SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS. - uuden kunnan perustamiseksi -
|
|
- Pauliina Satu Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS - uuden kunnan perustamiseksi - Seinäjoen kaupungin valtuuston hyväksymä Nurmon kunnan valtuuston hyväksymä Ylistaron kunnan valtuuston hyväksymä
2 1 SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSSOPIMUS uuden kunnan perustamiseksi 1 Lähtökohdat ja yleiset edellytykset 1.1 Yhdistymissopimuksesta ja yhdistymisestä päättäminen Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan valtuustot (osapuolet) hyväksyvät kukin osaltaan, että perustettaessa uusi kunta yhdistämällä Seinäjoen kaupunki, Nurmon kunta ja Ylistaron kunta, hallinnon ja palvelujen järjestämisessä noudatetaan tätä yhdistymissopimusta. Tämä sopimus on kuntajakolain 9 :n tarkoittama hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus. Sopimus on voimassa kuntajakolain 9 :n mukaisesti kolmen (3)vuoden ajan kuntajaon voimaantulosta lukien. Osapuolet ilmaisevat yhteisen tahtonsa luoda sopimusaikana yhtenäinen kuntakokonaisuus, jossa eri asukasryhmät ja kunnan alueet saavat mahdollisimman oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun. 1.2 Yhdistymisen tavoitteet Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan yhdistymisen tavoitteena on Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksen kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on myös, että Seinäjoen kaupunkiseutu; Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro, kehittyy yhtenä Suomen kasvukeskuksista. Samalla Seinäjoen kaupunkiseutu kantaa vastuunsa Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksena ja maakunnan kehittämisen veturina. Kaupunkiseudun ja maakunnan yhteisenä tavoitteena on, että Seinäjoen kaupunkiseutu kehittyy kansainvälistyvänä ja vetovoimaisena suomalaisena kaupunkikeskuksena. Yhdistyminen lisää kaupunkiseudun taloudellista aktiivisuutta ja luo edellytykset työlle ja toimeentulolle. Tämän pohjalta turvataan asukkaiden hyvinvointi ja palvelutarjonnan kehittäminen. Yhdistymisen tavoitteet käyvät tarkemmin ilmi Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamista ja yhdistymistä koskevasta selvitysmiesten ehdotuksesta perusteluineen, joka on liitteenä: Liite 1.2.
3 2 1.3 Yhdistymisen edellytykset Uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä tarkoittava kuntajaon muutos voidaan tehdä asianomaisten kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntajaon muutoksen lähtökohtana on kehittää kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Muutoin osapuolet katsovat, että kuntien yhdistyminen täyttää jokaisen kuntajakolain 3 :ssä säädetyistä kuntajaon neljästä yleisestä edellytyksestä: * edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille * parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita * parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai * edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. 1.4 Yhdistymisen toteutuminen Tämän sopimuksen mukainen kuntajaon muutos toteutuu valtioneuvoston päätöksellä lakkauttamalla Seinäjoen kaupunki, Nurmon kunta ja Ylistaron kunta sekä perustamalla näistä lukien uusi kunta, jonka nimi on Seinäjoki. Kunta ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden Seinäjoen kaupungin vaakunasta järjestetään suunnittelukilpailu, jonka perusteella päätetään vaakunasta. Lakkautettavien kuntien omaisuus sekä velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle. 1.5 Järjestelytoimikunta ja väliaikainen hallinto Sen jälkeen kun kuntajaon muutos on määrätty, tekevät osapuolten kunnanhallitukset kuukauden kuluessa lääninhallitukselle esityksen kuntajakolain 29 :n mukaisen järjestelytoimikunnan asettamisesta. Järjestelytoimikunta huolehtii kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja kaupunginhallitus valittu. Järjestelytoimikuntaan sovitaan esitettäväksi 13 jäsentä, joista Seinäjoen kaupunginhallitus esittää seitsemän (7) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen
4 3 varajäsenen, Nurmon kunnanhallitus neljän (4) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen varajäsenen sekä Ylistaron kunnanhallitus kahden (2) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen varajäsenen valintaa. Jäsenten valinnassa noudatetaan kunnallisvaalien mukaista suhteellisuutta. 2 Hallinnon ja palvelujen järjestäminen 2.1 Luottamushenkilöorganisaatio ja päätöksenteko Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan luottamushenkilöorganisaatiot ovat yleispiirteiltään samankaltaisia. Kuntien elinkeino-, väestö- ja asutusrakenteen erilaisuudesta johtuvat painotuserot enemmänkin täydentävät toisiaan kuin olisivat ristiriidassa keskenään. Tarvetta suuriin muutoksiin ei ole. Uuden Seinäjoen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio noudattaa kuntien nykyistä päätöksentekojärjestelmää, jota täydennetään ja tarkistetaan tarpeellisiksi katsottavilta osin siten, että se tasapuolisesti palvelee koko uutta kuntaa. Uuden Seinäjoen kaupungin luottamushenkilöorganisaatiota koskeva kaavio on oheisena liitteenä: Liite 2.1. Erityisesti todetaan seuraavaa: Valtuusto Uuden kunnan valtuustoon valitaan kuntalain 10 :n mukaisesti 51 valtuutettua. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksessa on 13 jäsentä. Kaupunginhallituksessa on kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto ja kaupunkisuunnittelujaosto, joissa kummassakin on kuusi (6) jäsentä. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä. Lautakunnat Lautakunnat ovat kokoonpanoltaan 13-jäsenisiä, lukuun ottamatta keskusvaalilautakuntaa, jossa on viisi (5) jäsentä. Lautakunnat ovat: Keskusvaalilautakunta Koulutuslautakunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta
5 4 Kunnanosahallinto / asukaslautakunnat Sekä Nurmon että Ylistaron kuntien nykyisille alueille muodostetaan omat 13- jäseniset asukaslautakunnat, jotka osaltaan edistävät asukkaiden hyvinvointia ja viihtyisyyttä sekä turvaavat asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lähipalveluihin ja asuinympäristönsä kehittämiseen. Peräseinäjoen entistä aluetta varten muodostettu asukaslautakunta jatkaa toimintaansa. Asukaslautakuntien vahvuutena on alueensa asukkaiden ja kolmannen sektorin toimijoiden tuntemus. Asukaslautakunta on kanava yhteisen päätöksenteon ja asukkaiden välillä ja sen toiminnalla edistetään myös uuden kuntayhteisön sisäistä yhdentymistä. Asukaslautakunnan jäsenet valitaan ensisijaisesti alueella asuvista varsinaisista valtuutetuista, kaupunginhallituksen tai lautakuntien jäsenistä tai varajäsenistä. Näin valiten voidaan turvata mahdollisimman kiinteät yhteydet ja tiedon kulku koko kaupungin luottamuselimiin. Asukaslautakunnasta määrätään tarkemmin johtosäännöllä. Johtokunnat Kunnallisia liikelaitoksia; Seinäjoen seudun elinkeinokeskus, Seinäjoen ympäristöterveydenhuolto ja Seinäjoen Vesi, varten asetetaan johtokunnat 8-13-jäsenisinä. Alueellista pelastustointa hallinnoi yhteistoimintasopimuksen mukaisesti 12-jäseninen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta. Esittely toimielimissä Kaikissa toimielimissä noudatetaan yhden esittelijän mallia. 2.2 Palvelutoiminnan järjestäminen Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan yhdistymisellä turvataan asukkaiden palvelujen saatavuus ja laadullinen kehittäminen sekä hyvä asuinympäristö. Uuden Seinäjoen kaupungin alueelle luodaan sellaiset kilpailukykyiset toiminnalliset ja taloudelliset olosuhteet, joiden pohjalta syntyy uutta tuottavaa toimintaa, työtä ja toimeentuloa. Uuden Seinäjoen kaupungin palvelujen organisoinnissa ja tuottamisessa huomioidaan selvitystyöryhmien raportissa esitetyt linjaukset. Raportti on oheisena liitteenä: Liite 2.2. Uuden Seinäjoen tavoitteena on varmistaa palvelutason myönteinen kehitys alueen taloutta vahvistamalla ja toiminnan tehokkuutta parantamalla. Palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon harvaan asutun maaseudun tarpeet ja yksikkökustannusten arvioinnissa alueelliset erityisolosuhteet. Olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvat tarkistukset palvelutasoon kohdennetaan tasapuolisesti uuden Seinäjoen eri alueille.
6 5 Palvelutoiminnan järjestämisen osalta todetaan erityisesti seuraavaa: * Hallinto- ja talouspalvelujen toimintojen yhdistäminen on luontevaa tuotettavien palvelujen samankaltaisuuden johdosta. Tehokkaan ja taloudellisen toiminnan kannalta on tärkeää, että hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan keskitetysti siten, että uuden Seinäjoen hallinto- ja talouspalvelut sijoittuvat Seinäjoelle. *Nurmon ja Ylistaron kuntien nykyisille alueille perustetaan palvelutoimistot, jotka tuottavat alueen asukkaille tarvittavat lähipalvelut. * Maaseututoimen palvelut tuotetaan osana Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen toimintaa nykyisen toimintatavan mukaan. Toiminnot sijoitetaan Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron palvelutoimistoihin. * Koulun toiminta järjestetään opetuksellisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista. Alakoulun lakkauttamisen raja on 20 perusopetuksen oppilasta. * Lukiokoulutuksen vetovoima alueella edellyttää nykyisten kolmen lukion toiminnan ja hallinnon jatkumista Seinäjoella, Nurmossa ja Ylistarossa. Myös Nurmon lukion matemaattis-luonnontieteellinen erikoislukio jatkaa toimintaansa nykyiseen tapaan. Eri lukiossa olevien opiskelijoiden edut turvataan jatkossakin samanlaisina, kuin ne olivat ennen kuntien yhdistymistä. * Koulujen tietohallinto keskitetään talouspalvelujen tietohallintoon, ruokahuoltohenkilöstö talouspalvelujen ruokapalvelukeskukseen ja siivoushenkilöstö tilapalvelujen siivoustoimeen. * Maksuton kuljetus järjestetään esioppilaista 6.-luokkalaisiin, jos koulumatka on yli kolme (3) kilometriä. Vastaavasti tätä vanhemmat peruskoululaiset saavat maksuttoman kuljetuksen yli neljän (4) kilometrin koulumatkaan. * Uuden Seinäjoen kaupungin alueen kansalaisopistotoiminnasta vastaa Seinäjoen kansalaisopisto. * Nurmon ja Ylistaron kirjastot muutetaan lähikirjastoiksi, jotka tulevat osaksi kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoa ja sen tarjoamia palveluja. * Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimissa turvataan vähintään nykyinen palvelutaso. Yhdistysten toiminta-avustukset pidetään vähintään nykyisellä tasolla. * Entisten Nurmon ja Ylistaron kuntien alueilla Nurmon liikuntahallin, Kouran liikuntahallin, Ylistaron Kirmaus-hallin, koulujen liikuntatilojen ja urheilukenttien sekä Mäki-Pohdon ravi- ja ratsastuskeskuksen harjoitusalueen käyttö on maksutonta ensisijaisesti ko. alueen urheiluseuroille, VPK:lle ja eläkeläisjärjestöille.
7 6 2.3 Palvelutoimistot 2.4 Talous * Perustettaessa uusi Seinäjoen kaupunki Seinäjoen seudun terveysyhtymän toiminta kuntayhtymämuotoisena päättyy, ja perusterveydenhuolto liitetään osaksi uuden Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa, ympäristönsuojelun osalta osaksi tekniikkakeskuksen toimintaa. * Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan pääasiassa asiakaskohtaisesti lähipalveluina, jolloin palvelun tuottajan tai järjestäjän muutos ei vaikuta asiakkaan tilanteeseen. Palvelut turvataan nykyisen tasoisina. Palvelurakenteen monipuolistuminen tuo uusia palvelujen tuottamistapoja ja joustavuutta sekä henkilöstön ja tilojen nykyistä tarkoituksenmukaisempaa käyttöä. Terveysasemien toimintaa kehitetään tarpeita vastaavasti. * Kuntayhtymien tuottamia palveluja tarkastellaan erikseen uuden Seinäjoen palvelutarpeista lähtien. * Yksityistieavustukset, yksityisteiden vuotuiset kunnossapitomäärärahat ja yksityisteiden parannuksiin osoitetut määrärahat pidetään nykyisellä tasolla. Yksityistiekannan ylläpidossa kiinnitetään huomiota siihen, että tiestö säilyy käyttötarpeen edellyttämällä tasolla. * Valtion omistamien teiden välisten jokisiltoihin liittyvien yksityisteiden, ns. yhdysteiden, kunnossapidosta ja peruskorjauksesta vastaa kaupunki. * Uuden Seinäjoen yhteinen asuntopoliittinen ohjelma laaditaan siten, että laadintatyössä on mukana Nurmon ja Ylistaron edustus ja siinä huomioidaan koko uuden Seinäjoen tarpeet. * Nurmon nykyiselle kunnantalolle sijoitetaan uuden Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskus soveltuvin osin. * Ylistaron nykyiselle kunnantalolle sijoitetaan uuden Seinäjoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon liikelaitos. Nurmon ja Ylistaron nykyisille kunnantaloille muodostetaan palvelutoimistot, joissa tuotetaan Nurmon ja Ylistaron alueen asukkaiden tarvitsemia lähipalveluja. Palvelutoimistot huolehtivat mm. yleisestä asiakaspalvelusta ja neuvonnasta sekä asukaslautakunnille menevien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi palvelutoimistoissa on mm. maatalous- ja lomitusasiakkaiden, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen toimen palveluja. Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan taloudenhoidon tavoitteena on, että uuden Seinäjoen kaupungin aloittaessa toimintansa kunkin
8 7 kunnan vuosikate on tasolla, joka vastaa suunnitelman mukaisia poistoja. Uusi Seinäjoki pyrkii pitämään vuosikatteen vähintään tällä tasolla. Uuden Seinäjoen kaupungin tuloveroprosentti säilytetään kilpailukykyisellä tasolla muihin vastaaviin kaupunkikeskuksiin ja maakunnan kuntien keskitasoon verrattuna. Uuden Seinäjoen alueella noudatetaan yhteistä taksa- ja maksupolitiikkaa. Kunnissa noudatettavat eri lakien nojalla annetut säännöt ja kunnallisten maksujen taksat, kuten jätehuolto-, rakennusvalvonta-, maa-aineslupa- ja vesija jätevesimaksut tarkistetaan kuntajakolain 31 :n mukaisesti viipymättä uutta kuntajakoa vastaaviksi. 2.5 Investointien painotukset Uusi Seinäjoen kaupunki noudattaa investointien painotuksissa pääsääntöisesti yhdistyvien kuntien vuoden 2008 talousarvioissa hyväksymiä investointisuunnitelmia. Toteuttamisen edellytyksenä on, että hankkeiden rahoitus toteutuu suunnitellulla tavalla. Mikäli valtionosuus- tai muu suunniteltu rahoitus ei toteudu, tarkastellaan investointien toteuttamistapa ja aikataulu erikseen. 2.6 Yhdistymisavustuksen käyttösuunnitelma 2.7 Henkilöstö Uusi Seinäjoen kaupunki saa kuntien yhdistymisavustusta kolmena (3)vuotena yhteensä , joka käytetään uuden Seinäjoen investointeihin ja kehittämishankkeisiin. Yhdistymisavustuksen käytöstä on laadittu erillinen oheisen liitteen mukainen käyttösuunnitelma: Liite 2.6. Yhdistymisavustuksen kohdentamisesta tekee ehdotuksen asianomaisen kunnan kunnanhallitus mennessä. Kuntien vakinainen henkilöstö siirtyy perustettavan uuden Seinäjoen kaupungin palvelukseen kuntajakolain edellyttämällä tavalla siten, että lakkaavien kuntien vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirretään uuden Seinäjoen kaupungin vastaaviin virka- ja työsopimussuhteisiin heille soveltuviin tehtäviin. Ne palvelussuhteen ehdot, jotka siirrettävällä henkilöstöllä on ollut voimassa palvelussuhteessaan lakkaavaan työnantajaan siirtohetkellä, velvoittavat sitovina uutta Seinäjokea siten kuin kuntajakolaissa on määrätty. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan viideksi (5) vuodeksi lukien. Määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden Seinäjoen kaupungin palvelukseen siksi määräajaksi, mikä on ollut voimassa lakkaavaan työnantajaan siirtohetkellä. Myös määräaikainen henkilöstö säilyttää ne palvelussuhteen
9 8 ehdot, mitkä ovat olleet voimassa siirtohetkellä, määräajan päättymiseen saakka. Edellä todettuja periaatteita noudatetaan myös lakkaavan Seinäjoen seudun terveysyhtymän vakinaiseen ja määräaikaiseen henkilöstöön. Kuntien yhdistyminen antaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää viranhaltijaorganisaatiota toiminnallisista lähtökohdista. Suurimmalta osin henkilöstön tehtävät säilyvät kuitenkin nykyisellään. Lähinnä hallinnossa, suunnittelussa ja joissakin keskitetysti toimivissa tukipalveluissa tilanteet muuttuvat enemmän ja uudelleenjärjestelyjä tarvitaan. Uuden Seinäjoen kaupungin organisaatio otetaan käyttöön samassa aikataulussa kuin kuntien yhdistyminen tapahtuu. Eräät henkilöstöjärjestelyt uuden organisaation käyttöönotossa edellyttävät kuitenkin siirtymäaikaa. Uuden Seinäjoen kaupungin viranhaltijaorganisaatio on oheisena liitteenä: Liite 2.7. Sisäisen liikkuvuuden edistämisellä ja / tai lisä- ja uudelleenkouluttamisella turvataan nykyisen henkilöstön palvelussuhde sekä henkilöstön tarkoituksenmukainen uudelleensijoittelu palvelujen painopisteiden edellyttämällä tavalla. Kokonaisvaltaisella, tulosyksikkötasoisella henkilöstösuunnittelulla ja lisääntyvän eläkkeelle siirtymisen vaikutukset huomioon ottaen varmistetaan osaavan henkilöstön asema myös uudessa Seinäjoen kaupungissa. Henkilöstön sopeuttamisessa tutkitaan yksilöllisesti kaikki eri vaihtoehdot. Ratkaisut tehdään vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Uuden Seinäjoen kaupungin työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään yleissopimuksen ja uuden Seinäjoen kaupungin paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisin periaattein.
10 9 Seinäjoella 1. päivänä heinäkuuta 2007 SEINÄJOEN KAUPUNGINHALLITUS Jorma Rasinmäki kaupunginjohtaja Raija Ranta kansliapäällikkö NURMON KUNNANHALLITUS Kari Maunula kunnanjohtaja Antti-Kustaa Rankonen vt. hallintojohtaja YLISTARON KUNNANHALLITUS Juha Luukko kunnanjohtaja Jorma Kangasluoma hallintojohtaja Liitteet: Liite 1.2. Selvitysmiesten ehdotus perusteluineen Liite 2.1. Liite 2.3. Liite 2.7. Liite 2.8. Uuden Seinäjoen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Selvitystyöryhmien raportti Yhdistymisavustuksen käyttösuunnitelma Uuden Seinäjoen kaupungin viranhaltijaorganisaatio
11 Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamista ja yhdistämistä koskeva selvitys Selvitysmiesten ehdotus perusteluineen Pentti Meklin Seppo Paatelainen
12 2 1. JOHDANTO 1.1 Toimeksiannon taustaa Kuntien valtuustojen päätökset Kunta ja palvelurakennuudistuksen vaatimukset Selvityksen lähtökohta ja keskeiset tarkastelukulmat Vaihtoehdot isäntäkuntamalli tai kuntaliitos Tulevaisuuden näkökulma kaupunkiseutu tulevaisuuden rakentajana Hyötyjen kohteet hyödyt kuntaorganisaatiolle ja kaupunkiseudulle Kuntien kehityskuva kasvava kaupunkiseutu Kunnat ja kuntakonsernit 8 2. KUNTIEN MENOTALOUS PALVELUTASON TURVAAMINEN JA MENOJEN KASVUN HILLINTÄ Kuntien talouden tila tilinpäätösten antama kuva Talouden tasapaino ja rahoitusasema Toiminnan tuloksellisuus millainen vastike veroille Palvelutarpeiden kasvu johtaa kokonaismenojen kasvupaineisiin Kuntien investointitarve tulevaisuudessa Käyttötalousmenojen kasvun hillintä ja palvelutason varmistaminen Työryhmien päätelmät kuntaliitos ja isäntäkuntamalli palvelutason varmistajana ja menojen kasvun hillitsijänä Kokoava tarkastelu selvitysmiesten päätelmiä Palvelutaso Palvelujen tuotantokustannusten hallinnan mahdollisuuksia Kunnan, palvelusektorin ja yksikön hierarkkinen kustannusrakenne ja kasvavat transaktiokustannukset Palveluverkko, palveluyksiköt ja niiden koko Keskitetyt tukipalvelut Palveluyksikköjen menolajirakenne Palveluketjujen hallinta Markkinasuuntautuneet toimintatavat Kokoavia päätelmiä menojen kasvun hillinnästä 33
13 3 3. KUNTIEN TULOTALOUS JA KUNTALAISTEN VEROTUS Tulotalouden tarkastelukulmat Verot Valtionosuudet Maksut ja myyntitulot Yhdistymisavustus Selvitysmiesten päätelmät kuntaliitos ja isäntäkuntamalli kuntien tulotaloudessa Kunnallisverotuksen ja valtionosuusjärjestelmän tulevaisuuden epävarmuus ISÄNTÄKUNTAMALLI JA KUNTALIITOS KAUPUNKISEUDUN KEHITYKSEN EDISTÄJINÄ Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen kunta hyvä paikka elää ja toimia Yleiset kehitystrendit kohti kaupunkikeskuksia Seinäjoen kaupunkiseudun tavoitteet Kasvutavoitteista seuraavat toimenpiteet Kuntaliitos ja isäntäkuntamalli kilpailukyvyn edistäjänä Selvitysmiesten päätelmät SELVITYSMIESTEN PÄÄTELMÄT JA EHDOTUKSET 51 Kuviot Taulukot Lähteitä 5.1. Tärkeät tarkastelunäkökulmat Kuntaliitos ja isäntäkuntamalli menojen kasvun hillitsijänä ja tulojen kasvun lisääjänä Kuntaliitos ja isäntäkuntamalli kaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäjänä Selvitysmiesten ehdotus 54
14 4 Kuviot 1. Syvenevän yhteistyön tai kuntaliitoksen hyötyjen kohteet 6 2. Menojen kasvun hillintä ja tulojen kasvun edistäminen 7 3. Seinäjoen kaupungin talouden kehitys Nurmon kunnan talouden kehitys Ylistaron kunnan talouden kehitys Demografinen huoltosuhde , Seinäjoki Nurmo Ylistaro yhteensä Hierarkkinen kustannusrakenne Keskitetyt tukipalvelut 29 Taulukot 1. Konsernivelka /asukas Käyttömenojen rakenne, nettomenot /asukas vuonna Käyttömenojen ja keskeisten toimialojen (nettomenot/asukas) keskimääräiset kasvuprosentit v Kaupunkiseudun 1,5 % vuosittaiseen kasvuun perustuva väestöennuste vuoteen a. Väestön ikärakenteen muutos Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (Ind. 2005=100) Investointien nettomenot Verorahoituksen määrä ja rakenne, /asukas Verorahoituksen ja käyttömenojen kasvuprosentit, keskiarvo/asukas Kuntien verot ja veroprosentit 37 9a. Keskituloisen palkansaajaperheen tulovero kunnittain Kuntien valtionosuudet Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 43
15 5 Lähteitä HE 155/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunta ja palvelurakennuudistuksesta sekä laiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Kuntalaki 365/1995 muutoksineen. Kuntaliitto: Ohje kuntien yhteistoiminnasta ja erityisesti isäntäkuntamallista kunta ja palvelurakenneuudistuksessa. Helsinki 2006 Kuntapuntari 4/2006. Alueiden tulevaisuus. Tilastokeskus Kuusela, Jorma, Temaattisia näkökulmia perusopetuksen tasa arvoon. Oppimistulosten arviointi 6/2006. Opetushallitus. Loikkanen, Heikki A., Susiluoto, Ilkka: Paljonko verorahoilla saa? Kuntein peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut. Nro 50. Pole Kuntatieto. Vammalan kirjapaino Luoma, Kalevi ja Moisio, Antti: Kuntakoko, kuntien menot ja palvelujen tuotannon tehokkuuserot. VATT muistioita 69. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki Rousu, Sirkka, Poikonen, Pirjo ja Eriksson, Rolf: Miten käy sosiaalipalvelujen? Kunta ja palvelurakennelain sisäluvunharjoittelua. Kuntalehti 17/2006, Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamista ja yhdistymistä koskeva selvitystyö. Selvitysryhmien loppuraportit. Seinäjoen kaupunki, Nurmon kunta, Ylistaron kunta. Kaupunginkanslia Sisäasianministeriö: Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut Alueiden kehittäminen. Helsinki 2006 Solakivi, Maria ja Virén: Matti Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko. Tutkimusjulkaisu Nro 57. Kunnallisalan kehittämissäätiö 2006.
16 6 Valtion talousarvioesitys vuodelle Viren, Matti: Kansalaisen kuntauudistus. Polemiajulkaisuja nro 65. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Vammala 2006.
17 1 1 JOHDANTO 1.1. Toimeksiannon taustaa Kuntien valtuustojen päätökset Seinäjoen-Nurmon yhteistyötoimikunta esitti Nurmon kunnanhallitukselle ja Seinäjoen kaupungin hallitukselle voimavarojen kokoamista ja yhdistymistä koskevan esiselvityksen tekemistä. Nurmon kunnanhallitus hyväksyi esityksen. Seinäjoen kaupunginvaltuusto ja Nurmon kunnanvaltuusto ovat esiselvitysraportin käsittelyn yhteydessä hyväksyneet jatkoselvityksen tekemisen. Esiselvitysprosessin kuluessa Ylistaron kunnan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ovat esittäneet toivomuksen, että Ylistaron kunnalle varattaisiin mahdollisuus osallistua mahdolliseen jatkoselvitykseen. Ylistaron kunnan valtuusto päätti lähteä mukaan selvitystyöhön Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron selvitystoimikunnan johdolla. Jatkoselvitystä varten asetettiin viisi työryhmää. - henkilöstö- ja taloustyöryhmä - sivistystoimen työryhmä - sosiaali- ja terveystoimen työryhmä - teknisen toimen työryhmä - kilpailukykyinen kaupunkikeskus työryhmä Selvitysmiehiksi selvitystoimikunta kutsui vuorineuvos Seppo Paatelaisen ja professori Pentti Meklinin, joiden tehtävänä oli ensivaiheessa (vaihe A) - toimia selvitystyön koordinoijana ja ohjaajana - osallistua selvitystoimikunnan kokouksiin - laatia yhteenveto ja analyysi kuntien välisen yhteistyön syventämiseen ja kuntien yhdistämiseen liittyvästä asiakokonaisuudesta selvitystyöryhmien laatimien selvitysten pohjalta - toimia yhteyshenkilönä valtion hallinnon ja muihin asiakokonaisuuden edellyttämiin yhteistyötahoihin Selvitysmiesten ensimmäisen vaiheen toimeksianto kestää saakka. Toisessa vaiheessa (vaihe B) selvitysmiesten tehtävänä on laatia kuntien välinen yhdistymissopimus, mikäli jatkoselvitystyössä tähän päädytään. Seinäjoen ja Ylistaron valtuustot ovat tehneet sanamuodoltaan hieman poikkeavan, mutta sisällöltään samansisältöisen päätöksen. (Seinäjoen valtuusto
18 ) jatketaan tehdyn esiselvityksen pohjalta Nurmon ja Seinäjoen voimavarojen kokoamiseen liittyvää selvitystä tavoitteena yhteiset ja yhtenevät palvelukokonaisuudet sekä kuntien yhdistymiseen liittyvää selvitystä (Ylistaron valtuusto ): lähtee mukaan voimavarojen kokoamista koskevaan selvitystyöhön tavoitteena yhteiset ja yhtenevät palvelukokonaisuudet sekä kuntien yhdistymiseen liittyvään selvitystyöhön Nurmon valtuusto on hyväksynyt hallituksen esityksen, joka sisällöltään on samansuuntainen Seinäjoen ja Ylistaron valtuustojen päätösten kanssa. (Nurmon valtuusto ) 1. jatketaan tehdyn esiselvityksen pohjalta Nurmon ja Seinäjoen voimavarojen kokoamista koskevaa selvitystyötä tavoitteena yhteistyön syventäminen hallintokunnittain. Selvityksissä tulee ilmetä kustannukset sekä hyödyt ja haitat. 2. Erikseen selvitetään kuntien mahdollisesta yhtymisestä saatavat hyödyt ja haitat kustannusvaikutuksineen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaatimukset Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamisselvitys sattuu ajallisesti yhteen meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kanssa. Selvitystyössä on tärkeätä ennakoida tulemassa olevan lainsäädännön vaatimukset kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä. Keskeinen lainsäädäntö on nyt eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunnassa käsitellään parhaillaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa lakia (HE 155/2006 vp. tässä lyh. Puitelakiesitys) ja sen oheislakeja. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaamaan laaditun puitelakiesityksen (5 ) mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Järjestelmiä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon:
19 3 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä; 5) saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueella. (1,2 ) Kunta- ja palvelurakenteita kehittäessään kunnilla on kolme periaatteellista järjestämisvaihtoehtoa (5,2 ) 1) kuntaliitokset (kunnat tai kuntien osat) 2) yhteinen toimielin (isäntäkuntamallit) 3) kuntayhtymät Puitelakiesityksessä (3-4 ) asetetaan täsmällisiä väestöpohjavaatimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja ammattikoulutuksen järjestämisessä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään asukasta. Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron tilanne on sellainen, että ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaa Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, jolla on yli asukkaan väestöpohja. Perusterveydenhuoltoa seudulla järjestää Seinäjoen seudun terveysyhtymä, johon kuuluvat selvitystyön kohteena olevat kunnat. Näin ollen myös perusterveydenhuollon järjestely vastaa puitelakiesityksen vaatimuksia. Lakiesityksen viittaus perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyviin sosiaalitoimen tehtäviin on tärkeä. Lakiesitys jättää sanomatta, mitä ovat sosiaalitoimen perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvät tehtävät, joista on kuntien yhdessä sovittava. Kun lakiehdotuksessa siitä selvästi määrätään, joitakin sosiaalitoimen palveluja lain säännös silloin koskee. Lain perusteluja ovat Kuntalehdessä 17/2006 tulkinneet Rousu, Poikonen ja Eriksson. He toteavat, että lakiesityksestä on vaikea löytää uudistuslinjauksia sosiaalipalvelujen järjestämisestä, vaan tulkintoja on etsittävä mm. lakiesityksen rivien välistä. Tällä hetkellä noin puolet väestöstä asuu kunnissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaa yksi organisaatio. Puitelakiesityksen perusteluissa (s. 100) viitataan sosiaalihuoltolain 13 :ään, jossa määritellään kunnan
20 4 järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat sosiaalihuollon tehtävät, mutta ei sanota, minkä tehtävien hoitamiseen sovelletaan asukkaan rajaa. Lain tulkinnalla on oleellinen merkitys Nurmon ja Ylistaron kannalta. Kuntaliitos ratkaisisi tämän ongelman, mutta syvenevän yhteistyön vaihtoehdossa Nurmon ja Ylistaron on rakennettava sosiaalitoimen yhteistyötä Seinäjoen tai muiden kuntien kanssa täyttääkseen lain vaatimukset. Nurmon ja Ylistaron yhteistyö ei vielä täytä lakiesityksen väestöpohjaa koskevaa vaatimusta. Puitelakiesityksen mukaan kuntien valmistelutyö etenee siten, että kuntien on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007 annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa (10 ) toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelma). Seinäjoen kaupunkiseutu kuuluu myös niiden 16 alueen joukkoon (7 ), joiden tehtävänä on laatia kaupunkiseutua koskeva suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan kaupunkiseudulla, jolleivät asianomaiset kunnat yksimielisesti totea suunnitelman laatimista tarpeettomaksi. Seinäjoen kaupungin on tehtävä tämä suunnitelma yhdessä Ilmajoen, Lapuan, Nurmon ja Ylistaron kanssa. Suunnitelma on tehtävä viimeistään 31. päivänä elokuuta Puitelakiesitys näyttäisi siis tuovan suoran velvoitteen sosiaalitoimen palvelujen uudelleen järjestämiseen Nurmossa ja Ylistarossa Selvityksen lähtökohta ja keskeiset tarkastelukulmat Kuntien yhteistyötä harkitsevat kunnat ovat erilaisessa lähtökohtatilanteessa, minkä vuoksi on täsmennettävä tarkastelunäkökulmat. Selvityksessä on tärkeätä pitää mielessä viisi näkökulmaa Vaihtoehdot isäntäkuntamalli tai kuntaliitos Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron valtuustot ovat hieman eri sanomuodoin päättäneet, että selvityksessä tarkastellaan kahta vaihtoehtoa: mahdollista yhdistymistä ja syvenevää yhteistyötä. Kuntien syvenevässä yhteistyössä on lähtökohtana se, että kunnat säilyvät itsenäisinä kuntina, mutta lähinnä palvelujen tuottamisessa tehdään yhteistyötä. Yhteistyö vaikuttaa myös kuntien päätöksentekoon.
Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen
Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys
Lisätiedot1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa
1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,
LisätiedotHE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista
LisätiedotPentti Meklin emeritusprofessori
Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta
LisätiedotKUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO
Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:
Lisätiedot.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV
16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle
LisätiedotHavaintoja Kankaanpään kaupungin taloudesta
Havaintoja Kankaanpään kaupungin taloudesta Pentti Meklin Emeritusprofessori Helsinki 4.10.2018 Kolme teemaa 1. Kuntakonserni - kunta 2. Kunnan ja kuntakonsernin talouden tasapaino kirjanpidollinen ja
LisätiedotPentti Meklin (toim.)
Pentti Meklin (toim.) 1. Millaisia päätöksiä ja toimenpiteitä kunnat ovat tehneet Paras-uudistuksen aikana tai mitä Kunnissa on tapahtunut? 2. Millaisia vaikutuksia kuntien toimenpiteillä ja tapahtumilla
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
Lisätiedot1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa
1 KURIKAN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,
Lisätiedot1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:
Kaupunginhallitus 23 30.01.2017 Kaupunginhallitus 38 27.02.2017 Kaupunginhallitus 94 27.03.2017 Kaupunginhallitus 117 24.04.2017 Kaupunginhallitus 137 15.05.2017 Kaupunginvaltuusto 37 23.05.2017 Tekninen
LisätiedotKuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden
LisätiedotKUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN
Kunnanhallitus 72 19.02.2007 Kunnanhallitus 87 12.03.2007 Kunnanvaltuusto 12 26.03.2007 KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN 165/01/019/2005 Khall 72 Leivonmäen kunnanvaltuusto
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotYHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava
YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.
LisätiedotFINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta
Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä
LisätiedotAsukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
LisätiedotMikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1
Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1 Kuntaliitoksen johtoryhmän 16.1.2012 käsittelyä varten Käsitelty
LisätiedotRÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016
RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen
Lisätiedot1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:
Kaupunginhallitus 23 30.01.2017 Kaupunginhallitus 38 27.02.2017 Kaupunginhallitus 94 27.03.2017 Kaupunginhallitus 117 24.04.2017 Kaupunginhallitus 137 15.05.2017 Hallintosääntö Hangon kaupunki / Kvo-asia
LisätiedotKysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola
Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun
LisätiedotKUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.
SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2016
Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotLAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS
LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS Arto Saarinen kuntajakoselvittäjä 28.2.2014 Sisällysluettelo 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus 3 1.2. Sopimuksen
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2015
Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotUuden kunnan järjestelytoimikunta (1) Yhdistymissopimus
Uuden kunnan järjestelytoimikunta (1) Yhdistymissopimus Valtioneuvoston päätöksen jälkeen lääninhallitus asettaa järjestelytoimikunnan, joka asettamisensa jälkeen vastaa uuden kunnan hallinnon järjestämisen
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA
LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013
LisätiedotKesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus
Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnanvaltuusto 26.4.2012 17 Kiteen kaupunginvaltuusto 26.4.2012 25 1. Kuntien yhdistymissopimuksen lähtökohta Tämä asiakirja on kuntajakolain
LisätiedotHärkätien sosiaali- ja terveyspalvelut
YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen
LisätiedotSonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotYHTEISTOIMINTASOPIMUS JA PARAS-PUITELAKI ASIANAJOTOIMISTO HEIKKI PENTTILÄ OY
YHTEISTOIMINTASOPIMUS JA PARAS-PUITELAKI ASIANAJOTOIMISTO HEIKKI PENTTILÄ OY YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN Ruoveden kunnan ja Virtain kunnan yhteistoimintasopimuksen 18.6.2012 purkamis- ja irtisanomisehdon
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotKÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS
1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen
Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee
LisätiedotKustannukset, ulkoinen
Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6591/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 55 21.11.2016 40 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Päätöshistoria Kaupunginhallitus,
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 55 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Yleistä Valtioneuvosto on tehnyt 16. kesäkuuta 2016 päätöksen Kuopion ja Juankosken
LisätiedotKaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus
Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin
LisätiedotHallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi
LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan
LisätiedotNurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö
Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toimialan toiminta-ajatus...
LisätiedotKuntayhtymien purkaminen ja perustaminen
Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia
LisätiedotTilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.
Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotKuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä
Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?
LisätiedotEsittelyoikeutta koskevien määräysten muuttaminen johtosääntöihin ajalle
Kaupunginhallitus 11 09.01.2017 Kaupunginvaltuusto 10 18.01.2017 Esittelyoikeutta koskevien määräysten muuttaminen johtosääntöihin ajalle 1.1. - 31.5.2017 3/00.01.01/2017, 4/00.01.01/2017, 5/00.01.01/2017,
LisätiedotEsittelyoikeutta koskevien määräysten muuttaminen johtosääntöihin ajalle
Kaupunginhallitus 11 09.01.2017 Esittelyoikeutta koskevien määräysten muuttaminen johtosääntöihin ajalle 1.1. - 31.5.2017 3/00.01.01/2017, 4/00.01.01/2017, 5/00.01.01/2017, 6/00.01.01/2017 KH 28.11.2016
LisätiedotNeuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus
Maakuntahallitus 56 24.04.2017 Maakuntahallitus 69 22.05.2017 Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus 510/04.00.02/2016 MHS 24.04.2017 56 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen
LisätiedotKAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN
KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN 2020-2023 2 Linjaukset / Toimintakatevaade Toimintakatevaade määritetään kaupunkitasoisesti; Vuoden 2020 menot vuoden 2019
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 85 Asianro 1950/00.04.01/2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien kuntaliitos / yhdistymissopimuksen muuttaminen 22.02.2016 57: Kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kansliapalvelu
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön
LisätiedotPirkanmaan kuntapäivä Tampere
Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotOulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö
Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotKuntien haasteita vuoteen 2015
Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ
KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotSivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö
VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...
LisätiedotViekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011
Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70
LisätiedotPuitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Puitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma 15.5.2007 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunkiseutusuunnitelma (7 ) Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseutu) tulee laatia
LisätiedotYHDISTYMISSOPIMUS. 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Sopimuksen tarkoitus
1 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,
LisätiedotPorvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö
Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 Perustuen väestöennusteen mallintamiseen 17.6.2019 Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040: Lähtökohdat ja oletukset Taustalla
LisätiedotKuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju
Kuntien yhdistyminen Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Savonlinnan seudun kuntavisio Savonlinnan seudun kuntarakennevisio tulevaisuudessa on muodostaa vahva Saimaan saaristokaupunki, joka kokoaa saaristomaisen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta
LisätiedotKuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari
LisätiedotKuntalaki ja kunnan talous
Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset
LisätiedotKaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:
MUUTOKSET HALLINTOSÄÄNTÖÖN KH 30.062016 vs. 13.06.2016 6 Kaupunginhallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:
LisätiedotVuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
Lisätiedotkokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014
Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen
LisätiedotKAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ
KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO
LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä
LisätiedotKeski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto
1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotRautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen
Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotTilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös
LisätiedotKuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo
Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala
LisätiedotTyönantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?
Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö
LisätiedotTalouden sääntely uudessa kuntalaissa
Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä
LisätiedotMaaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus
Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä.
Lisätiedothttps://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin
Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen
LisätiedotNeuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus
Maakuntahallitus 56 24.04.2017 Maakuntahallitus 69 22.05.2017 Maakuntahallitus 86 19.06.2017 Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus 510/04.00.02/2016 MHS 24.04.2017
LisätiedotSeudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys
Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen
LisätiedotKuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (1) 191 Asianro 1950/00.04.01/2013 Kuopio-Juankoski kuntaliitos - henkilöstön sijoitussuunnitelma ja tarvittavien virkojen perustaminen Henkilöstöjohtaja Markku Mattila
LisätiedotKUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA
Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700
LisätiedotKaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016
Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen
LisätiedotKonneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto
Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen
LisätiedotVesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen
Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan
Lisätiedot