PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN

Transkriptio

1 2012 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN Tilinpäätös Tasekirja Toiintakertous 2012 Tilinpäätöslaskelat Tuloslaskela Rahoituslaskela Tase Liitetiedot Allekirjoitukset ja erkinnät Luettelot ja selvitykset Yhtyähallitus , liite 36

2 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Johdanto Kuntayhtyän toiinnan keskeiset tavoitteet ja palvelut Tyytyväiset asiakkaat Terveys- ja hyvinvointivaikutusta ennalta ehkäisevällä työllä Lapsiperheiden hyvinvointi paranee Kansanterveys- ja sosiaalityön palvelujen riittävä saatavuus suhteessa väestön äärään ja tarpeeseen Ikäihisten palvelujen rakenteen kehittäinen valtakunnallisten tavoitteiden ukaisesti Aattitaitoinen sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö Toiinnan kustannukset oikeassa suhteessa palvelutarpeisiin Hallinto Päätöksenteko ja hallinto Henkilöstö Henkilöstön kehittäinen ja opiskelijayhteistyö Yhteistoiinta Selonteko kuntayhtyän sisäisen valvonnan järjestäisestä Hanketoiinta Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisvaltaisen hoidon kehittäishanke KOHO Vastaanottotoiinnan kehittäishanke VOTKE TupaTurva hanke ESTER / Intoa eläään- ikäihisten vertaistoiintaalli hanke Tilikauden tuloksen uodostuinen Tilikauden tuloksen käsittely Toiinnan rahoitus Rahoitusasea ja sen uutokset Talousarvion toteutuinen Tuloslaskelaosan ja käyttötalouden toteutuinen Investointiosan toteutuinen Rahoitusosan toteutuinen Suoritteiden toteutuinen Jäsenkuntien aksuosuudet Arvio erkittäviistä riskeistä ja epävaruustekijöistä Toiintakertouksen liitteet Liite 1: Yhteenveto kuntalaskutettavasta äärästä palvelulinjoittain, tuoteryhittäin, kunnittain Liite 2: Yhteenveto palvelulinjoittain, tuoteryhittäin, kunnittain jaksotuserät ukaan luettuna Liite 3: Jäsenkuntalaskela toiipisteittäin, tuotteittain ilan loapalkkojen jaksotuseriä Liite 4: Jäsenkuntalaskela toiipisteittäin, tuotteittain loapalkkojen jaksotuserät ukaan luettuna Tilinpäätöksen laskelat Tuloslaskela Rahoituslaskela Tase Liitetiedot Allekirjoitukset ja erkinnät Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista Selvitys tositteiden lajeista Selvitys kirjanpidon säilytyksestä

3 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Johdanto Perusturvakuntayhtyä Karviaisella vuosi 2012 oli neljäs toiintavuosi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Saalla päättyi yös nelivuotinen valtuustokausi. Karviaisen talousarvio vuodelle 2012 perustui toiinnallisesti ja taloudellisesti kuntayhtyän perussopiukseen ja vuosisopiuksiin vuodelle Vuosisopiukset on hyväksytty osana talousarviota. Perussopiuksen 3 ukaan jäsenkunnat Karkkila, Nui-Pusula ja Vihti ovat antaneet perusturvakuntayhtyä Karviaisen tehtäväksi ja vastuulle järjestää asukkailleen kansanterveyslain ukaiset terveydenhuoltopalvelut sekä sosiaalihuoltolain ukaiset palvelut kokonaisuudessaan lukuun ottaatta lasten päivähoitoa. Tilivuoden aikana on laadittu kole osavuosikatsausta, jotka yhtyähallitus on käsitellyt kokouksissaan ja lähettänyt tiedoksi Karviaisen jäsenkunnille. Lisäksi on laadittu 9 erillistä kuukausiraporttia, jotka yhtyähallitus on käsitellyt kokouksissaan ja lähettänyt jäsenkuntien kunnanhallituksille tiedoksi. Laadittujen katsausten ja raporttien perusteella yhtyähallitus on esittänyt tilikauden kuluessa jäsenkunnille hyväksyttäväksi eräitä talousarviouutoksia. Vihdin kunnalle yhtyähallitus esitti 500 t.euron lisätalousarviota, jonka Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt. Karkkilan kaupungin osalta yhtyähallitus esitti eräiden äärärahojen vähentäistä ( ikäihisten asuispalvelujen ostojen, vuodeosastohoidon ja päihdehuollon asuispalvelujen) liittyen kaupungin tarpeeseen saavuttaa enojensa leikkauksia. Määrärahoja vähennettiin näiden toiintojen osalta yhteensä 294 t. euroa, inkä Karkkilan kaupunginvaltuusto hyväksyi. Yhtyähallitus esitti vaaisten palveluasuisen osalta Karkkilan kaupungille 150 t. euron lisääärärahaa, jota esitystä ei Karkkilan kaupunginvaltuusto hyväksynyt. Lisäksi yhtyähallitus teki tilikauden aikana sisäisiä äärärahojen siirtoja siten että palveluista, joista ennakoitiin äärärahojen säästyvän, siirrettiin äärärahoja palveluihin, joiden äärärahojen ennakoitiin ylittyvän. Vuoden 2012 tilikauden päättyisen jälkeen kirjanpitoa ja tilinpäätöstä hoitava Kunnan Taitoa Oy iloitti tilinpäätökseen liittyvien eräiden enojen jaksotusperusteiden uutoksista verrattuna edelliseen vuoden 2011 tilinpäätökseen. Jaksotusperusteiden uutos koski työnantajan loapalkkavastuiden jaksotusta. Tilinpäätösjaksotusten uutosten vaikutus oli euroäärältään suuri (473,9 t.euroa). Tieto siitä tuli tilikauden päättyisen jälkeen, joten sitä ei ole voitu ottaa tulossuunnittelussa etukäteen huoioon. Erä on laskennallinen. Karviaisen tilinpäätös kokonaisuutena vuodelta 2012 ennakoiattoat tilinpäätösperusteiden uutokset ukaan luettuna on kohtuullisen hyvä. Nettoenojen kasvu edelliseen tilinpäätökseen verrattuna on koko Karviaisen osalta 5,2 % (2,7 % 2011), ikä tullee valtakunnallisesti oleaan sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta pienehkö kasvu. Tää asiakirja on Karviaisen toiintakertous ja tilinpäätös vuodelta Kuntayhtyän toiinnan keskeiset tavoitteet ja palvelut Valtuustokaudella Karviaisen toiinta-ajatus on kehittyvä perusturvakuntayhtyä, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja Karkkilan, Nui- Pusulan ja Vihdin asukkaille aattitaidolla elään eri vaiheissa. Karviaisen tavoitteena on olla luotettava sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja, jonka asiantuntijuutta ja uusiutuiskykyä arvostetaan. Toiinta perustuu seuraaviin arvoihin: yönteisyys, uudistuinen, oikeudenukaisuus, vastuullisuus ja asiakkaan osallisuus. Päättyneen valtuustokauden aikana Karviaisen palvelutuotannon järjestäisen johtoajatukset ovat olleet palvelutasosuunnitelan ukaan seuraavat: 3

4 1. Karviainen on seudullinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja/järjestäjä Karkkilan, Nui-Pusulan ja Vihdin alueella. Paras-puitelain ukaan Karviaisen alueen väestöpohja on riittävän suuri onipuolisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (perusterveydenhuolto) tuottaiseen yhteistyössä uiden toiijoiden kanssa. 2. Palvelujen porrastus a. Jokaisessa jäsenkunnassa on lähipalveluina koko väestöä tai ikäluokkaa koskevat avopalvelut: äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, lapsiperheiden kotipalvelut, lasten ja nuorten erityispalvelut (terveyskeskuspsykologit ja puheterapeutit), lääkärinvastaanotot ja uu kansanterveydellinen vastaanotto, suun terveydenhuolto, sosiaalityö pääsääntöisesti, erilaisia asuispalveluja, kotihoito ja sen tukipalvelut. Joillakin palveluilla on yksi yhteinen toiipiste Karviaisen alueella, utta työntekijät jalkautuvat tarvittaessa kuntien toiipisteisiin. Tällaisia yksiköitä ovat. nuorisoasea ja lastensuojelun sosiaalityö. b. Karviaisen alueella toiivia palveluja ovat: lääkärin iltavastaanotto, erikoishaaslääkäripalvelut, suukirurgia ja parodontologia, lastenvalvojan tehtävät, perheneuvola, päihdehuollon katkaisuhoito, sosiaalinen kuntoutus, erityiset asuispalveluuodot ja 4 vuodeosastoa, joista kaksi Vihdissä, yksi Karkkilassa ja yksi Nui-Pusulassa. c. Karviaista laajealla alueella toiivat lääkärin ilta- ja viikonloppu- ja pyhäpäivystys, suun terveydenhuollon päivystys, Karviaisen hallinnoia sosiaalipäivystys, ensihoito- ja sairaankuljetus, erikoissairaanhoito sekä osa kehitysvaahuollon ja vaaishuollon palveluista, osa ielenterveys- ja päihdekuntoutujien asuispalveluista, päihdeasiakkaiden laitoskatkaisuhoito ja laitoskuntoutus, lastensuojelun perhehoitopalveluita tarjoava hyvinkään kaupungin hallinnoia perhehoitoyksikkö Pihlaja. 3. Karviainen on terveyden ja toiintakyvyn edistäjä eläänkaaren eri vaiheissa. Karviaisen toiintatapa on tulevaisuusorientoitunut, jolloin palvelujen järjestäisen johtoajatuksena on tukea ja edistää terveyttä, työ- ja toiintakykyä koko eläänkaaren ajan. Eläänkaariajattelun tarkoituksena on varistaa tarkoituksenukainen palvelutoiinta ikäkausittain. Näin ollen panostetaan ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön ja asiakkaiden kotona asuisen tukeiseen. Ihisiä ja yhteisöjä kannustetaan vastuullisuuteen elääntavoissa ja hoitosuhteissa. Tään työn edellytyksenä on, että yös kuntien ja uiden yhteisöjen arvot ja toiinta tukevat terveyden edistäisen tavoitetta. Karviaisen toiinnassa tavoite erkitsee riittävää panostusta suuria väestöryhiä koskeviin avopalveluihin: neuvolapalveluihin, kansanterveystyön vastaanottoihin, sosiaalityöhön ja kotihoitoon. Myös rekrytointi- ja henkilöstöpolitiikka on suunnitelallista ja profiloituu ahdollisian optiaalisesti eläänkaariajatteluun ja peruspalveluihin. Vuosina 2010 ja 2011 toteutettiin henkilöstöohjelia Vanhasta uutta - ja Vahvista heikoin lenkki, joiden avulla resursseja kohdistettiin uudelleen vastaaaan eläänkaari- ja peruspalveluajattelua. Vuonna 2012 aloitettiin henkilöstöohjela Ostosta oaksi, jonka avulla eräitä toiintoja siirretään oaan tuotantoon tavoitteena palvelun parepi asiakaskohtainen vaikuttavuus ja ahdolliset kustannussäästöt. Palveluprosesseja kehitetään tarkoituksenukaisiksi periaatteena yhtenäiset toiintakäytännöt. Toiinnan perustana ovat yhteiset arvot ja yhteinen tietopohja. 4. Karviaisen kaikki asiakkaat ovat yhtä arvokkaita ja kaikkia kohdellaan seuraavien eettisten periaatteiden ukaisesti: vastuullisuus, tasapuolisuus, kannustainen asiakkaan oaan vastuunottoon, asiakkaan kokeusten arvostainen. 5. Karviainen on kehittyvä perusturvaorganisaatio. Karviaisen yhtyähallituksen, johtajien ja esiiesten tehtävänä on kehittää organisaatioon kasvuorientoitunut ilapiiri, ikä tarkoittaa henkilöstön aatillista kasvua sekä organisaation yhteisöllisyyden ja identiteetin kehittäistä. Saalla yhtyähallitus, kuntayhtyän johtaja ja johtoryhä huolehtivat kokonaisuuden yhteensovittaisesta ja hyvästä toiivuudesta yli palvelulinjarajojen. Karviaisessa arvostetaan henkilöstön hyvää aatillista osaaista, sitoutuista ja kehittyistä. Päättyneen valtuustokauden aikana Karviainen on järjestänyt uusia palveluja alueella seuraavasti: 1. Ennalta ehkäisevä perhetyö aloitettiin (2009) 2. HUS-laboratorion palvelut koko Karviaisen alueelle (2009) 4

5 3. Ikäihisten neuvontapalvelu aloitettiin (2009) 4. Ajanvarauksella toiiva iltavastaanotto koko Karviaisen alueelle (2009) Nuelan terveysasealla 5. Sikainfluenssapoliklinikka toii Sikainfluenssarokotusten organisoiinen ja rokotusten antainen ( Panderix rokotetta) Seudullinen sosiaalipäivystys (2010), Karviaisen hallinnoiana väestöpohja Kotihoidon kotiutustiii (2010) 9. Lääkehuolto HUS-apteekille (2010) 10. Fysioterapeuttien selkäpoliklinikka (2010) 11. Lapsiperheiden kotipalvelut (2011) 12. Suun terveydenhuollon palveluseteli päivystyskäynnin jatkohoitoihin (2011) 13. Muistipoliklinikan vastaanotto (2011) täydessä laajuudessaan Päihdelääkärin vastaanotto koko Karviaisen alueella Sosiaalinen isännöinti (2011) 16. Suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys laajeni koskeaan yös iltaaikaa (2012); päivystyspiste on yhteinen HUS:n pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien kanssa 17. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien päivätoiinta (2012) Yhtyähallitus on päättyneellä valtuustokaudella päättänyt yhtenäisistä periaatteista seuraavasti: 1. Oaishoidon tuen kuukausipalkkiot 2. Säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon aksut 3. Kotihoidon tukipalvelujen aksut 4. Sosiaalihuoltolain ukaisten kuljetuspalvelujen periaatteet 5. Korvauksetta jaettavien hoitotarvikkeiden soveltaisohjeet 6. Ohjeet toieentulotuen yöntäisestä 7. Ohjeet korvauksetta jaettavista hoitotarvikkeista 8. Pitkäaikaisen hoidon aksun ääräytyisperusteet 9. Asiakasaksujen alennusperusteet 10. SAS-ryhän toiinta (ikäihiset ja työikäiset) 11. Asuispalvelupaikan yöntäinen 12. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset 13. Vaaispalvelulain ukaiset auton hankinnan avustukset 14. Turvapuhelin palvelujen yöntäisen kriteerit 15. Kotihoidon toiintaohjeet 16. Tekstiilihuoltopalveluiden yhtenäistäinen 17. Työikäisten palvelulinjan asuispalvelupaikkojen yöntäiskriteerit 18. Sosiaalihuoltolain ukaisen kuljetuspalvelutuen yhdenukaistainen 19. Soveltaisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien eläänlaatuäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta 20. Pitkäaikaishoidon aksun ääräytyinen, harkinnanvaraiset asuisenot sekä kuljetuskustannukset 21. Oaishoidontuen soveltaisohjeet 22. Ptky Karviaisen tietoturvakäytännöt Karviaisen toiintaa aloitettaessa vuonna 2009 oli useita tehtäviä avoinna ja ilan vakituista henkilöstöä. Pulaa oli etenkin terveyskeskuslääkäreistä ja haaslääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä, psykologeista ja puheterapeuteista. Karviaisen strategisena tavoitteena valtuustokaudella oli oan vakituisen henkilöstön rekrytoiinen henkilöstösuunnitelan ukaisiin tehtäviin. Päättyneen valtuustokauden ehkä erkittävin saavutus on avoiien virkojen täyttyinen oalla henkilöstöllä johdonukaisen ja tavoitteellisen henkilöstösuunnitelan ja rekrytoinnin tuloksena. Valtuustokauden päättyessä ylilääkärien ja terveyskeskuslääkärien virat on pääsääntöisesti saatu täytettyä, viieiset vuoden 2013 alussa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat kaikki päteviä suoritetun henkilöstörakenteen ja työnjaon uutoksen seurauksena. Psykologien ja puheterapeuttien vakinaiset virat ovat täynnä, utta esi. perhevapaiden sijaisuuksien täyttäisessä on ollut vaikeuksia. 5

6 2.1 Tyytyväiset asiakkaat Karviaisen tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää asiakkaiden luottaus Karviaisen toiintaan ja tavoitteena on asiakastyytyväisyys. Ikähisten linjalla suoritettiin asiakastyytyväisyys kysely Kyselyn vastauksien keskiarvojen keskiarvo (asteikolla 1-5) tulokseksi saatiin yhteenvedossa asiakkaan/oaisen ielipide, joka oli Kotihoidossa 3,45/3,24 ja vuodeosastohoidossa 3,52/3,29, asuispalveluissa osto 3,45 /3,76. Kyselyn perusteella nostettiin kole kehittäisen kohdetta yksiköittäin. Kehittäiskohteiksi nousivat: tiedon saanti, osallisuus hoitoon, virkistystoiinta sekä tilat issä tavata oaisia. Lisäksi asiakastyytyväisyyttä on itattu ielenterveys- ja päihdetyössä kahdella eri kyselyllä. Ensiäinen kysely kohdentui asiakkaisiin, jotka saivat lyhytterapiaa asennuksensa hoitoon. Heiltä pyydettiin palautetta kokeuksistaan kyseisestä lyhytterapiaenetelästä ja saadut tulokset ovat erittäin positiivisia. Yli 90 % asiakkaista oli tyytyväisiä käytettyyn enetelään ja saatuun palveluun. Kaikki kyselyyn osallistuneet olivat olleet asiakkaina lyhytterapiassa joko ielenterveys- tai päihdepalveluissa. Toinen kysely toteutettiin huhtikuussa Karviaisen jokaisessa kunnassa ielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaille. Asiakaspalaute kerättiin ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyssä kartoitettiin asiakkaiden kokeuksia yhteyden saannista kyseisiin palveluihin, koetusta avun saannista ja lisäksi pyydettiin asiakkaiden kehittäisideoita palvelun parantaiseksi. Vastausten perusteella tiedottaista palveluista tulee tehostaa, resurssit ovat riittäättöät asiakasäärään ja avun tarpeeseen nähden erityisesti Vihdissä. Yhtä lukuun ottaatta kaikki vastanneet olivat kokeneet saaneensa apua vastaanottokäynneillään. Kehittäisideoissa toivottiin lisää resursseja eli henkilökuntaa, parepaa tiedottaista palveluun pääsystä ja nopeapaa pääsyä tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. 2.2 Terveys- ja hyvinvointivaikutusta ennalta ehkäisevällä työllä Asiakasvaikuttavuuden enestystekijä läpi eläänkaarien on riittävä panostus ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön sekä työssäkäynnin ja kotona asuisen tukeiseen. Ennalta ehkäisevän työn vaikuttavuustavoitteena on, että väestön elääntavat paranevat, kansansairaudet pysyvät hallinnassa ja sairastavuus alenee. Vuonna 2012 ehkäisevään työhön on panostettu. jatkaalla MBO-hanketyötä valtiosairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Ehkäisevään työotteeseen on edetty ielenterveys- ja päihdepalveluissa lyhytterapiapalvelujen tarjonnalla asentuneiden asiakkaiden hoidossa ja siirtäällä jo kuntoutuneita asiakkaita tehostetusta asuispalvelusta kevyein tuettuun asuispalveluun. Vihdin kunnan alueella on kuitenkin riittäättöästi vuokra-asuntoja, ikä on hidastanut kuntoutujien kotiuttaista asuispalveluista kevyein tuettuun asuiseen. Vaaishuollossa asiakkaiden kuntoisuudessa on kuitenkin nähtävissä selvästi siirtyistä aikaisepaa vaativapiin palveluihin. Työhön kuntoutuisessa edettiin nuorten parissa etsivällä työotteella. Tässä työssä on päästy hyvään vauhtiin, utta enojen kasvu työarkkinatuessa aiheutti painopisteen siirron kuntouttavan työtoiinnan työhön panostaiseen, jotta 500 päivää työttöänä olleille saatiin järjestettyä aktiivitoienpiteitä. Oan työpajan perustainen Vihtiin on jatkossa järkevä toienpide, sillä kuntouttavan työtoiinnan asiakkaille ei löydy riittävästi kuntoutuispaikkoja. Ikäihisten palvelulinjalla on toteutettiin terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Myös uistipoliklinikan toiinnan laajentainen alueella oli osa ennalta ehkäisevän työotteen vahvistaista. Terveys- ja hyvinvointivaikutuksia voidaan itata välillisesti esierkiksi valtakunnallisen kouluterveyskyselyn ja ikävakioidun sairastavuusindeksin avulla. Valtakunnallinen kouluterveyskysely tehdään seuraavan kerran vuonna 2013 (edellinen 2010). Sairastavuusindeksit on julkaistu vuoteen 2011 asti. (Lähde SOTKANet ja Kela). 6

7 SAIRASTAVUUSINDEKSI JÄSENKUNNAT JA VIITEKUNNAT IKÄVAKIOITU Koko aa 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Uusiaa * 88,7 88,2 88, ,1 Helsingin seutukunta** 88,3 87,8 87,6 87,6 87,8 Karkkila 98,8 96,6 97,0 99,5 100,1 Nui-Pusula 90,5 94,9 92,1 95,1 93,8 Vihti 90,4 88,2 88,6 90,7 91,5 Kirkkonui 79,4 81,5 82,0 81,4 80,5 Lohja 97,0 96,2 95,7 95,9 95,5 Nurijärvi 89,3 86,8 89,7 89,7 91,4 Tuusula 94,7 93,0 91,5 89,3 88,5 * Uudenaan kohdalla tarkoitetaan Uudenaan aakunnan tietoja. ** Lohjan seutukunta yhdistettiin vuoden 2009 alussa Helsingin seutukuntaan. Sairastavuusindeksin sisältö vaihtelee jonkin verran vuosittain. Indeksiä voidaan luotettaviin lukea kunkin vuoden osalta suhteessa ko. vuoden keskiarvoon (100,0). Jäsenkunnista Karkkilan ikävakioitu sairastavuusindeksi vastaa aan keskiarvoa. Nui-Pusula ja viitekunnista Lohja ovat indeksiltään aika saantasoisia. Vihdin sairastavuusindeksi on jäsenkunnista lähinnä Uudenaan ja Helsingin seudun keskiarvoa. 2.3 Lapsiperheiden hyvinvointi paranee Päätavoitteena lasten ja nuorten palvelulinjalla on lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantuinen tukealla vanhepia kasvatustyössä. Tavoitteen toteuista itataan lastensuojelun kustannusten kehittyisellä, koska olettauksena on, että varhaisealla tukeisella hyvinvointi lisääntyy ja korjaavan työn kustannukset vähenevät. Tavoitteen saavuttaiseksi on panostettu seuraaviin toienpiteisiin ehkäisevän työn edelleen kehittäinen o ehkäisevän työotteen tehostaiseksi neuvoloissa on otettu käyttöön Mannerheiin lastensuojeluliitossa kehitetty vanhepainryhätoiinta ensiäisen lapsensa saaneille perheille. Toiinnan tarkoituksena on ollut tukea uusia vanhepia vanheuudessaan ja toisaalta lisätä vanhepien välistä vertaistukea. Valtakunnallisesti toiinnan tulokset ovat olleet lupaavia. o Nuorisoasean työntekijät koulutettiin THL:ssä kehitettyyn perheinterventioenetelään, jota hyödynnetään nuorten ja perheiden kanssa työskentelyssä o Karkkilassa käynnistettiin työryhätyöskentely yhdessä kaupungin sivistystoien kanssa varhaisen tuen toiien tehostaiseksi ja varhaisean palveluihin ohjautuvuuden saavuttaiseksi. Työ jatkuu vuonna lastensuojelun avohuollon palveluiden kehittäinen o sosiaaliohjaajat koulutettiin THL:ssä kehitettyyn perheinterventioenetelään, jota hyödynnetään työskentelyssä lastensuojelun asiakasperheiden kanssa. o lastensuojelussa toteutettuun vuoden 2012 aikana tehtävä- ja toiintarakenteen uudistus, jossa tarkoituksena oli siirtää työs- 7

8 kentelyn painopistettä sosiaaliohjaukseen ja asiakkaiden kotiin tehtävään työhön. o vuodelle 2012 suunniteltu avohuollon tukitoiien kilpailutus siirtyi tehtäväksi vuonna 2013 sijaishuollon rakenteen uuttainen o perhehoidon osuus kodin ulkopuolisista sijoituksista saatiin Vihdin osalta käännettyä nousuun ja on nyt noin 50% hoitopäivistä. Karkkilassa osuus on noin 24%, joka johtuu osaltaan yöhäisestä palveluihin ohjautuisesta, jolloin sijoitettavat lapset ovat jo sen ikäisiä ja niin haasteellisia, että sopivia sijaisperheitä ei ole järjestynyt. Vihdin osalta tavoitteeseen lastensuojelun kustannusten osalta päästiin, sillä vuoden 2012 kustannukset olivat euroa pieneät kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Karkkilan osalta tavoitteeseen ei päästy vaan vuosien 2012 ja 2011 välillä lastensuojelun kustannukset ovat nousseet euroa. Tosin kahden Karkkilan sijaishuollon asiakkaan asiassa on vireillä hallintoriita Kein kaupungin kanssa, joka ikäli hakeuksee hyväksytään palauttaa Karkkilan jo aksaia hoitoaksuja vuodelta 2012 yhteensä euroa. Nui- Pusulan osalta tavoitteeseen päästiin ja vuoden 2012 kustannukset olivat euroa pieneät kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä. 2.4 Kansanterveys- ja sosiaalityön palvelujen riittävä saatavuus suhteessa väestön äärään ja tarpeeseen Lääkärin ja hoitajan vastaanottotyössä sekä suun terveydenhuollossa noudatettiin terveydenhuoltolain edellyttäiä hoitoon pääsyn aikarajoja. Merkittävä uudistus vuonna 2012 oli ereseptin käyttöönotto, johon kului Karviaisessa 2½ henkilötyövuotta. Tää näkyi ajoittain vastaanottoaikojen vähäisepänä tarjontana. Käyttöönotto sujui hyvin ja jo alkuvaiheessa päästiin 70 %:n peittävyyteen. Vuokratyövoian käyttö väheni oan henkilökunnan äärän lisääntyessä. Lääkärien saatavuus virkoihin oli vuonna 2012 kohtalaisen hyvä lukuun ottaatta Karkkilan terveysaseaa. Vuoden 2013 alussa saatiin varuutta tilanteen uuttuisesta yös Karkkilan terveysasealla parepaan päin. Vuokratyövoian hankinta kilpailutettiin ja puitesopiukset solittiin kesällä Päiväpäivystyksen lääkäriresurssin vakiintuinen vähensi ns. ylivuotopotilaiden lähettäistä yksityisille lääkäriaseille. Uutena toiintana aloitettiin uniapneapotilaiden jatkohoito erikoissairaanhoitojakson jälkeen. Lääkärivastaanotoilla käynnistettiin kehittäishanke VOTKE, jossa tavoitteena on lisätä palvelujen oikea-aikaista saatavuutta ja kehittää erkittävien kansansairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Fysioterapiassa vakiinnutettiin akuutit selkävastaanotot vuoden 2011 kokeilujakson jälkeen. Potilas ohjautuu sairaanhoitajalta fysioterapeutille ilan lääkärissäkäyntiä äärättyjen kriteerien toteutuessa. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve kasvaa väestön ikääntyessä: apuväline- ja terapiapäätöksiä tehtiin 783 kun vuonna 2011 niitä tehtiin 627. Oan toiintaterapeutin tarve on ileinen työikäisten palveluissa. Suun terveydenhuollon palvelutarjontaa lisättiin uudella suuhygienistillä ja haaslääkärihaashoitaja työparilla. Laitospotilaiden systeaattiset suun tarkastukset aloitettiin ja päivystyskäyntien jatkohoitoihin annettiin palveluseteleitä. Aikuisten suun terveydenhuollon hoitoon pääsyä parannettiin ottaalla käyttöön yli 18 -vuotiaiden kiireettöän hoidon toiintaalli eli tehostettiin työnjakoa aattiryhien kesken ja yhtenäistettiin hoito- ja terveyssuunnitelien tekeistä. Merkittävin uudistus suun terveydenhuollossa oli virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen kilpailutus HUS-alueen ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien yhteistyönä. Täten Karviaisen alueella päivystys laajeni yös arki-iltoihin viikonloppujen ja arkipyhien lisäksi. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon osalta päästiin asetuksen ukaiseen toiintaan koko Karviaisen alueella jo vuonna 2011, kun viieiset uudet vakanssit täytettiin Aikuissosiaalityössä toieentulotukihakeusten käsittelyaika saatiin aaliskuusta lähtien pääsääntöisesti pysyään alle 7 päivässä. Asiakastietojärjestelän ukaan vuoden 2012 aikana käsiteltiin 95 % hakeuksista e. ääräajassa. Nuoret tulottoat olivat aikuissosiaalityön painopistealueena. Kaikki nuoret tulottoat on kartoitettu vuoden 2012 aikana ja heitä on saatettu toienpiteisiin. Tulottoia pitkäaikaisasiakkaita (3-4 vuotta) on kartoitettu ja ohjattu toienpiteisiin. Resurssi ei ole kuitenkaan riittänyt koko asiakasryhän kartoittaiseen. Sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjaaja on käynyt läpi Kelan listan ukaisia yli 500 päivää työttöänä olleita. Kaikkien näiden asiakkaiden kartoittaiseen ja ohjaaiseen tarvittaisiin kuitenkin toinen sosiaaliohjaaja. Hiiden työvoian palvelukeskuksen toiinta on vakiintunut ja edennyt tavoitteiden ukaisesti. Kuntouttavan työtoiinnan arviointiallin kehittäinen 8

9 on saatu toteutettua. Mallia kehitetään edelleen Sosiaalitaito Oy:n kanssa. Sen avulla parannetaan toiinnan vaikuttavuutta ja asiakasosallisuutta. Aikuissosiaalityön neuvontaa ja ohjausta on kehitetty ja päädytty kokeiluvaiheen jälkeen alliin, jossa kaksi etuuskäsittelijää pitää palveluneuvontaa kaksi kertaa viikossa vuoroviikoin. Mielenterveys- ja päihdetyössä jatkui valtakunnallisten linjausten ukainen kehittäistyö. Avovastaanotoilla juurrutettiin käytäntöön lyhytterapia IPT, ikä tehosti asiakasprosesseja ja päihdelääkärin vastaanottoja laajennettiin Karkkilaan. Kuntoutuisprosessi asuispalveluista kohti itsenäistä asuista tehostui: vuoden aikana 25 asiakasta kuntoutui kevyeän tuen piiriin tai kokonaan itsenäiseen asuiseen. Uutena palveluna aloitettiin kotiin annettava tuki ja päivätoiinta. Karkkilan palvelukeskuksen asuispalveluyksikön profiloituinen ielenterveyskuntoutujien yksiköksi jatkui. Mielenterveyskuntoutujien hoitopäivien osuus nousi 20 % edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Lastensuojelun osalta toiinnassa ei päästy vuoden 2012 aikana lastensuojelulain ukaisiin aikarajoihin, utta tehtävä- ja toiintarakenneuudistuksen ansiosta vuonna 2013 aikarajoihin päästäneen. Vaaispalveluissa on noudatettu lain edellyttäää käsittelyaikaa. Vaaispalvelun resursseissa on kuitenkin selvä lisäyksen tarve, jotta päätöksentekoa voidaan nopeuttaa ja palvelusuunnitelat laatia kaikille asiakkaille ajoissa. 2.5 Ikäihisten palvelujen rakenteen kehittäinen valtakunnallisten tavoitteiden ukaisesti Tavoitteena on ollut koko päättyneen valtuustokauden ajan ikäihisten palvelurakenteen kehittäinen STM:n ikäihisten palvelujen laatusuositusten ja Kaste ohjelan ukaisesti, joita kuvataan yli 75 vuotiaille tarjottujen palvelujen peittävyysprosentilla ko. ikäluokasta. Tarkoituksena on, että yksilölllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella kotiinvietävät palvelut ennaltaehkäisevät ikääntyneen väestön joutuista raskaapiin palveluihin. Kotiin vietävien palvelujen turvin ikääntyvä väestö asuu kotona ahdollisian pitkään. Tään turvaaiseksi aloitettiin loppuvuodesta 2012 kotihoidon ypärivuorokautinen palvelu. Kotiutustiiin toiintaa on vahvistettu vuoden 2012 aikana ja se toii osan vuotta yös viikonloppuisin. Lisäksi kotihoidossa on kokeiltu erilaisia teknologisia ratkaisuja ahdollistaaan kotona asuista pidepään. Tavoitteena on, että yli 75 vuotiaista: 1) Kotona asuvien äärä on 91 %. 2) Säännöllisen kotihoidon piirissä on 14 %. 3) Tehostetun asuispalvelun piirissä on 6 %. 4) Oaishoidon tuen saajia on 5-6 %. 5) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on enintään 3 %. Ikäihisten palvelurakenteen kehitys päättyneellä valtuustokaudella esitetään seuraavassa taulukossa. Valtakunnallisiin tavoitteisiin päästiin vuonna 2012 uilta osin paitsi Nui- Pusulan kunnan ikäihisten palvelurakenteen osalta, jossa palvelurakenne on laitospainotteinen verrattuna uihin Karviaisen kuntiin ja valtakunnallisiin tavoitteisiin. Yhtyähallitus on tehnyt valtuustokauden aikana esityksiä Nui-Pusulan kunnalle. vuoden 2011 talousarvion laadinnan yhteydessä toienpiteistä ko. rakenteen uuttaiseksi, utta kunnan päättävät toiieliet eivät ole niitä hyväksyneet. 9

10 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNE PALVELUJEN PEITTÄVYYS % YLI 75 V Tiedot vuosilta Sotkanet, vuosi 2012 Pegasos Kotona asuvat yli 75 v % vastaavasta ikäryhästä Karkkila 89,9 91,8 90,5 91,8 Nui-Pusula 90, ,4 91,0 Vihti 89,9 89,5 89,3 89,5 Tavoite % % % % Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75 v % vastaavasta ikäryhästä Karkkila 19,3 14,7 16,5 16,7 Nui-Pusula 17,7 14,6 14,7 15,1 Vihti 11,3 10,2 10,9 13,7 Tavoite % % % % Tehostetussa ypärivuorokautisessa asuispalvelussa yli 75 v % vastaavasta ikäryhästä Karkkila 7,7 6,5 7,4 7,2 Nui-Pusula 2,5 0,0 2,2 1,7 Vihti 8,4 7,9 7,9 5,5 Tavoite 5-6 % 5-6 % 5-6 % 5-6 % Oaishoidon tuen piirissä yli 75 v % vastaavasta ikäryhästä Karkkila 2,6 2,8 4,3 5,3 Nui-Pusula 3,2 3,4 4,0 4,0 Vihti 3,7 4,8 5,0 4,5 Tavoite 5-6 % 5-6 % 5-6 % 5-6 % Vanhainkodeissa tai uussa pitkäaikaisessa laitoshoidossa yli 75 v % vastaavasta ikäryhästä Karkkila 2,3 1,7 2,1 2,1 Nui-Pusula 9,7 8,8 8,0 7,1 Vihti 2,3 2,4 2,4 2,8 Tavoite enint. 3 % enint. 3 % enint. 3 % enint. 3 % Vuoden viieisen päivän ukaan Vihdissä Nuelan vuodeosastolla (39 paikkaa) oli kuoritusprosentti 97,17 ja keskiääräinen hoitoaika 35,6 hoitopäivää. Nuelan vuodeosastolla oli vuoden lopussa 8 pitkäaikaispäätöksellä olevaa potilasta ja seitseän odotti asuispalvelupaikkaa ja yksi hoivaosaston paikkaa. Hoitoaikaa pidentää potilaiden odotustaika asuispalvelupaikkoihin. Vihdin kirkonkylän hoivaosastolla (33 paikkaa) oli kuoritusprosentti 99,88. Karkkilan vuodeosastolla (34 paikkaa) kuoritusprosentti oli 96,08 ja keskiääräinen hoitoaika oli 40,7 hoitopäivää. Nui-Pusulassa Pusulan vuodeosastolla (25 paikkaa) oli kuoritusprosentti 83,44 ja keskiääräinen hoitoaika 41,8 päivää. Pusulan vanhainkodissa (20 paikkaa) oli kuoritusprosentti 95,10 ja keskiääräinen hoitoaika 142,1 hoitopäivää. Niilonpirtin vanhainkodissa (16 paikkaa) oli kuoritusprosentti 90,64 ja keskiääräinen hoitoaika 442,3 hoitopäivää. Toivokodin asuispalvelussa on 24 paikkaa. Toiintakykyittarin (Rava) ukaan asukkaiden keskiääräinen Rava oli 3,23, sijoitusperusteena on Rava arvo 2,9. 10

11 2.6 Aattitaitoinen sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö Henkilöstönäkökulasta enestystekijänä ovat Karviaisen kehittäiseen ja perusarvoihin sitoutuneet johtajat, esiiehet sekä henkilöstö. Tavoitteena henkilöstön osalta on, että työtä on tekeässä hyvinvoiva, kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö ja että henkilöstöresurssi vastaa alueen tarpeita. Näitä tavoitteita itataan. työtyytyväisyyskyselyllä ja henkilöstöresurssin äärällä suhteessa suosituksiin. Tavoitteena on, että tyytyväisyys keskiäärin paranee edellisestä kyselystä. Perusturvakuntayhtyä Karviaisen henkilöstölle on tehty henkilöstökysely vuonna Edellinen koko henkilöstölle suunnattu kysely tehtiin vuonna 2009 perusturvakuntayhtyä Karviaisen ensiäisenä toiintavuonna. Henkilöstökyselyn tulokset on raportoitu henkilöstökertouksessa Tavoitteena on yös henkilöstön työssä pysyvyyden edistäinen siten, että eläköityinen tapahtuu aikaisintaan henkilökohtaisen eläkeiän täyttyessä ja sairauspoissaolojen suhteellinen osuus pienenee. Työssä pysyvyyden ittareita ovat eläköityisen ajankohta ja sairauspoissaolojen suhteellinen osuus. Eläköityisestä ja sairauspoissaoloista on raportoitu luvussa 3.2. Karviaisen ensisijainen tavoite on oan henkilöstön rekrytoiinen henkilöstösuunnitelan ukaisiin tehtäviin. Vuokratyövoiaa käytetään palvelujen järjestäisen turvaaiseksi vain niissä tapauksissa, kun oaa henkilöstöä ei ole tehtäviin saatavissa. Terveyskeskuslääkärien ja haaslääkäreiden virkoja on saatu nyt hyvin täytettyä. Jatkossa täytyy harkita lääkärien vakanssiäärien korjaaista väestön äärää ja tarvetta vastaavaksi Karviaisen toiintaalueella. Vuonna 2012 toteutetun lastensuojelun tehtävä- ja toiintarakenteen uudistuksen seurauksena sekä sosiaalityöntekijöiden että sosiaaliohjaajien virat saatiin täytettyä uodolliset kelpoisuusehdot täyttävillä ja hyvän työkokeuksen oaavilla työntekijöillä. Pulaa on edelleen sairaanhoitajista yksiköissä, joissa tehdään vuorotyötä. Hoitohenkilökunnan sijaisista on jatkuva pula. Karviainen panostaa henkilöstön aattitaitoon, osaaisen kehittäiseen, riittävyyteen ja rekrytointiin. Saalla edistetään henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia. Tietoja henkilöstön koulutuksesta on raportoitu luvussa Toiinnan kustannukset oikeassa suhteessa palvelutarpeisiin Palvelujen turvaainen tulevaisuudessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hallinta voidaan saavuttaa hillitseällä palvelutarpeen kasvua ja tehostaalla Karviaisen toiintaa. Tässä voidaan enestyä ottaalla huoioon hyvinvoinnin ja terveyden näkökohdat jäsenkuntien kaikessa päätöksenteossa. Myös riittävän suuri väestöpohja yhteistoiinta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestettäessä liitettynä toiipaikkojen tuotantotaloudelliseen käyttöön sekä kustannustehokkaisiin hoitoketjuihin luo taloudellista tehokkuutta toiintaan. Edellä ainitun tavoitteen välilliseksi ittaaiseksi on käytetty tarvevakioitujen terveydenhuollon ja vanhustyön kustannusten indeksiä. Toiintakertousta laadittaessa ko. indeksin viieiset tiedot ovat vuodelta 2010, jotka tiedot on raportoitu edellisessä toiintakertouksessa. Luvussa 9.1 on kuitenkin raportoitu eräistä enoista, joita on erilaisilla kehittäistoienpiteillä saatu valtuustokauden aikana pienennettyä. Tavoitteena on päättyneen valtuustokauden aikana ollut yös, että kiinteistö- ja hallintoenojen suhteellinen osuus kokonaisenoista pysyy korkeintaan aloitusvuoden tasossa. Suoritetun laskelan ukaan nää osuudet ovat vuosina kehittyneet seuraavasti: v ,9 % v ,0 % v ,0 % v ,2 %. 11

12 3. Hallinto 3.1 Päätöksenteko ja hallinto Kuntayhtyän hallinnon tehtävänä on päivittäisen hallinnon lisäksi järjestää ja ylläpitää. kuntayhtyän strategia- ja johtaisjärjestelää, työnantajatoiintaa ja työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiintaa, henkilöstö- ja talousjohtaisen puitteita ja säännöksiä, ja vuosisopiusenettelyä siihen liittyvine kustannuslaskentajärjestelineen. Tietotekniikkapalveluita ja talous- ja henkilöstöhallinnon rutiinipalveluita ostettiin päättyneellä valtuustokaudella pääsääntöisesti liikelaitoskuntayhtyä Puhdilta. Tilapalvelut ja ruoka- ja siivouspalvelut ostettiin pääsääntöisesti jäsenkunnilta. Kuntayhtyän tavoitteeksi asetettu pideän ajanjakson toiinnan tavoitteiden, valtuustokauden palvelutasosuunnitela yhtyähallituksen, johtoryhän ja Karviaisen esiiesten yhteistyönä saatiin valiiksi vuonna Palvelutasosuunnitela on ohjannut vuosittain talousarvioiden laadintaa. Karviaisen yhtyähallitus kokoontui vuoden 2012 aikana yhteensä 15 kertaa. Yhtyäjaosto kokoontui 12 kertaa ja tarkastuslautakunta 10 kertaa. Yhtyäkokous pidettiin joulukuussa Karviaisen kehittäisseinaari jäsenkuntien valtuustoille, kunnanhallituksille ja Karviaisen yhtyähallitukselle, tarkastuslautakunnalle ja johdolle järjestettiin taikuussa Kuntayhtyän perussopiuksen ukainen johtoryhä kokoontui 6 kertaa. Osa johtoryhän kokouksiin varatuista kokousajoista käytettiin ns. Karviaisen kehittäisryhään Nordic Healtcare Groupin konsulttityön perusteella. Kehittäisryhä kokoontui 4 kertaa. Jäsenkuntien kunnanhallitusten kokouksiin, valtuustoihin, valtuustojen iltakouluihin ja valtuustoinfoihin Karviaisen johto on osallistunut vuoden aikana yhteensä 5 kertaa. Karviaisen ja Karkkilan kaupungin yhteinen Karkkilan talouden tasapainotustyöryhä aloitti työnsä joulukuussa Työryhä kokoontui 7 kertaa vuonna Lisäksi palvelulinjoittain on tehty tiivistä yhteistyötä peruskuntien kanssa. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelan, aikuisten työllistäisen kehittäisen, kuntalaisten palveluliikenteen kehittäisen ja tilojen suunnittelun parissa Henkilöstö Karviainen täyttää avoieksi tulleita toiia ja virkoja arvioiden organisaation henkilöstöä kokonaisuutena, sekä huoioiden palvelutasosuunnitelan ukaiset palvelulinjaukset. Karviaisen rekrytointipohja pyritään pitäään pitkäjänteisesti riittävänä. Karviainen lisää kuntien yhteisiä palveluja ahdollisuuksien ukaan. Työhyvinvoinnin edistäinen on olennainen osa henkilöstöjohtaista. Työhyvinvoinnin kehittäiseksi on Karviaiseen uodostettu työhyvinvoinnin ryhä, jossa ovat edustettuina henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto ja henkilöstö. Henkilöstön työkyvyn edistäisestä huolehditaan luoalla turvalliset ja terveelliset työolot, työkyvyn säilyisen varhaisella tukeisella, työyhteisötaitojen kehittäisellä, osaaisen varistaisella ja kannustaalla henkilökunnan vapaa-ajan aktiviteetteja liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Henkilöstönäkökulasta enestystekijänä ovat Karviaisen kehittäiseen sitoutuneet johtajat, esiiehet ja henkilöstö. Tavoitteena on, että henkilöstön rekrytoinnissa avoiiin tehtäviin onnistutaan ja että tehtäviin on useita hakijoita. Karviaisessa oli vuonna 2012 vakansseja 567,1 (549,3 v. 2011). Vakituinen palvelussuhde päättyi 132 (67 vuonna 2011) henkilöllä, joista 42 (42 vuonna 2011) palvelussuhdetta päättyi irtisanoutuisen johdosta. Palvelussuhteita päättyi vuonna 2012 aikaisepia vuosia eneän, koska Karviaisen Nui-Pusulan henkilöstö siirty Nui-Pusulan ja Lohjan kuntaliitoksessa Lohjalle. Palvelussuhteeseen tuli yhteensä 83 henkilöä. Vakituisen lähteneen ja organisaatioon tulleiden henkilöiden tasapainoa kuvaa tulleiden 83 äärä suhteessa kokonaan poislähteneiden äärään 42. Näin ollen Karviaisen vetovoia on kohtalaisen hyvä. Tavoitteena on yös henkilöstön työssä pysyvyyden edistäinen siten, että eläköityinen tapahtuu aikaisintaan henkilökohtaisen eläkeiän täyttyessä. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneiden osuus koko henkilöstöstä oli 1,8 % eli 12 henkilöä, kun eläkkeelle tosiasiallisesti siirtyi 2,9 %,yhteensä 20 henkilöä. Työssä kuitenkin jatkaa eläkkeeseen oikeutetuista 1,3 % henkilöstöstä, joka on 9 henkilöä. 12

13 Taulukko Eläköityinen suhteessa eläkeikään vuosi henk.koht. eläkeiän saavutti eläkkeelle siirtyi osaaikaeläkkeelle siirtyi (1,7%) 18 (2,8%) 4 (0,6%) yht. 28 oael (1,8%) 20 (2,9%) 2 (0,3%) eläkeiän saavuttaisesta huoliatta jatkaa työssä 8 (1,3%) 9 (1,3%) yht. 20 oael. Kuntatyöntekijät jäivät vuonna 2012 eläkkeelle keskiäärin 59,8 -vuotiaana. Karviaisessa jäätiin eläkkeelle vuonna 2012 keskiäärin 63,5 -vuotiaana. Karviaisen henkilöstö sairasti 2012 yhteensä 7486 työpäivää. Vuonna 2011 kirjattiin sairaspäiviä Sairauspoissaoloja oli keskiäärin 11,5 päivää työntekijää kohti. 3.3 Henkilöstön kehittäinen ja opiskelijayhteistyö Lasten ja nuorten linjalla toiintaa on kehitetty varhaisen tukeisen ja kotiin vietävän palvelun suuntaan. Osana kehittäistyötä neuvoloiden henkilökunta on koulutettu Mannerheiin lastensuojeluliitossa kehitettyyn perheryhätoiintaan, joka vahvistaa työntekijöiden osaaista vanheuuden tukeiseen ja lisää vanhepien vertaistukea. Lastensuojelun sosiaaliohjaajat ja nuorisoasean työntekijät ovat kouluttautuneet THL:ssä kehitettyyn perheinterventioenetelään, joka antaa välineitä perheiden kanssa työskentelyyn. Perheneuvolan työyhteisö koulutettiin varhaisen vuorovaikutuksen MIMenetelän käyttöön. Työikäisten palvelulinjalla koulutusten painopistealueena on ollut ielenterveys- ja päihdetyön osaaisen lisääinen. Palvelulinja on tarjonnut koulutuksia yös Karviaisen uille palvelulinjoille osana KOHO hanketta. Työikäisten palvelulinjalla on lisäksi toteutettu koko henkilöstölle (ukaan lukien esiiehet) tarjottu työhyvinvoinnin koulutus, jossa tavoitteena oli käydä käydä läpi keskeisiä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä kuulla henkilöstön näkeyksiä asioista, joissa työhyvinvointia voitaisiin parantaa. Palautteiden perusteella järjestettiin vielä erillisiä henkilöstön ja esiiesten keskustelutilaisuuksia toiinnan kehittäiseksi. Vuonna 2012 toteutettiin ereseptikoulutuksia kattavasti henkilökunnalle. Ikäihisten palvelulinjalla on tehostettu henkilöstöjohtaisessa lähiesiiesten koulutusta ja tukeista. Kaikki ikäihisten linjan osastonhoitajat, päälliköt ja linjajohtaja ovat osallistuneet työterveyshuollon vetäään ikäihisten linjan esiiestyön hankkeeseen, jossa tavoitteena on. löytää työkaluja esiiestyöhön. Henkilöstön täydennyskoulutuksessa ovat painopistealueina olleet lääkehoidon koulutukset sekä e-reseptikoulutus, rakenteinen kirjaainen, saattohoito sekä kuolevan potilaan kohtaainen, uistisairaudet sekä haavahoito. Ravatar koulutuksia pidettiin kaksi kertaa vuodessa ennen RAVA poikkileikkaus otantaa. Uusina ohjelina otettiin käyttöön LoVe lääkehoidon sähköinen ohjela lääkehoidon osaaisen lisääiseksi ja lääkehoitoon tarvittavien lupien saaiseksi. HaiPro ohjela otettiin yös käyttöön rekisteröiään lääkepoikkeaia ja potilasturvallisuuteen vaikuttavia tilanteita. Toivokodissa Karkkilassa alkoi EloD-projekti syksyllä 2011 ja kesti kevääseen Projektin tarkoituksena oli kouluttaa henkilökuntaa kohtaaaan uistihäiriöinen asiakas sekä tukeaan henkilökunnan osaaista. Marevan-koulutuksen käyneet sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat voivat äärittää Marevanannostukset INR-lukeien pohjalta. Tää on tehtävänsiirto lääkäreiltä hoitajille ja vaatii koulutuksen ja kirjallisen luvan. Viisi sairaanhoitajaa on saanut koulutuksen ja suorittanut tentin vuonna HaiPro-koulutukseen on osallistunut 37 henkilöä vuonna HaiPron avulla on tarkoitus vähentää haittatapahtuia. 13

14 Sautusharjoituskoulutuksia järjestettiin viisi ja niihin osallistui yhteensä 101 henkilöä. Karviaisessa on järjestetty sosiaalityöntekijöiden koulutusohjela tavoitteena aisterintutkinto. Karviaisen koulutusohjelassa on 5 opiskelijaa. Vuoden 2012 aikana on Karviaisessa ollut lääkärikoulutettavia yhteensä 16 henkilöä, joista haaslääketieteen alalta 4 ja lääketieteen alalta 12. Opetukseen ja tutkiukseen on haettu erityisvaltionosuutta. Vuosittain toteutetaan lisäksi vielä keskeisten sosiaalihuollon lakien koulutuksia sosiaalityöntekijöille, tarvittavia terveydenhuollon koulutuksia. lainsäädännön uutoksista terveydenhuollon työntekijöille sekä uita yksittäisiä koulutuksia aatinhallinnan lisääiseksi ja ylläpitäiseksi työntekijöille ja esiiehille. Johdon ja esiiesten yhteisiä kehittäispäiviä oli vuonna 2012 yhteensä 5 kpl. Johdolle ja esiiehille järjestettiin koulutusta toiivasta työyhteisöstä, esiiestyöstä ja uutosten johtaisesta. Työnantajan hyväksyiä työn edellyttäiä koulutuksia oli yhteensä 606 työpäivää (787 v. 2011). Sosiaali- ja terveysalan opintojen työharjoittelua suoritti Karviaisessa yhteensä 112 opiskelijaa vuoden 2012 aikana (130 opiskelijaa vuonna 2011). Työharjoittelupäiviä kertyi yhteensä 2506 (3056 päivää vuonna 2011). Suurin osa opiskelijoista, yhteensä 80 kpl, oli kotoisin Karviaisen jäsenkunnista. Jobstep on kaikkien aattikorkeakoulujen yhteinen opiskelijoille ja työnantajille suunnattu kohtaaispaikka, johon työnantajat voivat iloittaa vapaista työ- ja harjoittelupaikoistaan tai etsiä loasijaisia. Opiskelijat voivat arkkinoida itseään työnantajille. Jobstepistä järjestettiin koulutusta vuonna Yhteistoiinta Taulukko Yhteistoiinta lukuina yksilö- ja paikallisneuvottelut yhteistoiintakokoukset paikalliset tai seudulliset sopiukset kokousta ja käsiteltyjen asioiden äärä kokousta ja käsiteltyjen asioiden äärä 34 Yhteistoiinnassa käsiteltiin yhteistoiintalain ukaiset asiat ja niihin liittyvää valistelutyötä tehtiin. seuraavissa asioissa: - Henkilösötösopius Karviaisen Nui-Pusulan henkilöstön siirtyisestä Lohjalle - Työsuojelun toiintaohjela Talousarvio ja henkilöstösuunnitela Palvelulinjojen koko henkilöstölle tarkoitetut linjapäivät ovat vakiintuneet keväisin ja syksyisin. Työsuojelun yhteistoiintaorganisaationa toiii Karviaisen työsuojelutoiikunta. Työhyvinvoinnin kehittäiseksi on Karviaiseen uosodotettu työhyvinvoinnin ryhä, jossa on edustettuna henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto ja henkilöstö. Lisää tietoa Karviaisen henkilöstöstä on Karviaisen henkilöstökertouksessa

15 4. Selonteko kuntayhtyän sisäisen valvonnan järjestäisestä Vuonna 2008 hyväksytty Karviaisen hallintosääntö antaa puitteet sisäisen valvonnan järjestäiselle. Hallintosäännössä ääritellään toiielinten ja viranhaltijoiden toiivalta, talouden hoidon perusasiat sekä kuntayhtyän sisäisen ja ulkoisen valvonnan perusta. Yhtyähallitus teki esityksen uudeksi hallintosäännöksi kokouksessaan joulukuussa Perussopiusta ja hallintosääntöä uudistettiin yhden jäsenkunnan Nui-Pusulan liittyessä Lohjan kaupunkiin lukien. Hallintosäännön ukaan kuntayhtyän hallinnon ja talouden valvonta sekä riskien hallinta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä uodostavat kattavan valvontajärjestelän. Ulkoinen valvonta järjestetään toiivasta johdosta riippuattoaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja hallintosäännön ukaisesti. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta on johtaisen apuväline. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestäisestä vastaa yhtyähallitus. Yhtyähallitus hyväksyi vuonna 2010 Karviaiselle sisäisen valvonnan ohjeen arraskuun kokouksessaan. Ohje tuli voiaan Sisäisen valvonnan ohjetta päivitettiin yhtyähallituksen kokouksessa toukokuussa Lisäksi kokouksessaan joulukuussa 2012 yhtyähallitus hyväksyi sisäisen tarkastuksen suunnitelan vuosille ja erkitsi tiedoksi riskikartoituksen. Valvonnan tavoitteena on: edistää kuntayhtyän toiintojen säännönukaisuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä parantaa palvelujen ja uiden tuotteiden laatua; turvata enetyksiltä, jotka aiheutuvat väärinkäytöksistä, vahingosta, huonosta hoidosta, virheistä ja petoksista sekä uista epäsäännönukaisuuksista; varistaa säädösten ja ääräysten noudattainen ja ohjauksen vaikuttavuus; kehittää ja ylläpitää tietoja taloudesta ja hallinnosta sekä esittää se ääräaikaisissa raporteissa; tietoihin pääsyn rajoittainen valtuutetuille henkilöille, jotka ovat vastuuvelvollisia niiden hallussapidosta ja käytöstä; avainvelvollisuuksien ja tehtävien varistainen jakaalla ne eri henkilöiden kesken ja äärittäällä tarvittavat sijaisuudet; tehostaa enestyisen ahdollisuuksia. Karviaisen esiiesopasta päivitettiin yhtyähallituksen kokouksessa helikuussa Potilasasiakirjojen tietosuojaohje hyväksyttiin yhtyähallituksen kokouksessa aaliskuussa 2012 ja tietoturvakäytännöt lokakuussa Vuonna 2012 laadittiin suunnitelan ukaisesti kole osavuosikatsausta, jotka yhtyähallitus käsitteli kokouksissaan ja lähetti tiedoksi Karviaisen jäsenkunnille. Lisäksi laadittiin 9 erillistä kuukausiraporttia, jotka yhtyähallitus käsitteli kokouksissaan ja lähetti jäsenkuntien kunnanhallituksille tiedoksi. 5. Hanketoiinta Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisvaltaisen hoidon kehittäishanke KOHO Sosiaali- ja terveysinisteriön Kaste-hankerahoituksen tuella käynnistettiin lokakuussa 2010 ielenterveys- ja päihdetyön kehittäishanke KOHO. Hankkeen piti päättyä vuoden 2012 lokakuun lopussa, utta koska hankkeessa on saavutettu useissa kunnissa hyviä tuloksia, saatiin hankkeelle nk. siirtyäääräraha kesäkuun loppuun saakka Tällä päätöksellä STM ennakoi hankkeen ahdollista jatkorahoitusta vuosille Hankkeen aikana luotiin Lohjan sairaanhoitoalueen, Karviaisen ja LOST yhteistoiinta-alueen yhteistyönä päihde- ja ielenterveystyön alueellinen suunnitela. Hanke kuuluu laajepaan Etelä-Suoen alueen Mielen Avain hankkeeseen, jota hallinnoi Vantaan kaupunki. Kansallinen ielenterveys- ja päihdesuunnitela linjaa ielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen Valtakunnallisen suunnitelan lähtökohtana on ielenterveys- ja päihdeongelien suuri kansanterveydellinen erkitys. KOHO:n eli kokonaisvaltaisen hoidon -hankkeessa on huoioitu ja siihen on integroitu Kaste-ohjelan ja Mieli 2009 ohjelan keskeiset tavoitteet ja konkreettiset ratkaisuallit kunnallisen ielenterveys- ja päihdetyön kehittäiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäiseen, perusterveydenhuollon vahvistaiseen, syrjäytyisen ehkäiseiseen sekä ielenterveys- ja päihdepalveluihin liittyvän negatiivisen asenteen vähentäiseen. 15

16 Hankkeessa painotetaan asiakkaan asean vahvistaista, ielenterveyden ja päihteettöyyden edistäistä ja ongelien ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa sekä kaikkien ikäryhien ielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäistä painottaen perus- ja avopalveluja. Hankkeen keskeisissä tavoitteissa on edetty atalan kynnyksen ja yhden oven strategian ja toiintaallin organisoinnissa ielenterveys- ja päihdepalveluissa, näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäisessä sekä yhteistyöuotojen uudistaisessa ja vahvistaisessa psykiatrian sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä ielenterveys- ja päihdepalvelujen välillä. Lisäksi tavoitteena on ielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannustehokkuuden seurantajärjestelän luoinen alueelle. Tässä tavoitteessa edettäneen konkreettisein siirtyävaiheen jälkeen vuonna KOHO II hankkeessa. KOHO:ssa on saavutettu erkittäviä tuloksia. kokeusasiantuntijuuden käyttöön otossa, lyhytterapiaenetelän käytössä asennuspotilaiden hoidossa ja koko organisaation toiinnan integraatiossa. 5.2 Vastaanottotoiinnan kehittäishanke VOTKE Yhtyähallitus käynnisti syksyllä 2012 vastaanottotoiinnan kehittäishankkeen, joka sisältää 4 osahanketta. 1. Sujuvasti sisälle osahankkeessa kehitetään lääkärivastaanoton palveluketjuun liittyistä. Kehittäiskohteina ovat vastaanotolle iloittautuis- ja potilaslaskutusprosessi, vastaanottoaikojen saatavuus ja ajanvarausprosessi. 2. Mallikkaasti Marevania osahankkeessa tarkoituksena on löytää erilaisille antikoagulaatiohoidossa oleville (=verenohennuslääkettä käyttäville) potilasryhille räätälöityjä tapoja seurata veren hyytyisaikaa ja äärittää lääkkeen annos hyödyntäen käytössä olevia teknologisia ratkaisuja ahdollisian paljon. 3. Karviaisessa on tehty äärätietoista työtä etabolista oireyhtyää (MBO) sairastavien potilaiden saaiseksi hoidon piiriin sekä taudin ehkäiseiseksi ensiäisten oireiden ilaantuessa. VOTKE -hankkeen aikana aiein luotuja toiintaalleja täsennetään ja varistetaan toiinnan jalkautuinen osaksi kaikkien vastaanottotyötä tekevien jokapäiväistä työtä. Jo aloitettua ryhätoiintaa lisätään ja etsitään uusia kohteita, joihin ryhätoiintaa voidaan käyttää. MBO:oon kuuluva diabetes on yksi erkittäviistä kansansairauksista Suoessa. Sosiaali- ja terveysinisteriön Toiiva terveyskeskus toienpideohjelan tarkoituksena oli tukea ja kehittää perusterveydenhuoltoa. Yhtenä osa-alueena toienpideohjelassa allinnettiin aailalla käytössä oleva Case anager toiinta suoalaiseksi asiakas-vastaavatoiinnaksi 4. Asiakasvastaava toiinnassa onisairaiden ja/tai paljon palveluja tarvitsevien tai käyttävien asiakkaiden hoidon toteutuksesta vastaa ja hoitoa koordinoi asiakasvastaava. Lisäksi vastaanottotoiinnan kehittäisen rinnalla toteutetaan jo aikaisepina vuosina alkanutta Puppu hanketta. Puppu-hanke on yliaakunnallinen EAKR-rahoitteinen teeahanke, jonka rahoittajana toiii Päijät-Häeen liitto, Etelä-Suoen aakuntien EUyksikkö. Hanketta toteutetaan Etelä-Suoen EAKR-alueella vuosina Puppuhankkeen osatoteuttajat ovat Häeenlinnan kaupunki, Kaakkois-Suoen sosiaalialan osaaiskeskus Oy Soco, Laurea-aattikorkeakoulu, Turun aattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto ja koordinaattorina Innopark Prograes Oy. Perusturvakuntayhtyä Karviainen on Puppu-hankkeen yhteistyökuppani ja Karviaisen alueella (Karkkila ja Vihti) toteutetaan case-työskentelyä terveyden edistäisen ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäiseksi kansalaislähtöisesti ja eri toiijoiden yhteistyöahdollisuuksia kartoittaen. 5.3 TupaTurva hanke TupaTurva hanke - tulevaisuuden hoivapalvelualli seniori-ikäisten integroidut hoiva- ja turvapalvelut vuodeosastolla, kotona ja palvelutalossa, on Tekesin rahoittaa hankekokonaisuus, jossa on kuntien lisäksi ukana VTT, TSS ja yrityksiä. Hankkeen tavoitteena on taata ikäihisille turvallisuutta kotona ja palvelutalossa asuiseen sekä vuodeosastohoitoon. Muistihäiriöiset ovat yksi tärkeä kohderyhä. Tavoitteena on parantaa ikäihisten eläänlaatua ja turvallisuutta jotta asuinen kotona voidaan turvata ahdollisian pitkään. Karviainen on toiinut pilottina ja kokeilukäyttäjänä erilaisille uusille turvallisuusratkaisuille. Kokeiluna on ollut teknologinen liiketunnistussovellus. Ikäihisten palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä luodaan toiintatavaksi systeaattinen turvallisuuteen liittyvä kartoitus, jossa huoioidaan yös ennaltaehkäisy. Mukana ovat Työtehoseuran tutkijat, jotka ovat haastatelleet kotihoidon ja uistipoliklinikan työntekijöitä. Valittujen kohteiden osalta testataan ja arvioidaan näyttöön perustuvia turvallisuusratkaisuja toiivuus- ja kustannushyöty huoioon ottaen. Uusilla ratkaisuilla vahvistetaan asiakkaiden ja lähioaisten 16