SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS. - uuden kunnan perustamiseksi -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS. - uuden kunnan perustamiseksi -"

Transkriptio

1 SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS - uuden kunnan perustamiseksi - Seinäjoen kaupungin valtuuston hyväksymä Nurmon kunnan valtuuston hyväksymä Ylistaron kunnan valtuuston hyväksymä

2 1 SEINÄJOEN KAUPUNGIN, NURMON KUNNAN JA YLISTARON KUNNAN YHDISTYMISSSOPIMUS uuden kunnan perustamiseksi 1 Lähtökohdat ja yleiset edellytykset 1.1 Yhdistymissopimuksesta ja yhdistymisestä päättäminen Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan valtuustot (osapuolet) hyväksyvät kukin osaltaan, että perustettaessa uusi kunta yhdistämällä Seinäjoen kaupunki, Nurmon kunta ja Ylistaron kunta, hallinnon ja palvelujen järjestämisessä noudatetaan tätä yhdistymissopimusta. Tämä sopimus on kuntajakolain 9 :n tarkoittama hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus. Sopimus on voimassa kuntajakolain 9 :n mukaisesti kolmen (3)vuoden ajan kuntajaon voimaantulosta lukien. Osapuolet ilmaisevat yhteisen tahtonsa luoda sopimusaikana yhtenäinen kuntakokonaisuus, jossa eri asukasryhmät ja kunnan alueet saavat mahdollisimman oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun. 1.2 Yhdistymisen tavoitteet Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan yhdistymisen tavoitteena on Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksen kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on myös, että Seinäjoen kaupunkiseutu; Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro, kehittyy yhtenä Suomen kasvukeskuksista. Samalla Seinäjoen kaupunkiseutu kantaa vastuunsa Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksena ja maakunnan kehittämisen veturina. Kaupunkiseudun ja maakunnan yhteisenä tavoitteena on, että Seinäjoen kaupunkiseutu kehittyy kansainvälistyvänä ja vetovoimaisena suomalaisena kaupunkikeskuksena. Yhdistyminen lisää kaupunkiseudun taloudellista aktiivisuutta ja luo edellytykset työlle ja toimeentulolle. Tämän pohjalta turvataan asukkaiden hyvinvointi ja palvelutarjonnan kehittäminen. Yhdistymisen tavoitteet käyvät tarkemmin ilmi Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamista ja yhdistymistä koskevasta selvitysmiesten ehdotuksesta perusteluineen, joka on liitteenä: Liite 1.2.

3 2 1.3 Yhdistymisen edellytykset Uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä tarkoittava kuntajaon muutos voidaan tehdä asianomaisten kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntajaon muutoksen lähtökohtana on kehittää kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Muutoin osapuolet katsovat, että kuntien yhdistyminen täyttää jokaisen kuntajakolain 3 :ssä säädetyistä kuntajaon neljästä yleisestä edellytyksestä: * edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille * parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita * parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai * edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. 1.4 Yhdistymisen toteutuminen Tämän sopimuksen mukainen kuntajaon muutos toteutuu valtioneuvoston päätöksellä lakkauttamalla Seinäjoen kaupunki, Nurmon kunta ja Ylistaron kunta sekä perustamalla näistä lukien uusi kunta, jonka nimi on Seinäjoki. Kunta ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden Seinäjoen kaupungin vaakunasta järjestetään suunnittelukilpailu, jonka perusteella päätetään vaakunasta. Lakkautettavien kuntien omaisuus sekä velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle. 1.5 Järjestelytoimikunta ja väliaikainen hallinto Sen jälkeen kun kuntajaon muutos on määrätty, tekevät osapuolten kunnanhallitukset kuukauden kuluessa lääninhallitukselle esityksen kuntajakolain 29 :n mukaisen järjestelytoimikunnan asettamisesta. Järjestelytoimikunta huolehtii kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja kaupunginhallitus valittu. Järjestelytoimikuntaan sovitaan esitettäväksi 13 jäsentä, joista Seinäjoen kaupunginhallitus esittää seitsemän (7) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen

4 3 varajäsenen, Nurmon kunnanhallitus neljän (4) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen varajäsenen sekä Ylistaron kunnanhallitus kahden (2) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen varajäsenen valintaa. Jäsenten valinnassa noudatetaan kunnallisvaalien mukaista suhteellisuutta. 2 Hallinnon ja palvelujen järjestäminen 2.1 Luottamushenkilöorganisaatio ja päätöksenteko Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan luottamushenkilöorganisaatiot ovat yleispiirteiltään samankaltaisia. Kuntien elinkeino-, väestö- ja asutusrakenteen erilaisuudesta johtuvat painotuserot enemmänkin täydentävät toisiaan kuin olisivat ristiriidassa keskenään. Tarvetta suuriin muutoksiin ei ole. Uuden Seinäjoen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio noudattaa kuntien nykyistä päätöksentekojärjestelmää, jota täydennetään ja tarkistetaan tarpeellisiksi katsottavilta osin siten, että se tasapuolisesti palvelee koko uutta kuntaa. Uuden Seinäjoen kaupungin luottamushenkilöorganisaatiota koskeva kaavio on oheisena liitteenä: Liite 2.1. Erityisesti todetaan seuraavaa: Valtuusto Uuden kunnan valtuustoon valitaan kuntalain 10 :n mukaisesti 51 valtuutettua. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksessa on 13 jäsentä. Kaupunginhallituksessa on kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto ja kaupunkisuunnittelujaosto, joissa kummassakin on kuusi (6) jäsentä. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä. Lautakunnat Lautakunnat ovat kokoonpanoltaan 13-jäsenisiä, lukuun ottamatta keskusvaalilautakuntaa, jossa on viisi (5) jäsentä. Lautakunnat ovat: Keskusvaalilautakunta Koulutuslautakunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta

5 4 Kunnanosahallinto / asukaslautakunnat Sekä Nurmon että Ylistaron kuntien nykyisille alueille muodostetaan omat 13- jäseniset asukaslautakunnat, jotka osaltaan edistävät asukkaiden hyvinvointia ja viihtyisyyttä sekä turvaavat asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lähipalveluihin ja asuinympäristönsä kehittämiseen. Peräseinäjoen entistä aluetta varten muodostettu asukaslautakunta jatkaa toimintaansa. Asukaslautakuntien vahvuutena on alueensa asukkaiden ja kolmannen sektorin toimijoiden tuntemus. Asukaslautakunta on kanava yhteisen päätöksenteon ja asukkaiden välillä ja sen toiminnalla edistetään myös uuden kuntayhteisön sisäistä yhdentymistä. Asukaslautakunnan jäsenet valitaan ensisijaisesti alueella asuvista varsinaisista valtuutetuista, kaupunginhallituksen tai lautakuntien jäsenistä tai varajäsenistä. Näin valiten voidaan turvata mahdollisimman kiinteät yhteydet ja tiedon kulku koko kaupungin luottamuselimiin. Asukaslautakunnasta määrätään tarkemmin johtosäännöllä. Johtokunnat Kunnallisia liikelaitoksia; Seinäjoen seudun elinkeinokeskus, Seinäjoen ympäristöterveydenhuolto ja Seinäjoen Vesi, varten asetetaan johtokunnat 8-13-jäsenisinä. Alueellista pelastustointa hallinnoi yhteistoimintasopimuksen mukaisesti 12-jäseninen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta. Esittely toimielimissä Kaikissa toimielimissä noudatetaan yhden esittelijän mallia. 2.2 Palvelutoiminnan järjestäminen Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan yhdistymisellä turvataan asukkaiden palvelujen saatavuus ja laadullinen kehittäminen sekä hyvä asuinympäristö. Uuden Seinäjoen kaupungin alueelle luodaan sellaiset kilpailukykyiset toiminnalliset ja taloudelliset olosuhteet, joiden pohjalta syntyy uutta tuottavaa toimintaa, työtä ja toimeentuloa. Uuden Seinäjoen kaupungin palvelujen organisoinnissa ja tuottamisessa huomioidaan selvitystyöryhmien raportissa esitetyt linjaukset. Raportti on oheisena liitteenä: Liite 2.2. Uuden Seinäjoen tavoitteena on varmistaa palvelutason myönteinen kehitys alueen taloutta vahvistamalla ja toiminnan tehokkuutta parantamalla. Palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon harvaan asutun maaseudun tarpeet ja yksikkökustannusten arvioinnissa alueelliset erityisolosuhteet. Olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvat tarkistukset palvelutasoon kohdennetaan tasapuolisesti uuden Seinäjoen eri alueille.

6 5 Palvelutoiminnan järjestämisen osalta todetaan erityisesti seuraavaa: * Hallinto- ja talouspalvelujen toimintojen yhdistäminen on luontevaa tuotettavien palvelujen samankaltaisuuden johdosta. Tehokkaan ja taloudellisen toiminnan kannalta on tärkeää, että hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan keskitetysti siten, että uuden Seinäjoen hallinto- ja talouspalvelut sijoittuvat Seinäjoelle. *Nurmon ja Ylistaron kuntien nykyisille alueille perustetaan palvelutoimistot, jotka tuottavat alueen asukkaille tarvittavat lähipalvelut. * Maaseututoimen palvelut tuotetaan osana Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen toimintaa nykyisen toimintatavan mukaan. Toiminnot sijoitetaan Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron palvelutoimistoihin. * Koulun toiminta järjestetään opetuksellisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista. Alakoulun lakkauttamisen raja on 20 perusopetuksen oppilasta. * Lukiokoulutuksen vetovoima alueella edellyttää nykyisten kolmen lukion toiminnan ja hallinnon jatkumista Seinäjoella, Nurmossa ja Ylistarossa. Myös Nurmon lukion matemaattis-luonnontieteellinen erikoislukio jatkaa toimintaansa nykyiseen tapaan. Eri lukiossa olevien opiskelijoiden edut turvataan jatkossakin samanlaisina, kuin ne olivat ennen kuntien yhdistymistä. * Koulujen tietohallinto keskitetään talouspalvelujen tietohallintoon, ruokahuoltohenkilöstö talouspalvelujen ruokapalvelukeskukseen ja siivoushenkilöstö tilapalvelujen siivoustoimeen. * Maksuton kuljetus järjestetään esioppilaista 6.-luokkalaisiin, jos koulumatka on yli kolme (3) kilometriä. Vastaavasti tätä vanhemmat peruskoululaiset saavat maksuttoman kuljetuksen yli neljän (4) kilometrin koulumatkaan. * Uuden Seinäjoen kaupungin alueen kansalaisopistotoiminnasta vastaa Seinäjoen kansalaisopisto. * Nurmon ja Ylistaron kirjastot muutetaan lähikirjastoiksi, jotka tulevat osaksi kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoa ja sen tarjoamia palveluja. * Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimissa turvataan vähintään nykyinen palvelutaso. Yhdistysten toiminta-avustukset pidetään vähintään nykyisellä tasolla. * Entisten Nurmon ja Ylistaron kuntien alueilla Nurmon liikuntahallin, Kouran liikuntahallin, Ylistaron Kirmaus-hallin, koulujen liikuntatilojen ja urheilukenttien sekä Mäki-Pohdon ravi- ja ratsastuskeskuksen harjoitusalueen käyttö on maksutonta ensisijaisesti ko. alueen urheiluseuroille, VPK:lle ja eläkeläisjärjestöille.

7 6 2.3 Palvelutoimistot 2.4 Talous * Perustettaessa uusi Seinäjoen kaupunki Seinäjoen seudun terveysyhtymän toiminta kuntayhtymämuotoisena päättyy, ja perusterveydenhuolto liitetään osaksi uuden Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa, ympäristönsuojelun osalta osaksi tekniikkakeskuksen toimintaa. * Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan pääasiassa asiakaskohtaisesti lähipalveluina, jolloin palvelun tuottajan tai järjestäjän muutos ei vaikuta asiakkaan tilanteeseen. Palvelut turvataan nykyisen tasoisina. Palvelurakenteen monipuolistuminen tuo uusia palvelujen tuottamistapoja ja joustavuutta sekä henkilöstön ja tilojen nykyistä tarkoituksenmukaisempaa käyttöä. Terveysasemien toimintaa kehitetään tarpeita vastaavasti. * Kuntayhtymien tuottamia palveluja tarkastellaan erikseen uuden Seinäjoen palvelutarpeista lähtien. * Yksityistieavustukset, yksityisteiden vuotuiset kunnossapitomäärärahat ja yksityisteiden parannuksiin osoitetut määrärahat pidetään nykyisellä tasolla. Yksityistiekannan ylläpidossa kiinnitetään huomiota siihen, että tiestö säilyy käyttötarpeen edellyttämällä tasolla. * Valtion omistamien teiden välisten jokisiltoihin liittyvien yksityisteiden, ns. yhdysteiden, kunnossapidosta ja peruskorjauksesta vastaa kaupunki. * Uuden Seinäjoen yhteinen asuntopoliittinen ohjelma laaditaan siten, että laadintatyössä on mukana Nurmon ja Ylistaron edustus ja siinä huomioidaan koko uuden Seinäjoen tarpeet. * Nurmon nykyiselle kunnantalolle sijoitetaan uuden Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskus soveltuvin osin. * Ylistaron nykyiselle kunnantalolle sijoitetaan uuden Seinäjoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon liikelaitos. Nurmon ja Ylistaron nykyisille kunnantaloille muodostetaan palvelutoimistot, joissa tuotetaan Nurmon ja Ylistaron alueen asukkaiden tarvitsemia lähipalveluja. Palvelutoimistot huolehtivat mm. yleisestä asiakaspalvelusta ja neuvonnasta sekä asukaslautakunnille menevien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi palvelutoimistoissa on mm. maatalous- ja lomitusasiakkaiden, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen toimen palveluja. Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Ylistaron kunnan taloudenhoidon tavoitteena on, että uuden Seinäjoen kaupungin aloittaessa toimintansa kunkin

8 7 kunnan vuosikate on tasolla, joka vastaa suunnitelman mukaisia poistoja. Uusi Seinäjoki pyrkii pitämään vuosikatteen vähintään tällä tasolla. Uuden Seinäjoen kaupungin tuloveroprosentti säilytetään kilpailukykyisellä tasolla muihin vastaaviin kaupunkikeskuksiin ja maakunnan kuntien keskitasoon verrattuna. Uuden Seinäjoen alueella noudatetaan yhteistä taksa- ja maksupolitiikkaa. Kunnissa noudatettavat eri lakien nojalla annetut säännöt ja kunnallisten maksujen taksat, kuten jätehuolto-, rakennusvalvonta-, maa-aineslupa- ja vesija jätevesimaksut tarkistetaan kuntajakolain 31 :n mukaisesti viipymättä uutta kuntajakoa vastaaviksi. 2.5 Investointien painotukset Uusi Seinäjoen kaupunki noudattaa investointien painotuksissa pääsääntöisesti yhdistyvien kuntien vuoden 2008 talousarvioissa hyväksymiä investointisuunnitelmia. Toteuttamisen edellytyksenä on, että hankkeiden rahoitus toteutuu suunnitellulla tavalla. Mikäli valtionosuus- tai muu suunniteltu rahoitus ei toteudu, tarkastellaan investointien toteuttamistapa ja aikataulu erikseen. 2.6 Yhdistymisavustuksen käyttösuunnitelma 2.7 Henkilöstö Uusi Seinäjoen kaupunki saa kuntien yhdistymisavustusta kolmena (3)vuotena yhteensä , joka käytetään uuden Seinäjoen investointeihin ja kehittämishankkeisiin. Yhdistymisavustuksen käytöstä on laadittu erillinen oheisen liitteen mukainen käyttösuunnitelma: Liite 2.6. Yhdistymisavustuksen kohdentamisesta tekee ehdotuksen asianomaisen kunnan kunnanhallitus mennessä. Kuntien vakinainen henkilöstö siirtyy perustettavan uuden Seinäjoen kaupungin palvelukseen kuntajakolain edellyttämällä tavalla siten, että lakkaavien kuntien vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirretään uuden Seinäjoen kaupungin vastaaviin virka- ja työsopimussuhteisiin heille soveltuviin tehtäviin. Ne palvelussuhteen ehdot, jotka siirrettävällä henkilöstöllä on ollut voimassa palvelussuhteessaan lakkaavaan työnantajaan siirtohetkellä, velvoittavat sitovina uutta Seinäjokea siten kuin kuntajakolaissa on määrätty. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan viideksi (5) vuodeksi lukien. Määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden Seinäjoen kaupungin palvelukseen siksi määräajaksi, mikä on ollut voimassa lakkaavaan työnantajaan siirtohetkellä. Myös määräaikainen henkilöstö säilyttää ne palvelussuhteen

9 8 ehdot, mitkä ovat olleet voimassa siirtohetkellä, määräajan päättymiseen saakka. Edellä todettuja periaatteita noudatetaan myös lakkaavan Seinäjoen seudun terveysyhtymän vakinaiseen ja määräaikaiseen henkilöstöön. Kuntien yhdistyminen antaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää viranhaltijaorganisaatiota toiminnallisista lähtökohdista. Suurimmalta osin henkilöstön tehtävät säilyvät kuitenkin nykyisellään. Lähinnä hallinnossa, suunnittelussa ja joissakin keskitetysti toimivissa tukipalveluissa tilanteet muuttuvat enemmän ja uudelleenjärjestelyjä tarvitaan. Uuden Seinäjoen kaupungin organisaatio otetaan käyttöön samassa aikataulussa kuin kuntien yhdistyminen tapahtuu. Eräät henkilöstöjärjestelyt uuden organisaation käyttöönotossa edellyttävät kuitenkin siirtymäaikaa. Uuden Seinäjoen kaupungin viranhaltijaorganisaatio on oheisena liitteenä: Liite 2.7. Sisäisen liikkuvuuden edistämisellä ja / tai lisä- ja uudelleenkouluttamisella turvataan nykyisen henkilöstön palvelussuhde sekä henkilöstön tarkoituksenmukainen uudelleensijoittelu palvelujen painopisteiden edellyttämällä tavalla. Kokonaisvaltaisella, tulosyksikkötasoisella henkilöstösuunnittelulla ja lisääntyvän eläkkeelle siirtymisen vaikutukset huomioon ottaen varmistetaan osaavan henkilöstön asema myös uudessa Seinäjoen kaupungissa. Henkilöstön sopeuttamisessa tutkitaan yksilöllisesti kaikki eri vaihtoehdot. Ratkaisut tehdään vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Uuden Seinäjoen kaupungin työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään yleissopimuksen ja uuden Seinäjoen kaupungin paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisin periaattein.

10 9 Seinäjoella 1. päivänä heinäkuuta 2007 SEINÄJOEN KAUPUNGINHALLITUS Jorma Rasinmäki kaupunginjohtaja Raija Ranta kansliapäällikkö NURMON KUNNANHALLITUS Kari Maunula kunnanjohtaja Antti-Kustaa Rankonen vt. hallintojohtaja YLISTARON KUNNANHALLITUS Juha Luukko kunnanjohtaja Jorma Kangasluoma hallintojohtaja Liitteet: Liite 1.2. Selvitysmiesten ehdotus perusteluineen Liite 2.1. Liite 2.3. Liite 2.7. Liite 2.8. Uuden Seinäjoen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Selvitystyöryhmien raportti Yhdistymisavustuksen käyttösuunnitelma Uuden Seinäjoen kaupungin viranhaltijaorganisaatio

11 Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamista ja yhdistämistä koskeva selvitys Selvitysmiesten ehdotus perusteluineen Pentti Meklin Seppo Paatelainen

12 2 1. JOHDANTO 1.1 Toimeksiannon taustaa Kuntien valtuustojen päätökset Kunta ja palvelurakennuudistuksen vaatimukset Selvityksen lähtökohta ja keskeiset tarkastelukulmat Vaihtoehdot isäntäkuntamalli tai kuntaliitos Tulevaisuuden näkökulma kaupunkiseutu tulevaisuuden rakentajana Hyötyjen kohteet hyödyt kuntaorganisaatiolle ja kaupunkiseudulle Kuntien kehityskuva kasvava kaupunkiseutu Kunnat ja kuntakonsernit 8 2. KUNTIEN MENOTALOUS PALVELUTASON TURVAAMINEN JA MENOJEN KASVUN HILLINTÄ Kuntien talouden tila tilinpäätösten antama kuva Talouden tasapaino ja rahoitusasema Toiminnan tuloksellisuus millainen vastike veroille Palvelutarpeiden kasvu johtaa kokonaismenojen kasvupaineisiin Kuntien investointitarve tulevaisuudessa Käyttötalousmenojen kasvun hillintä ja palvelutason varmistaminen Työryhmien päätelmät kuntaliitos ja isäntäkuntamalli palvelutason varmistajana ja menojen kasvun hillitsijänä Kokoava tarkastelu selvitysmiesten päätelmiä Palvelutaso Palvelujen tuotantokustannusten hallinnan mahdollisuuksia Kunnan, palvelusektorin ja yksikön hierarkkinen kustannusrakenne ja kasvavat transaktiokustannukset Palveluverkko, palveluyksiköt ja niiden koko Keskitetyt tukipalvelut Palveluyksikköjen menolajirakenne Palveluketjujen hallinta Markkinasuuntautuneet toimintatavat Kokoavia päätelmiä menojen kasvun hillinnästä 33

13 3 3. KUNTIEN TULOTALOUS JA KUNTALAISTEN VEROTUS Tulotalouden tarkastelukulmat Verot Valtionosuudet Maksut ja myyntitulot Yhdistymisavustus Selvitysmiesten päätelmät kuntaliitos ja isäntäkuntamalli kuntien tulotaloudessa Kunnallisverotuksen ja valtionosuusjärjestelmän tulevaisuuden epävarmuus ISÄNTÄKUNTAMALLI JA KUNTALIITOS KAUPUNKISEUDUN KEHITYKSEN EDISTÄJINÄ Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen kunta hyvä paikka elää ja toimia Yleiset kehitystrendit kohti kaupunkikeskuksia Seinäjoen kaupunkiseudun tavoitteet Kasvutavoitteista seuraavat toimenpiteet Kuntaliitos ja isäntäkuntamalli kilpailukyvyn edistäjänä Selvitysmiesten päätelmät SELVITYSMIESTEN PÄÄTELMÄT JA EHDOTUKSET 51 Kuviot Taulukot Lähteitä 5.1. Tärkeät tarkastelunäkökulmat Kuntaliitos ja isäntäkuntamalli menojen kasvun hillitsijänä ja tulojen kasvun lisääjänä Kuntaliitos ja isäntäkuntamalli kaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäjänä Selvitysmiesten ehdotus 54

14 4 Kuviot 1. Syvenevän yhteistyön tai kuntaliitoksen hyötyjen kohteet 6 2. Menojen kasvun hillintä ja tulojen kasvun edistäminen 7 3. Seinäjoen kaupungin talouden kehitys Nurmon kunnan talouden kehitys Ylistaron kunnan talouden kehitys Demografinen huoltosuhde , Seinäjoki Nurmo Ylistaro yhteensä Hierarkkinen kustannusrakenne Keskitetyt tukipalvelut 29 Taulukot 1. Konsernivelka /asukas Käyttömenojen rakenne, nettomenot /asukas vuonna Käyttömenojen ja keskeisten toimialojen (nettomenot/asukas) keskimääräiset kasvuprosentit v Kaupunkiseudun 1,5 % vuosittaiseen kasvuun perustuva väestöennuste vuoteen a. Väestön ikärakenteen muutos Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (Ind. 2005=100) Investointien nettomenot Verorahoituksen määrä ja rakenne, /asukas Verorahoituksen ja käyttömenojen kasvuprosentit, keskiarvo/asukas Kuntien verot ja veroprosentit 37 9a. Keskituloisen palkansaajaperheen tulovero kunnittain Kuntien valtionosuudet Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 43

15 5 Lähteitä HE 155/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunta ja palvelurakennuudistuksesta sekä laiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Kuntalaki 365/1995 muutoksineen. Kuntaliitto: Ohje kuntien yhteistoiminnasta ja erityisesti isäntäkuntamallista kunta ja palvelurakenneuudistuksessa. Helsinki 2006 Kuntapuntari 4/2006. Alueiden tulevaisuus. Tilastokeskus Kuusela, Jorma, Temaattisia näkökulmia perusopetuksen tasa arvoon. Oppimistulosten arviointi 6/2006. Opetushallitus. Loikkanen, Heikki A., Susiluoto, Ilkka: Paljonko verorahoilla saa? Kuntein peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut. Nro 50. Pole Kuntatieto. Vammalan kirjapaino Luoma, Kalevi ja Moisio, Antti: Kuntakoko, kuntien menot ja palvelujen tuotannon tehokkuuserot. VATT muistioita 69. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki Rousu, Sirkka, Poikonen, Pirjo ja Eriksson, Rolf: Miten käy sosiaalipalvelujen? Kunta ja palvelurakennelain sisäluvunharjoittelua. Kuntalehti 17/2006, Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamista ja yhdistymistä koskeva selvitystyö. Selvitysryhmien loppuraportit. Seinäjoen kaupunki, Nurmon kunta, Ylistaron kunta. Kaupunginkanslia Sisäasianministeriö: Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut Alueiden kehittäminen. Helsinki 2006 Solakivi, Maria ja Virén: Matti Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko. Tutkimusjulkaisu Nro 57. Kunnallisalan kehittämissäätiö 2006.

16 6 Valtion talousarvioesitys vuodelle Viren, Matti: Kansalaisen kuntauudistus. Polemiajulkaisuja nro 65. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Vammala 2006.

17 1 1 JOHDANTO 1.1. Toimeksiannon taustaa Kuntien valtuustojen päätökset Seinäjoen-Nurmon yhteistyötoimikunta esitti Nurmon kunnanhallitukselle ja Seinäjoen kaupungin hallitukselle voimavarojen kokoamista ja yhdistymistä koskevan esiselvityksen tekemistä. Nurmon kunnanhallitus hyväksyi esityksen. Seinäjoen kaupunginvaltuusto ja Nurmon kunnanvaltuusto ovat esiselvitysraportin käsittelyn yhteydessä hyväksyneet jatkoselvityksen tekemisen. Esiselvitysprosessin kuluessa Ylistaron kunnan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ovat esittäneet toivomuksen, että Ylistaron kunnalle varattaisiin mahdollisuus osallistua mahdolliseen jatkoselvitykseen. Ylistaron kunnan valtuusto päätti lähteä mukaan selvitystyöhön Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron selvitystoimikunnan johdolla. Jatkoselvitystä varten asetettiin viisi työryhmää. - henkilöstö- ja taloustyöryhmä - sivistystoimen työryhmä - sosiaali- ja terveystoimen työryhmä - teknisen toimen työryhmä - kilpailukykyinen kaupunkikeskus työryhmä Selvitysmiehiksi selvitystoimikunta kutsui vuorineuvos Seppo Paatelaisen ja professori Pentti Meklinin, joiden tehtävänä oli ensivaiheessa (vaihe A) - toimia selvitystyön koordinoijana ja ohjaajana - osallistua selvitystoimikunnan kokouksiin - laatia yhteenveto ja analyysi kuntien välisen yhteistyön syventämiseen ja kuntien yhdistämiseen liittyvästä asiakokonaisuudesta selvitystyöryhmien laatimien selvitysten pohjalta - toimia yhteyshenkilönä valtion hallinnon ja muihin asiakokonaisuuden edellyttämiin yhteistyötahoihin Selvitysmiesten ensimmäisen vaiheen toimeksianto kestää saakka. Toisessa vaiheessa (vaihe B) selvitysmiesten tehtävänä on laatia kuntien välinen yhdistymissopimus, mikäli jatkoselvitystyössä tähän päädytään. Seinäjoen ja Ylistaron valtuustot ovat tehneet sanamuodoltaan hieman poikkeavan, mutta sisällöltään samansisältöisen päätöksen. (Seinäjoen valtuusto

18 ) jatketaan tehdyn esiselvityksen pohjalta Nurmon ja Seinäjoen voimavarojen kokoamiseen liittyvää selvitystä tavoitteena yhteiset ja yhtenevät palvelukokonaisuudet sekä kuntien yhdistymiseen liittyvää selvitystä (Ylistaron valtuusto ): lähtee mukaan voimavarojen kokoamista koskevaan selvitystyöhön tavoitteena yhteiset ja yhtenevät palvelukokonaisuudet sekä kuntien yhdistymiseen liittyvään selvitystyöhön Nurmon valtuusto on hyväksynyt hallituksen esityksen, joka sisällöltään on samansuuntainen Seinäjoen ja Ylistaron valtuustojen päätösten kanssa. (Nurmon valtuusto ) 1. jatketaan tehdyn esiselvityksen pohjalta Nurmon ja Seinäjoen voimavarojen kokoamista koskevaa selvitystyötä tavoitteena yhteistyön syventäminen hallintokunnittain. Selvityksissä tulee ilmetä kustannukset sekä hyödyt ja haitat. 2. Erikseen selvitetään kuntien mahdollisesta yhtymisestä saatavat hyödyt ja haitat kustannusvaikutuksineen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaatimukset Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron voimavarojen kokoamisselvitys sattuu ajallisesti yhteen meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kanssa. Selvitystyössä on tärkeätä ennakoida tulemassa olevan lainsäädännön vaatimukset kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä. Keskeinen lainsäädäntö on nyt eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunnassa käsitellään parhaillaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa lakia (HE 155/2006 vp. tässä lyh. Puitelakiesitys) ja sen oheislakeja. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaamaan laaditun puitelakiesityksen (5 ) mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Järjestelmiä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon:

19 3 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä; 5) saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueella. (1,2 ) Kunta- ja palvelurakenteita kehittäessään kunnilla on kolme periaatteellista järjestämisvaihtoehtoa (5,2 ) 1) kuntaliitokset (kunnat tai kuntien osat) 2) yhteinen toimielin (isäntäkuntamallit) 3) kuntayhtymät Puitelakiesityksessä (3-4 ) asetetaan täsmällisiä väestöpohjavaatimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja ammattikoulutuksen järjestämisessä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään asukasta. Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron tilanne on sellainen, että ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaa Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, jolla on yli asukkaan väestöpohja. Perusterveydenhuoltoa seudulla järjestää Seinäjoen seudun terveysyhtymä, johon kuuluvat selvitystyön kohteena olevat kunnat. Näin ollen myös perusterveydenhuollon järjestely vastaa puitelakiesityksen vaatimuksia. Lakiesityksen viittaus perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyviin sosiaalitoimen tehtäviin on tärkeä. Lakiesitys jättää sanomatta, mitä ovat sosiaalitoimen perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvät tehtävät, joista on kuntien yhdessä sovittava. Kun lakiehdotuksessa siitä selvästi määrätään, joitakin sosiaalitoimen palveluja lain säännös silloin koskee. Lain perusteluja ovat Kuntalehdessä 17/2006 tulkinneet Rousu, Poikonen ja Eriksson. He toteavat, että lakiesityksestä on vaikea löytää uudistuslinjauksia sosiaalipalvelujen järjestämisestä, vaan tulkintoja on etsittävä mm. lakiesityksen rivien välistä. Tällä hetkellä noin puolet väestöstä asuu kunnissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaa yksi organisaatio. Puitelakiesityksen perusteluissa (s. 100) viitataan sosiaalihuoltolain 13 :ään, jossa määritellään kunnan

20 4 järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat sosiaalihuollon tehtävät, mutta ei sanota, minkä tehtävien hoitamiseen sovelletaan asukkaan rajaa. Lain tulkinnalla on oleellinen merkitys Nurmon ja Ylistaron kannalta. Kuntaliitos ratkaisisi tämän ongelman, mutta syvenevän yhteistyön vaihtoehdossa Nurmon ja Ylistaron on rakennettava sosiaalitoimen yhteistyötä Seinäjoen tai muiden kuntien kanssa täyttääkseen lain vaatimukset. Nurmon ja Ylistaron yhteistyö ei vielä täytä lakiesityksen väestöpohjaa koskevaa vaatimusta. Puitelakiesityksen mukaan kuntien valmistelutyö etenee siten, että kuntien on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007 annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa (10 ) toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelma). Seinäjoen kaupunkiseutu kuuluu myös niiden 16 alueen joukkoon (7 ), joiden tehtävänä on laatia kaupunkiseutua koskeva suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan kaupunkiseudulla, jolleivät asianomaiset kunnat yksimielisesti totea suunnitelman laatimista tarpeettomaksi. Seinäjoen kaupungin on tehtävä tämä suunnitelma yhdessä Ilmajoen, Lapuan, Nurmon ja Ylistaron kanssa. Suunnitelma on tehtävä viimeistään 31. päivänä elokuuta Puitelakiesitys näyttäisi siis tuovan suoran velvoitteen sosiaalitoimen palvelujen uudelleen järjestämiseen Nurmossa ja Ylistarossa Selvityksen lähtökohta ja keskeiset tarkastelukulmat Kuntien yhteistyötä harkitsevat kunnat ovat erilaisessa lähtökohtatilanteessa, minkä vuoksi on täsmennettävä tarkastelunäkökulmat. Selvityksessä on tärkeätä pitää mielessä viisi näkökulmaa Vaihtoehdot isäntäkuntamalli tai kuntaliitos Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron valtuustot ovat hieman eri sanomuodoin päättäneet, että selvityksessä tarkastellaan kahta vaihtoehtoa: mahdollista yhdistymistä ja syvenevää yhteistyötä. Kuntien syvenevässä yhteistyössä on lähtökohtana se, että kunnat säilyvät itsenäisinä kuntina, mutta lähinnä palvelujen tuottamisessa tehdään yhteistyötä. Yhteistyö vaikuttaa myös kuntien päätöksentekoon.

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KURIKAN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Pentti Meklin (toim.)

Pentti Meklin (toim.) Pentti Meklin (toim.) 1. Millaisia päätöksiä ja toimenpiteitä kunnat ovat tehneet Paras-uudistuksen aikana tai mitä Kunnissa on tapahtunut? 2. Millaisia vaikutuksia kuntien toimenpiteillä ja tapahtumilla

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN Kunnanhallitus 72 19.02.2007 Kunnanhallitus 87 12.03.2007 Kunnanvaltuusto 12 26.03.2007 KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN 165/01/019/2005 Khall 72 Leivonmäen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden

Lisätiedot

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain

Lisätiedot

Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus

Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnanvaltuusto 26.4.2012 17 Kiteen kaupunginvaltuusto 26.4.2012 25 1. Kuntien yhdistymissopimuksen lähtökohta Tämä asiakirja on kuntajakolain

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Uuden kunnan järjestelytoimikunta (1) Yhdistymissopimus

Uuden kunnan järjestelytoimikunta (1) Yhdistymissopimus Uuden kunnan järjestelytoimikunta (1) Yhdistymissopimus Valtioneuvoston päätöksen jälkeen lääninhallitus asettaa järjestelytoimikunnan, joka asettamisensa jälkeen vastaa uuden kunnan hallinnon järjestämisen

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS

LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS Arto Saarinen kuntajakoselvittäjä 28.2.2014 Sisällysluettelo 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus 3 1.2. Sopimuksen

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 55 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Yleistä Valtioneuvosto on tehnyt 16. kesäkuuta 2016 päätöksen Kuopion ja Juankosken

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toimialan toiminta-ajatus...

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUS. 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Sopimuksen tarkoitus

YHDISTYMISSOPIMUS. 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Sopimuksen tarkoitus 1 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju

Kuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Kuntien yhdistyminen Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Savonlinnan seudun kuntavisio Savonlinnan seudun kuntarakennevisio tulevaisuudessa on muodostaa vahva Saimaan saaristokaupunki, joka kokoaa saaristomaisen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Esittelyoikeutta koskevien määräysten muuttaminen johtosääntöihin ajalle

Esittelyoikeutta koskevien määräysten muuttaminen johtosääntöihin ajalle Kaupunginhallitus 11 09.01.2017 Esittelyoikeutta koskevien määräysten muuttaminen johtosääntöihin ajalle 1.1. - 31.5.2017 3/00.01.01/2017, 4/00.01.01/2017, 5/00.01.01/2017, 6/00.01.01/2017 KH 28.11.2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:

Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä: MUUTOKSET HALLINTOSÄÄNTÖÖN KH 30.062016 vs. 13.06.2016 6 Kaupunginhallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka osapuolina ovat Haminan kaupunki ja Virolahden kunta.

Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka osapuolina ovat Haminan kaupunki ja Virolahden kunta. Johtoryhmä 26.9.2011 Haminan kaupungin ja Virolahden kunnan YHDISTYMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus ja sitovuus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (1) 191 Asianro 1950/00.04.01/2013 Kuopio-Juankoski kuntaliitos - henkilöstön sijoitussuunnitelma ja tarvittavien virkojen perustaminen Henkilöstöjohtaja Markku Mattila

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus

Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä.

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot