkylässä, JR 56 ja JR 60 sekä osasto Törnin muistomerkeillä. Puheet muistomerkeillä pitivät Pertti Peltonen ja Pentti Isotupa. Laitilan Virvoitusjuomatehdas muisti juhlaamme uutuustuotteella Skumppa Mansikkajuomalla. Juhlavieraat saivat näin tervetulomaljana tutustua paikkakuntamme omaan uutuustuotteeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on nykyajan trendiin

5 sopiva ajatusmalli. Jo varhain alkutalvesta kunniapuheenjohtajamme, professori Antero Kallio oli tuonut esille suunnitelman tutkimuksestaan, jossa henkilökohtaisen kyselyn kautta tuli selvittää veteraanien päivittäisten toimintojen sujuvuutta. Kehen muuhun, kuin veteraanipolveen tällainen tutkimus sopisi paremmin. Itse tutkimus oli jo saavutus sinällään ja antoi mielenkiintoista ajateltavaa tutkimuksen jatkoa varten Kysymys Nouseeko elinikämme nopeammin, kuin toimintakykymme paranee jää tässä vaiheessa vastausta vaille, ehkä seuraavan tutkimuskierroksen jälkeen olemme asiasta viisaampia. Kiistattomasti on tullut todistettua, että liikunta ja fyysinen kuntoutus ovat perusta ihmisen hyvinvoinnille. Määritelmä pätee kaiken ikäisille ja on vain meidän omasta tahdostamme kiinni, haluammeko sitä harjoittaa. Tarkemmat tulokset on julkaistu viime vuoden vuosikertomuksessa. Mottona professorimme heitto: pitäkää itsenne liikkeellä, älkääkä unohtako kuntoutumista! Kehotus koskee tietysti meitä kaikkia ikään katsomatta. Veteraanien kuntoutuksella on ollut vaikuttavuutta ja ratkaiseva sija saavutetun terveydentilan ylläpitämisessä. Vuosikymmen 1980 merkitsi niin sotainvalidien, kuin sotaveteraanien hoito ja kuntoutusasioissa ratkaisevaa käännettä parempaan. Vuonna1984 julkistetun sotainvalidien sairaskotimietinnön mukaan tuli maahamme rakentaa 1600 vaikeavammaisille sotainvalideille tarkoitettua hoitopaikkaa käsittäviä laitoksia ja niiden yhteyteen kuuluvia kuntoutuslaitoksia. Näin olivat veteraanit saaneet 24 omat eri puolille maata sijoittuneet hoito- ja kuntoutuslaitoksensa, joista vanhimmat ovat toimineet jo kohta kolme vuosikymmentä. Kaiken ikäisille veteraaneille löytyy hänelle sopiva ohjelma, tästä huolimatta liian moni veteraani on jättänyt asian väliin. Hänelle kuntoutukseen lähtemistä esiteltäessä, saa yllättäen vastaukseksi, joku toinen tarvitsee sitä kipeämmin, kuin minä. Näin ei saisi nyt olla. Tästä eteenpäin on tärkeätä nähdä, miten veteraanin ja kuntoutusta hoitavan laitoksen välillä on yhteisiä 5

6 etuja vaalittavana. Mikäli veteraanit jaksavat käyttää hoito- ja kuntoutuslaitosten palveluksia, sitä pidempään on laitoksilla edellytyksiä toimia ja suorittaa tehtäväänsä veteraanien hyväksi. Meillä nuoremmilla killan jäsenillä on tehtävänä seurata lähellämme asuvia veteraaneja ja keskustella heidän veteraanikuntoutuksessa käymisestään. On ollut selvästi havaittavissa, että veteraanit, jotka ovat ajoissa aloittaneet säännöllisen kuntoutuksen, ovat jatkaneet sitä lähes voimiensa äärirajoille asti. Toisaalta ne, jotka eivät ole harjoittaneet liiemmälti kuntoutusta, ovat kuitenkin huomanneet asian tärkeyden ja lähteneet liikkeelle myöhemmin. Miten muutoin voitaisiin selvittää kuntoutuslaitostemme nykyinen toimintatila. Uusia asiakkaita on riittänyt näihin aikoihin asti ja sotainvalidien ja veteraanien hoito- ja kuntoutuslaitokset ovat toimineet täysimääräisesti. Edellä mainitut laitokset ovat aloittaneet valmistautumisen muutokseen. Tietyssä vaiheessa veteraanien hoito- ja kuntoutustarve tulee vähenemään. Siitä johtuen uusia terveydenhoidon toimintamalleja etsitään. Se on tarpeellista, sitä kautta samalla turvataan vähenevälle veteraaniväelle heidän tarvitsemansa palvelut jatkossa. Näin yhteiskunta vastaa lupaukseensa kuinka veljeä ei jätetä. Vaikka paljon olisi ollut parannettavaa veteraanien etuisuuksissa ja hoidossa, on kokonaisuudessaan vuonna 1984 valmistuneella sotainvalidien sairaskotimietinnöllä ollut suuri merkitys veteraanien sodanjälkeisessä huoltotyössä. Toimintakyky ja kotona selviytyminen ovat olleet avainsanoja jo kolme vuosikymmentä sitten ja sitä ne ovat edelleenkin. Suoritettu IKIHONKA- tutkimus selvittää juuri näitä kahta puolta veteraanien arkielämässä. On mielenkiintoista havaita mitä ensi vuonna suoritettavan IKIHONKA -tutkimuksen tulokset kertovat. Kiltamme veteraanien terveys ja hyvinvointi ovat ansaitusti nousseet esille juuri kuntoutusmahdollisuuksien kautta. Kuntoutus korkeassa iässä oleville veteraaneille ei ole enää välttämättä fyysistä punnerrusta, vaan enemmänkin elämäntilanteeseen sovellettua kanssakäymistä. 6

7 Toivoisin tällaisen toimintamallin rohkaisevan yhä useamman veteraanin aloittamaan ennakkoluulottomasti oman, paikanpäällä laadittavan ohjelman mukaisen kuntoutuksen. Impolan Poppoo Sastamalassa vietti / JR 60:n jatkosotaan lähdön 70-vuotismuistoa lounastilaisuudella: Ystävällisessä ja herkkätunnelmaisessa tilaisuudessa olivat hallituksen edustajina mukana puheenjohtaja Pentti Isotupa ja sihteeri Martti Aro, tuoden JR 56 ja JR 60 Killan tervehdyksen tähän juhlatilaisuuteen. Keskusteluissa todettiin viimeisenkin Impolan Poppoon veteraanijäsenen poistuneen rivistä, mutta nuorempi väki jatkaa toimintaa Impolan Poppoon perinteitä kunnioittaen. Jouluna Killan hallitus muisti kaikkia veteraanijäseniään 40-vuotistervehdyksellä. Liitteenä kirjeessä oli 30 euron ostokortti. Osuuskauppa Rauman Keula sponsoroi lahjakorttia 5 eurolla. Killan hallitus kiittää lämpimästi Osuuskauppa Rauman Keulaa tuesta joulutervehdyksessämme. Lisäksi JR 56 ja JR 60 Killan hallitus kiittää kuluneesta vuodesta muita yhteistoimintakumppaneitaan ja jäseniään, Laitilan kaupunkia, Laitilan Seurakuntaa ja Porin Prikaatia. Pentti Isotupa puheenjohtaja 7

8 Sihteeri Martti Aro: Toimintakertomus vuodelta 2011 HALLITUS Hallituksen pj sosiaalineuvos Pentti Isotupa Varapuheenjohtaja opettaja Erkki Luntamo II varapuheenjohtaja toimitusjohtaja BBA Esa Haarala Kunniapuheenjohtaja professori Antero Kallio Kunniajäsen pankinjohtaja Veikko Mattila I sihteeri pankinjohtaja Martti Aro II sihteeri everstiluutnantti Mauri Ikonen Toiminnantarkastaja maanviljelijä Seppo Kompuinen Toiminnantarkastaja varatuomari Matti Mikkola Toiminnantarkastajanvaramies sähköteknikko Jorma Elo Toiminnantarkastajanvaramies majuri evp. Jarmo Suomala KILLAN VETERAANIJÄSENISTÖ UUSIKAUPUNKI 41 OSASTO TÖRNI 10 RAUMA 27 HELSINKI 10 TURKU 22 ULKOJÄSENET - LAITILA 18 IMPOLA - PIRKANMAA 13 KOKONAISJÄSENMÄÄRÄ VETERAANIJÄSENET 141 NAISET 57 KANNATTAJAJÄSENET 96 Veteraanien keski-ikä tulee olemaan 89,62 vuotta. Viimeisen iltahuutoon sai kuluneena vuotena kutsun 25 kiltamme veteraanijäsentä. 8

9 TOIMINNOT 12/ 2010 Saatu Sotavahinkosäätiön myöntämä 2000 euron tunnustuspalkinto toiminnasta Osallistuminen sotilasvalatilaisuuteen Porin Prikaatissa Säkylän Huovinrinteellä Toteutettiin Professori Antero Kallion suunnittelema Ikihonka-tutkimus Killan hallituksen kokousta Uudessakaupungissa valmistelivat puheenjohtaja ja sihteeri Pidettiin Killan hallituksen kokous hotelli Aquariuksessa Uudessakaupungissa Killan vuosikokouskutsua valmistelivat puheenjohtaja ja sihteeri JR 56 ja JR 60 Killan Vammalan alueosaston 70-vuotisjuhla, johon osallistuivat puheenjohtaja ja sihteeri Vuosikokouskutsun aineisto Kirjapaino Westpoint Oy:lle Killan 40-vuotisuhlajärjestelyjä Järjestettiin lehdistötilaisuus Killan 40-vuotisjuhlan johdosta Kunniakäynnit seppeleenlaskuin Killan Rauman ja Porin Prikaatin muistomerkeillä Jr 56 ja J5 60 Killan 40-vuotisjuhla ja juhlakokous Laitilassa seurakuntatalolla, osallistujia 120 henkeä, J5 35:n edustajina juhlassa olivat pj. Heimo Kivirinta ja siht. Jouko Nurmi. Porin Prikaatia edusti eversti Juha Pyykönen. Juhlassa muistettiin Killan standaarin myötä paikallisia yhteistyökumppaneitamme: Vakka-Suomen Nuorisosäätiö, Jorma J. Elo, Jukka Vehmas, Veijo Salonen, Matti Jalava ja Jouko Nummela, kahta jälkimmäistä eli nettisivustojen ylläpitäjää Matti Jalavaa sekä elokuvaajaamme Jouko Nummelaa huomioitiin lisäksi vielä kulttuuristipendillä. Erityisen huomion kohteena oli vielä lisäksi pitkäaikainen Kiltamme pääsihteeri Veikko Mattila, jota muistettiin vielä erikseen. Virkistävän veteraanimaljan kokousväelle tarjosi Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Vuosikokouskutsujen postitukset sponsoroi Vakka-Suomen Puhelin Oy. 9

10 20.7. IKIHONKA -tutkimuksesta tiedote lehdistölle Killan 40-vuotisjuhlan talkooväen saunailta Rauman alueosaston järjestämä neuvottelu v:n 2012 vuosikokouksen johdosta Köyliössä Törnin aseveljeä Matti Syvästä olivat saattamassa Untamo Jousamaa ja Martti Aro Hallituksen kokous ravintola Tapiola Gardenissa Espoossa, Ikihonkatutkimuksen jatkotoimet Kiukaisissa JR 56 aseveljeä Antti Lainetta olivat saattamassa Heimo Hakala ja Martti Aro Rauman, Uudenkaupungin ja Laitilan alueosastojen yhteisneuvottelu Uudessakaupungissa ja samalla huomioitiin Erkki Luntamon merkkipäivä Osallistuminen Porin Prikaatin järjestämään Itsenäisyyspäivän juhlaan Säkylässä, puheenjohtaja osallistui Osallistuminen Varsinais-Suomen Maanpuolustuskoulutuksen järjestämään joulujuhlaan Lähetettiin Killan joulutervehdys Ikihonka hengessä kaikille rivissä olleille 142 kiltaveljelle, Killan omista varoista kustannettiin 25,- euroa eli yhteensä 3.550,- euroa ja tämän lisäksi Osuuskauppa Keula lahjoitti vielä omana osuutenaan 5,- euroa jokaiselle kiltaveljelle eli yhteensä 710,- euroa. Näin jaetun lahjakortin arvoksi saatiin yhteensä 30,- euroa Vuoden 2011 aikana ovat alueosastot huolehtineet iäisyyskutsun saaneitten kiltaveljien muistamisen. Vuoden aikana on 32 kiltasisarta ja kiltaveljeä viettänyt merkkipäiviä, hallituksen puolesta on heitä muistettu onnitteluadressein. VARAINKAERÄYS Vuoden 2011 varainkeräys jäi vaatimattomaksi. Edellä mainitun Osuuskauppa Keulan 710,- euron lahjoituksen lisäksi muuna varainkeräyksen tuottoina olivat DVD kasetin myynnit 60,- euroa sekä kirjamyynnit 181,20 euroa. 10

11 TULOS Toimintavuoden tilinpäätöksen tulos oli ,58 euroa alijäämäinen. Taseessa olevat arvoparit yhteensä ,67 euroa oli noteerattu pörssissä päivänarvoon ,29 euroa. Näiden lukujen myötä voidaan tulevaisuuden toiminnallisia haasteita sekä samalla näiden haasteiden toteuttamista tarkastella suurella luottamuksella. KILLAN OSAKESALKKU KESKO B 1280 KONE 190 POHJOLA PANKKI A 500 WÄRTSILÄ 1170 MERKKIPÄIVIÄ viettivät seuraavat hallituksen jäsenet ja kunniajäsenet 98 Talousneuvos Vihtori Siivo KANKAANPÄÄ 97 Opettaja Erkki Luntamo UUSIKAUPUNKI 96 Karttapäällikkö Unto Oranne HELSINKI 60 Toimitusjohtaja Katariina Molin HELSINKI 60 Erikoissairaanhoitaja Henry Lindholm-Ventola LAITILA VIIMEISEEN ILTAHUUTOON kutsuttiin seuraava hallituksen jäsen Kunniajäsen, pankinjohtaja Olli Varho RAUMA 11

12 JR 56 ja 60 KILTA Ry VETERAANIJÄSENISTÖ % jäs.m. HELSINKI ALUEOS. 1 10,00 9 Oiva Piela IMPOLAN POPPOO 0 100,00 0 LAITILA ALUEOS. 2 10,00 18 August Nurmi Lauri Vuorio PIRKANMAA ALUE 1 7,14 13 Heikki Ahola RAUMA ALUEOS. 8 22,86 27 Jalmari Antola Vihtori Heininen Onni Helander Toivo Mäkelä Ilkka E. Tommila Veikko K. Tuominen Olli Varho Antero Wittfooth % jäs.m. TURKU ALUEOS. 2 8,33 22 Pentti Heinonen Veitti Yli-Väärälä OSASTO TÖRNI 2 16,67 10 Urho Rastas Matti Syvänen UUSIKAUPUNKI 9 19,61 41 ALUEOS. Erkki Haanperä Martti Ikävalko Antti Laine Esko Leivo Erik Muggo Heikki Mäntyranta Armas Rehmonen Risto Virtanen Veikko Vähä-Kouvola Jäsenistö v.2010 Jäsenistö v.2011 Ikä Synt.vuosi Lukum. Poist. % Synt.vuosi Lukum , , , , , Törni -5 kaksoisjäs. 0 Yhteensä ,

13 KESKI-IKÄTILASTO Synt.v. Helsinki Impola Laitila Pirkanm. Rauma Turku Yht ,62 Törni Uusikaup. Yht. x ikä Keski-ikä VETERAANIJÄSENTEN Tilastointi aloitettiin v Silloin jäsenmäärämme oli 595. Uusia jäseniä on liittynyt 15, jäseniä yhteensä mennessä kutsun viimeiseen iltahuutoon on saanut 444 jäsentä. Poistuma v ,90 % v ,38 % v ,31 % v ,54 % v ,20 % v ,45 % v ,66 % v ,48 % Keski-ikämme , , , , , ,62 Synt. Jäsenistö v.1996 alkaen Poistumat % Jäsenistö , , , , , , , , , , , , , , , , yht ,

14 14

15 JR 56 JA JR 60 KILTA RY TASE Vastaavaa Pysyvät vastaavat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,67 Rahat ja pankkisaamiset , ,66 Kirja ja DVD varasto ,84 Vastaavaa yhteensä , ,28 Vastattavaa Oma pääoma Toimintapääoma Toimintapääoma , ,52 Edellisten tilikausien ylijäämä Edellisten vuosien tappio , ,33 Tilikauden ylijäämä Tilikauden tulos , ,09 Vastattavaa yhteensä , ,28 15

16 16

17 JR 56 ja JR 60 KILTA RY HALLITUS Sosiaalineuvos PENTTI ISOTUPA Vihtorinkatu 4 A LAITILA puheenjohtaja Kunn.jäs.-01 Opettaja ERKKI LUNTAMO Harmaalokkikuja 3 (02) UUSIKAUPUNKI I varapuheenjoht. Toimitusjohtaja BBA ESA HAARALA Myllykiventie 9 A NAANTALI II varapuheenjoht. Professori ANTERO KALLIO Itätuulenkuja 1 C ESPOO Kunn.pj.-93 Pankinjohtaja VEIKKO MATTILA (019) Rivikuja 1 A OITTI Kunn.jäs.-95 Pankinjohtaja MARTTI ARO (02) Koskelokuja UUSIKAUPUNKI I sihteeri Everstiluutnantti MAURI IKONEN (020) Rykmentintie TURKU II sihteeri TOIMINNANTARKASTAJAT Maanviljelijä SEPPO KOMPUINEN Haapaistentie 338 (02) MYNÄMÄKI VARAMIEHET Sähköteknikko JORMA ELO Koverontie 31 (02) LAITILA VT MATTI MIKKOLA Kaskenkatu 4 a D 13 (02) TURKU Majuri EVP JARMO SUOMALA Aseenkantajankatu 2 B 10 (02) TURKU

18 HELSINKI Insinööri LAURI LÄHTEENMÄKI Piikintie 7 B (09) HELSINKI Kenraalimajuri HANNU SÄRKIÖ (09) Alakartanontie 15 D ESPOO Kunn.jäs.-95 Pankinjohtaja VEIKKO MATTILA (019) Rivikuja 1 A OITTI Kunn.jäs.-95 Presidentti MAUNO KOIVISTO Kunn.jäs.-99 Presidentin kanslia Mariankatu HELSINKI Karttapäällikkö UNTO ORANNE (09) Urkupillintie 4 B Kunn.jäs HELSINKI Talousneuvos VIHTORI SIIVO (02) Keskuskatu 61 B 24 Kunn.jäs KANKAANPÄÄ Amm.koul.opettaja MARTTI YLILAMMI (09) Saramäentie 41 E HELSINKI Kunn.jäs.-06 IMPOLAN POPPOO Terveydenhuollon lehtori LEENA VIRRI-HANHIJ (03) Vatajantie SASTAMALA LAITILA Linja-autonkuljettaja TOIVO RAIVO (02) Myllykoskentie LAITILA Maanviljelijä UNTAMO JOUSAMAA (02) Raumantie LAITILA Toimitusjohtaja EERO KUISMA Kaivolantie 87 (02) LAITILA Maanviljelijä MIKA SEIKOLA Salontie 242 (02) LAITILA PIRKANMAA Toimitusjohtaja KARI KOIVUNEN (03) Saarenkärjenk.15 D TAMPERE Tekn. suunnittelija OLAVI JOKIRANTA (03) Ruovedenkatu 14 A 18 Kunn.jäs TAMPERE Toimitusjohtaja KALERVO KARIMO Pähkinämäenkatu 1 B TAMPERE Ostaja SALME MAJAMAA (03) Teiskontie 25 B TAMPERE Linja-autonkuljettaja Hannu Mäkelä Kutunpolku 11 (03) SASTAMALA 18

19 RAUMA Diplomi-insinööri ANTTI STARCK (02) Hirvitie 24 B RAUMA Yrittäjä PERTTI PELTONEN (02) Naappukuja 2 C RAUMA Operaattori RAVO SARMET (02) Kolhantie RAUMA Rehtori MARKKU LAINE Nestvedinkatu RAUMA TURKU Kauppatiet maisteri JYRI SUONPÄÄ (02) Aurator Varainhoito Oy Aurakatu 8 3.krs TURKU Dipl.ekonomi HEIKKI LAMPINEN (02) Saga-Seniorikeskus Vähäheikkiläntie 1 B TURKU Kunn.jäs. -96 OSASTO TÖRNI Teologian tohtori VOITTO VUOLA (02) Eerikinkatu 27 A TURKU Erikoissairaanhoitaja HENRY LINDHOLM-VENTOLA Ainontie 64 (02) LAITILA UUSIKAUPUNKI Opettaja ERKKI LUNTAMO Harmaalokkikuja 3 Kunn.jäs UUSIKAUPUNKI Maanviljelijä VAITO SIIVONEN (02) Heiläntanhua 4 Kunn.jäs KALANTI Merkonomi HEIMO HAKALA (02) Varbergintie 3 Kunn.jäs UUSIKAUPUNKI Liikkeenharjoittaja KEIJO JÄRVINEN (02) Kyröntie KYRÖ Kunn.jäs.-03 Veteraani SOINI SAINIO (02) Vahdontie VAHTO Varastopäällikkö ERIK SOINILA (02) Poikkitie RAISIO Toiminnanjohtaja OSMO SUOMINEN (02) V-S:n Sotaveteraanipiiri Brahenkatu 11 G TURKU 19

20 YHDYSHENKILÖT HELSINKI Sihteeri VEIKKO MATTILA (019) Rivikuja 1 A OITTI IMPOLAN POPPOO Puheenjohtaja LEENA VIRRI-HANHIJ (03) Vatajantie SASTAMALA Sihteeri HANNU MÄKELÄ (03) Kutunpolku SASTAMALA LAITILA Sihteeri MARTTI ARO Koskelokuja UUSIKAUPUNKI PIRKANMAA Puheenjohtaja KARI KOIVUNEN (03) Saarenkärjenk.15 D TAMPERE TURKU Puheenjohtaja OSMO SUOMINEN (02) V-S Sotaveteraanipiiri Brahenkatu 11 G TURKU OS. TÖRNI Puheenjohtaja LAURI LÄHTEENMÄKI (09) Piikintie 7 B HELSINKI Sihteeri VEIKKO MATTILA (019) Rivikuja 1 A OITTI UUSIKAUPUNKI Puheenjohtaja ERKKI LUNTAMO (02) Harmaalokkikuja UUSIKAUPUNKI Sihteeri HEIMO HAKALA (02) Varbergintie UUSIKAUPUNKI RAUMA Puheenjohtaja PERTTI PELTONEN (02) Naappukuja 2 C RAUMA 20

21 Impolan Poppoo 70 vuotta Juhannusaattona tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta siitä, kun yli kaksisataa miestä lähti marssimaan Impolan talosta kohti Tyrvään rautatieasemaa. Asemalle marssivien miesten mieliin piirtyi kuva syreenien kukkimisesta ja tuoksumisesta. Toisissa olosuhteissa olisi valmistauduttu kesän suuren juhlapäivän viettoon. Juna lähti täyteen lastattuna juhannuspäivänä. Tämä joukko oli Jalkaväkirykmentti 60:n yksikkö 6./JR 60, jonka perustamispaikka oli Tyrvään Impolan talo ja miesten kotikunta pääasiassa Tyrvää. Miehillä päämäärä ei ollut tiedossa, mutta ajatus kaikilla oli tarvittaessa puolustaa maamme itsenäisyyttä sitä uhkaavassa tilanteessa. Miesten mielialoja lähdön hetkellä kuvaa sodan alkuvaiheessa kaatuneen Otto Tuomisen, pienen pojan ja syntymättömän lapsen isän, sisko Sylvi Hakala runokokoelmassaan Elämän soittorasia : Kiitos veteraaneille Kun junaan noussut oli viimeinenkin mies juna lähti raskaasti jyskyttäin Tää liekö elämämme viime reissu? Juna jatkoi jatkoi eteenpäin jyskytystään toiset julkisesti toiset salaa kuka meistä joskus täältä palaa, mitä lähemmäksi käytiin rintamaa mies tunsi sydän tuskaa polttavaa. Näistä Impolasta lähteneistä miehistä jäikin palaamatta 32 ja haavoittui 98 vuoden -41 loppuun mennessä. Impolan rivien täydennysmiehistä kaatui lisäksi 17 ja haavoittui 33. Erityisesti syys- ja lokakuu koitui monen miehen kohtaloksi. Liikekannal lepano ei tuolloin kesäkuussa 1941 Tyrvään seudulle tullut yllätyksenä. Sota levisi Euroopassa. Suh teissa Neu- 21

22 vostoliittoon oli jatkuvasti häiriöitä, mutta virallisesti niistä vaiettiin. Juna lähti täyteen lastattuna klo kohti tuntematonta pääminis teri J. W. Rangell ilmoitti Suomen olevan sodassa Neuvostoliiton pommittaessa Suomen aluetta. Sen jälkeen jokainen tiesi mitä varten oltiin menossa kohti rajaa. Sunnuntaina kokoontui Impolan poppoon perinteitä vaalivat jäsenet 70-vuotislounaalle pohtimaan Poppoon tulevaisuutta Vammalassa. Päivä oli sama kuin se päivä 70 vuotta sitten, jolloin viimeistään piti ilmoittautua Impolassa ylimääräisiin harjoituksiin. Edellisenä päivänä monelle tyrvääläiselle oli tullut käsky ilmoittautua. Varsinaisia Impolan Poppoolaisia ei ole elossa enää kuin silloinen luutnantti Antero Kallio Helsingissä. Mukana oli leskistä Helvi Virri ja Kaarina Pohja. Tervehdyksen tilaisuuteen toi JR 56/60 Killan pj sosiaalineuvos Pentti Isotupa, joka myös antoi Impolan Poppoon viimevuosien vastuunkantajille Timo Kökölle ja Matti Sannalle vastavalmistuneen DVD -elokuvan rykmentin vaiheista. Kovia kokeneet Impolan poppoon aseveljien ensimmäinen kokoontuminen sodan jälkeen Impolan taloon oli vuonna Pääosa miehistä oli tuolloin vuotiaita Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajia. Impolan Poppoo on monelle ikäiselleni tuttu käsite. Oma isäni Tuure Virri ja äitini veli Kauko Punto olivat lähtijöiden joukossa. Tuure oli 26 vuotta ja enoni Kauko 23 vuotta, 22 Kuva alkuvaiheessa kaatuneen Tuomisen Oton perheestä ennen lähtöä.

23 Impolan poppoon v kokoontumisesta on yllä oleva kuva. Kuvan henkilöistä vain osa tunnistettiin sunnuntain tilaisuudessa. Kuvassa vasemmalla Taisto Pohja, neljäs Eino Välimaa vieressään Valto Saunanoja, jonka edessä Yrjö Koivisto ja takana Aarne Silveri ja Viljo Lakkinen. Edessä lotat Kyllikki Seppä ja Impolan emäntä Annikki Sipilä. Keskellä takana oven pielessä Tuure Virri ja hänen alapuolellaan Eemeli Santa. Annikin oikealla ovat puolella Eero Hanhijärvi ja Martti Piironen. Oikealta neljäs Tauno Yli-Houhala ja viides oli Olavi Jarkko. molemmilla koko elämä vasta edessä. Vain toinen heistä palasi, Kauko kaatui Itsenäisyyspäivänä. Nuoria miehiä, kuten useimmat lähtijöistä olivat. Elämänvaiheet lähtijöillä olivat hyvin erilaisia. Osalla oli jo perhe, osa vasta avioituneita, kuten Valto Saunanoja kolme viikkoa aiemmin ja Eino Välimaa kaksi päivää ennen lähtöä. Joillakin oli mielitietty katsottuna, joku perheensä ainoa lapsi. Mukaan oli lähdettävä, siinä ei asetettu ehtoja, ei kyseenalaistettu. 23

24 Impolan poppoo saatiinkin hyvin kokoon, velvollisuus kutsui tyrvääläisiä miehiä. Kyyneleet olivat asemalla saattajilla herkässä. Monelle äidille, isälle, sisarelle, veljelle, lapselle hyvästijättö olikin viimeinen. Emil Sannan poika Matti Santa ja rovasti Timo Kökkö ovat kymmeniä vuosia uurastaneet pitämällä yllä Impolan Poppoon henkeä ja olemalla yhdyssiteenä JR 56/ 60 Kiltaan. Olemme useita kertoja saaneet kokoontua yhteen ja olemme kiitollisia tästä panoksesta. Impolan poppoon tietoa ja tietoa esi-isiemme panoksesta isänmaamme puolustamisessa on siirtynyt myös kirjoihin ja nyt jo nettisivuillekin Killan toimesta, jonka puheenjohtajana Antero Kallio oli pitkään. Meidän nuorempien tehtävä on tästedes vaalia kahdensadan tyrvääläisen muistoa ja heidän panostaan itsenäisyytemme puolesta. Elia Tuominen, joka menetti isänsä jatkosodan alkuvaiheessa, valittiin kokoontumisessa kokoonkutsujaksi ja tulevaan työryhmän valittiin Seija Santamäki, Hannu Mäkelä ja allekirjoittanut. Työryhmä aloittaa omien voimavarojensa puitteissa työnsä kokoontumalla alkuun yhteen Matti Sannan ja Timo Kökön kanssa, jotta tieto siirtyisi mahdollisimman jouhevasti seuraaville sukupolville. Seuraava isompi kokoontuminen Impolan Poppoolaisille on ensi vuonna viikkoa ennen Juhannusta, jotta muistaisimme tuon Juhannuksen 1941, jolloin monen isämme, isoisämme, setämme jne. elämä ratkaisevasti muuttui. Leena Virri-Hanhiärvi Lähteinä ovat kirjat: Matti Santa, Impolan Poppoo, 1997 ja Vammalan Kaatuneittn Omaiset ry, Vaiettu ikävä

25 Kunniajäsen, pankinjohtaja Olli Varho Killan kunniajäsen Olli Varho menehtyi yli 100-vuotiaana Raumalla 13. helmikuuta Hän antoi oman panoksensa isänmaalle talvi- ja jatkosodissa. Jatkosodan aikana hän toimi JR 56:ssa pst-komppanian päällikkönä. Vanhempi veljeni kaatui talvisodassa, mutta itse selvisin kahdella haavoittumisella. Toisen kerran osui vain muutama päivä ennen jatkosodan loppumista, Varho kertoi syksyllä 2010 julkaistussa haastattelussa. Mannerheimin arkun kantajana - Se oli tilaisuus, jota ei unohda koskaan. En ole ikinä tuntenut mitään vastaavaa, Varho kertoi v Hän oli yksi Mannerheimin arkunkantajista Hietaniemen hautausmaalla Hänet kutsuttiin kantajaksi Rauman Reserviupseerikerhon puheenjohtajan ominaisuudessa. Olli Varho ei tavannut Marskia rintamalla kertaakaan. Lähelle hän toki suomalaisten suurinta sankaria pääsi. Otin Marskista kuvankin ennen Petroskoin valtausta, mutta välimatkaa oli sen aikaiselle kameralle liikaa, sodan jälkeen reservissä majurin arvoon ylennetty Varho harmitteli. Olli Varho osallistui aktiivisesti myös mm. Nortamo Seoran toimintaan. Satavuotispäivänään Varho oli arvoltaan vanheve redar. Hän oli ensimmäinen, joka on seuran 80-vuotisen historian aikana saavuttanut kyseisen vuosirajapyykin. Lähteenä Asko Tanhuanpään juttu ja valokuva Uusi Rauma

26 Antero Kallio: Iskuosaston hyökkäys Kagrakankaalla Sotaveteraanilehden edellisessä numerossa oli mielenkiintoinen sivu 24 Uutta tietoa jatkosodan viimeisestä taistelusta Rukajärvellä, joka päättyi tämä taistelu jäi koko jatkosodan viimeiseksi taisteluksi. Päämaja tiedotti Laatokan koillispuolella taistelupartiomme valtasi Loimolanjärven seudulla erään tukikohdan ja torjui vihollisen vastaiskut jatkaen Laatokan koillispuolella vihollinen on tehnyt useita kiivaan tykistö- ja kranaatinheitintulen tukemia hyökkäyksiä joukkojemme Loimolanjärven koillispuolella valtaamaa tukikohtaa vastaan. Taistelumaastossa on laskettu 160 kaatunutta vihollista. TAUSTAA Tämä taistelu tapahtui JR 56 puolustuslohkolla Kagrakankaalla (kuva 1 Suomalaisten ja venäläisten asemat ). Rykmenttimme oli 7. Divisioonalle alistettuna heinäkuun 10. päivästä alkaen käynyt kiivaita taisteluja Loimolan puolustamiseksi. JR 56 komentaja eversti Matti Aarnio Motti-Matti oli haavoittunut Venäläiset jatkoivat turhaan yrityksiään rintamalinjan vakiintuessa kuun loppuun mennessä karttaan merkitylle linjalle. Vain Läntisen Kagrakankaan tukikohta (kuva 2) jäi vihollisen haltuun. Kyseessä oli pitkulainen vajaa puolen kilometrin leveä suosaareke. Venäläiset olivat aloittaneet sinne välittömästi niin taisteluhautojen kuin korsujen rakentamisen. Se muodosti myös hyvän lähtökohdan uudelle hyökkäykselle Loimolaan. Näin ollen tukikohta oli pyrittävä valtaamaan takaisin. 26

27 Kuva 1 Suomalaisten ja venäläisten asemat HYÖKKÄYKSEN SUUNNITTELU JA VALMISTELUT Eversti Aarnio palasi rykmenttiin 8.8. Tulomatkalla hän oli käynyt varmistamassa niin 7. Divisioonan kuin II Armeijakunnan hyväksymisen valtaukselle. Useat partiot olivat jo yrittäneet 27

28 siepata vangin, jolta saataisiin tietoja tukikohdan miehityksestä, taisteluhaudoista jne. Vihdoin se onnistui 10.8 tietoja saatiin varsin runsaasti. Motti-Matti määräsi luutnantti Kaino Tuokon kokoamaan vapaaehtoisista 70 miehen suuruisen iskuosaston ja aloittamaan välittömästi sen koulutuksen. Osastoon kuului 2 taisteluryhmää á 1 ups. + 2 aliups miestä, pioneeriryhmä, 2 liekinheitintä miehistöineen ja krh:n tulenjohtaja. Koulutuspaikkana oli hyökkäyskohteen mukainen maasto rintaman takana. Kaksi päivää ammuttiin kovilla, heitettiin kasapanoksia ja käsikranaatteja ja kuviteltu tukikohta vallattiin lopuksi kahteen kertaan. Tykistön tukiryhmän muodosti Raskas PSTO 28, Kevyt KTR 2 PSTO, JR 56:n Raskas heitinosasto ja I Pataljoonan kevyt heitinjoukkue komentajana majuri Eero Olavi Kronholm. Ammuksia oli varattu riittävästi. Maalit tiedusteltiin ja sisään ammuttiin ennakolta Reservin muodostivat vänrikki Salmisen (myöhemmin Sormaa- 28 Kuva 2. Kagrakankaan tuhoamistaistelu