KAITAAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KAITAAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA versio:

2 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja arvopainotukset Johdanto Toiminta-ajatus Arvopainotukset Toimintakulttuuri, opiskeluympäristö ja työtavat Toimintakulttuurin määrittely Opiskeluympäristö Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet Ohjaustyön suunnitelma Ohjauksen tavoitteet ja tehtävä Ohjauksen toimijat ja ohjauksen toteuttaminen Ohjauksen arviointisuunnitelma Aihekokonaisuudet ja eheyttäminen Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Viestintä- ja mediaosaaminen Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutena Opetusjärjestelyt Tuntijako Lukion kieliohjelma Tietostrategia Lukioiden vahvuusalueet Yhteiset käytännöt Itsenäiset suoritukset Opintojen hyväksilukeminen Poissaolot Myöhästyminen Uusintakuulustelut Koeviikko Yhteistyö oppilaitosten ja muiden sidosryhmien välillä Yhteistyö perusopetuksen kanssa Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssa Yhteistyö huoltajien kanssa Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Opiskelijahuolto ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Opiskelijahuolto Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

3 Opiskelijan oppimisen arviointi Arvioinnin tavoitteet Itsearviointi Ryhmä- ja toveriarviointi Kurssisuorituksen arviointi Etenemiseste ja itsenäiset suoritukset Opintojen hyväksilukeminen Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Toiminnan arviointi ja kehittäminen ja keskeiset sisällöt oppiaineittain Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet Englanti Saksa Ranska Espanja Matematiikka Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Tietotekniikka Reaaliaineidn abikurssit

4 1 Toiminta-ajatus ja arvopainotukset 1.1 Johdanto Lukiokoulutus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Lukiokoulutus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon kaupungin tekemille linjauksille. Lukion opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus, valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta, Opetushallituksen hyväksymät lukion opetussuunnitelman perusteet, Espoon kaupungin suomenkielisten lukioiden opetussuunnitelma, lukioiden omat opetussuunnitelmat sekä lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. 1.2 Toiminta-ajatus Espoon lukioiden opetus on korkeatasoista, yleissivistävää, tutkintotavoitteista ja se antaa hyvät valmiudet niin jatko-opintoihin, elinikäiseen oppimiseen kuin elämään. Monipuolinen ja laadukas espoolainen lukioverkosto muodostuu yleislukioista, joissa on erilaisia painotuksia tai lukiolinjoja, sekä erikoislukioista, joissa on opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Lukioopetuksen ja -kasvatuksen päämääränä on tasapainoinen, vastuuntuntoinen ja aktiivinen kansalainen, jolla on laaja-alainen, vahva yleissivistys ja valmiudet toimia kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa sekä teknologisoituvassa maailmassa. Kaitaan lukio haluaa kasvattaa opiskelijoistaan itsenäisiä, muut huomioonottavia aktiivisia kansalaisia, jotka tuntevat vastuunsa omasta itsestään, lähimmäisistään ja ympäristöstään. Opiskelun päämäärä on omien opiskeluvalmiuksien kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Tieto nähdään elämän hallintaa tukevana itseisarvona. 1.3 Arvopainotukset Lukiot toteuttavat opetuksessaan Espoon kaupunginvaltuuston määrittelemiä arvoja, jotka ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo, luovuus ja innovatiivisuus, kumppanuus ja yhteisöllisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä kestävä kehitys. Monikulttuuristuvassa ja globalisoituvassa Espoossa suvaitsevaisuus on luonnollinen tapa suhtautua niin toisiin ihmisiin kuin erilaisiin toimintatapoihin. Espoon arvojen mukaan jokaisella espoolaisella nuorella on mahdollisuus tasaveroiseen lukio-opiskeluun kotikaupungissaan. Opiskelijoiden näkemykset otetaan huomioon lukion toimintaa kehitettäessä. Luovuus ja innovatiivisuus ovat osa espoolaista imagoa. Lukioissa luovuus ja innovatiivisuus merkitsee tutkivan opiskelun korostamista sekä taitoa kehittää ja luoda uutta. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Espoon arvoina toteutuvat toisen asteen oppilaitosten, korkeaasteen, kotien ja sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Lukioiden toiminta rakentuu kestävän kehityksen periaatteelle.lukioiden tuloksellisuutta mitataan oppilaitosten itsearviointijärjestelmien, ylioppilaskirjoitusten tulosten sekä jatko-opintoihin sijoittumisen avulla. Lisäksi vaikuttavuus tulee esiin opiskelijoiden positiivisena asenteena elinikäiseen oppimiseen sekä opiskelutaitojen kehittymisenä. 4

5 Kaitaan lukiossa jokaista kohdellaan omana persoonanaan hänen itsetuntoaan vahvistaen. Opiskelu on tärkeä elämänhallinnan väline, jonka avulla nuori rakentaa ja avartaa maailmankuvaansa. Päämääränä on kasvattaa opiskelijasta eettisesti toimiva, oikeudenmukaisiin valintoihin pyrkivä ja vastuulliseen yhteisöllisyyteen kykenevä sivistynyt ihminen. Kaitaan moniarvoisessa yhteisössä keskusteleva ja erilaisia näkökulmia etsivä oppimiskulttuuri kannustaa opiskelijaa suhtautumaan kriittisesti tietoon ja etsimään informaatioista hänelle itselleen olennaisia sisältöjä. Yleissivistävä lukiokoulutus kehittää kulttuurista lukutaitoa ja auttaa opiskelijaa vahvistamaan omaa kulttuurista identiteettiään sekä omaksumaan valmiuksia joita tarvitaan kansainvälisessä kanssakäymisessä. Tavoitteena on kasvu aktiiviseen kansalaisuuteen, joka haluaa ja pystyy vaikuttamaan yhteisönsä sekä yhteiskuntansa arvovalintoihin sekä päätöksentekoon. Turvallinen yhteisö tukee ja toteuttaa yksilöä arvostavaa sekä suvaitsevaisuutta korostavaa elämänasennetta. Kaitaan luova ilmapiiri innostaa ja kannustaa. Se sallii niin epäonnistumisen surun kuin onnistumisen ilon. Toimintakulttuuri, opiskeluympäristö ja työtavat. 2 Toimintakulttuuri, opiskeluympäristö ja työtavat 2.1 Toimintakulttuurin määrittely Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyö perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukion oma opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin tarkemmin. Sen jatkuva arviointi on edellytys lukion toiminnan kehittämiselle. Luovassa kasvu- ja oppimisympäristössä vallitsee avoin ilmapiiri ja keskinäinen luottamus. Ristiriidat selvitetään avoimesti keskustelemalla ja neuvottelemalla. Koulun henkilöstö tukee nuoren kasvua ja ymmärtää, että aikuisuuteen ja vastuuseen kasvaminen ei aina suju mutkattomasti. Ihmisyyteen sisältyy kyky tuntea empatiaa sekä valmius ymmärtää toisten ihmisten arvovalintoja ja näkemyksiä. Nuoren tulee tuntea, että hänen kasvuaan aikuisuuteen tuetaan ja, että koko yhteisö haluaa vilpittömästi hänen löytävän omimman tapansa rakentaa vastuullisesti elämäänsä. Lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä jonka tehtävänä on seurata opiskelijoiden edistymistä ja tarvittaessa ohjata hakemaan apua ongelmissa. Opiskelijahuoltoryhmä on tarvittaessa yhteydessä alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin. Lukio-opintojen onnistumisen keskeinen edellytys on opiskelijan kasvu itsenäiseen opintojen suunnitteluun, vastuu omista valinnoistaan sekä sitoutuminen yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin. Lukion työrauhan ja myönteisen opiskeluilmapiirin rakentamisessa ja ylläpitämisessä kotien ja koulun välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Koulun henkilökunnan ja huoltajien yhteistyötä vahvistetaan yhteisillä tapaamisilla, koteihin tiedottamisella ja asiantuntijaalustuksilla vanhempaintilaisuuksissa. 5

6 2.2 Opiskeluympäristö Opiskeluympäristö tukee aikuistuvan nuoren kokonaiskehitystä ja luo edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Hyvä oppimisympäristö on viihtyisä, virikkeinen ja turvallinen sekä tukee opiskelijan sosiaalista kehitystä. Lukioympäristön tulee luoda puitteet vuorovaikutteiseen toimintaan opettajien, opiskelijoiden sekä ympäröivän yhteiskunnan välille. Opiskeluympäristö tukee myös sellaisten työskentelymenetelmien valintaa, joita itsenäinen opiskelu ja toimiminen nopeasti muuttuvassa informaatioyhteiskunnassa edellyttävät. Opetuksessa hyödynnetään lukion ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä kehitetään edelleen yhteistyötä niin toisen asteen oppilaitosten kuin korkeakoulujen ja työelämän kesken. Opiskeluympäristön tarjoaa mahdollisuuksia erilaisiin työskentelytapoihin. Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa lukio-opiskelua. Lukio-opinnoissa opiskelijaa ohjataan omine henkilökohtaisten tavoitteiden asettamiseen ja jatkuvaan oman edistymisen arviointiin. Opiskeluympäristön tulee tukea opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. 2.3 Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät Lukio-opiskelulle on tunnusomaista, että opiskelija on aktiivinen toimija. Oppimistilanteet suunnitellaan niin, että opiskelijat voivat käyttää aiemmin oppimiaan tietoja ja taitoja uusissa yhteyksissä. Oppimisessa korostuvat elämyksellisyys, kokeellisuus, kokemuksellisuus sekä tavoitteellisuus ja kokonaisvaltaisuus. Vuorovaikutteisuus ja myönteinen opiskeluilmapiiri sekä hyvät tiedonhallintataidot yhdistyneenä tieto- ja viestintätekniikan valmiuksiin mahdollistavat oppimistapahtuman, jossa opiskelijan aktiivisuus korostuu. Erilaiset opiskelumenetelmät tarjoavat lukiolaiselle useita mahdollisuuksia yksilöllisten opintosuunnitelmien toteuttamiseen ja antavat valmiuksia jatko-opintoihin. Espoon lukioissa etäopetus painottuu verkko-opetuksen kehittämiseen, jota tehdään oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa vähintään yksi kurssi lukio-opinnoista verkkoopintoina. Kaitaan lukio toteuttaa konstruktivistista oppimiskäsitystä. Opiskelija itse on aktiivinen omaa oppimistaan arvioiva tiedonrakentaja, joka havainnoi, tutkii, arvioi ja integroi eri oppiaineissa saamiaan tietoja ja taitoja. Tältä pohjalta opiskelija tulkitsee ilmiöitä ja luo kokonaisvaltaisia tietorakenteita. Tieto ei saa koskaan olla itseisarvo. Olennaista on kehittää opiskelustrategioita ja tiedonhankintakeinoja, jotka tukevat selviytymistä eri elämäntilanteissa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia opiskella erilaisin opiskelumenetelmin ja työtavoin erilaiset oppijat huomioiden. Opiskelijan haaste on löytää itselleen oma optimaalinen oppimistyylinsä. Oppimaan oppiminen on taito, joka kehittyy ainoastaan opiskelijan omalla aktiivisuudella ja jatkuvalla harjoituksella. Oppiminen vaatii opiskelijalta suostumista oppiainesisältöjen jatkuvaan henkilökohtaiseen työstämiseen. Opiskelumenetelmillä ja työtavoilla aktivoidaan niin tietoa, tunnetta kuin toimintaakin. 6

7 2.4 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet Lukiolain 27 :n mukaan opiskelijoita on kuultava keskeisissä lukion päätöksentekoon ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavissa kysymyksissä. Jokaisella lukiolla on oppilaskunta. Oppilaskunnan hallitus edustaa koulunsa opiskelijoita ja tuo esiin heidän näkemyksiään yhteisistä asioista päätettäessä. Opiskelijoilla on aina edustajansa lukioiden johtokunnissa. Oppilaskunnan hallituksen nimeämälle edustajalle voidaan antaa mahdollisuus olla läsnä lukion opettajakokouksessa niiltä osin, kuin se on lainsäädännöllisesti mahdollista. Rehtori ja oppilaskunnan hallitus voivat myös tavata säännöllisesti ja keskustella yhteisistä asioista. Espoon lukiot kannustavat opiskelijoitaan toimimaan yhteiskunnan aktiivisina jäseninä myös koulun ulkopuolella. Kaitaan lukion arvopainotuksien mukaisesti opiskelijoita kannustetaan ilmaisemaan mielipiteensä ja rakentavasti vaikuttamaan tärkeiksi katsomiinsa asioihin niin lukiossa kuin ympäröivässä yhteiskunnassakin. Opettajat pyrkivät omalla esimerkillään rohkaisemaan opiskelijoitaan ottamaan kantaa omassa yhteisössään ja kansalaisyhteiskunnassa. Laaja yleissivistys, luovuus, innovatiivisuus, yritteliäisyys ja uteliaisuus mahdollistavat halun ja uskalluksen vaikuttaa. Kaitaan lukiossa oppilaskuntatoiminta on yksi vaikuttamisen kanavista. Näin toteutuu aktiivinen kansalaisuus. Lukion viikoittain ilmestyvä lehti Vapis tarjoaa foorumin mielipiteen ilmaisulle ja avoimelle keskustelulle. Opiskelijoilla on mahdollisuus arvioida ja antaa palautetta kurssi- ja jaksopalautteessa sekä opinto-ohjaukseen liittyvissä työpajoissa. 3 Ohjaustyön suunnitelma 3.1 Ohjauksen tavoitteet ja tehtävä Ohjauksella tuetaan opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjauksen avulla ohjataan opiskelijaa tekemään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma lukio-opintojen sisällöstä ja aikataulusta sekä käyttämään suunnitelman teossa apuna kaupungin tarjoamaa sähköistä hallintojärjestelmää. Opiskelija saa valmiuksia jatko-opintojen ja elämänuran suunnittelussa sekä tukea erilaisissa oppimis- ja elämäntilanteissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa tueksi tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta kurssimuotoisen ja pienryhmäohjauksen lisäksi. Opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa, tukea lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää valmiuksia tehdä koulutusta ja elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja. Ohjauksella edistetään valinnaisuuden, joustavuuden ja monimuotoisuuden kehittymistä lukiossa. Opinto-ohjauksen tavoitteena on kehittää opiskelijan yksilöllisiä opiskelutaitoja sekä edistää hänen opiskeluvalmiuksiaan. Kaitaan lukiossa ohjaus on keskeinen osa koulun toimintaa. Lukiossamme ohjauksella tuetaan opiskelijan kokonaisvaltaista ja yksilöllistä kehitystä siten, että hänelle muodostuu selkeä kuva tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan. Samalla kehitetään opiskelijan päätöksentekotaitoa, jonka pohjana on riittävä itsetuntemus. Ohjauksella vahvistetaan opiskelijan kykyä kohdata ja hallita muuttu- 7

8 via elämäntilanteita sekä ottaa vastuuta tekemistään valinnoista. Lisäksi ohjauksella pyritään ennaltaehkäisemään opiskelijan mahdollisia ongelmia. Uranvalintaohjauksessa autetaan opiskelijaa arvioimaan realistisesti omat edellytyksensä ja tekemään niiden sekä saatavilla olevan informaation pohjalta valintansa jatko-opiskelun ja uranvalinnan suhteen. Ohjauksen osa-alueet Ohjauksen osa-alueita ovat opiskelun ja oppimisen ohjaus, jatko-opintojen ja ammatillisen suuntautumisen ohjaus, ohjauksellinen tiedottaminen, ohjaukseen liittyvä yhteistyö sekä muu ohjauksellinen tuki. Opiskelun ja oppimisen ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa lukio-opintojen edistymisessä, opiskelu- ja oppimistaitojen kehittymisessä sekä antaa valmiuksia itsearviointiin. Jatko-opintojen ja ammatillisen suuntautumisen ohjauksen tavoitteena on antaa nuorelle välineitä suunnitella jatko-opintojaan ja uranvalintaansa. Tämä edellyttää itsetuntemuksen ja kriittisen arvioinnin kehittämistä. Ohjauksellisen tiedottamisen tavoitteena on ohjauksellisen tiedonkulun varmistaminen sekä koulun sisällä että sidosryhmien välillä. Ohjauksessa tehdään runsaasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyön tarkoitus on auttaa ohjauksen muiden ohjauksen osa-alueiden toteuttamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjauksellisella tuella tarkoitetaan kaikkea muuta ohjaustoimintaa, kuten opiskelijahuoltoa, mahdollisia psykologipalveluita, koulusihteerin antamaa neuvontaa. Toiminnan tavoitteena on tukea opiskelijaa erilaisissa tilanteissa. 3.2 Ohjauksen toimijat ja ohjauksen toteuttaminen Rehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin tehtävä on tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista. Ryhmänohjaajan vastuulla on opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta. Ryhmänohjaajan tehtävän hoitaminen toteutuu säännöllisten ryhmänohjaustuokioiden, henkilökohtaisten tapaamisten ja pienryhmäohjauksen kautta. Ryhmänohjaaja toimii yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa kunkin lukion ohjauksen työnjaon mukaisesti. Jokainen aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa. Toimivaan lukion opinto-ohjaukseen liittyy kiinteänä osana yhteistyö vanhempien, toisen asteen oppilaitosten, muiden oppilaitosten, työvoimatoimistojen ammatinvalintapsykologien ja muiden asiantuntijatahojen sekä työelämän kanssa. Kukin lukio kirjaa ohjaustoiminnan työnjaon Rehtori luo ohjauksen toimintamahdollisuudet sekä tukee ohjauksen suunnittelua ja yhteistyötä vastaa ohjauksen riittävästä resursoinnista ja siitä, että opiskelijan oikeus riittävään henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen toteutuu 8

9 huolehtii lukio-opiskelun ja lukio-opintoihin hakeutumisen tiedottamisesta perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille koulussa sovitun työnjaon mukaan tiedottaa lukio-opintoihin ja yo-tutkintoon liittyvistä määräyksistä opiskelijoille ja heidän huoltajilleen huolehtii siitä, että opetussuunnitelmassa kuvataan yhteistyö muiden oppilaitosten ja huoltajien kanssa Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja sen toteutuksen koordinoinnista huolehtii siitä, että koulussa on toimiva ohjaussuunnitelma, joka sisältää ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjaon. Ohjaussuunnitelmaa täsmennetään vuosittain toimintasuunnitelmassa ja arvioidaan toimintakertomuksessa päätehtävät: ohjata lukio-opiskelujen suunnittelua ja etenemistä ohjata koulutus- ja uranvalinnan suunnittelua ohjata nopeuttajien ja pitkittäjien opiskelusuunnitelmia yhdessä ryhmänohjaajien ja opiskelijahuoltoryhmän kanssa antaa henkilökohtaista ja pienryhmänohjausta lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon ja jatkoopintoihin liittyvissä kysymyksissä on opiskelijahuoltotyöryhmän jäsen hoitaa yhteyksiä ulkopuolisiin viranomaisiin, työ- ja elinkeinoelämään sekä muihin oppilaitoksiin Ryhmänohjaaja tukee Kaitaan lukion henkeä ja hyvää opiskeluilmapiiriä toimii ryhmänsä lähiohjaajana perehdyttää oman ryhmän opiskelijat lukion käytänteisiin yhdessä opinto-ohjaajan kanssa seuraa opiskelijoidensa kurssikertymää, edistymistä, mahdollisten etenemisesteiden syntymistä sekä opiskelu- ja ylioppilastutkintosuunnitelmien toteutumista seuraa opiskelijoidensa hyvinvointia ja neuvottelee tarvittaessa opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa tiedottaa omalle ryhmälle opintoihin liittyvistä asioista sekä lukion ajankohtaisista tapahtumista kerran viikossa järjestettävissä ryhmänohjaustuokiossa haastattelee jokaisen ryhmänsä opiskelijan sekä ensimmäisen että toisen vuosikurssin aikana, tarvittaessa myös kolmannella vuosikurssilla pitää kirjaa ohjauksesta ja yhteydenpidoista opiskelijan sidosryhmiin 9

10 tekee yhteistyötä opinto-ohjaajan, aineenopettajien ja rehtorin kanssa, jotta jokaisen opiskelijan opinnoille asettamansa tavoitteet saavutettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla vastaa yhdessä muiden saman vuosiluokan ryhmänohjaajien kanssa vanhempaintilaisuuden ja muiden vuosiluokan tapahtumien järjestelyistä. Aineenopettajat ohjaa opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa ja auttaa opiskelijaa kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan ohjaa opiskelijan itsenäistä opiskelua opettamassaan oppiaineessa laatii oppiainekohtaiset ohjaukselliset tekstit ohjaa opiskelijan ylioppilastutkintoon valmistautumista opettamassaan oppiaineessa seuraa yhdessä muiden aineryhmänsä opettajien kanssa opiskelijan menestymistä omassa oppiaineessaan. tukee ja motivoi opiskelijaa lukio-opinnoissa oman oppiaineensa kohdalla ja auttaa opiskelijaa mahdollisissa opiskeluvaikeuksissa. Koulusihteerit kirjoittaa opiskelijatodistukset ja opiskelijakortit neuvoo opiskelijaa opiskeluun liittyvissä käytänteissä 3.3 Ohjauksen arviointisuunnitelma Ohjauksen arviointisuunnitelma laaditaan lukiokohtaisesti. Arvioinnin kohteena on ohjaustoiminnan sekä työnjaon vuosittainen toteutuminen. Ohjaustoiminnan vaikuttavuutta ja työnjaon vuosittaista toimivuutta arvioidaan opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelijahuoltoryhmässä seurataan opiskelijoiden opintojen etenemistä, psyykkistä selviytymistä ja opiskelijahuollon ennaltaehkäisevän työn tuloksellisuutta. Ryhmä käy yhdessä läpi ryhmänohjaajien kanssa vuosittain opintonsa keskeyttäneet opiskelijat, toteaa opintojen keskeyttämisen syyt ja päättää keskeyttäneiden jatko-ohjauksesta. 4 Aihekokonaisuudet ja eheyttäminen Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita ja ajankohtaisia arvokannanottoja. Ne ovat toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita sekä oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. 4.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Espoon lukioissa aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys -aihekokonaisuus korostaa opiskelijan sisäistä yrittäjyyttä, joka merkitsee vastuullisuutta omassa työskentelyssä sekä kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Aktiivinen kansalaisuus toteutuu oppilaskunnan toiminnassa sekä kannustamisena vaikuttamiseen niin lukion sisällä kuin ulkopuolellakin. 10

11 Kaitaan lukiossa korostuvat välittäminen, yhteisvastuu ja me-henki. Ne näkyvät niin koulun sisällä kuin yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Opiskelijoita kannustetaan aloitteellisuuteen, yritteliäisyyteen, rohkeuteen ja vastuullisuuteen. Ihanteena on tietoon kriittisesti suhtautuva, älyllisesti utelias, myös erilaisuutta, epäonnistumista ja stressiä sietävä opiskelija. Kaitaalla opiskelijoiden vaikuttamiskanavina ovat oppilaskuntatoiminta, kurssi- ja jaksopalaute, koulussa viikoittain julkaistava Vapis-lehti sekä opinto-ohjauksessa järjestettävät työpajat. Niiden kautta opiskelijat pääsevät vaikuttamaan lukion arkikäytänteisiin sekä korjaamaan mahdollisia epäkohtia. Vuosittain jaettava Kaitaan kannukset stipendi myönnetään opiskelijalle, joka toimii aktiivisesti kouluyhteisön arvojen hengessä. Opiskelijoilla on edustuksensa niin johtokunnassa kuin koti- ja kouluyhdistyksessäkin. Vierailevat taiteilijat, Studia generalia luennot, vaalitilaisuudet ja vierailut oppituntien aikana koulun ulkopuolelle antavat tietoa maailman tapahtumista ja ajankohtaisista kysymyksistä. 4.2 Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus merkitsevät sitä, että opiskelija tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön, jossa hänet kohdataan kokonaisvaltaisena ihmisenä. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen pyritään lukiossa työskentelevien, erityisesti opiskelijahuoltoryhmän kanssa sekä yhdessä kunnan muiden toimialojen ja alueella toimivien järjestöjen kanssa. Lukion opiskelijahuoltotyö suunnitellaan pitkäjänteisesti ja huolellisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Oppilaskunnan toiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä sekä tuo esille opiskelijoiden näkemykset hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämistyöstä. Päivittäistä koulutyötä ohjaavat Kaitaan lukion arvot ja toimintakulttuuri sekä järjestyssäännöt. Opiskelijoita kannustetaan toimimaan yksilöinä koko kouluyhteisön viihtyvyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea sitä tarvitessaan. Oppilashuolto huolehtii opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Yleistä viihtyvyyttä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luodaan opiskelijoiden ja opettajien yhteisesti järjestämillä juhlilla ja tapahtumilla. Kriisioppaassa annetaan toimintaohjeita turvallisuusasioista. 4.3 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on sekä aihekokonaisuus että Espoon arvo. Kestävä kehitys määritellään lukiokohtaisissa toimintakulttuureissa toteutuskelpoisina arkikäytänteinä, jotka koskevat kaikkia työyhteisön jäseniä. Opiskelijoiden osallistuvuutta ja ympäristövastuullisuutta tuetaan luomalla yhdessä opiskelijoiden kanssa ympäristökasvatusta tukeva oppimis- ja toimintakulttuuri. Koko lukion arjen toimintaa ohjaavat ekologisesti ja taloudellisesti kestävät toimintatavat. Suunnittelusta, organisoinnista ja kehittämisestä huolehtii työryhmä, jossa on mukana myös oppilaskunnan edustajia. 11

12 4.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan ja espoolaisen kulttuuriperinteen tuntemiseen. Ne ovat osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, historiallisen menneisyyden, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Osa kulttuuri-identiteetin ja kulttuurituntemuksen kasvatusta on tutustuminen monikulttuuristuvaan ja teknologisoituvaan espoolaiseen kulttuuriympäristöön. 12

13 Unesco-kouluna Kaitaan lukio järjestää teemapäiviä, tapahtumia ja luentotilaisuuksia sekä opiskelijavierailuja ulkomaille. Näin opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus tutustua muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin. Yleisenä tavoitteenamme on, että opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan sekä oman että muiden kulttuureiden monimuotoisuutta uutta luovana mahdollisuutena sekä ymmärtää kielitaidon ja tapakulttuurien merkityksen ihmisten välisessä kanssakäymisessä. 4.5 Teknologia ja yhteiskunta Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään teknologian ja yhteiskunnan välisen yhteyden, käyttämään teknologian mahdollisuuksia sekä huomioimaan myös teknologian aiheuttamat riskit. Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. Kaitaalla opiskelija oppii käyttämään monipuolisesti teknologiaa välineenä eri oppiaineissa. Nykyteknologian käyttötaito ja eri alojen teknologioiden kehityksen tuntemus ovat myös välineitä tulevaisuuden visiointiin. Elämän moniarvoisuuden kunnioittamien on yksi kaitaalaisista arvoista. Teknologisen kehityksen yhteyttä ekologiaan ja yhteisöjen hyvinvointiin tarkastellaan monista näkökulmista. Kaitaan innovatiivisuutta arvostavassa lukiossa opiskelija oppii käyttämään erilaisia luovia ongelmanratkaisumalleja ja hallitsee suunniteluun kuuluvat ongelmanratkaisutaidot. 4.6 Viestintä- ja mediaosaaminen Lukioiden tieto- ja viestintästrategioissa on määritelty tavoitteet viestintä- ja mediaosaamiselle. Strategiat konkretisoidaan oppiainekohtaisissa osioissa. Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Kaitaan lukion opiskelijoita rohkaistaan ilmaisemaan itseään monipuolisesti eri viestintäympäristöissä ja tilanteissa. Viestintäteknologiaa käytetään tiedon hankinnassa, tuottamisessa ja välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelijat voivat halutessaan osallistua koulun oman lehden, Vapiksen toimittamiseen. Opiskelijat opetetaan tuntemaan oikeutensa ja vastuunsa median sisältöjen tuottamisessa ja käytössä. He perehtyvät viestintä- ja mediaosaamisen perusasioihin; tekijänoikeuksiin, lähdekritiikkiin, sananvapauteen ja verkkoetiikkaan. Kriittistä medianlukutaitoa harjoitellaan monilla kursseilla erittelemällä viestien rakennetta, sisältöä ja tarkoitusta sekä tutustumalla eri tulkintatapoihin sekä jatkuvassa muutoksessa olevaan viestintäympäristöön ja sen yhteiskunnalliseen vuorovaikutussuhteeseen. 13

14 4.7 Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutena Tämän päivän elinkeinoelämässä ja yksilön toimintaympäristöissä korostuvat valmiudet kansainvälisyyteen ja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. Lähtökohtana on suomalaisen kulttuuriidentiteetin tuntemus. Opiskelijat saavat riittävät tiedot ja taidot kulttuurierojen ymmärtämiseen sekä erilaisissa kulttuuriympäristöissä toimimiseen ja viestimiseen. Tavoitteena on omaksua kulttuurien välistä ymmärrystä lisääviä eettisiä arvoja ja suvaitsevuutta sekä kasvaa Euroopan unionin kansalaiseksi. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti apuna kansainvälisissä projekteissa. Kansainväliset yhteistyöprojektit tuovat autenttista tietoa ja aitoja kansainvälisiä kontakteja opiskeluun. Kansainvälinen yhteistyö ja ystävyys laajentavat opiskelijan identiteettiympäristöä ja tukevat globaalin vastuun ja terveen arvomaailman kehittymistä. Kansainvälisyys toteutuu lukioissa eri tavoin. Lukiot voivat osallistua kansainvälisten kouluverkostojen toimintaan, erilaisiin Euroopan yhteisön projekteihin ja hankkeisiin tai muihin kansainvälisiin kouluprojekteihin. Kouluyhteisöä koskevat yhteistyöprojektit johtavat usein vastavuoroisiin vierailuihin. Kansainvälisyys voi olla myös pienempimuotoista yhteistyötä oppilaitosten kesken esimerkiksi aihekokonaisuuksien tai oppiaineiden sisällä. Kansainvälisyys on Espoon painottama aihekokonaisuus, joka eri oppiaineissa on sisäänrakennettuna opetussuunnitelmaan ja joka voi toteutua myös oppiaineiden välisenä integraationa. Kaitaan lukio on kuulunut UNESCO -koulujen ASPRO (Associated Schools Project in Education for International Understanding and Peace) -verkostoon vuodesta Kaitaan lukio pyrkii kaikessa toiminnassaan noudattamaan UNESCO -koulujen periaatteita: suvaitsevaisuutta, oikeudenmukaisuutta, rauhankulttuuria ja kestävää kehitystä. Kansainvälinen yhteistyö eri maiden lukioiden kanssa kuuluu olennaisesti Kaitaan lukion toimintakuvaan. Opiskelijavaihtoja järjestetään eri projektien puitteissa joko yksityisesti tai Euroopan yhteisön Comenius -tai Lingua -ohjelmien avulla. Oma opiskelijavaihdon muotonsa ovat lähes vuosittain järjestettävät taideleirit, joissa taiteen keinoin tutustutaan eri kulttuureihin. Syyslukukaudella opiskelijoille järjestetään Studia Generalia -luento. Sen aiheina voivat olla ihmisoikeuskysymykset, humanitääriset järjestöt, YK:n eri järjestöjen merkitys kehitysmaissa, ympäristö ja kestävä kehitys, globalisoituminen. Luennoitsijoiksi kutsutaan eri alojen asiantuntijoita. Eurooppa -päivää vietetään toukokuussa. Euroopan yhteisön jäsenenä opiskelija voi avartaa tietämystään erilaisista eurooppalaisista kulttuureista ja monikulttuurisesta Suomesta. Eurooppa - päivänä oppitunneilla käsitellään erilaisia eurooppalaisuuteen liittyviä kysymyksiä. 14

15 5 Opetusjärjestelyt 5.1 Tuntijako Valtioneuvoston asetus (955/2002) Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako: Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) 6 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) 5 2 muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto ja elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 Espoossa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymää tuntijakoa. Erityistehtävän saaneissa Olarin ja Tapiolan lukioissa poiketaan osittain valtioneuvoston päättämästä tuntijaosta. 15

16 5.2 Lukion kieliohjelma Lukion kieliohjelma Lukiot: A-taso B-taso Espoo International EN, RA RU Espoon yhteislyseon lukio EN, RU/SA* RU, RA, SA Espoonlahden lukio EN, RU, SA, RA, VE RU, RA, SA, VE, ES Etelä-Tapiolan lukio EN, SA, RA RU, RA, SA, IT Haukilahden lukio EN, RU, SA, RU, RA, SA, ES Kaitaan lukio EN, SA RU, RA, SA, ES Kuninkaantien lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA, ES Leppävaaran lukio EN, SA RU, RA, SA Olarin lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA Pohjois-Espoon lukio EN, (RU) RU, RA, SA Pohjois-Tapiolan lukio EN, RU, SA RU, RA, SA Tapiolan lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA, IT Viherlaakson lukio EN, RU RA, SA, RU, ES * KIELET ALOITETAAN VUOROVUOSIN - Opetusryhmät muodostetaan, mikäli opiskelijoita on tulossa riittävä määrä ryhmää kohden. - Espoon yhteisessä kurssitarjonnassa on mahdollista tarjota lyhyinä kielinä esim. latinaa, venäjää, italiaa, espanjaa, portugalia ja japania. - Myös A-tason harvinaisia kieliä ja äidinkielenomaisen ruotsin kursseja voidaan tarjota yhteisessä kurssitarjonnassa. - Yhteinen kurssitarjonta määritellään lukioiden kanssa yhteistyössä lukuvuosittain. Espoossa opetettavat A-kielet ovat englanti, saksa, ranska, ruotsi ja venäjä. B-kieliä ovat ruotsi, ranska, saksa, italia, latina, venäjä, espanja ja portugali. Niitä opetetaan joko B1-, B2-, tai B3- oppimäärien mukaan. Yhteiseen kurssitarjontaan sijoitetut vieraat kielet takaavat tasavertaiset mahdollisuudet opiskella näitä kieliä lukioissa, joiden kieliohjelma on suppeampi. Kieliohjelma tarkentuu lukioiden omissa opetussuunnitelmissa sekä lukuvuosisuunnitelmissa. 5.3 Tietostrategia Espoon opetustoimen tietostrategian ( ) opiskelijaa ja opettamista koskevat prosessit ja opetussuunnitelmien uudistustyö nivelletään toisiinsa. Tavoitteena on saada opetussuunnitelma ja tietostrategia toimivaan vuorovaikutukseen keskenään siten, että tieto- ja viestintätekniikka tukee luontevasti opiskelijan oppimisprosessia, opettajan työtä ja koulun toimintakulttuurin jatkuvaa kehitystä. Opiskelijan tulee saada riittävät tieto- ja viestintätekniset valmiudet jatko-opiskelua varten. 16

17 5.4 Lukioiden vahvuusalueet Espoon suomenkieliset lukiot ovat tasokkaita yleislukioita, jotka tarjoavat laadukasta perusopetusta kaikissa oppiaineissa. Espoon kaupungin kahdella suomenkielisellä lukiolla on opetusministeriön myöntämä valtakunnallinen erityinen koulutustehtävä. Muilla lukiolla voi olla joko painotus tai lukiolinja. Erityistehtävä on seuraavissa lukioissa: Tapiolan lukio, musiikki Olarin lukio, luonnontiede. Painotuksella tarkoitetaan Espoon lukioissa lukion kokonaisvaltaista kehittämistä. Painotus näkyy mm. lukion opetussuunnitelmassa syventävien ja soveltavien kurssien määrässä sekä sisältöjen integroimisena muihin oppiaineisiin ja niiden kurssisisältöihin. Painotus on seuraavissa lukioissa: Espoonlahden lukio, kielten opetus Etelä-Tapiolan lukio, talous- ja yhteiskuntatieteellinen opetus Kaitaan lukio, kuvataide Kuninkaantien lukio, informaatioteknologia ja media Leppävaaran lukio, liikunta Viherlaakson lukio, taideviestintä. Lukiolinjalla tarkoitetaan Espoon lukioissa sitä, että lukiossa on kehitetty tietyn oppiaineen opetusta laajemmaksi ja syvemmäksi, jolloin mm. kursseja tarjotaan kyseisessä oppiaineessa enemmän. Lukiolinjan oppisisällöt eivät välttämättä näy lukion muissa oppiaineissa. Linja on seuraavissa lukioissa: Espoon yhteislyseon lukio, jalkapallolinja Haukilahden lukio, golf- ja jääkiekkolinja Pohjois-Tapiolan lukio, ilmaisutaito ja mediakasvatus. Lisäksi Etelä-Tapiolan lukion yhteydessä toimii englanninkielinen lukiolinja, Espoo International Upper Secondary School Kaitaan lukio on opiskeluun kannustava yleislukio, perinteikäs kuvataidelukio ja kansainvälinen UNESCO-koulu. Kuvataidelinjalle valitaan opiskelijat valintakokeella. Opinnot koostuvat valtakunnallisista pakollisista kuvataidekursseista, kuvataiteen syventävistä kursseista sekä soveltavista kuvataiteen opinnoista. Kuvataidelinjan opintojen loppuvaiheessa suoritetaan kuvataiteen lukiodiplomi tai lopputyö. Opetuksesta vastaavat kuvataideopettajat ja kuvataiteilijat. Lukiomme luo opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet taidealan jatko-opintoihin. Kuvataide on Kaitaan lukion koulukohtainen aihekokonaisuus ja se on huomioitu kaikkien aineiden sisällöissä läpäisyperiaatteella. Tietotekniikan AT3, AT4, AT5, AT6 ja AT7-kursseilla käsitellään kuvataiteeseen liittyviä perusteita kuten kuvasommittelua, värioppia ja graafiseen suunnitteluun liittyviä sisältöjä sekä opiskellaan kuvankäsittelyssä tarvittavia teknisiä valmiuksia. 17

18 Uskonnon kursseilla tutustutaan kuva- ja rakennustaiteeseen kunkin aikakauden ja uskonnon maailmankatsomuksellisten ja ideologisten teemojen kuvastimina ja symboleina, jotka syventävät aikakausiin ja uskontoihin liittyvän ajattelun ja opetusten ymmärtämistä. Mediapsykologian kurssilla tutustutaan kuvalla vaikuttamisen keinoihin ja harjoitellaan kuvien tulkintaa. Kielten opetuksessa opiskellaan monenlaisia taiteeseen liittyviä sisältöalueita. Näistä keskeisimpiä ovat; joihinkin taidehistorian tyylisuuntiin tutustuminen, taiteeseen liittyvät suulliset ja kirjalliset esitykset sekä kuvataiteen ja elokuvan tulkinta. Lisäksi käsitellään teemoja, joiden kautta taiteen sanasto, termit ja taideammatit tulevat tutuiksi. Äidinkielen AI4 kurssilla eritellään mediatekstien yhteydessä kuvia sekä tulkitaan erilaisia visuaalisia kertomuksia. Historian Eurooppalainen ihminen kurssilla taide nivoutuu kurssin sisältöihin. Kuvataidekursseja voidaan myös mahdollisuuksien mukaan integroida muihin oppiaineisiin. Kaitaalla pidetään tärkeänä koko työyhteisön hyvinvointia ja opettajien ja oppilaiden yhteistoimintaa. Kaitaan henkeen kuuluvat samanarvoisuus, suvaitsevaisuus, toisista välittäminen ja yhteisvastuullisuus, jotka ilmenevät koulun jokapäiväisessä toiminnassa ja luovat omaa toimintakulttuuria. 5.5 Yhteiset käytännöt Itsenäiset suoritukset Itsenäisellä opiskelulla tarkoitetaan opiskelua, joka tapahtuu kokonaan tai osittain ilman lähiopetusta. Lukio-opiskelijalla on oikeus suorittaa kursseja itsenäisesti. Lukiot voivat päättää, mitkä kurssit opiskelijan edellytetään suorittavan itsenäisesti. Itsenäinen suorittaminen edellyttää kirjallisen opintosuunnitelman laatimista opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Opiskelija sopii opettajan kanssa itsenäisestä opiskelusta ennen kurssin alkua, jolloin hän saa ohjeet ja tehtävät kurssin suorittamiseksi. Opiskelija täyttää opintosuunnitelmakaavakkeen, jonka kopio toimitetaan kansliaan. Opettaja voi olla hyväksymättä ilmoittautumista opiskelijan aiemman opintomenestyksen perusteella. Itsenäisesti opiskellun kurssin koe suoritetaan koeviikolla, uusintakuulustelussa tai erikseen sovittavana aikana. Koesuorituksesta on aina sovittava erikseen opettajan kanssa. Itsenäisestä kurssisuorituksesta voidaan antaa vain hyväksytty arvosana, hylättyä arvosanaa ei käytetä. Mikäli itsenäistä suoritusta ei voida hyväksyä, opettaja voi antaa opiskelijalle mahdollisuuden täydentää suoritustaan. Mikäli opiskelija ei täydennä suoritusta sovitussa ajassa tai suoritus ei täytä hyväksytyn suorituksen kriteereitä, suoritus merkitään keskeytyneeksi (K). Kunkin aineen ensimmäisen kurssin voi suorittaa itsenäisesti ainoastaan poikkeustapauksissa. Itsenäisesti ei voi suorittaa aiemmin hylättyä tai keskeytettyä kurssia. Taito- ja taideaineita ei yleensä voi suorittaa itsenäisesti Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus hyväksilukea muualla suoritetut opinnot, jotka tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelijan muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. 18

19 Espoon lukioissa yhteisen kurssitarjonnan kursseilla suoritetut opinnot hyväksiluetaan lukiossa kyseisen oppiaineen kursseihin tai soveltaviin opintoihin. Muutoin muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tulee tehdä sisältöjen vertailujen pohjalta ja tarvittaessa arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää lisänäyttöjä. Hyväksilukemisessa otetaan huomioon kurssin laajuus ja vastaavuus oppiaineiden kurssien sisältöihin. Jos muualla suoritettu kurssi ei sisällöltään sovi minkään oppiaineen kurssiksi, se voidaan tarvittaessa hyväksilukea "muu kurssi" -nimekkeellä. Aineenopettaja arvioi muualla suoritetun opintosuorituksen, ja rehtori antaa kurssimerkinnän Poissaolot Lukiolain mukaan opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus kursseilla. Opiskelija voi olla pois koulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Poissaolojen vuoksi opiskelijalta voidaan vaatia lisänäyttöä kurssin arvioimiseksi. Poissaolot on aina selvitettävä. Niistä aiheutuva näyttöjen puuttuminen voi olla esteenä kurssin arvioimiselle. Selvittämättömien poissaolojen, liian suuren poissaolomäärän tai luvattomien poissaolojen takia kurssin arviointi saattaa keskeytyä. Huoltaja selvittää alle 18-vuotiaiden poissaolot Wilmaan, 18 vuotta täyttäneet selvittävät poissaolonsa itse. Opiskelijalla on oikeus tarpeen vaatiessa hakea etukäteen vapautusta koulutyöstä. Luvan antaa rehtori tai ryhmänohjaaja Myöhästyminen Myöhästely oppitunneilta häiritsee niin opetusta kuin opiskelijoiden oppimista. Opettajalla ei ole velvollisuutta päästää luokkaan opiskelijaa, joka myöhästyy oppitunnilta (poikkeuksena 8.15 alkava tunti). Opiskelija pääsee oppitunnille jo sen alettua, jos myöhästymiseen on pätevä syy, esim. käynnit terveydenhoitajalla, opinto-ohjaajan vastaanotolla, lääkärillä, kuraattorilla, psykologilla, rehtorin tai opettajan puheilla Uusintakuulustelut Joka jakson jälkeen järjestetään uusintakuulustelu, jossa suoritetaan hylättyjä arvosanoja, itsenäisiä suorituksia sekä puuttuvia kurssikokeita. Hyväksytysti suoritettuja kurssien arvosanoja voi yrittää korottaa kerran. Tämä mahdollisuus on ensimmäisen jakson ja kolmannen jakson uusinnassa. Uusintaan ilmoittaudutaan Wilmaan. Edellisen jakson kurssien uusintoihin ilmoittaudutaan kohtaan tenttitoiminnot. Aikaisempien kurssien uusintoihin ilmoittaudutaan vapaamuotoisilla Wilmaviesteillä opettajalle. Uusinnassa voi osallistua korkeintaan kahteen kokeeseen. Uusintaan ei voi osallistua, jos on ollut pois kurssikokeesta ilman pätevää syytä. Kunkin lukuvuoden elokuun uusintakuulustelussa on viimeinen mahdollisuus uusia edellisen lukuvuoden kursseja Koeviikko Jaksojen lopussa järjestetään koeviikko. Joissakin aineissa on arvosanaan vaikuttavia kokeita jo kurssin aikana ennen koeviikkoa., Ennen jokaista koetta järjestetään kokeeseen valmistava pohjatunti. Pohjatunnilla opiskelijalla on vielä mahdollisuus kysyä opettajalta ja saada vastauksia ongelmiinsa. Taide- ja taitoaineissa kurssitehtäviä voidaan tehdä koeviikolla ennalta sovittuina päivinä. 19

20 Jakson päätyttyä annetaan jaksotodistus ja järjestetään palautepäivä. Opiskelijan tulee osallistua näihin palautetilaisuuksiin, joissa mm palautetaan kurssikokeet ja työt. Palautepäivän oppitunnit ovat osa kurssisuoritusta. Koeviikkojen ja palautepäivien ajankohdat löytyvät opinto-oppaan toimintapäivyristä. 6. Yhteistyö oppilaitosten ja muiden sidosryhmien välillä 6.1 Yhteistyö perusopetuksen kanssa Perusopetus ja lukio muodostavat yleissivistävän koulutuksellisen kokonaisuuden. Oppilaitosten toiminnan kehittämiselle on eduksi, että lukioissa tunnetaan perusopetusta ja sen kehittämistä ja myös päinvastoin. Kaitaan lukiolla on hyvät ja kiinteät yhteydet samassa kiinteistössä toimivaan peruskouluun. Talossa on paljon yhteisiä opettajia ja muuta henkilökuntaa. Molempien koulumuotojen tuntemus on kouluyhteisössä varsin laajaa. Kaitaan lukio tekee yhteistyötä perusopetuksen kanssa opiskelijarekrytoinnissa. Opinto-ohjaaja ja mahdollisuuksien mukaan rehtori vierailevat samassa kiinteistössä toimivassa peruskoulussa sekä lähialueen peruskouluissa kertomassa lukio-opiskelusta yleensä sekä yksityiskohtaisemmin opiskelusta Kaitaan lukiossa. Kuvataideopettajat sekä lukiossa että peruskoulussa työstävät yhteisiä projekteja sekä suunnittelevat yhdessä kuvataiteen opetuskokonaisuuksia. 6.2 Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssa Espoon lukioissa toisen asteen yhteistyöhön luetaan lukioiden välinen yhteistyö sekä yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa. Toisen asteen yhteistyön rinnalla toteutetaan samanaikaisesti ammattikorkeakoulujen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppilaitosten ja eri kouluasteiden välisellä yhteistyöllä pyritään lisäämään opiskelijoiden yksilöllisiä valintamahdollisuuksia sekä tuomaan eri oppilaitosten opetuksen vahvuusalueet kaikkien oppilaitosten opiskelijoiden ulottuville. Alueellisen yhteistyön perustana on yhteinen kurssitarjonta ja sen kehittäminen sekä lukioiden välisen ja alueen oppilaitosten yhteisen koulutustarjonnan kehittäminen. Muut yhteistyömuodot muotoutuvat useiden oppilaitosten kehittämistyön tuloksena. Yksittäinen lukio voi kehittää yhteistyötä toisen oppilaitoksen kanssa myös kahdenkeskiseen sopimukseen perustuen. Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa tapahtuu lähinnä Espoon yhteisen kurssitarjottimen tarjoamissa puitteissa. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita haluamiaan kursseja toisista oppilaitoksista kiinteän yhteistyöajan puitteissa. Kaitaan lukio tarjoaa yhteiselle kurssitarjottimelle kuvataiteen kursseja. 20

21 6.3 Yhteistyö huoltajien kanssa Lukion kasvatustehtävä onnistuu parhaiten yhteistyössä vanhempien kanssa. Opintomenestys ja kurssikertymä ilmenevät jaksotodistuksesta, joka näkyy myös Wilmassa. Suotavaa on, että täysiikäinen lukiolainen tiedottaa vanhemmilleen opintomenestyksestään. Lukion toiminnasta ja ylioppilastutkinnosta tiedotetaan opinto-oppaan ja tutkinnosta kertovan oppaan avulla. Ajankohtaisia tai oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita aiheita käsitellään vanhempainilloissa ja erilaisissa lukiokohtaisissa tilaisuuksissa. Huoltajat voivat saada tietoa lukioiden toiminnasta myös verkon välityksellä. Yhteistyö huoltajien kanssa toteutetaan Espoon kaupungin yleisen opetussuunnitelman perusteissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Kaitaan lukio järjestää säännöllisesti eri vuosikursseille vanhempainiltoja, tiedottaa asioista sekä sähköisesti että kotiin jaettavin tiedotuksin. Näiden Espoon lukioiden yleisten toimintatapojen lisäksi Kaitaalla on myös omia lukiokohtaisia perinteitä, joiden avulla pyritään pitämään yllä yhteistyötä huoltajien kanssa. Kerran viikossa Kaitaan lukiossa julkaistaan esimerkiksi Vapis-lehteä, jota voi lukea sekä paperi- että nettiversiona. Vapiksessa kerrotaan lukion arjesta ja tiedotetaan tärkeistä tapahtumista. Lehteä lukemalla myös huoltajat voivat halutessaan seurata lukion arkipäivää. Lehden internetsivuille pääsee lukion kotisivujen kautta, jossa on luettavissa myös lukion opinto-opas. Kaitaan koti- ja kouluyhdistys ry. on Kaitaan koulun ja lukion vanhempainyhdistys, joka toimii yhteistyössä lukion henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Yhdistyksen tärkein tehtävä on edistää kodin ja lukion yhteistyötä. Yhdistys järjestää mm. keskustelutilaisuuksia, myyjäisiä ja teatteriiltoja. Lisäksi yhdistys jakaa stipendejä ja avustaa lukion harrastustoimintaa. Kaitaan koti- ja kouluyhdistys tekee yhteistyötä muiden yhdistysten ja Suomen Vanhempainliitto ry:n kanssa. Mukana toiminnassa on myös opettajien keskuudestaan valitsema opettajajäsen. 6.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö tukee oppilaitoksen perustehtävän mukaista toimintaa edistäen sekä oppilaitoksen opetustehtävää että kasvatuksellisia tavoitteita. Yhteistyön tulee perustua yleisiin eettisiin periaatteisiin sekä hyviin tapoihin. Lukioita kannustetaan monipuoliseen yhteistyöhön erilaisten yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti sellaiset sidosryhmät, joiden toiminta on lähellä lukion omaa vahvuusaluetta, tulee ottaa huomioon yhteistyöverkostoja luotaessa. Yhteistyökumppanit määritellään lukuvuosisuunnitelmassa. Kaitaan lukion ulkopuoliset sidosryhmät monipuolistavat osaltaan lukion toimintakulttuuria ja oppimisympäristöä. Lainsäädännöllisesti edellytettäviä yhteistyötahoja ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavat viranomaiset. Opiskelija kykenee myös suorittamaan lukion oppimäärään kuuluvia opintoja muualla kuin omassa oppilaitoksessa. Espoon lukioilla on oman kurssitarjottimen lisäksi yhteinen kurssitarjotin, josta opiskelijat voivat valita halutessaan kursseja. Lukioyhteistyö käsittää myös aikuis- ja kesälukiot. Kaitaan lukion yleislinjan eri oppiaineilla ja kuvataidelinjalla on omia oppiaineiden luonteeseen kuuluvia sidosryhmiä. Tällaisia yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi museot, yritykset ja eri yliopistot, joiden kanssa harjoitettavasta yhteistyöstä informoidaan tarkemmin lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Lisäksi Kaitaan lukion oppilaskunnalla on omia yhteistyökumppaneita niin elinkeinoelämän kuin muiden oppilaitosten kanssa. 21

22 7 Opiskelijahuolto, erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat 7.1 opiskelijahuolto Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman muutos luku 3.2 Opiskelijahuolto Opiskeluhuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa oppilaitoksen perustoimintaa. Opiskeluhuollon tavoitteena on opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Hyvällä opiskeluhuollolla ehkäistään ongelmien syntymistä, turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville ja edistetään lukioyhteisön yhteisöllistä toimintaa, opiskelijoiden osallisuutta sekä kodin ja lukion välistä yhteistyötä. Opiskelijoiden ja huoltajien osallisuudella on merkittävä vaikutus opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltotyössä luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan on ensisijaisen tärkeää. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen tulee tiedottaa oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Opiskeluhuollon työotteena on avoin yhteistyö opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskeluhuoltoon sisältyy 1) yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä 2) yksilökohtainen opiskeluhuolto, johon kuuluu a) opiskeluterveydenhuollon palvelut b) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut c) monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto Opiskeluhuolto toteutetaan monialaisena yhteistyönä opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä opiskeluhuollossa. Opiskelijoilla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Kaikkien opiskeluhuollon asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yhteisöön, yksilöön kuin yhteistyöhönkin. Ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. 22