PALVELUKUVAUKSET 2014 Oheismateriaali: Toiminta- ja taloussuunnitelma , Talousarvio 2014

Transkriptio

1 Peruspalvelukuntayhtymä PALVELUKUVAUKSET 2014 Oheismateriaali: Toiminta- ja taloussuunnitelma , Talousarvio 2014 Oheismateriaali: Toiminta- ja taloussuunnitelma , Talousarvio 2014 Varhaiskasvatuspalvelut Aikuissosiaalityö Perhepalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Vammaispalvelut Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastaanottopalvelut Kuntoutus Erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto

2 Sisältö 1. Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluja ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit Perhepäivähoidon palvelukuvaus Päiväkotihoidon ja esiopetuksen palvelukuvaus Vuoropäivähoidon palvelukuvaus Varhaiserityiskasvatuksen palvelukuvaus Varhaiskasvatuksen palvelusetelin palvelukuvaus Lastenhoidon tukien palvelukuvaus Asiakasmäärät Toimintayksiköt Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö Vuoden 2014 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Aikuissosiaalityö Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö Asiakasmäärät ja nettomenot Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Henkilöstö Perhepalvelut Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö Lastensuojelu Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Henkilöstö ja asiakkaat Ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö Lastenvalvojan palvelut Perheneuvola Vuoden 2014 talousarviota koskevat muutokset riskit Hoito- ja hoivapalvelut Palvelukokonaisuudet Palvelun tavoitteet ja palvelukokonaisuuksien vastuut Palveluiden kohderyhmä Hoito- ja hoivapalveluja ohjaava lainsäädäntö, suositukset ja suunnitelmat Palvelutarve, palvelun järjestämisen tavat ja palveluun pääsyn määräajat Kotihoitopalvelut Hoiva- ja asumispalvelut Akuutti- ja lyhytaikainen sairaalahoito Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyydet Vuoden 2014 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Vammaispalvelut Kehitysvammahuolto Asumispalvelut ja laitoshoito Päivä - ja työtoiminnat... 36

3 Koululaisten päivähoito Varhaiskuntoutus ja palveluohjaus alle 20-vuotiaille Omaishoidon tuki (alle 65-vuotiaat kehitysvammaiset) Muu avohuolto Lyhytaikaishoito Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Vuoden 2014 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Aikuispsykososiaaliset palvelut Palvelua ohjaavat lait ja asetukset Mielenterveysyksikkö A-klinikka Kuntakohtainen palvelukuvaus Riskit, uhkakuvat (toteutumaton kärkihanke) Vastaanottopalvelut Palvelujen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö Palvelukokonaisuudet Avoterveydenhuolto Avosairaanhoito Laboratoriopalvelut Röntgenpalvelut Akuutti- ja lyhytaikaishoito Kuntoutus Fysioterapiayksikkö Fysioterapia Apuvälinetoiminta Lääkinnällinen kuntoutus Puheterapia Toimintaterapia Erikoissairaanhoito Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait Palvelukokonaisuus Vuoden 2014 talousarviota ja toimintaa koskevat riskit Työterveyshuolto Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Suun terveydenhuolto Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö Vuoden 2014 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Ympäristöterveydenhuolto Palvelua ohjaavat lait ja asetukset Palvelukokonaisuudet/ palvelujen sisältö Toiminnan riskit... 79

4 1. Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on lapsiperheille suunnattujen palveluiden avulla tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvamista, kehittymistä ja oppimista kasvatuskumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa tuetaan jokaisen lapsen hyvinvointia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kunkin lapsen tarpeista lähtien. 1.1 Varhaiskasvatuspalveluja ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Varhaiskasvatuksen hallinnonala siirtyi sosiaali- ja terveystoimen hallinnosta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Siirron jälkeen päivähoito lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Opetushallitukselle kuuluu varhaiskasvatuksen viranomaisvalvonta ja ohjaus, tiedotus ja koulutus sekä uuden lainsäädännön valmistelu. On arvioitu, että uusi varhaiskasvatuslaki astuisi voimaan vuoden 2015 alusta. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa säännellyt lasten päivähoidon vaihtoehtona myönnetyt tuet jäävät sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen valvonta on edelleen aluehallintoviraston tehtävänä. Hallinnonalan muutos ei aiheuta muutoksia kuntien päivähoitopalvelujen järjestämisvelvollisuuteen eikä päivähoito-oikeuteen. Edelleen kunnat voivat ratkaista päivähoidon hallinnon järjestämisen kunnan päätöksen mukaisesti. Varhaiskasvatuspalveluiden ja esiopetuksen järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait ja asetukset: Laki (36/1973) ja asetus (239/1973) lasten päivähoidosta perusopetuslaki (628/1998) ja asetus (852/1998) laki (272/2005) ja asetus (608/2005) sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) ja (327/200) laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista laki (1128/1996) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996) Varhaiskasvatuspalveluiden ja esiopetuksen järjestämistä ohjaavat tärkeimmät asiakirjat: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000) kuntayhtymän varhaiskasvatussuunnitelma Kallion alueen kuntien yhteinen esiopetussuunnitelma ja kuntakohtaiset esiopetussuunnitelmat yksikkökohtaiset varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1.2. Palvelukokonaisuuden sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit Varhaiskasvatuspalveluiden osa-alueet: 1) Perhepäivähoito 2) Päiväkotihoito ja esiopetus 3) Vuoropäivähoito 4) Varhaiserityiskasvatus (sisältyen päivähoitopalveluihin) 5) Varhaiskasvatuksen palveluseteli 6) Lastenhoidon tuet: kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, osittainen hoitoraha Alle kouluikäisten lasten vanhemmilla on lakiin pohjautuva oikeus vanhempainrahakauden päätyttyä valita lapsen päivähoidon järjestämiseksi joko lasten kotihoidon tuki, kunnallinen päivähoito tai yksityisen hoidon tuki (hoitoraha, tulosidonnainen hoitolisä). Yksityisen hoidon tuen lakisääteisiä osia täydentää kuntalisä. Kuntayhtymän tuottamien palveluiden vaihtoehtona perheet voivat halutessaan käyttää palveluseteliä päivähoitopaikan ostamiseen yksityiseltä palveluntuottajalta. 1

5 Päivähoitohakemus jätetään viimeistään neljä kuukautta ennen päivähoidon tarpeen alkamista. Mikäli kysymyksessä on äkillinen työllistyminen / opintojen aloittaminen, hakemus jätetään kaksi viikkoa ennen päivähoidon tarpeen alkamista Perhepäivähoidon palvelukuvaus Perhepäivähoito on perhepäivähoitajan omassa kodissa, lasten kotona (kaksi- tai kolmiperhepäivähoito ) tai ryhmäperhepäivähoitokodissa tapahtuvaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Perhepäivähoitoa voidaan hakea kaikille alle koulu- tai esikouluikäisille lapsille ja erityisesti sitä suositellaan alle 3-vuotiaille lapsille. Perhepäivähoitaja voi hoitaa samanaikaisesti enintään 4 lasta mukaan lukien hoitajan omat alle kouluikäiset lapset. Viidentenä hoidossa voi osa-aikaisesti olla esiopetusta saava lapsi. Ryhmäperhepäivähoidossa kaksi tai kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti 8-12 lasta Päiväkotihoidon ja esiopetuksen palvelukuvaus Päiväkotihoito on päiväkodeissa tapahtuvaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Päiväkodit ovat avoimena pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin n. klo Lakiin perustuva henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku määritellään seuraavasti: - Alle 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden 1 henkilö / 4 lasta. - Yli 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden 1 henkilö / 7 lasta. - Osapäivähoidossa vähintään 1 henkilö/ 13 lasta. Kuntayhtymän päiväkotien suhteutetun käyttöasteen (lasten ja henkilöstön läsnäolon välinen suhdeluku) tavoite on 90 % vuoropäiväkoteja ja erityisen tuen ryhmiä lukuunottamatta. Esiopetus on päiväkodeissa perusopetuslain pohjalta tapahtuvaa kasvatusta ja opetusta. Kunnalla on esiopetuksen järjestämisvelvollisuus, mutta esiopetukseen osallistumisesta päättää lapsen huoltaja. Esiopetuksen toiminta-aika on 19 tuntia viikossa, vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. Ylivieskassa ja Nivalassa esiopetuksen järjestämisestä vastaavat yhteistyössä kuntien koulutoimi ja Kallion varhaiskasvatuspalvelut siten, että esiopetusta järjestetään koulujen yhteydessä ja päiväkotien kokopäiväryhmissä, mikäli lapsella on hoidon tarve. Sievissä ja Alavieskassa esiopetuksen järjestämisestä vastaa koulutoimi. Sievissä ja Alavieskassa esiopetusikäisten lasten aamu- ja / tai iltapäivähoidon järjestämisestä vastaa Kallion varhaiskasvatuspalvelut Vuoropäivähoidon palvelukuvaus Vuorohoito on päivähoidossa oleville lapsille annettavaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta, joiden hoitoaika vanhempien työstä johtuen alkaa aamuisin ennen klo tai jatkuu klo jälkeen tai hoidon tarve on öisin ja/tai viikonloppuisin. Mikäli lapsen vuoropäivähoidon tarve päättyy, hänelle osoitetaan hoitopaikka tavallisesta päiväkodista, ryhmäperhepäivähoitokodista tai perhepäivähoidosta. Vuorohoitoa järjestetään ympärivuorokautisena Nivalassa Nokelan päiväkodissa ja Ylivieskassa Hakalahden päiväkodissa. Sievissä Lystilän ja Alavieskassa Peukaloisen päiväkoti toimivat laajennetulla aukioloajalla ma pe n. klo / Tarvittava muu vuorohoito Sievissä ja Alavieskassa järjestetään lähipalveluna tai Kallion alueen vuoropäiväkodeissa, mikäli tämä järjestely on perheen kannalta toimiva. Vuorohoidossa on omat toimintakäytännöt, jotka koskevat esimerkiksi oikeutta saada vuorohoitopaikka, vanhempien velvollisuutta ilmoittaa hoitoajat tai lapsen ruokailua päiväkodissa. Vuorohoidon käytännöt käydään läpi jokaisen vanhemman kanssa. 2

6 Varhaiserityiskasvatuksen palvelukuvaus Varhaiserityiskasvatus, varhainen tuki ja erityinen tuki, ovat osa varhaiskasvatuspalveluja. Perusopetuslain mukaan esiopetuksessa olevan lapsen tarvitsema tuki on kolmiportainen: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Lapsen tuen tarve voi olla kasvatuksellista, sosiaalista tai lääketieteellistä. Päivähoito on yksi kuntoutusmuoto, jossa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet, yhteistyö vanhempien ja eri tahojen kanssa sekä tukipalvelujen riittävyys. Kaikille erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma. Varhaiserityiskasvatuksen tukitoimia tulee olla tarjolla tarpeen mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa annettavan tuen muodot ja diagnoosien prosentuaalinen jakautuminen: Kielen ja kommunikaation ongelmat 36 % Lapsen pitkäaikaissairaus (kehitysvamma, autisminkirjo, diabetes) 25 % Sosiaalisen käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ongelmat sekä tunneelämän ja vuorovaikutuksen alueen haasteet 12 % Tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja ylläpidon ongelmat 8 % Perheen ongelmat, sos. riskilapset 8 % Muut (fyysinen kehitys, havaintomotoriikka, aistisäätely, oppimisvaikeudet, kehitysviiveet ja aistivammat) 11 % Erityisen tuen lasten % -määrä Kallion kunnissa (tilanne ): Kunta Hoidossa olevien lasten lkm erityisen tuen lasten % -määrä (lapsella asiantuntija-lausunto tuen tarpeesta) Alavieska 108 5,5 % Nivala 494 8,7 % Sievi ,2 % Ylivieska 703 4,4 % Valtakunnallisesti erityisen tuen lasten % -määrä on 8,7 % Varhaiskasvatuksen palvelusetelin palvelukuvaus Palvelusetelillä kuntayhtymä maksaa osan asiakkaan yksityiseltä palveluntuottajalta ostamasta varhaiskasvatuspalvelusta. Palveluntuottaja laskuttaa lisäksi perheeltä päivähoitomaksun. Palvelusetelin käyttäminen on perheelle vapaaehtoista, joten vanhemmat voivat halutessaan valita kuntayhtymän palvelun. Perheellä ei ole ehdotonta oikeutta saada palveluseteliä; kuntayhtymä voi vaihtoehtoisesti järjestää palvelun omana toimintana tai ostopalveluna. Palveluseteli myönnetään päivähoito-oikeuden piirissä olevasta lapsesta kuntayhtymän hyväksymään päivähoitopaikkaan, kun lapsi ei ole samanaikaisesti kunnallisessa päivähoidossa ja hänestä ei makseta samanaikaisesti Kelan kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea eikä Kallion yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Palveluseteliä ei myönnetä lasten kotona tapahtuvaan yksityiseen perhepäivähoitoon, jos perhepäivähoitaja on työsuhteessa perheeseen. Palvelusetelin arvoon vaikuttaa huoltajien tulot sekä lapsen ikä ja lapsen hoidontarve. Kallio on määrittänyt perheen tuloihin perustuvan palvelusetelin kattoarvon. Perheen tulot otetaan huomioon samoin perustein kuin kunnallisen päivähoidon maksua määriteltäessä. Lapsen erityisen tuen tarpeen perusteella on mahdollista korottaa palvelusetelin kattohintaa alkaen on määritelty palvelusetelin korotettu arvo tilanteessa, jolloin lapsen hoidon tarve jatkuu illalla klo jälkeen. 3

7 Palvelusetelin kattoarvot eri hoitomuodoissa alkaen Kattoarvo, josta vähennetään laskennallinen päivähoitomaksu/kk alle 3v. arvo/kk yli 3v. arvo/kk 0 6v. arvo/kk Ryhmäperhepäivähoitopaikka 877 Päiväkotipaikka Perhepäivähoito Lastenhoidon tukien palvelukuvaus Kotihoidon tuki Kotihoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alle kouluikäiselle lapselle ei ole vanhempainrahakauden päätyttyä myönnetty kunnallista päivähoitopaikkaa, yksityisen hoidon tukea, yksityisen hoidon tuen kuntalisää tai palveluseteliä, ja perheessä on vähintään yksi alle 3-vuotias lapsi. Myös perheen yli 3-vuotiaista lapsista voidaan maksaa kotihoidon tukea, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, joka saa kotihoidon tukea. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Kotihoidontuki haetaan Kansaneläkelaitokselta. Lisätietoja: Osittainen hoitoraha Vanhempainvapaan jälkeen lapsen vanhempi voi jäädä osittaiselle hoitovapaalle, jolloin hän lyhentää palkattomasti päivittäistä työaikaa tai viikkotyöaikaa. Perhettä tuetaan maksamalla osittaisen hoitovapaan ajalta osittaista hoitorahaa. Hoitorahaa ei makseta koko hoitovapaan ajalta, vaan ainoastaan alle 3-vuotaista lapsista sekä koulunsa aloittaneista ensi- ja toisluokkalaisista (poikkeuksena sairaat ja vammaiset lapset). Osittaista hoitorahaa haetaan Kelan toimistosta. Lisätietoja Yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä Yksityisen hoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alle kouluikäiselle lapselle ei ole myönnetty kunnallista päivähoitopaikkaa, kotihoidon tukea tai varhaiskasvatuspalveluiden palveluseteliä. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle kouluikäistä lasta hoitaa kuntayhtymän hyväksymä perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tukea haetaan Kansaneläkelaitokselta. Yksityisen hoidon tuen lisäksi perheet voivat hakea yksityisen hoidon tuen kuntalisää, mikäli palveluntuottaja on työsuhteessa perheeseen (lasten kotona tapahtuva yksityinen hoito) ja hoidon tarve johtuu vanhempien työstä tai opiskelusta. Yksityisen tuen kuntalisää haetaan Kallion päivähoitotoimistoista. Yksityisen hoitajan tulee olla kuntayhtymän hyväksymä. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrät perhepäivähoidossa: Sovitut hoitopäivät Kuntalisän määrä kokopvähoidossa (yli 5 h/pv) Kuntalisän määrä osapäivähoidossa (alle 5 h/pv) yli 15 pv/kk 215,00 euroa 118,25 euroa (0,55 x 215 ) pv/kk 161,25 euroa (0,75 x 215 ) 89 euroa (0,55 x 161,25 ) 1 10 pv/kk 118,25 euroa (0,55 x 215 ) 65 euroa (0,55 x 188,25 ) Esiopetuksessa olevaan lapseen sovelletaan hoitoajasta riippumatta osapäivähoidon taulukkoa lukuun ottamatta kesäaikaa. Kuntalisän suuruus ei voi olla suurempi kuin hoitomaksun ja Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen välinen erotus. Perhe hakee yksityisen hoidon tuen kuntalisää, ja se maksetaan suoraan perheen palkkaamalle hoitajalle. Työnantajana toimiva perhe vastaa kaikista työnantajalle kuuluvista kustannuksista. Soveltuvin osin noudatetaan Kelan myöntämän lakisääteisen yksityisen hoidon tuen myöntämisperusteita. Samanaikaisesti kuntalisän lisäksi perhe ei voi saada kotihoidontukea, palveluseteliä eikä kunnallista päivähoitopaikkaa. Lisätietoja: 4

8 1.3. Asiakasmäärät Kallion alueen kunnat yhteensä, keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina KALLIO YHT. TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT TA Päiväkodit *) Perhepäivähoito Palveluseteli 109 (sis.ed.) (sis.ed.) (sis.ed.) (sis.ed.) Yksit. hoidon tuki Em. yhteensä * ) Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä *) Alavieska, keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina ALAVIESKA TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT TA Päiväkodit Perhepäivähoito Palveluseteli 8 (sis.ed.) (sis. ed.) (sis.ed.) (sis.ed.) Yksit. hoidon tuki Em. yhteensä Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä Nivala, keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina NIVALA TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT TA Päiväkodit *) Perhepäivähoito Palveluseteli 25 (sis.ed.) (sis.ed.) (sis.ed.) (sis.ed.) Yksit. hoidon tuki Em. yhteensä *) Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä *) Sievi, keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina SIEVI TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT TA Päiväkodit Perhepäivähoito Palveluseteli 0 0 (sis.ed.) 0 (sis.ed.) Yksityisen hoidon tuki Em. yhteensä Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä

9 Ylivieska, keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina YLIVIESKA TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT TA Päiväkodit * ) Perhepäivähoito Palveluseteli 76 (sis.ed.) (sis.ed.) (sis.ed.) (sis.ed.) Yksit. hoidon tuki Em. yhteensä *) Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä *) Nivalan, Sievin ja Ylivieskan päiväkotihoidon lapsimäärän kasvua selittää aloittaneet varhaiskasvatusryhmät ns. virikehoidossa oleville lapsille. Tällöin kahden kasvattajan ryhmässä on viikon aikana kaksi eri päivinä toimivaa lapsiryhmää ( ) eli kaikkiaan 28 lasta osaviikkoisessa hoidossa Toimintayksiköt Alavieska Päiväkodit Keltasirkku Peukaloinen laajennettu aukioloaika ma pe Päiväkotien hoitopaikat 21kokopv + 13 osapv 26 Ryhmä perhepäivähoito Perhepäivähoitopaikat 40 Nivala Knuutinpuhto Nokela, vuorohoitopäiväkoti Peltopuisto, sis. erityisen tuen ryhmän Pirttiranta Vilkuna, päiväkodissa aloittaa toimintansa osaviikkoinen varhaiskasvatusryhmä lapsille, joilla ei ole vanhempien työstä tai opiskeluista johtuvaa hoidon tarvetta Sievi Ylivieska Esiopetuksen aamu- ja iltapäiväryhmä, Epelit Kakaravaara Lystilä, ma - pe laajennettu aukioloaika Tuulihattu - kaksi lapsiryhmää, joista toinen on 3-6- vuotiaiden lasten erityisen tuen ryhmä (ryhmäkoko on 18 hoitopaikkaa) Hakalahti, vuorohoitopäiväkoti Huvikumpu Joukahainen, päiväkodissa erityisen tuen ryhmä (ryhmäkoko on 18 hoitopaikkaa) iltahoitopaikkaa 33 77, joista 35 paikkaa siirrettävässä pk.tilassa 42, joista 21 paikkaa siirrettävässä pk.tilassa kesään 2014 saakka. 129 Järvirinne 12 paikkaa Rastas 12 paikkaa Simonpuisto, osaviikkoisen varhaiskasvatusryhmän lapsille, joilla ei ole vanhempien työstä tai opiskeluista johtuvaa hoidon tarvetta 91 Esiopetuksen iltapäivähoito, Kataja Esiopetuksen iltapäivähoito, Raudaskylä - toimii ryhmäperhepäivähoitokotina vähintään saakka. 13 osapäiväpaikkaa 10 osapäiväpaikkaa 6

10 1.5. Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö VARHAISKASVA- TUSPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ (ANSY) Yhteiset Päiväkodin johtaja Perhepäivähoidon ohjaaja Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja Ryhmän erityisavustaja Ryhmäavustaja palvelujohtaja 1 palvelupäällikkö 2 konsultoiva erityis- 2 lastentarhan- opettaja toimistosihteerit 3,3 Alavieska Peukaloinen 0, Keltasirkku + 0, Perhepäivähoitaja/ ryhmäperheph esiopetuksen ip Perhepäivähoit 0,25 10 Nivala Knuutinpuhto 0, Pirttiranta 0, Peltopuisto 0,5 4+1 elto 6 3 Vilkuna 0, Nokela 0, Perhepäivähoit 1,5 38 Sievi Kakaravaara 0, Lystilä 0, Tuulihattu 0, Epelit 0,5 0,5 Perhepäivähoit 0,5 10/3,5 Ylivieska Hakalahti 0, Huvikumpu 0, Joukahainen 0, Simonpuisto 0, Kataja ip 0,5 Rastas ip Perhepäivähoit 1,75 42/4 Kallio ,5 100 VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ Muutokset TA 13/ Lisäys / vähennys vuoden 2013 TA verrattuna Huvikummun päiväkoti (Yka) alkaen henkilöstön vähennys 2+1 (siirtotila poistuu + keittiö muuttuu jakelukeittiöksi alkaen) / vuosi/palkat + tilavuokra /vuosi Siirtotilasta vähentyvät 14 hoitopaikkaa siirtyvät yksityiselle palveluntuottajalle. Palveluseteliin varataan tarvittava määräraha Perhepäivähoidon ohjaajat 4, alk. 4 perhepäivähoidon ohjaajaa ( /vuosi) 7

11 1.6. Vuoden 2014 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Alavieskan talousarviomuutokset ja niiden kustannukset Perhepäivähoitoon on varattu palkat 10 hoitajalle. Alavieskan päiväkoteihin saadaan remontin yhteydessä mahdollisesti lisäpaikkoja (8-14 paikkaa), joiden kustannus on /v. Vuoden alussa perhepäivähoitajia siirtyy eläkkeelle ja uusien hoitajien saaminen on epävarmaa. Mikäli päiväkotien lisäpaikat toteutuvat, perhepäivähoitoon varattu määräraha /v. (8 hoitopaikkaa) siirtyy päiväkotihoitoon. Ylivieskan talousarviomuutokset ja niiden kustannukset Perhepäivähoito ja perhepäivähoidon palveluseteli 1) Huvikummun päiväkodin siirtotilasta luovutaan alkaen. Muutos vuodelle / vuosi/palkat + tilavuokra Vähennys 14 hoitopaikkaa. Valmistuskeittiö muuttuu alkaen jakelukeittiöksi. Muutos vuodelle /v (palkat) ja (elintarvikkeet). Lisäys ruokahuoltopalveluihin (keittiötoiminta ostetaan Ylivieskan kaupungin tilapalveluilta alkaen). 2) Palvelusetelimäärärahan korotus lisääntyneen kysynnän vuoksi (perustettu v kolme uutta yksityistä ryhmäperhepäivähoitokotia) Päiväkotihoito ja päiväkotihoidon palveluseteli Palvelusetelin määrän tarkistus n Yksi uusi yksityinen päiväkoti alkaen. Toisen yksityisen päiväkodin toiminta laajeni kesällä Nivalan, Sievin ja Ylivieskan päiväkotihoidossa on aloitettu elokuussa 2013 uutena toimintana varhaiskasvatusryhmät ns. virikehoidossa oleville lapsille. Tällöin kahden kasvattajan ryhmässä on viikon aikana kaksi eri päivinä toimivaa lapsiryhmää ( ) eli kaikkiaan 28 lasta osaviikkoisessa hoidossa. 1. Toimintariskit - Lisääntyvä palveluiden kysyntä - Palveluiden kysynnän väheneminen on myös mahdollista etenkin Nivalassa ja Sievissä, jolloin toimintaa sopeutetaan kysyntää vastaavaksi - Asiakasmäärien toteutumiseen vaikuttaa osaviikkoisen /- osa-aikaisen hoidon määrä suhteessa kokopäivähoitolasten määrään. - Valtakunnalliset kotihoidon tukea koskevat muutokset saattavat toteutuessaan vaikuttaa kotihoidon tuen kysyntään. Kotihoidontukiajan lyhentäminen äitien osalta saattaa lisätä alle 3-vuotiaiden päivähoidon kysyntää. 2. Rahoitusriskit - Päivähoidon ja kotihoidontuen asiakasmäärien mahdollisesta lisääntymisestä aiheutuvat kustannukset - Asiakasmääriin ja kustannuksiin vaikuttavat perheiden valinnat esim. kotihoidon tuen, palvelusetelin tai kuntayhtymän järjestämien varhaiskasvatuspalveluiden välillä - Henkilöstön palkkakustannukset: asetuksen mukaisen henkilöstömitoituksen toteuttaminen (sijaistarve), perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalainsäädännön piiriin ja välttämätön tarve erityisen tuen lisäresurssointiin - Ruokahuollon ja muiden tukipalveluiden kustannukset - Palvelutarpeen ennakointi Ylivieskassa: - Esitetään, että Ylivieskan kaupungin budjettiin varataan suunnittelumääräraha vuodelle 2014 Hakalahden päiväkodin laajentamiseen (käytössä olevien väistötilojen korvaaminen Hakalahden päiväkodissa) - Äitien kotihoidontukiajan lyhentäminen saattaa lisätä alle 3-vuotiaiden päivähoidon kysyntää. 8

12 2. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön palvelujen tavoitteena on yksilöiden ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Aikuissosiaalityötä ohjaa sosiaalihuoltolaki ja -asetus, toimeentulotuesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetut lait, päihdehuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja hallintolaki sekä nuorten työpajatoiminnan osalta lisäksi nuorisolaki Palvelukokonaisuuden sisältö Aikuissosiaalityöhön kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, päihdehuollon asumispalvelut, kuntouttava työtoiminta ja työmarkkinatuen kuntaosuus. Aikuissosiaalityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen selvittelyä, psykososiaalista tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista työtä, jossa voidaan hyödyntää asiakkaan kanssa yhdessä tehtävää asiakassuunnitelmaa. Asiakaslain mukaan jokaiselle asiakkaalle tulee laatia asiakassuunnitelma silloin, kun ei ole kyse pelkästään ohjauksesta ja neuvonnasta. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyvää selvittelyä ja toimeentulotuen myöntämistä. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on toimeentulotuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloaan ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, muista tuloista ja varoista, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Päihdehuollon asumispalvelut sisältävät kotona asumisen tukemista ja palveluohjausta asiakkaan arjessa tai erityisen vaikeissa tilanteissa asumisen järjestämistä lyhytaikaisesti ostopalveluina. Asumispalveluita annetaan viimesijaisena vaihtoehtona niille päihdehuollon asiakkaille, jotka erityisistä syistä tarvitsevat apua tai tukea asuntonsa tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluiden tarpeen arviointi tehdään moniammatillisena yhteistyönä ja asiakkaiden hakeutuminen palveluihin tapahtuu joko itse, lähiomaisen toimesta tai yhteistyötahojen ohjaamana. Päihdehuollon asumispalveluiden määrä vaihtelee tarpeen mukaan. Päihdehuollon asumispalveluissa työskentelee asumisenohjaaja, jonka tehtävänä on kuntouttava palveluohjaus niille asiakkaille, joiden kanssa on tehty palvelusuunnitelma ja jotka ovat siihen itse sitoutuneet. Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa, jolla pyritään parantamaan toimeentulotukea saavien työttömien alle 25-vuotiaiden asiakkaiden tai pitkään työttöminä olleiden henkilöiden elämähallintaa sekä luomaan edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttava työtoiminta sovitetaan henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden jaksoissa 1-5 päivänä viikossa. Työpäivän pituus on 4-8 tuntia. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan toimintarahaa/ylläpitokorvausta 9 /pv sekä korvataan mahdolliset matkakulut. Palvelun kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat toimeentulotukea saavat nuoret tai pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille laaditaan aktivointisuunnitelma yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai se voi tehdä sopimuksen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä esim. toisen kunnan, 9

13 yhdistyksen tai seurakunnan kanssa. Asiakkaita on sijoitettu kuntouttavaan työtoimintaan Hengitysliitto Heli ry:n Sytyke Centreen ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimipisteisiin, Nivalan nuorten työpajalle sekä kuntien, seurakuntien ja yhdistysten erilaisiin tehtäviin. Työmarkkinatuen kuntaosuus tarkoittaa sitä, että työmarkkinatukijärjestelmässä valtio vastaa työmarkkinatuen maksamisesta ensimmäisten 500 työttömyyspäivän ajalta. Työmarkkinatuen saajan kotikunta maksaa puolet yli 500 päivää työttömänä olleen työttömän työnhakijan saamasta työmarkkinatuesta. Työmarkkinatuen kuntaosuutta saavat työnhakijat, jotka ovat saaneet työttömyyden aikana työmarkkinatukea 500 päivää, työnhakijat, jotka ovat siirtyneet ansiopäivärahalta tai peruspäivärahalta työmarkkinatuelle 500 päivän täyttymisen jälkeen ja saaneet sen lisäksi180 päivää työmarkkinatukea. Aktiivitoimenpide aiheuttaa keskeytyksen kunnan työmarkkinatuen osuuden maksamiseen. Aktiivitoimenpiteitä ovat mm. työkokeilu, palkkatuettu työ ja työvoimapoliittinen koulutus (ml. oppisopimuskoulutus) sekä kuntouttava työtoiminta. Asiakas palaa kunnan työmarkkinatukilistalle, ellei hän aktiivitoimenpiteiden jälkeen työllisty tai työssäoloehto (10 kk) ei täyty. Palvelun kohderyhmä Aikuissosiaalityön palvelun kohderyhmänä ovat Kallion alueella asuvat yli 18-vuotiaat aikuiset, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa, ovat taloudellisissa vaikeuksissa tai heillä on päihde- tai mielenterveysongelmia Asiakasmäärät ja nettomenot Toimeentulotuki Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrän arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 ja määrärahavaraus on tehty vuoden 2013 puolen vuoden toteuman perusteella. Perustoimeentulotukeen valtionavustus on 50 % menoista. Taulukoissa on esitetty toimeentulotuen asiakasperheiden määrä. Sama perhe voi saada useampaa tukea. Toimeentulotuki: Kunta Asiakasperheet 2013 Asiakasperheet 2014 Toimeentulotukipäätökset 2013 Toimeentulotukipäätökset 2014 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Kuntouttava työtoiminta Kallio hankkii ostopalveluja Hengitysliitto Heli ry:n Sytyke Centreltä. Vuoden 2012 aikana Sytykkeeltä ostetaan palvelua yhteensä 16 asiakkaalle/ päivä, jotka jakautuvat seuraavasti: kuntouttava työtoiminta 6 asiakasta/päivä, työharjoittelu ja työelämävalmennus 6 asiakasta/päivä, työkokeilu 2 asiakasta/päivä ja sosiaalihuoltolain mukainen työ 2 asiakasta/päivä. Tämän lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Kallion eri toimipisteissä, Nivalan nuorten työpajalla sekä kuntien, seurakuntien ja yhdistysten erilaisissa tehtävissä. 10

14 Kuntouttava työtoiminta ja muu aktivointitoiminta kunnittain Kunta Asiakkaat 2013 Asiakkaat 2014 Alavieska 6 8 Nivala Sievi Ylivieska Kallio Työmarkkinatuen kuntaosuus Työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan nousevan vuoteen 2013 verrattuna ja määrärahavaraus on euroa suurempi kuin vuonna Määrärahavaraus on tehty hieman 2013 puolen vuoden toteutumaa pienempänä. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää noustaa asiakasmäärän kasvu. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrän vaikuttaa merkittävästi kuntien oma aktiivisuus ja meneillään olevat hankkeet, joista johtuen työmarkkinatuen kuntaosuudessa on suuria kuntakohtaisia eroja. Kallio tekee monipuolista yhteistyötä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa pitkäaikatyöttömien aktiivitoimenpiteissä. Työmarkkinatuen kuntaosuus Kunta Asiakkaat Asiakkaat Asiakkaat Asiakkaat v v Muutos ka/kk tilinpäätös ka/kk ka/kk ka/kk 2012 TA2013 tot TA2014 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Aikuissosiaalityön palveluihin hakeudutaan joko oman tai läheisen yhteydenoton kautta tai yhteistyötahon ohjaamana, jonka jälkeen työntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen. Asiakkaalla on oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemän arkipäivän kuluessa. Kiireellisissä kriisitilanteissa toimeentulotukipäätös on tehtävä saman tai viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Lisäksi asiakkaalla on oikeus saada keskusteluyhteys sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön jättämisestä. 11

15 Henkilöstö Aikuissosiaalityö v. 2014: Kunta Virat Asiakasperheet Alavieska 4,3 virkaa: 100 Ylivieska 1 erityissos.tt ,3 sos.työntekijä 1 sosiaaliohjaaja 1 etuuskäsittelijä Nivala 3 virkaa: sos.työntekijä 1 sos.ohjaaja 1, etuuskäsittelijä Sievi 1,7 virkaa: sosiaaliohjaaja 0,7 etuuskäsittelijää Kallio 10,7 virkaa: 1 Joht. sosiaalityötekijä 1 Erityissosiaalityöntekijä 2 Sosiaalityöntekijää 3 Sosiaaliohjaaja 3 Etuuskäsittelijää 0,5 ohjelmiston pääkäyttäjä 1 Asumisenohjaaja 1600 Perhepalvelujen yhteinen henkilöstö v. 2014: Kunta Kallio 1 Palvelujohtaja 0,5 Ohjelmiston pääkäyttäjä 1 Toimistosihteeri 1 Vahtimestari 12

16 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhepalvelujen järjestämistä ohjaavat lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki- ja asetus, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki, isyyslaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki ja asetus sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Palvelukokonaisuuden sisältö Perhepalveluiden palvelukokonaisuudet ovat: 1) Lastensuojelu 2) Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö 3) Lastenvalvojan tehtävät 4) Perheneuvola 3.3. Lastensuojelu Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, joka sisältää lastensuojelutarpeen selvityksen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellisen sijoituksen, huostaanoton sekä niihin liittyvän sijaishuollon ja jälkihuollon sekä lapselle tai perheelle järjestettävän sosiaalityön. Lastensuojelun tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tarkoituksena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Palveluja täytyy olla saatavissa tarvittavassa laajuudessa kaikkina vuorokauden aikoina, mikä tarkoittaa sosiaalipäivystyksen järjestämistä myös virka-ajan ulkopuolella. Lastensuojelun palvelukokonaisuus Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään asiakassuunnitelma yhdessä tämän huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Lastensuojelun perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka kirjataan lastensuojelun asiakkaalle laadittavaan asiakassuunnitelmaan ja jonka alkamisesta tehdään viranomaispäätös. Perhetyöstä tehdään lisäksi perhetyön sopimus ja suunnitelma asiakkaiden kanssa. Asiakkuus lastensuojelun perhetyössä alkaa sosiaalityöntekijän arvion kautta lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen. Lastensuojelun perhetyön tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Lastensuojelun perhetyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tavoitteellista, useimmiten pitkäkestoista ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lastensuojelun perhetyö voi olla myös tiivistä ja intensiivistä perhetyötä, jonka tarkoituksena on estää perheen lasten huostaanotto. 13

17 Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse omalla käyttäytymisellään vakavasti vaarantaa omaa terveyttään tai kehitystään, lapsi täytyy ottaa huostaan ja järjestää hänelle hänen tarpeittensa mukainen sijaishuolto. Huostaanotto on viimesijainen toimenpide, joka voidaan tehdä, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi ehtona on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Sijaishuollon järjestämiseksi tehdään yhteistyötä Pelastakaa Lapset Ry:n kanssa. Tavoitteena on, että kaikki alle 12-vuotiaat sijoitettavat lapset pääsevät Pelastakaa Lapset Ry:n kautta perhehoitoon lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Tavoitteena lastensuojeluntyön painopisteen muuttaminen avohuollon tukitoimien kehittämisellä siten, että kodin ulkopuolelle tehtävät sijoitukset vähentyisivät ja olisivat kestoltaan lyhytaikaisia. Palvelun kohderyhmä Lastensuojelun kohderyhmänä ovat tuen tarpeessa olevien alle 18 -vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Asiakasmäärät Taulukko 1. Lastensuojelun sijoitukset kunnittain vuonna 2014 Kunta Perhehoitoon sijoitetut/ hoitovrk Lastensuojeluyksikköön sijoitetut/ hoitovrk Lyhyt-aikaisesti sijoitetut/ hoitovrk Yht. sijoitetut Alavieska <5 /120 5/1 825 <5/75 8 Nivala 7/ / / Sievi 7/ / /50 14 Ylivieska 15/ / / Kallio 30/ / / Taulukko 2. Lastensuojelun perhetyö (oma toiminta) 2014 Kunta Perhetyöntekijät Asiakkaiden määrä Alavieska 1 20 Nivala Sievi 1,5 60 Ylivieska Kallio 8,

18 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Lastensuojeluasia voi tulla vireille joko lastensuojeluilmoituksen tai oman hakemuksen kautta. Lastensuojelun työntekijän tehtävänä on arvioida välittömästi tiedon saatuaan lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarve. Lastensuojelulain mukaan työntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun vastaavan tiedon saatuaan ratkaistava, onko ilmoituksen johdosta syytä ryhtyä lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Jos lastensuojelutarpeen selvitys tehdään, se on tehtävä viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen alkaa Henkilöstö ja asiakkaat Lastensuojelun henkilöstö 2014 Kunta Virkoja Sosiaalityön asiakkaat (* Avohuollon asiakkaat Alavieska 3 sosiaalityöntekijää ,5 sosiaaliohjaaja Ylivieska Nivala 3,5 sosiaalityöntekijää Sievi 1 sosiaaliohjaaja Kallio 1 johtava sosiaalityöntekijä, ,5 sosiaalityöntekijää, 2,5 sosiaaliohjaajaa (* vuositasolla lapsen asioita vastaava sosiaalityöntekijä / 115 asiakasta Perhepalvelujen yhteinen henkilöstö v. 2014: Kunta Kallio 1 Palvelujohtaja 0,5 Ohjelmiston pääkäyttäjä 1 Toimistosihteeri 1 Vahtimestari 15

19 3.4. Ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö Ennaltaehkäisevän lastensuojelun työmuotoina järjestetään ennaltaehkäisevänä perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua, palvelusetelillä tuotettua lapsiperheiden kotipalvelua, tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa ja tuetaan Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa avustamalla vapaaehtoistoiminnanohjaajan palkkauksessa. Palvelun sisältö Kun perhetyötä järjestetään lastensuojelutarvetta ennaltaehkäisevänä toimintana, tarkoitetaan peruspalvelun perhetyötä. Ennaltaehkäisevä perhetyö on lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista, joka ei vaadi asiakkuutta lastensuojelussa. Se on ajallisesti rajattua siten, että perhe voi saada palvelua korkeintaan 10 kertaa. Se on perheille maksutonta. Ennaltaehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Kun perhe ohjataan ennaltaehkäisevään perhetyön palveluun muista toimipisteistä, perhetyönohjaaja kartoittaa tilanteen yhdessä ohjaavan tahon kanssa palveluohjauksen keinoin. Lapsiperheiden kotipalvelun järjestetään palvelusetelillä. Palveluseteli kohdennetaan perheiden kriisitilanteisiin tilanteisiin, joissa tarvitaan tilapäistä apua. Palvelun sisältö määrittyy perheen tarpeen mukaisesti sellaiseksi, että se tukee perheen selviytymistä äkillisessä kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluntarve arvioidaan perheen henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta puhelimitse tai asiakkaan asioimiskäynnin yhteydessä. Palvelulla vastataan ensisijaisesti lapsen arjen turvaamiseen muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluseteliä ei myönnetä takautuvasti. Ennaltaehkäisevänä lastensuojelutyönä järjestetään tukiperhetoimintaa niille asiakkaille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Käytännössä tukiperheet saadaan Pelastakaa Lapset ry:n kautta ja perhetyönohjaaja tekee päätökset palveluun pääsemisestä ja koordinoi toimintaa. Vuonna 2014 maksetaan avustusta euroa Mannerheimin lastensuojeluliitolle vapaaehtoistoiminnanohjaajan palkkaamiseen, joka mahdollistaa vertaistukiryhmien toiminnan kehittämisen yhteistyössä Kallion omien työntekijöiden kanssa lasten ja perheiden palveluissa. Palvelun kohderyhmä Varhaista tukea tarvitsevat lapsiperheet. Palveluun pääsyn kriteerit Ennaltaehkäisevän perhetyön palveluun perhe hakeutuu joko itse tai yhteistyötahojen ohjaamana. Päätöksenä palvelusta toimii viranhaltijapäätös, jonka tekee palvelupyynnöt vastaanottava perhetyönohjaaja. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheille maksullista palvelua. Perheet voivat tiedustella palvelua itse soittamalla perhetyönohjaajalle. Työ sisältää päivittäisiä kodinhoidollisia tehtäviä, kuten lastenhoitoa, pyykinhuoltoa, ruuanvalmistusta, mutta myös kasvatuksessa ohjaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Lapsiperheiden kotipalvelua ei voida myöntää pelkästään siivoukseen tai sairaan lapsen hoitoon. Omia työntekijä resursseja lapsiperheiden kotipalveluun on käytettävissä erittäin niukasti. Lapsiperheillä on kuitenkin mahdollisuus saada tilapäisissä kriisitilanteissa kotipalvelua palvelusetelillä. Päätöksen palvelusta tekee palvelupyynnöt vastaanottava perhetyönohjaaja. Asiakas valitsee palvelusetelituottajan ja maksaa itse palvelusetelin ja palveluntuottajan välisen hinnan erotuksen. Palvelu on määrärahasidonnainen eikä asiakkaalla ole ehdotonta oikeutta saada palvelua 16

20 Ennaltaehkäisevän lastensuojelun palvelut kunnittain Kunta Perhetyöntekijät Ennaltaehkäisevän perhetyön asiakkaat Palveluseteliasiakkaat Tukiperheasiakkaat Yhteensä Alavieska * Nivala Sievi Ylivieska Kallio 1 perhetyönohjaaja, perhetyöntekijää *) Alavieskassa ennaltaehkäisevä perhetyön tehtävät sisällytetään perhetyönohjaajan työtehtäviin 3.5. Lastenvalvojan palvelut Palvelun sisältö Lastenvalvojan tehtäviin kuuluvat lapsen isyyden selvittäminen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisten selvitysten tekeminen tuomioistuimelle niissä tapauksissa, joissa lapsen vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista tai elatuksesta. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Lastenvalvojan asiakkuus alkaa isyysselvityksissä, kun maistraatti ilmoittaa lastenvalvojalle avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Isyyden selvittämisen lisäksi lapsen vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta ja jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat tehdä myös elatussopimuksen. Asiakkuus voi alkaa myös vanhempien erotessa, jolloin tehdään sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisesta ja elatuksesta. Lastenvalvojan palvelut kunnittain Kunta Virkoja Lastenvalvoja asiakkaita Sopimuksia(* Alavieska 1 lastenvalvoja Ylivieska Nivala 0,5 sosiaalityöntekijää Sievi Kallio 1,5 lastenvalvojaa (* Sopimukset sisältävät isyyden selvitykset, elatus-, huolto- ja tapaamissopimukset) 17

21 3.6. Perheneuvola Perheneuvolan palveluihin kuuluvat lasten, nuorten ja perheiden tutkimus ja terapia, sekä asiantuntija-avun antaminen muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Tavoitteena on selvittää lapsen ja perheen kokonaistilannetta ja tarvittaessa saada arvio lapsen tai nuoren psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta kehityksestä sekä sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähi- ja palveluverkostonsa kanssa. Perheneuvolan palvelukokonaisuus Perheneuvolan toimipisteet sijaitsevat Nivalassa ja Ylivieskassa. Ylivieskan perheneuvolan alueeseen kuuluvat myös Sievi ja Alavieska. Perheneuvolassa on kolme perheneuvolapsykologin virkaa (2 Ylivieskan toimipisteessä ja 1 Nivalan toimipisteessä), 2 sosiaalityöntekijän virkaa (1 Ylivieska, 1 Nivala) sekä perheneuvolan johtaja. Sekä Nivalan että Ylivieskan toimipisteissä käy myös konsultoiva lastenpsykiatri: Nivalassa kerran kuukaudessa ja Ylivieskassa 2 krt/ kuukausi. Palvelun kohderyhmä Palvelut on tarkoitettu lapselle ja hänen vanhemmilleen sekä muille perheenjäsenille, kun on huolta lapsen/nuoren psyykkisestä kasvusta tai kehityksestä tai koko perheen ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Perheneuvolan asiakkaaksi hakeudutaan varaamalla itse aikaa perheneuvolaan. Tavallisesti asiakas tulee palveluihin jonkun muun tahon, kuten koulun, päivähoidon, neuvolan tai lääkärin, ohjaamana. Pariterapia ja perheasioiden sovittelu ovat osa perheneuvolan toimintaa. Perheasioiden sovittelun toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2012 aikana. Kiireellisille tapauksille pyritään antamaan ensimmäinen aika kolmen viikon kuluessa ajanvarauksesta. Perheneuvolan palvelut kunnittain v Kunta Toimipisteet Virat Asiakkaat Perheneuvola Alavieska 73 Sievi Perheneuvolan Ylivieskan perheneuvolan johtaja, 1 sosiaali- 95 toimipiste työntekijä, 2 psykologia Ylivieska 350 Nivala Perheneuvolan Nivalan 1 sosiaalityöntekijä, 1 psykologi 290 toimipiste Yhteensä Kallio 1 perheneuvolan johtaja, 2 sosiaalityöntekijää, 3 psykologia,

22 3.7. Vuoden 2014 talousarviota koskevat muutokset riskit Riskit aikuissosiaalityössä Perustoimeentulotuen menot on arvioitu vuoden 2013 puolen vuoden toteutuman ja asiakasmäärän mukaisesti. Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrää on vaikea ennakoida, koska yleisen taloustilanteen aiheuttama työttömyyden kasvu tai muu taloudellisen tilan taantuma lisää välittömästi toimeentulotukea saavien asiakkaiden määrää. Edellä mainituista syistä perustoimeentulotukimenot voivat vuonna 2014 olla huomattavasti arvioitua suuremmat. Työmarkkinatuen kuntaosuus on arvioitu vuoden 2013 asiakasmäärän mukaisesti ja hieman puolen vuoden toteutumaa pienemmäksi. Työttömyyden lisääntyminen alueellamme voi lisätä myös pitkäaikaistyöttömien määrää. Kuntien hankkeista ja muista aktivointitoimenpiteistä huolimatta kuntaosuuden määrä vuonna 2013 ei välttämättä alene, vaan voi jopa hieman lisääntyä. Muutokset lastensuojelussa Lastensuojelussa on tavoitteena vuoden 2014 aikana kehittää ehkäiseviä ja avohuollon palveluita niin, että ne olisivat mahdollisimman tehokkaita ja pitkiltä laitossijoitusjaksoilta vältyttäisiin. Tämä on huomioitu talousarviota tehtäessä rakenteellisina muutoksina. Nivalassa ja Ylivieskassa laitoshuollon määrärahoja on vähennetty ja avohuollon sekä perhetyön ostopalvelun määrärahoja on lisätty. Ylivieskassa lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin määrärahoja on korotettu euroa, joka summa on siirretty lastensuojelusta. Ennaltaehkäisevän perhetyön käyttö Alavieskassa on vähäistä, joten palvelu voidaan tuottaa sisäisin järjestelyin. Vapautuva ennaltaehkäisevän perhetyöntekijän työaika (0,5) siirretään Alavieskan lastensuojelun avohuollon sosiaaliohjaukseen. Riskit lastensuojelussa Uusien sijoitusten ja perhekuntoutukseen tulevien asiakkaiden määrä on vaikea ennakoida. Vuoden 2014 talousarviossa lastensuojelun sijoituksiin on varattu määräraha syksyllä 2013 tiedossa olevien sijoitusten ja mahdollisesti toteutuvien sijoitusten mukaisesti. Talousarviossa on kuntakohtaisesti varattu pieni määräraha mahdollisiin perhekuntoutuksiin. Perhekuntoutuksiin varattu määräraha on noin 3-6 kuukauden mittaiseen jaksoon perhekoosta riippuen. Riskit perheneuvolassa Perheneuvolan talousarvioon liittyvänä riskinä on nuorten tilanteen vaikea ennakoitavuus. Nuorten mahdollisesti lisääntyvä pahoinvointi voi johtaa terapiatarpeen ostopalvelun lisääntymiseen. Nuorten konsultoivan nuorisopsykiatrin palvelujen ostaminen voi myös tulla ajankohtaiseksi. Tämä tarkoittaisi toteutuessaan kustannusten nousua. 19