TAPIOLAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TAPIOLAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Jaana Juutilainen, pj. Juha-Pekka Peltola rehtori

2 Sisällys 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET Johdanto Toiminta-ajatus Arvopainotukset TOIMINTAKULTTUURI, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT Toimintakulttuurin määrittely Opiskeluympäristö Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA Ohjauksen tavoitteet ja tehtävä Ohjauksen toimijat ja ohjauksen toteuttaminen Ohjauksen arviointisuunnitelma AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Viestintä- ja mediaosaaminen Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutena OPETUSJÄRJESTELYT Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia Lukioiden vahvuusalueet Yhteiset käytännöt Verkkokurssit Itsenäiset suoritukset Poissaolot Uusintakuulustelut Koeviikko YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ Yhteistyö perusopetuksen kanssa Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssa Yhteistyö huoltajien kanssa... 16

3 6.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa OPISKELIJAHUOLTO JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT Opiskelijahuolto Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Opiskeluhuoltosuunnitelmat Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Todistukset ja niihin merkittävät tiedot.31 9 KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN AINEKOHTAISET OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS AI ENGLANTI EA Englanti A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) RUOTSI BA Ruotsi A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) BB Ruotsi B1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) RANSKA FA Ranska A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) FC Ranska B2-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) FD Ranska B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) SAKSA SA Saksa A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) SC Saksa B2-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) SD Saksa B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) ITALIA TD Italia B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) ESPANJA PD Espanja B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) MATEMATIIKKA Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan lyhyt oppimäärä Erityispitkä matematiikka... 61

4 10.9 BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI PSYKOLOGIA MUSIIKKI Tapiolan lukion yleislinjan musiikin kurssit Tapiolan lukion musiikkilukiolaisten musiikin kurssit KUVATAIDE LIIKUNTA TERVEYSTIETO OPINTO-OHJAUS TIETOTEKNIIKKA ILMAISUTAITO VALOTEKNIIKKA MUUT SOVELTAVAT KURSSIT

5 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET 1.1 Johdanto Lukiokoulutus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Lukiokoulutus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon kaupungin tekemille linjauksille. Lukion opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus, valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta, Opetushallituksen hyväksymät lukion opetussuunnitelman perusteet, Espoon kaupungin suomenkielisten lukioiden opetussuunnitelma, lukioiden omat opetussuunnitelmat sekä lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Tapiolan lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Tavoitteena on antaa laaja-alainen yleissivistys, joka antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Tapiolan lukio luo valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä kehittää kykyä tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opiskelu tukee opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. 1.2 Toiminta-ajatus Espoon lukioiden opetus on korkeatasoista, yleissivistävää, tutkintotavoitteista, ja se antaa hyvät valmiudet niin jatko-opintoihin, elinikäiseen oppimiseen kuin elämään. Monipuolinen ja laadukas espoolainen lukioverkosto muodostuu yleislukioista, joissa on erilaisia painotuksia tai lukiolinjoja, sekä erikoislukioista, joissa on opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Lukioopetuksen ja -kasvatuksen päämääränä on aktiivinen kansalainen, jolla on laaja-alainen, vahva yleissivistys ja valmiudet toimia kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa sekä teknologisoituvassa maailmassa. Tapiolan lukio laatua jo vuodesta 1958 Tekemällä oppii iloisessa koulussa Oppia elämään vapaassa ja luovassa koulussa Tapiolan lukio on tunnustettu ja elävä osa kehittyvää Espoota. Lähes Tapiolan iän lukiomme on antanut opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen ja ollut heille ponnahduslautana jatko-opintoihin sekä aikuiselämään. Lukio tarjoaa opiskelijoilleen laajan ja monipuolisen kurssivalikoiman, josta he saavat rakentaa vaihtelevan ja haluamiinsa oppiaineisiin syvällisesti paneutuvan opiskeluohjelman. Yhteistyötä tehdään myös muiden oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tapiolan lukiolla on erityistehtävä musiikkipainotteisen opetussuunnitelman toteuttamiseksi. Musiikkilinja on korkeatasoinen, ja sen vahvuutena ovat moniar- 1

6 voinen opetussuunnitelma, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys sekä erilaiset produktiot, joita voidaan toteuttaa myös yhteistyössä ympäröivien taidelaitosten kanssa. Kansainvälisyys on Tapiolan lukiossa voimakkaasti esillä. Opiskelijamme osallistuvat vuosittain matemaattis-luonnontieteellisten ja humanististen aineiden kilpailu- ja opintomatkoille. Kansainväliset musiikkileirit ja kulttuurivaihdot kuuluvat musiikkilinjan toimintaan. 1.3 Arvopainotukset Lukiot toteuttavat opetuksessaan Espoon kaupungin määrittelemiä arvoja, jotka ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo, luovuus ja innovatiivisuus, kumppanuus ja yhteisöllisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä kestävä kehitys. Monikulttuuristuvassa ja globalisoituvassa Espoossa suvaitsevaisuus on luonnollinen tapa suhtautua niin toisiin ihmisiin kuin erilaisiin toimintatapoihin. Espoon arvojen mukaan jokaisella espoolaisella nuorella on mahdollisuus tasaveroiseen lukio-opiskeluun kotikaupungissaan. Opiskelijoiden näkemykset otetaan huomioon lukion toimintaa kehitettäessä. Luovuus ja innovatiivisuus ovat osa espoolaista imagoa. Lukioissa luovuus ja innovatiivisuus merkitsevät tutkivan opiskelun korostamista sekä taitoa kehittää ja luoda uutta. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Espoon arvoina toteutuvat toisen asteen oppilaitosten, korkeaasteen, kotien ja sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Lukioiden toiminta rakentuu kestävän kehityksen periaatteelle. Lukioiden tuloksellisuutta mitataan oppilaitosten itsearviointijärjestelmien, ylioppilaskirjoitusten tulosten sekä jatko-opintoihin sijoittumisen avulla. Lisäksi vaikuttavuus tulee esiin opiskelijoiden positiivisena asenteena elinikäiseen oppimiseen sekä opiskelutaitojen kehittymisenä. Tapiolan lukio sitoutuu opetussuunnitelman perusteissa kuvattuihin arvoihin, joiden lähtökohtina ovat elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa eurooppalaista kulttuuriperintöä. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukiokoulutuksen tavoitteena on edistää demokratiaa, tasa-arvoa, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä vahvistaa opiskelijoiden kulttuuri-identiteettiä. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Opiskelijalle annetaan lukioaikana mahdollisuuksia kokea, miten turvallisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Opetuksen aikana pohditaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia ja epäkohtia. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus jäsentää käsitystään siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne merkitsevät ja miten niitä ylläpidetään ja edistetään. 2 TOIMINTAKULTTUURI, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT 2.1 Toimintakulttuurin määrittely Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä ar- 2

7 vot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyö perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmäja yhteisötasolla. Lukion oma opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin tarkemmin. Sen jatkuva arviointi on edellytys lukion toiminnan kehittämiselle. Tapiolan lukiossa opiskelijoista kehitetään itseohjautuvia tiedonetsijöitä ja itsensä kehittäjiä. Heitä kannustetaan luovuuteen ja luovaan ongelmanratkaisuun sekä kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Tapiolan lukiossa opiskelijoita opetetaan sekä oman että toisten työn arvostamiseen. Tavoitteena on sellainen toimintakulttuuri, johon opiskelijat voivat vaikuttaa. Toiminnan pääsääntönä on vapaus ja vastuu. Lukiomme ilmapiiri on joustava ja opiskelijaa kunnioittava. Opiskelijat otetaan mukaan esimerkiksi kouluviihtyvyyttä koskevaan suunnitteluun. Tiedotus on tehokasta ja kulkee avoimena opettajilta opiskelijoille ja toisin päin. Lukiomme toimintaa säätelevät säännöt ja ohjeet on luotu siksi, että ne palvelevat lukiossa työskentelevien hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Järjestyssäännöt löytyvät kohdasta 8.3 Toiminnan arviointi ja kehittäminen. 2.2 Opiskeluympäristö Opiskeluympäristö tukee aikuistuvan nuoren kokonaiskehitystä ja luo edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Hyvä oppimisympäristö on viihtyisä, virikkeinen ja turvallinen sekä tukee opiskelijan sosiaalista kehitystä. Lukioympäristön tulee luoda puitteet vuorovaikutteiseen toimintaan opettajien, opiskelijoiden sekä ympäröivän yhteiskunnan välille. Opiskeluympäristö tukee myös sellaisten työskentelymenetelmien valintaa, joita itsenäinen opiskelu ja toimiminen nopeasti muuttuvassa informaatioyhteiskunnassa edellyttävät. Opetuksessa hyödynnetään lukion ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä kehitetään edelleen yhteistyötä niin toisen asteen oppilaitosten kuin korkeakoulujen ja työelämän kesken. Tapiolan lukion keskeinen sijainti mahdollistaa yhteistyön työelämän eri instanssien ja oppilaitosten kesken. Koulun omaa ja viereistä Tapiolan kirjastoa voidaan hyödyntää kaikkien aineiden opetuksessa. Myös tietotekniikkaa hyödynnetään tehokkaasti lukion toiminnassa. 2.3 Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät Lukio-opiskelulle on tunnusomaista, että opiskelija on aktiivinen toimija. Oppimistilanteet suunnitellaan niin, että opiskelijat voivat käyttää aiemmin oppimiaan tietoja ja taitoja uusissa yhteyksissä. Oppimisessa korostuvat elämyksellisyys, kokeellisuus, kokemuksellisuus sekä tavoitteellisuus ja kokonaisvaltaisuus. Vuorovaikutteisuus ja myönteinen opiskeluilmapiiri sekä hyvät tiedonhallintataidot yhdistyneenä tieto- ja viestintätekniikan valmiuksiin mahdollistavat oppimistapahtuman, jossa opiskelijan aktiivisuus korostuu Erilaiset opiskelumenetelmät tarjoavat lukiolaiselle useita mahdollisuuksia yksilöllisten opintosuunnitelmien toteuttamiseen ja antavat valmiuksia jatko-opintoihin. Espoon lukioissa etäopetus painottuu verkko-opetuksen kehittämiseen, jota tehdään oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa vähintään yksi kurssi lukio-opinnoista verkkoopintoina. 3

8 Tapiolan lukiossa oppimisessa toteutetaan humanistista ja konstruktivistista oppimiskäsitystä. Opiskelijoiden opiskelumotivaatiota lisätään opiskelijatöillä, itsenäisellä opiskelulla ja oppiaineiden välisellä yhteistyöllä. Työskentelytavat valitaan tarkoituksenmukaisesti opetettavan aiheen mukaan. Esimerkiksi yksilö, pari-, ryhmä- ja projektityöskentelyä vaihdellaan tarpeen mukaa. 2.4 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet Lukiolain 27 :n mukaan opiskelijoita on kuultava keskeisissä lukion päätöksentekoon ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavissa kysymyksissä. Jokaisella lukiolla on opiskelijakunta. Opiskelijakunnan hallitus edustaa koulunsa opiskelijoita ja tuo esiin heidän näkemyksiään yhteisistä asioista päätettäessä. Opiskelijoilla on aina edustajansa lukioiden johtokunnissa. Opiskelijakunnan hallituksen nimeämälle edustajalle voidaan antaa mahdollisuus olla läsnä lukion opettajakokouksessa niiltä osin, kuin se on lainsäädännöllisesti mahdollista. Rehtori ja opiskelijakunnan hallitus voivat myös tavata säännöllisesti ja keskustella yhteisistä asioista. Espoon lukiot kannustavat opiskelijoitaan toimimaan yhteiskunnan aktiivisina jäseninä myös koulun ulkopuolella. Tapiolan lukion opiskelijoita kannustetaan suunnittelemaan ja kehittämään koulun toimintaa. Opettajien ja opiskelijakunnan yhteistyö edistää toisten työn tuntemista, arvostamista ja kokonaisuuden ymmärtämistä. Opiskelijakunta, urheiluseura Viesti suunnittelevat ja järjestävät yhteisiä tapahtumia ja juhlia. 3 OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA 3.1 Ohjauksen tavoitteet ja tehtävä Ohjauksella tuetaan opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjauksen avulla ohjataan opiskelijaa tekemään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma lukio-opintojen sisällöstä ja aikataulusta sekä käyttämään suunnitelman teossa apuna kaupungin tarjoamaa sähköistä hallintojärjestelmää. Opiskelija saa valmiuksia jatko-opintojen ja ammatinvalinnan suunnittelussa sekä tukea erilaisissa oppimis- ja elämäntilanteissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa tueksi tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta kurssimuotoisen ja pienryhmäohjauksen lisäksi. Lukiomme ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea opiskelijaa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja ammatinvalintaa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lähtökohtana on vastata opiskelijoiden ohjaus-, neuvonta- ja tukitarpeisiin. 3.2 Ohjauksen toimijat ja ohjauksen toteuttaminen Rehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin tehtävä on tiedottaa 4

9 opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista. Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja sen toteutuksen koordinoinnista sekä toimii asiantuntijana opiskelijoiden jatko-opintoihin ohjaamisessa ja opiskelijoiden työelämään tutustumisessa ja sen kehittämisessä. Ryhmänohjaajan vastuulla on opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta. Ryhmänohjaajan tehtävän hoitaminen toteutuu säännöllisten ryhmänohjaustuokioiden, henkilökohtaisten tapaamisten ja pienryhmäohjauksen kautta. Ryhmänohjaaja toimii yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa kunkin lukion ohjauksen työnjaon mukaisesti. Jokainen aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa. Toimivaan lukion opinto-ohjaukseen liittyy kiinteänä osana yhteistyö vanhempien, toisen asteen oppilaitosten, muiden oppilaitosten, työvoimatoimistojen ammatinvalintapsykologien ja muiden asiantuntijatahojen sekä työelämän kanssa. Tapiolan lukion ohjaustoimintaan osallistuvat rehtori, opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat. Ohjaustyön tueksi on laadittu kansio, josta löytyy aineistoa ohjaustyötä tekevien avuksi. Ohjaustyössä käytetään soveltuvilta osin hyväksi Wilma-valintaohjelmaa. Yhteistyömuotoja työ- ja elinkeinoelämän sekä eri oppilaitosten kanssa ovat mm. erilaiset messutapahtumat, vierailut toisen ja korkea-asteen koulutuspaikoissa ja yrityksissä, koulussa järjestettävät esittelytilaisuudet sekä muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä kotien kanssa. Ohjaustyössä noudatetaan seuraavanlaista työnjakoa: Rehtori vastaa ohjaustyön toteutuksesta ja riittävästä resursoinnista tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukion opintoja ja ylioppilastutkinnon suorittamista Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta hoitaa opiskelijoiden jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvää ohjausta ohjaa opiskelijoita käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. ohjaa opiskelijaa tekemään henkilökohtaista opiskelu-suunnitelmaansa ja seuramaan sen toteutumista Ryhmänohjaaja auttaa uusia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa, uuteen kouluun ja sen käytänteisiin 5

10 välittää tietoa huolehtii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta ja seurannasta seuraa säännöllisesti opiskelijan opintojen etenemistä, kurssivalintoja, poissaoloja, käyttäytymisessä tai opinto-menestyksessä tapahtuneita muutoksia ja opiskeluvaikeuksia on tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin ja oppilashuoltohenkilöstöön toimii yhteistyössä aineenopettajien ja opinto-ohjaajien kanssa Ohjausta annetaan henkilökohtaisesti ja erikokoisissa ryhmissä. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa ja opiskelutaitojen kehittämisessä koko lukio-opintojen ajan sekä auttaa häntä kehittämään oppimisen taitojaan seuraa opiskelijan opintojen etenemistä ja kurssivalintoja seuraa poissaoloja ja muutoksia käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä auttaa opiskeluvaikeuksissa toimii yhteistyössä ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajien kanssa on tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin ja oppilashuoltohenkilöstöön 3.3 Ohjauksen arviointisuunnitelma Ohjauksen arviointisuunnitelma laaditaan lukiokohtaisesti. Arvioinnin kohteena on ohjaustoiminnan sekä työnjaon vuosittainen toteutuminen. Tapiolan lukiossa ohjaustoiminnan ja työnjaon arviointi toteutetaan Tapiolan lukion arviointisuunnitelman mukaisesti. Ohjaustoimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. 4 AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita ja ajankohtaisia arvokannanottoja. Ne ovat toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita sekä oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. 4.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Espoon lukioissa aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys -aihekokonaisuus korostaa opiskelijan sisäistä yrittäjyyttä, joka merkitsee vastuullisuutta omassa työskentelyssä sekä kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Aktiivinen kansalaisuus toteutuu oppilaskunnan toiminnassa sekä kannustamisena vaikuttamiseen niin lukion sisällä kuin ulkopuolellakin. Tapiolan lukiossa kannustetaan opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen sekä yrittäjyyteen, mikä merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri 6

11 alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteet, osaa muodostaa perustellun mielipiteensä sekä haluaa osallistua aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Aihekokonaisuus toteutuu käytännön harjoitteluna sekä omakohtaisena osallistumisena ja vaikuttamisena. Esimerkiksi oppiskelijakunta osallistuu aktiivisesti koulun päätöksentekoon ja ajaa opiskelijoiden etua niin koulun sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Myös koululehti Vitsanen tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden julkiseen vaikuttamiseen. Yrittäjyyttä harjoitetaan mm. projekti- ja leirikoulukursseilla, joilla kerätään yhdessä varoja kurssin tarpeisiin. Tavoitteiden saavuttamista edistävät myös koulumme urheiluseura. 4.2 Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus merkitsevät sitä, että opiskelija tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön, jossa hänet kohdataan kokonaisvaltaisena ihmisenä. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen pyritään lukiossa työskentelevien, erityisesti opiskelijahuoltoryhmän, kanssa sekä yhdessä kunnan muiden toimialojen ja alueella toimivien järjestöjen kanssa. Lukion opiskelijahuoltotyö suunnitellaan pitkäjänteisesti ja huolellisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Oppilaskunnan toiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä sekä tuo esille opiskelijoiden näkemykset hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämistyöstä. Oppitunneilla käytetään monipuolisia yhteistoiminnallisia työtapoja, joiden avulla opiskelijoita ohjataan toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Avoin ja välitön kanssakäyminen parantaa viihtyvyyttä ja luo turvallisen oppimisympäristön. Tapiolan lukiossa toimii aktiivinen opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja tarvittaessa. 4.3 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on sekä aihekokonaisuus että Espoon arvo. Kestävä kehitys määritellään lukiokohtaisissa toimintakulttuureissa toteutuskelpoisina arkikäytänteinä, jotka koskevat kaikkia työyhteisön jäseniä. Tavoitteenamme on, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen perusasiat niin ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta kuin kulttuurisestakin näkökulmasta. Tapiolan lukion opetuksessa otetaan huomioon kestävä kehitys. Koulussamme toimitaan ympäristötietoisesti. 4.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan ja espoolaisen kulttuuriperinteen tuntemiseen. Ne ovat osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, historiallisen menneisyyden, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Osa kulttuuri-identiteetin ja kulttuurituntemuksen kasvatusta on tutustuminen monikulttuuristuvaan ja teknologisoituvaan espoolaiseen kulttuuriympäristöön. Tapiolan lukion opiskelijat perehtyvät monipuolisesti suomalaiseen kulttuuriperintöön ja oppivat arvostamaan sen merkitystä sekä yksilön että yhteiskunnan identiteetin rakennusaineena ja luovuuden lähteenä. Kotimaisen kulttuurin ymmärtäminen luo pohjan pohjoismaisen, eurooppalaisen ja globaalin kulttuuriperinnön tuntemukselle sekä auttaa opiskelijaa toimimaan monikulttuurisessa 7

12 yhteiskunnassa. Muiden maiden kulttuureihin tutustuminen on olennainen osa Tapiolan lukion laajaa opetustarjontaa, jota tukee monipuolinen kieliohjelma. Eri taiteen- ja kulttuurinalat, kuten musiikki, kuvataide, kirjallisuus, teatteri sekä liikunta, ovat näkyvästi esillä lukiomme arjessa. Lisäksi Tapiolan lukiolla on erityistehtävä musiikissa. 4.5 Teknologia ja yhteiskunta Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään teknologian ja yhteiskunnan välisen yhteyden, käyttämään teknologian mahdollisuuksia monipuolisesti sekä huomioimaan myös teknologian aiheuttamat riskit. Tapiolan lukio, joka sijaitsee teknologiastaan tunnetussa Espoossa, pyrkii rohkaisemaan opiskelijoitaan käyttämään teknologian kehittämiä mahdollisuuksia monipuolisesti ja kriittisesti hyväkseen. Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua työ- ja vapaa-aikanaan. Tavoitteena on ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnan muutoksiin sekä osallistumaan sitä koskevaan päätöksentekoon. Teknologian arvostus näkyy lukiomme opetussuunnitelman painotuksissa siten, että oppiaineissa tutustutaan laajasti teknologian mahdollisuuksiin eri aloilla. 4.6 Viestintä- ja mediaosaaminen Lukioiden tieto- ja viestintästrategioissa on määritelty tavoitteet viestintä- ja mediaosaamiselle. Strategiat konkretisoidaan oppiainekohtaisissa osioissa. Nykypäivänä välttämättömät viestintä- ja mediataidot ovat olennainen osa Tapiolan lukion opiskelukulttuuria. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään median roolia tiedon välittäjänä, yhteiskunnan vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana, minä- ja maailmankuvan muokkaajana sekä viihdyttäjänä ja elämysten antajana. Avoin, kriittinen ja osallistuva suhtautuminen mediaan läpäisee kaikki oppiaineet. 4.7 Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutena Tämän päivän elinkeinoelämässä ja yksilön toimintaympäristöissä korostuvat valmiudet kansainvälisyyteen ja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. Lähtökohtana on suomalaisen kulttuuriidentiteetin tuntemus. Opiskelijat saavat riittävät tiedot ja taidot kulttuurierojen ymmärtämiseen sekä erilaisissa kulttuuriympäristöissä toimimiseen ja viestimiseen. Tavoitteena on omaksua kulttuurien välistä ymmärrystä lisääviä eettisiä arvoja ja suvaitsevuutta sekä kasvaa Euroopan unionin kansalaiseksi. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti apuna kansainvälisissä projekteissa. Kansainväliset yhteistyöprojektit tuovat autenttista tietoa ja aitoja kansainvälisiä kontakteja opiskeluun. Kansainvälinen yhteistyö ja ystävyys laajentavat opiskelijan identiteettiympäristöä ja tukevat globaalin vastuun ja terveen arvomaailman kehittymistä. Kansainvälisyys toteutuu lukioissa eri tavoin. Lukiot voivat osallistua kansainvälisten kouluverkostojen toimintaan, erilaisiin Euroopan yhteisön projekteihin ja hankkeisiin tai muihin kansainvälisiin kouluprojekteihin. Kouluyhteisöä koskevat yhteistyöprojektit johtavat usein vastavuoroisiin vierailuihin. Kansainvälisyys voi olla myös pienempimuotoista yhteistyötä oppilaitosten kesken esimerkiksi aihekokonaisuuksien tai oppiaineiden sisällä. 8

13 Kansainvälisyys on Espoon painottama aihekokonaisuus, joka eri oppiaineissa on sisäänrakennettuna opetussuunnitelmaan ja joka voi toteutua myös oppiaineiden välisenä integraationa. Kansainvälisyyskasvatuksella lukiomme pyrkii vahvistamaan opiskelijan kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta, joka auttaa toimimaan kansainvälisessä yhteisössä. Tapiolan lukiossa toteutetaan erityyppisiä kansainvälisiä projekteja: opiskelijat osallistuvat tiedekilpailuihin, kulttuurivaihtoihin, aineiden välisiin integraatiokursseihin. Eri aineissa järjestetään opintokäyntejä ja - matkoja. 9

14 5 OPETUSJÄRJESTELYT 5.1 Tuntijako Valtioneuvoston asetus (955/2002) Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako: Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) 6 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) 5 2 muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto ja elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 10

15 Espoossa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymää tuntijakoa. Erityistehtävän saaneissa Olarin ja Tapiolan lukioissa poiketaan osittain valtioneuvoston päättämästä tuntijaosta. Tapiolan lukion musiikkilinjan tuntijako Valtioneuvoston asetus (955/2002) Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako: Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto ja elämänkatsomustieto Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet 7-8 Liikunta Musiikki 5 7 Kuvataide 1 3 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 11

16 Pakolliset, valittavat kurssit Opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksen (955/2002) 8 :n mukaisten pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen oppiaineen pakollisista kursseista. Erityisen koulutustehtävän (musiikki) mukaisten kurssien tulee olla muita kuin opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä pakollisia ja valtakunnallisia kursseja. Musiikkilinjalaisen 12 kurssia koostuvat seuraavasti: 5 musiikkitiedon kurssia (pakollisina kursseina), 4 yhteismusisointikurssia (kuoro ja/tai orkesteri; orkesterisoitin pääaineena min. 2 orkesterikurssia), 3 muuta musiikin kurssia (yksinlaulu, vapaa säestys, bändi, sävellys sanoitus sovitus jne.). Musiikin kursseja voi suorittaa lukioaikana enintään 35 kurssia. 5.2 Kieliohjelma Ehdotus lukioiden kieliohjelmaksi Lukiot: A-taso B-taso Espoo International EN, RA RU Espoon yhteislyseon lukio EN, RU/SA* RU, RA, SA Espoonlahden lukio EN, RU, SA, RA, VE RU, RA, SA, VE, ES Etelä-Tapiolan lukio EN, SA, RA RU, RA, SA, IT Haukilahden lukio EN, RU, SA, RU, RA, SA, ES Kaitaan lukio EN, SA RU, RA, SA, ES Kuninkaantien lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA, ES Leppävaaran lukio EN, SA RU, RA, SA Olarin lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA Pohjois-Espoon lukio EN, (RU) RU, RA, SA Pohjois-Tapiolan lukio EN, RU, SA RU, RA, SA Tapiolan lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA, IT, ES Viherlaakson lukio EN, RU RA, SA, RU, ES * KIELET ALOITETAAN VUOROVUOSIN -Opetusryhmät muodostetaan, mikäli opiskelijoita on tulossa riittävä määrä ryhmää kohden. -Espoon yhteisessä kurssitarjonnassa on mahdollista tarjota lyhyinä kielinä esim. latinaa, venäjää, italiaa, espanjaa, portugalia ja japania. -Myös A-tason harvinaisia kieliä ja äidinkielenomaisen ruotsin kursseja 12

17 voidaan tarjota yhteisessä kurssitarjonnassa. -Yhteinen kurssitarjonta määritellään lukioiden kanssa yhteistyössä lukuvuosittain. Espoossa opetettavat A-kielet ovat englanti, saksa, ranska, ruotsi ja venäjä. B-kieliä ovat ruotsi, ranska, saksa, italia, latina, venäjä, espanja ja portugali. Niitä opetetaan joko B1-, B2-, tai B3- oppimäärien mukaan. Yhteiseen kurssitarjontaan sijoitetut vieraat kielet takaavat tasavertaiset mahdollisuudet opiskella näitä kieliä lukioissa, joiden kieliohjelma on suppeampi. Kieliohjelma tarkentuu lukioiden omissa opetussuunnitelmissa sekä lukuvuosisuunnitelmissa. Tapiolan lukiossa opetettavat A-kielet ovat englanti, saksa, ranska ja ruotsi. B1-kielenä on ruotsi, B2- ja B3-kielinä ovat ranska ja saksa. Italiaa ja espanjaa voi lukea B3-kielenä. Lisäksi yhteistarjottimelta voi valita latinaa ja portugalia joko B1-, B2-, tai B3- oppimäärien mukaan. 5.3 Tietostrategia Espoon opetustoimen tietostrategian ( ) opiskelijaa ja opettamista koskevat prosessit ja opetussuunnitelmien uudistustyö nivelletään toisiinsa. Tavoitteena on saada opetussuunnitelma ja tietostrategia toimivaan vuorovaikutukseen keskenään siten, että tieto- ja viestintätekniikka tukee luontevasti opiskelijan oppimisprosessia, opettajan työtä ja koulun toimintakulttuurin jatkuvaa kehitystä. Opiskelijan tulee saada riittävät tieto- ja viestintätekniset valmiudet jatko-opiskelua varten. Liitteenä Tapiolan lukion tietostrategia 5.4 Lukioiden vahvuusalueet Espoon suomenkieliset lukiot ovat tasokkaita yleislukioita, jotka tarjoavat laadukasta perusopetusta kaikissa oppiaineissa. Espoon kaupungin kahdella suomenkielisellä lukiolla on opetusministeriön myöntämä valtakunnallinen erityinen koulutustehtävä. Muilla lukiolla voi olla joko painotus tai lukiolinja. Erityistehtävä on seuraavissa lukioissa: Tapiolan lukio, musiikki Olarin lukio, luonnontiede Painotuksella tarkoitetaan Espoon lukioissa lukion kokonaisvaltaista kehittämistä. Painotus näkyy mm. lukion opetussuunnitelmassa syventävien ja soveltavien kurssien määrässä sekä sisältöjen integroimisena muihin oppiaineisiin ja niiden kurssisisältöihin. Painotus on seuraavissa lukioissa: Espoonlahden lukio, kielten opetus Etelä-Tapiolan lukio, talous- ja yhteiskuntatieteellinen opetus Kaitaan lukio, kuvataide Kuninkaantien lukio, informaatioteknologia ja media Leppävaaran lukio, liikunta Viherlaakson lukio, taideviestintä Lukiolinjalla tarkoitetaan Espoon lukioissa sitä, että lukiossa on kehitetty tietyn oppiaineen opetusta laajemmaksi ja syvemmäksi, jolloin mm. kursseja tarjotaan kyseisessä oppiaineessa enemmän. Lukiolinjaan oppisisällöt eivät välttämättä näy lukion muissa oppiaineissa. Linja on seuraavissa lukioissa: Espoon yhteislyseon lukio, jalkapallolinja Haukilahden lukio, golf- ja jääkiekkolinja 13

18 Pohjois-Tapiolan lukio, ilmaisutaito ja mediakasvatus Lisäksi Etelä-Tapiolan lukion yhteydessä toimii englanninkielinen lukiolinja, Espoo International Upper Secondary School Tapiolan lukiossa toimii yleislinja ja opetusministeriön myöntämän erityistehtävän nojalla musiikkilinja. Tapiolan lukion vahvuus suurena lukiona on monipuolinen ja laaja kurssivalikoima eri oppiaineissa. Tapiolan lukion musiikkilinjalla lukio-opinnot yhdistetään tiiviiseen musiikin opiskeluun siten, että suoritettavien musiikin kurssien yhteismäärä on vähintään 12. Tapiolan lukio jatkaa Tapiolan Yhteiskoulun vahvoja musiikkiperinteitä tarjoamalla opetussuunnitelmassa runsaasti musiikkiopintoja. Musiikkiteatteri eri tyylilajeissaan on musiikkilinjan vahvuusalue. Musiikkilinjalaiset valmistavat vuosittain myös suuria produktioita ja konsertteja. 5.5 Yhteiset käytännöt Verkkokurssit Tapiolan lukion kursseja voidaan tarjota suoritettavaksi myös verkkokursseina Itsenäiset suoritukset Itsenäisellä opiskelulla tarkoitettaan opiskelua, joka tapahtuu kokonaan tai osittain ilman lähiopetusta. Lukio-opiskelijalla on oikeus suorittaa kursseja itsenäisesti, johon häntä myös kannustetaan. Lukiot voivat päättää, mitkä kurssit opiskelijan edellytetään suorittavan itsenäisesti. Itsenäinen suorittaminen edellyttää kirjallisen opintosuunnitelman laatimista opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Kursseja voi myös suorittaa verkko-opintoina. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Itsenäisestä suorittamisesta on sovittava opettajan kanssa heti kurssin alussa. opiskelija täyttää itsenäisen suorittamisen ilmoittautumislomakkeen ja palauttaa sen henkilökohtaisesti opettajalle. Opiskelija ei tällöin ilmoittaudu mihinkään kurssin opetusryhmään Poissaolot Lukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija voi olla poissa koulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Poissaolojen vuoksi opiskelijalta voidaan vaatia lisänäyttöä kurssin arvioimiseksi. Poissaolot on aina selvitettävä. Niistä aiheutuva näyttöjen puuttuminen voi olla esteenä kurssin arvioimiselle. Selvittämättömien poissaolojen tai ei-hyväksyttävien poissaolojen takia opiskelija voi menettää oikeuden jatkaa kurssia. Opiskelijan on osallistuttava koulutyöhön säännöllisesti ja tuloksellisesti siten, että valmistuminen neljässä vuodessa on koko ajan mahdollista. Jaksoon tehdyt kurssivalinnat eivät saa alittaa neljän kurssin määrää ilman rehtorin lupaa. Jos opiskelija laiminlyö koulunkäyntiä ja valmistuminen on vaarassa viivästyä, niin häntä huomautetaan asiasta suullisesti tai kirjallisesti. Mikäli opiskelun laiminlyönti (poissaolot ja tuloksettomuus) jatkuu, niin rehtori ilmoittaa opiskelijalle kirjallisesti, että ellei koulunkäynti muutu pikaisesti säännölliseksi ja tulosta tuottavaksi, niin hänet katsotaan lukiosta eronneeksi. Jos opiskelija jatkaa koulunkäynnin laiminlyöntiä edelleen, niin kahden vii- 14

19 kon kuluttua rehtorin antamasta kirjallisesta huomautuksesta opiskelija katsotaan lukiosta eronneeksi ja hänelle postitetaan erotodistus ja hänen opiskelijarekisteritietonsa siirretään arkistoon. Alaikäisen opiskelijan tapauksessa kirjalliset ilmoitukset tehdään sekä opiskelijalle että huoltajalle Uusintakuulustelut Hylätyt kurssisuoritukset suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisessä mahdollisessa uusintakuulustelussa. Hyväksyttyjen suoritusten uusimiseksi lukioissa järjestetään vuosittain kaksi kuulustelutilaisuutta, joissa opiskelija voi uusia kummallakin kerralla yhden hyväksytyn suorituksen. Kevätlukukaudella hyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden jälkeen ja syyslukukaudella hyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden alussa. Hylätyn kurssin voi uusia vain kerran, kuitenkin viimeistään kahden seuraavan uusintakuulustelun aikana Koeviikko Lukuvuosi jakautuu jaksoihin, joista jokaisessa on oma työjärjestys. Jakson lopussa järjestetään koeviikko, jolloin kokeen lisäksi pidetään myös valmistelutunteja. Jakson päätyttyä annetaan jaksotodistus. Kurssikokeet ja -työt palautetaan koeviikon jälkeen ennalta laaditun aikataulun mukaisesti. Opiskelijan tulee osallistua näihin palautetilaisuuksiin. 6 YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ 6.1 Yhteistyö perusopetuksen kanssa Perusopetus ja lukio muodostavat yleissivistävän koulutuksellisen kokonaisuuden. Oppilaitosten toiminnan kehittämiselle on eduksi, että lukioissa tunnetaan perusopetusta ja sen kehittämistä ja myös päinvastoin. 6.2 Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssa Espoon lukioissa toisen asteen yhteistyöhön luetaan lukioiden välinen yhteistyö sekä yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa. Toisen asteen yhteistyön rinnalla toteutetaan samanaikaisesti ammattikorkeakoulujen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppilaitosten ja eri kouluasteiden välisellä yhteistyöllä pyritään lisäämään opiskelijoiden yksilöllisiä valintamahdollisuuksia sekä tuomaan eri oppilaitosten opetuksen vahvuusalueet kaikkien oppilaitosten opiskelijoiden ulottuville. Alueellisen yhteistyön perustana on yhteinen kurssitarjonta ja sen kehittäminen sekä lukioiden välisen ja alueen oppilaitosten yhteisen koulutustarjonnan kehittäminen. Muut yhteistyömuodot muotoutuvat useiden oppilaitosten kehittämistyön tuloksena. Yksittäinen lukio voi kehittää yhteistyötä toisen oppilaitoksen kanssa myös kahdenkeskiseen sopimukseen perustuen. Tapiolan lukion yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa tapahtuu pääasiassa Espoon yhteistarjottimen kautta. Oppilaat voivat suorittaa esimerkiksi harvinaisten kielten kursseja yhteistyössä lähikoulujen kanssa. Lukioiden välistä yhteistyötä tehdään myös vuosittaisissa tapaamisissa, kuten Platonin akatemiassa, musiikkilukiopäivillä ja Euroopan nuorten parlamentissa. 15

20 Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä kahdenkeskisin sopimuksin mm. luonnontieteellisissä aineissa, reaaliaineissa ja musiikissa. Nimeltä mainittavia yhteistyötahoja ovat esim. Aalto yliopisto, Jyväskylän avoin yliopisto ja Sibelius-Akatemia. 6.3 Yhteistyö huoltajien kanssa Lukion kasvatustehtävä onnistuu parhaiten yhteistyössä vanhempien kanssa. Opintomenestys ja kurssikertymä ilmenevät jaksotodistuksesta, jonka alaikäisen lukiolaisen huoltaja vahvistaa allekirjoituksellaan. Täysi-ikäisellä opiskelijalla on oikeus itse allekirjoittaa jaksotodistus. Suotavaa on, että täysi-ikäinen lukiolainen tiedottaa vanhemmilleen opintomenestyksestään. Lukion toiminnasta ja ylioppilastutkinnosta tiedotetaan opinto-oppaan ja tutkinnosta kertovan oppaan avulla. Ajankohtaisia tai oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita aiheita käsitellään vanhempainilloissa ja erilaisissa lukiokohtaisissa tilaisuuksissa. Huoltajat voivat saada tietoa lukioiden toiminnasta myös verkon välityksellä. Tapiolan lukion ja vanhempien välinen yhteistyö on perinteisesti ollut tärkeää, ja sitä tulee jatkuvasti kehittää. Vanhempainillat, jaksotodistukset, opinto-opas, lukuvuosikalenteri ja lukion kotisivut toimivat tiedonvälittäjinä kodin ja koulun välillä. Ryhmänohjaajalla on tärkeä rooli yhteydenpidossa ja oppilaiden koulutyön etenemisen tukemisessa. Vanhempainyhdistys Tapiolan Yhteiskoulun Tuki ry ja sen tapahtumatoimikunta mahdollistavat toiminnallaan monet erilaiset tapahtumat ja hankinnat. 6.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö tukee oppilaitoksen perustehtävän mukaista toimintaa edistäen sekä oppilaitoksen opetustehtävää että kasvatuksellisia tavoitteita. Yhteistyön tulee perustua yleisiin eettisiin periaatteisiin sekä hyviin tapoihin. Lukioita kannustetaan monipuoliseen yhteistyöhön erilaisten yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti sellaiset sidosryhmät, joiden toiminta on lähellä lukion omaa vahvuusaluetta, tulee ottaa huomioon yhteistyöverkostoja luotaessa. Yhteistyökumppanit määritellään lukuvuosisuunnitelmassa. Muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö on joissakin aineissa jatkunut jo vuosia. Joissakin aineissa yhteistyökumppanit vaihtuvat eri tilanteissa, esim. musiikkilinjan produktiossa yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan eri tahojen kanssa. 7 OPISKELIJAHUOLTO JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT 7.1 Opiskelijahuolto Opiskeluhuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa oppilaitoksen perustoimintaa. Opiskeluhuollon tavoitteena on opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Hyvällä opiskeluhuollolla ehkäistään ongelmien syntymistä, turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville ja edistetään lukioyhteisön yhteisöllistä toimintaa, opiskelijoiden osallisuutta sekä kodin ja lukion välistä yhteistyötä. Opiskelijoiden ja huoltajien osallisuudella on merkittävä vaikutus opiskelijoiden 16

21 hyvinvoinnin tukemisessa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltotyössä luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan on ensisijaisen tärkeää. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen tulee tiedottaa oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Opiskeluhuollon työotteena on avoin yhteistyö opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskeluhuoltoon sisältyy 1) yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä 2) yksilökohtainen opiskeluhuolto, johon kuuluu a) opiskeluterveydenhuollon palvelut b) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut c) monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto Opiskeluhuolto toteutetaan monialaisena yhteistyönä opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä opiskeluhuollossa. Opiskelijoilla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Kaikkien opiskeluhuollon asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yhteisöön, yksilöön kuin yhteistyöhönkin. Ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. Opiskeluhuoltoon kuuluu kolme ryhmää. Jokaisella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstöä, opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat: - Opiskeluhuollon ohjausryhmä (kuntatasoinen) - Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä (lukiokohtainen) - Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä (tapauskohtainen) Opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista kaupunkitasolla vastaa oppilashuollon ohjausryhmä. Espoossa opiskeluhuollon ohjausryhmänä toimii lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä. Ryhmä vastaa myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtävät Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa oppilaitoksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisen 17

22 opiskeluhuollon tehtävänä on edistää opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä lukioyhteisössä. Tavoitteena on ensisijaisesti ennaltaehkäisevä ja koko lukioyhteisöä tukeva opiskeluhuoltotyö, jossa edesautetaan ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan opiskeluhuollollisen tuen järjestämistä. Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijoiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvien nuorten itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Opiskelijoiden osallisuuden edistäminen on oppilaitoksen tehtävä. Yhteisöllisyyttä lisäävät toimintatavat edesauttavat ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia luomalla oppilaitokseen yhteenkuuluvuuden, avoimen vuorovaikutuksen ja huolenpidon ilmapiirin, jossa kaikilla on hyvä olla ja opiskella. Myönteisen ryhmädynamiikan tukeminen hyvän ryhmähengen edistämiseksi ja varhainen puuttuminen ryhmien toiminnan kielteisiin piirteisiin ovat tärkeitä yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtäviä. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi sosiaalisten taitojen oppimista ja ryhmäytymistä tukevat toimintatavat, kuten opintopiirien järjestäminen ja muun kiinnostuksen mukaisen yhteistoiminnan organisointi opiskelijoille. Voidaan myös luoda tiloja joissa nuoret voivat kokoontua luontevasti, sekä käytäntöjä, joilla uudet opiskelijat saadaan mukaan yhteiseen toimintaan. Opiskelijoiden hyvinvointi rakentuu oppilaitoksen ihmissuhteissa ja lukioyhteisössä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon edistäminen kuuluu kaikille lukiossa työskenteleville: kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja yhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä opiskelijoiden, huoltajien sekä myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppilaitosympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kehittää yhteisöllisiä toimintatapoja ja edistää opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta oppilaitoksen toiminnassa. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä luo toiminnalle rakenteet ja vastaa oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta sekä arvioinnista. Se laatii oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja huoltajien kanssa ja vastaa suunnitelman toteutumisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä on monialainen. Espoossa ryhmää johtaa oppilaitoksen rehtori. Rehtorin lisäksi ryhmän muita jäseniä ovat terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, laaja-alainen erityisopettaja tai erityisopettaja, opinto-ohjaaja, opettajakunnan jäsen / jäseniä sekä pääsääntöisesti opiskelijakunnan ja huoltajien edustajat. Ryhmään on hyvä kutsua, tai siihen voi kuulua myös nuorisotoimen ja muiden toimijoiden edustajia. Yhteisöllinen 18

23 opiskeluhuoltoryhmä vastaa lukioyhteisön ja opiskeluryhmien hyvinvoinnin, terveellisyyden ja turvallisuuden seurannasta arvioinnista ja kehittämisestä. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävä Opiskeluhuoltoa tulee toteuttaa yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä lain edellyttämistä menettelytavoista. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia oppilaitosterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa tai opiskelijaryhmää koskevaa tapauskohtaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää opiskelijan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan sekä tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Asian käsittely opiskelijan tueksi koottavassa tapauskohtaisessa asiantuntijaryhmässä sekä ryhmän kokoonpano perustuu opiskelijan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä. Myös muu henkilö, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto yhteydenotosta. Myös opiskelija itse tai hänen huoltajansa voivat ottaa suoraan yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon, psykologiin tai kuraattoriin. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. 19