SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS. - uuden kunnan perustamiseksi -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS. - uuden kunnan perustamiseksi -"

Transkriptio

1 SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS - uuden kunnan perustamiseksi - Seinäjoen kaupungin valtuuston hyväksymä Nurmon kunnan valtuuston hyväksymä Ylistaron kunnan valtuuston hyväksymä

2 1 SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSSOPIMUS uuden kunnan perustamiseksi 1 Lähtökohdat ja yleiset edellytykset 1.1 Yhdistymissopimuksesta ja yhdistymisestä päättäminen Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan valtuustot (osapuolet) hyväksyvät kukin osaltaan, että perustettaessa uusi kunta yhdistämällä Seinäjoen kaupunki, Nurmon kunta ja Ylistaron kunta, hallinnon ja palvelujen järjestämisessä noudatetaan tätä yhdistymissopimusta. Tämä sopimus on kuntajakolain 9 :n tarkoittama hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus. Sopimus on voimassa kuntajakolain 9 :n mukaisesti kolmen (3)vuoden ajan kuntajaon voimaantulosta lukien. Osapuolet ilmaisevat yhteisen tahtonsa luoda sopimusaikana yhtenäinen kuntakokonaisuus, jossa eri asukasryhmät ja kunnan alueet saavat mahdollisimman oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun. 1.2 Yhdistymisen tavoitteet Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan yhdistymisen tavoitteena on Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksen kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on myös, että Seinäjoen kaupunkiseutu; Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro, kehittyy yhtenä Suomen kasvukeskuksista. Samalla Seinäjoen kaupunkiseutu kantaa vastuunsa Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksena ja maakunnan kehittämisen veturina. Kaupunkiseudun ja maakunnan yhteisenä tavoitteena on, että Seinäjoen kaupunkiseutu kehittyy kansainvälistyvänä ja vetovoimaisena suomalaisena kaupunkikeskuksena. Yhdistyminen lisää kaupunkiseudun taloudellista aktiivisuutta ja luo edellytykset työlle ja toimeentulolle. Tämän pohjalta turvataan asukkaiden hyvinvointi ja palvelutarjonnan kehittäminen. Yhdistymisen tavoitteet käyvät tarkemmin ilmi Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamista ja yhdistymistä koskevasta selvitysmiesten ehdotuksesta perusteluineen, joka on liitteenä: Liite 1.2.

3 2 1.3 Yhdistymisen edellytykset Uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä tarkoittava kuntajaon muutos voidaan tehdä asianomaisten kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntajaon muutoksen lähtökohtana on kehittää kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Muutoin osapuolet katsovat, että kuntien yhdistyminen täyttää jokaisen kuntajakolain 3 :ssä säädetyistä kuntajaon neljästä yleisestä edellytyksestä: * edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille * parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita * parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai * edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. 1.4 Yhdistymisen toteutuminen Tämän sopimuksen mukainen kuntajaon muutos toteutuu valtioneuvoston päätöksellä lakkauttamalla Seinäjoen kaupunki, Nurmon kunta ja Ylistaron kunta sekä perustamalla näistä lukien uusi kunta, jonka nimi on Seinäjoki. Kunta ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden Seinäjoen kaupungin vaakunasta järjestetään suunnittelukilpailu, jonka perusteella päätetään vaakunasta. Lakkautettavien kuntien omaisuus sekä velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle. 1.5 Järjestelytoimikunta ja väliaikainen hallinto Sen jälkeen kun kuntajaon muutos on määrätty, tekevät osapuolten kunnanhallitukset kuukauden kuluessa lääninhallitukselle esityksen kuntajakolain 29 :n mukaisen järjestelytoimikunnan asettamisesta. Järjestelytoimikunta huolehtii kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja kaupunginhallitus valittu. Järjestelytoimikuntaan sovitaan esitettäväksi 13 jäsentä, joista Seinäjoen kaupunginhallitus esittää seitsemän (7) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen

4 3 varajäsenen, Nurmon kunnanhallitus neljän (4) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen varajäsenen sekä Ylistaron kunnanhallitus kahden (2) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen varajäsenen valintaa. Jäsenten valinnassa noudatetaan kunnallisvaalien mukaista suhteellisuutta. 2 Hallinnon ja palvelujen järjestäminen 2.1 Luottamushenkilöorganisaatio ja päätöksenteko Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan luottamushenkilöorganisaatiot ovat yleispiirteiltään samankaltaisia. Kuntien elinkeino-, väestö- ja asutusrakenteen erilaisuudesta johtuvat painotuserot enemmänkin täydentävät toisiaan kuin olisivat ristiriidassa keskenään. Tarvetta suuriin muutoksiin ei ole. Uuden Seinäjoen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio noudattaa kuntien nykyistä päätöksentekojärjestelmää, jota täydennetään ja tarkistetaan tarpeellisiksi katsottavilta osin siten, että se tasapuolisesti palvelee koko uutta kuntaa. Uuden Seinäjoen kaupungin luottamushenkilöorganisaatiota koskeva kaavio on oheisena liitteenä: Liite 2.1. Erityisesti todetaan seuraavaa: Valtuusto Uuden kunnan valtuustoon valitaan kuntalain 10 :n mukaisesti 51 valtuutettua. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksessa on 13 jäsentä. Kaupunginhallituksessa on kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto ja kaupunkisuunnittelujaosto, joissa kummassakin on kuusi (6) jäsentä. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä. Lautakunnat Lautakunnat ovat kokoonpanoltaan 13-jäsenisiä, lukuun ottamatta keskusvaalilautakuntaa, jossa on viisi (5) jäsentä. Lautakunnat ovat: Keskusvaalilautakunta Koulutuslautakunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta

5 4 Kunnanosahallinto / asukaslautakunnat Sekä Nurmon että Ylistaron kuntien nykyisille alueille muodostetaan omat 13- jäseniset asukaslautakunnat, jotka osaltaan edistävät asukkaiden hyvinvointia ja viihtyisyyttä sekä turvaavat asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lähipalveluihin ja asuinympäristönsä kehittämiseen. Peräseinäjoen entistä aluetta varten muodostettu asukaslautakunta jatkaa toimintaansa. Asukaslautakuntien vahvuutena on alueensa asukkaiden ja kolmannen sektorin toimijoiden tuntemus. Asukaslautakunta on kanava yhteisen päätöksenteon ja asukkaiden välillä ja sen toiminnalla edistetään myös uuden kuntayhteisön sisäistä yhdentymistä. Asukaslautakunnan jäsenet valitaan ensisijaisesti alueella asuvista varsinaisista valtuutetuista, kaupunginhallituksen tai lautakuntien jäsenistä tai varajäsenistä. Näin valiten voidaan turvata mahdollisimman kiinteät yhteydet ja tiedon kulku koko kaupungin luottamuselimiin. Asukaslautakunnasta määrätään tarkemmin johtosäännöllä. Johtokunnat Kunnallisia liikelaitoksia; Seinäjoen seudun elinkeinokeskus, Seinäjoen ympäristöterveydenhuolto ja Seinäjoen Vesi, varten asetetaan johtokunnat 8-13-jäsenisinä. Alueellista pelastustointa hallinnoi yhteistoimintasopimuksen mukaisesti 12-jäseninen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta. Esittely toimielimissä Kaikissa toimielimissä noudatetaan yhden esittelijän mallia. 2.2 Palvelutoiminnan järjestäminen Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan yhdistymisellä turvataan asukkaiden palvelujen saatavuus ja laadullinen kehittäminen sekä hyvä asuinympäristö. Uuden Seinäjoen kaupungin alueelle luodaan sellaiset kilpailukykyiset toiminnalliset ja taloudelliset olosuhteet, joiden pohjalta syntyy uutta tuottavaa toimintaa, työtä ja toimeentuloa. Uuden Seinäjoen kaupungin palvelujen organisoinnissa ja tuottamisessa huomioidaan selvitystyöryhmien raportissa esitetyt linjaukset. Raportti on oheisena liitteenä: Liite 2.2. Uuden Seinäjoen tavoitteena on varmistaa palvelutason myönteinen kehitys alueen taloutta vahvistamalla ja toiminnan tehokkuutta parantamalla. Palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon harvaan asutun maaseudun tarpeet ja yksikkökustannusten arvioinnissa alueelliset erityisolosuhteet. Olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvat tarkistukset palvelutasoon kohdennetaan tasapuolisesti uuden Seinäjoen eri alueille.

6 5 Palvelutoiminnan järjestämisen osalta todetaan erityisesti seuraavaa: * Hallinto- ja talouspalvelujen toimintojen yhdistäminen on luontevaa tuotettavien palvelujen samankaltaisuuden johdosta. Tehokkaan ja taloudellisen toiminnan kannalta on tärkeää, että hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan keskitetysti siten, että uuden Seinäjoen hallinto- ja talouspalvelut sijoittuvat Seinäjoelle. *Nurmon ja Ylistaron kuntien nykyisille alueille perustetaan palvelutoimistot, jotka tuottavat alueen asukkaille tarvittavat lähipalvelut. * Maaseututoimen palvelut tuotetaan osana Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen toimintaa nykyisen toimintatavan mukaan. Toiminnot sijoitetaan Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron palvelutoimistoihin. * Koulun toiminta järjestetään opetuksellisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista. Alakoulun lakkauttamisen raja on 20 perusopetuksen oppilasta. * Lukiokoulutuksen vetovoima alueella edellyttää nykyisten kolmen lukion toiminnan ja hallinnon jatkumista Seinäjoella, Nurmossa ja Ylistarossa. Myös Nurmon lukion matemaattis-luonnontieteellinen erikoislukio jatkaa toimintaansa nykyiseen tapaan. Eri lukiossa olevien opiskelijoiden edut turvataan jatkossakin samanlaisina, kuin ne olivat ennen kuntien yhdistymistä. * Koulujen tietohallinto keskitetään talouspalvelujen tietohallintoon, ruokahuoltohenkilöstö talouspalvelujen ruokapalvelukeskukseen ja siivoushenkilöstö tilapalvelujen siivoustoimeen. * Maksuton kuljetus järjestetään esioppilaista 6.-luokkalaisiin, jos koulumatka on yli kolme (3) kilometriä. Vastaavasti tätä vanhemmat peruskoululaiset saavat maksuttoman kuljetuksen yli neljän (4) kilometrin koulumatkaan. * Uuden Seinäjoen kaupungin alueen kansalaisopistotoiminnasta vastaa Seinäjoen kansalaisopisto. * Nurmon ja Ylistaron kirjastot muutetaan lähikirjastoiksi, jotka tulevat osaksi kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoa ja sen tarjoamia palveluja. * Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimissa turvataan vähintään nykyinen palvelutaso. Yhdistysten toiminta-avustukset pidetään vähintään nykyisellä tasolla. * Entisten Nurmon ja Ylistaron kuntien alueilla Nurmon liikuntahallin, Kouran liikuntahallin, Ylistaron Kirmaus-hallin, koulujen liikuntatilojen ja urheilukenttien sekä Mäki-Pohdon ravi- ja ratsastuskeskuksen harjoitusalueen käyttö on maksutonta ensisijaisesti ko. alueen urheiluseuroille, VPK:lle ja eläkeläisjärjestöille.

7 6 2.3 Palvelutoimistot 2.4 Talous * Perustettaessa uusi Seinäjoen kaupunki Seinäjoen seudun terveysyhtymän toiminta kuntayhtymämuotoisena päättyy, ja perusterveydenhuolto liitetään osaksi uuden Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa, ympäristönsuojelun osalta osaksi tekniikkakeskuksen toimintaa. * Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan pääasiassa asiakaskohtaisesti lähipalveluina, jolloin palvelun tuottajan tai järjestäjän muutos ei vaikuta asiakkaan tilanteeseen. Palvelut turvataan nykyisen tasoisina. Palvelurakenteen monipuolistuminen tuo uusia palvelujen tuottamistapoja ja joustavuutta sekä henkilöstön ja tilojen nykyistä tarkoituksenmukaisempaa käyttöä. Terveysasemien toimintaa kehitetään tarpeita vastaavasti. * Kuntayhtymien tuottamia palveluja tarkastellaan erikseen uuden Seinäjoen palvelutarpeista lähtien. * Yksityistieavustukset, yksityisteiden vuotuiset kunnossapitomäärärahat ja yksityisteiden parannuksiin osoitetut määrärahat pidetään nykyisellä tasolla. Yksityistiekannan ylläpidossa kiinnitetään huomiota siihen, että tiestö säilyy käyttötarpeen edellyttämällä tasolla. * Valtion omistamien teiden välisten jokisiltoihin liittyvien yksityisteiden, ns. yhdysteiden, kunnossapidosta ja peruskorjauksesta vastaa kaupunki. * Uuden Seinäjoen yhteinen asuntopoliittinen ohjelma laaditaan siten, että laadintatyössä on mukana Nurmon ja Ylistaron edustus ja siinä huomioidaan koko uuden Seinäjoen tarpeet. * Nurmon nykyiselle kunnantalolle sijoitetaan uuden Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskus soveltuvin osin. * Ylistaron nykyiselle kunnantalolle sijoitetaan uuden Seinäjoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon liikelaitos. Nurmon ja Ylistaron nykyisille kunnantaloille muodostetaan palvelutoimistot, joissa tuotetaan Nurmon ja Ylistaron alueen asukkaiden tarvitsemia lähipalveluja. Palvelutoimistot huolehtivat mm. yleisestä asiakaspalvelusta ja neuvonnasta sekä asukaslautakunnille menevien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi palvelutoimistoissa on mm. maatalous- ja lomitusasiakkaiden, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen toimen palveluja. Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan taloudenhoidon tavoitteena on, että uuden Seinäjoen kaupungin aloittaessa toimintansa kunkin

8 7 kunnan vuosikate on tasolla, joka vastaa suunnitelman mukaisia poistoja. Uusi Seinäjoki pyrkii pitämään vuosikatteen vähintään tällä tasolla. Uuden Seinäjoen kaupungin tuloveroprosentti säilytetään kilpailukykyisellä tasolla muihin vastaaviin kaupunkikeskuksiin ja maakunnan kuntien keskitasoon verrattuna. Uuden Seinäjoen alueella noudatetaan yhteistä taksa- ja maksupolitiikkaa. Kunnissa noudatettavat eri lakien nojalla annetut säännöt ja kunnallisten maksujen taksat, kuten jätehuolto-, rakennusvalvonta-, maa-aineslupa- ja vesija jätevesimaksut tarkistetaan kuntajakolain 31 :n mukaisesti viipymättä uutta kuntajakoa vastaaviksi. 2.5 Investointien painotukset Uusi Seinäjoen kaupunki noudattaa investointien painotuksissa pääsääntöisesti yhdistyvien kuntien vuoden 2008 talousarvioissa hyväksymiä investointisuunnitelmia. Toteuttamisen edellytyksenä on, että hankkeiden rahoitus toteutuu suunnitellulla tavalla. Mikäli valtionosuus- tai muu suunniteltu rahoitus ei toteudu, tarkastellaan investointien toteuttamistapa ja aikataulu erikseen. 2.6 Yhdistymisavustuksen käyttösuunnitelma 2.7 Henkilöstö Uusi Seinäjoen kaupunki saa kuntien yhdistymisavustusta kolmena (3)vuotena yhteensä , joka käytetään uuden Seinäjoen investointeihin ja kehittämishankkeisiin. Yhdistymisavustuksen käytöstä on laadittu erillinen oheisen liitteen mukainen käyttösuunnitelma: Liite 2.6. Yhdistymisavustuksen kohdentamisesta tekee ehdotuksen asianomaisen kunnan kunnanhallitus mennessä. Kuntien vakinainen henkilöstö siirtyy perustettavan uuden Seinäjoen kaupungin palvelukseen kuntajakolain edellyttämällä tavalla siten, että lakkaavien kuntien vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirretään uuden Seinäjoen kaupungin vastaaviin virka- ja työsopimussuhteisiin heille soveltuviin tehtäviin. Ne palvelussuhteen ehdot, jotka siirrettävällä henkilöstöllä on ollut voimassa palvelussuhteessaan lakkaavaan työnantajaan siirtohetkellä, velvoittavat sitovina uutta Seinäjokea siten kuin kuntajakolaissa on määrätty. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan viideksi (5) vuodeksi lukien. Määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden Seinäjoen kaupungin palvelukseen siksi määräajaksi, mikä on ollut voimassa lakkaavaan työnantajaan siirtohetkellä. Myös määräaikainen henkilöstö säilyttää ne palvelussuhteen

9 8 ehdot, mitkä ovat olleet voimassa siirtohetkellä, määräajan päättymiseen saakka. Edellä todettuja periaatteita noudatetaan myös lakkaavan Seinäjoen seudun terveysyhtymän vakinaiseen ja määräaikaiseen henkilöstöön. Kuntien yhdistyminen antaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää viranhaltijaorganisaatiota toiminnallisista lähtökohdista. Suurimmalta osin henkilöstön tehtävät säilyvät kuitenkin nykyisellään. Lähinnä hallinnossa, suunnittelussa ja joissakin keskitetysti toimivissa tukipalveluissa tilanteet muuttuvat enemmän ja uudelleenjärjestelyjä tarvitaan. Uuden Seinäjoen kaupungin organisaatio otetaan käyttöön samassa aikataulussa kuin kuntien yhdistyminen tapahtuu. Eräät henkilöstöjärjestelyt uuden organisaation käyttöönotossa edellyttävät kuitenkin siirtymäaikaa. Uuden Seinäjoen kaupungin viranhaltijaorganisaatio on oheisena liitteenä: Liite 2.7. Sisäisen liikkuvuuden edistämisellä ja / tai lisä- ja uudelleenkouluttamisella turvataan nykyisen henkilöstön palvelussuhde sekä henkilöstön tarkoituksenmukainen uudelleensijoittelu palvelujen painopisteiden edellyttämällä tavalla. Kokonaisvaltaisella, tulosyksikkötasoisella henkilöstösuunnittelulla ja lisääntyvän eläkkeelle siirtymisen vaikutukset huomioon ottaen varmistetaan osaavan henkilöstön asema myös uudessa Seinäjoen kaupungissa. Henkilöstön sopeuttamisessa tutkitaan yksilöllisesti kaikki eri vaihtoehdot. Ratkaisut tehdään vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Uuden Seinäjoen kaupungin työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään yleissopimuksen ja uuden Seinäjoen kaupungin paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisin periaattein.

10 9 Seinäjoella 1. päivänä heinäkuuta 2007 SEINÄJOEN KAUPUNGINHALLITUS Jorma Rasinmäki kaupunginjohtaja Raija Ranta kansliapäällikkö NURMON KUNNANHALLITUS Kari Maunula kunnanjohtaja Antti-Kustaa Rankonen vt. hallintojohtaja YLISTARON KUNNANHALLITUS Juha Luukko kunnanjohtaja Jorma Kangasluoma hallintojohtaja Liitteet: Liite 1.2. Selvitysmiesten ehdotus perusteluineen Liite 2.1. Liite 2.3. Liite 2.7. Liite 2.8. Uuden Seinäjoen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Selvitystyöryhmien raportti Yhdistymisavustuksen käyttösuunnitelma Uuden Seinäjoen kaupungin viranhaltijaorganisaatio

11 Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamista ja yhdistämistä koskeva selvitys Selvitysmiesten ehdotus perusteluineen Pentti Meklin Seppo Paatelainen

12 2 1. JOHDANTO 1.1 Toimeksiannon taustaa Kuntien valtuustojen päätökset Kunta ja palvelurakennuudistuksen vaatimukset Selvityksen lähtökohta ja keskeiset tarkastelukulmat Vaihtoehdot isäntäkuntamalli tai kuntaliitos Tulevaisuuden näkökulma kaupunkiseutu tulevaisuuden rakentajana Hyötyjen kohteet hyödyt kuntaorganisaatiolle ja kaupunkiseudulle Kuntien kehityskuva kasvava kaupunkiseutu Kunnat ja kuntakonsernit 8 2. KUNTIEN MENOTALOUS PALVELUTASON TURVAAMINEN JA MENOJEN KASVUN HILLINTÄ Kuntien talouden tila tilinpäätösten antama kuva Talouden tasapaino ja rahoitusasema Toiminnan tuloksellisuus millainen vastike veroille Palvelutarpeiden kasvu johtaa kokonaismenojen kasvupaineisiin Kuntien investointitarve tulevaisuudessa Käyttötalousmenojen kasvun hillintä ja palvelutason varmistaminen Työryhmien päätelmät kuntaliitos ja isäntäkuntamalli palvelutason varmistajana ja menojen kasvun hillitsijänä Kokoava tarkastelu selvitysmiesten päätelmiä Palvelutaso Palvelujen tuotantokustannusten hallinnan mahdollisuuksia Kunnan, palvelusektorin ja yksikön hierarkkinen kustannusrakenne ja kasvavat transaktiokustannukset Palveluverkko, palveluyksiköt ja niiden koko Keskitetyt tukipalvelut Palveluyksikköjen menolajirakenne Palveluketjujen hallinta Markkinasuuntautuneet toimintatavat Kokoavia päätelmiä menojen kasvun hillinnästä 33

13 3 3. KUNTIEN TULOTALOUS JA KUNTALAISTEN VEROTUS Tulotalouden tarkastelukulmat Verot Valtionosuudet Maksut ja myyntitulot Yhdistymisavustus Selvitysmiesten päätelmät kuntaliitos ja isäntäkuntamalli kuntien tulotaloudessa Kunnallisverotuksen ja valtionosuusjärjestelmän tulevaisuuden epävarmuus ISÄNTÄKUNTAMALLI JA KUNTALIITOS KAUPUNKISEUDUN KEHITYKSEN EDISTÄJINÄ Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen kunta hyvä paikka elää ja toimia Yleiset kehitystrendit kohti kaupunkikeskuksia Seinäjoen kaupunkiseudun tavoitteet Kasvutavoitteista seuraavat toimenpiteet Kuntaliitos ja isäntäkuntamalli kilpailukyvyn edistäjänä Selvitysmiesten päätelmät SELVITYSMIESTEN PÄÄTELMÄT JA EHDOTUKSET 51 Kuviot Taulukot Lähteitä 5.1. Tärkeät tarkastelunäkökulmat Kuntaliitos ja isäntäkuntamalli menojen kasvun hillitsijänä ja tulojen kasvun lisääjänä Kuntaliitos ja isäntäkuntamalli kaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäjänä Selvitysmiesten ehdotus 54

14 4 Kuviot 1. Syvenevän yhteistyön tai kuntaliitoksen hyötyjen kohteet 6 2. Menojen kasvun hillintä ja tulojen kasvun edistäminen 7 3. Seinäjoen kaupungin talouden kehitys Nurmon kunnan talouden kehitys Ylistaron kunnan talouden kehitys Demografinen huoltosuhde , Seinäjoki Nurmo Ylistaro yhteensä Hierarkkinen kustannusrakenne Keskitetyt tukipalvelut 29 Taulukot 1. Konsernivelka /asukas Käyttömenojen rakenne, nettomenot /asukas vuonna Käyttömenojen ja keskeisten toimialojen (nettomenot/asukas) keskimääräiset kasvuprosentit v Kaupunkiseudun 1,5 % vuosittaiseen kasvuun perustuva väestöennuste vuoteen a. Väestön ikärakenteen muutos Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (Ind. 2005=100) Investointien nettomenot Verorahoituksen määrä ja rakenne, /asukas Verorahoituksen ja käyttömenojen kasvuprosentit, keskiarvo/asukas Kuntien verot ja veroprosentit 37 9a. Keskituloisen palkansaajaperheen tulovero kunnittain Kuntien valtionosuudet Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 43

15 5 Lähteitä HE 155/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunta ja palvelurakennuudistuksesta sekä laiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Kuntalaki 365/1995 muutoksineen. Kuntaliitto: Ohje kuntien yhteistoiminnasta ja erityisesti isäntäkuntamallista kunta ja palvelurakenneuudistuksessa. Helsinki 2006 Kuntapuntari 4/2006. Alueiden tulevaisuus. Tilastokeskus Kuusela, Jorma, Temaattisia näkökulmia perusopetuksen tasa arvoon. Oppimistulosten arviointi 6/2006. Opetushallitus. Loikkanen, Heikki A., Susiluoto, Ilkka: Paljonko verorahoilla saa? Kuntein peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut. Nro 50. Pole Kuntatieto. Vammalan kirjapaino Luoma, Kalevi ja Moisio, Antti: Kuntakoko, kuntien menot ja palvelujen tuotannon tehokkuuserot. VATT muistioita 69. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki Rousu, Sirkka, Poikonen, Pirjo ja Eriksson, Rolf: Miten käy sosiaalipalvelujen? Kunta ja palvelurakennelain sisäluvunharjoittelua. Kuntalehti 17/2006, Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamista ja yhdistymistä koskeva selvitystyö. Selvitysryhmien loppuraportit. Seinäjoen kaupunki, Nurmon kunta, Ylistaron kunta. Kaupunginkanslia Sisäasianministeriö: Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut Alueiden kehittäminen. Helsinki 2006 Solakivi, Maria ja Virén: Matti Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko. Tutkimusjulkaisu Nro 57. Kunnallisalan kehittämissäätiö 2006.

16 6 Valtion talousarvioesitys vuodelle Viren, Matti: Kansalaisen kuntauudistus. Polemiajulkaisuja nro 65. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Vammala 2006.

17 1 1 JOHDANTO 1.1. Toimeksiannon taustaa Kuntien valtuustojen päätökset Seinäjoen-Nurmon yhteistyötoimikunta esitti Nurmon kunnanhallitukselle ja Seinäjoen kaupungin hallitukselle voimavarojen kokoamista ja yhdistymistä koskevan esiselvityksen tekemistä. Nurmon kunnanhallitus hyväksyi esityksen. Seinäjoen kaupunginvaltuusto ja Nurmon kunnanvaltuusto ovat esiselvitysraportin käsittelyn yhteydessä hyväksyneet jatkoselvityksen tekemisen. Esiselvitysprosessin kuluessa Ylistaron kunnan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ovat esittäneet toivomuksen, että Ylistaron kunnalle varattaisiin mahdollisuus osallistua mahdolliseen jatkoselvitykseen. Ylistaron kunnan valtuusto päätti lähteä mukaan selvitystyöhön Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron selvitystoimikunnan johdolla. Jatkoselvitystä varten asetettiin viisi työryhmää. - henkilöstö- ja taloustyöryhmä - sivistystoimen työryhmä - sosiaali- ja terveystoimen työryhmä - teknisen toimen työryhmä - kilpailukykyinen kaupunkikeskus työryhmä Selvitysmiehiksi selvitystoimikunta kutsui vuorineuvos Seppo Paatelaisen ja professori Pentti Meklinin, joiden tehtävänä oli ensivaiheessa (vaihe A) - toimia selvitystyön koordinoijana ja ohjaajana - osallistua selvitystoimikunnan kokouksiin - laatia yhteenveto ja analyysi kuntien välisen yhteistyön syventämiseen ja kuntien yhdistämiseen liittyvästä asiakokonaisuudesta selvitystyöryhmien laatimien selvitysten pohjalta - toimia yhteyshenkilönä valtion hallinnon ja muihin asiakokonaisuuden edellyttämiin yhteistyötahoihin Selvitysmiesten ensimmäisen vaiheen toimeksianto kestää saakka. Toisessa vaiheessa (vaihe B) selvitysmiesten tehtävänä on laatia kuntien välinen yhdistymissopimus, mikäli jatkoselvitystyössä tähän päädytään. Seinäjoen ja Ylistaron valtuustot ovat tehneet sanamuodoltaan hieman poikkeavan, mutta sisällöltään samansisältöisen päätöksen. (Seinäjoen valtuusto

18 ) jatketaan tehdyn esiselvityksen pohjalta Nurmon ja Seinäjoen voimavarojen kokoamiseen liittyvää selvitystä tavoitteena yhteiset ja yhtenevät palvelukokonaisuudet sekä kuntien yhdistymiseen liittyvää selvitystä (Ylistaron valtuusto ): lähtee mukaan voimavarojen kokoamista koskevaan selvitystyöhön tavoitteena yhteiset ja yhtenevät palvelukokonaisuudet sekä kuntien yhdistymiseen liittyvään selvitystyöhön Nurmon valtuusto on hyväksynyt hallituksen esityksen, joka sisällöltään on samansuuntainen Seinäjoen ja Ylistaron valtuustojen päätösten kanssa. (Nurmon valtuusto ) 1. jatketaan tehdyn esiselvityksen pohjalta Nurmon ja Seinäjoen voimavarojen kokoamista koskevaa selvitystyötä tavoitteena yhteistyön syventäminen hallintokunnittain. Selvityksissä tulee ilmetä kustannukset sekä hyödyt ja haitat. 2. Erikseen selvitetään kuntien mahdollisesta yhtymisestä saatavat hyödyt ja haitat kustannusvaikutuksineen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaatimukset Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamisselvitys sattuu ajallisesti yhteen meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kanssa. Selvitystyössä on tärkeätä ennakoida tulemassa olevan lainsäädännön vaatimukset kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä. Keskeinen lainsäädäntö on nyt eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunnassa käsitellään parhaillaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa lakia (HE 155/2006 vp. tässä lyh. Puitelakiesitys) ja sen oheislakeja. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaamaan laaditun puitelakiesityksen (5 ) mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Järjestelmiä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon:

19 3 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä; 5) saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueella. (1,2 ) Kunta- ja palvelurakenteita kehittäessään kunnilla on kolme periaatteellista järjestämisvaihtoehtoa (5,2 ) 1) kuntaliitokset (kunnat tai kuntien osat) 2) yhteinen toimielin (isäntäkuntamallit) 3) kuntayhtymät Puitelakiesityksessä (3-4 ) asetetaan täsmällisiä väestöpohjavaatimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja ammattikoulutuksen järjestämisessä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään asukasta. Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron tilanne on sellainen, että ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaa Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, jolla on yli asukkaan väestöpohja. Perusterveydenhuoltoa seudulla järjestää Seinäjoen seudun terveysyhtymä, johon kuuluvat selvitystyön kohteena olevat kunnat. Näin ollen myös perusterveydenhuollon järjestely vastaa puitelakiesityksen vaatimuksia. Lakiesityksen viittaus perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyviin sosiaalitoimen tehtäviin on tärkeä. Lakiesitys jättää sanomatta, mitä ovat sosiaalitoimen perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvät tehtävät, joista on kuntien yhdessä sovittava. Kun lakiehdotuksessa siitä selvästi määrätään, joitakin sosiaalitoimen palveluja lain säännös silloin koskee. Lain perusteluja ovat Kuntalehdessä 17/2006 tulkinneet Rousu, Poikonen ja Eriksson. He toteavat, että lakiesityksestä on vaikea löytää uudistuslinjauksia sosiaalipalvelujen järjestämisestä, vaan tulkintoja on etsittävä mm. lakiesityksen rivien välistä. Tällä hetkellä noin puolet väestöstä asuu kunnissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaa yksi organisaatio. Puitelakiesityksen perusteluissa (s. 100) viitataan sosiaalihuoltolain 13 :ään, jossa määritellään kunnan

20 4 järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat sosiaalihuollon tehtävät, mutta ei sanota, minkä tehtävien hoitamiseen sovelletaan asukkaan rajaa. Lain tulkinnalla on oleellinen merkitys Nurmon ja Ylistaron kannalta. Kuntaliitos ratkaisisi tämän ongelman, mutta syvenevän yhteistyön vaihtoehdossa Nurmon ja Ylistaron on rakennettava sosiaalitoimen yhteistyötä Seinäjoen tai muiden kuntien kanssa täyttääkseen lain vaatimukset. Nurmon ja Ylistaron yhteistyö ei vielä täytä lakiesityksen väestöpohjaa koskevaa vaatimusta. Puitelakiesityksen mukaan kuntien valmistelutyö etenee siten, että kuntien on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007 annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa (10 ) toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelma). Seinäjoen kaupunkiseutu kuuluu myös niiden 16 alueen joukkoon (7 ), joiden tehtävänä on laatia kaupunkiseutua koskeva suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan kaupunkiseudulla, jolleivät asianomaiset kunnat yksimielisesti totea suunnitelman laatimista tarpeettomaksi. Seinäjoen kaupungin on tehtävä tämä suunnitelma yhdessä Ilmajoen, Lapuan, Nurmon ja Ylistaron kanssa. Suunnitelma on tehtävä viimeistään 31. päivänä elokuuta Puitelakiesitys näyttäisi siis tuovan suoran velvoitteen sosiaalitoimen palvelujen uudelleen järjestämiseen Nurmossa ja Ylistarossa Selvityksen lähtökohta ja keskeiset tarkastelukulmat Kuntien yhteistyötä harkitsevat kunnat ovat erilaisessa lähtökohtatilanteessa, minkä vuoksi on täsmennettävä tarkastelunäkökulmat. Selvityksessä on tärkeätä pitää mielessä viisi näkökulmaa Vaihtoehdot isäntäkuntamalli tai kuntaliitos Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron valtuustot ovat hieman eri sanomuodoin päättäneet, että selvityksessä tarkastellaan kahta vaihtoehtoa: mahdollista yhdistymistä ja syvenevää yhteistyötä. Kuntien syvenevässä yhteistyössä on lähtökohtana se, että kunnat säilyvät itsenäisinä kuntina, mutta lähinnä palvelujen tuottamisessa tehdään yhteistyötä. Yhteistyö vaikuttaa myös kuntien päätöksentekoon.

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus

Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnanvaltuusto 26.4.2012 17 Kiteen kaupunginvaltuusto 26.4.2012 25 1. Kuntien yhdistymissopimuksen lähtökohta Tämä asiakirja on kuntajakolain

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka osapuolina ovat Haminan kaupunki ja Virolahden kunta.

Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka osapuolina ovat Haminan kaupunki ja Virolahden kunta. Johtoryhmä 26.9.2011 Haminan kaupungin ja Virolahden kunnan YHDISTYMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus ja sitovuus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju

Kuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Kuntien yhdistyminen Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Savonlinnan seudun kuntavisio Savonlinnan seudun kuntarakennevisio tulevaisuudessa on muodostaa vahva Saimaan saaristokaupunki, joka kokoaa saaristomaisen

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen ja Anni Antila 16.3.2016 Kitee Tausta ja kuntajakoselvittäjien toimeksianto Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus

Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä.

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

KURIKAN KAUPUNKI JALASJÄRVEN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS HYVÄKSYTTY 26.2.2014 OHJAUSRYHMÄSSÄ

KURIKAN KAUPUNKI JALASJÄRVEN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS HYVÄKSYTTY 26.2.2014 OHJAUSRYHMÄSSÄ KURIKAN KAUPUNKI JALASJÄRVEN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS HYVÄKSYTTY 26.2.2014 OHJAUSRYHMÄSSÄ 1 SISÄLTÖ YHDISTYMISSOPIMUS... 3 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 ELINVOIMAA JA PAIKALLISUUTTA VAHVISTAVA YHDISTYMINEN...

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Sosiaali ja Terveys Veli Nummela esitteli ryhmän työn tuloksia.

Sosiaali ja Terveys Veli Nummela esitteli ryhmän työn tuloksia. KUNTARAKENNESELVITYS Ohjausryhmä Pöytäkirja Ti 20.12.2011 Teuva Kurikka klo 13.00 16.00, Kurikan kaupungintalo Läsnä: Kunnanjohtaja Veli Nummela Esko Lehtimäki, Teuva Paula Kaleva, Teuva Teijo Toivonen,

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus

Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus Juankosken ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen Kunnanhallitus 20 24.01.2012 Kunnanvaltuusto 4 26.01.2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen 15//2010 KH 20 Valmistelijana:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne Kunnanhallitus 102 20.06.2005 LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH 102 1. Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

KORPILAHDEN KUNNAN JA JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIITTYMISSOPIMUS

KORPILAHDEN KUNNAN JA JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIITTYMISSOPIMUS 1 KORPILAHDEN KUNNAN JA JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIITTYMISSOPIMUS 1. Sopimuksen lähtökohdat ja sitovuus Sopimus liitteineen tarkoittaa kuntajakolain (167/2005) 9 :ssä säädettyä hallinnon- ja palvelujen järjestämissopimusta

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Valtuusto hyväksynyt 18.2.2013 22, muutokset 26.10.2015 107 Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö I LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot