Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet: o Pöyry Finland Oy: Timo Nikulainen, Elisa Lähde, Merilin Pienimäki, Anne-Mari Aurola.

Transkriptio

1 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä: HULEVESISELVITYS - JOHDANTO Pöyry Finland Oy PL 4 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa, Finland Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Päiväys YLEISTÄ Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä hallinnoi Ello (Etelä-Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen) hankkeen osaprojektia Ecohub, jonka osana on laadittu hulevesiselvitys modernin logistiikkakeskuksen hulevesien hallinnasta. Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet: o HAMK: Jyrki Luukonlahti, N.N. Viite 16WWE0552.B7111 Sivu 1 (2) o Pöyry Finland Oy: Timo Nikulainen, Elisa Lähde, Merilin Pienimäki, Anne-Mari Aurola. 2 SELVITYKSEN RAKENNE Tässä työssä hulevesien hallinta modernin logistiikkakeskuksen alueella on esitetty seuraavasti: 1. Johdanto (tämä asiakirja) 2. Aluekuvauskortisto (seitsemän aluetyyppiä) 3. Hulevesien hallinta logistiikka-alueella a. Hulevesien hallinta yleisesti b. Hulevesien hallinta tekniset ratkaisut 4. Lentokenttäalueen jään- ja liukkaudenestoaineita sisältävien hulevesien käsittely erillisselvitys I. 5. Hulevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö tulevaisuudessa erillisselvitys II. 6. Tulevaisuus

2 16WWE0552.B YLEISIÄ RAJAUKSIA Selvitystä ei ole laadittu minkään tietyn kohteen maantieteellisten olosuhteiden perusteella. Silti on jouduttu tekemään eräitä yleisiä olettamia paikallisista olosuhteista. o Alueen vedenjakaja kulkee kiitoradan suuntaisesti jatkuen saman suuntaisesti kiitoradan kuvitteellisella jatkeella o Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti sovellettavien hulevesien hallintamenetelmien valintaan. Koska olosuhteet voivat vaihdella suuresti on menetelmien valinta tehtävä aina paikallisten olosuhteiden perusteella. Tässä tarkastelussa esitetyt hallintamenetelmät ovat siten vain viitteellisiä. o Talviaikainen lumenkeräily ja lumen läjittäminen on syytä huomioida hulevesien hallintaa suunniteltaessa. m³ 4 ALUEKUVAUS Ohessa on esitetty yleispiirteinen kuvaus logistiikka-alueen hulevesien muodostumisalueista sekä hulevesien hallintaratkaisuista. Kuva 1 Logistiikka-alue

3 KÄSITTELY Hulevesien käsittely hoidetaan mahdollisimman pitkälti lähellä vesien muodostumisaluetta. Käytännössä tämä tarkoittaa: - luonnonmukaisia käsittelymenetelmiä - öljynerottimia ym. mekaanisia menetelmiä - biologisia / kemiallisia menetelmiä sovellettuna kohdekohtaisesti, koska syntyvien vesien laatu vaihtelee. Käsitellyt vedet voidaan joko hyödyntää alueen sisällä tai johtaa purku-uomaan. Lisäksi alueen glygolipitoiset vedet käsitellään keskitetysti paikallisella puhdistuslaitoksella, josta ne johdetaan purku-uomaan. Rautatie MERKINNÄT Tarkastelualueen raja, hulevesien muodostumisalue (vedenjakaja) Maantie Rautatie Kiitorata-alue Hulevesien purku-uoma Glygolivesien muodostumisalue IMEYTYS / VIIVYTYS Alueelta poisjohtavan purku-uoman vesitasapaino ja -kierto sekä alueen pohjavesiolosuhteet tulee selvittää heti hankkeen alussa. Tavoitteena on, että tilanne purku-uomassa veden laadun tai määrän osalta ei muutu alueen toteuttamisen johdosta. Alueen sisäpuolelle rakennetaan pato, jolla virtaamaa uomassa voidaan säädellä. Imeytyksen osalta tulee huomioida alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet, jotka vaikuttavat käytettävissä oleviin ratkaisuihin. Alueen sisäpuolella hulevesiä imeytettään ja viivytetään hajautetuissa rakenteissa vesien muodostumisalueella. Viivytystä tapahtuu myös keskitetyssä, purkuuomaan liittyvässä rakenteessa, jossa voidaan toteuttaa myös hulevesien tilapäistä varastointia tulvatilanteessa. Viivytys- ja varastointirakenteet on toteutettu niin, että ne samalla puhdistavat hulevesiä. HYÖTYKÄYTTÖ Paikalliset puhdistus-, viivytys- ja varastointirakenteet mahdollistavat hulevesien hyötykäytön vesien muodostumisalueella. Vesiä voidaan hyödyntää esim. viherrakenteidenkastelusssa tai teknisenä vetenä puhdistuksessa. Purku-uomassa sijaitseva keskitetty viivytys- ja varastointirakenne mahdollistaa hulevesien laajamittaisemman talteenoton ja hyötykäytön. Reunaehtona käytölle on purku-uoman vesitasapainon säilyttäminen. Valtatie LENTOKENTTÄALUE YRITYSALUE Glygolivesien puhdistuslaitos Käsittelyä vaativien hulevesien muodostumisalue Keskitetty hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn alue Hulevesien tilapäinen viivytys-, varastointi- ja talteenottopiste Pato virtaaman tasaamiseen Hajautettu hulevesien käsittelypiste (öljynerotin / laskeutusallas tms. ) Hajautettu hulevesien biologinen / kemiallinen käsittelypiste / hyötykäyttö Kiinteistöjen kattovesien imeytys maaperään / hyötykäyttö Hulevesien virtaussuunta Glygolivesien virtaussuunta LOGISTIIKKA-ALUEEN HULEVESIEN KÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA

4 2. ALUEKUVAUSKORTISTO HAMK - Hulevesiselvitys PÖYRY FINLAND

5 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: LENTOKENTTÄ 1 / 14 Alue: Alueen yleinen kuvaus: Lentokenttäalue Lentokenttätoimintojen alue, joka koostuu: kiitorata-alueesta, lentoteknisten toimintojen edellyttämä alue, pysäköintialueista sekä näiden alueiden katveisiin sijoittuvista pienistä rakennetuista viheralueista, ei sisällä kiitoratojen välisiä nurmialueita eikä terminaalirakennusten kattopinta-aloja Kohteen topografian kuvaus Alue kauttaaltaan varsin tasainen, ei suuria muutoksia korkotasoissa, kiitoradat todennäköisesti pituuskaarevia KUVA TÄHÄN Hulevedet osana kohteen maankäytönsuunnittelua, yleishuo Mahdollisuus läpäisevien pintamateriaalien käyttöön ja pienten viheralueiden hyödyntämiseen hulevesien käsittelyssä, huomioitava todennäköiset haitta-aineet Kohteen maantieteellinen sijainti Etelä-Suomi Kohteen vuosisadanta Max [mm/a] 1984 Min [mm/a] 1976 ka [mm/a] HAMK_aluekuvaus_versio xls

6 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: LENTOKENTTÄ 2 / 14 Mahdollinen lika-aineskuormitus* Hulevesijärjestelmien toteutus Kohteen pinta-ala 50.0 ha alueella Alueen sisäisen maankäytön jakautuminen 100 % 50.0 ha k kyllä/ei kyllä / ei Hulevesien keräilyjärjestelmä, 10³ Hulevesien hallinnan tarve Pintavaluntakerroin Kiintoaines (A) Orgaaninen aines (B) Ravinteet (C) Bakteerit (D) Öljyt ja rasvat (E) Muut haitalliset hiilivedyt (F) Raskasmetallit (G) Liukkauden- ja pölynestoaineet (H) Liukkaudenestoaineet (I) Jäänestoaineet (J) Käsittelytarpeen arviointi (ympäröivän luonnon herkkyyttä ei tarkasteltu) Mahdollisia menetelmiä lika-aineksen puhdistamiseen Rakennukset (kattopinta-ala) 0 % 0.0 ha kattovesien keräily Rakennetut alueet Kiitorata-alue (asfaltti) 50 % 25.0 ha sadevesiviemärit kyllä 0.90 x x x x x x x Kyllä Kts. Liite 1 Lentokentän teknisten toimintojen alue (asfa 35 % 17.5 ha sadevesiviemärit x x x x x x x Kyllä Kts. Liite 1 Jäänestoaineiden käyttöalue 5 % 2.5 ha sadevesiviemärit x x x x x x x Kyllä Kts. Liite 1 Huoltoautojen pysäköinti ja muu liikennealu 8 % 4.0 ha sadevesiviemärit x x x x x x x Kyllä Kts. Liite 1 Viheralue Rakennetut puistoalueet 2 % 1.0 ha avo-ojat ja viivyttävät rakenteet x x x x Ei Rakentamattomat / luonnontilaiset alueet 0 % 0.0 ha luonnonmukaiset purouomat 0.05 *Esimerkkeijä lika-aineista: Hulevesien käsittelyn kokonaisuus määräytyy pitkälti jään- ja liukkaudenestoaineiden käsittelymenetelmien ratkaisuista. Keskitetty järjestelmä. (A) Maa-aines, asfaltista irronneet hiukkaset Lentokenttäaluiden vedet voidaan johtaa viherpainanteiden kautta käsittelyyn. (B) Humus Hulevesien keräilyjärjestelmää ja sen kustannuksia on arvioitu seuraavien periaatteiden perusteella: Kattovesien imeyttämiseen tarvitaan 30 m³ (C) Fosfori ja typpi kokoinen imeyttävä rakenne / katto-ha. Imeyttävän rakenteen kustannuksena on käytetty 1000 / m³. Hehtaarilla kenttäaluetta tms. on (D) Linnun ulosteesta peräisin olevat fekaaliset bakteerit sadevesikaivoa (a' 900 ) ja DN400 sadevesiviemäriä (asennettuna 240 /m) on yhteensä 450m. Kiinteistöjen öljyn- ja hiekanerotus hoidetaan (E) Polttoaineet, moottoriöljyt, voiteluaineet ByPass laitteistolla, jonka kustannus on /4.5ha. Kenttäalueen hulevesijärjestelmän yksikkökustannuksena on käytetty / ha (F) PAH, PCB, liuottimet, sammutuskemikaalit (tiealueella /ha). Rakennusolosuhteet on arvioitu normaaleiksi, jolloin perustaminen onnistuu ilman erityisiä pohjavahvistuksia. (G) Lyijy, sinkki, kadmium, kupari Vieheralueille sijoittuvia runko-ojia toteutetaan keskimäärin 150 m/ha. Runko-ojien kustannuksena on käytetty 120 /j-m. Viheralueille sijoittuvat (H) Natrium-, kalsium- ja magnesiumkloridi myös hulevesiä viivyttävät rakenteet 1kpl / 10 ha (a' ). Luonnonmukaisille purouomille ja glykolivesien käsittelylle ei tässä yhteydessä (I) Kalium- ja natriumasetaatti ja -formiaatti laskettu kustannuksia. (J) Propyleeniglykoli Alueelta muodostuva keskimääräinen hulevesivirtaama m³/a 719 m³/d 8.3 l/s Kerran 100 vuodessa mitoittava maksimivirtaama 8800 l/s (200 l/s/ha, 20min) HAMK_aluekuvaus_versio xls

7 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: REKKA- JA RAUTATIEALUE 3 / 14 Alue: Alueen yleinen kuvaus: Rekka- ja rautatiealue Rekka- ja rautatiealue, joka koostuu: liikennöitävistä tiealueista, pysäköintialueista, rata-varikkoalueista ja sekä näiden alueiden katveisiin sijoittuvista viheralueista, ei sisällä varsinaisia väyläalueita Kohteen topografian kuvaus Alue kauttaaltaan varsin tasainen, ei suuria muutoksia korkotasoissa KUVA TÄHÄN Hulevedet osana kohteen maankäytönsuunnittelua, yleishuo Mahdollisuus läpäisevien pintamateriaalien käyttöön, huomioitava mahdolliset haitta-aineet Kohteen maantieteellinen sijainti Etelä-Suomi Kohteen vuosisadanta Max [mm/a] 1984 Min [mm/a] 1976 ka [mm/a] HAMK_aluekuvaus_versio xls

8 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: REKKA- JA RAUTATIEALUE 4 / 14 Mahdollinen lika-aineskuormitus* Hulevesijärjestelmien toteutus Kohteen pinta-ala 15.0 ha alueella Alueen sisäisen maankäytön jakautuminen 100 % 15.0 ha k kyllä/ei kyllä / ei Hulevesien keräilyjärjestelmä, 10³ Hulevesien hallinnan tarve Pintavaluntakerroin Kiintoaines (A) Orgaaninen aines (B) Ravinteet (C) Bakteerit (D) Öljyt ja rasvat (E) Muut haitalliset hiilivedyt (F) Raskasmetallit (G) Liukkauden- ja pölynestoaineet (H) Liukkaudenestoaineet (I) Jäänestoaineet (J) Käsittelytarpeen arviointi (ympäröivän luonnon herkkyyttä ei tarkasteltu) Mahdollisia menetelmiä lika-aineksen puhdistamiseen Rakennukset (kattopinta-ala) 0 % 0.0 ha kattovesien keräily Rakennetut alueet Raidealueet 30 % 4.5 ha sadevesiviemärit 725 kyllä 0.30 x x x x x x Kyllä laskeutus-/viivytysallas, ko Asfalttipintaiset 40 % 6.0 ha sadevesiviemärit x x x x x x x x Kyllä laskeutus-/viivytysallas, ko Sorapintaiset 30 % 4.5 ha sadevesiviemärit x x x x x x x Kyllä viherpainanne 0 % 0.0 ha sadevesiviemärit Viheralue Rakennetut puistoalueet 0 % 0.0 ha avo-ojat ja viivyttävät rakenteet Rakentamattomat / luonnontilaiset alueet 0 % 0.0 ha luonnonmukaiset purouomat 0.05 *Esimerkkeijä lika-aineista: Koko alueen liikennealueiden hulevedet puhdistetaan laskeutus-/viivytysaltaissa tai kosteikkokäsittelyllä. Kiinteistökohtainen hiekan- ja öljynerotus A Maa-aines, asfaltista irronneet hiukkaset B Humus Hulevesien keräilyjärjestelmää ja sen kustannuksia on arvioitu seuraavien periaatteiden perusteella: Kattovesien imeyttämiseen tarvitaan 30 m³ C Fosfori ja typpi kokoinen imeyttävä rakenne / katto-ha. Imeyttävän rakenteen kustannuksena on käytetty 1000 / m³. Hehtaarilla kenttäaluetta tms. on D Linnun ulosteesta peräisin olevat fekaaliset bakteerit sadevesikaivoa (a' 900 ) ja DN400 sadevesiviemäriä (asennettuna 240 /m) on yhteensä 450m. Kiinteistöjen öljyn- ja hiekanerotus hoidetaan E Polttoaineet, moottoriöljyt, voiteluaineet ByPass laitteistolla, jonka kustannus on /4.5ha. Kenttäalueen hulevesijärjestelmän yksikkökustannuksena on käytetty / ha (tiealueella F PAH, PCB, liuottimet, sammutuskemikaalit /ha). Rakennusolosuhteet on arvioitu normaaleiksi, jolloin perustaminen onnistuu ilman erityisiä pohjavahvistuksia. Vieheralueille sijoittuvia G Lyijy, sinkki, kadmium, kupari runko-ojia toteutetaan keskimäärin 150 m/ha. Runko-ojien kustannuksena on käytetty 120 /j-m. Viheralueille sijoittuvat myös hulevesiä viivyttävät H Natrium-, kalsium- ja magnesiumkloridi rakenteet 1kpl / 10 ha (a' ). Luonnonmukaisille purouomille ja glykolivesien käsittelylle ei tässä yhteydessä laskettu kustannuksia. I Kalium- ja natriumasetaatti ja -formiaatti J Propyleeniglykoli Alueelta muodostuva keskimääräinen hulevesivirtaama m³/a 146 m³/d 1.7 l/s Kerran 100 vuodessa mitoittava maksimivirtaama 2700 l/s (200 l/s/ha, 20min) HAMK_aluekuvaus_versio xls

9 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: SIVIILILIIKENNEALUE 5 / 14 Alue: Alueen yleinen kuvaus: Siviili- ja bussialue Matkakeskusalue, joka koostuu: liikennöitävistä tiealueista, pysäkki- ja pysäköintialueista, taksiliikennealueesta ja sekä näiden alueiden katveisiin sijoittuvista viheralueista, ei sisällä varsinaisia matkakeskusrakennuksia Kohteen topografian kuvaus Alue kauttaaltaan varsin tasainen, ei suuria muutoksia korkotasoissa KUVA TÄHÄN Hulevedet osana kohteen maankäytönsuunnittelua, yleishuo Mahdollisuus läpäisevien pintamateriaalien käyttöön ja pienten viheralueiden hyödyntämiseen hulevesien käsittelyssä, huomioitava mahdolliset haitta-aineet Kohteen maantieteellinen sijainti Etelä-Suomi Kohteen vuosisadanta Max [mm/a] 1984 Min [mm/a] 1976 ka [mm/a] HAMK_aluekuvaus_versio xls

10 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: SIVIILILIIKENNEALUE 6 / 14 Mahdollinen lika-aineskuormitus* Hulevesijärjestelmien toteutus Kohteen pinta-ala 20.0 ha alueella Alueen sisäisen maankäytön jakautuminen 100 % 20.0 ha k kyllä/ei kyllä / ei Hulevesien keräilyjärjestelmä, 10³ Hulevesien hallinnan tarve Pintavaluntakerroin Kiintoaines (A) Orgaaninen aines (B) Ravinteet (C) Bakteerit (D) Öljyt ja rasvat (E) Muut haitalliset hiilivedyt (F) Raskasmetallit (G) Liukkauden- ja pölynestoaineet (H) Liukkaudenestoaineet (I) Jäänestoaineet (J) Käsittelytarpeen arviointi (ympäröivän luonnon herkkyyttä ei tarkasteltu) Mahdollisia menetelmiä lika-aineksen puhdistamiseen Rakennukset (kattopinta-ala) 0 % 0.0 ha kattovesien keräily Rakennetut alueet Asfalttipintaiset alueet 65 % 13.0 ha sadevesiviemärit kyllä 0.90 x x x x x x x x Kyllä laskeutus-/viivytysallas, ko Sorapintaiset alueet 5 % 1.0 ha sadevesiviemärit x x x x x x x Mahdollisesti viherpainanne Kivetyt alueet 25 % 5.0 ha sadevesiviemärit x x x x x x x x Mahdollisesti viherpainanne 0 % 0.0 ha sadevesiviemärit Viheralue Rakennetut puistoalueet 5 % 1.0 ha avo-ojat ja viivyttävät rakenteet x x x x Ei Rakentamattomat / luonnontilaiset alueet 0 % 0.0 ha luonnonmukaiset purouomat 0.05 *Esimerkkeijä lika-aineista: Koko alueen liikennealuiden hulevedet puhdistetaan laskeutus-/viivytysaltaissa tai kosteikkokäsittelyllä. A Maa-aines, asfaltista irronneet hiukkaset Kiinteistökohtainen hiekan- ja öljynerotus. B Humus Hulevesien keräilyjärjestelmää ja sen kustannuksia on arvioitu seuraavien periaatteiden perusteella: Kattovesien imeyttämiseen tarvitaan 30 m³ C Fosfori ja typpi kokoinen imeyttävä rakenne / katto-ha. Imeyttävän rakenteen kustannuksena on käytetty 1000 / m³. Hehtaarilla kenttäaluetta tms. on D Linnun ulosteesta peräisin olevat fekaaliset bakteerit sadevesikaivoa (a' 900 ) ja DN400 sadevesiviemäriä (asennettuna 240 /m) on yhteensä 450m. Kiinteistöjen öljyn- ja hiekanerotus hoidetaan E Polttoaineet, moottoriöljyt, voiteluaineet ByPass laitteistolla, jonka kustannus on /4.5ha. Kenttäalueen hulevesijärjestelmän yksikkökustannuksena on käytetty / ha (tiealueella F PAH, PCB, liuottimet, sammutuskemikaalit /ha). Rakennusolosuhteet on arvioitu normaaleiksi, jolloin perustaminen onnistuu ilman erityisiä pohjavahvistuksia. Vieheralueille sijoittuvia G Lyijy, sinkki, kadmium, kupari runko-ojia toteutetaan keskimäärin 150 m/ha. Runko-ojien kustannuksena on käytetty 120 /j-m. Viheralueille sijoittuvat myös hulevesiä viivyttävät H Natrium-, kalsium- ja magnesiumkloridi rakenteet 1kpl / 10 ha (a' ). Luonnonmukaisille purouomille ja glykolivesien käsittelylle ei tässä yhteydessä laskettu kustannuksia. I Kalium- ja natriumasetaatti ja -formiaatti J Propyleeniglykoli Alueelta muodostuva keskimääräinen hulevesivirtaama m³/a 273 m³/d 3.2 l/s Kerran 100 vuodessa mitoittava maksimivirtaama 3360 l/s (200 l/s/ha, 20min) HAMK_aluekuvaus_versio xls

11 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: TIEALUEET 7 / 14 Alue: Alueen yleinen kuvaus: Tiealue Tiealue, joka koostuu liikennöitävästä tiealueesta ja tienpientareista Kohteen topografian kuvaus Alue kauttaaltaan varsin tasainen, ei suuria muutoksia korkotasoissa KUVA TÄHÄN Hulevedet osana kohteen maankäytönsuunnittelua, yleishuo Mahdollisuus läpäisevien pintamateriaalien käyttöön, huomioitava mahdolliset haitta-aineet, tienpientareet pintamateriaaliltaan läpäiseviä Kohteen maantieteellinen sijainti Etelä-Suomi Kohteen vuosisadanta Max [mm/a] 1984 Min [mm/a] 1976 ka [mm/a] HAMK_aluekuvaus_versio xls

12 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: TIEALUEET 8 / 14 Mahdollinen lika-aineskuormitus* Hulevesijärjestelmien toteutus Kohteen pinta-ala 20.0 ha alueella Alueen sisäisen maankäytön jakautuminen 100 % 20.0 ha k kyllä/ei kyllä / ei Hulevesien keräilyjärjestelmä, 10³ Hulevesien hallinnan tarve Pintavaluntakerroin Kiintoaines (A) Orgaaninen aines (B) Ravinteet (C) Bakteerit (D) Öljyt ja rasvat (E) Muut haitalliset hiilivedyt (F) Raskasmetallit (G) Liukkauden- ja pölynestoaineet (H) Liukkaudenestoaineet (I) Jäänestoaineet (J) Käsittelytarpeen arviointi (ympäröivän luonnon herkkyyttä ei tarkasteltu) Mahdollisia menetelmiä lika-aineksen puhdistamiseen Rakennukset (kattopinta-ala) 0 % 0.0 ha kattovesien keräily Rakennetut alueet Asfalttipäällysteiset alueet 65 % 13.0 ha sadevesiviemärit kyllä 0.90 x x x x x x x Kyllä laskeutus-/viivytysallas, ko Sorapintaiset alueet 15 % 3.0 ha sadevesiviemärit x x x x x x Kyllä viherpainanne 0 % 0.0 ha sadevesiviemärit % 0.0 ha sadevesiviemärit Viheralue Rakennetut puistoalueet 5 % 1.0 ha avo-ojat ja viivyttävät rakenteet x x x x Ei Rakentamattomat / luonnontilaiset alueet 15 % 3.0 ha luonnonmukaiset purouomat 0.05 x x x x Ei *Esimerkkeijä lika-aineista: Koko alueen liikennealuiden hulevedet puhdistetaan laskeutus-/viivytysaltaissa tai kosteikkokäsittelyllä. A Maa-aines, asfaltista irronneet hiukkaset B Humus Hulevesien keräilyjärjestelmää ja sen kustannuksia on arvioitu seuraavien periaatteiden perusteella: Kattovesien imeyttämiseen tarvitaan 30 m³ C Fosfori ja typpi kokoinen imeyttävä rakenne / katto-ha. Imeyttävän rakenteen kustannuksena on käytetty 1000 / m³. Hehtaarilla kenttäaluetta tms. on D Linnun ulosteesta peräisin olevat fekaaliset bakteerit sadevesikaivoa (a' 900 ) ja DN400 sadevesiviemäriä (asennettuna 240 /m) on yhteensä 450m. Kiinteistöjen öljyn- ja hiekanerotus hoidetaan E Polttoaineet, moottoriöljyt, voiteluaineet ByPass laitteistolla, jonka kustannus on /4.5ha. Kenttäalueen hulevesijärjestelmän yksikkökustannuksena on käytetty / ha (tiealueella F PAH, PCB, liuottimet, sammutuskemikaalit /ha). Rakennusolosuhteet on arvioitu normaaleiksi, jolloin perustaminen onnistuu ilman erityisiä pohjavahvistuksia. Vieheralueille sijoittuvia G Lyijy, sinkki, kadmium, kupari runko-ojia toteutetaan keskimäärin 150 m/ha. Runko-ojien kustannuksena on käytetty 120 /j-m. Viheralueille sijoittuvat myös hulevesiä viivyttävät H Natrium-, kalsium- ja magnesiumkloridi rakenteet 1kpl / 10 ha (a' ). Luonnonmukaisille purouomille ja glykolivesien käsittelylle ei tässä yhteydessä laskettu kustannuksia. I Kalium- ja natriumasetaatti ja -formiaatti J Propyleeniglykoli Alueelta muodostuva keskimääräinen hulevesivirtaama m³/a 219 m³/d 2.5 l/s Kerran 100 vuodessa mitoittava maksimivirtaama 2680 l/s (200 l/s/ha, 20min) HAMK_aluekuvaus_versio xls

13 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: RAKENNUSTEN KATOT 9 / 14 Alue: Alueen yleinen kuvaus: Rakennusten katot Alue, joka koostuu terminaalirakennusten katoista Kohteen topografian kuvaus Kattopinnat kaltevia KUVA TÄHÄN Hulevedet osana kohteen maankäytönsuunnittelua, yleishuo Mahdollisuus läpäisevien pintamateriaalien käyttöön sekä imeyttäviin ja pidättäviin ratkaisuihin Kohteen maantieteellinen sijainti Etelä-Suomi Kohteen vuosisadanta Max [mm/a] 1984 Min [mm/a] 1976 ka [mm/a] HAMK_aluekuvaus_versio xls

14 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: RAKENNUSTEN KATOT 10 / 14 Mahdollinen lika-aineskuormitus* Hulevesijärjestelmien toteutus Kohteen pinta-ala 50.0 ha alueella Alueen sisäisen maankäytön jakautuminen 100 % 50.0 ha k kyllä/ei kyllä / ei Hulevesien keräilyjärjestelmä, 10³ Hulevesien hallinnan tarve Pintavaluntakerroin Kiintoaines (A) Orgaaninen aines (B) Ravinteet (C) Bakteerit (D) Öljyt ja rasvat (E) Muut haitalliset hiilivedyt (F) Raskasmetallit (G) Liukkauden- ja pölynestoaineet (H) Liukkaudenestoaineet (I) Jäänestoaineet (J) Käsittelytarpeen arviointi (ympäröivän luonnon herkkyyttä ei tarkasteltu) Mahdollisia menetelmiä lika-aineksen puhdistamiseen Rakennukset (kattopinta-ala) 100 % 50.0 ha kattovesien keräily x x (x) Mahdollisesti viherkatot, maaperäimeyty Rakennetut alueet Kiitorata-alue 0 % 0.0 ha sadevesiviemärit 0 kyllä 0.90 Lentokentän teknisten toimintojen alue 0 % 0.0 ha sadevesiviemärit Jäänestoaineiden käyttöalue 0 % 0.0 ha sadevesiviemärit Autojen pysäköinti ja muu liikennealue 0 % 0.0 ha sadevesiviemärit Viheralue Rakennetut puistoalueet 0 % 0.0 ha avo-ojat ja viivyttävät rakenteet Rakentamattomat / luonnontilaiset alueet 0 % 0.0 ha luonnonmukaiset purouomat 0.05 *Esimerkkeijä lika-aineista: Kattovesien laatu ei yleensä edellytä hulevesien käsittelyä. Kattovesien käsittelyllä pyritään ensisijaisesti rajoittamaan pois johdettavien hulevesien A Maa-aines, asfaltista irronneet hiukkaset määrää. Imeyttämällä pyritään ylläpitämään alueen pohjavedenpinnan tasoa. B Humus Hulevesien keräilyjärjestelmää ja sen kustannuksia on arvioitu seuraavien periaatteiden perusteella: Kattovesien imeyttämiseen tarvitaan 30 m³ C Fosfori ja typpi kokoinen imeyttävä rakenne / katto-ha. Imeyttävän rakenteen kustannuksena on käytetty 1000 / m³. Hehtaarilla kenttäaluetta tms. on D Linnun ulosteesta peräisin olevat fekaaliset bakteerit sadevesikaivoa (a' 900 ) ja DN400 sadevesiviemäriä (asennettuna 240 /m) on yhteensä 450m. Kiinteistöjen öljyn- ja hiekanerotus hoidetaan E Polttoaineet, moottoriöljyt, voiteluaineet ByPass laitteistolla, jonka kustannus on /4.5ha. Kenttäalueen hulevesijärjestelmän yksikkökustannuksena on käytetty / ha (tiealueella F PAH, PCB, liuottimet, sammutuskemikaalit /ha). Rakennusolosuhteet on arvioitu normaaleiksi, jolloin perustaminen onnistuu ilman erityisiä pohjavahvistuksia. Vieheralueille sijoittuvia G Lyijy, sinkki, kadmium, kupari runko-ojia toteutetaan keskimäärin 150 m/ha. Runko-ojien kustannuksena on käytetty 120 /j-m. Viheralueille sijoittuvat myös hulevesiä viivyttävät H Natrium-, kalsium- ja magnesiumkloridi rakenteet 1kpl / 10 ha (a' ). Luonnonmukaisille purouomille ja glykolivesien käsittelylle ei tässä yhteydessä laskettu kustannuksia. I Kalium- ja natriumasetaatti ja -formiaatti J Propyleeniglykoli Alueelta muodostuva keskimääräinen hulevesivirtaama m³/a 773 m³/d 8.9 l/s Kerran 100 vuodessa mitoittava maksimivirtaama 9500 l/s (200 l/s/ha, 20min) HAMK_aluekuvaus_versio xls

15 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: NURMIKKOALUEET 11 / 14 Alue: Alueen yleinen kuvaus: Nurmikkoalueet Muiden alueiden väliin jäävät nurmipintaiset alueet Kohteen topografian kuvaus Vaihteleva KUVA TÄHÄN Hulevedet osana kohteen maankäytönsuunnittelua, yleishuo Mahdollisuus läpäisevien pintamateriaalien käyttöön, imeyttäviin ja viivyttäviin ratkaisuihin, huomioitava mahdolliset haitta-aineet Kohteen maantieteellinen sijainti Etelä-Suomi Kohteen vuosisadanta Max [mm/a] 1984 Min [mm/a] 1976 ka [mm/a] HAMK_aluekuvaus_versio xls

16 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: NURMIKKOALUEET 12 / 14 Mahdollinen lika-aineskuormitus* Hulevesijärjestelmien toteutus Kohteen pinta-ala ha alueella Alueen sisäisen maankäytön jakautuminen 100 % ha k kyllä/ei kyllä / ei Hulevesien keräilyjärjestelmä, 10³ Hulevesien hallinnan tarve Pintavaluntakerroin Kiintoaines (A) Orgaaninen aines (B) Ravinteet (C) Bakteerit (D) Öljyt ja rasvat (E) Muut haitalliset hiilivedyt (F) Raskasmetallit (G) Liukkauden- ja pölynestoaineet (H) Liukkaudenestoaineet (I) Jäänestoaineet (J) Käsittelytarpeen arviointi (ympäröivän luonnon herkkyyttä ei tarkasteltu) Mahdollisia menetelmiä lika-aineksen puhdistamiseen Rakennukset (kattopinta-ala) 0 % 0.0 ha kattovesien keräily Rakennetut alueet 0 % 0.0 ha sadevesiviemärit 0 kyllä % 0.0 ha sadevesiviemärit % 0.0 ha sadevesiviemärit % 0.0 ha sadevesiviemärit Viheralue Rakennetut puistoalueet 15 % 45.0 ha avo-ojat ja viivyttävät rakenteet x x x x Ei Rakentamattomat / luonnontilaiset alueet 85 % ha luonnonmukaiset purouomat 0.05 x x x x Ei *Esimerkkeijä lika-aineista: Nurmialueiden hulevedet käsitellään osana muiden osa-aluiden vesienkäsittelyn yhteydessä. Nurmialueella syntyviä hulevesiä voidaan mahdollisesti A Maa-aines, asfaltista irronneet hiukkaset hyödyntää innovatiivissa vesienkäyttöratkaisuissa. B Humus Hulevesien keräilyjärjestelmää ja sen kustannuksia on arvioitu seuraavien periaatteiden perusteella: Kattovesien imeyttämiseen tarvitaan 30 m³ C Fosfori ja typpi kokoinen imeyttävä rakenne / katto-ha. Imeyttävän rakenteen kustannuksena on käytetty 1000 / m³. Hehtaarilla kenttäaluetta tms. on D Linnun ulosteesta peräisin olevat fekaaliset bakteerit sadevesikaivoa (a' 900 ) ja DN400 sadevesiviemäriä (asennettuna 240 /m) on yhteensä 450m. Kiinteistöjen öljyn- ja hiekanerotus hoidetaan E Polttoaineet, moottoriöljyt, voiteluaineet ByPass laitteistolla, jonka kustannus on /4.5ha. Kenttäalueen hulevesijärjestelmän yksikkökustannuksena on käytetty / ha (tiealueella F PAH, PCB, liuottimet, sammutuskemikaalit /ha). Rakennusolosuhteet on arvioitu normaaleiksi, jolloin perustaminen onnistuu ilman erityisiä pohjavahvistuksia. Vieheralueille sijoittuvia G Lyijy, sinkki, kadmium, kupari runko-ojia toteutetaan keskimäärin 150 m/ha. Runko-ojien kustannuksena on käytetty 120 /j-m. Viheralueille sijoittuvat myös hulevesiä viivyttävät H Natrium-, kalsium- ja magnesiumkloridi rakenteet 1kpl / 10 ha (a' ). Luonnonmukaisille purouomille ja glykolivesien käsittelylle ei tässä yhteydessä laskettu kustannuksia. I Kalium- ja natriumasetaatti ja -formiaatti J Propyleeniglykoli Alueelta muodostuva keskimääräinen hulevesivirtaama m³/a 281 m³/d 3.2 l/s Kerran 100 vuodessa mitoittava maksimivirtaama 1200 l/s (67 l/s/ha, 2h) HAMK_aluekuvaus_versio xls

17 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: LAAJENNUSVARAUS 13 / 14 Alue: Alueen yleinen kuvaus: Laajennusvaraus yrityksille Nykyisellään luonnontilainen / rakentamaton alue, joka toimii tulevaisuuden reservialueena Kohteen topografian kuvaus Vaihteleva KUVA TÄHÄN Hulevedet osana kohteen maankäytönsuunnittelua, yleishuo Mahdollisuus läpäisevien pintamateriaalien käyttöön, väliaikaisiin imeyttäviin ja viivyttäviin ratkaisuihin, huomioitava mahdolliset haitta-aineet Kohteen maantieteellinen sijainti Etelä-Suomi Kohteen vuosisadanta Max [mm/a] 1984 Min [mm/a] 1976 ka [mm/a] HAMK_aluekuvaus_versio xls

18 HAMK: Logistiikka-alueen hulevesiselvitys Aluekuvaus: LAAJENNUSVARAUS 14 / 14 Mahdollinen lika-aineskuormitus* Hulevesijärjestelmien toteutus Kohteen pinta-ala ha alueella Alueen sisäisen maankäytön jakautuminen 100 % ha 0 k kyllä/ei kyllä / ei Hulevesien keräilyjärjestelmä, 10³ Hulevesien hallinnan tarve Pintavaluntakerroin Kiintoaines (A) Orgaaninen aines (B) Ravinteet (C) Bakteerit (D) Öljyt ja rasvat (E) Muut haitalliset hiilivedyt (F) Raskasmetallit (G) Liukkauden- ja pölynestoaineet (H) Liukkaudenestoaineet (I) Jäänestoaineet (J) Käsittelytarpeen arviointi (ympäröivän luonnon herkkyyttä ei tarkasteltu) Mahdollisia menetelmiä lika-aineksen puhdistamiseen Rakennukset (kattopinta-ala) 0 % 0.0 ha kattovesien keräily Rakennetut alueet Kiitorata-alue 0 % 0.0 ha sadevesiviemärit 0 kyllä 0.90 Lentokentän teknisten toimintojen alue 0 % 0.0 ha sadevesiviemärit Jäänestoaineiden käyttöalue 0 % 0.0 ha sadevesiviemärit Autojen pysäköinti ja muu liikennealue 0 % 0.0 ha sadevesiviemärit Viheralue Rakennetut puistoalueet 0 % 0.0 ha avo-ojat ja viivyttävät rakenteet 0.10 Rakentamattomat / luonnontilaiset alueet 100 % ha luonnonmukaiset purouomat 0.05 x x x x Ei *Esimerkkeijä lika-aineista: Rakentamattomilla alueilla syntyviä hulevesiä voidaan mahdollisesti hyödyntää innovatiivissa vesienkäyttöratkaisuissa. A Maa-aines, asfaltista irronneet hiukkaset B Humus Hulevesien keräilyjärjestelmää ja sen kustannuksia on arvioitu seuraavien periaatteiden perusteella: Kattovesien imeyttämiseen tarvitaan 30 m³ C Fosfori ja typpi kokoinen imeyttävä rakenne / katto-ha. Imeyttävän rakenteen kustannuksena on käytetty 1000 / m³. Hehtaarilla kenttäaluetta tms. on D Linnun ulosteesta peräisin olevat fekaaliset bakteerit sadevesikaivoa (a' 900 ) ja DN400 sadevesiviemäriä (asennettuna 240 /m) on yhteensä 450m. Kiinteistöjen öljyn- ja hiekanerotus hoidetaan E Polttoaineet, moottoriöljyt, voiteluaineet ByPass laitteistolla, jonka kustannus on /4.5ha. Kenttäalueen hulevesijärjestelmän yksikkökustannuksena on käytetty / ha (tiealueella F PAH, PCB, liuottimet, sammutuskemikaalit /ha). Rakennusolosuhteet on arvioitu normaaleiksi, jolloin perustaminen onnistuu ilman erityisiä pohjavahvistuksia. Vieheralueille sijoittuvia G Lyijy, sinkki, kadmium, kupari runko-ojia toteutetaan keskimäärin 150 m/ha. Runko-ojien kustannuksena on käytetty 120 /j-m. Viheralueille sijoittuvat myös hulevesiä viivyttävät H Natrium-, kalsium- ja magnesiumkloridi rakenteet 1kpl / 10 ha (a' ). Luonnonmukaisille purouomille ja glykolivesien käsittelylle ei tässä yhteydessä laskettu kustannuksia. I Kalium- ja natriumasetaatti ja -formiaatti J Propyleeniglykoli Alueelta muodostuva keskimääräinen hulevesivirtaama m³/a 122 m³/d 1.4 l/s Kerran 100 vuodessa mitoittava maksimivirtaama 750 l/s (100 l/s/ha, 1h) HAMK_aluekuvaus_versio xls

19 3. HULEVESIEN HALLINTA LOGISTIIKKA-ALUEELLA Hulevesien hallinta yleisesti HAMK - Hulevesiselvitys PÖYRY FINLAND

20 Hulevedet logistiikka-alueella Versio 20. elokuuta, March 30, 2006 Pöyry PowerPoint presentation template

21 Käsittelymenetelmät ja -mahdollisuudet Tässä esityksessä on käyty läpi seuraavat hulevesien käsittelymenetelmät ja mahdollisuudet: I. Veden kiertokulku Luonnonmukainen hulevesien hallinta II. III. Hulevesien laadunhallinta logistiikka-alueella IV. Hulevesien laatuvisio V. Hulevesien hyötykäyttövisio

22 I Veden kiertokulku Kuvalähde: SYKE

23 I Veden kiertokulku Veden kiertokulku voidaan jakaa neljään osaan: a. Sadanta on ilmakehässä pilviksi tiivistynyttä vesihöyryä, joka putoaa sateena tai lumena. b. Valunta kuvaa sitä, miten pintavedet kulkeutuvat meriin pudottuaan sateena mantereille. Valunta tapahtuu pääasiassa jokien kautta. c. Haihdunta on veden muuttumista vesihöyryksi ja siirtymistä ilmakehään. Haihduntaa voi tapahtua joko elottomilta pinnoilta tai kasvien kautta. d. Imeytyminen kuvaa pintaveden siirtymistä maaperän läpi pohjavedeksi. Varsinainen imeytyminen on sadeveden tunkeutumista maan pinnan läpi maaperään, suodanta taas imeytyneen veden kulkua yhä alemmas pohjaveden rajaan saakka. Suodannan nopeus riippuu maaperän laadusta.

24 II Luonnonmukainen hulevesien hallinta YLEISIÄ KÄSITTEITÄ Rakentaminen vaikuttaa vesikiertoon Luonnontilaisten alueiden rakentaminen muuttaa veden normaalia kiertokulkua, kun luontaista kasvillisuutta sekä vettä pidättävää maan pintakerrosta poistetaan, painanteita tasataan ja rakennetaan heikosti vettä läpäiseviä pintoja. Hallintaan useita menetelmiä Luonnonmukaisen hulevesien hallinnan tavoitteena on rajoittaa alueelta syntyvien hulevesien määrää ja lika-aineskuormitusta. Käytännössä vettä pyritään imeyttämään, pidättämään ja veden valuntaa ohjaamaan ja tasaamaan. Lisäksi voidaan pyrkiä lisäämään haihduntaa paikallisesti.

25 II Luonnonmukainen hulevesien hallinta YLEISIÄ KÄSITTEITÄ Eräitä hulevesitermejä: i. Hulevesi: Rakennetuilla alueilla maan pinnalta, rakennusten katoilta tai muilta vastaavilta pinnoilta pintavaluntana muodostunut vesi. Suomen ilmastossa hulevesiä muodostuu sade- tai sulamisvesistä. ii. Hulevesien hallinta: Hulevesien muodostumiseen, johtamiseen ja käsittelyyn liittyvät toimenpiteet. Kokonaisvaltainen hulevesien hallinta yhdistää toisiinsa hulevesien määrän ja laadun hallinnan sekä kaupunkimaiseman viihtyisyyden ja hyvän ekologisen tilan edistämisen. iii. Pintavalunta: Maan pinnalle kertyneen irtoveden virtaaminen maan pintaa pitkin. Pintavalunnan edellytyksenä on että sateen intensiteetti ylittää maan imeyntäkyvyn tai maaperän vesivarasto täyttyy vettymisen tai jäätymisen seurauksena. iv. Pintavaluntakerroin: Sadannasta tai sulannasta välittömäksi pintavalunnaksi muodostuva osuus. v. Viivyttäminen: Huleveden virtauksen hidastaminen.

26 II Luonnonmukainen hulevesien hallinta - MENETELMÄT Hulevesien imeyttäminen: Imeytysoja /- allas Läpäisevät pintamateriaalit Hulevesitunnelit ja -kasetit Hulevesikanaalit Hulevesivirtaaman pidättäminen: Kasvillisuuspainanne Kuivapainanne / - uoma Kasvillisuuspintaiset katot Hulevesien haihdunnan lisääminen: Kasvillisuus

27 II Luonnonmukainen hulevesien hallinta - REUNAEHDOT Suunnittelualue on aina osa isompaa kokonaisuutta. Hulevesisuunnittelussa tulee arvioida toimenpiteistä aiheutuvien virtaamamuutoksien vaikutusta ja merkitystä alueen vesistöihin, ja alueen sisäinen vedenkierto tulee järjestää siten, ettei siitä ole merkittävää haittaa ympäristön vesiolosuhteisiin. Paikalliset olosuhteet: Hulevesisuunnittelussa on erittäin tärkeää ottaa huomioon ympäristön erityispiirteet esim. maaperä, paikalliset vesistösuhteet, pohjavesialueet ja suojelualueet. Nämä vaikuttavat käytettävissä olevien menetelmien määrään ja sovellettavuuteen.

28 III Hulevesien laadunhallinta logistiikka-alueella Hulevesien laatu vaihtelee Logistiikka-alueella on erilaisia toimintoja, jotka vaikuttavat syntyvien hulevesien laatuun, esim. Hulevedet, joissa mukana jään- tai liukkaudenestoaineita Tavanomaisilta liikennealueilta syntyvät hulevedet Kattopinnoilta kerättävät ns. puhtaat hulevedet Puhdistusmenetelmän valinta Erityyppisten vesien käsittelyyn soveltuvat erilaiset menetelmät. Haitta-aineita sisältävät vedet vaativat erillisen kemiallisen tai biologisen puhdistusprosessin ennen johtamista muuhun hulevesijärjestelmään.

29 IV Hulevesien laatuvisio Yleisiä tavoitteita: Hulevesien määrän minimointi ja syntyvien hulevesien laadullinen hallinta Tarkoituksenmukainen hulevesien käsittely Hulevesien hyötykäyttömahdollisuudet lisääntyvät Hulevesilähtöinen maankäytönsuunnittelu TAVOITE: likaantuneiden hulevesien syntymisen minimointi TAVOITE: eri alueilta syntyvien eri laatuisten hulevesien sekoittumisen ehkäisy Hulevesikuormitteisten toimintojen minimointi ja kehittäminen TAVOITE: hulevesien kustannustehokas käsittely Hulevesien käsittely hajautetusti lähellä syntypistettä => hyötykäyttö muodostumisalueella

30 IV Hulevesien laatuvisio Kuormitus pienenee toiminnan kehittymisen myötä: Liikenteen ominaiskuormitus vähenee Polttomoottorin rinnalle muita vaihtoehtoja esim. sähköautojen yleistyminen Liukkauden-, jään- ja pölynestoaineiden kehittyminen vähemmän haitallisiksi Pintamateriaalien kehittyminen vähentää hulevesien lika-ainespitoisuutta Hajautettu hulevesien hallinta / käsittely: Hulevesien viivyttäminen ja lika-ainesten puhdistaminen tapahtuu lähellä syntyaluetta. Erilaisten alueiden hulevedet eivät pääse sekoittumaan ja hulevesien hallinta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista Hajautettu järjestelmä on suunniteltava koko alueelle yhtenä kokonaisuutena Hulevesien hallinnan huomiointi logistiikka-alueen käytön suunnittelussa : Kenttälogistiikan optimointi Laadultaan samankaltaisten vesien keräily Tehokkaat ja käyttötarkoitukseen soveltuvat käsittelymenetelmät Puhdistus lähellä syntypaikkaa Vähäiset siirtomatkat Puhdistus onnistuu paremmin, kun lika-ainesten laimeneminen vähäistä Hyötykäyttöratkaisuiden ja vesienkäsittelyn koordinointi

31 V Hulevesien hyötykäyttövisio Erilaisilta alueilta muodostuu laadultaan erilaisia hulevesiä Hulevesien höytykäytöllä on erilaisia laatuvaatimuksia puhdistukselle: Maatalousvesi, kasteluvesi (vähäiset laatuvaatimukset) Tekninen vesi (kohtalaiset laatuvaatimukset) Talousvesi (korkeat laatuvaatimukset) Hulevesien käsittelyratkaisu valitaan lika-aineksen ja käsittelyn tavoitetason perusteella. Hulevesien käsittelyn tavoitetaso määräytyy purkuvesistölle hyväksyttävän kuormitustason ja/tai hyötykäytön vaatimusten perusteella Luonnonmukainen hulevesien hallinta ja käsittely (esim. imeyttäminen ja suodattaminen) Kalvosuodattimet Biologiset prosessit

32 V Hulevesien hyötykäyttövisio Maatalousvesi, kasteluvesi Vähäiset laatuvaatimukset Viherrakenteiden kastelu Viherrakentamisen vesiaiheiden (suihkulähteiden yms.) käyttövesi Tekninen vesi Kohtalaiset laatuvaatimukset Liikennealueiden pesuvedet, Sammutusvesi Varmennettava muilla vesijärjestelyillä Talousvesi Korkeat laatuvaatimukset Normaali talousvesikäyttö Rajoitettu hyödyntäminen / ei korvaa koko alueen talousvedenhankintaa

33 Kustannukset Kustannukset koostuvat Kenttäalueen keräilyjärjestelmästä (kaivot, ritiläkaivot, DN400 sadevesiviemärit) Runko-ojista Kiinteistökohtaisista imeytysrakenteista sekä hiekan- ja öljynerottimista Viheralueille sijoittuvista hulevesiä viivyttävistä rakenteista Kustannukset on arvioitu alueiden laajuuden ja keskimääräisen tarpeen perusteella yksikköhintoihin perustuen Hulevesijärjestelmä Kustannus 10³ Lentokenttä Rekka- ja rautatiealue Siviililiikennealue Tiealueet Rakennusten katot Nurmikkoalueet Laajennusvaraus 0 Yhteensä Logistiikka-alueen kustannukset on arvioitu kuvitteelliselle kohteelle eikä paikallisia olosuhteita ole huomioitu. Näin ollen tässä esitettyjä kustannuksia ei voi suoraan hyödyntää todellisen kohteen kustannuksia arvioitaessa.

34 3. HULEVESIEN HALLINTA LOGISTIIKKA-ALUEELLA Hulevesien hallinta - tekniset ratkaisut HAMK - Hulevesiselvitys PÖYRY FINLAND

35 Hulevesiselvitys, käsittelymenetelmät Versio 22. kesäkuuta, 2010

36 Menetelmiä imeyttämiseen: Imeytysoja- / allas Menetelmän edut / haitat: Ylläpitää paikallista vesitasapainoa Vähentää tulvariskiä ja hidastaa valuntaa Vaatii jatkuvaa ylläpitoa tukkeutumien välttämiseksi Talvisin toimii heikosti Riski maaperän pilaantumisesta, mikäli systeemiin johdetaan haitallisia aineita sisältäviä hulevesiä Kuvalähde:

37 Menetelmiä imeyttämiseen: Imeytysallas Menetelmän edut / haitat: Ylläpitää paikallista vesitasapainoa Vähentää tulvariskiä ja hidastaa valuntaa Vaatii jatkuvaa ylläpitoa tukkeutumien välttämiseksi Talvisin toimii heikosti Riski maaperän pilaantumisesta, mikäli systeemiin johdetaan haitallisia aineita sisältäviä hulevesiä Kasvillisuus reunavyöhykkeillä vähentää systeemin eroosioherkkyyttä Kuvalähde:

38 Menetelmiä imeyttämiseen: Läpäisevät pintamateriaalit Menetelmän edut / haitat: Ylläpitää paikallista vesitasapainoa Vähentää tulvariskiä ja hidastaa valuntaa Ei voida käyttää hiekoitettavilla tai suolattavilla alueilla, talvisin toimii muutenkin heikosti Ei sovellu raskaalle liikenteelle, koska myös alla olevan maaperän tulee olla läpäisevää Asennus suoritettava huolella Kuvalähde:

39 Menetelmiä imeyttämiseen: Hulevesitunnelit ja - kasetit Menetelmän edut / haitat: Enemmän varastotilaa ja vähemmän maakaivutöitä kuin perinteisessä sepeliimeytyksessä Joustava ratkaisu, voidaan asentaa raskaan liikenteen alueelle Riski maaperän pilaantumisesta, mikäli systeemiin johdetaan haitallisia aineita sisältäviä hulevesiä Toimii myös viivytysaltaana Korkea imeytyskyky Kuvalähde:

40 Menetelmiä imeyttämiseen: Hulevesikanaali Menetelmän edut / haitat: Ylläpitää paikallista vesitasapainoa Vähentää tulvariskiä ja hidastaa valuntaa Vähäinen tilantarve Joustava ratkaisu, voidaan asentaa raskaan liikenteen alueelle Riski maaperän pilaantumisesta, mikäli systeemiin johdetaan haitallisia aineita sisältäviä hulevesiä Kuvalähde:

41 Menetelmiä pidättämiseen: Kasvillisuuspainanne Menetelmän edut / haitat: Vähentää tulvariskiä ja hidastaa valuntaa Kasvivaihtoehdot monipuolisia, mahdollisuus hienoihin maisemaarkkitehtoonisiin kokonaisuuksiin Voidaan muotoilla useilla eri tavoilla Vähentää kiintoaineskuormaa ja parantaa veden laatua Vaatii jatkuvaa hoitoa kasvukaudella Lisää paikallista biodiversiteettiä Kuvalähde:

42 Menetelmiä pidättämiseen: Kuivapainanne / -oja Menetelmän edut / haitat: Vähentää tulvariskiä ja hidastaa valuntaa Vähentää kiintoaineskuormaa ja parantaa veden laatua Pitkänomainen muoto sopii hyvin liikennealueille Eroosioherkkiä ja soveltuvat vain pienen alueen vesimäärien käsittelyyn Vaatii riittävät kallistukset, jotta vesi ei jää seisomaan painateeseen Kuvalähde:

43 Menetelmiä pidättämiseen: Kasvillisuuskatot Menetelmän edut / haitat: Vähentää tulvariskiä ja hidastaa valuntaa Positiivinen vaikutus rakennetun alueen yleisilmeeseen Vähentää rakennuksen energiankulutusta eristävyytensä ansiosta Vaimentaa melua Lisää haihduntaa ja parantaa ilmanlaatua Lisää paikallista biodiversiteettiä Kuvalähde:

44 Haihdunnan lisääminen: Kasvillisuus 1 Kasvit haihduttavat vettä. Vesi kulkee jatkuvana virtana maasta kasvin juurien ja varsien kautta lehtiin, pitää yllä solujen nestejännitystä ja poistuu lopulta vesihöyrynä lehtien pinnalla olevien haihduntaa säätelevien ilmarakojen kautta. Ilman vettä ruohovartinen kasvi lyyhistyisi välittömästi kasaan. Lehtikasvien lisääminen alueelle lisää haihduntaa paikallisesti. Mitä suurikokoisempi kasvi on ja mitä enemmän sen lehdillä on pintaalaa, sitä enemmän kasvi haihduttaa.

45 Haihdunnan lisääminen: Kasvillisuus 2 Runsaita hulevesimääriä on mahdollista myös puhdistaa energiapeltoalueilla. Suomessa energiakasveina on käytetty mm. pajua, rypsiä ja ruokohelpiä. Kasveista esimerkiksi paju viihtyy kosteissa olosuhteissa ja se haihduttaa runsaasti vettä ja sitoo haitta- ja kiintoaineita. Kasvukauden lopulla energiapelto voidaan korjata ja hyödyntää uusiutuvana energianlähteenä. Esimerkiksi ruokohelpi tuottaa energiaa hehtaarilta noin 30 MWh vuosittain. Kuvalähde:

46 4. Lentokenttäalueen jään- ja liukkaudenestoaineita sisältävien hulevesien käsittely erillisselvitys HAMK - Hulevesiselvitys PÖYRY FINLAND

47 Hulevesien käsittely Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Päiväys Viite 16WWE0552.B7111.SLU Sivu 1 (7) Yhteyshlö Anne-Mari Aurola Puh Faksi anne-mari.aurola@poyry.com LENTOKENTTÄALUEEN JÄÄN- JA LIUKKAUDENESTOAINEITA SISÄLTÄVIEN HULEVESIEN KÄSITTELY 1 TAUSTAA Tässä esiselvityksessä kuvataan lentokenttäalueelta kerättävien hulevesien käsittely hulevesien vesistökuormituksen vähentämiseksi. Nykyisissä suomalaisten lentokenttien ympäristökuvissa on edellytetty lentokoneisiin ruiskutettavien jäänestoaineiden käsittelyalueelta muodostuvien hulevesien erilliskeräystä ja toimittamista käsiteltäväksi, mutta kiitorata-alueilta muodostuvien hulevesien käsittelymahdollisuutta on edellytetty luvissa selvitettäväksi. 2 LÄHTÖTIEDOT Tässä tarkastelussa on käytetty lähtötietoina suomalaisten lentokenttien ympäristölupahakemuksissa kuvattuja jään- ja liukkaudenestokemikaalien laatua ja kemikaalien käyttömääriä. Suunnitteilla olevan kohteen alustava tarkastelu on sovittu tilaajan kanssa käydyssä palaverissa toteutettavaksi Jyväskylän lentokentän keskimääräisiä kemikaalien kulutusmääriä käyttäen. Mm. Pohjois-Suomen lentokentillä liukkaudenestokemikaalien käyttö on ollut runsaampaa ja vastaavasti Helsinki-Vantaan lentokentän käyttämät kemikaalimäärät ovat alueen koon ja suuren liikennöintimäärän vuoksi selkeästi Suomen muista lentokentistä poikkeavia. Tarkasteltavan kohteen kokonaispinta-alasta (50 ha) noin 95 % muodostuu kiitorataalueesta, lentokentän teknisten toimintojen alueesta sekä liikenne-alueesta ja parkkipaikoista. Jäänestoaineiden käyttöalue on kooltaan 5 % kokonaispinta-alasta. Tarkastelussa jäänestoaineena käytetään propyleeniglykolipohjaisia nesteitä ja liukkaudenestoaineena kalium- ja natriumasetaattia sekä formiaattia. 3 OLEMASSA OLEVILTA LENTOKENTILTÄ KERÄTTÄVÄT HULEVEDET JA KÄSITTELY Taulukkoon 3.1 on koottu suomalaisilla lentokentillä käytetyt jään- ja liukkaudenestoaineet siten kun ne on kyseisten kenttien ympäristölupien hakemusosassa ilmoitettu. Copyright Pöyry Finland Oy

48 16WWE0552.B7111.SLU 2 Taulukko 3.1 Suomalaisten lentokenttien hulevesien johtaminen, käsittely ja käytetyt jään- ja liukkaudenestokemikaalit. Lentokenttä Alueen koko /ha (kiitotiet/ha) Jätevesien johtaminen Kuopio 36,5 (16,8) Kunnalliselle puhdistamolle Jyväskylä 42 (16) Kunnalliselle puhdistamolle Helsinki - Malmi 18 (~14) Kunnalliselle puhdistamolle Oulu 32,3 (15) Kunnalliselle puhdistamolle Helsinki - Vantaa Tarkasteltava kohde 1700 (56,4) Kunnalliselle puhdistamolle 50 (25) Kunnalliselle puhdistamolle Hulevesien käsittely/johtaminen Glykolivesien varastosäiliö 50 m 3, josta neste säiliöautolla jätevedenpuhdistamon mädättämöön, muille hulevesille ei käsittelyä. Koeluontoisesti glykolivesien keräys imuautolla ja toimittaminen kunnallisen puhdistamon viemäriin. Pesuvedet sadevesivieäriin öljynerottimen kautta, Hulevedet Longinojaan. Sadevesiviemäreiden kautta maastoon. Koeluontoista glykolivesien keräystä imuautolla ja viemäröintiä kunnalliselle puhdistamolle. Erilliskerätty glykolivesi Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon mädättämöön, muut hulevedet maastoon. Kappaleessa 6 esitetyn mukaisesti Käytetyt kemikaalit Propyleeniglykolipohjaiset nesteet (80 %), K- ja Naasetaatti ja formiaatti, polttonesteet, sammutusvaahto Propyleeniglykolipohjaiset nesteet (60-80 %), K- asetaatti ja Na-formiaatti, polttonesteet sekä sammutusvaahto. K- ja Na-formiaatti, Propyleeniglykolipohjaiset nesteet (80 %), K- ja Naasetaatti ja formiaatti, polttonesteet, sammutusvaahto Propyleeniglykolipohjaiset nesteet ja formiaatit Edellä mainitut kemikaalit Lisäksi lentokentillä on kuvattu käytettävän seuraavia kemikaaleja, jotka hulevesiin sekoittuessa on suositeltavaa varautua ohjaamaan käsiteltäviksi: onnettomuus- ja harjoitustilanteissa käytetty palava vesityskerosiini, sammutusvesi ja sammutusvaahto (2-butoksi-etanoli 8 10 % sekä hiilivety- ja fluritensidejä), polttoaineen (lentokoneille lentopetroli, lentobensiini, moottoriöljyt ja hydraulinesteet sekä kunnossapitokalustolle polttoöljy ja diesel) varastoinnin ja siirron aikaiset vahingot (vuodot). 4 NYKYISET KÄSITTELYVAATIMUKSET JA TOIMINNAN OHJAUS Useimmilla Suomen lentokentillä glykolipitoiset vedet pyritään keräämään talteen vähintään käyttöalueelta. Sekä Helsingissä että Kuopiossa kyseinen jae toimitetaan kunnallisen jätevedenpuhdistamon mädättämöön, missä se on riittävän väkevyytensä (orgaaninen kuormitus) ansioista hyödynnettävissä biokaasun tuotantoon. Laimeat, vain vähän glykolia sisältävät vedet eivät sovellu käsiteltäväksi lietteen mädätyksessä, koska suurten hulevesimäärien esilämmittäminen mädätyslämpötilaan vie enemmän energiaa kuin niiden tuottamasta biokaasusta voidaan saada talteen. Copyright Pöyry Finland Oy

49 16WWE0552.B7111.SLU 3 Lentokenttien nykyisissä ympäristöluvissa on velvoitettu mm. seuraavia hulevesien hallintaan liittyviä toimenpiteitä: glykolinesteiden talteenottoa tehostettava, nesteet toimitettava käsiteltäväksi liukkaudentorjunta-aineiden valinnassa suositaan sellaisia aineita, joiden ravinteita ja happea kuluttava vaikutus on vesistössä mahdollisimman vähäinen polttonesteiden jakelupaikan vedet öljynerotuskaivojen kautta maastoon, öljynerotuskaivojen tarkkailu polttonesteiden varasto- ja jakelualueella on oltava tiivis pinta hulevesijärjestelmässä oltava rakenteet, jotka mahdollistavat edustavan näytteenoton Käytännössä edellä esitettyjen tehostamistoimenpiteiden toteuttaminen on mahdollista alueen pintarakenteiden ja hulevesijärjestelmän hyvän toteutuksen myötä. 5 MITOITUSTIEDOT Kuormituksen ja mitoituksen arvioinnissa on käytetty seuraavia Jyväskylän lentokentän kemikaalimääriin ja tarkasteltavan kohteen hulevesimääriin perustuvia tietoja (taulukko 5.1.). Tarkastelussa on oletettu, että noin 80 % käytetystä glykolista saadaan talteen jäänestoaineiden käyttöalueen hulevesissä ja 10 % voidaan saada talteen kiitorata-alueen sekä muiden teknisten toimintojen alueen hulevesistä. Tarkastelussa on myös oletettu, että käytetyistä liukkaudenestoaineista saadaan talteen hulevesien mukana noin 80 %. Muun osan oletetaan johtuvan maastoon mm. kiitoteiden lumen aurauksen ja lumen kaatopaikan sulamisvesien myötä. Taulukko 5.1 Lentokentältä muodostuvien kuormitteisten vesien määrä ja laatu Vesijae Kuormittavat tekijät q kesk. (m 3 /a) Ainemäärä Tasauskapasiteetti Lopputuotteen johtaminen kg/a Hulevedet jäänestoaineen käyttöalueelta Glykolivedet Tarvitaan Säiliöautoilla mädätysporsessiin Muiden toiminata-alueiden Liukkaudenestoaineet Yhteensä Tarvitaan Puhdistettu vesi hulevedet Laimeat glykolivedet Tarvitaan maastoo/vesistöön ja konsentraatti tai liete jätevedenpuhdistamolle 6 KÄSITTELY JA PUHDISTUS 6.1 Saniteettivedet Tarkastelussa on oletettu, että kaikki alueella muodostuvat saniteettivedet viemäröidään kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Saniteettivesien käsittely yhdessä hulevesien kanssa ei ole perusteltua, koska vedet eroavat merkittävästi toisistaan sekä määrältään että laadultaan. 6.2 Hulevesien keräys Hulevesien keräys on suositeltavaa toteuttaa siten, että seuraavat jakeet voidaan pitää tarvittaessa erillään hulevesijärjestelmässä: jäänestoaineiden käyttöalueen glykolipitoiset vedet Copyright Pöyry Finland Oy