KONETYÖN KUSTANNUKSET JA TILASTOLLISET URAKOINTIHINNAT

Transkriptio

1 TTS:n julkaisuja 447 Reetta Palva TTS Työtehoseura KONETYÖN KUSTANNUKSET JA TILASTOLLISET URAKOINTIHINNAT

2 KONETYÖN KUSTANNUKSET JA TILASTOLLISET URAKOINTIHINNAT Keväällä toteutettuun taksakyselyyn vastasi noin 460 koneurakointia tehnyttä yrittäjää. Monissa maatalouden urakointitöissä hinnat olivat nousseet 2 5 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen Julkaisija: Työtehoseura ry Kiljavantie 6, Rajamäki TTS:n julkaisuja 447 ISBN: ISSN: (painettu) ISSN: (verkkojulkaisu) Nurmijärvi

3 Kysely TTS Työtehoseura on kerännyt maatalousyrittäjien tekemän koneurakoinnin toteutuneita veloitushintoja vuodesta Tiedot on kerätty joka toinen vuosi yrittäjille lähetettävällä kyselyllä. Hinnoista julkaistaan keskimääräinen hinta sekä hintojen vaihtelu keskihajonnan mukaan laskettuna. Noin urakoitsijalle lähetettiin keväällä 2019 postitse kutsulinkki kyselyyn. Kaikille avoin linkki on TTS:n nettisivuilla, ja kyselyyn voivat vastata myös ne, jotka eivät olleet saaneet kutsua postitse. Kyselyyn vastasi noin 460 koneurakointia tehnyttä yrittäjää. Monissa maatalouden urakointitöissä hinnat olivat nousseet 2 5 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen Hintakehitys vaihtelee paljon töittäin. Yleisimmät kyselyyn ilmoitetut peltopuolen urakointityöt olivat leikkuupuinti, kasvinsuojeluruiskutus ja kylvötyöt. Leikkuupuinnista veloitettiin keskimäärin 102,5 e/ha, mikä oli 0,4 e/ha vähemmän kuin Kasvinsuojeluruiskutuksen keskitaksa 18,5 e/ha (+1,9 %). Kylvötöistä suorakylvön urakointitaksa oli 69,7 e/ ha (+ n. 3 %) ja muun kylvölannoituksen 62 e/ha (+5 %). Maatalousyrittäjien tekemistä urakointitöistä eniten hintatietoja saatiin entiseen tapaan lumitöistä. Lumityön keskimääräinen tuntiveloitus oli 57,2 e/h, jossa nousua oli kuusi prosenttia edellisestä kahden vuoden takaisesta kyselystä. Kaksi viidestä laskutti 60 euroa tai enemmän. Monissa traktoritöissä tuntitaksa alkaa olla yleisesti vähintään 60 euroa tunnilta, kuten tien lanauksessa (60,9 e/h), tienvarsien niitossa (61 e/h) ja maan ajossa (60,3 e/h). Hintojen tarkistamiselle on ollut tarvetta, sillä kustannukset ovat parin vuoden aikana nousseet. Tilastokeskuksen julkaiseman maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan traktoreiden ja työkoneiden hinnat ovat nousseet vuosien aikana noin 4 5 prosenttia. Polttoaineen hinta kääntyi nousuun: kevyen polttoöljyn hinta oli kesällä 2018 noin 82 senttiä/litra (alv 0), kun kesällä 2016 hinta oli 62 senttiä/litra (alv 0). Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vain sähköisenä, mikä todennäköisesti vähensi vastaajien määrää. Kaksi vuotta sitten vastaajia oli noin 620. Kyselyyn vastaajat vaihtuvat jonkin verran vuosittain, mikä osaltaan vaikuttaa tuloksiin, koska hinnoissa on suurta vaihtelua urakoitsijoiden välillä. Joissain töissä on melko vähän ilmoitettuja hintoja, jolloin vastaajien vaihtuminen voi vaikuttaa paljonkin. Tilastoidut hinnat Keskimääräisten urakointihintojen ohella oheisessa taulukossa 1 on esitetty hintojen vaihtelu laskettuna keskihajonnan avulla. Keskihajonta on ilmoitettujen hintojen keskimääräimen poikkeama keskiarvosta. Sen kautta laskettuna saadaan vaihtelu, jonka sisällä suurin osa hinnoista on. Hintojen vaihtelu on huomattavan suurta. Yrittäjien välistä hintavaihtelua aiheuttaa osaltaan olosuhteiden vaikutus työsaavutukseen, mikä on maatalouden töissä merkittävä. Kivisten pienten lohkojen kyntö vie kaksin tai kolmin verroin enemmän aikaa kuin otollisempien lohkojen. Hintavaihtelua aiheuttavat myös erilaiset tavoitteet ja lähtökohdat urakoinnissa. Edullisimmissa hinnoissa ei ole todennäköisesti huomioitu kaikkia kulueriä, jotka koneista ja työstä aiheutuvat. Yrittäjä saattaa kattaa osan kustannuksia maatalouden tuloilla. Tilasto ei ole ohjeellinen hinnasto, ja hinnan tinkiminen siihen vedoten ei ole perusteltua. Tilaston hinnat ovat suuntaa-antavia. Hintoja tarkasteltaessa pitää myös huomioida, että taulukon yksikköhinta ei ole välttämättä koko laskutettu hinta. Urakoitsijalla voi olla aloitusmaksu ja esimerkiksi siirtymisistä voidaan veloittaa erikseen. Noin 30 prosentissa töistä siirtymisistä veloitettiin erikseen. oli keskimäärin 55 euroa/h. Useimmiten käytettiin samaa hintaa kuin varsinaisesta työstä. Kilometrihinnoittelua käytettiin harvoin (7 vastaajaa). Taksa vaihteli 1 2 e/km. Kaivinkonetöissä, joissa siirtoon tarvitaan usein lavettikuljetus, siirroista veloitti kaksi kolmesta. Yleisimmin käytössä oli tuntihinta, joka oli keskimäärin 59 euroa. Hintataulukon tulkinta Taulukossa 1 on esitetty urakoitsijoiden ilmoittamat taksat niistä urakointitöistä, joista hintatietoja oli käytettävissä vähintään kolmelta urakoitsijalta, edellyttäen lisäksi, että työt olivat samansisältöiset ilmoitetun veloituksen osalta. Vaihtelu laskettu periaatteella keskiarvo +/- keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa, jota työstä on laskutettu. Laskentatapa vähentää yksittäisten, keskiarvosta poikkeavien, arvojen vaikutusta vaihtelulukuihin. Keskiarvo on hintoina ilmoitettujen lukujen tilastollinen keskiarvo. Vertailuhintoina ovat vuosien 2014 ja 2016 kyselyjen keskiarvohinnat. Yksikkö on työkohtainen tuntia, hehtaaria, kuutiota, kappaletta tai tonnia kohti ilmoitettu hinta. Osassa töistä on tilastoitu useampia yksikköhintoja ja koneita on ryhmitelty työleveyden perusteella. 3

4 Taulukko 1. Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2018 (alv. 0%). Lähde TTS:n urakointihintakysely. Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. 2018, kpl Muokkaus, kivenkeruu, uudisraivaus Kyntö, sarka-aura 3-4 siip ja kaksoisaura 3 siip. /h ,0 49,9 51,2 3 Kyntö, sarka-aura 5-8 siip ja kaksoisaura 4-5 siip. /h ,1 58,7 67,6 11 Kyntö, sarka-aura /ha ,3 65,2 61,0 4 Kyntö, kaksoisaura /ha ,4 72,8 62,7 6 Kultivointi /h ,0 61,9 63,9 3 Kultivointi /ha ,3 44,1 44,8 6 Lautasmuokkaus/-äestys /h ,8 70,8 75,6 4 Lautasmuokkaus/-äestys, 3-3,5 m /h - 64,0 68,3 2 Lautasmuokkaus/-äestys, 4 m ja yli /h - 74,2 77,6 2 Lautasmuokkaus/-äestys /ha ,3 35,1 34,1 8 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, 5 m ja alle /h 51,7 65,0 0 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, yli 5 m /h ,0 69,4 84,9 7 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes /ha ,8 36,5 31,8 9 Jankkurointi /h - 77,0 76,7 2 Pellon uudisraivaus-/kunnostusjyrsintä /h ,7 123,6 120,3 3 Kivien keräys /h ,9 82,9 82,8 21 Kivien keräys 4 m ja alle /h ,1 69,0 61,9 7 Kivien keräys yli 4 m /h ,8 87,3 92,3 14 Pintalannoitus, lannan käsittely, kalkin levitys Lannoitteen pintalevitys /h - 63,3 53,0 2 Lannoitteen pintalevitys (kaikki) /ha ,9 16,1 16,4 25 Lannoitteen pintalevitys, (ei typpisensoria) /ha ,3 16,2 17,5 22 Lannoitteen pintalevitys, typpisensori /ha ,0 16,0 16,2 3 Lietteen levitys (kaikki) /h ,7 89,0 90,5 15 Lietteen levitys (kaikki) /m 3 2,4-3,2 2,80 2,63 2,67 21 Lietelannan pintalevitys (haja- ja letkulevitys) /h ,5 70,5 77,9 4 Lietelannan pintalevitys /m 3 2,44 2,40 2 Lietelannan levitys, sijoitus /h ,4 105,6 102,5 11 Lietelannan levitys, sijoitus /m 3 2,5-3,2 2,83 2,73 2,75 19 Lietelannan levitys, vetoletkujärjestelmä /m 3-2,5 0 Lannan siirtoajo (yli 20 m 3 ) /h ,7 97,5 94,5 6 Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä /h ,5 4 Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä /m 3 /km 0,25-0,59 0,41 0,4 0,40 6 Kuivalannan levitys (kaikki) /h ,8 77,7 79,1 14 Kuivalannan levitys alle 12 m 3 /h ,7 68,2 72,4 5 Kuivalannan levitys 12 m 3 ja yli /h ,1 81,4 86,8 9 Kuivalannan levitys /m 3 2,0 2,9 2,45 2,5 2,45 3 Kalkin levitys /t 4,4-6,0 5,20 5,5 5,73 9 Kylvö Kylvölannoitus /h ,1 68,9 87,5 10 Kylvölannoitus, työlev cm /h ,1 61,5 62,5 8 Kylvölannoitus, työlev cm /ha ,4 55,4 55,5 16 Kylvölannoitus 400 cm /ha ,5 62,4 60,0 20 Kylvölannoitus 500 cm ja yli /ha ,7 63,8 67,0 5 Kylvölannoitus /ha ,1 58,9 58,3 41 Suorakylvö (kaikki) /h - 62,9 75,1 1 4

5 Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Suorakylvö (kaikki) /ha ,7 67,5 67,0 27 Suorakylvö 300 cm ja alle /ha ,7 66,8 67,1 18 Suorakylvö 400 cm ja yli /ha ,7 69,2 66,8 9 Piensiementen kylvö /ha ,7 34,4 37,0 10 Piensiementen kylvö /h 59,4 1 Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluruiskutus /h ,3 57,3 75,7 13 Kasvinsuojeluruiskutus /ha ,5 18,2 17,9 82 Kasvinsuojeluruiskutus, 12 m ja alle /h ,5 50,7 61,0 4 Kasvinsuojeluruiskutus, yli 12 m /h ,5 60,3 84,4 9 Nurmen korjuu, paalaus Heinän niitto, kaikki (320 cm ja alle) /h ,7 50,3 45,3 3 Heinän niitto, kaikki (320 cm ja alle) /ha ,7 38,0 36,5 3 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /h ,4 76,3 92,7 16 Heinän ja säilörehun niittom cm /h - 45,8 50,7 2 Heinän ja säilörehun niittom cm /h ,8 67,4 66,8 8 Heinän ja säilörehun niittom. 600 cm ja yli /h ,7 113,8 158,7 6 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /ha ,3 39,2 39,7 44 Heinän ja säilörehun niittom cm /ha ,5 42,4 35,4 3 Heinän ja säilörehun niittom cm /ha ,0 38,0 38,3 11 Heinän ja säilörehun niittom. 600 cm ja yli /ha ,7 39,5 41,7 29 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /h ,6 64,7 65,1 4 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /ha ,2 23,4 22,8 22 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, alle 7 m /h - 53,7 50,1 1 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, yli 7 m /h ,7 74,2 76,3 3 Kovapaalaus /paali 0,24-0,33 0,30 0,3 0,26 5 Kanttipaalaus (sis. naru) /paali ,2 11,8 11,8 3 Kanttipaalin käärintä /paali - 8,1 0 Heinän/oljen pyöröpaalaus (ei verkko/naru) /paali - 7,4 7,00 2 Heinän/oljen pyöröpaalaus (sis. verkko/naru) /paali 6,6-9,5 8,1 7,5 8,44 13 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /paali 6,4-8,5 7,5 8,1 8,25 17 Säilörehun käärintä /h ,0 52, Säilörehun käärintä, ei muovia /paali 4,0-5,8 4,8 4,3 3,81 9 Säilörehun käärintä, muovilla /paali - 7,7 7,75 2 Säilörehun paalaus + käärintä (ei tarvikkeita) /paali ,1 12,2 11,2 4 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/naru) /paali ,8 12,8 12,7 12 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/+ muovi) /paali ,0 15,9 16,0 30 SR niitto + paalaus + käärintä (sis. verkko+muovi) /paali - 16,2 2 Säilörehupaalien ajo pellolta perävaunulla /h ,0 63,8 61,1 6 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /h 136,2 124,5 2 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /ha ,3 123,0 115,3 7 Säilörehun korjuu silppurivaunulla /h ,3 80,0 3 Säilörehun korjuu silppurivaunulla/ tarkkuussilppurilla /ha ,3 3 Ajosilppuri, nurmi /ha ,0 90,3 83,7 5 Ajosilppuri, kokovilja /ha - 111,7 1 Ajosilppuri, koko ketju (niitto-tiivistys) /ha - 200,0 0 Säilörehun siirtoajo /h ,6 62,0 63,1 5 Säilörehun tasoitus ja tiivistys /h ,5 53,6 54,8 4 Vast. 2018, kpl 5

6 Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. 2018, kpl Sadonkorjuu, viljan käsittely Puinti, työleveys alle 320 cm /h ,8 70,7 78,2 8 Puinti, työleveys cm /h ,1 95,9 100,1 10 Puinti, työleveys cm /h ,5 119,8 119,6 18 Puinti, työleveys cm /h ,9 136,6 147,1 12 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /h - 235,0 160,0 2 Puinti, työleveys alle 320 cm /ha ,7 101,5 92,9 9 Puinti, työleveys cm /ha ,5 96,5 95,9 8 Puinti, työleveys cm /ha ,4 102,8 101,8 19 Puinti, työleveys cm /ha ,3 103,1 101,6 20 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /ha ,6 109,0 106,1 16 Puinti /ha ,5 102,9 100,4 76 Viljan kuivaus alle 120 hl /h ,4 27,7 29,0 14 Viljan kuivaus hl /h ,1 36,3 36,8 29 Viljan kuivaus hl /h ,6 45,9 44,6 18 Viljan kuivaus hl /h ,8 60,4 63,2 20 Viljan kuivaus hl /h ,6 81,4 80,9 11 Viljan kuivaus 600 hl ja yli /h ,3 111,0 143,3 3 Viljan varastointi, yli 5 kk /m 3 3,8-9,0 6,4 6,3 6,2 14 Viljan varastointi, yli 5 kk /t - 8,0 7,5 2 Viljan lajittelu /t ,3 24,7 26,1 12 Viljan lajittelu /h ,3 31,5 40,7 3 Viljan peittaus, sis. peittausaineen /t ,7 61,3 61,7 3 Viljan lajittelu ja peittaus, sis. peittausaineen /t 76,8 2 Sokerijuurikkaan nosto /ha 300,0 1 Metsänhoito, puunkorjuu, ympäristönhoito Haketus /m 3-4,1 4,0 2 Hakkuutyö, harvesteri /h - 67,6 69,0 2 Hakkuutyö, harvesteri /m ,5 12,8 12,2 3 Puun ajo kuormatraktorilla (ajokone) /m 3-5,1 1 Hakkuutyö moottorisahalla /h - 29,1 25,0 1 Energiapuun korjuu (erilaiset kourat) /h ,9 54,8 60,1 7 Pilkkeiden teko /h ,5 43,3 40,0 6 Puun siirtoajo (traktori ja metsäperävaunu tms.) /m 3 4,5-7,0 5,9 6,1 6,0 4 Puun siirtoajo (traktori ja metsäperävaunu tms.) /h ,5 48,7 49,3 23 Sirkkelisahaus /h ,6 55,1 54,5 12 Viherkesannon niitto/murskaus alle 260 cm /h ,8 49,7 50,4 4 Viherkesannon niitto/murskaus yli cm /h ,3 45,1 53,4 3 Viherkesannon niitto/murskaus yli 320 cm /h - 63,8 88,7 2 Viherkesannon niitto/murskaus /ha ,5 46,0 44,1 8 Tienvarsien niitto (kaikki) /h ,1 57,4 55,5 39 Tienvarsien niitto (kaikki) /km - 27,2 0 Tienvarsien niitto, niittokone /h ,8 51,3 50,8 9 Tienvarsien niitto, kesanto/vesakkomurskain /h ,0 58,0 54,7 27 Tienvarsien niitto, puomimurskain /h ,7 61,8 59,1 3 Vesakoiden murskaus / h ,8 56,3 58,0 12 Traktori- ja kaivurityöt, lumityöt, tienhoito, kiinteistöt + muut Traktorityö kuljettajineen 70 kw ja alle /h - 39,4 47,3 1 Traktorityö kuljettajineen kw /h ,2 52,4 52,4 17 Traktorityö kuljettajineen yli 140 kw /h ,8 52,1 56,1 5 Traktorikaivuri /h ,9 46,9 47,7 6 Kaivuri alle 10 tn /h ,9 52,2 50,6 26 6

7 Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Kaivuri tn /h ,9 56,4 55,2 50 Kaivuri yli 20 tn /h ,7 62,6 52,5 7 Kuljetustyö, erilaiset /h ,5 50,9 54,2 8 Maan ja soran ajo, kaikki /h ,3 56,1 52,8 32 Maan ja soran ajo, kantavuus alle 16 t /h ,5 54,1 5 Maan ja soran ajo, kantavuus 16 t ja yli /h ,2 58,5 12 Lavettikuljetukset traktorilla /h - 70,0 72,5 2 Muu kuljetus, traktori ja perävaunu /h ,8 49,5 57,0 6 Lumen ajo /m 3-1,7 3,3 2 Kuormaustyö (kaikki) /h ,4 49,2 47,2 7 Kuormaustyö, traktori ja etukuormain /h ,3 49,2 47,2 3 Kuormaustyö, kurottaja /h ,8 64,4 60,0 4 Lumityö (kaikki) /h ,2 54,0 52,4 189 Lumityö alueauralla + mahd. muu lisälaite /h ,5 56,8 55,5 116 Lumen linkous / takalana /h ,9 49,8 48,2 48 Lumityöt etukuormain+ linko/takalana /h ,6 51,1 48,9 14 Tien lanaus /h ,9 52,6 53,4 33 Hiekoitus ilman soraa /h ,3 55,6 54,8 8 Hiekoitus (sis sora) /h ,0 80,0 64,7 3 Harjaus /h ,8 59,6 59,3 9 Harjaus, avoharja /h - 57,0 56,8 2 Harjaus, keräävä harja /h ,2 60,7 62,1 5 Polanteen poisto /h ,5 61,6 64,2 4 Lokakaivojen tyhjennys /h - 73,3 66,9 1 Lokakaivojen tyhjennys /talous 103,3 99,2 2 Salaojien huuhtelu /h ,5 61,3 53,8 10 Salaojitus /m 2 Räjäytystyöt, traktorikäytt. (ei sis. räjähdettä) /h 44,6 51,7 1 Liikuntapaikkojen hoito (jääkentät, hiihtoladut) /h 73 80,0 0 Henkilötyön vuokraus /h ,8 23,9 18,5 5 Urakoitsijan työpanos (ilman sotua) /h ,2 16,6 16,3 340 Palkatun kuljettajan työpanos (ilman sotua) /h ,9 14,6 14,2 101 Vast. 2018, kpl Urakoinnin liikevaihto Liikevaihto tarkoittaa myyntituottojen summaa eli asiakkailta laskutettua kokonaissummaa. Vastanneiden ilmoittamien vuoden 2018 urakoinnin liikevaihtojen keskiarvo oli euroa ( euroa v. 2016). Keskiarvoa nostavat muutamat isot liikevaihdot. Liikevaihto oli alle keskiarvon 73 prosentilla vastanneista. Tyypillistä liikevaihtoa kuvaa paremmin mediaaniluku, joka oli vuonna euroa ( e v. 2016). Mediaaniluku tarkoittaa, että puolella urakoitsijoista liikevaihto oli alle euroa ja puolella yli sen. Liikevaihtojen skaala on suuri, sillä kyselyyn vastaajissa on ammattimaisesti urakoivia ja vain vähän urakoivia. Alle 2000 euron liikevaihtojen osuus (noin 6 %) hieman väheni ja yli euron liikevaihtojen osuus (noin 30 %) lisääntyi edellisestä kyselystä. Kymmenen suurimman liikevaihdon keskiarvo oli euroa (suurin ilmoitettu liikevaihto ei mukana). Vastanneiden jakautuminen liikevaihdon mukaan on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Urakoinnin liikevaihto kyselyyn vastanneilla vuosina 2018 ja 2016, % urakoitsijoista. Liikevaihto, euroa alle 2000 e 6,1 7, e 9,4 9, e 12,0 13, e 17,9 21, e 23,8 24, e 15,6 11,7 yli e 15,1 11,9 7

8 Urakointimäärissä kasvua Keskimääräiset urakointimäärät olivat muutamissa töissä kasvaneet jonkin verran (taulukko 3). Suurimpia pinta-aloja urakoitiin kasvinsuojeluruiskutuksissa sekä karhotuksessa ja niittomurskauksessa, joissa koneiden työleveydet ovat suuret. Karhottimet olivat 8 10 metrisiä ja niillä urakoitiin keskimäärin lähes 700 ha kauden aikana (suurin ala 1500 ha), samoin kuin yli kuusimetrisillä niittomurskaimilla (suurin ala 2000 ha) ja yli 20 metrisillä kasvinsuojeluruiskuilla (suurin ala 2500 ha). Leikkuupuinnissa ja kylvölannoituksessa suurimmat urakoidut pinta-alat olivat 600 hehtaaria. Useampi kuin kaksi kolmesta (73 %) arvioi urakoinnin pysyvän jatkossakin nykyisellä tasolla. Kasvua ainakin osassa urakointitöitä odotti joka viides (20 %). Maataloustöissä kasvua odotettiin etenkin rehunkorjuutöissä ja kasvinsuojeluruiskutuksissa. Myös tienhoidossa, kaivinkonetöissä sekä metsätöissä uskottiin töiden lisääntyvän. Oman urakointitoiminnan arvioi vähenevän tai loppuvan noin 11 prosenttia vastaajista. Koneiden hankinta urakointiin Pelkästään urakointia varten koneita oli hankkinut noin kolmasosa (33,6 %) vastaajista. Tienhoitokoneet (lumiaurat, lanat, hiekoittimet, murskaimet) olivat useimmiten hankittuja koneita (14 % kaikista vastaajista). Maatalouskoneita urakointia varten on hankkinut yksi kymmenestä vastaajasta. Yleisimpiä maatalouskoneita olivat rehunkorjuukoneet ja lannanlevityskoneet, mutta myös mm. kasvinsuojeluruiskuja ja leikkuupuimureita oli hankittu urakointia varten. Muita urakointiin hankittuja koneita olivat mm. kaivinkoneet ja metsäkoneet. Leasing-sopimuksella kalustoa oli hankkinut kuusi prosenttia vastanneista. Leasingillä oli hankittu yleisimmin traktori (12 vastaajaa). Muut leasing-koneet olivat pääosin samoja kuin edellä mainitut yleisimmät urakointiin hankitut maatalouskoneet. Leasing-hankintoja tehneet olivat urakoinnin liikevaihdolla tarkasteltuna muita suurempia toimijoita: mediaaniliikevaihto oli noin euroa. Leasing-muotoista hankintaa oli lisäksi harkinnut joka kymmenes vastaaja (joista 60 % traktoria). Vuokrakoneita oli käyttänyt seitsemän prosenttia vastaajista, pääosin traktoreita ja kaivinkoneita. Useimmat vuokrattiin muilta urakoitsijoilta tai tutuilta. Traktorin vuokraus liikkeistä ei kyselyn mukaan ollut yleistä urakoitsijoiden keskuudessa, mutta kuitenkin kourallinen oli päätynyt tähän ratkaisuun. Taulukko 3. Keskimäärin urakoidut määrät yleisimmissä urakointitöissä vuosina 2018 ja yksikkö n Työ Kylvölannoitus ha 45 Suorakylvö ha 27 Lautasäestys ha 8 Kylvömuokkaus ha 11 Kasvinsuojeluruiskutus ha 87 Lietteen levitys m 3 27 Kuivalannan levitys m 3 5 Niittomurskaus ha 47 Karhotus ha 22 Säilörehun,heinän ja oljen paalaus paalia 67 Säilörehun noukinvaunukorjuu ha 9 Puinti ha 86 Viljan kuivaus tn 89 Lumityöt h 149 Kaivinkonetyöt h 78 Miksi urakoidaan? Pääelinkeinoksi koneurakoinnin ilmoitti 14 % vastanneista. Suurin osa (54 %) vastasi tekevänsä koneurakointia, koska tarvitsee lisätuloja maa- ja metsätalouden harjoittamisen ohella. Toinen keskeinen syy koneurakointiin oli omaan käyttöön tarvittavien koneiden rahoittaminen sen avulla (42 %). Usein molemmat edellä mainitut syyt oli valittu samanaikaisesti (24 %). Noin neljännes ei itse aktiivisesti hankkisi urakointitöitä, mutta tekee, koska pyydetään. Heistäkin kahdelle viidestä lisätulo tai oman kaluston rahoitus oli kuitenkin merkittävää. Verkostoituminen Valtaosa vastaajista (71 %) vastasi tekevänsä urakointia omaan lukuun. Omaan lukuun mutta yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa palveluita teki 28 % vastaajista. Aliurakoitsijoita urakointipalvelujen toteuttamisessa käytti 12 % vastaajista, ja 15 % vastaajista puolestaan ilmoitti tekevänsä urakointia aliurakoitsijana. Suurin osa vastaajista (60 %) toimi yksin, ja vain harva heistä (4 %) oli kiinnostunut yhteistyöstä. Kolmasosa vastanneista (34 %) oli varautunut urakointityön esteisiin ulkopuolisella sijaiskuljettajalla ja -koneella. Viidenneksellä (21 %) oli tiedossa ulkopuolinen varakone oman koneen korvaajaksi. Omalla varakoneella varautui noin neljännes vastaajista (25 %). Sijaiskuljettaja varakoneisiin, ulkopuolisiin tai omiin oli vain osalla (11 %). Osa totesi, ettei ole varautunut mitenkään. Erillinen vastuuvakuutus oli 58 prosentilla vastaajista. 8

9 Taustatietoja Tuotantosuunta. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista tilan päätuotantosuunta tai tärkein tulonlähde urakoinnin ohella oli kasvinviljely (63 %, ml. erikoiskasvit). Kotieläintuotantoa oli reilulla neljäsosalla (26 %), joista puolet oli maitotiloja ja reilu kolmannes lihanautatiloja. Loput olivat sikatiloja, siipikarjatiloja ja lammastiloja. Noin 10 prosentilla metsätalous oli kasvi- ja kotieläintuotannon ohella merkittävä tulonlähde. Yksinomaan metsätalouden ilmoitti tärkeimmäksi noin kahdeksan prosenttia. Noin kolme prosenttia ilmoittaa päätuotantosuunnaksi muun yritystoiminnan, joka yleensä koneurakointi, muita aloja olivat mm. rakentaminen ja matkailutoiminta. Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin euroa, mediaani euroa. Joka viidennellä vastaajalla (19,4 %) urakointituotot muodostivat yli puolet maatilayrityksen liikevaihdosta. Urakointi oli yhtiöitetty erilliseen yritykseen 16 prosentilla vastaajista. Näillä vastaajilla urakoinnin liikevaihto oli keskimäärin euroa. Työvoima. Urakointiin käytettiin keskimäärin 73 työpäivää (mediaani 40 päivää). Vähintään 200 työpäivää käytti noin 12 prosenttia vastaajista. Perheenjäsenet osallistuivat urakointityöhön 29 prosentilla vastaajista. Palkattua työvoimaa urakoinnissa käytti 18 prosenttia vastaajista. Useimmilla työntekijät olivat osa-aikaisia: vakituisia oli noin seitsemällä prosentilla. Useampi kuin yksi työntekijä oli 42 prosentilla palkkatyövoimaa käyttävistä vastaajista. Urakointitoimintaan osallistui keskimäärin 1,8 henkilöä/vastaaja, mukaan lukien urakoitsijat itse, perheenjäsenet ja ulkopuolinen työvoima. Toimintaetäisyys urakoinnissa ei ollut kasvanut edellisestä kyselystä, ja oli sama keskimäärin 36 kilometriä (mediaani 25 km). Vastaajat ilmoittivat olevansa valmiita kasvattamaan etäisyyttä keskimäärin 50 kilometriin (mediaani 30 km). Asiakkaat. Valtaosalla vastaajista (90 %) oli asiakkaina maatiloja, ja kolmanneksella asiakaskunta muodostui yksinomaan maatiloista. Muita yrityksiä asiakkaina oli 42 prosentilla, ja 12 prosentilla vähintään puolet liikevaihdosta tuli niistä. Yhteisöjä (esim. kuntia tai seurakuntia) oli asiakkaissa noin joka kolmannella (32 %), ja ne toivat yli puolet liikevaihdosta noin kuudelle prosentille. Yksityisiä (esim. omakotiasukkaita tai mökkiläisiä) oli asiakkaina lähes puolella urakoitsijoista (49%), ja noin 12 prosentille yli puolet liikevaihdosta tuli näille tehdyistä urakointipalveluista. Sopimukset. Urakoitsijoiden asiakaskunta on hyvin vakiintunutta: 60 prosentilla vastaajista vakioasiakkaiden osuus on yli 90 prosenttia. Vakioasiakkaiden suuri osuus vaikuttanee osaltaan siihen, ettei nähdä tarvetta tehdä kirjallisia sopimuksia. Kirjallisesti maatalouskoneurakoinnista ilmoitti sopivansa viisi prosenttia vastanneista, silloinkin useimmiten alle puolessa sovittavista urakoista. Markkinointi. Suurimmalla osalla ei vakioasiakkuuksien ansiosta ole tarvetta juuri markkinoida urakointipalveluitaan. Aktiivista markkinointia ilmoitti tekevänsä noin 15 prosenttia vastaajista. Näiden liikevaihto oli keskimäärin yli euroa. Some (esim. facebook) palveluiden markkinoinnissa oli suosituin kanava: 7,5 prosenttia kertoi käyttävänsä somea. Kotisivut oli noin viidellä prosentilla. Lehdissä ilmoitti 6,5 prosenttia vastaajista. Sähköisten hakupalveluiden tai konerenkaan kautta palveluitaan markkinoi alle kolme prosenttia vastaajista. KONEKUSTANNUSTEN LASKENTA HINNOIT- TELUN PERUSTA Urakointiveloituksen laskennan lähtökohta ovat toiminnasta syntyvät kustannukset. Kiinteät kustannukset koostuvat koneen hankintahinnan poistosta ja hankintahinnan (sidotun pääoman) korkovaatimuksesta sekä omaisuuden säilytys- ja vakuutuskustannuksista. Kustannukset ovat olemassa vaikka konetta ei käytettäisi lainkaan. Muuttuvat kustannukset aiheutuvat koneen käytöstä. Niitä ovat esimerkiksi poltto- ja voiteluainekustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä kuljettajan palkka. Kustannuslaskelmissa tulee käyttää arvonlisäverottomia hintoja. Yksikkökustannuksiin vaikuttavat oleellisesti koneella vuosittaiset käyttömäärät sekä koneen käyttöikä. Nämä tulisi pystyä arvioimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Määrää kasvattamalla pääomakustannuksen osuus pienenee. Kiinteät kustannukset Kiinteät kustannukset, eli poisto, korko, säilytys ja vakuutus, ovat merkittävä osa konekustannusta. Peruskäytössä traktorilla kiinteiden kustannusten osuus nousee usein yli puoleen kustannuksista, kun kuljettajan palkkaa ei huomioida. Työkoneella suurin osa kustannuksista on kiinteitä, lukuun ottamatta huolto- ja kunnossapitokuluja. Poiston määrittelyyn on vaihtoehtoisia menetelmiä, joista käytetään tilanteen mukaan sopivinta. Verotuksessa käytetään vähenevää poistomenetelmää, jolloin vuosittain poistetaan kiinteä prosenttiosuus jäljellä olevasta poistamattomasta pääomasta. Tällöin poiston euromäärä pienenee vuosi vuodelta. Tasapoisto tarkoittaa, että koneen hankintahinta jaetaan tasan käyttövuosille, jolloin poisto on yhtä suuri koneen ensimmäisenä ja viimeisenä käyttövuonna. Poistoa voidaan tarkastella myös koneen arvon alenemisena, eli paljonko koneen käyttöarvo tai markkina-arvo vuodessa laskee. Maatalouskoneiden poistoaika on tyypillisesti ja rakennusten vuotta. 9

10 10 Rahoitustilanne on usein sellainen, että konehankinta on maksettava suhteellisen nopeasti, mutta siitä koituvat tuotot jakautuvat pidemmälle aikavälille. Tällöin pitkällä tähtäimellä kannattavalta näyttävä konehankinta voi lyhyellä tähtäimellä olla vaikea rahoittaa pelkästään koneesta syntyvillä tuotoilla. Laskennallisen koron määrittelyyn on eri vaihtoehtoja. Lähtökohtana voi olla se, että kone rahoitetaan lainarahalla. Tällöin laskennassa käytetään lainasta maksettavaa korkoa. Jos hankinta on omarahoitteinen, korkoa voidaan tarkastella vaihtoehtoiskustannuksena, eli kuinka suuren koron pääomalle saisi jossakin muussa sijoituskohteessa. Korkovaatimuksena voidaan käyttää myös maatalousomaisuuden keskimääräistä korkotuottoa. Reaalikorkoon vaikuttaa varsinkin pidemmillä tarkastelujaksoilla inflaatio. Jos lainan nimelliskorko on 6 % ja inflaatio on 1 %, niin lainan reaalikorko on 5 %. Keskimääräisissä laskelmissa käytetään usein lähtökohtana peruskorkoa. Oheisissa esimerkkilaskelmissa on käytetty 5 prosentin korkokantaa. Etenkin urakointikäyttöön kalustoa hankittaessa olisi laskelmissa syytä käyttää korkeampaa korkoprosenttia, etenkin jollei koneen hankintahetkellä arvioitu vuosittainen käyttömäärä ole aivan varma. Korkeammalla korkoprosentilla varaudutaan laskelmissa siihen riskiin, ettei kone tuotakaan niin paljon kuin oletetaan. Poisto- ja korkokustannusta voi tarkastella myös ns. annuiteettikertoimien avulla (taulukko 8). Annuiteettikerroin on kerroin, jolla konepääoman poisto ja korkokustannus voidaan jakaa tasan käyttövuosille. Esimerkiksi 10 vuoden poistoajalla ja 5 prosentin laskentakorolla annuiteettikerroin on 0,12950 eli 12,95 % pääomasta. Tällöin esimerkiksi :n konehankinnan laskennalliset poisto- ja korkokulut ovat 0,1295 x = 1295 /vuosi. Jos kone on hankittu annuiteettilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389 ja lainasta aiheutuvat vuosikustannukset ovat vastaavasti 0,24389 x = vuodessa. Konehankinnan pitkän tähtäimen kannattavuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon koneen käyttöikä (tai pitoaika). Hankinnan rahoitusmahdollisuuksia selvitettäessä huomioidaan lainojen tai muiden maksujärjestelyjen aikataulut. Myös verotuksen vaikutus on syytä ottaa huomioon. Poiston ja koron laskentakaavat on esitetty taulukossa 4. Taulukko sisältää esimerkin säilytyskustannuksen ja vakuutuksen sekä käyttökustannusten laskennasta maataloustraktorille. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta on taulukossa 5. Omaisuuden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset luetaan yleensä kiinteisiin kustannuksiin. Säilytyskustannus saadaan arvioimalla säilytystilan vuotuiskustannukset ja jakamalla ne säilytettäville koneille esimerkiksi niiden tarvitseman pinta-alan mukaan. Vakuutuskustannukset riippuvat halutusta vakuutusturvasta. Maatalouskoneet ovat yleensä ainakin palovakuutettuja. Koneurakointia harjoittavan viljelijän on syytä neuvotella vakuutusyhtiön kanssa tarvittavista lisävakuutuksista. Liitännäiselinkeino ei välttämättä sisälly maatilavakuutukseen ilman eri sopimusta tai on irrotettava omaksi yritykseksi. Taulukossa 4 esitettyyn esimerkkiin, jossa otetaan vahinkovakuutus ja välttämätön liikennevakuutus, voidaan urakointityössä lisätä hyödylliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset. Muuttuvat kustannukset Muuttuvista kustannuksista poltto- ja voiteluainekustannus määritetään yleensä kokemukseen perustuen. Huollon ja kunnossapidon arvioiminen on epävarmempaa. Kulutusosien uusiminen on edessä määrävälein, mutta kone voi myös rikkoontua yllättäen. Kunnossapidon osuus arvioidaan esimerkiksi prosentteina koneen hankintahinnasta tai vuotuisesta poistosta. Korjauksen ja kunnossapidon osuudeksi arvioidaan tavallisesti 2 6 % koneen uushankintahinnasta laskettuna. Koneurakoinnissa on määriteltävä oman työn palkkavaatimus. Tässä voi lähtökohtana käyttää alan yleisiä palkkaratkaisuja. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukainen 5. vaativuusryhmän mukainen palkka on kuluvalla kaudella 10,90 e/h sisältäen 4 % ammattitaitolisän (Maaseudun työnantajaliitto). Parempi vertailukohta konetyön palkkatasolle on Tilastokeskuksen keräämä tilasto yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen mukaan, josta viimeinen tilasto on vuodelta Tilastossa maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajien ( kpl) säännöllisen työajan keskiansio oli 15,40 euroa tunnilta. Koneurakointi edellyttää hyvää ammattitaitoa, minkä voi ja tulee huomioida urakoiden hinnoittelussa. Kyselyssä urakoitsijoilta kysyttiin, millaista tuntipalkkaa lasketaan omalle työlle ja mikä on palkatun työntekijän tuntipalkka. Oman työn hinnaksi ilmoitettujen tuntipalkkojen keskiarvo oli 17,2 euroa/tunti (mediaani 15 e/h) ja palkkatyövoiman 15,9 euro (mediaani 15 e/h). TRAKTORITYÖN JA PUINNIN KUSTAN- NUKSET Maataloustraktorin ja leikkuupuimurin kustannukset voidaan laskea taulukossa 4 esitettyjen laskentaperusteiden avulla. Taulukossa on suuntaa-antavia lukuja helpottamassa laskemista. Taulukossa 5 on esimerkki traktorin ja taulukossa 6 puimurin vuotuisten pääomakustannusten määrittämiseksi. Jäännösarvot on arvioitu käytettyjen koneiden hintojen perusteella. Laskelman lähtötiedot ovat keskimääräisiä, joten aina on syytä laatia tapauskohtainen laskelma. Esimerkiksi puimurin hinta, käyttöikä tai vuotuinen käyttömäärä vaihtelevat ja jäännösarvo (käytännössä vaihtoarvo) on tapauskohtainen. Jakamalla vuotuiset peruskustannukset tehtyä työtuntia tai puitua hehtaaria kohden saadaan selville yksikkökustannukset. Pääomakustannuksiin lisätään käyttökustannukset taulukon mukaan. Näitä ovat poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus ja kuljettajan palkka. Riski voidaan lisätä harkinnan mukaan (esim. 5 %). Urakoinnissa kustannuksiin lisätään arvonlisävero.

11 Taulukko 4. Maataloustraktorin kustannuslaskentaan liittyvät kustannustekijät. Laskentaperusteita voidaan soveltaa myös muihin koneisiin. 1. Poisto = (Hankintahinta - Jäännösarvo) / Poisto (v) 2. Korko = (Korko- % / 100) * ((Hankintahinta + Jäännösarvo) / 2) 3. Säilytys = (8,1 / 100) * Pinta-ala (m²) * 280 ( /m²). Säilytyskustannusten lähtökohtana on säilytystilan rakennuskustannus (esimerkiksi eristämättömän varastotilan rakennuskustannus* 280 /m²) ja säilytystilan tarve (esimerkiksi traktorilla 20 m²). Konevaraston kustannus on laskettu annuiteettiperusteella. Poistokerroin (8,1 %) sisältää 1 prosentin vakuutus- ja kunnossapitokuluja sekä 7,1 % annuiteetin (=annuiteettikerroin 0,07095), joka tarkoittaa 5 % korolla noin 25 vuoden poistoaikaa. * MMM:n asetus maatalouden investointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista (846/2018) 4. Vakuutukset (maataloustraktori) Liikennevakuutus 53 /v (- 10% sopimusale =47,7 /v). Vahinkovakuutus määräytyy traktorin tehon perusteella. Traktorin teholuokka, kw Vahinkovakuutus, josta vähennetty % alennuksia Vakuutukset yht. /v Vahinkovakuutuksen hinnat ovat omassa käytössä olevalle traktorille. Urakointikäytössä hinnat ovat korkeammat. Lisäksi urakointityössä kannattaa ottaa vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, joiden hinta määräytyy vakuutusmäärän mukaan. Urakointityön vakuutus esim euron oikeusturvalle ja euron vastuuvakuutukselle on yhteensä noin 190 euroa. 5. Polttoaineen kulutus teholuokittain l/h (maataloustraktori) Peruste: Nimelliskulutus * Moottorin maksimiteho * Moottorin käyttöaste * Polttoaineen tiheys: Esimerkki: 0,270 kg/kwh * 40/100 * 1,163 l/kg = 6,9 l/h Huom. Raskaissa töissä kulutus on huomattavasti suurempi. Esimerkki polttoaineen kulutuksesta keskimääräisissä olosuhteissa (40 % kuormitus): Traktorin teholuokka, kw Polttoaineen kulutus l/h 5,7 6,9 8,2 9,4 11,3 13,8 17,0 20,7 24,5 Kevyen polttoöljyn hinta elokuu 2019 (suluissa hinta ilman alv.): kesälaatu 95,3 (76,8) snt/l 6. Voiteluaineen kulutus teholuokittain kg/h (maataloustraktori) Traktorin teholuokka, kw Kulutus, kg/h 0,07 0,09 0,10 0,12 0,14 0,16 0,20 0,25 0,29 Voiteluaineen hinta elokuu 2019, 10w- 30 (180 kg:n astia), markkinahinta noin 2,72 (2,20) /kg (suluissa hinta ilman alv.) 7. Kunnossapito = 3/100*Hankintahinta Esimerkiksi :n hintaisen traktorin kunnossapitovaraus: 3/100 * = /v 8. Palkkakustannukset Taulukossa 1 on mainittu kyselyssä saadut tilastolliset hinnat koneenkuljettajalle. Alla on käytetty urakoitsijan ja palkatun työntekijän palkan keskiarvoa 16,6 /t. Välilliset palkkakustannukset (SOTU) ovat kausityöntekijöillä 47,95 % ja vakinaisilla 63,15 % palkasta. (Maaseudun työnantajaliitto 2019). Kausityöntekijä Vakituinen työntekijä Tuntipalkka: 16,6 /h (tilasto) 16,6, /h (tilasto) Palkan sivukulut ,96 /h 47,95 % 10,48 /h 63,15 % Palkkakustannus yht. 24,56 /h 27,08 /h Lisäksi 5-10 % huoltolisä palkkakustannuksista, traktorin säännöllisten huoltojen aiheuttama lisätyömenekki suhteessa käyttötunteihin. 9. Riski: Harkinnanvarainen erä, yrittäjän riskivaraus toiminnalleen, voidaan tulkita varautumiseksi yllättäviin lisäkustannuksiin. Jos yllätyksiä ei satu, muodostaa ns. yrittäjän voiton. 11

12 Työkoneen kustannukset Selvitettäessä työkoneen kustannuksia lasketaan ensin koneen korko- ja poistokulut. Ne saadaan selville, kun tiedetään koneen hinta ja valitaan annuiteettikerroin. Eräiden yleisimpien maatalouskoneiden vuotuisia poisto- ja korkokustannuksia on tarkasteltu taulukossa 7. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muita kuluja. Säilytyskulut voidaan laskea taulukossa 4 esitetyllä tavalla. Vakuutukset ovat yleensä maatilavakuutuksen yhteydessä könttäsummana, ja ne huomioidaan harkinnan mukaan. Muuttuvia kuluja ovat esim. rasvaus, huolto ja korjaukset. Ne on arvioitava työn mukaan. Vuotuiset kustannukset voidaan jakaa käyttömäärällä yksikköhinnan selvittämiseksi. Jos kyseessä on rahtityö, lisätään tämä summa traktorin kustannuksiin. Työkohtaisia tarvikkeita, kuten paalauslanka ja käärintämuovi saatetaan sisällyttää urakointihintaan, jolloin niiden kustannukset arvioidaan erikseen. Moni asiakas haluaa, että urakoitsija hoitaa esimerkiksi ruiskutukset torjunta-aineiden hankintoja myöten. Tällöin pitää ottaa huomioon tarvikkeiden varastoinnin kustannukset. Taulukko 5. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta Laskelma on tehty kevään 2019 kustannustason mukaan. Traktorin käyttöikä on 7 vuotta, jäännösarvo 45 % ja käyttö 600 tai 1000 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Huom. Arvonlisäverottomat kustannukset. Teholuokka, kw Hankintahinta, (sis. alv.) Veroton hankintahinta, Jäännösarvo, 45 % verottomasta jälleenhankintahinnasta, Poistettava pääoma, Poisto, /v Korko, /v Säilytys, /v Vakuutus, /v Peruskustannukset, /v Peruskustannukset /h (käyttö 600 h/v) 6,8 8,9 9,8 11,9 15,9 17,5 23,5 27,3 37,1 /h (käyttö 1000 h/v) 4,1 5,3 5,9 7,1 9,5 10,5 14,1 16,4 22,3 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä mahdollinen kuljettajan palkka. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 24 % 12 Taulukko 6. Esimerkki leikkuupuimurin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2019 hinta- ja kustannustason mukaan arvonlisäverottomin hinnoin. Leikkuupuimurin käyttöikä on 8 vuotta, jäännösarvo 40 % ja käyttö 100 tai 150 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Leikkuuleveys, cm cm cm cm cm 651 cm ja yli Säilytystilan tarve, m Puimurivakuutus, /v Polttoaineen kulutus l/h Voiteluaineen kulutus kg/h 0,12 0,16 0,18 0,2 1,2 Kunnossapito = 0,02 x hankintahinta Hankintahinta (sis. alv.) Veroton hankintahinta, Jäännösarvo verottomasta jälleenhankintahinnasta, Poistettava pääoma, Poisto, /v Korko, /v Säilytys, /v Vakuutus, /v Peruskustannukset, /v Peruskustannukset /h (käyttö 100 h/v) /h (käyttö 150 h/v) HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä kuljettajan palkka. Urakoinnissa verottomaan veloitukseen on lisättävä arvonlisävero. Työnmenekki keskimäärin, h/ha 1,2 1,0 0,8 0,7 0,6 Työnmenekki hyvät olosuhteet, h/ha 1,0 0,9 0,7 0,6 0,5

13 Taulukko 7. Eräiden maatalouskoneiden poisto- ja korkokustannukset 10 ja 15 vuoden poistoajalla. Laskennassa käytetty 5 % korkokantaa. Työkoneet Esimerkkihinta alv 24 % alv 0 % Korko- ja poistokustannus /v (alv 0 %) Poistoaika, v Aurat Sarka-aura, 3-teräinen Sarka-aura, 4-teräinen Sarka-aura, 5-ter. puolihin Sarka-aura, 6-ter. puolihin Sarka-aura, 7-ter. puolihin Sarka-aura, 8-ter. puolihin Kaksoisaura, 3-teräinen Kaksoisaura, 4-teräinen Kaksoisaura, 5-teräinen Kaksoisaura, 5-ter. puolihin Kaksoisaura, 6-ter. puolihin Kaksoisaura, 7-ter. puolihin Kaksoisaura, 8-ter. puolihin Kaksoisaura, 9-ter. puolihin Muut muokkauskoneet Pintaäes alle 7 m, nostolaite Pintaäes 7 m ja yli, hinattava Kylvömuokkausäes nostol. alle 4 m Kylvömuokkausäes hinatt. 4-4,9 m Kylvömuokkausäes hinatt. 5-6 m Kylvömuokkausäes hinatt. yli 6 m Rikkaäes, 6 m Rikkaäes, 9 m Lapiorullaäes, nostolaite 3-4 m Lapiorullaäes, hinattava 4-5 m Lapiorullaäes, hinattava yli 5 m Lautasäes, nostolaite 3-4m Lautasäes, hinattava 3-4 m Lautasäes, hinattava, 4,5-6 m Lautasäes, hinattava, yli 6 m Lautasmuokkain, nostolaite 3-4 m Lautasmuokkain, nostolaite 4,5-6 m Lautasmuokkain, hinattava 3-4 m Lautasmuokkain, hinattava 4,5-6 m Lautasmuokkain, hinattava yli 6 m Kultivaattori alle 3,5 m, nostol Kultivaattori 3,5 m ja yli, nostol Kultivaattori alle 5,0 m, hin Kultivaattori 5,0 m ja yli, hin Kelajyrsin alle 2,2 m Kelajyrsin 2,2 m ja yli Vaakatasojyrsin 2,5 m ja alle Vaakatasojyrsin 2,5-3 m Vaakatasojyrsin 3-4 m Vaakatasojyrsin 4-5 m Vaakatasojyrsin 5 m ja yli Työkoneet Esimerkkihinta Korko- ja poistokustannus /v (alv 0 %) alv 24 % alv 0 % Poistoaika, v Lannoitus- ja lannankäsittelykoneet Väkilannoitteen pintalevittimet -Keskipakolevitin, nostol Keskipakolevitin, hinattava Lietalannan levitysvaunu 8-10 m Lietelannan levitysvaunu m Lietelannan levitysvaunu m Lietelannan levitysvaunu yli 20 m Letkulevitin 12 m Letkulevitin 16 m Letkulevitin yli 16 m Multain, vannas, 3-6 m Multain, vannas, yli 6 m Imu-painevaunu 4-8 m Imu-painevaunu yli 8 m Lietesekoitin, tr.käytt Lietepumppu, teho 7,5-11 kw Lietepumppu, tr.käytt Paineletkulevitysjärjestelmä, peruskokoonpano Kiint. lannan levit.vaunu, alle 10 m Kiinteän lannan levit.vaunu m Kiinteän lannan levit.vaunu m Kiint. lannan levit.vaunu yli 20 m Kylvö-, istutus- ja kasvienhoitokoneet Kylvölannoitin 2,5 m, nostolaite Kylvölannoitin 3,0 m, nostolaite Kylvölannoitin 2,5 m, hinattava Kylvölannoitin 3,0 m, hinattava Kylvölannoitin 4,0 m, hinattava Kylvölannoitin 6,0 m, hinattava Kylvölannoitin 8,0 m, hinattava Suorakylvökone, 3 m Suorakylvökone, 4 m Suorakylvökone, 6 m Suorakylvökone, 8 m Peltojyrä 3-4 m, nostolaite Peltojyrä 4-6 m, hinattava Peltojyrä yli 6 m, hinattava Perunanistutuskone, 2-rivinen, puoliautomaatti Perunanistutuskone, 2-rivinen, autom., lannoitusyks. Perunanistutuskone, 4-rivinen, autom., lannoitusyks Perunan multain 2-rivinen Perunan multain 4-rivinen Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l / yli 16 m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til yli 2000 l /12-16m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til yli 2000 l /yli 16m Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, l Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, hinatt., yli 2000 l Kasvinsuojeluruiskun etusäiliö

14 Työkoneet Esimerkkihinta Korko- ja poistokustannus /v (alv 0 %) alv 24 % alv 0 % Poistoaika, v Nurmikoneet Lautasniittokone 1,8 m Lautasniittokone 2,4 m Lautasniittokone 3,2 m Lautasniittokone, yli 3,2 m Niittomurskain, nostolaite, 2,4-2,8 m Niittomurskain, nostolaite, 3,0-3,4 m Niittomurskain, nostolaite, 3,5-3,7 m Niittomurskain, taakseajo, 7,0-7,5 m Niittomurskain, hinattava, 2,8-3,4 m Niittomurskain, hinattava, yli 3,4 m Perhosniittomurskain, 8-9 m Etuniittolaite Kelasilppuri Kaksoissilppuri, lieriöniittosilppuri Tarkkuussilppuri sivukiinnitteinen Tarkkuussilppuri hinattava, alle 2 m Tarkkuussilppuri hinattava, 2 m ja yli Tarkkuussilppurivaunu Silppuava noukinvaunu, alle 40 m Silppuava noukinvaunu, 40 m3 ja yli Haravapöyhin 3-4,5 m Haravapöyhin 4,5-6 m Haravapöyhin yli 6 m Karhotin, alle 5 m Karhotin, 5 m ja yli Kelapöyhin Kovapaalain Pyöröpaalain Silppuava pyöröpaalain Silppuava pyöröpaalain + käärin (kombi) Suurkanttipaalain Pyöröp. käärintälaite hinattava Pyöröpaalin tuubikäärin Suurkanttip. käärintälaite Hapotinlaitteisto (normaali) Paalipihdit Pyöröpaalin halkaisija Pyöröpaalin purkain Rehuleikkuri, etukuormainsovitteinen Rehuleikkuri, kolmipistenostolaitesovitteinen Viljankäsittelykoneet Valssimylly, traktorikäytt kw Valssimylly, traktorikäytt kw Valssimylly, traktorikäytt. yli 50 kw Viljalietso, sähkökäyttöinen Imupainelietso, traktorikäyttöinen Viljanlajitin Peittauskone Ruuvikuljetin, halk. 125 mm, pit. 5 m Ruuvikuljetin, halk. 150 mm, pit. 5 m Työkoneet Esimerkkihinta Korko- ja poistokustannus /v (alv 0 % alv 24 % alv 0 % Poistoaika, v Perunannostokoneet Elevaattorikone Korjuukone, hinattava 1-riv., laatikkoon nostava Korjuukone, hinattava 1-riv., säiliöön nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, säiliöön nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, peräv.nostava Varsiston murskain Perävaunut Perävaunu, kantavuus alle 8 t Perävaunu, kantavuus 8-10 t Perävaunu, kantavuus t Perävaunu, kantavuus yli 15 t Rehunkäsittely Seosrehuvaunu, hinattava alle 12 m Seosrehuvaunu, hinattava m Seosrehuvaunu, hinattava m Seosrehuvaunu, hinattava yli 20 m Puutarhakoneet Puutarhajyrsin Puutarh.traktori/ajoleikkuri (n. 10 hv) Puutarh.traktori/ajoleikkuri (n. 18 hv) Ruohonleikkuri, vetävä Metsätyövälineet - Moottorisaha Raivaussaha Juontokoura Juontovintturi Kourakuormain (maatilakuormain) Metsäperävaunu Hakkuulaite, kaato-kasaus-laite Hakkuulaite, kaato-karsinta katkonta-laite Sekalaiset Takalevy Etukuormain sorakauhalla Maatilakaivuri Kivipoimuri karhottimella Lumilinko Alueaura Hiekoitin, nostol Polttopuiden hydraulihalkaisija, traktorikäyttöinen Polttopuiden hydraulihalkaisija, sähkökäyttöinen Klapikone Klapikone kuljettimella Hakkuri (ilman syöttölaitetta) Hakkuri (syöttölaitteella) Ketjumurskain, 1,6-2,0 m Kelamurskain, 2,1-2,4 m Puomimurskain, 2,4 m Hakkuri (ilman syöttölaitetta) Hakkuri (syöttölaitteella) Takanostolaitekiinnitteinen piennarmurskain Kesantomurskain alle 2,5 m Kesantomurskain yli 2,5 m

15 Taulukko 8. Investoinnin vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ns. annuiteettimenetelmällä saadaan, kun pääoma kerrotaan poistoaikaa ja laskentakorkoa vastaavalla annuiteettikertoimella. Korkoprosentti Vuosia , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,11017 Esimerkki: maksava kone poistetaan 10 vuodessa. Laskentakorko on 5 %. Annuiteettikerroin 10 vuoden ja 5 % kohdalla on Vuotuinen poisto- ja korkokustannus: x = 2590 /v. Jos kone hankitaan pankkilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389, ja lainasta aiheutuvat kulut vastaavasti 4878 /v. VILJANKUIVAUKSEN KUSTANNUSLASKELMAT Taulukossa 9 on esitetty maatilakuivureista aiheutuvat kustannukset eri kokoisilla kuivureilla. Viljan lämminilmakuivauksen pääomakustannuksista on tehty kaksi kustannuslaskelmaa. Ensimmäisessä laskelmassa on laskettu pakettikuivaamon vuotuiset kustannukset, jotka sisältävät kuivurin, varastosiilojen ja kuivaamorakennuksen pääomakustannukset kokonaisuudessaan. Toisessa laskelmassa on esitetty pelkän viljankuivurin ja välittömien rakenteiden vuotuiskustannukset. Tämä laskelma soveltuu tilanteeseen, jossa halutaan laskea pelkän rahtikuivauksen kustannuksia eikä viljaa varastoida kuivurissa. Varastosiilojen osuus on jätetty laskelman ulkopuolelle. Laskelmien kuivurit ovat pakettikuivaamoja moduulivarastosiiloilla. Erilaisilla varastosiiloratkaisuilla voi jonkin verran säästää investointikustannuksissa. Pakettikuivaamotyyppisen, mutta suuremmilla pyörösiiloilla toteutetun ratkaisun investointikustannus on noin 90 prosenttia perinteisestä. Kuivurikoneiston sijoittaminen pyörösiilon sisälle ja varastosiilot suurina erillisinä pyörösiiloina pudottaa investointikustannusta 70 prosenttiin perinteisestä, ja vielä hieman säästöä saadaan säänkestävän kuivurikoneiston jättämisellä täysin ilman suojarakenteita. Erilaisia rakennusvaihtoehtoja ja kuivausteknologiaa yleisesti on esitelty Tieto tuottamaan oppaassa Viljasadon käsittely ja käyttö (nro 108). Kokonaiskustannusten selvittämiseksi on pääomakustannuksiin lisättävä käyttökustannukset, mm. polttoaine, sähkö ja työpalkat. Niiden keskimääräisistä hinnoista ja kulutuksista on suuntaa antavia lukuja samassa taulukossa. Verottomat hinnat (alv 0%) olivat elokuussa 2018 kevyen polttoöljyn hinta oli noin 76, senttiä/litra (Nesteen ja Teboilin hintalaskurit) ja sähkön hinta 11 senttiä/kwh (Energiamarkkinavirasto). Rahtikuivauksessa hintaan lisätään arvonlisävero. Viljan lähtökosteutena on pidetty 28 prosenttia. Arvonlisävero konekustannuksissa Hinnoittelun perustana oleva omakustannuslaskelma laaditaan arvonlisäverottomin hinnoin. Saatuun verottomaan kustannukseen lisätään haluttu kate, minkä jälkeen summaan lisätään arvonlisävero. Koneurakoinnissa ja -vuokrauksessa verokanta on 24 %. Jos hintaan sisältyy tarvikkeita, joissa on eri arvonlisäverokanta, on ne eroteltava laskussa. Kts myös TTS-Kone avuksi TTS-Kone on pilvipalveluna toimiva helppokäyttöinen laskentaohjelmisto, jolla voit laskea traktorin, leikkuupuimurin, kuivurin ja eri työkoneiden yksikkökustannuksia ja koneketjujen hehtaarikustannuksia. TTS-Kone sisältää laajan valikoiman esimerkkikoneita, joiden pohjalta omien konekustannuslaskelmien teko on helppoa. Ohjelmisto on selainpohjainen ja se toimii tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. TTS-Koneen käyttöoikeuden voi tilata täyttämällä tilauslomakkeen sivulta Ohjelmiston riisuttua versiota voi kokeilla kaksi viikkoa ilmaiseksi rekisteröitymällä sivulta TTS-Koneen koekäyttäjäksi. 15