KORVAUSJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSET TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJAN TALOUDELLISEEN RISKIIN Tutkimus ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelujen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORVAUSJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSET TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJAN TALOUDELLISEEN RISKIIN Tutkimus ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelujen"

Transkriptio

1 KORVAUSJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSET TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJAN TALOUDELLISEEN RISKIIN Tutkimus ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelujen korvausjärjestelmästä Jukka Pappinen Pro gradu tutkielma Terveystaloustiede Kuopion yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Terveyshallinnon ja -talouden laitos Toukokuu 2008

2 KUOPION YLIOPISTO, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Terveyshallinnon ja -talouden laitos, terveystaloustiede PAPPINEN, JUKKA: Korvausjärjestelmän vaikutukset terveyspalvelujen tuottajan taloudelliseen riskiin. Tutkimus ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelujen korvausjärjestelmästä. Pro gradu -tutkielma, 54 sivua, 3 liitettä (5 sivua) Ohjaaja: Professori Hannu Valtonen Toukokuu 2008 Sairausvakuutus, ensihoito, sairaankuljetus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ensihoidosta ambulansseilla tapahtuvasta ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta maksettavien korvausten ja palvelun tuottajille aiheutuvien kustannusten suhdetta sekä analysoida kustannusten ja korvausten välisten erojen aiheuttamaa taloudellista riskiä. Tutkimuksessa selvitettiin yhteensä kahden viikon mittaiselta ajalta kaikkien ambulanssihälytysten kustannukset viidessä Keski-Uudenmaan kunnassa. Tehtävien kustannukset selvitettiin erillisellä kaavakkeella, johon ensihoitajat kirjasivat tehtävällä käytetyt välineet, lääkkeet ja muut tarvikkeet. Tutkimusaikana hälytyksiä oli 686, joista 560:stä 86% saatiin kyselykaavake takaisin. Tehtävien kestoaika, viiveet yms. selvitettiin Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen tilastoista. Kustannusten määrittämiseksi rakennettiin toimintolaskentamalli, jonka lopputuotteiksi määriteltiin perustason tehtävä, hoitotason tehtävä ja hoitolaitosten välinen siirtokuljetus. Tehtäväkohtaiset korvaukset laskettiin Liikenneministeriön vahvistaman sairaankuljetustaksan perusteella. Palvelun tuottajalle aiheutuvaa taloudellista riskiä analysoitiin vertaamalla eri tehtävätyyppien korvausten ja kustannusten erotusta. Hoitotason tehtävistä 32,0% tuotti tappiota, perustason tehtävistä 17,0%, mutta hoitolaitossiirroista ainoastaan 2,0%. Erojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin Studentin t-testillä. Hoitotason tehtävien kustannukset olivat merkitsevästi korkeampi kuin perustason kustannukset (84,88 vs. 53,41, p=.001). Korvaukset eivät kuitenkaan eronneet merkitsevästi (78,98 vs. 83,80, p=.350). Palvelun tuottajille aiheutuu korvausjärjestelmän rakenteesta johtuen erilainen taloudellinen riski riippuen siitä, millaisia tehtäviä he hoitavat. Tämä luo palvelun tuottajalle kannusteen tehtävien valikointiin ja saattaa näin ohjata toimintaa tehottomaan suuntaan. Käynnissä olevassa ensihoidon lainsäädännön uudistuksessa tulisi huomioida rahoitukseen liittyvät kannustetekijät, ja harkita rahoitusjärjestelmän uudistamista.

3 UNIVERSITY OF KUOPIO, Faculty of Social Sciences Department of Health Policy and Management, Health Economics PAPPINEN, JUKKA: Reimbursement system s effect to health care provider s economical risk. Empirical study of emergency medical service reimbursement system. Master's thesis, 54 pages, 3 appendices (5 pages) Advisor: Hannu Valtonen, professor May 2008 Reimbursement systems, transportation of patients, emergency medical services The purpose of this study was to determine the relationship between ambulance service reimbursement scheme and real costs of the service, thus to estimate ambulance service provider's economical risk. The empirical part of the study was carried out in five (5) municipalities in Central Uusimaa region. Paramedics were instructed to fill a questionnaire form for each ambulance call. In two week data collection period there was 686 ambulance calls, of which 560 (86%) forms were returned properly filled. A activity-based costing model was developed to determine the costs of different ambulance run types. Model's end products were transports between hospitals, basic life support and advanced life support call. Reimbursement for each call was calculated by using the tariff approved by Ministry of Transportation. Service provider's economical risk was analysed by comparing the difference of costs and reimbursement. While 32,0% of advanced life support and 17,0% of basic life support calls resulted economical loss, only 2,0% of inter hospital patient transports caused economical losses to service providers. Student's t-test was used to measure the significance of cost and reimbursement difference. The costs of advanced life support calls were significantly higher than basic life support calls (84.88 vs , p=.001) while reimbursements did not differ significantly (78.98 vs , p=.350). The structure of ambulance reimbursement system leads to situation, where ambulance service provider's economical risk depends on which kind of calls are handled. This creates an incentive to select cases, thus steering the ambulance service to use ambulance transportations ineffectively. The ongoing renovation of ambulance and emergency care legislation should include a deep evaluation of the economical incentives. After that, a renovation of ambulance financing system should be considered.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUSONGELMAT TALOUDELLISET KANNUSTEJÄRJESTELMÄT TERVEYDENHUOLLOSSA Kannusteteoria Terveyspalvelujen rahoitusmallit Yksityisen ja julkisen ensihoitopalvelun talous Palveluntuottajien tavoitteet ja motivaatio Le Grandin motivaatioteorian valossa Ensihoidon talouden tutkimus Ensihoitojärjestelmän rahoituksen kannusteiden logiikka ENSIHOITOPALVELUJEN RAKENNE JA TOIMINTA SUOMESSA Ensihoitojärjestelmän keskeiset käsitteet Ensihoitojärjestelmän rakenne ja toimijat Palvelutuotannon sopimusohjaus Sairaankuljetustaksan rakenne TUTKIMUSMETODIT JA AINEISTO Tutkimusasetelma Aineiston kerääminen Toimintolaskentaperusteinen kustannuslaskenta Toimintoanalyysi Analysoinnissa käytetyt oletukset TULOKSET Aineiston kuvailu Tulokset kustannuksista PÄÄTELMÄT LÄHTEET...52 KUVIOT KUVIO 1: Kunnallisen palvelutuotannon organisaatiovaihtoehdot (Martikainen ja Meklin 2003, 10)...12 KUVIO 2: Motivaation nelikenttä (muk. Le Grand 2003)...15 KUVIO 3: Ensihoidon sopimus- ja normiohjaus...24 KUVIO 4: Rahan liike ensihoitojärjestelmän sisällä...27 KUVIO 5: Lopullinen toimintolaskentamalli...39 KUVIO 6: Tehtävien jakautuminen perus- ja hoitotason tehtäviin ja hoitolaitossiirtoihin...42 KUVIO 7: Potilaat, joita ei kuljetettu...44 KUVIO 8: Erityyppisten tehtävien kustannusten ja korvausten erotus...45 TAULUKOT TAULUKKO 1: Eri toimijoiden välisen sopimus- ja normiohjauksen sisältö...25 TAULUKKO 2: Kuvion 4 tarkempi kuvaus...27 TAULUKKO 3: Eri toimijoiden taloudellinen asema ensihoitojärjestelmästä...27

5 TAULUKKO 4: Ensihoitotehtävistä maksettavan taksan rakenne...28 TAULUKKO 5: Esimerkkejä taksan rakenteesta...30 TAULUKKO 6: Toimintoanalyysin lopputuotteet...38 TAULUKKO 7: Vastausprosentti kunnittain...40 TAULUKKO 8: Aineiston jakauma ja vastausprosentti kunnittain...41 TAULUKKO 9: Perustason ja hoitotason tehtävät sekä siirtokuljetukset kunnittain...42 TAULUKKO 10: Ajokilometrit ja tehtävien kesto...43 TAULUKKO 11: Potilaat, joita ei kuljetettu...44 TAULUKKO 12: Erityyppisten tehtävien kustannukset, korvaukset ja tuotto...44 TAULUKKO 13: Voitto tai tappio tehtävätyypeittäin...45 TAULUKKO 14: Kustannuserot (hoitolaitossiirrot vs. muut tehtävät)...46 TAULUKKO 15: Kustannuserojen tilastollinen testaus (hoitolaitossiirrot vs. muut tehtävät).47 TAULUKKO 16: Kuljetusmatkojen ja käytetyn ajan vertailu (hoitolaitos vs. muut tehtävät).47 TAULUKKO 17: Kustannuserot (hoitotason vs. perustason tehtävät)...48 LIITTEET LIITE 1: Kustannuslaskennassa käytetyt hinnat LIITE 2: Tutkimuslupa LIITE 3: Tietojen keräyslomake

6 4 1 JOHDANTO Kun julkisia palveluita organisoidaan tilaaja-tuottaja ajattelun mukaisesti, palvelun tilaajan on tärkeä tuntea rahoitusmallin aiheuttama kannustinjärjestelmä, koska tällöin voidaan pyrkiä luomaan ympäristö, jossa tuottajan on kannattavinta toimia tilaajan haluamalla tavalla. Kannustimien tuntemisen kautta voidaan myös ennakoida paremmin tuottajien reaktioita toimintaympäristön muutoksiin. Ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelua koskeva keskustelu on viime vuosina rajoittunut pitkälti peitsen taittoon lääkintä- ja lääkärihelikoptereiden tarpeellisuudesta. Hiljattain keskustelu on kuitenkin saanut uutta pontta ja laajempaa näkökulmaa apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan kannanotosta (Jonkka 2007) sekä dos. Markku Kuisman selvitysmiesraportista (Kuisma 2007). Molemmissa otetaan kantaa myös palvelun rahoituksen järjestämiseen ja uudistustarpeisiin. Rahoitusmallin ohjausvaikutuksia tai toimivuutta ei kuitenkaan ole tutkittu, eikä uudistusten suunnasta ole yksimielisyyttä. Koska kunnat järjestävät ensihoitopalvelun lähes kaikkialla ostopalveluna joko yksityisyrityksiltä tai pelastuslaitoksilta, on toiminnan rahoituksella ja kustannusten korvausperusteilla erityisen suuri merkitys toiminnan ohjauksessa. Toimintaa säätelevä lainsäädäntö on löyhää ja osin ristiriitaistakin, joten toiminnan sisältöön on vaikeaa vaikuttaa normiohjauksen keinoin ja rahoitusjärjestelmän ohjausvaikutus korostuu. Tässä työssä pyritään hahmottamaan nykyisen ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelun rahoitusmallin vaikutusta palvelun tuottajille aiheutuvaan taloudelliseen riskiin, sekä tätä kautta ymmärtämään paremmin järjestelmän palvelun tuottajilla luomia kannusteita. Ohjausvaikutusten ymmärtämiseksi tarkastellaan myös julkisten ja yksityisten palveluntuottajien taloudellisia tavoitteita.

7 5 2 TUTKIMUSONGELMAT KELAn maksamat sairaankuljetuskorvaukset ovat merkittävä osa ensihoitopalvelun rahoitusta, ja niiden määräytymisperusteilla on todennäköisesti ohjaavaa vaikutusta palveluntuotantoon. Korvausten ja todellisten kustannusten välillä on esitetty olevan epäsuhtaa, joka mahdollisesti ohjaisi palvelutuotantoa suosimaan esim. siirtokuljetuksia korkeariskisten tehtävien kustannuksella (esim. Heikkinen 2001). Tässä työssä pyritään selvittämään korvausjärjestelmän vaikutuksia palvelun tuottajien taloudelliseen asemaan: Mitkä tekijät vaikuttavat ensihoitotehtävien kustannuksiin? Miten korvaustaksa vastaa todellisia kustannuksia? Miten korvausjärjestelmä vaikuttaa palvelun tuottajien taloudelliseen riskiin? Millaisia kannusteita korvausjärjestelmän taloudelliset riskit luovat palvelun tuottajille? 3 TALOUDELLISET KANNUSTEJÄRJESTELMÄT TERVEYDENHUOLLOSSA Tässä työssä päämiehellä käsitetään julkisella sektorilla toimivaa palvelujen ostajaa ja agentilla joko yksityisellä tai julkisella sektorilla toimivaa palvelujen tuottajaa, joka ei ole osa palvelujen ostajan organisaatiota. Lisäksi oletetaan, että palvelun tilaaja pyrkii tuotettavan palvelun määrän ja laadun kontrollointiin. Tämä ei ole ensihoitopalvelun osalta täysin yksiselitteistä, koska palvelun tilaaja, käyttäjä ja maksaja ovat kaikki eri tahoja. Palvelun järjestämisvastuu on terveyskeskuksella, joka toimii palvelun tilaajana ja osittain myös maksajana, potilas käyttää palvelua ja korvaukset maksaa KELA, jolla on myös oma intressinsä kontrolloida korvauksia. Järjestelmä on varsin monimutkainen, ja sen rakennetta tarkastellaan myöhemmin.

8 6 3.1 Kannusteteoria Kannusteella ymmärretään taloustieteessä ärsykettä, joka ohjaa toimijaa toimimaan tietyllä tavalla. Tässä työssä viitekehyksenä on päämies-agenttiteoria (principal-agent theory). Taloustieteessä päämies-agentti -suhde voidaan ymmärtää laajasti - esimerkiksi työnantajan ja -tekijän, toimintaa säätelevän viranomaisen ja yksityisen yrityksen tai jopa opettajan ja oppilaan välillä (Sappington 1991). Kannusteet luovat palvelun tuottajalle ympäristön, jossa tuottaja valitsee itsensä kannalta parhaan tuotannon tason. Jos sekä päämiehellä että agentilla on käytettävissään täydellinen informaatio palvelun vaikutuksista ja kustannuksista, päämiehen on helppo maksaa agentille juuri sen verran kuin on tarpeen päämiehen kannalta riittävän työpanoksen saamiseksi. (Varian 1996, ) Sappingtonin (1991) mukaan epätäydellinen informaatio vaikuttaa päämies-agentti -suhteeseen neljällä eri tavalla. Aluksi sopimusosapuolten perususkomukset (precontractual beliefs) voivat erota toisistaan. Jos osapuolet ovat erimielisiä esim. palvelujen kysyntään vaikuttavista tekijöistä toimintaympäristössä, päämiehen on vaikea saada agentti toimimaan halutulla tehokkuudella. Sopimuksen syntyminen saattaa vaatia riskin jakamista päämiehen ja agentin välillä, jos agentti on riskiä kaihtava (Sappington, 1991). Terveydenhuollossa tällainen tilanne voisi olla esim. yksittäisen asiantuntijan (esim. terapeutti) sairaalalle myymissä palveluissa. Esimerkiksi sairaalan saattaa olla kannattavaa olla vaatimatta sanktioita sopimusrikosta jos asiantuntija ei pysty tuottamaan tilattua palvelua esim. sairastumisen vuoksi. Kolmas Sappingtonin kuvaama ongelma on se, että täydellisessä päämies-agentti -suhteessa osapuolten oletetaan pystyvän muuttamaan esim. työpanosta, tuotettavaa määrää tai maksuja rajattomasti ja joustavasti. Reaalimaailmassa tämä ei luonnollisesti onnistu. Agentti ei pysty esim. palkkaamaan tai irtisanomaan henkilöstöä kysynnän vaihteluiden mukaisesti, koska lainsäädäntö tai työsopimukset sanktioivat tällaisen toiminnan. Yksityisyrittäjäkään ei pysty lisäämään työaikaansa määrättömästi. Toisaalta päämiehen päätöksenteko vie aikaa

9 7 riippumatta onko kyseessä yksityinen tai julkinen toimija, ja julkinen palvelun tilaaja on helposti poliitikkojen päätösten armoilla. Viimeiseksi rajoitteeksi Sappington mainitsee oletuksen, jonka mukaan agentin suoriutuminen (performance) tulisi olla yleisesti havaittavissa ja kenen tahansa arvioitavissa. Tämä on erityisesti terveydenhuollossa havaittava rajoite, koska palvelun tuotanto tapahtuu yleensä tarkoituksella salassa, ts. yksittäisen potilaan saamaa palvelua ei voida julkisesti arvioida. Yleisemmällä tasolla voidaan seurata esim. terveyspalvelujen määrää, mutta laadun arviointi tai hyvinvointivaikutukset palvelua käyttäville ovat huomattavasti vaikeammin arvioitavissa. Tästä voi seurata ongelmia, jos päämiehen ja agentin välisessä sopimuksessa ei ole määritelty laatuvaatimuksia eikä sopimus muuten kannusta agenttia laadun seurantaan. Terveydenhuollossa eletään epätäydellisen informaation ympäristössä. Terveydenhuollolle on tyypillistä se, että palvelun käyttäjä ja maksaja eivät ole useinkaan sama taho, eikä palvelun käyttäjän palvelusta maksama hinta vastaa tuottajan siitä saamaa korvausta. Tämä johtaa siihen, että maksaja ei voi tietää yksittäisen käyttäjän palvelusta saamaa hyötyä tai tuottajan tietyn palvelun tuottamiseen tarvittavaa työpanosta tai siitä aiheutuvia todellisia kustannuksia. Tämä tekee tehokkaan rahoitusjärjestelmän kehittämisen erittäin ongelmalliseksi, eikä se helpota myöskään ilmiön tutkimista. Sappington (1991) kritisoi kannusteiden tutkimista seuraavasti: "Kannustinkirjallisuudessa on taipumus keskittyä erillisten, toisistaan riippumattomien toimijoiden välisiin suhteisiin, jolloin monimutkaisten organisaatioiden, kuten suuryritysten tai hallitusten, toiminnan täydellinen ymmärtäminen on mahdotonta". 3.2 Terveyspalvelujen rahoitusmallit Terveydenhuollon palvelujen rahoitus voidaan järjestää monin tavoin. Rahoitusjärjestelmä on tärkeä työkalu terveydenhuollon hallinnoinnissa, ja jokainen rahoitusjärjestelmä tuo mukanaan omanlaisensa kannusteet palvelun tuottajille. Aas (1995) luokittelee terveyspalvelujen rahoitusjärjestelmät seuraavasti:

10 8 Budjettirahoitteiset järjestelmät (total budget solutions) Väestövastuu l. kapitaatio (Capitation) Aikaisempaan toteutumaan perustuva (Global budget based on historical costs) Tapauskohtainen korvaus (Per-case reimbursement) Hoitopäivämaksu (Per-diem rates) Toimenpidemaksu (Fee-for-service) Korvaus tuoteryhmittäin (esim. DRG) (Prospective per-case reimbursement on the basis of product groups) Hoitojaksokohtainen korvaus (Episode of care-based reimbursement) Tulospainotettu korvaus (Result graded per-case reimbursement) Yhdistelmät (Hybrid / mixed financing methods) Budjettirahoitteisen ja tapauskohtaisen maksumallin eri yhdistelmät Terveyspalvelujen rahoitusmallit voidaan esittää jatkumona, jonka ääripäissä ovat väestövastuu ja yksittäisiin toimenpiteisiin perustuva (fee-for-service) malli. Toimenpidemaksuihin pohjautuvassa järjestelmässä (fee-for-service) eri resurssit ja palvelut on hinnoiteltu, ja potilaan tai vakuutuksen maksama lopullinen lasku muodostuu käytettyjen resurssien hintojen summista. Terveyspalvelujen tuottajalla on tällöin kannuste lisätä palvelujen käyttöä lähinnä niin, että potilaalle tehdään tutkimuksia ja hoitoja, joita hänen terveydentilansa ei välttämättä edellyttäisi. Palvelun tuottajalla ei ole kannustetta kustannusten kontrollointiin, mutta toisaalta palvelun laadun parantaminen ei myöskään tuota tappiota (Aas, 1995). Jos hinnoittelu ja maksuperusteet on annettu palvelun tuottajan ulkopuolelta esim. säädöksissä, on palvelun tuottajalla kannuste lisätä palvelun tuotantoa kunnes rajakustannukset saavuttavat annetun hintarajoitteen. Hintarajoitteiden lisääminen toimenpidemaksujärjestelmään muuttaa rahoitusjärjestelmän kannusteita väestövastuumallin suuntaan, mutta niiden on empiirisesti havaittu lisäävän tuotettujen palvelujen määrää ja valikoitumista (Hurley, 1990)

11 9 Toimenpidemaksuihin perustuvista maksujärjestelmistä on tehty useita empiirisiä kokeita. Hickson työtovereineen (1987) satunnaistivat Yhdysvalloissa 18 perusterveydenhuollon lääkäriä joko väestövastuujärjestelmään (20$ kuukaudessa vastuualueeseen kuuluvalta potilaalta) tai toimenpidemaksujärjestelmään (2$ potilaskäynniltä). Tutkimuksessa todettiin, että toimenpidemaksun piiriin kuuluvat potilaat kävivät vastaanotolla enemmän ja tiheämmin kuin väestövastuumallissa, samoin lääkärit ottivat vastaan enemmän potilaita kuin väestövastuumallissa. Davidson ym. (1992) saivat 140 lääkäriä koskeneessa tutkimuksessa vastaavan tuloksen. Toimenpidepalkkioryhmässä potilaat kävivät vastaanotolla useammin. Toisaalta molemmissa tutkimuksissa havaittiin myös perusterveydenhuollon "portinvartijaroolin" toimivan paremmin, jos perusterveydenhuollon lääkäri toimi toimenpidepalkkioperusteisesti. Esimerkiksi päivystyspalvelujen käyttö oli vähäisempää molemmissa tutkimuksissa toimenpidepalkkioryhmässä. Väestövastuuseen perustuvassa järjestelmässä palvelun tuottaja sitoutuu tuottamaan sopimuksen mukaiset terveyspalvelut tietylle väestölle kiinteällä tai väestön määrään sidotulla korvauksella. Mallin on esitetty kannustavan palvelun tuottajaa tehostamaan toimintaansa jos voidaan estää potilaiden valikoiminen. Kannuste potilaiden valikoimiseen on suuri, koska palvelun tuottajan voitto kasvaa, jos se voi karsia hoidettavien joukosta ne potilaat joiden hoitamisesta aiheutuva kustannus on korvausta suurempi. (Ellis 2001) Valikoituminen voi muodostua vakavaksi ongelmaksi. Jos maksaja ei pysty havaitsemaan palvelun tuottajan kustannusrakennetta ja tietyn palvelun tuottamiseen tarvittavaa panosta, mitoitetaan korvaustaso usein esim. kaikkien palveluntuottajien keskimääräisten kustannusten tasolle tai ellei edes näitä pystytä havaitsemaan, kustannustaso pyritään määrittämään laskennallisesti tuotantokustannuksia vastaavalle tasolle. Palvelun tuottajalle aiheutuu tällöin kannuste välttää niitä potilaita, joiden hoito ylittää korvaushinnan, ja tuottaa tehokasta tasoa enemmän palveluja niille potilaille tai potilasryhmille, joiden hoito maksaa korvaushintaa vähemmän. (Ellis ja McGuire, 1990) Eri rahoitusmallien vaikutusta potilaiden hyvinvointiin tai tyytyväisyyteen palveluja kohtaan on tutkittu hyvin vähän. Carine Chaix-Couturier'n työryhmineen 2000 julkaisemassa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa terveyspalvelujen rahoittamisjärjestelmistä oli

12 10 löytynyt vain yksi tutkimus (Lurie ym, 1994), jossa tätä oli selvitetty. Tutkimuksessa oli vertailtu väestövastuumallia toimenpidepalkkiomalliin, ja todettu, että palveluiden käyttö on vähäisempää väestövastuumallissa, mutta asiakkaiden kokemuksissa hoitoon pääsystä tai hoidon laadusta ei ollut eroja. Väestövastuumallissa potilaiden kokema hyvinvointi oli ollut keskimäärin parempi, mutta eroa ei pidetty tilastollisesti merkitsevä (p=0,07). Terveyspalvelujen tuotannossa palvelun tuottajalla on mahdollisuus vaikuttaa potilaiden käyttämien palvelujen määrään ja palvelujen sisältöön. Vaikka terveydenhuollon henkilöstöllä on myös muita kuin taloudellisia kannusteita, esimerkiksi ammattiryhmän eettinen ja moraalinen ohjeisto, empiiriset kokeet osoittavat, että taloudellisen toimintaympäristö ja sen tuomat kannusteet vaikuttavat palvelun tuottajien toimintaan. Taloudellisten kannusteiden ei tulisi olla ainakaan kovin suuressa ristiriidassa muiden palvelun tuottajaa ohjaavien voimien kanssa. Rahoitusjärjestelmän ohjausvaikutusta voidaan käyttää julkisen vallan toimesta terveyspalvelujen tuotannon ohjaukseen. Toimenpidepalkkioperusteisia järjestelmiä voidaan käyttää, jos jonkun tietyn palvelun tuotantoa haluttaan lisätä. Väestövastuuseen perustuva järjestelmä taas näyttäisi vähentävän käyttöä ja ainakin hidastavan kustannusten kasvua. Tuottajien toimintaympäristö tulisi joka tapauksessa olla sellainen, että taloudellisten ja muiden kannusteiden antama viesti halutusta toiminnasta olisi mahdollisimman yhtenevä. Optimaalinen rahoitusmalli antaa myös selvän viestin halutusta toiminnasta. Monimutkaiset rahoitusjärjestelmät ovat hankalia hallittavia paitsi palvelun tuottajille, myös julkisen vallan toimijoille (Chaix-Couturier ym. 2000; Hillman ym. 1992). Hyvää tarkoittava uudistus voi tällöin tuottaa tehottoman tai epätasa-arvoisen tilanteen palvelun tuotannossa. 3.3 Yksityisen ja julkisen ensihoitopalvelun talous Tämän työn kannalta eräs olennaisista kysymyksistä on se, eroavatko tässä tapauksessa yksityisten sairaankuljetusyritysten ja kunnallisten pelastuslaitosten toiminta taloudellisessa mielessä toisistaan, vai voidaanko niiden olettaa käyttäytyvän talouden suhteen samalla tavalla.

13 11 Pekka Myllyniemi esitti loppuraportissaan kiireellisen ensihoitopalvelun siirtämisen kokonaisuudessaan palo- ja pelastustoimen vastuulle. Hän esittää, että jos pelastustoimi hoitaisi kaikkialla kiireellisen sairaankuljetuksen omakustannusperiaatteella (eli toiminnan ei tarvitsisi tuottaa kirjanpidollista voittoa) ja jos Korkeimman hallinto-oikeuden toteama synergiaetu toteutettaisiin tehokkaasti, sairaankuljetuksen kansantaloudelliset säästöt voisivat olla 100 miljoonan markan luokkaa vuodessa. Samalla sairaankuljetuspalvelujen taso ja valmius oleellisesti paranisi (Myllyniemi 2000). Myllyniemi jättää erittelemättä tarkemmin miten säästöt syntyisivät tai millä toiminnan osa-alueella taso erityisesti paranisi: esityksen perustelut tältä osin jättävät lukijan pohtimaan olisiko ehdotetun lääkkeen vaikutus itse tautia pahempi. Mielenkiintoista sen sijaan on Myllyniemen tekstistä rivien välistä löytyvä ajatus pelastustoimen toimimisesta omakustannusperiaatteella. Manner-Suomen pelastustoimi on organisoitu 22 pelastustoimialueeseen, joissa kunnat yhteistoimintana järjestävät pelastustoimen. Uudet alueelliset pelastuslaitokset ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2004 alusta. Alueista 19:lla yksi kunta järjestää palvelut, ja muut kunnat ostavat siltä palvelunsa. Kaksi aluetta on organisoitunut maakuntaliiton ympärille kuntayhtymämallina. Helsinki hoitaa pelastustoimen edelleen itse (Myllyntaus 2003, 5). Taloustieteessä eräs perusoletus on, että yksityisen yrityksen tavoitteena on tuottaa voittoa siihen sijoitetulle pääomalle. Yrityksellä voi olla muitakin tavoitteita, mutta kannattavuus on ehto yrityksen hengissä säilymiselle. Julkisin varoin ylläpidetyn organisaation toiminnan ei sen sijaan tarvitse olla samalla tavalla kannattavaa. Kuitenkin esimerkiksi osakeyhtiön, jonka osakkeet ovat kunnan omistuksessa, edellytetään toimivan kannattavasti kunta ainoastaan sijoittaa sen toimintaan pääomaa. Kuviossa 1 on esitetty kaavio kunnallisen palveluntuotannon organisaatiovaihtoehdoista.

14 12 KUVIO 1: Kunnallisen palvelutuotannon organisaatiovaihtoehdot (Martikainen ja Meklin 2003, 10) Pelastustoimi on toiminut kunnissa aikaisemmin pääsääntöisesti ns. bruttoyksikkönä, jolloin sen toimintaan on budjetoitu tietty summa, jonka puitteissa sen on täytynyt tuottaa palvelut. Mahdolliset tulot, esim. ensihoidosta maksetut KELA-korvaukset, on ilmeisesti yleensä tilitetty kunnan kassaan, eivätkä ne ole jääneet varsinaisesti palvelua tuottaneen pelastusorganisaation käyttöön. Käsitys perustuu kirjoittajan arkikokemukseen, asiaa ei ole kattavasti selvitetty. Nykyisin valtaosa pelastuslaitoksista toimii liikelaitoksina. Organisaatiomalli edellyttää omia tuloja niin paljon, että organisaatio voi kattaa niillä myös suuren osan pääomamenoistaan. Yleensä toiminnassa edellytetään kannattavuusperiaatetta. Liikelaitoksen tunnusmerkkejä ovat myös kunnan muita toimintayksiköitä itsenäisempi asema kunnan talousarviossa sekä erilliskirjanpito ja tilinpäätös (Salli 2004, 124). Organisaatiolla on myös mahdollisuus yli budjettikauden mittaiseen talouden suunnitteluun, sillä mahdollinen voitto voidaan esim. rahastoida pahan päivän varalle. Tällaisen organisaatiomallin esitetään soveltuvaksi hyvin sellaisiin pääasiassa palveluja myyviin yksiköihin, joiden toimintaan ei sisälly merkittävästi viranomaistehtäviä (Martikainen ja Meklin 2003, 10). Tässä valossa liikelaitosmalli pelastustoimen organisoinnissa tuntuu varsin mielenkiintoiselta - pelastustoimi on erittäin suurelta osin

15 13 viranomaistoimintaa, johon liittyy merkittävää julkisen vallan käyttöä. Esim. Pelastuslaki (2003/ ) antaa pelastustoiminnan johtajalle erittäin laajat valtuudet onnettomuustilanteissa. Pelastustoimen liikelaitosmalli, erillinen kirjanpito ja kannattavuusperiaatteen noudattaminen todennäköisesti kannustavat alueellisia pelastuslaitoksia tehostamaan tulonhankintaansa. Lakisääteisten toimien lisäksi ensihoito on pelastuslaitosten eniten tuottama palvelu, ja kuljetuksista saatavat KELA:n maksamat korvaukset käytännössä ainoa palvelu, jolla on mahdollista saada organisaatiolle mainittavimpia tuloja kuntasektorin ulkopuolelta. On ilmeistä, että yksityisten yritysten ja pelastustoimen taloudelliset tavoitteet ensihoidon osalta ovat lähestyneet toisiaan pelastustoimen liikelaitostamisen myötä. Pelastustoimi tai yksityinen palveluntuottaja ovat samanarvoisessa asemassa myös KELAn korvausten suhteen, sillä korvausperusteet ovat kaikille palveluntuottajille samat. Näillä perusteilla tässä työssä oletetaan sekä yksityisten yritysten että pelastuslaitosten taloudellisten tavoitteiden olevan niin yhtenevät, että myös pelastuslaitosten voidaan olettaa toimivan yksityisen yrityksen tapaan ensihoitopalveluja tuottaessaan. Vaikkei palvelun tuottajan taustaorganisaatio vaikuttaisikaan palvelun tuottajan käyttäytymiseen, palvelun tuottajan rooli ensihoidon palvelujärjestelmässä voi näkyä reagoinnissa kannustinjärjestelmiin. Esimerkiksi kiireettömiä hoitolaitossiirtoja suorittava palvelun tuottaja ei ole samalla tavalla väestövastuussa alueestaan, toimintavalmius ei ole niin kriittinen tekijä kuin kiireellisessä toiminnassa ja vastuu potilaan terveydentilan määrittelystä ja hoitopäätöksistä on ensisijaisesti lähettävällä hoitolaitoksella. Toisaalta ns. kansalaistehtävien hoitamisessa ensihoidossa joudutaan tekemään usein hyvin hankalia ja raskaita ratkaisuja potilaan hoidosta ottaen huomioon ensisijaisesti muut kuin taloudelliset tekijät. Lars Sandman ja Anders Nordmark ovat vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa havainneet, että ensihoitajat joutuvat punnitsemaan eettisiä näkökohtia ja tekemään ratkaisuja, jotka sairaalassa kuuluvat selkeästi lääkärin tehtäviin.

16 3.4 Palveluntuottajien tavoitteet ja motivaatio Le Grandin motivaatioteorian valossa 14 Klassinen taloustiede lähtee oletuksesta, jonka mukaan yksittäinen kuluttaja ajattelee ensisijaisesti itseään ja oman hyvinvointinsa parantamista. Kirjallisuudessa tällaisesta stereotyyppisestä toimijasta on käytetty David Humen esittämää termiä "knave", jolle on hyvin vaikea löytää kaikkia merkityksiä kuvaavaa suomenkielistä sanaa. "Knave" käännetään yleensä "konnaksi" tai "roistoksi", mutta tässä yhteydessä välttämättä ei ole kyse rikollisesta toiminnasta. "Konna" on taloudellinen toimija, joka pyrkii ainoastaan oman edun tavoitteluun ja oman hyvinvoinnin parantamiseen, eikä toimintaan sisälly mitään altruistisia tai yleiseen hyvään tähtääviä motiiveja (Le Grand 2003). Tällaisen taloudellisen toimijan olemassaolo reaalimaailmassa on kuitenkin kyseenalaista. Empiirisesti voidaan havaita, että yleensä ihmiset ottavat toiset ihmiset huomioon, lahjoittavat rahaa keräyksiin, tekevät vapaaehtoistyötä ilman palkkaa ja esim. noudattavat nopeusrajoituksia vaikka kiire olisi. Täysin pyyteettömästi toisten eduksi toimivaa Le Grand nimittää ritariksi ("knight"). Voidaan toki keskustella siitä, motivoiko ihmisiä sääntöjen noudattamiseen tai rahan lahjoittamiseen keräyksiin todellinen altruismi, vai onko ihmisluonto niin katala, että laskee korottavansa tällaisellakin toiminnalla omaa hyvinvointiaan. Esimerkiksi julkisuuden henkilö voi osallistuessaan hyväntekeväisyyskampanjaan saada lisää näkyvyyttä mediassa, ja sitä kautta työtilaisuuksia. Pyyteetöntäkin altruistista käyttäytymistä todennäköisesti on olemassa. Toiminnan lopputuloksen, tai ainakaan tämän työn kannalta altruistiseen toimintaan johtaneella motivaatiotekijällä ei ole erityistä merkitystä, ja asian syvempi pohdiskelu jätetään filosofiaan syvemmin vihkiytyneille. Le Grand (2003) esittää, että altruismi ja oman edun tavoittelu muodostavat jatkumon, jolle taloudellinen toimija sijoittuu johonkin tiettyyn pisteeseen. Le Grand ei kuitenkaan anna selvää vastausta siihen, miksi toimija valitsee tietyn pisteen. Voidaan kuitenkin olettaa, että valinta tapahtuu toimijan arvo- ja preferenssijärjestelmänsä mukaisesti. Toinen ulottuvuus Le Grandin mukaan on toimijan liikkumavapaus ts. mahdollisuus tehdä päätöksiä ja valintoja. Le Grand käyttää esimerkkinä shakkipelin nappuloita - kuningatar voi

17 15 liikkua pelilaudalla lähes vapaasti, kun taas sotamiehen liikkumavapaus on lähes olematon. Nämä kaksi ulottuvuutta on esitetty alla olevassa kuviossa 2. Suuri ("kuningatar") vapaus Altruisti ("ritari") Oman edun tavoittelija ("konna") Vähäinen vapaus ("sotamies") KUVIO 2: Motivaation nelikenttä (muk. Le Grand 2003) Altruisti - vähäinen vapaus -yhdistelmä edustaa perinteistä hyvinvointiyhteiskunnan mallia, jossa oletetaan niin tuottajan kuin kuluttajankin ajattelevan "yhteistä hyvää" ja toimivan paternalistisen, ylhäältä päin tulevan ohjauksen mukaisesti. Useissa länsimaissa kehitys kulkee laajan vapauden ja oman edun tavoittelun suuntaan - Le Grandin (2003) mukaan suuntaus on ollut kohti uusliberalismia. Le Grand on käyttänyt mallia sekä palvelujen tuottajan työntekijän että palvelujen käyttäjän kannusteiden kuvaamiseen, mutta mitään estettä ei kuitenkaan ole samojen ulottuvuuksien käyttämiselle palvelun tuottajan organisaation toiminnan mallintamiseen niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Lähinnä on kysymys siitä, sijoittuvatko erityyppiset palvelun tuottajat em. nelikenttään eri tavoin. Tämän pohdinnan perusteella on hyvin vaikea sijoittaa toimijoita kategorisesti Le Grandin nelikenttään. Voidaan kuitenkin olettaa, että etupäässä siirtokuljetuksia tekevän palvelun tuottajan perusmotivaatio on enemmän taloudellisen hyödyn tavoittelussa, ja kansalaistehtävien hoidossa yhteisen hyvän tavoittelu vaikuttaisi enemmän. Oletuksen pohjaksi ei ole kuitenkaan pitävää näyttöä. On kuitenkin ilmeistä, että toiminnan luonteesta riippumatta taloudellinen toimeentulo on otettu entistä tarkemmin huomioon, ja julkiset kuin yksityisetkin toimijat ovat siirtyneet

18 16 altruismista oman edun tavoittelun suuntaan. Toimintavapauden akselilla kaikkien toimijoiden vapausaste on selvästi vähentynyt viime vuosina, koska julkisen sektorin taholta on kohdistettu toimijoihin entistä enemmän laatu- ja muita vaatimuksia. Tämä kehitys jatkunee tulevaisuudessa samansuuntaisena. Tällaisessa ympäristössä rahoituksen kannustinvaikutusten ymmärtäminen on erittäin tärkeää. 3.5 Ensihoidon talouden tutkimus Ensihoidon taloudellista ulottuvuutta on selvitetty Suomessa erittäin niukalti. Raija Forstén (1992) on tutkinut eri sairaankuljetuspalvelun tuotantomallien taloudellisia vaikutuksia, ja hän esittää, että palveluiden yksityistämisellä saataisiin laskettua toiminnasta aiheutuvia yhteiskunnallisia kustannuksia. Forsténin lähestymistavassa ensihoitoa käsitellään puhtaasti kuljetuspalveluna, eikä toiminnasta mahdollisesti syntyvien terveysvaikutusten arvoa ole otettu huomioon. Myöskään hänen esittämänsä käsitys yhteiskunnallisista kustannuksista kestä kriittistä tarkastelua; Forsténin mukaan yhteiskunnalliset kustannukset käsittävät ainoastaan kunnille aiheutuvat kustannukset. Kansaneläkelaitoksen maksamia korvauksia tai potilaiden maksamia omavastuuosuuksia ei ole mitenkään huomioitu. Ari Ekstrand (1997, 14) puolestaan mainitsee terveyskeskuksille aiheutuvien kustannusten ainoaksi selittäväksi tekijäksi terveyskeskuksen alueen väkiluvun, eikä eri palvelun järjestämismuotojen välillä löydy merkittäviä eroja. Tässäkään tutkimuksessa ei ole selvitetty hätäkeskus-, ensivaste-, lääkintähelikopteri- tai suoraan potilaille aiheutuvia out-ofpocket kustannuksia. FinOHTAn helikopterityöryhmä (2000) selvitti kahden eri lääkintähelikopterin kustannusvaikuttavuutta. Tässäkään työssä ei selvitetty muista kun lääkintähelikoptereista aiheutuvia kustannuksia. Ambulanssien tai ensivasteyksiköiden toimintaa ei huomioitu. Sairaankuljetuspalvelujen korvaustason on esitetty olevan tuotantokustannuksia huomattavasti korkeampi erityisesti hoitolaitosten välisten siirtokuljetusten osalta (Heikkinen ym. 2003, 201). Heikkinen ja kollegat perustavat käsityksensä eräissä sairaanhoitopiireissä siirtokuljetuksista annettuihin huomattaviin alennuksiin. Kustannusten määrittely perustuu liikenneministeriön vahvistamaan taksaan, jonka kirjoittajat lisäksi esittävät yliarvioivan

19 17 ensihoidon todellisia kustannuksia. Kirjoittajat perustelevat käsitystään eräissä sairaanhoitopiireissä käytössä olevilla alennetuilla taksoilla. Näitä alennettuja taksoja kuitenkin käytetään ainoastaan sairaanhoitopiirin maksamien, kiireettömien potilassiirtojen rahoittamiseen. Eräissä potilasryhmillä pelkästään ensihoidon lääkekustannukset saattavat ylittää moninkertaisesti vahvistetun taksan, ja tämä todennäköisesti vähentää palveluntuottajien halukkuutta tällaisten tehtävien suorittamiseen. STM:n selvityksessä (Kuisma 2007, 45) on eri toimijoille tehdyn kyselyn perusteella tehty arvio, jonka mukaan palvelun kokonaiskustannukset olisivat vuodessa n. 138 milj. euroa. Koko ensihoidon hoitoketjua koskevaa tutkimusta, jossa huomioitaisiin myös hätäkeskusten, ensivastetoiminnan, koulutuksen ja toiminnan hallinnon kokonaiskustannukset, ei ole tehty. On ollut mielenkiintoista havaita, että vastaavaan ongelmaan on törmätty muuallakin. Esimerkiksi Kanadassa Nova Scotian provinssin ensihoitojärjestelmästä tehdyssä selvityksessä (Murphy 1994, 18) todettiin, että toiminnan järjestäminen ja rahoitus on niin sekavaa ettei kokonaiskustannuksia pystytä millään selvittämään. 3.6 Ensihoitojärjestelmän rahoituksen kannusteiden logiikka Ensihoitopalvelun korvausjärjestelmä perustuu annetusta palvelusta maksettavaan korvaukseen, jossa kustannusten rajoittamiseksi on määrätty korvauskatto. Korvaustaksassa huomioidaan annettuna palveluna henkilökunnan käyttämä aika ja ajoneuvolla ajettu matka. Varsinaisesta potilaan hoitamisesta, lääkkeistä tai tarvikkeista aiheutuvia kustannuksia ei huomioida taksassa. Ensihoidon korvausjärjestelmää voidaan siis pitää fee-for-service -tyyppisenä järjestelmänä, jonka kustannuksia pyritään rajoittamaan korvauskatolla ja korvattavien palveluiden rajoittamisella. Palveluntuottajille aiheutuvia taloudellisia kannusteita voidaan mallintaa matemaattisesti. Seuraavassa mallissa oletetaan, että ensihoidossa tuotetaan vain kahdenlaisia palveluja: keskimääräisiä kustannuksia kalliimpia ja halvempia. Näillä oletuksilla ensihoidon palveluntuottajan voittoa voidaan kuvata seuraavan funktion avulla:

20 18 TR = FR + q h R h + q k R k TC = FC + q h C h + q k C k + q x C x P(q) = TR-TC Jossa P = voitto FR = Kiinteä rahoitusosuus (ns. valmiusraha) TR = Kokonaistulot TC = Kokonaismenot q p,h,s,x = Perus- ja hoitotason, siirron ja ei-kuljetusta -tehtävien lukumäärä C p,h,s,x = Perus- ja hoitotason, siirron ja ei-kuljetusta -tehtävän kustannus R p,h,s,x = Halvasta tehtävästä saatava korvaus FC = Volyymista riippumaton kiinteä kustannus (valmius) Funktio voidaan esittää myös muodossa P(q) = FR + q h (R h - C h ) + q k (R k - C k ) - q x C x - FC Kaavasta on helposti havaittavissa, että palveluntuottajan voitto kasvaa, kun FR, q h (R h - C h ) tai q k (R k - C k ) kasvavat, tai kun q x C x tai FC pienenevät, ceteris paribus oletuksella. Tyypillisesti kunnan kilpailuttaessa sairaankuljetuspalvelujaan, kilpailutus kohdistuu nimenomaan kiinteän korvauksen osuuteen FR. Palvelun tarjoaja määrittää haluamansa kiinteän korvauksen sen mukaan, millaisen määrän korvaukseen oikeuttavia tehtäviä tarjoaja olettaa sopimusalueella syntyvän. Sopimuksen solmimisen jälkeen palvelun tuottaja ei pysty vaikuttamaan kiinteään summaan, vaan lisätuloja halutessaan palvelun tuottajan on pyrittävä saamaan lisää tuloja potilaiden kuljettamisesta. Tiedon epätasaisen jakauman vuoksi sen enempää palvelun tilaaja (terveyskeskus) kuin palvelun käyttäjäkään (potilas) eivät pysty havaitsemaan palvelun tuottajalle tehtävästä todellisuudessa aiheutuvia kustannuksia. Ilmeisesti näin on asian laita myös korvausjärjestelmän suunnittelussa, koska ambulanssitaksassa ei ole huomioitu millään

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Kaupunginhallitus 27.9.2010 liite nro 2 (1/14) Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Mikko Lintu ensihoidon vastuulääkäri, sisätautilääkäri, päivystyslääketieteen erityispätevyys K SSHP, Päivystysalue Ensihoidon

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

26.5.2014. Jokilaaksojen pelastustoimen johtosäännön 5 :n 8. kohdan mukaan pelastuslaitoksen johtokunta tekee ensihoitosopimukset.

26.5.2014. Jokilaaksojen pelastustoimen johtosäännön 5 :n 8. kohdan mukaan pelastuslaitoksen johtokunta tekee ensihoitosopimukset. 26.5.2014 Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Viite: Markkinaoikeuden lausuntopyyntö 28.4.2014 Dnro:2014/453-461 Tausta Yhdeksän sairaankuljetus-/ensihoitoyrityksen tekemä valitus Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ensihoitopalvelusopimus

Ensihoitopalvelusopimus 1 Ensihoitopalvelusopimus Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja Palvelun tuottaja Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Taivassalon kunta, sairaankuljetus Sopimuksen kohde 1 Sopimuksen kohde

Lisätiedot

TEHY:N HALLITUKSEN NIMEÄMÄ TYÖRYHMÄ ENSIHOIDON JA - SAIRAANKULJETUKSEN KEHITTÄMISEKSI

TEHY:N HALLITUKSEN NIMEÄMÄ TYÖRYHMÄ ENSIHOIDON JA - SAIRAANKULJETUKSEN KEHITTÄMISEKSI 1 TEHY:N HALLITUKSEN NIMEÄMÄ TYÖRYHMÄ ENSIHOIDON JA - SAIRAANKULJETUKSEN KEHITTÄMISEKSI Hyväksytty Tehyn hallituksessa 19.2.2008 Yhteenveto keskeisimmistä selvitysmies Markku Kuisman työryhmän ehdotuksista

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 2 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA... 3 3 ENSIHOITOPALVELUN

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Ensihoidon palvelutuotannon yksikkökustannusten tarkastelu 29.1.2015

Ensihoidon palvelutuotannon yksikkökustannusten tarkastelu 29.1.2015 Ensihoidon palvelutuotannon yksikkökustannusten tarkastelu 29.1.2015 Sisältö 1 Yhteenveto 2 Toimeksiannon toteutus ja rajaukset 3 Ensihoidon tuotanto ja toimintaympäristö 4 Toiminnan yksikkö- ja tuotantokustannusten

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit KIRKKONUMMEN KUNTA Perusturva LIITE 3, tarjouspyyntö ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUSPALVELUT Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit Tämä dokumentti kuvaa hankittavalle ensihoito-

Lisätiedot

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue Kuntainfo 26.2.2014 eija.vaula@satshp.fi Käynnit 1-12kk v.2012/2013 Potilasvirta Esh YLE = Esh lasku -11%, Yle nousu +8% 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Rahoitusmallien lähtökohdat

Rahoitusmallien lähtökohdat Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ammattipätevyys 20.4.2015 Jussi-Pekka Laine Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Termistöä Kuorma-autonkuljettaja = ammattinimike henkilölle jonka työ on kuljettaa kuorma-autoa Kuorma-auton kuljettaja

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki. ja xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus

PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki. ja xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus 1 SUUN TERVEYDENHUOLLON ANESTESIAPALVELUN HANKINTA 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Osoite: Helsingin kaupungin terveyskeskus PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki ja xxxxxxx (jäljempänä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset Jouni Kurola KYS 1 Ensihoitopalvelun Tehtävämäärät/vuosi 60000 50000 40500 46954 49836 48512 43 628 47958 40000 30000 20000 27300 25 000 31150 32270 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

TARJOUSLOMAKE, liite 3 1 (5) TARJOUSPYYNTÖ nro 26/2014 21.8.2014. Perustiedot. Tarjoajan nimi. Y-tunnus. Osoite. Yhteyshenkilö

TARJOUSLOMAKE, liite 3 1 (5) TARJOUSPYYNTÖ nro 26/2014 21.8.2014. Perustiedot. Tarjoajan nimi. Y-tunnus. Osoite. Yhteyshenkilö TARJOUSLOMAKE, liite 3 1 (5) Perustiedot Tarjoajan nimi Y-tunnus Osoite Yhteyshenkilö Yhteyshenkilön sähköposti ja puhelinnumero Tarjouksen allekirjoitus Olen tutustunut tarjouspyyntöasiakirjoihin ja sitoudun

Lisätiedot

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Lausunto Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ensihoitoratkaisusta

Lausunto Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ensihoitoratkaisusta LAUSUNTO 1 (5) Lausunto Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ensihoitoratkaisusta Lausunnon lähtökohdat Uuden terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille

Lisätiedot

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen 1 SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen Versio 30.3.2016: Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen kehittämishanke (Tapio Oy, maa- ja metsätalousministeriö) Sopimuspohja on tarkoitettu

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 340/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Mitä näillä tarkoitetaan Toimintaluvut raakadata, josta tieto johdetaan Mitattavien lukujen

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015 1. YLEISTÄ 1.1 EkoRent Oy (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Rahoituksenjärjestäjä ) (jäljempänä Joukkorahoittajat ) Projektikumppanin palveluun (jäljempänä Palvelu )

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun terveydenhuollossa

Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun terveydenhuollossa Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun Sisällys 1. Palvelusetelin määritelmä 2. Palvelusetelin sisältö ja säännöt Nurmijärven kunnan suun 3. Palvelusetelin tarve Nurmijärven kunnan suun 4. Palvelusetelin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Valtuusto 10.6.2014 liite 2 24 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS 1. Palvelutasopäätöksen voimassaolo Tämä palvelutasopäätös on voimassa 1.1.2015 31.12.2017. Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Liikelaitostuvan laboratorion muutostarpeet tietojärjestelmäpalveluissa

Liikelaitostuvan laboratorion muutostarpeet tietojärjestelmäpalveluissa Liikelaitostuvan laboratorion muutostarpeet tietojärjestelmäpalveluissa Lasse Lehtonen Hallinnollinen osastonylilääkäri HUSLAB 11.5.2004 Lasse Lehtonen 1 Laboratorion tietotekniikan kehitysnäkymiä 1. kilpailutus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN II VAIHE Hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi eduskunnalle

Lisätiedot

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Jos uutiskirje ei näy ehjänä, tai haluat lukea sen selaimella, niin klikkaa tästä Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

A. Lastensuojelulain mukaista ympärivuorokautista laitoshoitoa, B. Perhekotihoitoa, C. Erityisyksikköhoitoa

A. Lastensuojelulain mukaista ympärivuorokautista laitoshoitoa, B. Perhekotihoitoa, C. Erityisyksikköhoitoa Sopimus lastensuojelulain mukaisesta ympärivuorokautisesta hoidosta. 1. Sopijapuolet Tilaaja PL 85 45101 Kouvola Y-tunnus 0161075-9 Yhteyshenkilö Palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen PL 85 45101 Kouvola

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) Ensihoitokeskus 27.9.2013 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot