OPS Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 OPS Espoon suomenkielisen LUKIOKOULUTUKSEN opetussuunnitelma

2 OPS Espoon suomenkielisen LUKIOKOULUTUKSEN opetussuunnitelma

3 ESPOON KAUPUNKI Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Ulkoasu Studio Justus Oy Espoon kaupunki ISBN X (nid, PDF) Lönnbergin kirjapaino, Helsinki 006

4 SISÄLLYS JOHDANTO 1.1 Toiminta-ajatus 1. Arvopainotukset. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN.1 Toimintakulttuuri. Opiskeluympäristö.3 Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät.4 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet 3. OPISKELIJAN OHJAUS, TUKEMINEN JA OPISKELUN JÄRJESTÄMINEN 3.1 Ohjaustyö Ohjauksen tavoitteet ja tehtävä 3.1. Ohjauksen toimijat ja toteuttaminen Ohjauksen arviointisuunnitelma 3. Opiskelijahuolto 3.3 Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat 3.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 3.5 Opiskelun järjestäminen Itsenäiset suoritukset 3.5. Opintojen hyväksilukeminen Poissaolot Uusintakuulustelut Koeviikko 4. TUNTIJAKO 5. KIELIOHJELMA 6. LUKIOIDEN VAHVUUSALUEET 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Aihekokonaisuudet ja eheyttäminen Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys 7.1. Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Viestintä- ja mediaosaaminen Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutena 7. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain 8. TIETOSTRATEGIA 9. YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ 9.1 Yhteistyö perusopetuksen kanssa 9. Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssa 9.3 Yhteistyö huoltajien kanssa 9.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa 10. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 11. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

5 1. JOHDANTO Lukiokoulutus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Lukiokoulutus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon kaupungin tekemille linjauksille. Lukion opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus, valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta, Opetushallituksen hyväksymät lukion opetussuunnitelman perusteet, Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma, lukioiden omat opetussuunnitelmat sekä lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta hyväksyi Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman kokouksessaan otettavaksi käyttöön asteittain lukien. 1.1 Toiminta-ajatus Espoon lukioiden opetus on korkeatasoista, yleissivistävää, tutkintotavoitteista, ja se antaa hyvät valmiudet niin jatko-opintoihin, elinikäiseen oppimiseen kuin elämään. Monipuolinen ja laadukas espoolainen lukioverkosto muodostuu yleislukioista, joissa on erilaisia painotuksia tai lukiolinjoja, sekä erikoislukioista, joissa on opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Lukio-opetuksen ja -kasvatuksen päämääränä on tasapainoinen, vastuuntuntoinen ja aktiivinen kansalainen, jolla on laaja-alainen, vahva yleissivistys ja valmiudet toimia kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa sekä teknologisoituvassa maailmassa. 1. Arvopainotukset Lukiot toteuttavat opetuksessaan Espoon kaupunginvaltuuston määrittelemiä arvoja, jotka ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo, luovuus ja innovatiivisuus, kumppanuus ja yhteisöllisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä kestävä kehitys. Monikulttuuristuvassa ja globalisoituvassa Espoossa suvaitsevaisuus on luonnollinen tapa suhtautua niin toisiin ihmisiin kuin erilaisiin toimintatapoihin. Espoon arvojen mukaan jokaisella espoolaisella nuorella on mahdollisuus tasaveroiseen lukioopiskeluun kotikaupungissaan. Opiskelijoiden näkemykset otetaan huomioon lukion toimintaa kehitettäessä. Luovuus ja innovatiivisuus ovat osa espoolaista imagoa. Lukioissa luovuus ja innovatiivisuus merkitsee tutkivan opiskelun korostamista sekä taitoa kehittää ja luoda uutta. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Espoon arvoina toteutuvat toisen asteen oppilaitosten, korkea-asteen, kotien ja sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Lukioiden toiminta rakentuu kestävän kehityksen periaatteelle. 5

6 Lukioiden tuloksellisuutta mitataan oppilaitosten itsearviointijärjestelmien, ylioppilaskirjoitusten tulosten sekä jatko-opintoihin sijoittumisen avulla. Lisäksi vaikuttavuus tulee esiin opiskelijoiden positiivisena asenteena elinikäiseen oppimiseen sekä opiskelutaitojen kehittymisenä.. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN.1 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyö perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukion oma opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin tarkemmin. Sen jatkuva arviointi on edellytys lukion toiminnan kehittämiselle.. Opiskeluympäristö Opiskeluympäristö tukee aikuistuvan nuoren kokonaiskehitystä ja luo edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Hyvä oppimisympäristö on viihtyisä, virikkeinen ja turvallinen sekä tukee opiskelijan sosiaalista kehitystä. Lukioympäristön tulee luoda puitteet vuorovaikutteiseen toimintaan opettajien, opiskelijoiden sekä ympäröivän yhteiskunnan välille. Opiskeluympäristö tukee myös sellaisten työskentelymenetelmien valintaa, joita itsenäinen opiskelu ja toimiminen nopeasti muuttuvassa informaatioyhteiskunnassa edellyttävät. Opetuksessa hyödynnetään lukion ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä kehitetään edelleen yhteistyötä niin toisen asteen oppilaitosten kuin korkeakoulujen ja työelämän kesken..3 Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät Lukio-opiskelulle on tunnusomaista, että opiskelija on aktiivinen toimija. Oppimistilanteet suunnitellaan niin, että opiskelijat voivat käyttää aiemmin oppimiaan tietoja ja taitoja uusissa yhteyksissä. Oppimisessa korostuvat elämyksellisyys, kokeellisuus, kokemuksellisuus sekä tavoitteellisuus ja kokonaisvaltaisuus. Vuorovaikutteisuus ja myönteinen opiskeluilmapiiri sekä hyvät tiedonhallintataidot yhdistyneinä tieto- ja viestintätekniikan valmiuksiin mahdollistavat oppimistapahtuman, jossa opiskelijan aktiivisuus korostuu. 6

7 Erilaiset opiskelumenetelmät tarjoavat lukiolaiselle useita mahdollisuuksia yksilöllisten opintosuunnitelmien toteuttamiseen ja antavat valmiuksia jatko-opintoihin. Espoon lukioissa etäopetus painottuu verkko-opetuksen kehittämiseen, jota tehdään oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa vähintään yksi kurssi lukio-opinnoista verkko-opintoina..4 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet Lukiolain 7 :n mukaan opiskelijoita on kuultava keskeisissä lukion päätöksentekoon ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavissa kysymyksissä. Jokaisella lukiolla on oppilaskunta. Oppilaskunnan hallitus edustaa koulunsa opiskelijoita ja tuo esiin heidän näkemyksiään yhteisistä asioista päätettäessä. Opiskelijoilla on aina edustajansa lukioiden johtokunnissa. Oppilaskunnan hallituksen nimeämälle edustajalle voidaan antaa mahdollisuus olla läsnä lukion opettajakokouksessa niiltä osin, kuin se on lainsäädännöllisesti mahdollista. Rehtori ja oppilaskunnan hallitus voivat myös tavata säännöllisesti ja keskustella yhteisistä asioista. Espoon lukiot kannustavat opiskelijoitaan toimimaan yhteiskunnan aktiivisina jäseninä myös koulun ulkopuolella. 3. OPISKELIJAN OHJAUS, TUKEMINEN JA OPISKELUN JÄRJESTÄMINEN 3.1 Ohjaustyö Ohjauksen tavoitteet ja tehtävä Ohjauksella tuetaan opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjauksen avulla ohjataan opiskelijaa tekemään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma lukio-opintojen sisällöstä ja aikataulusta sekä käyttämään suunnitelman teossa apuna kaupungin tarjoamaa sähköistä hallintojärjestelmää. Opiskelija saa valmiuksia jatko-opintojen ja elämänuran suunnittelussa sekä tukea erilaisissa oppimis- ja elämäntilanteissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa tueksi tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta kurssimuotoisen ja pienryhmäohjauksen lisäksi Ohjauksen toimijat ja toteuttaminen Rehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. 7

8 Rehtorin tehtävä on tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista. Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja sen toteutuksen koordinoinnista sekä toimii asiantuntijana opiskelijoiden jatko-opintoihin ohjaamisessa ja opiskelijoiden työelämään tutustumisessa ja sen kehittämisessä. Ryhmänohjaajan vastuulla on opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta. Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluvat säännölliset ryhmänohjaustuokiot, opiskelijoiden henkilökohtaiset tapaamiset ja pienryhmäohjaus. Ryhmänohjaaja toimii yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa kunkin lukion ohjauksen työnjaon mukaisesti. Jokainen aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa. Toimivaan lukion opinto-ohjaukseen liittyy kiinteänä osana yhteistyö vanhempien, toisen asteen oppilaitosten, muiden oppilaitosten, työvoimatoimistojen ammatinvalintapsykologien ja muiden asiantuntijatahojen sekä työelämän kanssa Ohjauksen arviointisuunnitelma Ohjauksen arviointisuunnitelma laaditaan lukiokohtaisesti. Arvioinnin kohteena on ohjaustoiminnan sekä työnjaon vuosittainen toteutuminen. 3. Opiskelijahuolto Lukiolain 9 a :n mukaan opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Saman lain mukaisesti koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että vammaiselle tai muuten erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan näihin palveluihin. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö järjestää lukioiden ja opiskelijoiden käyttöön kuraattori- ja psykologipalvelut. Psykologien toimintaan sisältyy opiskelijoiden ohjaus ja tukeminen opiskeluun ja kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa sekä opiskelijoiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä ehkäisevä työ. Toimintaan kuuluu lisäksi lukion henkilökunnan konsultointi ja yhteistyö muiden auttamistahojen kanssa opiskelijoiden tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi. Psykologit osallistuvat myös lukion toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun. Kuraattoripalveluihin sisältyvät opiskelijoiden ohjaus ja lukion henkilökunnan konsultointi niissä tapauksissa, joissa opiskelijahuoltoryhmä pitää sitä tarpeellisena. Opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut järjestää sosiaali- ja terveystoimi. Palvelut toteutetaan yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Jokaisessa lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, jonka toiminnasta kokonaisuutena vastaa lukion rehtori. Opiskelijahuoltoryhmän jäsenet vastaavat kukin oman alansa asiantuntemuksesta. Opiskelijahuoltoryhmä toimii yhteistyössä opiskelijan, huoltajien/vanhempien ja eri viranomaisten sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaa- 8

9 vien asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii yhteistyöhön tarvittaessa myös täysi-ikäisen opiskelijan vanhempien kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Mikäli opiskelijahuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistio, on sitä sisällön luottamuksellisuuden vuoksi säilytettävä siten, ettei se ole asiaankuulumattomien saatavilla. Opiskelijalla ja/tai opiskelijan huoltajilla on oikeus tarkastaa muistiossa olevat itseään koskevat tiedot ja/tai saada niistä jäljennös. Opettajakunnalle, opiskelijoille ja vanhemmille tiedotetaan ennalta opiskelijahuoltoryhmän toimintaperiaatteista ja -käytännöistä, ja yksittäisten opiskelijoiden asioiden käsittelyssä toimitaan yhteistyössä opiskelijan ja huoltajien tai vanhempien kanssa. Opiskelijahuoltoryhmän toiminta on luottamuksellista ja siinä on otettava huomioon, mitä tietojen saannista ja salassapidosta eri laeissa säädetään. Lukiokohtaisesti määritellään opetussuunnitelmaan opiskelijahuoltoryhmän kokoonpano. Opiskelijahuoltoryhmä laatii vuosittain toiminta- ja arviointisuunnitelman lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. 3.3 Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat ne opiskelijat, jotka ovat jääneet jälkeen opinnoissaan joiden oppimisedellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden, toimintavajavuuden, lukihäiriön tai muun oppimisvaikeuksia aiheuttavan syyn vuoksi jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Edellä mainittuihin vaikeuksiin puututaan välittömästi, kun ne on havaittu. Opiskelija voi saada erityisopetusta, opiskelijahuollon palveluita tai hänet voidaan tarvittaessa ohjata käyttämään koulun ulkopuolisia palveluita. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelu voidaan lukiolain 13 :n mukaan järjestää myös osittain toisin. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja koetilanteet järjestetään siten, että hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan kaikkien aineiden opetuksessa ja eri oppimisympäristöissä. Opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan, miten hänen tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelmaa koordinoi koulun opiskelijahuoltoryhmä ja sitä toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat. 9

10 Erityisopetusta annetaan kurssimuotoisena sekä yksilö- ja pienryhmäopetuksena. Lukio voi päättää itse, mihin aineeseen erityisopetuksen kurssi liitetään. Kurssit ovat soveltavia kursseja ja ne arvioidaan suoritusmerkinnällä. Lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, jonka perustavoitteena on opiskelijan oman oppimistyylin ja oppimisen ilon löytäminen sekä itsetunnon vahvistaminen. Erityisopettajan arvioima keskivaikea lukivaikeus mahdollistaa opiskelijalle erityisjärjestelyjen käytön lukioaikana. Erityisjärjestelyt suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajiensa kanssa. Ylioppilastutkintolautakunnalta anotaan erikseen erityisjärjestelyt ylioppilaskoetta varten. 3.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan Espoon lukioiden opetussuunnitelmassa maahanmuuttajia, maahanmuuttajataustaisia tai muita vieraskielisiä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Vieraskieliset opiskelijat voivat opiskella oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, mikäli heidän suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman mukaista opetusta järjestetään 6 pakollista kurssia. Opetus toteutetaan keskitetysti lukioiden kesken yhteisesti sovittavana aikana ja yhteisesti sovittavissa opetuspisteissä. Suomi toisena kielenä -oppimäärän pakolliset ja syventävät kurssit voidaan korvata suomi äidinkielenä -oppimäärän pakollisilla ja syventävillä kursseilla täysimääräisesti. Opiskelijalle, joka ylioppilaskirjoituksessa suorittaa suomi toisena kielenä -kokeen, suositellaan ainakin kurssin Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S6) suorittamista suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kirjataan, mitkä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen kurssit suoritetaan suomi äidinkielenä ja mitkä suomi toisena kielenä -oppimäärään mukaan. Mikäli riittävä määrä opiskelijoita ilmoittautuu oman äidinkielen opetukseen samassa kielessä, pyritään opetus järjestämään keskitetysti yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Soveltavat oman äidinkielen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä Opiskelun järjestäminen Itsenäiset suoritukset Itsenäisellä opiskelulla tarkoitettaan opiskelua, joka tapahtuu kokonaan tai osittain ilman lähiopetusta. Lukio-opiskelijalla on oikeus suorittaa kursseja itsenäisesti, johon häntä myös kannustetaan. Lukiot voivat päättää, mitkä kurssit opiskelijan edellytetään suorittavan itsenäisesti. 10

11 Itsenäinen suorittaminen edellyttää kirjallisen opintosuunnitelman laatimista opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Kursseja voi myös suorittaa verkko-opintoina Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus hyväksilukea muualla suoritetut opinnot, jotka tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelijan muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Espoon lukioissa yhteisen kurssitarjonnan kursseilla suoritetut opinnot hyväksiluetaan lukiossa kyseisen oppiaineen kursseihin tai soveltaviin opintoihin. Muutoin muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tulee tehdä sisältöjen vertailujen pohjalta ja tarvittaessa arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää lisänäyttöjä Poissaolot Lukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija voi olla poissa koulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Poissaolojen vuoksi opiskelijalta voidaan vaatia lisänäyttöä kurssin arvioimiseksi. Poissaolot on aina selvitettävä. Niistä aiheutuva näyttöjen puuttuminen voi olla esteenä kurssin arvioimiselle. Selvittämättömien poissaolojen tai ei-hyväksyttävien poissaolojen takia opiskelija voi menettää oikeuden jatkaa kurssia Uusintakuulustelut Hylätyt kurssisuoritukset suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisessä mahdollisessa uusintakuulustelussa. Hyväksyttyjen suoritusten uusimiseksi lukioissa järjestetään vuosittain kaksi kuulustelutilaisuutta, joissa opiskelija voi uusia kummallakin kerralla yhden hyväksytyn suorituksen. Kevätlukukaudella hyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden jälkeen ja syyslukukaudella hyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden alussa Koeviikko Lukuvuosi jakautuu jaksoihin, joista jokaisessa on oma työjärjestys. Jakson lopussa järjestetään koeviikko, jolloin kokeen lisäksi pidetään myös valmistelutunteja. Jakson päätyttyä annetaan jaksotodistus. Kurssikokeet ja -työt palautetaan koeviikon jälkeen ennalta laaditun aikataulun mukaisesti. Opiskelijan tulee osallistua näihin palautetilaisuuksiin. 11

12 4. TUNTIJAKO Valtioneuvoston asetus (955/00) Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako: Oppiaine tai aineryhmä Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) muut kielet Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet biologia maantiede fysiikka kemia Uskonto ja elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet liikunta musiikki kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 Espoossa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymää tuntijakoa. Erityistehtävän saaneissa Olarin ja Tapiolan lukioissa poiketaan osittain valtioneuvoston päättämästä tuntijaosta. 1

13 5. KIELIOHJELMA Espoossa opetettavat A-kielet ovat englanti, saksa, ranska, ruotsi ja venäjä. B-kieliä ovat ruotsi, ranska, saksa, italia, latina, venäjä, espanja ja portugali. Niitä opetetaan joko B1-, B- tai B3- oppimäärien mukaan. Yhteiseen kurssitarjontaan sijoitetut vieraat kielet takaavat tasavertaiset mahdollisuudet opiskella näitä kieliä lukioissa, joiden kieliohjelma on suppeampi. Kieliohjelma tarkentuu lukioiden omissa opetussuunnitelmissa sekä lukuvuosisuunnitelmissa. 6. LUKIOIDEN VAHVUUSALUEET Espoon suomenkieliset lukiot ovat tasokkaita yleislukioita, jotka tarjoavat laadukasta perusopetusta kaikissa oppiaineissa. Espoon kaupungin kahdella suomenkielisellä lukiolla on opetusministeriön myöntämä valtakunnallinen erityinen koulutustehtävä. Muilla lukiolla voi olla joko painotus tai lukiolinja. Erityistehtävä on seuraavissa lukioissa: Tapiolan lukio, musiikki Olarin lukio, luonnontiede Painotuksella tarkoitetaan Espoon lukioissa lukion kokonaisvaltaista kehittämistä. Painotus näkyy muun muassa lukion opetussuunnitelmassa syventävien ja soveltavien kurssien määrässä sekä sisältöjen integroimisena muihin oppiaineisiin ja niiden kurssisisältöihin. Painotus on seuraavissa lukioissa: Espoonlahden lukio, kielten opetus Etelä-Tapiolan lukio, talous- ja yhteiskuntatieteellinen opetus Kaitaan lukio, kuvataide Kuninkaantien lukio, informaatioteknologia ja media Leppävaaran lukio, liikunta Viherlaakson lukio, taideviestintä Lukiolinjalla tarkoitetaan Espoon lukioissa sitä, että lukiossa on kehitetty tietyn oppiaineen opetusta laajemmaksi ja syvemmäksi, jolloin mm. kursseja tarjotaan kyseisessä oppiaineessa enemmän. Lukiolinjan oppisisällöt eivät välttämättä näy lukion muissa oppiaineissa. Linja on seuraavissa lukioissa: Espoon yhteislyseon lukio, jalkapallolinja Haukilahden lukio, golf- ja jääkiekkolinja Pohjois-Tapiolan lukio, ilmaisutaito ja mediakasvatus Lisäksi Etelä-Tapiolan lukion yhteydessä toimii englanninkielinen lukiolinja, Espoo International Upper Secondary School. 13

14 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Aihekokonaisuudet ja eheyttäminen Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita ja ajankohtaisia arvokannanottoja. Ne ovat toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita sekä oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Espoon lukioissa aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus korostaa opiskelijan sisäistä yrittäjyyttä, joka merkitsee vastuullisuutta omassa työskentelyssä sekä kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Aktiivinen kansalaisuus toteutuu oppilaskunnan toiminnassa sekä kannustamisena vaikuttamiseen niin lukion sisällä kuin ulkopuolellakin Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus merkitsevät sitä, että opiskelija tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön, jossa hänet kohdataan kokonaisvaltaisena ihmisenä. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen pyritään lukiossa työskentelevien, erityisesti opiskelijahuoltoryhmän kanssa sekä yhdessä kunnan muiden toimialojen ja alueella toimivien järjestöjen kanssa. Lukion opiskelijahuoltotyö suunnitellaan pitkäjänteisesti ja huolellisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Oppilaskunnan toiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä sekä tuo esille opiskelijoiden näkemykset hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämistyöstä Kestävä kehitys Kestävä kehitys on sekä aihekokonaisuus että Espoon kaupungin arvo. Kestävä kehitys määritellään lukiokohtaisissa toimintakulttuureissa toteutuskelpoisina arkikäytänteinä, jotka koskevat kaikkia työyhteisön jäseniä Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan ja espoolaisen kulttuuriperinteen tuntemiseen. Ne ovat osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuri- 14

15 perintöä. Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, historiallisen menneisyyden, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Tutustuminen monikulttuuristuvaan ja teknologisoituvaan espoolaiseen kulttuuriympäristöön vahvistaa kulttuuri-identiteettiä ja lisää kulttuurien tuntemusta Teknologia ja yhteiskunta Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään teknologian ja yhteiskunnan välisen yhteyden, käyttämään teknologian mahdollisuuksia sekä huomioimaan myös teknologian aiheuttamat riskit Viestintä- ja mediaosaaminen Lukioiden tieto- ja viestintästrategioissa on määritelty tavoitteet viestintä- ja mediaosaamiselle. Strategiat konkretisoidaan oppiainekohtaisissa osioissa Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutena Tämän päivän elinkeinoelämässä ja yksilön toimintaympäristöissä korostuvat valmiudet kansainvälisyyteen ja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. Lähtökohtana on suomalaisen kulttuuri-identiteetin tuntemus. Opiskelijat saavat riittävät tiedot ja taidot kulttuurierojen ymmärtämiseen sekä erilaisissa kulttuuriympäristöissä toimimiseen ja viestimiseen. Tavoitteena on omaksua kulttuurien välistä ymmärrystä lisääviä eettisiä arvoja ja suvaitsevuutta sekä kasvaa Euroopan unionin kansalaiseksi. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti apuna kansainvälisissä projekteissa. Kansainväliset yhteistyöprojektit tuovat autenttista tietoa ja aitoja kansainvälisiä kontakteja opiskeluun. Kansainvälinen yhteistyö ja ystävyys laajentavat opiskelijan identiteettiympäristöä ja tukevat globaalin vastuun ja terveen arvomaailman kehittymistä. Kansainvälisyys toteutuu lukioissa eri tavoin. Lukiot voivat osallistua kansainvälisten kouluverkostojen toimintaan, erilaisiin Euroopan yhteisön projekteihin ja hankkeisiin tai muihin kansainvälisiin kouluprojekteihin. Kouluyhteisöä koskevat yhteistyöprojektit johtavat usein vastavuoroisiin vierailuihin. Kansainvälisyys voi olla myös pienempimuotoista yhteistyötä oppilaitosten kesken esimerkiksi aihekokonaisuuksien tai oppiaineiden sisällä. Kansainvälisyys on Espoon painottama aihekokonaisuus, joka eri oppiaineissa on sisäänrakennettuna opetussuunnitelmaan ja joka voi toteutua myös oppiaineiden välisenä integraationa. 15

16 7. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti Lukion opetussuunnitelman perusteisiin 003 kirjatuista pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Kukin lukio tarkentaa ja täsmentää niitä omassa opetussuunnitelmassaan. Oppiainekuvaukseen tulee sisältyä tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arviointi. 8. TIETOSTRATEGIA Espoon opetustoimen tietostrategian opiskelijaa ja opettamista koskevat prosessit ja opetussuunnitelmien uudistustyö nivelletään toisiinsa. Tavoitteena on saada opetussuunnitelma ja tietostrategia toimivaan vuorovaikutukseen keskenään siten, että tietoja viestintätekniikka tukee luontevasti opiskelijan oppimisprosessia, opettajan työtä ja koulun toimintakulttuurin jatkuvaa kehitystä. Opiskelijan tulee saada riittävät tieto- ja viestintätekniset valmiudet jatko-opiskelua varten. 9. YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ 9.1 Yhteistyö perusopetuksen kanssa Perusopetus ja lukio muodostavat yleissivistävän koulutuksellisen kokonaisuuden. Oppilaitosten toiminnan kehittämiselle on eduksi, että lukioissa tunnetaan perusopetusta ja sen kehittämistä ja myös päinvastoin. 9. Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssa Espoon lukioissa toisen asteen yhteistyöhön luetaan lukioiden välinen yhteistyö sekä yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa. Toisen asteen yhteistyön rinnalla toteutetaan samanaikaisesti ammattikorkeakoulujen, yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppilaitosten ja eri kouluasteiden välisellä yhteistyöllä pyritään lisäämään opiskelijoiden yksilöllisiä valintamahdollisuuksia sekä tuomaan eri oppilaitosten opetuksen vahvuusalueet kaikkien oppilaitosten opiskelijoiden ulottuville. Alueellisen yhteistyön perustana on yhteinen kurssitarjonta ja sen kehittäminen sekä lukioiden välisen ja alueen oppilaitosten yhteisen koulutustarjonnan kehittäminen. Muut yhteistyömuodot muotoutuvat useiden oppilaitosten kehittämistyön tuloksena. 16

17 Yksittäinen lukio voi kehittää yhteistyötä toisen oppilaitoksen kanssa myös kahdenkeskiseen sopimukseen perustuen. 9.3 Yhteistyö huoltajien kanssa Lukion kasvatustehtävä onnistuu parhaiten yhteistyössä vanhempien kanssa. Opintomenestys ja kurssikertymä ilmenevät jaksotodistuksesta, jonka alaikäisen lukiolaisen huoltaja vahvistaa allekirjoituksellaan. Täysi-ikäisellä opiskelijalla on oikeus itse allekirjoittaa jaksotodistus. Suotavaa on, että täysi-ikäinen lukiolainen tiedottaa vanhemmilleen opintomenestyksestään. Lukion toiminnasta ja ylioppilastutkinnosta tiedotetaan opinto-oppaan ja tutkinnosta kertovan oppaan avulla. Ajankohtaisia tai oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita aiheita käsitellään vanhempainilloissa ja erilaisissa lukiokohtaisissa tilaisuuksissa. Huoltajat voivat saada tietoa lukioiden toiminnasta myös tietoverkon välityksellä. 9.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö tukee oppilaitoksen perustehtävän mukaista toimintaa edistäen sekä oppilaitoksen opetustehtävää että kasvatuksellisia tavoitteita. Yhteistyön tulee perustua yleisiin eettisiin periaatteisiin sekä hyviin tapoihin. Lukioita kannustetaan monipuoliseen yhteistyöhön erilaisten yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti sellaiset sidosryhmät, joiden toiminta on lähellä lukion omaa vahvuusaluetta, tulee ottaa huomioon yhteistyöverkostoja luotaessa. Yhteistyökumppanit määritellään lukuvuosisuunnitelmassa. 10. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Espoon lukioissa opiskelijan oppimista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monipuoliseen näyttöön perustuen. Arviointi antaa tietoa opetuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelijaa henkilökohtaiseen tavoitteiden asettamiseen, päämäärätietoiseen tavoitteelliseen opiskeluun ja omien opintojen itsearviointiin. Arviointi antaa opiskelijalle palautetta ja tietoa opintojen edistymisestä, tavoitteiden toteutumisesta ja saavutetuista oppimistuloksista. Arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Opiskelijalla on oikeus saada palautetta opinnoistaan kurssin aikana. Arviointi suoritetaan kurssin päätyttyä. Päättöarviointiin tai erotodistukseen sisältyy jatko-opintojen ja työelämän kannalta merkityksellinen tieto. Opiskelijan oppimisen arvioinnin on oltava kannustavaa ja sen tulee tukea tavoitteellista oppimista. 17

18 11. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Lukion itsearvioinnin tavoitteena on tunnistaa vahvuuksia ja parantamisalueita sekä antaa suuntaa lukion toiminnan kehittämiselle. Lukioilla tulee olla pitkän aikavälin itsearviointisuunnitelma, joka kolmen vuoden aikana kattaa kaikki keskeiset lukion toiminnan alueet. Lukion itsearviointityö tulee organisoida jatkuvaksi toiminnaksi, jolle on nimetty vastuuhenkilö. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö antaa lukioille arvioinnin toteuttamista koskevia ohjeita. 18

19