TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 Konsernijaosto Tukipalveluyksiköt TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 HUS-Apteekki liikelaitos 18.1 HUS-Apteekki liikelaitos OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSES- TÄ Liikelaitoksen tunnusluvut 2011 Ero-% TP 2011/ TA 2011 Ero-% TP 2011/ TP 2010 Liikelaitoksen palvelutuotanto (milj. euroa) TP 2010 TA 2011 TP Lääketoimitus 82,5 86,1 90,4 5,0 % 9,6 % - Lääkevalmistus 2,2 2,1 2,3 12,3 % 4,3 % - Solunsalpaajavalmistus 22,9 23,2 24,9 7,5 % 8,9 % - Annosjakelupalvelu 0,5 1,0 1,1 9,9 % 120,4 % - Osastofarmasiapalvelut 1,0 1,6 1,7 3,7 % 61,3 % - Velvoitevarastointipalvelut 0,2 0,2 0,3 8,9 % 8,3 % YHT. 109,4 114,2 120,7 5,7 % 10,3 % Ero-% TP2011/ TA2011 Ero-% TP2011/ TP2010 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2010 TA 2011 Päivitetty TA 2011 TP Liikevaihto 109,4 114,2 114,2 120,7 5,6 % 10,3 % - Ulkoinen myynti 4,0 5,7 5,7 6,0 5,1 % 50,9 % - Toimintakulut 108,7 113,5 113,5 120,3 6,0 % 10,7 % - Tilikauden tulos ennen saatuja ja annettuja asiakashyvityksiä 0,0 0,0 0,0-0,3 ######## -2033,9 % - Asiakashyvitykset netto 0,0 0,0 0,0 % -9,7 % - Tilikauden tulos 0,0 0,0 0,0-0,3 ######## -686,1 % Olennaiset tapahtumat tilikaudella HUS-Apteekki liikelaitoksen 2011 toimintavuoden tärkeimmät saavutukset ovat HUS lääkehankintojen onnistunut kilpailutus, Espoon kaupungin lääkehuollon onnistunut integraatio sekä annosjakeluyksikön laajeneminen toisella annosjakelukoneella sekä osastofarmasian laajeneminen. HUS Lääkehankinnat käynnistettiin hankintakaudelle muodostamalla HUS hankintarengas joulukuussa Hankintarenkaaseen kuuluvat kaikki HUS:n jäsenkunnat lukuun ottamatta Helsingin kaupunkia sekä HUS erityisvastuualuetta. Kilpailutuksen myötä lääkevalmisteiden ostohinnat ovat 7,4 % (6,4 milj. euroa) alhaisemmat verrattuna sisäiseen lääkekulutusprofiiliin toteumaan 10/ /2011 (12 kk). Suurimmat euromääräiset alennukset vuositasolla muodostuivat syöpälääkkeestä (dosetakseli) -2,2 milj. euroa, mikrobilääkkeestä (meropeneemi) - 0,8 milj. euroa sekä immunoglobuliinista, joiden hintataso laski 30 %:lla. Espoon kaupungin lääkehuolto on onnistuneesti integroitu HUS-Apteekin toiminnaksi. Tärkein vaihe on ollut Espoon kaupungilta hankitun annosjakelulaitteen siirtäminen Jorvin toimipisteeseen HUS-Apteekin annosjakelulaitteen yhteyteen. Potilaskohtaisen annosjakelupalvelun piirissä on yhteensä noin 1500 potilasta. Toisen annosjakelulaitteen hankinnan myötä annosjakelupalvelun tuotanto on kasvanut 106 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Myös annosjakelun tarkastuslaite on integroitu palvelemaan molempien annosjakelulaitteiden tuotantoa. Toisen laiteen hankinnan myötä toimintaan liittyvät tuotannolliset riskit ovat vähentyneet ja toimintavarmuus kasvanut.

3 HUS-Apteekki liikelaitos Lääkkeiden annosjakelupalvelu parantaa mm. lääkitysturvallisuutta sekä edistää lääkehoidon onnistumista. Koneelliseen annosjakeluun siirtyminen lisää tarvetta arvioida potilaan kokonaislääkitystä, mikä johtaa turhien lääkitysten lopettamiseen ja hankalien lääkeyhdistelmien purkamiseen. Lisäksi koneellinen annosjakelu mahdollistaa hoitohenkilökunnan vapautumisen muihin työtehtäviin. Palvelu parantaa lääkitysturvallisuutta, vähentää lääkehävikkiä ja lisää terveydenhuollon kustannustehokkuutta monin tavoin. Annosjakelupalvelua pyritään edelleen jatkossa voimakkaasti laajentamaan jäsenkuntien perusterveydenhuollon asiakkaille. Espoon kaupungille tuotetaan yhdistelmäpalvelu osastofarmasiasta ja annosjakelupalvelusta, joka on osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi Espoon Puolarmetsän sairaalan lääkityksen varmistamiseksi. Osastofarmasiapalvelu on merkittävästi kasvanut (60 %: 11,3 htv) verrattuna vuoteen Osastofarmasialla tarkoitetaan osastolla tapahtuvaa farmaseutin suorittamaa työtä, joka parantaa lääkkeiden kustannustehokasta käyttöä. Osastofarmasiapalvelun avulla edistetään lääkitysturvallisuutta, sekä potilaan laadukkaan ja kokonaisvaltaisen lääkehoidon toteutumista hoitoyksiköissä. Osastofarmasiapalvelut räätälöidään osaston tarpeiden mukaisesti ja samalla sairaanhoitajilla jää enemmän aikaa hoitotyöhön. Osastofarmaseutti mm. huolehtii lääkkeisiin liittyvästä koulutuksesta osaston tarpeiden mukaisesti. HUS- Apteekissa on yksi osastofarmasiapalvelusta vastaava proviisori, joka koordinoi ja kehittää osastofarmasiapalvelua sekä antaa tarvittaessa asiantuntijatukea osastoilla toimiville osastofarmaseuteille. Kokonaisuudessaan HUS-Apteekin henkilötyövuosista 21 % kohdistuu osastofarmasiapalveluun, vuonna 2010 osuus oli 15 %. Osastofarmasiapalvelua ostavien yksiköiden osuus kattaa konsernin sisäisestä lääkemyynnistä n. 45 %. Kaikilla sairaanhoitoalueilla LUSA:a lukuun ottamatta on osastofarmasiapalvelua. Perusterveydenhuollon asiakkaista osastofarmasiapalvelun piirissä on Espoon ja Keravan kaupungit. Perusterveydenhuollon osalta annosjakelupalvelu yhdistettynä osastofarmasiapalveluun on todettu hyvin toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. Vuoden 2011 aikana on yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa toteutettu selvitystyö mahdollisen lääkehuoltopalveluiden integraation toteutumisesta. Selvitystyön toteutti kilpailutuksen tuloksena Nordic Healthcare Group ja selvitys valmistui elokuussa Selvitystyön lopputuloksena suositellaan HUS:n ja Helsingin kaupungin lääkehuoltotoimintojen yhdistämistä. Lisäksi selvitetään hyöty lääkehankintojen yhdistämisestä. Myös Vantaan kaupungin kanssa on käyty neuvotteluita syksyn 2011 aikana. Tulevaisuuden näkymät Tavoitteena on laajentaa jäsenkuntayhteistyötä myös tulevina vuosina. Lähinnä seuraava jäsenkunta on Vantaan kaupunki. Tilikauden päättymisen jälkeen HUS-Apteekin ja Vantaan kaupungin neuvottelut lääkehuoltopalveluiden integroimiseksi HUS-Apteekkiin ovat edenneet hyvin. Alustavan aikataulun mukaan toimintojen siirto tapahtuisi , mikäli esitys yhdistymisestä hyväksytään Vantaa kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa Muutos kasvattaa HUS-Apteekin toimintatuottoja n. 2 miljoonalla eurolla ja henkilöstömäärää viidellä henkilöllä. Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut muita merkittäviä tapahtumia, jotka olennaisesti vaikuttaisivat HUS-Apteekin toimintaan. Seuraavat lähiaikoina mahdollisesti HUS-Apteekin lääkehuoltopalveluiden piiriin siirtyvät jäsenkunnat voivat olla Kirkkonummi ja Hyvinkää. Tavoitteena jäsenkuntien osalta on annosjakelupalvelun laajentaminen (mukaan lukien sähköinen tilausjärjestelmä) sekä jo nyt HUS-Apteekin palvelun piirissä olevien jäsenkuntien sekä Puolustusvoimien sähköisen lääketilauksen käyttöön otto.

4 HUS-Apteekki liikelaitos Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksenä on tarkoitus valmistua Syöpätautien klinikan yhteyteen noin 400 neliön suuruinen solunsalpaajayksikkö. Siinä vaiheessa solunsalpaajayksikkö muuttaa nykyisistä tiloista suurimman asiakkaan (80 % solunsalpaajaannoksista) välittömään läheisyyteen. Tavoitteena on myös viimeistään siinä vaiheessa lisätä asiantuntijapalveluita Syöpätautien klinikan käytettäviksi (klinikkaproviisori, osastofarmaseutti). Nykyiset lääkevalmistustilat eivät enää täytä kaikilta osin viranomaisen antamia määräyksiä, minkä takia ne täytyy saneerata siinä vaiheessa kun solunsalpaajayksikkö muuttaa uusiin tiloihin. Paras vaihtoehto olisi, jos HUS-Apteekille voitaisiin osoittaa uudet tilat, joihin saataisiin järkevästi rakennettua puhdastilat sekä riittävän suuret automatisoidut lääketoimitustilat. Näin saataisiin noin puolet farmaseuttisesta henkilöstöstä vapautettua asiantuntijatehtäviin (osastofarmasia, lääkeinformaatio sekä lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen). Uudet automatisoidut tilat ovat edellytyksenä Helsingin kaupungin lääkehuollon integroimiselle osaksi HUS-Apteekin lääkehuoltoa. Jotta uusia tilahankkeita voidaan suunnitella, täytyy HUS-Apteekissa kriittisesti arvioida myös nykyistä toimintaverkostoa. Ensisijaisesti tarkastellaan Töölön toimipisteen sekä Länsi-Uudenmaan toimipisteen toimintaedellytyksiä asiantuntija osastofarmasiaperiaatteella. Kriittinen tarkastelu täytyy myös suorittaa Hyks- sairaanhoitoalueella sen osalta, voidaanko lääkelogistiikka keskittää yhteen pisteeseen. Parhaillaan suunnitellaan yhdessä kliinisten yksiköiden kanssa sähköisten lääkekaappien käyttöönottoa. Käyttöönotto johtaa myös toiminnalliseen muutokseen siten, että sähköisen lääkekaapin sisältö on HUS-Apteekin omaisuutta niin kauan kunnes lääke annetaan potilaalle, jolloin se vasta kirjautuu osaston kuluksi. Tällä tavalla voidaan hallinnoida paremmin osastoilla olevia lääkevarastoja sekä parantaa lääkkeiden kiertonopeutta ja vähentää lääkkeiden hävikkiä. Myös lääkekustannuksia voidaan hillitä sähköisten lääkekaappien avulla. Osastofarmasiaa tarvitaan myös tulevaisuudessa, vaikka näköpiirissä on odotettavissa uusia teknologiaratkaisuja. Lääkehoidot monimutkaistuvat ja tulevat kalliimmiksi. Lääkärin ja hoitajan avuksi tarvitaan farmasian ammattilainen, niin erikoissairaanhoidossa kun perusterveydenhuollossa (lääkityksen arviointi), jolloin tehtävät erilaistuvat asiakkaan mukaisesti. Enenevässä määrin painotetaan potilas- ja lääkitysturvallisuutta ja moniammatillisia tiimejä potilaan parhaaksi. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ NII- HIN VARAUTUMINEN Lakien, päätösten ja hyvän hallintotavan noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Vuoden 2009 alusta lukien on tullut voimaan uusi velvoitevarastointilaki ja -asetus. Uusi lainsäädäntö määrittää asetuksessa ne lääkevalmisteet, joita tulee varastoida. Näin ollen vanhan lain mukainen jousto määrittää itse varastoitavat nimikkeet on poistunut. Uusi velvoitevarastointilaki on kasvattanut merkittävästi velvoitevaraston arvoa. Velvoitevaraston aiheuttaman merkittävän tilatarpeen lisäyksestä johtuen lakisääteinen velvoitevarasto on vuonna 2011 osittain ulkoistettu lääketukkuliikkeille. HUS-Apteekin vaihto-omaisuus on taloudellisten riskien minimoimiseksi vakuutettu täysarvosta. Lääkitysturvallisuuteen liittyvien riskien minimoimiseksi HUS-Apteekki panostaa omalta osaltaan lääkeinformaation ja prosessien toimivuuteen. Osastofarmasialla ja koulutuksella pyritään lisäämään lääkitysturvallisuutta ja vähentämään lääkitysvirheitä. Lääkehankintoihin hankintakaudelle liittyen tehtiin viisi oikaisuvaatimusta, josta kaksi eteni markkinaoikeuteen. Toinen lääkeyritys, joka valitti markkinaoikeuteen, on

5 HUS-Apteekki liikelaitos vetänyt valituksen pois, joten tällä hetkellä markkinaoikeuskäsittely jatkuu vain yhden lääkevalmisteen osalta. HUS-Apteekissa riskienhallinnan vastuut on määritelty pysyvissä toimintaohjeissa. Lääkkeiden toimitus- ja tilausketjun hallinnan kannalta HUS-Apteekin toiminnanohjausjärjestelmä WebMarela ja uusi tilausjärjestelmä OSTi ovat keskeisessä roolissa. Järjestelmien tekniseen käytettävyyteen liittyviä riskejä on pienennetty mm. kahdentamalla tietojärjestelmäpalvelimet. Järjestelmien toimimattomuuteen liittyvät riskit liittyvät lähinnä tietoliikenneverkon toimivuuteen. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) tarkastaa sairaala-apteekkien ja lääkekeskuksien toimintaa vähintään kolmen vuoden välein. Fimea tarkastaa, että sairaalaapteekki tai lääkekeskus noudattaa lääkelakia ja asetuksia sekä sairaala-apteekkeja koskevaa Lääkelaitoksen määräystä. Lisäksi tarkastetaan, että tilat täyttävät ne vaatimukset, joita viranomainen edellyttää huomioon ottaen lääkevalmistuksen laajuuden. Vaativassa erikoissairaanhoidossa tulee tilanteita, joissa ei ole tarjolla kaupallista lääkevalmistetta. Tämän takia HUS-Apteekin täytyy itse maahantuoda erityisluvallisia valmisteita (valmisteita, joilla ei ole myyntilupaa Suomessa). Lääkeväärennösten riskin minimoimisessa HUS-Apteekki huolehtii siitä, että käytettyjen toimittajien lääketukkukauppalupa on kunnossa. Lisäksi HUS-Apteekki pyytää jokaisesta toimitetusta lääkevalmiste-erästä Qualified Personin (henkilö, jolla oikeudet vapauttaa lääketehtaan lääkevalmiste-erä myyntiin) allekirjoittaman vapauttamistodistuksen varmistaakseen tuotteen oikean laadun. Lisäksi HUS-Apteekki on mahdollisuuksien mukaan ulkoistanut mahantuontitoiminnan tukkuliikkeisiin, jotta maahantuontiriski ei ole HUS-Apteekilla. Kaikkien tuotteiden kohdalla tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN HUS-Apteekki on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva liikelaitos, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan HUS:n hallintosääntöä ja liikelaitoksen johtosääntöä. Liikelaitoksen sisäistä tarkastusta hoitaa kuntayhtymän sisäisen tarkastuksen ryhmä. Liikelaitoksen hallinnon ja talouden tarkastuksen kannalta keskeisiä toimintoja ovat päätöksentekomenettely, sopimukset, myyntilaskutus ja hankintatoimen menettelyt, sekä niihin liittyvät järjestelmät. Näiden toimintojen osalta vastuu toiminnan oikeellisuudesta jakaantuu liikelaitoksessa vastuualueiden päälliköille ja vastuuyksiköiden esimiehille, sekä muille viran- ja toimenhaltijoille. HUS-Apteekki liikelaitoksen johtokunta vastaa osaltaan siitä, että HUS-Apteekki toimii valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti ja saavuttaa ne. HUS-Apteekin johtokunta käsitteli HUS lääkehankintojen hankintapäätöstä hankintakaudelle kokouksessaan ja on tarkistanut hankintaprosessin ja todennut sen täyttävän hankintalain edellyttämät toimenpiteet ja hyvän hallintotavan. Hankintapäätöksestä tehtiin viisi oikaisuvaatimusta, joista kaksi valitti myös markkinaoikeuteen, mutta joista toinen veti valituksen pois. HUS-Apteekin liiketoimintaa raportoidaan johtoryhmälle ja johtokunnalle kuukausittain. HUS-Apteekissa on omien sisäisten auditointien osalta suunnitelma vuodelle 2012, joka sisältää 9 auditointialuetta. HUS-Apteekin omissa sisäisissä auditoinneissa keskitytään tarkastelemaan sisäisten prosessien laatua ja määräysten noudattamista.

6 HUS-Apteekki liikelaitos HUS- Lääkeneuvottelukunta yhdessä HUS-Apteekin kanssa arvioi uusien lääkevalmisteiden käyttöönottoa HUS:ssa. Uuden valmisteen käyttöönotto kesken hankintakauden vaatii selkeätä näyttöä siitä, että vaikuttavuus on parempi tai haittavaikutukset pienemmät kuin nykyisessä käytössä olevassa lääkehoidossa. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2011 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMI- NEN Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2011 MITTARI TAVOITETASO 2011 TOTEUMA 2011 Palveluiden laatu: HUS-Apteekki kehittää toimintaansa tuloksellisessa yhteistyössä asiakkaiden kanssa Asiakastyytyväisyystutkimus Tavoitteena saavutetun tason ylläpito ja parantaminen 4,26 Toteuma 4,37 Nousujohteinen vuodesta 2008 Palveluiden saatavuus Peruslääkevalikoiman toimitusaste Peruslääkevalikoiman toimitusaste 100 % Toteuma 79 % Osastofarmasiapalvelun oikea mitoitus Osastofarmasiapalvelun htv Tavoitetaso 29 htv + joustava muutos kysynnän kasvuun Toteuma 29,9 hv Kysyntä on kasvanut 60 % vuodesta 2010 (11,3 htv) Talous STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2011 MITTARI TAVOITETASO 2011 TOTEUMA 2011 Kokonaiskustannukset (kustannusten hallinta/taloudellinen toiminta) Tulos Lääkehävikki 0 -tulos 19 % < kuin vuoden 2010 toteuma Toteuma -282 t Toteuma 633 t kasvua vuoteen 2010 vrt +3 % (17 te) Tuottavuus Toimitusrivit / HTV (ilman osastofarmasia + 2 % toteuma vs Toteuma -2,9 % Toimitusrivien kasvu +3,3 % ja htv +10 % kasvu ei tasapainossa Prosessit ja rakenteet STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2011 MITTARI TAVOITETASO 2011 TOTEUMA 2011 Asiakaslähtöiset palveluprosessit/prosessien hallinta toimitusrivit solunsalpaajaannokset lääkevalmistus kpl annosta kpl vrt kpl + 4 % annosta + 4,3 % kpl

7 HUS-Apteekki liikelaitos määrät annosjakelupalvelu annospussia + 1,5 % % osastofarmasia/htv 29 htv 29.9 htv + 60 % (11 htv) Tutkimustyö ja vaikuttavuus - farmasian oppilaiden lukumäärä - sairaalafarmasian julkaisujen määrä - erikoistumiskoulutettavien määrä 10 oppilasta/vuosi > 1 > yliopistoharjoittelu 0 3 Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2011 MITTARI TAVOITETASO 2011 TOTEUMA 2011 Työhyvinvointi ja ilmapiiri TOB; työilmapiiri 3,7 Työyhteisön ja henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen 3,64 Osaaminen ja osaamistarpeet TOB; resurssien oikea kohdentaminen 3,7 Tasainen työtaakka kaikille 3,6 Oikeudenmukainen ja kannustava johtaminen TOB; esimiestyöindeksi 3,6 Esimiestyön parantaminen 3,55 Palkitseminen Tulospalkkiomittarit: -asiakastyytyväisyys -lääkehävikki (ilman myrkytyslääkkeitä) -tilikauden tulos -sisäisten asiakkaiden lääkemyynnin kate -työilmapiiri 4, t (- 11%vrt.2010) 0 tulos 7,7 % / 6,9 milj. 3,7 4, t -282 t 7,6 % / 7,2 milj. 3,64 Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä 13,2 pv/henkilö 12,5 pv/henkilö (TP 2010: 14,0) Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2011 MITTARI TAVOITETASO 2011 TOTEUMA 2011 Farmasian oppilaiden lukumäärä Farmasian oppilaiden lukumäärä 10 oppilasta/vuosi Yhteistyö yliopistojen kanssa 12 oppilasta 1 yliopistoharjoittelija

8 HUS-Apteekki liikelaitos Sairaalafarmasian julkaisujen määrä Sairaalafarmasian julkaisujen määrä > 1 0 Erikoistumis-koulutettavien määrä Erikoistumiskoulutettavien määrä > 1 3 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Toimitusrivit kasvoivat vuoteen 2010 verrattuna 3,3 %. Toimitusrivien kasvun aiheutti kokonaisuudessaan uutena asiakkaana aloittanut Espoon kaupunki. HUS-Apteekki liikelaitoksen toiminnan aikana tuottavuus oli ensimmäisen kerran negatiivinen (-2,9 %), kun asetettu tuottavuuden kasvutavoite oli +2 %. Toimitusrivit jäivät 2,2 % alle talousarvion. Positiivinen tuottavuuskehitys olisi edellyttänyt myös henkilötyövuosien (ilman osastofarmasiaa) talousarvion alitusta. Henkilötyövuodet ylittivät talousarvion yhdeksällä henkilötyövuodella, josta osastofarmasian osuus oli yksi henkilötyövuosi. HUS-Apteekista toimitettujen pakkausten määrä oli vuonna ,1 milj. pakkausta. Pakkausten määrä kasvoi noin 25 % ( pakkausta) verrattuna vuoden 2010 toteumaan. Solunsalpaaja-annosten kysyntä ylitti talousarvion 1,6 % (850 kpl), kokonaisuudessaan kasvua oli 4,3 % (2300 kpl). Jorvin yksikön solunsalpaajavalmistus keskitettiin kokonaan Meilahteen. Määrällisesti eniten valmistus kasvoi Meilahden toimipisteessä (1550kpl) ja prosentuaalisesti suurin kasvu kohdistui HUS-Apteekin Hyvinkään sairaalan lääkekeskukseen (+44 % / 560 kpl). Osastofarmasiapalvelun kysyntä on kasvanut 61 % 11,3 htv, kasvusta n. 3,5 htv johtuu Espoon kaupungin lääkehuoltopalveluiden integraatiosta HUS-Apteekin toiminnaksi. Kaikilla sairaanhoitoalueilla LUSA:a lukuun ottamatta on osastofarmasiapalvelua. Lisäksi perusterveydenhuollon asiakkaista palvelua käyttävät Espoon ja Keravan kaupungit. Osastofarmasiapalvelun kysynnän kasvu on omalta osaltaan vaikuttanut myös toimitusrivien kokonaismäärän vähentymiseen ja sisäisten asiakkaiden hävikin vähentymiseen -8 % (50 te). Osastofarmasiapalvelun osatavoitteena on osastojen optimaalinen tilauskäytäntö, lääkevalikoima ja -määrä. Infuusionestetäyttöpalvelu on viisinkertaistunut vuoden 2010 toteumasta. Espoon kaupungilta hankitun toisen annosjakelulaitteen myötä annosjakelupalvelun kysyntä on kasvanut 106 % ja talousarvion ylitys oli 10 %. Annosjakelupalvelu on keskitetty HUS-Apteekin Jorvin sairaalan toimipisteeseen. Toisen laitteen myötä myös toimintaan liittyvät riskit pienentyivät huomattavasti ja toimintavarmuus kasvoi. HUS-Apteekin tavoitteena on ohjata asiakkaiden lääkekulutusta ja -kustannuksia. HUS- Apteekki pystyy lähinnä vaikuttamaan asiakkaidensa kulutukseen lisäämällä informaatiota halvemmista, kilpailutetuista lääkkeistä sekä kilpailuttamalla lääkevalikoiman kahden vuoden välein. Kilpailutuksessa onnistuttiin erittäin hyvin. Hankintakauden estimoitu säästö edelliseen hankintakauteen ( ) verrattuna on noin 13,3 milj. euroa. HUS- Lääkehankinta toteutettiin tammi - lokakuussa 2011, joka vaikutti myös HUS- Apteekin henkilöstöresursseihin noin 1,5 htv:n suhteen. Tulevaisuudessa HUS Hankintarengasta on tarkoitus laajentaa koskemaan myös Erva-aluetta.

9 HUS-Apteekki liikelaitos HUS-Apteekin sisäisille asiakkaille raportoitiin kuukausittain TOP20- vaikuttavan aineen mukaisesta lääkekulutuksesta. HUS-Apteekin toimintakuluista 91 % muodostuu välitettävistä lääkkeistä. Sisäinen ajantasainen lääkekulutusraportointi siirtyi HUS-Total raportointiportaaliin loppuvuodesta Muille asiakkaille raportoitiin säännöllisesti sopimuksen mukaan. Lisäksi HUS-Apteekin sähköinen lääketilausjärjestelmä OSTi antaa järjestelmää käyttäville asiakkaille mahdollisuuden yksikkökohtaiseen ja ajantasaiseen lääkekulutuksen seurantaan ja raportointiin. Espoon kaupungin lääkehuollon liittyminen HUS-Apteekin toiminnaksi on lisännyt myyntiä jäsenkunnille ja muille maksajille. Ero-% TP2011/ TA2011 Ero-% TP2011/ TP2010 Liikevaihdon analysointi (milj. euroa) TP 2010 TA 2011 Päivitetty TA 2011 TP Kuntayhtymän sisäinen myynti 105,4 108,5 108,5 114,7 5,7 % 8,8 % - Myynti jäsenkunnille ja muille maksajille 4,0 5,7 5,7 6,0 5,1 % 50,9 % LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 109,4 114,2 114,2 120,7 5,6 % 10,3 % TALOUDEN TOTEUTUMINEN, RAHOITUS JA INVESTOINNIT Tilikauden toimintatuotot olivat 120,7 milj. euroa (109,4 milj. euroa vuonna 2010). Toimintatuottojen talousarvion ylitys oli 6,5 milj. euroa (6 %), josta sisäisten lääkemyynnin osuus oli 6,4 milj. euroa. Suurin euromääräinen lääkemyynnin kasvu kohdistuu atc- ryhmään syöpälääkkeet ja biologiset lääkkeet + 6 milj. euroa (+17 %). Myös solunsalpaajaannosten valmistusmäärä on kasvanut 4,3 % (2300 kpl) vuoteen 2010 verrattuna. Osastofarmasiapalveluiden myynti on kasvanut 61 % (640 te) vuodesta 2010 ja talousarvion ylitys oli 4 % (61 te). Toimintakulut olivat 120,3 milj. euroa ilman poistoja ja rahoituskuluja ja talousarvion ylitys oli 6,7 milj. euroa (6 %). Toimintakulujen ylitys muodostuu lähinnä välitettävistä lääkkeistä (6,1 milj. euroa). HUS-Apteekin omat toimintakulut ilman välitettäviä lääkkeitä ylittivät talousarvion 0,6 milj. euroa (5 %). Suurimmat euromääräiset ylitykset kohdistuvat henkilöstökuluihin 0,332 milj. euroa ja lääkehävikkiin 0,1 milj. euroa. Lomapalkkavelan laskentaperusteiden muutos lisäsi henkilöstökulujen ylitystä 79 tuhatta euroa (1,2 %). Myös ulkoiset palveluiden ostot ylittivät talousarvion 0,1 milj. euroa, ylitys aiheutui lähinnä lääkehuollon järjestelmän ylläpitoon kohdistuvista kustannuksista ja asiantuntijapalveluiden (mm. Helsingin kaupungin ja HUS-Apteekin lääkehuoltopalveluiden integraatioselvitys) talousarvion ylityksestä. Henkilöstökulujen suuri ylitys johtui osastofarmasian laajentumisesta sekä ennakoitua suuremmasta (n. 50 % suurempi kuin vuonna 2010) perhevapaiden määrästä. Samalle vakanssille kohdistuu palkkakuluja n. 3 kk:n ajan samanaikaisesti kahden työntekijän osalta (n.100 te/vuosi). Kun henkilökunnasta noin 20 % on alle vuoden työsuhteessa olleita, niin myös lomakautena on oltava suurempi määrä henkilökuntaa, sillä kaikkien osaalueiden hallinta ei lyhyen kokemuksen jälkeen ole mahdollista. Osastofarmasian toteutunut henkilötyövuosimäärä oli noin yhden henkilötyövuoden suurempi kuin budjetoitu (n. 50 tuhatta euroa). Osastofarmasiapalvelun kasvu lisää sijaistustarvetta. Omien toimintakulujen tavoite HUS-Apteekin kokonaislääkehävikin pienentämiseksi ei toteutunut. Lääkehävikin talousarvio ylittyi 27 % (134 tuhatta euroa) ja kasvoi 3 % (17 tuhatta euroa) vuoteen 2010 verrattuna. HUS-Apteekin kokonaishävikistä 70 % aiheutui solunsalpaaja-annosten valmistuksesta, jossa yksi tuote aiheuttaa noin 50 % koko solunsalpaajavalmistushävikistä johtuen epäedullisesta pakkauskoosta suhteessa potilaiden annoskokoihin. Lääkehävikistä noin 9 % johtui erityisvarautumisesta (mm. myrkytyslääkkeet).

10 HUS-Apteekki liikelaitos HUS- Apteekki liikelaitoksen tulos on ensimmäisen kerran negatiivinen 282 tuhatta euroa. Negatiivinen tulos aiheutui omien toimintakulujen talousarvion ylityksestä. Lääkemyynnin palvelumaksu ylitti kokonaisuudessaan talousarvion 0,2 milj. euroa (2,6 %) Omavaraisuusaste on 59 % ja kasvua vuoteen 2010 toteumaan nähden on 7 %. Tuloslaskelma TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 *) TP 2011 Muutos TP2011/ Muutos TP2011/ euroa TA2011 TP2010 Toimintatuotot yhteensä ,7 % 10,3 % Myyntituotot ,6 % 10,3 % Maksutuotot ,0 % 0,0 % Tuet ja avustukset ,0 % 536,2 % Muut toimintatuotot ,0 % 1050,7 % Toimintakulut yhteensä ,0 % 10,7 % Henkilöstökulut ,1 % 23,0 % Palvelujen ostot ,3 % 14,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % 9,3 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,8 % 69,4 % Toimintakate ,3 % -41,3 % Rahoitustuotot ja -kulut ,1 % 3,8 % Vuosikate ,3 % -87,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % 17,4 % Tilikauden tulos $ ( ,05) -686,1 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,0 % 10,7 % Sisäiset toimintatuotot 95,9 % 96,6 % 96,4 % 95,0 % 95,0 % Ulkoiset toimintatuotot 4,1 % 3,4 % 3,6 % 5,0 % 5,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % *) TA 2011 Valtuuston hyväksymän talousarviomuutoksen jälkeen Rahoitus Alustavien, vuosille tehtyjen investointisuunnitelmien mukaan HUS-Apteekilla ei ole lainannostotarvetta tulevien investointien rahoitukseen. Lääkkeiden kilpailutuksen yhteydessä sovittiin myös hankintakaudelle eisopimuslääkkeiden maksuaikojen pidennyksestä 14 vuorokaudesta 30 päivään. HUS-Apteekki maksaa HUS-kuntayhtymälle liikelaitokselle siirretystä käyttöomaisuudesta (korvaus peruspääomasta) 3 %:n korkoa. Korvauksen osuus toimintatuotoista on 0,3 % (0,4 milj. euroa). Investoinnit INVESTOINNIT (1 000 euroa) TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikkeama TP 2011/ TA 2011 Pienet investoinnit (< 500 tuhatta euroa) Laitehankinnat Tietojärjestelmät Yhteensä Suuret investoinnit (> 500 tuhatta euroa) Lääkehuollon tuotannonohjausjärjestelmä Yhteensä Investoinnit yhteensä

11 HUS-Apteekki liikelaitos Investoinnit olivat 257 tuhatta euroa (64 % talousarviosta), josta suurin osa (191 tuhatta euroa) kohdistui toisen annosjakelulaitteen hankintaan Espoon kaupungilta. Espoon kaupungin lääkehuollon integraation myötä potilaskohtaisen annosjakelupalvelun kokonaiskysyntä (annosjakelupalvelun tuottama pussimäärä) kasvoi 106 % vuoteen 2010 verrattuna. HENKILÖSTÖ Ero-% TP2011/ TA 2011 Ero-% TP 2011/ TP 2010 Henkilöstötunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Henkilömäärä ja -työvuodet - Henkilötyövuodet 121,8 134,4 143,4 6,7 % 17,7 % - Henkilöstön lukumäärä 158,0 162, ,7 % 14,6 % - Vakinaiset 139, ,3 % - Sijaiset 18,0 18 0,0 % - Henkilötyövuoden hinta (1 000 euroa) 45,7 48,6 47,7-1,9 % 4,4 % - Henkilötyötunnin hinta 20,9 21,3 1,9 % Henkilöstön saatavuus - Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %-osuus 16 % 18 % 12,5 % - Eläkkeelle jääneiden määrä ,0 % - Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus 3,6 % 3 % -14,7 % Työhyvinvointi - Sairauspoissaolopäivät / henkilö 14,0 13,2 12,5-5,3 % -10,7 % - Työkyvyttömuuseläkkeelle jääneet (hlö lkm) Varhe-maksut (euroa) ,3 % -63,6 % Vuokratyövoiman käyttö Vuokratyövoiman käyttö - Euroina - Henkilötyövuosina Henkilöstövoimavarat HUS-Apteekin henkilömäärä vuonna 2011 on kasvanut vuodesta 2010, johtuen erityisesti osastofarmasian kasvusta ja Espoon kaupungin lääkehuollon integraatiosta. HUS- Apteekin henkilöstöstä 16 henkilöä on perhevapaalla tilikauden lopussa (8,9 %). Perhevapaiden määrä v 2011 (5402 pv) oli n päivää (+38 %) suurempi kuin vuonna 2010 (3908 pv). Rahallisesti perhevapaisiin kohdistui palkkakuluja vuonna eur ja vuonna eur. Alle vuoden HUS-Apteekin palveluksessa olleiden määrä on kasvanut vuodesta 2010 juuri perhevapaiden johdosta. HUS-Apteekin henkilötyövuosien määrä vuonna 2011 oli yhteensä 143,4, mikä on 6,7 % (+9 htv) korkeampi kuin talousarviossa ja 17,7 % (+ 21,6 htv) korkeampi kuin vuonna Helsingin aluepäällikön avoinna olevan viran hakuprosessi keskeytettiin Helsingin kaupungin kanssa käytävien lääkehuoltopalveluneuvottelujen johdosta toistaiseksi. Rekrytointiprosessi käynnistetään uudelleen v 2012 ensimmäisellä puoliskolla. HUS-Apteekin henkilöstöpäällikön virka muutettiin kehittämispäällikön viraksi ja hakuprosessi saatiin päätökseen huhtikuussa HUS-Apteekin henkilöstöstä 70 % on erityistyöntekijöitä, joista valtaosa on farmaseutteja (113) ja loput proviisoreja (15). Muu henkilöstö koostuu lääketyöntekijöistä, huoltomiehistä, toimistosihteereistä sekä muusta hallinnon henkilöstöstä.

12 HUS-Apteekki liikelaitos Palkkakustannukset ja vuokratyövoima Palkkakustannukset nousivat yli talousarvion pääasiassa perhevapaiden johdosta (TP tuhatta euroa vs. TA tuhatta euroa, +5,3 %). Henkilötyövuoden hinta on 47,7 tuhatta euroa. Vuokratyövoimaa ei ole käytetty eikä sille ole tarvetta HUS- Apteekissa. Henkilöstön osaaminen ja koulutus HUS-Apteekin henkilöstön kehittämisen lähtökohtana on innostava ja motivoiva työilmapiiri, jonka kulmakivinä ovat perehdyttäminen, kehityskeskustelut, yhteinen strateginen päämäärä ja arvojen kunnioittaminen. Kehityskeskusteluilla ja koulutussuunnitelmilla varmistetaan ammatillisen osaamisen kehittäminen ja henkilöstön pysyvyys. Kehittämispäällikkö on yhdessä kehittämistyöryhmän kanssa laatinut tarvekartoituksen pohjalta koulutussuunnitelman vuodelle Esimiestyöskentelyä kehitetään vuonna 2011 aloitetuilla HUS-Apteekin sisäisillä esimiestyöskentelyyn kohdistuvilla koulutuksilla. HUS-Apteekin tavoitteena olleen yhteisen perehdytysohjelman laatiminen koko HUS- Apteekille on pilotointivaiheessa. Perehdyttämisen palauteseuranta hoidetaan konsernin henkilöstöorganisaation toimesta. Koulutustarpeita on kartoitettu ja sisäisten koulutusten määrää on lisätty v 2011 sekä lisätään edelleen tulevana vuotena. Koulutukseen osallistuneiden henkilöiden osuus v 2011 oli 87 % (131 hlöä) työssä olevasta henkilöstöstä (151 hlöä). Työhyvinvointi Sairauspoissaoloissa päästiin budjetoitua selvästi alemmalle tasolle (budjetti 13,2, toteuma 12,5). Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna on 1,5 päivää/ hlö (-10,7 %). HUS-Apteekissa järjestettiin v 2011 ensimmäistä kertaa liikelaitoksen yhteisiä työhyvinvointipäiviä, joista saatu palaute on ollut positiivista. Työolobarometrin tulokset olivat HUS-Apteekin osalta viime vuoden tasolla sekä HUS:n yleisen tason mukaisia. Läntisellä alueella ei ollut havaittavissa keskiarvoissa suuria liikahduksia Espoon kaupungin henkilöstön siirtymisen jälkeen. Työolobarometrin tulokset kannustavat edelleen parantamaan työyhteisön työilmapiiriä ja -hyvinvointia (vuorovaikutusta) sekä erityisesti lähiesimiestyöskentelytaitoja (esim. kehityskeskustelut) HUS:n yleisten henkilöstötavoitteiden mukaisesti. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Johtokunta hyväksyy ja allekirjoittaa HUS-Apteekki liikelaitoksen vuoden 2011 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja antaa sen tilintarkastajien tarkastettavaksi. HUS-Apteekin johtokunta esittää, että tilikauden negatiivinen tulos ,67 euroa siirretään tilikauden alijäämätilille. HUS-Apteekki liikelaitoksen tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja toimitusjohtaja.

13 HUS-Apteekki liikelaitos HUS-APTEEKIN JOHTOKUNTA Liikelaitoksella on johtokunta, jonka hallitus valitsee valtuuston toimikaudeksi. Johtosäännön mukaan johtokunnassa tulee olla edustettuna apteekkialan ja liikkeenjohdon kokemusta ja osaamista, sekä kunnallishallinnon osaamista. Johtokunnan jäsenistä yksi, sekä hänen henkilökohtainen varajäsenensä ovat Helsingin yliopiston johtokuntaan valittavaksi esittämiä. Liikelaitoksen henkilöstön edustajalla on johtokunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. HUS-Apteekki liikelaitoksen johtokunta kokoontui tilikauden aikana 9 kertaa. Johtokunnan jäsenet ovat puheenjohtaja Rolf Paqvalin (Jukka Nylander), varapuheenjohtaja Sirpa Peura (Jaana Meklin), Maija Jäntti (Arto Lahti), Astrid Gartz (Sari Kokko), ja Noora Oinonen (Hannu Tuominen), Harry Yltävä (Satu Manner), yliopiston edustaja Pertti Neuvonen asti ja Janne Backman alkaen (Marja Airaksinen) ja henkilöstön edustaja Marja Marttila (Seija Rautiainen). HUS-Apteekin johtokunnan jäsen, professori Pertti Neuvonen on jäänyt eläkkeelle Helsingin yliopisto on päätöksellään nimennyt hänen tilalleen HUS- Apteekki liikelaitoksen johtokuntaan jäseneksi professori Janne Backmanin. HUS:n hallitus on myöntänyt eron professori Pertti Neuvoselle HUS-Apteekki liikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja valinnut jäljellä olevalle valtuuston toimikaudelle jäseneksi professori Janne Backmanin. Esittelijänä johtokunnan kokouksissa toimi liikelaitoksen toimitusjohtaja ja johtokunnan sihteerinä toimi vuoden 2011 loppuun asti sairaala-apteekin hoitaja, aluepäällikkö Ritva Nissinen.

14 HUS-Apteekki liikelaitos TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMAT JA TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma HUS-APTEEKKI, TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,90 Liiketoiminnan muut tuotot , ,67 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,33 Palvelujen ostot , , , ,58 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,81 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,24 Muut henkilösivukulut , , , ,11 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,20 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat , ,10 Muut kulut , ,13 Muut toimintakulut , ,97 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,71 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot kuntayhtymältä , ,02 Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 Kuntayhtymälle maksetut korkokulut ,77-286,80 Korvaus peruspääomasta , ,04 Muut rahoituskulut -51,09-21,07 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,89 Tilikauden +yli/-alijäämä , ,82 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,68 3,23 4,48 6,72 Kuntayhtymän sijoittaman pääoman tuotto, % 0,59 3,22 4,47 6,69 Voitto, % -0,23 0,04 0,19 0,44

15 HUS-Apteekki liikelaitos Tase HUS-APTEEKKI, TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,50 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,50 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 5 671, ,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,00 0,00 Koneet ja kalusto , ,99 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 210, ,20 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,19 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,39 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,39 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,67 Saamiset kuntayhtymältä *) , ,13 Muut saamiset , ,92 Siirtosaamiset 1 175,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,72 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,80 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,20 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,88 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,82 Oma pääoma yhteensä , ,90 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,54 Muut velat , ,76 Siirtovelat , ,60 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,90 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,80 *) sisäinen clearing-tili TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 58,65 52,10 70,75 69,45 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 7,18 10,57 4,83 5,34 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), ,3 697,6 649,5 450,3

16 HUS-Röntgen liikelaitos 18.2 HUS-Röntgen liikelaitos OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSES- TÄ Liikelaitoksen tunnusluvut 2011 Liikelaitoksen palvelutuotanto (ennen asiakashyvityksiä) (milj. euroa) TP 2010 TA 2011 TP 2011 Ero-% TP 2011/ TA 2011 Ero-% TP 2011/ TP 2010 Kuvantamispalvelut 79,9 81,5 86,4 6,0 % 8,1 % Asiantuntijapalvelut 0,4 0,5 0,6 23,9 % 54,5 % Toimipaikkamaksut 0,7 0,6 0,6 3,8 % -4,0 % Yhteensä 81,0 82,7 87,7 6,1 % 8,3 % Ero-% TP2011/ TA2011 Ero-% TP2011/ TP2010 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2010 TA 2011 Päivitetty TA 2011 TP Liikevaihto 82,6 84,1 84,1 89,2 6,0 % 7,9 % - Ulkoinen myynti 20,1 20,6 20,6 21,4 4,2 % 6,8 % - Toimintakulut 75,1 76,6 76,6 81,4 6,3 % 8,4 % - Tilikauden tulos ennen saatuja ja annettuja asiakashyvityksiä 0,7 0,0 0,0 3,1 ######## 317,2 % - Asiakashyvitykset netto -0,5-2,6 0,0 % 443,1 % - Tilikauden tulos 0,3 0,0 0,0 0,5 ######## 88,5 % Olennaiset tapahtumat tilikaudella Liikelaitoksen toiminta on jatkunut pääosin entisen kaltaisena lukuun ottamatta rakennushankkeista johtuvia toiminnan sopeuttamisia. Etenkin Meilahden Torni-sairaalan saneeraukseen liittyvät kliinisten yksiköiden väistöt aiheuttivat varsin merkittäviä kuvantamispalveluiden muutoksia. Kliinisten toimintojen uusiin tarpeisiin vastattiin laitesiirroin, kapasiteetin muutoksin sekä henkilöstön joustavalla siirtymisellä, jolloin uusien toimipisteiden avaamisilta vältyttiin. Perusterveydenhuollon kuvantamistoimipisteiden verkosto säilyi entisellään, mutta vuoden aikana neuvoteltiin Järvenpään ja Hangon kaupunkien kanssa näiden kuvantamistoimintojen liittymisestä HUS-Röntgeniin. Järvenpään liittymisen osalta sopimus allekirjoitettiin joulukuussa ja liittymä toteutettiin Kuluneen vuoden keskeisin toiminnan kehittämishanke oli magneettitutkimusten saatavuuden parantaminen. Myös uuden terveydenhuoltolain määrittämät aikarajat edellyttivät magneettitutkimusten saatavuuden varmistamista. Magneettikuvauksen prosessia tehostettiin mm. Lean-metodiikan avulla. Loppuvuodesta saatiin käyttöön uusi magneettirekka, joka korvasi vuokrarekkatoimintaa. Magneettitutkimusjonot lyhenivät vuoden aikana 5,7 viikosta 4,1 viikkoon, mikä on hyvin merkittävä suoritus ottaen huomioon samaan aikaan tapahtuneen 10 % kysynnän kasvun. Magneettitutkimusten saatavuuden parantaminen jatkuu edelleen. Ultraäänitutkimusten saatavuutta parannettiin ja jonon pituutta kuvaavan mittarin tavoite vuodelle 2011 saavutettiin. Tavoite on, että potilas pääsee elektiiviseen tutkimukseen 30 vrk:n sisällä.

17 HUS-Röntgen liikelaitos Kuvantalausuntojen saatavuuden ja laadun parantaminen puheentunnistuksen avulla oli kolmas keskeinen kehittämishanke. Vaikka puheentunnistusta ei nykyisellään ole vielä integroitu PACS-kuva-arkistoon, vuoden aikana puheentunnistuksen käyttömäärät kasvoivat ja loppuvuodesta lähes 50 % lausunnoista tehtiin puheentunnistuksen avulla. Liikelaitoksen laajeneminen palveluntuottajana HUS-Röntgenin yhtenä strategisena päämääränä on liikelaitoksen laajeneminen julkisena palveluntuottajana ja taloudellisesti kestävin perustein koko HUS-alueen perusterveydenhuoltoon. HUS-Röntgen teki toukokuussa 2011 Järvenpään terveyskeskukselle ja kesäkuussa 2011 Hangon terveyskeskukselle tarjouksen HUS-Röntgeniin liittymisestä. Järvenpään liittyminen toteutettiin ja Hangon terveyskeskuksen liittymisen tavoite on HUS-konsernissa tehtiin vuoden 2011 aikana laaja selvitys tukipalveluiden järjestämisestä ja liikelaitosten roolista tukipalveluiden tuottajina. Liikelaitosselvityksen tuloksena HUS:n valtuusto päätti joulukuun kokouksessaan, että HUS-Lääkintätekniikka liikelaitos lakkautetaan ja sen toiminnot liitetään HUS-Röntgeniin. Vuoden 2012 aikana on myös tarkoitus liittää eräitä HUSLAB-liikelaitoksen toimintoja HUS-Röntgeniin. Liikelaitoksen palveluvalikoima laajenee vuoden 2012 aikana merkittävästi. Tutkimusten saatavuus ja laatu HUS-Röntgenin avaintavoitteita vuodelle 2011 oli palveluiden saatavuuden varmistaminen. Tämä oli erityisen huomion kohteena Meilahden sairaalan remontista johtuvien kliinisten toimintojen muuttojen johdosta. Työn tuottavuutta parannettiin prosessien kehittämisen ja tietoteknisten ratkaisujen kautta. Tavoitteena oli sekä tehostaa toimintoja että säilyttää korkea palveluiden laatu. Tavoitteiden saavuttaminen oli odotettuakin haasteellisempaa, koska kuvantamistutkimusten kysyntä kasvoi tavanomaista enemmän. Tämä johtui sekä kliinisten yksiköiden hoitojonojen purkamisesta sekä potilasmäärän lisääntymisestä. Samanaikaisesti kuvantamispalveluita pyrittiin sopeuttamaan Meilahden sairaalan saneerauksesta johtuvien kliinisten toimialojen siirtoihin. Palvelutuotannon sopeuttamisessa onnistuttiin hyvin; merkittäviä katkoksia tai viiveitä ei esiintynyt ja tutkimusjonoja pystyttiin monin paikoin jopa lyhentämään. Magneettitutkimukseen pääsyä mittaava indeksi parani vuoden aikana merkittäväksi. Tavoitteeksi asetettua 4,0 viikon odotusaikaa ei joulukuussa aivan saavutettu, vaikka useimpina kuukausina tavoitteet saavutettiinkin. Myös ultraäänitutkimusten saatavuus kehittyi tavoitetta paremmin. Tehtävänsiirto radiologeilta koulutetuille röntgenhoitajille (sonograaferit) on osaltaan parantanut ultraäänitutkimusten saatavuutta. Sonograaferit tekevät tällä hetkellä noin 7 % kaikista ultraäänitutkimuksista. Liikelaitoksessa työskentelee 11 sonograaferia ja keväällä 2013 valmistuu kaksi uutta. Natiivitutkimusten ajallisen ja paikallisen saatavuuden parantamiseksi käynnistettiin vuoden aikana kehittämishanke. Tavoitteena on lisätä potilaiden mahdollisuutta valita tutkimuspaikkansa sekä nopeuttaa tutkimusprosessia. Lausuntojen saatavuuden kehittämisen tavoitteena on, että vähintään 84 %:ssa elektiivisiä tutkimuksia lausunto on kliinikon käytettävissä 72 tunnin kuluessa tutkimuksen tekemisestä. Tavoitteeseen päästiin useina kuukausina. HUS-Röntgenin kuvantaminen on täysin digitalisoitu, kun vuoden 2011 alussa kuvattiin filmille viimeinen röntgentutkimus ja viimeinenkin rutiinikäytössä ollut kehityskone poistettiin. Parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja toimintojen standardointia on jatkettu mm. julkaisemalla hyvän kuvan kriteerit kaikille yleisimmille natiivitutkimuksille. UÄ-laitteiden säännönmukainen laadunvalvonta vakiinnutettiin ja vuoden aikana aloitettiin valmistelut

18 HUS-Röntgen liikelaitos panoraamalaitteiden laadunvalvonnan käynnistämiseksi, jotta uudet viranomaismääräykset pystytään täyttämään. Tulevaisuuden näkymät Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaisesti perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tulevat lähentymään ja terveydenhuollon rakenteet tulevat uudistumaan. HUS-Röntgen toimii jo nyt aktiivisesti kuvantamispalveluiden tuottajana HUSalueella sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon puolella. Valtionhallinnossa valmisteilla oleva kuntarakenteen muutos ja siihen liittyen sairaanhoitopiirien määrässä ja rakenteessa tapahtuvat muutokset tulevat vaikuttamaan myös HUS-Röntgenin toimintaan. Muun muassa HUS:n erityisvastuualueen palvelujen tuottamisesta käydään keskusteluja. Päätöksiä rakenteiden muuttamisesta tai yhteistyön lisäämisestä ei kuitenkaan vielä ole olemassa. Vuoden 2012 talousarvion valmistelu perustui syksyllä 2011 tehtyihin ennusteisiin. Ottaen huomioon tutkimusmäärän merkittävän kasvun vuonna 2011, on mahdollista, että vuodelle 2012 suunnitellut tutkimusmäärät tulevat osoittautumaan liian alhaisiksi. Mm. magneettitutkimusten kysynnän voidaan ennustaa edelleen kasvavan, koska niiden kysynnän lisäys on tapahtunut valtakunnallisesti myös muissa yliopistosairaaloissa. Investointiohjelmassa on varauduttu magneettilaitekapasiteetin lisäämiseen vuonna 2013 Porvoon sairaanhoitoalueella, mutta Hyksin alueella vasta vuonna Investointiohjelman uudelleen tarkastelu saattaa olla välttämätöntä kysynnän kasvuun vastaamiseksi. HUS-Röntgenin toiminnan laajeneminen vuoden 2012 alusta lääkintäteknisiin palveluihin sekä kesällä 2012 isotooppikuvantamisen, kliinisen fysiologian ja kliinisen neurofysiologian palveluihin lisää liikelaitoksen asiakkaita, henkilöstömäärää, liikevaihtoa ja toimipisteitä. Laajentuminen tuottaa haasteita mutta myös antaa mahdollisuuksia prosessien kehittämiseen ja liikelaitoksen toiminnan tehostamiseen. Tätä varten liikelaitoksessa on käynnistetty tammikuussa integraatioprosessi, jonka yhteydessä kaikki toiminnot ja niiden järjestämistapa käydään läpi ja määritellään tavat, miten jatkossa toimitaan. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ NII- HIN VARAUTUMINEN HUS-Röntgen liikelaitoksen yleinen riskienkantokyky on hyvä. Liikelaitoksen toiminta on laajentunut hallitusti. Laaja toimipisteverkosto mahdollistaa kuvantamispalveluiden turvaamisen kaikissa tilanteissa HUS:n sairaaloiden ja kuntien perusterveydenhuollon yksiköiden kliinisessä toiminnassa tapahtuvista muutoksista huolimatta. Useat toimipisteet mahdollistavat kuvantamistutkimusten kattavan tarjonnan, vaikka jossain tietyssä toimipisteessä tapahtuisikin esimerkiksi ennakoimaton laiterikko aiheuttaen toiminnan keskeytymisen. Lisäksi esimerkiksi laitevaihtojen ja Meilahden sairaalaan peruskorjauksen yhteydessä tulevia laitteiden käyttökatkojen aiheuttamaa kuvauskapasiteetin alenemaa on korvattu vuokralaitteilla. Tutkimuslaitteiden hankinta, ylläpito ja huolto järjestetään siten, että laitteiden toiminnalle, potilaille tai henkilöstölle aiheutuvat riskit pystytään minimoimaan. Laitteiden laadunvalvontakäytäntöjä on tehostettu ja tullaan edelleen tehostamaan. Mahdollisten toimintakatkosten varalle on tehty varautumissuunnitelmia. Mahdolliset vaaratilanteet raportoidaan HUS-Riskit -järjestelmän kautta. Omaisuusvahinkojen osalta HUS-Röntgenin laitteet on vakuutettu HUS:n yleisen vakuutusjärjestelmän osana. Lisäksi isoissa laitteiden siirroissa riskeihin on varauduttu myös erillisten vakuutusten avulla. Liikelaitoksen toiminnan turvaamiselle riittävän laitekapasiteetin lisäksi on oleellista riittävä ja osaava henkilöstö. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen, kouluttautumiseen ja esimiestyöhön on panostettu merkittävästi ja tätä tullaan edelleen jatkamaan. Erityistä huo-

19 HUS-Röntgen liikelaitos miota kiinnitetään myös HUS-Röntgenissä koulutuksessa olevien lääkärien, fyysikoiden ja hoitajien määrään ja koulutuksen laatuun sekä koulutettavien antama palaute että työnantajantarpeet huomioiden. Henkilöstön riittävyyteen liittyviä riskejä on pyritty minimoimaan myös mm. työvoiman vuokraussopimuksilla. Henkilöstöön kohdistuvia työturvallisuusriskejä pyritään torjumaan säännöllisillä työturvallisuuskierroksilla. Potilas- ja lääkehoitoon liittyviä riskejä on pyritty entisestään pienentämään: Sekä potilasohjeita että lähettäville lääkäreille suunnattuja ohjeita on laadittu lisää ja vanhaa ohjeistusta on päivitetty. Ohjeiden sähköistä saatavuutta on parannettu (intranet ja ekstranet). Vaikka varjo/tehosteaineina käytetään aineita, jotka ovat olleet markkinoilla yli 10 vuotta ja niihin liittyvät riskit ovat varsin tarkoin tiedossa, ohjeistusta on edelleen kehitetty ja ajanmukaistettu. Sisäistä menettelyohjeistusta ml. lääkehoidon suunnitelmia on päivitetty. Sähköisten tietojärjestelmien käyttöön liittyy mahdollisuus tietojen väärinkäyttöön. Uusilta työntekijöiltä, käyttöönottoprojekteihin osallistuvilta järjestelmätoimittajien edustajilta ja heidän alihankkijoiltaan sekä projektityöntekijöiltä on edellytetty salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen tekemistä. Tämän lisäksi HUS-Röntgenin omistaman PACS-järjestelmän käyttöä on valvottu jälkivalvontana lokitiedoista. Jälkivalvontaa tullaan tehostamaan vuoden 2012 aikana. Potilailla on oikeus pyytää selvitys, kuka on katsonut heidän tutkimustietojaan HUS-Röntgenissä. Potilaiden pyytämiä lokiselvityksiä tehtiin vuonna 2011 yhteensä noin kymmenen kertaa. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen HUS-Röntgen liikelaitoksen päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan voimassa olevaa HUS:n hallintosääntöä, liikelaitoksen johtosääntöä sekä HUS-tasoisia ohjeita. Liikelaitokselle on vahvistettu toimintakäsikirja, jossa määritellään liikelaitoksen organisaatio, viranhaltijoiden tehtävät ja vastuut. Toimitusjohtaja on delegoinut hankintavaltuuksia, laskujen hyväksymisoikeuksia sekä henkilöstöhallinnon päätöksenteko-oikeuksia alaiselleen henkilöstölle. Päätökset tehdään delegointipäätösten mukaisesti. Päätösten valmistelussa ja toimeenpanossa HUS-Röntgenillä on käytettävissään HUS:n konsernihallinnon laki-, talous- ja henkilöstöasiantuntijat. Vuonna 2011 HUS-Röntgenin toimitusjohtaja pyysi osana sisästä valvontaa, että HUS:n sisäinen tarkastus selvittää perusopetuksen erityisvaltionosuudesta jaetun laatumäärärahan käyttöä ja hankintamenettelyjä vuosien ajalta. Johtopäätöksenä sisäinen tarkastus totesi, että sisäinen valvonta ja sisäiset kontrollit on järjestetty, mutta käytännössä valvontaa ei ollut kaikilta osin toteutettu. Suosituksena sisäinen tarkastus esitti, että hankinta- ja laskujen hyväksymisprosessien kontrolleja arvioidaan uudelleen ja valvontamenettelyitä kehitetään. HUS-Röntgen on vahvistanut vuodelle 2012 uuden toimintaohjeen ja sitä tullaan vielä tarkentamaan vuoden 2012 aikana organisaation integraatioprosessin yhteydessä. Tavoitteiden toteutuminen ja varojen käytön valvonta HUS-Röntgenin talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain johtoryhmässä ja johtokunnassa. Kuukausiraportointi sisältää taloustietojen, tutkimusmäärien ja investointien toteumat ja ennusteet. Päämittareilla raportoidaan strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Laajennettu johtoryhmä käy säännöllisesti läpi sekä HUS- Röntgenin päämittarit että prosessikohtaisten toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen. Tarvittaessa sovitaan toteutettavista toimenpiteistä. Toimitusjohtajan delegointipäätöksessä on määritelty viranhaltijoiden euromääräiset hankintavaltuusrajat ja hankintojen sisältöä on myös rajattu. Laskujen asiatarkastus ja hyväksyntäkierros toteutetaan HUS:n taloushallinnon ohjeiden mukaisesti, jolloin asiatarkastaja

20 HUS-Röntgen liikelaitos ja hyväksyjä ovat eri henkilöitä. Hyväksyjistä ja asiatarkastajista on laadittu vastuuyksikkökohtainen luettelo laskujen kierrätyksen helpottamiseksi. HUS-kuntayhtymän sisäisten palveluiden laskut eivät kierrä hyväksyttävänä muistiotositteita lukuun ottamatta. Laskutuksen ja palveluiden käytön seuranta perustuu HUS-Total -raportointiin. Riskienhallinta Riskienhallinta on osa kunkin toiminnosta tai prosessista vastaavan esimiehen normaaleja tehtäviä. HUS-Riskit riskienhallintaohjelmisto on kattavasti käytössä HUS-Röntgenissä. Sopimustoiminta Sopimusten allekirjoitus tapahtuu delegoitujen valtuuksien puitteissa. Sopimusten seuranta on osa kunkin ao. toiminnosta tai prosessista vastaavan esimiehen normaaleja tehtäviä. Sisäisen valvonnan kehittäminen HUS-Röntgenin organisaatioon on vuoden 2012 alusta liitetty entisen HUS- Lääkintätekniikan liikelaitoksen toiminnot. Lisäksi valmisteilla on eräiden toimintojen siirtyminen HUSLAB-liikelaitoksesta. Organisaation toimintojen laajentuminen edellyttää sisäisen valvonnan menettelytapojen kehittämistä ja määrittelyä sekä toimintaohjeen tarkistamista vuoden 2012 aikana. Liikelaitoksen hankinta- ja laskujen hyväksymisprosessien kontrolleja arvioidaan uudelleen ja valvontamenettelyitä kehitetään sisäisen tarkastuksen suosituksen mukaisesti. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2011 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMI- NEN Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Syksyllä 2011 uudistettiin sekä kliinikoiden että potilaiden asiakastyytyväisyyskyselyt. Menetelmä- ja asteikkomuutokset on huomioitu vuoden 2011 tavoitteiden saavuttamista arvioitaessa. Syys-lokakuussa 2011 toteutettuun kliinikoille suunnattuun internetkyselyyn vastasi kahden viikon kyselyjaksolla yhteensä 549 kliinikkoa. Kyselyyn vastanneista kliinikoista 57 % (N=312) edusti erikoissairaanhoitoa ja 43 % (N= 237) perusterveydenhuoltoa. Tavoitteeksi oli asetettu, että kokonaisarvosana olisi vähintään 4. Vuoden 2011 tulos 3,7 jää hieman asetusta tavoitteesta. Kokonaisuudessaan HUS-Röntgenin kaikki keskeiset toimintaperiaatteet (tieteelliseen näyttöön perustuvat laadukkaasti, tehokkaasti ja oikeaaikaisesti toteutetut huipputason tutkimukset) toteutuivat kliinikoiden mukaan hyvin. Kliinikot arvioivat useimmat kartoitetut tekijät erinomaiselle tasolle: erityyppiset tutkimukset tukevat potilaan hoitoketjua ja hoitoa/hoitosuunnitelman tekoa erinomaisesti, röntgenlääkärit on helppo tavoittaa, kliinikoiden palautteet huomioidaan hyvin ja elektiivisten tutkimusten/lausuntojen saatavuutta pidetään erittäin hyvänä. Myös useimpien modaliteettien päivystystutkimusten ja -lausuntojen saatavuus arvioitiin hyväksi. Sen sijaan erityisesti erikoissairaanhoidon kliinikoiden mielestä magneettitutkimusten saatavuus ja lähetteenteon sujuvuus olivat vain tyydyttävää tasoa. Magneettitutkimusten saatavuuden kehittäminen tulee olemaan edelleen kehittämisen painopisteenä vuonna Lokakuussa 2011 toteutettuun potilaille suunnattuun tyytyväisyyskyselyyn vastasi yhteensä potilasta. Kyselyyn vastanneista potilaista 54 % arvioi erikoissairaanhoidon toi-