KRATINKALLION TIENHOITOKUNNAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KOSKIEN ASFALTTIJÄTTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ

Transkriptio

1 KRATINKALLION TIENHOITOKUNNAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KOSKIEN ASFALTTIJÄTTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KU-YK 144/ Päätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee asfalttirouheen hyödyntämistä Kratinkallion yksityistien ja Huhtarinkujan sekä pihojen ja auton kääntö- ja pysäköintipaikkojen päällystämisessä. LUVAN HAKIJA Kratinkallion tienhoitokunta Kratinkalliontie 141, TUUSULA Yhteyshenkilö Mika Siitonen, puh TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kratinkallion tienhoitokunta hakee ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaista lupaa asfalttirouheen hyötykäytölle Kratinkalliontiellä Tuusulassa. Asfalttirouhetta käytetään huonokuntoisen Kratinkalliontien ja Huhtarinkujan sekä pihojen ja auton kääntö- ja pysäköintipaikkojen päällystämiseen. Kiinteistörekisteritunnukset: , , , , , , , sekä Liite nro 144 sijaintikartta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 13 perusteella lupaviranomaisena on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Tuusulan kunnassa toimii Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta. HAKEMUKSEN VIREILLETULOAIKA Hakemus on tullut vireille ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu ). Kohde on kaavoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kratinkalliontie ja Huhtarinkuja sijaitsevat oikeusvaikutteisen Ruotsinkylä- Myllykylä osayleiskaavan alueella (ympäristökeskuksen vahvistama

2 ). Osayleiskaavassa alue on merkitty MT-3 merkinnällä maa- ja metsätalousalueeksi, jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä hajarakentaminen. Rydybacka-Kratinkallio on merkitty luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaaksi kohteeksi. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kratinkalliontien lähiympäristön maaperä koostuu pääosin kallioisten mäkien ympäröimistä savialueista. Paikoitellen on havaittavissa myös soistuneita alueita. Kohdealueiden eteläpuolella sijaitsee viljelykäytössä oleva alava alue. Kohdealueen puusto on pääosin sekametsää ja peruskallio on paljastuneena laajoilta alueilta. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Mätäkivi) sijaitsee asfalttirouheen levitysalueen välittömässä läheisyydessä sen itäpuolella. Lähin merkittävä pintavesistö (Tuusulanjoki ja siihen liittyvä lampi) sijaitsee noin 650 metrin etäisyydellä asfalttirouheen levitysalueelta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat aivan levitysalueen vieressä. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kratinkallion tienhoitokunta hakee ympäristölupaa asfalttijätteen hyödyntämiselle pinnoitusmateriaalina Kratinkallion yksityistiehen, sen sivuteihin sekä kiinteistöjen pihojen ja autojen kääntö- ja pysäköintipaikoille. Alueelle on kuljetettu ja levitetty yhteensä tonnia asfalttirouhetta. Lisäksi niille alueille, joille asfalttirouhetta on jo levitetty, käytetään jatkossa yhteensä vuosittain noin t mahdollisten routa- ja muiden vaurioiden korjaamiseen. Asfalttirouhe on peräisin Helsinki-Vantaan lentoasemalta kiitotien korjauksesta. Asfalttijätteen laatu on tutkittu. Asfalttirouheen laadun määrittämiseen sovelletaan Valtioneuvoston asetusta 591/2006 ja sen muutoksessa (VNa 403/2009) esitettyjä ohjearvoja. Hyödynnettävän asfalttimurskeen sisältämien, asfaltin tavanomaisesta laadusta poikkeavien haitallisten aineiden kokonaispitoisuuksien on oltava VNa 591/2006 mukaiset. Lisäksi hyödynnettävän asfaltin BTEX -yhdisteiden kokonaispitoisuuksien tulee alittaa VNa 202/2006:ssa esitetyt pysyvän jätteen kriteerit. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotie 04L:n alueelta peräisin olevalle asfalttirouheelle on Finavia Oyj:n toimeksiannosta suoritettu Valtioneuvoston asetuksen 403/2009 mukainen hyötykäyttökelpoisuustestaus, jonka lisäksi asfalttirouheesta on analysoitu erikseen BTEX -yhdisteiden pitoisuudet. Analysoiduissa asfalttirouhenäytteissä todettiin hyötykäyttökelpoisuuskriteerin (500 mg/kg) ylittäviä öljyhiilivetyjen C10 C40 pitoisuuksia. Laboratorioolosuhteissa analyysin yhteydessä asfalttirouheesta liukenee asfaltin bitumikomponentin sisältämiä öljyhiilivetyjä, joten kyse ei ole esim. käytön yhteydessä asfalttiin imeytyneistä öljyhiilivedyistä (em. tavanomaisesta laadusta poikkeava haitallinen aine). Luonnonoloissa ja tavanomaisissa käyttökohteissa puhtaasta asfaltista ei ole todettu liukenevan merkittäviä määriä haittaaineita ja asfalttirakenteita pidetään turvallisina ympäristörakenteina. Asfalt-

3 tirakenteita voidaan käyttää turvallisesti myös herkissä kohteissa, kuten luokitelluilla pohjavesialueilla. Hyötykäyttökelpoisuustutkimuksen perusteella asfalttirouheen todettiin täyttävän VNa 403/2009 hyötykäyttökelpoisuuskriteerit. Kohteen ympäristössä sijaitsee yhteensä 10 kpl talousvesikaivoja. Yhdeksästä kaivoista otettiin vesinäytteet ja yhdestä kaivosta , jolloin määritettiin myös kaivojen tarkat sijainnit. Riski talousveden laadulle Asfalttirouhe täyttää sille asetetut hyötykäyttökelpoisuuden kriteerit. Tehtyjen tutkimuksien mukaan kyseinen hyötykäytettävä lentoaseman alueelta peräisin oleva asfalttirouhe ei poikkea laadultaan tavanomaisesta asfalttirouheesta. Tavanomainen asfaltti on turvallista käyttää myös herkissä kohteissa eikä siitä ole todettu liukenevan merkittäviä määriä haitallisia aineita. Asfaltin sisältämä bitumi on inertti, veteen liukenematon ja hyvin kemikaaleja kestävä. Lisäksi sen sisältämät öljyhiilivedyt ja polyaromaattiset yhdisteet (PAH) ovat hyvin niukkaliukoisia. Yhdessä alueen lähiympäristön talousvesikaivoista (kohde 28) todettiin laboratorion määritysrajan ylittävä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Näytteessä havaittujen PAH-yhdisteiden ei arvioida johtuvan asfalttirouheen hyötykäytöstä alueella. Asfalttirouheen analyysitietojen, asfaltin yleisten ominaisuuksien, talousvesikaivojen kartoituksen ja alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden perusteella asfalttirouhe ei kyseisessä hyötykäyttötarkoituksessa ja kohteessa aiheuta riskiä pohjaveden tai talousveden laadulle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Asfalttirouheen hyötykäyttö vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää. Asfalttirouheesta ei hakijan arvion mukaan aiheudu ylimääräisiä päästöjä ja se soveltuu hyvin suunniteltuun käyttötarkoitukseensa piha-alueiden ja teiden päällysteeksi. Sillä vähennetään myös aikaisemmin hiekkapäällysteisten alueiden pölyämistä ja mahdollista liettymistä sekä helpotetaan kunnossapitoa. Asfalttirouheen hyötykäytöllä voidaan vähentää muiden materiaalien käyttötarvetta, mm. luonnonraaka-aineiden. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Asfalttirouheen levittämisessä käytettävät maansiirtokoneet aiheuttavat vähäisiä pakokaasupäästöjä. Työkoneiden päästöistä ei arvioida aiheutuvan merkittävää lisäkuormitusta ympäröivään alueeseen. Melu ja tärinä

4 Asfalttirouheen levittämisen ei arvioida aiheuttavan merkittävästi melua tai tärinää. Toiminnasta aiheutuva melu ei poikkea tavanomaisen maarakennustyömaan melusta. Päästöt vesistöön ja viemäriin Hakijan mukaan päästöjä vesistöön ja viemäriin ei aiheudu, koska toiminnassa ei käytetä vettä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Rouheen sisältämä bitumi ei hajoa tai muutu luonnossa. Bitumi ei myöskään liukene veteen eikä siitä liukene ainesosia veteen. Toiminnassa syntyvät jätteet Asfalttirouheen hyötykäytöstä alueella ei synny jätettä. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Alueelle toimitetun asfalttirouheen määrästä ja sijoituspaikoista pidetään kirjaa. Käytön aikana tarkkaillaan levitettävän kerroksen paksuutta, jotta saavutetaan tavoiteltu kerrospaksuus. Asfalttirouheen levittämisen päätyttyä laaditaan erillinen raportti, jossa esitetään hyötykäytetyn asfalttirouheen alkuperä, määrä ja sijainti sekä tiedot asfalttirouheen laadusta. Raporttiin sisällytetään tiedot myös mahdollisista poikkeustilanteista (onnettomuudet tms.). Asfalttirouhepinnan korjauksiin käytetyn asfalttirouheen määrä raportoidaan vuosittain. Raportissa esitetään käytetyn asfalttirouheen määrä ja korjauskohteet. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Asfalttirouheen levittämisestä ei aiheudu normaalista maanrakentamisesta poikkeavia ympäristöriskejä. Toiminnan riskit liittyvät työkoneiden onnettomuuksiin. Onnettomuudet estetään toiminnan huolellisella toteuttamisella. ASIAN KÄSITTELY Kuuluttaminen Ympäristölupahakemuksesta on kuulutettu Tuusulan kunnan ilmoitustaululla Kuulutuksesta on ilmoitettu Viikkouutiset -lehdessä. Rajanaapureille ja muille tiedossa oleville asianosaisille on erillisellä kirjeellä varattu tilaisuus muistutusten tekemiseen kuulutusaikana. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Tuusulan kunnanhallitukselta ja Tuusulan kunnan vesihuoltolaitokselta.

5 Tuusulan kunnanhallitus esittää antamassaan lausunnossa, ettei asfalttirouheen levittäminen vaaranna Rydybacka-Kratinkallion luonnonarvoja eikä kunnanhallituksella ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole jätetty kirjallisia muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Tarkastukset Alueella on tehty tarkastus Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Marja Talja, p Ehdotus Yvp VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää myöntää Kratinkallion tienhoitokunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan asfalttirouheen hyödyntämiselle Kratinkallion yksityistien ja Huhtarinkujan sekä pihojen ja autojen kääntö- ja pysäköintipaikkojen päällystämisessä. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Yleiset määräykset 1. Alueelle kesällä 2012 tuotua asfalttimursketta (2400 t) voidaan hyödyntää Kratinkallion yksityistien ja Huhtarinkujan sekä pihojen ja autojen kääntö- ja pysäköintipaikkojen päällystämisessä hakemuksen mukaisesti. Routa- ja muiden vaurioiden korjaamiseen saa tiealueella ja autojen kääntöpaikalla vuosittain käyttää asfalttirouhetta noin tonnia. Asfalttirouheen hyötykäyttökelpoisuus tule testata ennen sijoittamista. (YSL 43, 45, JL 13 ) Vastuuhenkilö 2. Toiminnalle on nimettävä henkilö, joka vastaa toiminnan valvonnasta ja tarkkailusta. Vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava viipymättä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Vastuuhenkilön vaihtumisesta on myös viipymättä ilmoitettava. (YSL 42, 43, JL 141) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Melu 3. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmissä melulle altistuville asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla, ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 db. Melutilanteen arvioinnissa on otettava huomioon myös alueen

6 muiden lähteiden aiheuttama melutaso. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Muut pilaantumista ehkäisevät määräykset 4. Toiminta on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, maaperän pilaantumisvaaraa eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. (YSL 7, 8, 42, 43, JL 72 ) Poikkeukselliset tilanteet 5. Vahingoista, onnettomuuksista tai muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Tarkkailu Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin poikkeuksellisten tilanteiden päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien ympäristövaikutusten ja vahinkojen torjumiseksi että tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet/öljyt on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 5, 7, 8, 43, YSA 30 ) 6. Kiinteistön ja vähintään yhdestä muusta alueen talousvesikaivon vedestä tulee ottaa seurantanäyte vuosittain kolmen vuoden ajan. Ensimmäinen näyte tulee ottaa mennessä. Vesinäytteistä tulee tutkia samat analyysit kuin ja otetuista vesinäytteistä. Vesinäytteiden tutkimustuloksista tehtävä raportti on toimitettava Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa tutkimustulosten valmistumisesta. Raportissa on esitettävä selvitys jatkotarkkailutarpeesta. (YSL 46 ) 7. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaava kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepätarkkuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. (YSL 46, 108 ) Kirjanpito ja raportointi 8. Asfalttirouheen sijoittamisesta on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava vähintään vastaanotetun ja käytetyn asfalttirouheen määrä ja sijoituspaikka vuosittain sekä hyötykäyttökelpoisuustestien tulokset käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailutiedot

7 yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista sekä tehdyt toimenpiteet) Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. (YSL 43, JL 118, 119 ) 9. Toiminnasta ja tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto kirjanpidosta. Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. (YSL 43, JL 118, 119 ) 10. Mikäli asfalttijätettä joudutaan poistamaan alueelta, tulee asfalttijäte sekä jätteensekainen maa-aines toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on jätelain 29 :ssä tarkoitettu lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä. (JL 29 ) RATKAISUN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTEET Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksen mukaisesti ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, joita luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti Kratinkallion tienhoitokunnan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 ja 4 momentin mukaan jätteen hyödyntämisja käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Muulta kuin kaatopaikkatoimintaa tai ongelmajätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoittavalta voidaan jättää vakuus tai muu vastaava järjestely vaatimatta, jos tämä on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta taikka jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminta on pienimuotoista. Tässä tapauksessa ei ole katsottu tarpeelliseksi vaatia vakuutta. Lupamääräysten perustelut

8 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta esimerkiksi pölyn tai melun muodossa. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Lisäksi lupamääräyksessä on rajoitettu asfalttimurskeen käyttö tulevina vuosina koskemaan vain tiealuetta ja autojen kääntöpaikkaa. Alueella on käytössä useita talousvesikaivoja, joten talojen piha-alueille ei saa enää vastaanottaa asfalttijätettä. (Määräys 1.) Vastuuhenkilö valvoo toimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. (Määräys 2.) Melutasoa koskeva määräys on annettu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjeen mukaisena. Kun otetaan huomioon melutasoista, melumittauksista sekä toiminta-ajoista annetut lupamääräykset, ei toiminnasta ja sen liikenteestä voida arvioida aiheutuvan eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettuja kohtuuttomia meluhaittoja. (Määräys 3.) Toiminta on velvoitettu toteuttamaan siten, ettei siitä aiheudu roskaantumista eikä muuta ympäristöhaittaa. (Määräys 4.) Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. (Määräys 5.) Kiinteistön talousvesikaivon talousvedessä todettiin otetussa näytteessä pieniä määriä PAH-yhdisteitä. Vesinäytteenotolla seurataan ja arvioidaan asfalttimurskeen käytön vaikutusta alueen pohjaveteen. (Määräys 6.) Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Luotettavuuden osoittamiseen ei välttämättä riitä mittaajan tai arvioijan pätevyys, vaan kyse on koko mittaus- ja tutkimustoiminnan laadunvarmistuksesta ja sen tasosta. (Määräys 7.) Kirjanpito ja vuosiraportointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8. ja 9.) Asfalttirouhe ja asfalttirouhetta sisältävä maa-aines ovat jätettä, joiden käsittelyssä ja edelleen toimittamisessa on noudatettava jätelain ja ympäristönsuojelulain määräyksiä. Jätteen saa toimittaa vain vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. (Määräys 10.)

9 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YSL 28 ). Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 43a, 43b, 43c, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 62, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 ja 108 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 30 :t Jätelaki (646/2011) 13, 29, 72, 118, 119 ja 141 :t Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 13 ja 22 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on Ympäristölupamaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n sekä taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 13.7 mukaan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Kratinkallion tienhoitokunta Uudenmaan ELY-keskus Tuusulan kunnanhallitus Tieto päätöksestä Rajanaapurit ja muut asianosaiset

10 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla Ilmoitus kuulutuksesta julkaistaan Viikkouutiset -lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on