Esan Kala Oy:n ympäristölupahakemus (Pääskyluoto) ESAVI/269/04.08/2013. Mannerlohi Oy:n ympäristölupahakemus (Pujo)

Transkriptio

1 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 110, Helsinki Muistutus ympäristölupahakemuksiin (kahtena kappaleena) Muistuttaja Pyhämaan-Pyhärannan vesiensuojeluyhdistys ry. (yksityisillä nimi/nimet, osoite sekä kiinteistön nimi, RN:o, kylä, kunta tai kiint.tunnus) Hankkeen nimi Esan Kala Oy:n ympäristölupahakemus (Pääskyluoto) Dnro ESAVI/266/04.08/2013 Mannerlohi Oy:n ympäristölupahakemus (Pujo) Dnro ESAVI/267/04.08/2013 Mannerlohi Oy:n ympäristölupahakemus (Huhtakari) Dnro ESAVI/269/04.08/2013 Meriluonnon merkitys Sekä Mannervesi että Pyhämaan niemen ympäristö on luonnonkaunis, erityinen merialue, jonka säilyminen on tärkeää sekä luonnolle että alueen asukkaille ja loma-asukkaille. Maisemien ja merenalaisen luonnon monimuotoisuus ja puhtaus on hyvän elämän edellytys, jonka tulee olla kaikkien vastuulla. Pitkäaikaisen kalankasvatuksen vaikutukset Kalankasvatus on jatkunut Pyhämaan vesialueilla jo yli 35 vuotta. Pitkäaikaisen kasvatustoiminnan vuoksi kasvatuspaikkojen ympäristö on pilaantunut ja puhtaat pohjat sedimentoituneet jätteistä. Se, että kasvattaja yhdessä tarkkailututkimuksen mukaan pyrkii esittämään, että kalankasvatuksen vaikutukset ympäristöön tai vesistön tilaan ovat lieviä tai merkityksettömiä, ei pidä paikkaansa. Kasautuvana ja muun toiminnan vuoksi yhteenlaskettuna merialueelle on kertynyt valtavat määrät luonnolle vierasta kuormitusta. Matalat vedet, veden vaihtuvuus vähäinen Mannerlohi Oy:n hakemuksen liitteen mukaan väitetään, että Veden vaihtuvuus on Mannervedellä erittäin hyvä. Vesialue on aivan ulapan tuntumassa ja veden pinnan korkeusvaihtelujen ollessa suuret virtaukset ja veden vaihtuvuus muodostuvat suuriksi ilmanpainevaihtelujen ja myrskyjen vaikutuksesta. Lisäksi on aiemmin yritetty kuvata Pujon ympäristö paikaksi, joka on kaukana mantereesta ja jossa ulappa aukeaa. Tosiasiassa Mannervesi on erityisen matala, pikkulahtien ja saarten kirjoma pitkä lahti, jossa veden vaihtuvuus on vähäinen. Lahteen laskee vain yksi pieni joki (Ihodenjoki), jonka virtaama on 2

2 vaivaiset 1,5 m3/s (Ely-keskus). N. 15 x 2,5 km: n alueella on merikartan mukaan vain n. 15 ha:n kapea kaista (0,4 %) syvempää kuin 10 m. Hallinto-oikeus on aiemmalla lupakierroksella katsonut, että Mannervesi ei ole kalankasvatukseen hyvin soveltuva alue. Mannerveden syvänteet ja kynnykset sekä sokkeloisuus ja yleinen mataluus heikentävät veden vaihtuvuutta ja sekoittumista. Pyhämaan niemen edustalla ulottuvat saaret, karit ja matalikot 6-8 km:n etäisyydelle. Alle 3 m:n ja alle 6 m:n matalikkoja ja riuttoja on runsaasti ulottuen merelle. Päävirtaukset ohittavat niemen niin, että YVA Oy:n tekemän virtausmallinnuksen mukaan Pujon sisäpuolitse virtaus on olematon, alle 0,1 cm/s. Koko Mannervedellä virtaukset ovat lähellä nollaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristövastuualue antoi lausunnon Mannerlohi Oy:n Pujon 12 kassin ympäristölupahakemuksesta. Tässä lausunnossa on kuvattu erittäin perusteellisesti ja havainnollisesti Pyhämaan niemen merialueen ominaisuudet ja heikko tila. Mannerlohi Oy peruutti hakemuksen runsaiden muistutusten vuoksi. Tässä yhteydessä kävi ilmi, että suunnitelman tueksi laadittu paikallinen sijainninohjaussuunnitelma oli hataralla pohjalla. Pyhämaan niemen ympäristö on monin eri tavoin suojeltu Pyhämaan niemen edustalla on koko eteläisen Selkämeren laajin Naturan luonto- ja lintudirektiivin (SPA/SCI) mukainen suojelualue, jossa tulee suojella sekä riuttoja että matalia fladoja (merenlahtia). Fladojen suojelu on vesilainkin mukaan ehdoton. Pujon kalankasvatusalue on Natura-alueella. Selkämeren kansallispuisto on perustettu edellisten lupakierrosten jälkeen vuonna 2011 ja se merkitsee täysin uutta suojelutilannetta ympäristössä. Pujon kasvatusaltaat olisivat Kansallispuiston saarten Iso Haurusen, Vähä Haurusen ja Pujoleton välittömässä läheisyydessä. Tämä olisi ristiriidassa kansallispuiston suojelutavoitteiden kanssa. Pyhämaan edustan merialue rantaan saakka kuuluu ainoana Suomen eteläisellä Selkämerellä Marine Protected Areas - suojeluverkostoon. MPA-alueet ovat maailmanlaajuisesti meri- ja rannikkovyöhykkeitä, joissa luonto (wildlife) on suojattu tuhoilta ja häiriöiltä. Yleiskaavassa virkistys- ja suojelualueet Uudenkaupungin vahvistetussa yleiskaavassa on sekä Mannerveden että Pyhämaan niemen rannat merkitty valtaosaltaan loma-asuntoalueiksi (RA) eli varattu virkistysluonteiseen asumiseen, samoin Pyhärannassa on runsaasti asutusta ja loma-asutusta. Lisäksi Uudenkaupungin yleiskaavassa saaret Pitkäluodon edustalla on merkitty luonnonsuojelualueiksi (SL). Sijainninohjauksessa käytetty loma-asunto- ja kaavapuskuri jo 500 m:n (liian pienellä) etäisyydellä sulkee Mannerveden pois kalankasvatuksesta ja tekee mahdottomaksi käyttää vesialuetta liaten. Lupaharkinnassa tulee kiinnittää huomiota ei ainoastaan vesialueen vaan myös lähirantojen käyttömerkintöihin, koska kalankasvatuksen haitat näkyvät myös ranta-alueilla. Hallinto-oikeus on aikaisemmalla lupakierroksella pitänyt kalankasvatusta epätyydyttävänä Mannervedellä erityisesti sen aiheuttaman virkistyskäyttöhaitan johdosta. Haitat merkittävästi suuremmat kuin kalankasvatuksen hyödyt 3

3 Kalankasvattajan (pääasiassa yksi yhtiö) hyöty on häviävän pieni kun siitä aiheutuu sekä yleiselle että yksityisten edulle haittaa (vesilaki). Ranta- ja loma-asuntoja on monta sataa ja yksistään lomaasuntojen arvo ja verovaikutus on moninkertainen kalankasvatuksen arvoon, tuottoon ja verotuloon verrattuna. Huhtakarin laitoksen osalta muistutuksessa 2007 esitettiin perustellut laskelmat hyödyistä ja haitoista. Nämä suuret erot ovat kiistattomat ja niitä ei pidä joutua lupakäsittelyssä todistamaan tehdyillä kaupoilla tai arvonalennuksilla. Kasvatuskalan kokonaismäärä ja kuormitus epämääräistä Kalankasvatuksen määrät perustuvat lupaprosessissa kassien pinta-alamäärittelyyn (!), mikä on äärimmäisen venyvä käsite. Lisäksi kriteereinä on rehun sisältämät teoreettiset fosfori- ja typpimäärät. Kasvatettu kalamäärää ja rehevöittävä jätteiden määrä on suuri, mutta jää arvoitukseksi. Luotetaan liikaa kalankasvattajan antamiin tietoihin. Lupahakemuksissa puhutaan kalojen lisäkasvusta. Kun kaikkien kolmen kasvatushankkeen osalta tämä olisi kg/vuosi, teurastettavien kalojen määrä olisi kg. Todellista määrää ei ole mahdollista tarkistaa. Tautiriskit Kuolleiden kalojen määrä on ollut suuri esim. kesällä 2014 (lämmin kesä, matalat kasvatusalueet, kalataudit). Kerralla on kuolleita kaloja ollut jopa 80 kpl verkkoaltaassa. Tautiriskit ja luonnonkalojen sairastumisen riskit kasvavat. Kuolleiden kalojen poisto ja jätehuolto jää kysymysmerkiksi. Merialueen tila heikentynyt Jo aikaisempien käsittelykertojen perusteella on syntynyt perusteet kalankasvatuksen lopettamiselle. Puutteellisetkin velvoitetutkimustulokset osoittavat merialueen tilan heikoksi. Vuoden 2012 tarkkailututkimuksessa (Lounais-Suomen vesi-ja ympäristötutkimus Oy, Hanna Turkki) yksikään merialueen noin 20 pohjan tarkkailupaikasta ei ole terve. Kuvaavaa on, että Pyhämaan niemen edustallakin kaksi tarkkailupaikka on todettu likaantuneiksi ja loput paikat merialueella ja Mannervedellä ovat puolilikaantuneita tai puoliterveitä. Tarkkailututkimusraportti, s. 38: Pyhämaan merialueen pohjien tila oli selvästi heikentynyt vuoteen 2006 verrattuna. Pohjien tila heikkeni yhteensä 13 asemalla (59% asemista). Tutkimustulokset eivät anna oikeutusta kalankasvatukselle 1990-luvulla yksityisen hankkima VTT:n tutkimus osoitti, että Huhtakarin kalakassien ympäristössä on kuolleita pohjia ja fosforimäärä moninkertainen puhtaisiin vesiin nähden. Yksityisten tekemät sukellukset ja paikalliset sedimenttikokeet osoittavat, että tilanne on säilynyt vähintään yhtä pahana. Hallinto-oikeus ei pitänyt vielä vuonna 2007 tarkkailututkimusten perusteella saatavaa kuvaa pohjien tilasta siten puutteellisena, ettei sen perusteella olisi voitu punnita ympäristölupavirastossa luvan myöntämisen edellytyksiä (Huhtakarin päätös). Velvoitetutkimuksissa on osoitettu, että pohjien laatu on selvästi heikentynyt viime vuosina. 4

4 Mannerveden ekologinen luokitus on pudonnut vuonna 2013 hyvästä tyydyttäväksi, mikä on vakava osoitus pilaantumisesta. Aluehallintovirasto on nyttemmin edellyttänyt selvitettävän Pyhämaan kärjen ympäristön pohjien laatua nykyistä laajemmin. Mannerlohi Oy on vastustanut tarkkailun laajentamista, mutta AVI on vahvistanut päätöksen (Nro 261/2013/2). Ensimmäiset sedimenttien velvoitetutkimukset on pitänyt tehdä Pujon ympäristössä vuoden 2014 aikana. Pyhämaan - Pyhärannan vesiensuojeluyhdistys on teettänyt Suomen ympäristökeskuksella yksityisellä rahoituksella alueellisen sedimenttitutkimuksen ja pohjien videointitutkimuksen syksyllä Tulokset tulevat vuoden loppuun mennessä. Ennen tutkimustulosten julkaisua ei saa antaa mitään kalankasvatuslupia. Kalankasvatushakemuksia ei tule hyväksyä, koska tutkimustuloksia on jo tähän mennessä vesialueen pohjien heikkenemisestä. Ei myöskään riitä, että luvanhakija ja lupaviranomainen laittavat meren pilaantumisen ulkoisen kuormituksen syyksi. Sinileväongelmat lisääntyneet Mannervedellä on kolmena viime vuotena esiintynyt sinilevää ja sitä myötä terveyshaittaa. Alueen uimarannat joutuivat uintikieltoon 2011, joka osoittaa, kuinka herkkä merialue on häiriöille, olivatpa nämä mistä tahansa johtuvia. Kesä 2014 osoittautui sinilevien osalta huonoksi ja keskikesällä vielä kylmissä vesissä. Meriveden tila esti vedenkäytön ja uimisen. Rannat kasvavat rihmalevää ja niihin ajautuu kuollutta leväkasvustoa. Merkittävää haittaa syntyy esim. rakkoleville ja virkistyskäytölle. Kalankasvatus uhkaa luonnonkalakantoja ja meriluontoa Alueen luonnonkalakannat ovat kaikkien kokemusten mukaan heikentyneet olemattomiksi. Erityisesti karisiian ja uhanalaisen meritaimenen kantojen elvyttäminen olisi paljon merkityksellisempää kuin kalankasvatus haittoineen. Mannerveden ja riuttamaisen Pyhämaan niemen ympäristössä on saatava puhdistettua kutupohjat, palautettava luonnonkalakannat ja suojattava merenalainen kasvillisuus, erityisesti rakkoleväkasvustot. Kalankasvatuslaitokset houkuttelevat hylkeitä, jotka taas karkottavat luonnonkaloja ympäristöstä. Kalankasvatuksen muut melu- ja ympäristöhaitat Kalankasvatukseen käytettävä nopeakulkuinen huoltoalus on suuri, uisko-tyyppinen, joka aiheuttaa Mannervedellä ja Pyhämaan niemen ympärillä meluhaittoja, aallonmuodostusta ja sen käyttö on ristiriidassa myös lintujen suojelun kanssa (Natura). Osakaskuntien osakkaat eivät ole päässeet vaikuttamaan vesialueiden käyttöön 5

5 Kaikkia Pyhämaan osakaskuntia ei ole kutsuttu kokoon lainmukaisesti, vaan pienessä piirissä on päätetty esim. Huhtakarin kasvatuspaikan vuokrauksesta. Pitkäluodon viimeisessä vuokrauskokouksessa ei tullut esim. esille, että Huhtakari ei sovellu KHO:n päätöksellä kalankasvatukseen. Kettelin osakaskunta ei ole hyväksynyt kalankasvatusta Pujoon ja Pääskyluotoon. Luvat on myönnetty sillä perusteella, että hakijayhtiö on erittäin pienellä osalla osakkaana vesialueissa. Pitkäluodon ja Kettelin osakaskunnat eivät ole järjestäytyneet uuden lain mukaan ja esim. Ulkopaikkakuntalaiset loma-asukkaat eivät ole saaneet kokouksiin lain velvoittamia kirjallisia kutsuja. Uudenkaupungin kalastusalue ja ympäristölautakunta ovat olleet kriittisiä Koko merialuetta edustava Uudenkaupungin kalastusalue kritisoi Pujoon suunniteltua 12 kassin hakemusta ja esitti siirtoa ulommas merelle. Uudenkaupungin ympäristölautakunta oli samoilla linjoilla. Kansainväliset sopimukset kieltävät merialueiden tilan heikentämisen Suomenkin merialueiden pintavesien tulisi Suomen hyväksymän EU:n meristrategiadirektiivin mukaan olla 2020 hyvässä kunnossa. Sijainninohjauksessa kriteerinä on, että vesialue on veden laadun osalta vähintään hyvässä tilassa, eikä sen hyvä tila uhkaa heiketä kalankasvatuksen ravinnekuormituksen johdosta. Suomi on muutenkin sitoutunut monin sopimuksin ja suunnitelmin parantamaan merialueiden tilaa. Valtakunnallinen sijainninohjaussuunnitelma Kansallisen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman ( ) mukaan tavoitteena on pienentää kuormitusta ympäristön ja vesistön virkistyskäytön kannalta herkiltä vesialueilta sekä vähentää ristiriitoja vesistön muiden käyttömuotojen kanssa. Erityisesti Natura-alueilla ei saa heikentää luontotyyppejä ja lajeja. Mannerveden ja Pyhämaan niemen ympäristössä ei sijainninohjaussuunnitelmassa ole varattu kalankasvatukseen soveltuvia alueita. Alueet ovat tekstissä mainittuja herkkiä merialueita ja ristiriidat muiden käyttömuotojen kanssa on osoitettu useilla muistutuskierroksilla ja puutteellisillakin tutkimuksilla todellisiksi. Paikallinen sijainninohjaussuunnitelma (Sirkku Ojanperä ym.) räätälöitiin Pujon 600 tonnin kasvatushankkeen tueksi. Se ei täyttänyt vaatimuksia, ja siinä esitetyt vaihtoehdot olivat kaikki sopimattomilla alueilla. Korkeimman hallinto-oikeuden ja Vaasan hallinto-oikeuden aiemmat päätökset Korkein hallinto-oikeus ovat päätöksessään ( ) todenneet, ettei Huhtakari sovellu enää varsinaiseen kalankasvatuksen. Mannerlohi Oy:n olisi tullut saman päätöksen mukaan selvittää mennessä toiminnan siirto haitattomampaan paikkaan. Vaasan hallinto-oikeus on myös edellyttänyt Esan Kala Oy:n selvittämään edellisellä lupakierroksella kalankasvatuksen siirtoa Pääskyluodosta haitattomampaan paikkaan. Kun näin ei ole tehty (hakija on esittänyt vain suppean arvion), pitää kyseenalaistaa, onko jatkohakemusten käsittelylle alkuunkaan perusteita. Mannerlohi Oy:n hakemusta 600 tonnin kasvatuslaitokselle Pujoon vuonna 6

6 2012, jonka yhtiö peruutti runsaan vastustuksen vuoksi, ei voi pitää tässä tarkoitettuna siirtojen selvittämisenä. Pilaantuneet merialueet ja niiden pohjat on puhdistettava Kalankasvattaja väittää virheellisesti, ettei kasvatuksesta ole aiheutunut havaittavaa vaikutusta merenpohjan tilaan. Vaasan hallinto-oikeus katsoi Huhtakarin lupapäätöksessä vuonna 2007, että ympäristölupaviraston olisi tullut tutkia Iso Marjakarin eteläpuoleisen vesialueen ruoppaamista koskeva (valittajien) vaatimus. Kasvatuskassien ympäristön tilan palauttamista on vaadittava kalankasvattajalta, ja lopettamisen/ kassien siirron jälkeen puhdistustoimenpiteet on suoritettava. Talvisäilytyskassit Kalankasvattajayhtiö näyttää ennakoivan omassa liitteessään, että joutuu luopumaan Mannerveden kalankasvatuksesta ja haluaa pitää kiinni Mannerveden laitoksista talvisäilytyspaikkoina ja kalatautiriskien turvaamiseksi. Hakemuksiin sisältyy Huhtakarin osalta kg:n ja Pääskyluodon osalta kg:n talvisäilytys. Talvisäilytys on terminä ja käytäntönä erittäin epämääräinen; muka lisäkasvua ei tapahdu, vain ylläpitoruokintaa (joka kuitenkin kasvattajankin mukaan kuormittaa ympäristöä). Kalojen määrät olisivat valtavat, kalat ruokitaan ja ne ulostavat. Talvisäilytystä ei saa hyväksyä minkäänlaisena kompromissina eikä mahdollisten muiden kasvatushankkeiden osana. Hallintokäytännön puutteet ja rikkeet Koska kalankasvatushankkeita koskevassa tarkkailututkimuksessa, valvonnassa, päätöksentekoprosessissa ja oikeuden tulkinnoissa on ollut selvästi suuria puutteita, on tarvittaessa selvitettävä hallintolain mukaiset rikkeet. Kalankasvatukseen tarvitaan muutoksia Pyhämaan-Pyhärannan vesiensuojeluyhdistys ry. ei vastusta kestävää vesiviljelyä. Mikään eläinten kasvatus ja lihantuotanto ei saa kuitenkaan liata ympäristöä. Alueellisesti ainoa mahdollisuus kalankasvatukseen on siirtää kassit ulkomerelle kansallisen sijainninohjaussuunnitelman mukaisesti (ei kuitenkaan rannan tuntumaan eikä Mannerveden ja Pyhärannan edustalle) tai muuttaa tuotanto täysin kiertovesipohjaiseksi maa-altaisiin. Edellä esitettyjen muistutusten perusteella ympäristölupia ei saa myöntää. Raumalla./ allekirjoitukset (yksityisillä kaikkien kiint. omistajien nimet ja allekirjoitukset (tai liitteeksi valtakirja) Pyhämaan-Pyhärannan vesiensuojeluyhdistys ry:n hallituksen seuraavat jäsenet ovat asianosaisia omistamiensa kiinteistöjen osalta esillä oleviin hankkeisiin: Kalervo Ylijoki ja Jaakko Kalpio (267) Kauko Hyytiä ja Jarmo Juhola (269) Teijo Siivonen (266).