HISSITYÖRYHMÄN RAPORTTI 2001
|
|
- Juho-Matti Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HISSITYÖRYHMÄN RAPORTTI 2001
2 Lähtökohdat ja tavoitteet Viime vuosina on valtakunnallinen keskustelu ollut vilkasta asumisen ja asuntorakentamisen eri kysymyksistä. Asuntoministeri Suvi-Anne Siimes asetti ministerikautensa alettua selvitysmies Peter Fredrikssonin laatimaan valtakunnallista asuntopoliittista strategiaa. Laajassa ohjelmassa korostui mm. asumisen esteettömyyden lisääminen. Aihe liittyy varsinkin uudisrakentamisen suunnitteluun, rakennusten ja asuntojen monikäyttöisyyden lisäämiseen sekä elinkaariajattelun tehostamiseen. Esteettömyysajattelua suunnataan mahdollisuuksien mukaan myöskin vanhaan rakennuskantaan. Taloyhtiöillä on mahdollisuus hakea valtion korjausavustusta liikuntaesteiden poistamiseen tai uuden hissin rakentamiseksi olemassa olevaan kiinteistöön. Joissakin Suomen kunnissa ja kaupungeissa on lähdetty tehostetusti liikkeelle hissien rakentamisasiassa. Perusteita on selvitetty ja paikallisia avustuspäätöksiä tehty. Hissien rakentamisen hyödyt ovat ilmeiset niin talojen ja asuntojen käyttäjille ja omistajille kuin myös yhteiskunnalle. Mitään suurempaa ryntäystä ja boomia ei kuitenkaan ole hissiasioissa syntynyt, vaikka jo käytössä olevat valtion korjausavustukset ovat merkittäviä ja niitä on lisätty vielä paikallisesti kuntakohtaisilla lisäavustuksilla. Talojen ja taloyhtiöiden päätöksentekoprosessien monimutkaisuus ja vaikeus ovat ehkäisemässä näinkin hyödyllisten investointien tekemistä. Päätöksenteon vaikeutta lisännee myöskin se, että hissien rakentaminen on useimmiten talokohtaista vapaaehtoista panostamista laatuun, toisin kuin monet pakolliset tekniset korjaukset, esimerkiksi vesikattojen vesieristeiden uusimiset. Päätöksentekoa selventää osaltaan kesäkuussa voimaan tullut asunto-osakeyhtiölain muutos. Myöskin Tampereella hissien rakentamista on viime vuosina käsitelty. Keskustelussa ovat olleet mukana eräät kiinteistöalan yhteisöt, luottamusmiehet sekä monet tamperelaiset asukkaat. Vuoden 2000 marraskuussa hissiasiaa käsiteltiin Tampereen kaupungin johtoryhmän kokouksessa. Kuluvan vuoden huhtikuussa asuntopoliittisen työryhmän kokouksessa päätettiin perustaa hissityöryhmä, jonka tarkoituksena on valmistella selvitys ja esitys siitä, miten Tampereen kaupunki voisi edistää hissien rakentamista. Hissityöryhmän jäseninä ovat toimineet seuraavat henkilöt. Puheenjohtajana asuntotoimenjohtaja Pekka Hinkkanen Tampereen kaupungin asuntotoimi, sihteereinä suunnittelija Tanja Mäkelä asuntotoimi ja Henna Blåfield Tampereen aluekehitys. Muina jäseninä Merja Moisander Tampereen aluekehitys, suunnittelujohtaja Seppo Prunnila Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, rakennuttajainsinööri Matti Toivonen Tampereen kaupungin tilakeskus ja korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila asuntotoimi. Tampereen kaupunki Asuntotoimi Pekka Hinkkanen
3 Sisällysluettelo 2 1 TAMPEREEN ALUEKEHITYKSEN HISSISELVITYS AINEISTO TOTEUTUS SELVITYKSEN TULOKSIA Hissillisten ja hissittömien talojen osuus Hissittömien rappujen lukumäärä Hissittömät talot rakentamisvuosikymmenen mukaan Yli 55 ja yli 75 vuotiaiden asukkaiden osuus koko alueen hissittömien talojen asukkaista Keskisen suuralueen raput, joissa asuu vähintään neljä yli 55/65/75 vuotiasta asukasta HISSITTÖMYYDEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMELLE AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET HISSIN PUUTTUMINEN AIHEUTTAA VANHUKSELLE JA/TAI VAMMAISELLE LISÄÄNTYVÄ TUKIPALVELUJEN KÄYTTÖ MUUT HISSITTÖMYYDESTÄ AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HISSITTÖMYYDEN VAIKUTUS ASUNTOJEN HINTOIHIN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MUUTOS NYKYISET (2001) VALTION JA KUNTIEN TUKIMUODOT HISSIN RAKENTAMISEKSI VALTION TUKIMUODOT KAUPUNKIEN JA KUNTIEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT OMAT HISSIAVUSTUKSET TYÖRYHMÄN EHDOTUS LÄHTEET LIITTEET...15
4 3 1 Tampereen Aluekehityksen hissiselvitys Aineisto Tampereen Aluekehitys selvitti kevään ja kesän 2001 aikana Tampereen 3-4 kerroksisten asuinkerrostalojen hissitilanteen (kerrosluku sisältää täydet asuinkerrokset). Selvitys tehtiin maastokartoituksena, jonka pohjana käytettiin rakennus- ja huoneistorekisteristä poimittua listaa kaikista Tampereen 3-4 kerroksisista asuinkerrostaloista. Aineistoon kuului yhteensä 998 taloa, joista hissitieto saatiin 914:stä talosta. Hissitietoa ei saatu 84:stä (8,4%) talosta, joista osassa kerrosluku osoittautui virheelliseksi, osassa tietoa ei päästy tarkastamaan. Jatkossa hissiselvityksen aineistolla tarkoitetaan sitä osuutta, josta tietoa saatiin (n=914). Aineisto on kerätty suuralueittain. Tampereen väestö sekä 3-4 kerroksisten talojen lukumäärä suuralueittain Asukkaita ( ) Osuus Tre:n väestöstä 3-4 kerroksisia taloja Keskinen Eteläinen Koillinen Kaakkoinen Lounainen Luoteinen Pohjoinen ,4 % 9,0 % 16,7 % 20,0 % 16,0 % 5,8 % 2,1 %
5 1.2 Toteutus 4 Maastokartoituksessa tarkistettiin jokaisen erillisen asuinkerrostalon kohdalta hissitilanne ja se, kuinka monta rappua talossa on. Hissitilanne tarkistettiin vain yhdestä rapusta, eli jos talossa on sekä hissittömiä että hissillisiä rappuja se ei näy tässä selvityksessä. Maastokartoituksen lisäksi hissittömien talojen osalta tehtiin tarkempia selvityksiä. Yhdistämällä hissittömyystieto rakennus ja huoneistorekisterin sekä väestörekisterin tietoihin saatiin selville hissittömien talojen määrä rakentamisvuosikymmenittäin, yli 55 ja yli 75 vuotiaiden asukkaiden osuus hissittömissä taloissa sekä keskisellä suuralueella niiden hissittömien rappujen määrä, joissa asuu vähintään neljä yli 55/65/75 vuotiasta asukasta. 1.3 Selvityksen tuloksia Hissillisten ja hissittömien talojen osuus Tampereen 3-4 kerroksisista asuinkerrostaloista hissillisiä on 186 ja hissittömiä 728. Hissillisten ja hissittömien talojen osuus Tampereen 3-4 -kerroksisista asuinkerrostaloista v (n=914) Hissillisiä taloja 20,4 % Hissittömiä taloja 79,6 %
6 5 Suhteellisesti eniten hissittömiä taloja on luoteisella (95,2%) ja eteläisellä (95,0%), vähiten koillisella (63,1%) ja keskisellä (72,5%) suuralueella. Koko kaupungin hissittömistä 3-4 kerroksisista asuinkerrostaloista (n=728) 3 kerroksisia on 598 (82,1%) ja 4 kerroksisia 130 (17,9%). 3-4 kerroksisia Keskinen Eteläinen Koillinen Kaakkoinen Lounainen Luoteinen Hissillisiä taloja Hissittömiä taloja joista 3 -kerroksisia joista 4 -kerroksisia Taloja yhteensä Hissittömien rappujen lukumäärä Hissittömissä taloissa on rappuja koko kaupungin alueella yhteensä 1930, joista keskisellä suuralueella 585, eteläisellä 321, koillisella 168, kaakkoisella 327, lounaisella 397 ja luoteisella 132 rappua Hissittömät talot rakentamisvuosikymmenen mukaan Hissittömistä 3-4 kerroksisista asuinkerrostaloista (n=728) valtaosa on rakennettu ja 1970 luvuilla. Tampereen hissittömät 3-4 -kerroksiset asuinkerrostalot rakentamisvuosikymmenen mukaan (n=728) luku luku luku luku luku (tai v. 1900)
7 Suuralueittain hissittömät 3-4 kerroksiset asuinkerrostalot jakautuvat rakentamisvuosikymmenittäin seuraavasti: 6 Rakentamisvuosikymmen Keskinen Eteläinen Koillinen Kaakkoinen Luoteinen Lounainen 1920 luku luku luku luku luku luku luku luku luku (tai v. 1900) puuttuva tieto Yhteensä Yli 55 ja yli 75 vuotiaiden asukkaiden osuus koko alueen hissittömien talojen asukkaista Koko kaupungin asukkaista 5,7% on yli 75 vuotiaita ja yli 55 vuotiaita on väestöstä liki neljännes (24,2%). Asukaslukuun suhteutettuna keskisellä suuralueella asuu eniten sekä yli 75 vuotiaita (10,3%) että yli 55 vuotiaita (31,2%). Kaakkoisella suuralueella taas vähiten, yli 55 vuotiaita asukkaista on 17,5% ja yli 75 vuotiaita 3,0%. Koko kaupungissa hissittömien talojen asukkaista yli 55 vuotiaita on 22,8% ja yli 75 vuotiaita 5,0%. Prosentteja tutkiessa pitää muistaa, että aineisto sisältää vain 3-4 kerroksiset asuinkerrostalot, ei esimerkiksi vanhainkoteja tai vanhusten palvelutaloja. Luvut kertovat siis käytännössä kotona asuvien yli 55 ja yli 75 vuotiaiden asukkaiden osuudet kaikista asukkaista.
8 7 (%) Keskinenenekoinenenenen Eteläi- Koilli- Kaak- Lounai- Luotei- Pohjoi- Asukkaita yhteensä Suuralueella 1) joista yli 55 31,2 % 25,2 % 20,8 % 17,5 % 22,8 % 22,3 % 26,3% -vuotiaita joista yli 75 10,3 % 4,9 % 3,5 % 3,0 % 3,9 % 3,9 % 5,4% -vuotiaita Asukkaita kerroksisissa hissittömissä taloissa joista yli 55 26,1 % 29,3 % 20,7 % 15,5 % 22,1 % 20,6 % - -vuotiaita joista yli 75 8,0 % 6,8 % 3,6 % 2,3 % 3,4 % 3,1 % - -vuotiaita 1) Tiedot on poimittu viikoittain päivitettävästä väestötietokannasta elokuussa 2001, siksi ne eivät täysin täsmää selvityksen alussa esitettyjen kaupungin virallisten väestötietojen kanssa Keskisen suuralueen raput, joissa asuu vähintään neljä yli 55/65/75 vuotiasta asukasta Keskisellä suuralueella hissittömissä taloissa on rappuja yhteensä 585. Näistä 5,0%:ssa eli 29 rapussa asuu vähintään neljä 75 vuotiasta asukasta. Vähintään neljä yli 65 vuotiasta asuu 20,0%:ssa hissittömistä rapuista (117:ssä rapussa) ja 38,8%:ssa (227:ssä) hissittömistä rapuista asuu vähintään neljä yli 55 vuotiasta asukasta.
9 8 2 Hissittömyyden sosiaali- ja terveystoimelle aiheuttamat kustannukset 2.1 Hissin puuttuminen aiheuttaa vanhukselle ja/tai vammaiselle lisääntyvää tukipalvelujen tarvetta sosiaalisen kanssakäymisen vaikeutumista liikkumisen vaikeutumista ja tapaturmariskejä äärimmillään ennenaikaista laitoshoidon tarvetta Mitään näistä ei sellaisenaan voida asettaa vastakkain hissin olemassaolon kanssa - kustannuksia voidaan arvioida vain tietyillä oletusarvoilla em. palvelujen käyttökertojen ja ennenaikaisen laitoshoidon tarpeen lykkääntymisen osalta. Oletusarvoja voi esittää lähinnä vuositason osalta, ts. mitä hissittömyydestä johtuvia palveluja joud u- taan käyttämään ja olisivatko ne estettävissä mikäli hissi olisi käytössä. Kun verrataan hissittömyyden/hissillisyyden keskinäisiä kustannuksia, on korostettava että ne eivät ole toisiaan poissulkevia: mikäli ei ole hissiä tarvitaan tietty määrä tukipalveluja, mutta mikäli rakennetaan hissi vähenevät tukipalvelukustannukset mutta tilalle tulevat hissin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Kun kyse kuitenkin on hyvinvointiyhteiskunnan heikommille jäsenilleen antamien palvelujen tuottamisesta, ei tule tarkastella pelkästään rakennusteknisiä kustannuksia. Hyödyt ja säästöt koituvat sekä inhimillisen elämän laadun paranemisesta että hoidon ja palvelujen oikean tason toteutumisesta oikealla ajalla -ilman hissittömyyden tuomaa ennena ikaisuutta. 2.2 Lisääntyvä tukipalvelujen käyttö Mikäli vanhus tai vammainen ei pysty liikkumaan portaissa vaikka hän muutoin olisi omatoiminen kodissaan, tarvitsee hän ensivaiheessa lähinnä kunnan kotipalvelun apua asioinnissa ja liikkumisessa. Palvelua voidaan tällöin antaa auttamalla häntä kotiavustajan tms. kanssa asioimaan esim. kaupassa tai hänen puolestaan käydään asioilla. Tampereella on annettu asiointipalveluja sekä kunnallisen kotipalvelun että erillisen kuljetusyrittäjän (Ostoskuriiri) kautta. Vuonna 1999 tehtyjen selvitysten mukaan kotipalvelun käynnin hinnaksi Tampereella on arvioitu noin 227 mk/ käynti. Yhden viikoittaisen käynnin aiheuttama kokonaiskustannus olisi vuositasolla täten n markkaa. Kun kyse on hissittömyyden aiheuttamasta kotipalvelun tarpeesta on myös oletettava, että samassa rapussa on muita vastaavassa asemassa olevia palvelujen tarvitsijoi-
10 9 ta. Stakesin vuoden 1999 laskelmien mukaan sovellettuna hissin rakentamiskustannus on noin markkaa, joka tekee noin markkaa asuntoa kohti 12 asunnon rapussa. Jos huomioidaan 40 % valtionavustus, niin taloyhtiön nettokustannukset asuntoa kohden ovat laskennallisesti markkaa. Edellä olevien lukujen mukaan hissi maksaa suurin piirtein saman kuin noin kerran viikossa annettu kotiapu kolmelle asukkaalle. Em. kustannusvertailun osalta ei sellaisenaan ole tutkimustietoa kuinka pitkään hissi voi siirtää kotipalvelun tarvetta. Ta m- pereen kotipalvelun työntekijöiden arvion mukaan hissittömyydestä johtuva kotipalvelun asiointitarve v olisi jo kaksi viikkokäyntiä. 2.3 Muut hissittömyydestä aiheutuvat kustannukset Tukipalvelujen, etenkin kotipalvelun, käytön ohella hissittömyys aiheuttaa sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja elämisen tasoon liittyviä haittoja. Näitä ei luonnollisestikaan voida hinnoitella mutta kyseessä on kuitenkin periaatekannanotto sille, että laadukas tuettu elämä on inhimillisesti tavoiteltu kaupungin päämäärä, josta ollaan valmiita ennaltaehkäisevässä mielessä maksamaan. Toisena ääripäänä luonnollisesti ovat suorat kustannukset: mitä maksaa esim. yksittäiset porrastapaturmat, mahdolliset eristäytyneisyydestä johtuvat mielenterveyshäiriöt, sosiaalisen kanssakäymisen vaikeutuminen ja viime vaiheessa ennenaikainen laitoshoidon tarve. Laitoshoidon osalta vuositason kustannuksia Tampereella on esimerkiksi Koukkuniemen hoitopäiväkustannus v noin 357 mk/netto. Eli kuukausitasolla noin mk ja vuositasolla noin markkaa. Eli yhden kuukauden laitoshoidon hinta on suurin piirtein sama kuin vuoden aikana kerran viikossa annettu kotipalvelu. 2.4 Johtopäätöksiä Em. lukujen ja Stakesin v laskelmien mukaan näyttää siltä, että hissi maksaa asuntoa kohti lähes saman kuin viikoittainen kotiapu kolmelle vanhukselle tai reilun kolmen kuukauden vanhainkotihoito yhdelle vanhukselle. Em. oletusarvojen perusteella voidaan olettaa, että mikäli hissin hankinnalla em. perustein voidaan estää vuoden aikaiset kustannukset ts. lykätä vuodella mainittua palveluvolyymiä, voidaan hissin investointia pitää kannattavana.
11 10 On kuitenkin korostettava kustannusten jakautumista: asukkaan kustannukset ja kunnan kustannukset. Kunnan kustannuksien vertailussa rinnakkain ovat hissiavustuksen ja kunnallisen kotipalvelun kustannukset asuntoa kohden em. hypoteettisessa tilanteessa, jossa samassa rapussa olisi neljä palvelujen tarvitsijaa. Hissiavustuksen kuukausiosuutta tulee verrata kotipalvelun kustannuksiin. Asukkaan kustannukset hissin rakentamiseksi riippuvat mm. hissiavustuksen suuruudesta (% hissin kustannuksista), annuiteettiajasta ja muusta rahoitusrakenteesta. Kokonaisuudessaan hissien rakentamista tulee tarkastella paitsi rakennusteknisten kustannusten niin myös ja ennen kaikkea siitä näkökulmasta, missä määrin hyvinvointiyhteiskunta on vanhusten elämisen laadun parantamisen hyväksi valmis investoimaan. 3 Hissittömyyden vaikutus asuntojen hintoihin Asian selvittämiseksi on oltu yhteydessä Kaukajärviosuuskuntaan sekä kiinteistövälittäjiin. Kaukajärviosuuskunnasta on saatu tilastotietoa vuosien välisenä aikana myytyjen asuntojen hinnoista sekä hissittömissä että hissillisissä taloissa. Asunnot olivat pääosin 2 h + k/kk noin m 2 :n kokoisia. Em. tilastojen valossa voisi karkeasti päätellä, että hissillisistä asunnoista saatava neliöhinta olisi noin 500 mk korkeampi kuin hissittömissä taloissa. Kiinteistövälittäjien arvion mukaan hissin vaikutusta asunnon hintaan on vaikea määritellä markkamääräisesti johtuen asunnon hintaan ja ostopäätökseen vaikuttavista monista tekijöistä. Arviolta voidaan kuitenkin puhua noin 5-10 % suuruisesta hissin tuomasta lisäarvoista kaksion hintaan. Arvion mukaan hissillisyys parantaa asunnon myytävyyttä.
12 4 Asunto-osakeyhtiölain muutos 11 Perusparannusten tekemisellä turvataan sekä rakennuksen teknisen kunnon säilyminen että vastataan asukkaiden muuttuviin tarpeisiin. Vuodesta 1992 voimassa ollut asunto-osakeyhtiölaki vaikeutti yhtiön päätöksentekoa. Ainoastaan huoneistojen asumistasoa kohottavista toimenpiteistä päätettiin yksinkertaisella enemmistöllä, kustannukset voitiin kuitenkin periä yhtiövastikkeessa vain niiltä osakkailta, jotka uudistuksen halusivat, esimerkiksi kaapeli-tv, parvekelasit. Asunto-osakeyhtiölain muutos tuli voimaan Muutos koskee kahta asuntoosakeyhtiölain pykälää. Laista poistettiin ns. kaapeli-tv pykälä ( 39: 3-4) ja tarkennettiin yhtiövastiketta käsittelevää pykälää ( 5). Lainmuutoksen jälkeen kaikista perusparannuksista ja uudistuksista, joilla rakennus saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaista vaatimustasoa, voidaan päättää enemmistöpäätöksellä ja kattaa kustannukset osakkeenomistajilta perittävällä vastikkeella. Lisäedellytyksenä on, että osakkaita on voitava kohdella yhdenvertaisesti ja maksurasitus pysyy kohtuullisena. Nykyisten uudisrakentamismääräysten (RakMK G1) mukaan, rakennettaessa hissiä olemassa olevaan kiinteistöön, voidaan tulkita hissin olevan tavanomaista tasoa vähintään nelikerroksissa taloissa. Yhtiökokous voisi tehdä enemmistöpäätöksen hissin rakentamisesta tällaiseen taloon ja kattaa kustannukset yhtiövastikkeella. Asunto-osakelain muutoskohdat: 5 Yhtiövastikkeella voidaan kattaa yhtiön menot, jotka aiheutuvat: 3) sellaisesta perusparannuksesta, jolla kiinteistö tai rakennus saatetaan vastamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia, jollei osakkeenomistajan maksuvelvollisuus muodostu kohtuuttoman ankaraksi; 39 Yhtiövastikeperusteesta poikkeaminen Kun yhtiön kustannuksella päätetään osakkeenomistajien hallinnassa oleviin huoneistoihin kohdistuva korjaus, josta kunkin huoneiston osalta saatava hyöty ja aiheutuva kustannus ovat yhtä suuret, yhtiökokous voi samalla päättää, että kunkin osakeryhmän omistaja maksaa toimenpiteen johdosta yhtiövastiketta yhtä paljon.
13 5 Nykyiset (2001) valtion ja kuntien tukimuodot hissin rakentamiseksi Valtion tukimuodot Suunnitteluavustus Avustusmuoto koskee kaikkia asuinrakennuksia. Hissin rakentamisen osalta ei ole asetettu kustannusrajoituksia. Hissin suunnitteluavustus on tarkoitettu hissiä koskevan esisuunnittelun asiantuntijapalkkioihin. Suunnitteluavustuksen maksatus ei edellytä hissin rakentamista. Suunnitteluavustus on 25 mk/huoneistom 2, kuitenkin enintään 50 % suunnittelukustannuksista. Avustuksen myöntää kunta. Hakuaika vuosittain maaliskuussa (Valtion asuntorahasto vahvistaa tarkemman ajan). Avustus hissin tai hissien rakentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon Avustettavia toimenpiteitä uuden hissin osalta ovat hissitoimituksesta aiheutuneet kustannukset, tarvittavat rakennustekniset sekä LVIS-tekniset työt sekä suunnittelu- ja yleiskustannukset, lukuun ottamatta kohteita, jotka ovat saaneet erillisen suunnitteluavustuksen. Avustus on 40 % korjaustoimenpiteiden hyväksytyistä kustannuksista. Aravalainoitetussa vuokratalossa avustus on 50 %. Avustuksen myöntää Valtion asuntorahasto. Hakuaika vuosittain maaliskuussa (Valtion asuntorahasto vahvistaa tarkemman ajan). Haetut avustukset ja toteutuneet kohteet Tampereella Vuosi Suunnitteluavustus Rakentamisavustus 3/3 2/6 0/0 1/1 (kohde/hissi kpl) toteutuneet (kohde/hissi kpl) 2/2 0/0 0/0 Hakemus hylätty
14 5.2 Kaupunkien ja kuntien käytössä olevat omat hissiavustukset 13 Suunnitteluun Rakentamiseen Asuntoosakeyhtiöille Aravavuokrataloille Asunto-osakeyhtiöille Aravavuokrataloille Espoo % 10% Helsinki % 10% Kuopio Max mk Max mk 15% 5% 1-2 -rappuisille väh. 3 -rappuisille Lempäälä % - Vantaa 25 mk/ hm 2 enintään 50% 25 mk/ hm 2 enintään 50% 15% 5% asuntorahaston lainaa enintään 80% kustannuksista, vähintään mk Oulu % ( ) 5% ( )
15 14 6 Työryhmän ehdotus Aluekehityksen hissiselvityksen mukaan Tampereen 3-4-kerroksisita taloista on hissittömiä on noin 700 kpl ja näissä on porrashuoneita liki 2000, asukkaita noin Asukkaista tällä hetkellä yli 55-vuotiaita on noin 20 %. Hissittömyys vaikuttaa suoraan asukkaiden ja muiden talossa asioivien henkilöiden jokapäiväiseen liikkumiseen. Hissin puuttuminen saattaa aiheuttaa tapaturmariskejä, tukipalvelujen tarvetta ja ennenaikaista laitoshoitoon joutumista. Kunnan kustannuksien vertailussa ovat rinnakkain kunnallisen kotipalvelun kustannukset ja hissiavustukset. Samoin kunnan kannalta on tärkeää säilyttää ja kehittää asuntoalueita asuttuina, turvallisina, esteetöntä liikkumista suosivina asuinpaikkoina. Edellä olevien selvitysten perusteella hissityöryhmä esittää, että Tampereen kaupunki edistäisi hissien rakentamista seuraavilla tavoilla. 1. Tampereen kaupunki myöntää kunnallista korjausavustusta asuinrakennuksille 10 % hissin rakentamiskustannuksista mukaan lukien suunnittelusta, rakennusteknisistä, LVIS-töistä ja valvonnasta aiheutuneet kustannukset ehdolla, että kohteelle on myönnetty valtion korjausavustusta hissin rakentamiseen. 2. Tampereen kaupungin asuntolainarahastosta myönnetään lainaa asuntoosakeyhtiötalon osakkeenomistajalle osakkeiden osalle tulevan hissin rakentamiskustannusten omarahoitusosuuden rahoittamista varten. Lainaa voi hakea sellainen yksityinen henkilö, joka täyttää lainarahaston lainanhakijoille määritellyt ehdot. 3. Hissien täydennysrakentamisen neuvontaa suorittaa korjausneuvoja Tampereen kaupungin asuntotoimessa. Erillistä hissiasiamiehen tointa ei tällä hetkellä perusteta. 4. Tampereen kaupungin ympäristötoimen aluekehitys suorittaa hissien täydennysrakentamisen selvittelyä ja markkinointia kaupunginosakohtaisesti omien projektiensa yhteydessä. Kohdissa 1 ja 2 mainitut toimenpiteet toteutetaan koeluontoisesti viiden vuoden ajan alkaen vuoden 2002 alusta. Työryhmä arvioi, että Tampereen kaupungin avustusrahaa hissien täydennysrakentamisen avustamiseen tulisi varata viiden vuoden aikana yhteensä noin euroa (n. 2 milj. mk), kohdistuen pääosin viisivuotiskauden viimeisille vuosille. Avustusmääräraha määriteltäisiin vuosittaisiin talousarvioihin tarpeen mukaan.
16 7 Lähteet 15 Stakes, Ideakortti 6/99: "Hissi on hintansa arvoinen" Stakes tiedote nro 21/ : "Vanhaan taloon rakennettu hissi ei tule yhteiskunnalle kotiapua kalliimmaksi" Viiden suurimman kaupungin vanhusten käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannus- ja palvelutasovertailu (Viisikko-työryhmän julkaisuja 4/2000) Sosiaali- ja terveystoimen eräiden palvelujen kustannusvertailua vuosina (Soten monistesarja 3/2001) Ympäristöministeriön opas "Hissi vanhaan kerrostaloon" 8 Liitteet LIITE 1. LIITE 2. STAKES ideakortti 6/99 "Hissi on hintansa arvoinen" Stakes tiedote nro 21/ : "Vanhaan taloon rakennettu hissi ei tule yhteiskunnalle kotiapua kalliimmaksi"
Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila
Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus 27.1.2014 valtion määrärahaosuus/ Tamp.osuus 2011 / 90 milj. / 3.96 milj. 2012 / 56,3 milj. / 1.86 milj. 2013 / 50,5 milj. / 1.38 milj. 2014
LisätiedotHissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila
Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös
LisätiedotTuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015
Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona
LisätiedotHissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1
Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310
LisätiedotHISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille
HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen
LisätiedotOhje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012
Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,
LisätiedotSelvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.
1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotEsteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN
LisätiedotHissi osana esteettömyyttä 3.3.2015
Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen
LisätiedotHISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa -
HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotHissi taloon info-tilaisuus Iisalmi ARAn korjausavustukset Hissi- Esteetön Suomi 2017
Hissi taloon info-tilaisuus Iisalmi 16.11.2017 ARAn korjausavustukset Hissi- Esteetön Suomi 2017 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen
LisätiedotHissi- ja esteettömyysavustusohje
Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT
LisätiedotAina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari Tampere
Aina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari 2017 16.3.2017 Tampere Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotKorjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin
Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.
LisätiedotNäytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.
4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset
LisätiedotVuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi
Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotHissit Stadin kerrostaloihin yli 700 jälkiasennushissiä valmiina 8.5.2014. www.hel.fi/hissiprojekti
Hissit Stadin kerrostaloihin yli 700 jälkiasennushissiä valmiina 8.5.2014 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Pohjoisesplanadi 15-17 B) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies
LisätiedotNäytesivut. päätöksentekot. asunto-osakeyhtiössä. 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös. 2.1.1 Kunnossapitopäätös
2 Tava llisia päätöksentekot ila n tei ta asunto-osakeyhtiössä 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös Kiinteistön ja rakennusten korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskevat
LisätiedotTerveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
LisätiedotKORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.
KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotKysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen
Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Yhteenveto 5.2.2014 Global Research & Data Services Kyselyn tarkoitus Tämän kyselyn
LisätiedotKORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014
KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus
LisätiedotARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011
ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 14.12.2010 Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden 14.12.2010 Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotHissi esteetön Suomi 2017. ARA päivä 17.1.2012 Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs
Hissi esteetön Suomi 2017 ARA päivä 17.1.2012 Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21osaamiskeskusta Lahden tiede ja yrityspuisto
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut
LisätiedotAK-asunt.(ei kesk.) 7000 AR-asunt.
TH 9.5.97 AK AR AOr ~700 ~220 ~180(~230) 196 Kk KAUPUNGIN RAKENTAMISKUSTANNUKSET / ASUNTO KERROSTALOT RIVITALOT OMAKOTITALOT TÄYDENNYS- ALUE UUSI ALUE (N-S-A) TÄYDENNYS- ALUE UUSI ALUE (N-S-A) TÄYDENNYS-
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Ympäristöministeriön asiantuntijalausunto korjausavustusten käyttötarkoituksista
Päiväys Datum Dnro Dnr 10.10.2017 YM181/04/2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto Viite Hänvisning Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Asia
LisätiedotARA ja KORJAUSAVUSTUKSET /Hanna Koskela, ARA
ARA ja KORJAUSAVUSTUKSET 04.10.2016/Hanna Koskela, ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HE uudeksi korjausavustuslaiksi Valmistelussa laki asuinrakennusten ja asuntojen
LisätiedotHanskat tiskiin vai vasara käteen?
Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:
LisätiedotErityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot
Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen
LisätiedotLaajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä
Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto
LisätiedotAsuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,
LisätiedotSelvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotHissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014
Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 21.1.2014 Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET... 3 2 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN... 3 2.1 Avustuksen kohde, saaja ja myöntäjä...
LisätiedotHissi - Esteetön Suomi 2017
Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa
LisätiedotEnergiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki
12.10.2007 Tekijän nimi Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä 1.2.2010 Helsinki ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen www.ara.fi ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen Kehittämisinsinööri,
LisätiedotHissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys
Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Asunto osakeyhtiölain uudistus 1.7.2010 Ennen asunto osakeyhtiölainmuutosta
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotKORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari
KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan
LisätiedotSähköautojen lataus taloyhtiön verkossa
Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa Kiinteistöliitto Uusimaa Ry Mia Pujals johtava lakimies, varatuomari Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Taloyhtiösi asialla Yleistä Sähköautojen määrä lisääntyy
LisätiedotValtion tuki korjausrakentamiseen ennen ja nyt
Valtion tuki korjausrakentamiseen ennen ja nyt Korjausrakentamisen rahoitus nyt ja tulevaisuudessa Työpaja 1.4.2019, YM pankkisali suunnittelupäällikkö Kimmo Huovinen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotIkäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa
KIRA-foorumin media-aamiainen 6.9.2012 Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa Kirsti Pesola, tekn.lis., arkkitehti SAFA projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie
LisätiedotHISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus Musiikkitalo, Helsinki
HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus 20.12.2017 Musiikkitalo, Helsinki Hanna Koskela, ARA ARA johtaja Jarmo Jarmo Lindén Lindén, 5.11.2010 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009
LisätiedotErityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho
Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien
LisätiedotKorjausneuvonta. Vanhustyön keskusliitto
Korjausneuvonta Vanhustyön keskusliitto VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVONTA Valtakunnallinen korjausneuvojaorganisaatio 15 alueellista korjausneuvojaa Sotainvalidien ja veteraanien asunnonmuutostöiden
LisätiedotHyvät käytännöt ja suositukset alueellisille hissityöryhmille Hissi-Esteetön Suomi hanke
Hyvät käytännöt ja suositukset alueellisille hissityöryhmille 20.12.2017 Hissi-Esteetön Suomi 2017- hanke Toiminnan vakiinnuttaminen hankekauden 2013-2017 jälkeen johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus-
LisätiedotLaadukkaampaa asumista
Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä
LisätiedotHE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta
HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Lisätietoja: 4/2003 Ari Laine 16.4.2003 Valtion asuntorahastosta maksetut avustukset 2002 Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää valtion talousarviossa
LisätiedotLaki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -
EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotRAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET
Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita
LisätiedotKESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ
1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön
LisätiedotLASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.
Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto
LisätiedotSelvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN HISSISEMINAARI LAHTI 9.5.2012
VALTAKUNNALLINEN HISSISEMINAARI LAHTI 9.5.2012 LYHYT KATSAUS JOENSUUN JÄLKIASENNUSHISSIT- TILANTEESEEN 2012 Korjausneuvoja Anna-Liisa Romppanen Yli 3-kerroksisia taloja ilman hissiä Joensuun keskustan
LisätiedotPostinumero ja paikka:
Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 78
11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,
LisätiedotJÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA
JÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA JOENSUU, TIEDEPUISTON LOUHELA-SALI, 18.9.2013 Korjausneuvoja Anna-Liisa Romppanen Hissiprojekti vuonna 1996-1997 - Selvitys hissittömistä
LisätiedotVesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.
Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013
LisätiedotAsumisen uudet muodot
Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut
LisätiedotKorjausneuvonta. Vanhustyön keskusliitto
Korjausneuvonta Vanhustyön keskusliitto VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVONTA Valtakunnallinen korjausneuvojaorganisaatio 15 alueellista korjausneuvojaa Ikäihmisten asunnonmuutostöiden neuvontapalvelut
LisätiedotLaki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia
Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja
LisätiedotVesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.
Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013 Tekninen lautakunta 04.12.2013
LisätiedotOikeus osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen (max. 20 h/viikko) säilyisi kaikilla lapsilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausuntonaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslain (36/1973) 11 a ja 11 b :n muuttamisesta sekä valtioneuvoston asetukseksi lasten päivähoidosta
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 Mirja Suopanki, suunnittelija, KTM 1 Käsiteltävät asiat Vuoden 2009 suhdanneavustus Vuoden 2010 suhdanneluonteinen energia-avustus Pientalojen
LisätiedotLiite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella
LIITTEET Liite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella Pasi Satokangas & Markku Vieru Luvussa Majoitukset ja majoittujat Lapissa (s. 19) kuvatun kartoituksen lisäksi rekisteröimätöntä
LisätiedotInvestointiavustukset erityisryhmille
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 3/2011 Investointiavustukset erityisryhmille 24.2.2011 Erityisryhmien avustukset ARA myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen
LisätiedotVäestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä
Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,
LisätiedotMuutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
LisätiedotKIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 6. Tekninen lautakunta 22.6.2011
ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 6 Tekninen lautakunta 22.6.2011 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 22.6.2011 klo 16.30 18.33 Kihniön Eränkävijät ry maja Keskinen Irja Vierikko Jussi Silvennoinen
LisätiedotKorjaus- ja energia-avustukset sekä kotitalousvähennys
Korjaus- ja energia-avustukset sekä kotitalousvähennys Tutkimusjohtaja Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry 9..009 Korjaus- ja energia-avustuksia koskeva lainsäädäntö Laki asuntojen korjaus-, energia-
LisätiedotTAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen. Tommi Laanti
TAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Tommi Laanti Asuntojen hintakehitys (2010-2016/7) Lähde:Tilastokeskus 2 Vapaarahoitteiset neliövuokrat uusissa vuokrasuhteissa 2015 Lähde:Tilastokeskus 3
LisätiedotEsteettömyys ja hyvä asuminen
Esteettömyys ja hyvä asuminen Yhteinen koti maalla Jamilahden kansanopisto pe 1.9.2017 Jukka Laakso Korjausneuvonnan päällikkö VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVONTA Valtakunnallinen korjausneuvojaorganisaatio
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotAsunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso
Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotUusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa
Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan
LisätiedotProjektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6.
Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011 Porin kaupunki 2.6.2010 Kompakti kaupunki -hanke Hankkeessa käsitellään Porin
LisätiedotPÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA
PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain
LisätiedotNäytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista
18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti
LisätiedotSuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa ISBN 978-952-213-717-3 Lukijalle 3 4 Sisällysluettelo
LisätiedotKuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?
Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Ammattilaisseminaari 24.11.2009 Suhdanneluonteiset avustukset (ns. 10 %:n avustus) Suhdanneluonteiset energiapainotteiset
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista
Päiväys Datum Dnro Dnr 9.6.2016 YM003:00/2016 Viite Hänvisning Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista Asia Ärende Yhteenveto annetuista lausunnoista Ympäristöministeriö
Lisätiedot