o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o Teoriaa nuorten arvoista ja arvostuksista Nykypäivän näkemyksiä arvoista Koulu arvoyhteisönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o Teoriaa nuorten arvoista ja arvostuksista Nykypäivän näkemyksiä arvoista Koulu arvoyhteisönä"

Transkriptio

1 o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 4 4 eoriaa nuorten arvoista ja arvostuksista rvot ovat käsitteitä tai uskomuksia, jotka ohjaavat valintaa ja käyttäytymistä sekä tapahtumien arviointia. rvot liittyvät toivottaviin lopputuloksiin tai toivottavaan käyttäytymiseen, ja ne voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen. rvot ovat peräisin siitä kulttuurista, jossa eletään, ja ne opitaan elämän kuluessa. rvot voidaankin nähdä kulttuurissa ja ihmisten ajattelussa ilmenevinä käsityksinä yksilöiden, yhteiskunnan ja ihmiskunnan tärkeistä päämääristä ja toiminnan kriteereistä. urunen (1992) jäsentää arvostamisen laajan kentän kolmeen alueeseen: arvot, ihanteet ja arvostukset. Varsinaiset arvot ovat kauneus, hyvyys ja totuus. Ihanteet (esimerkiksi rehellisyys, vastuullisuus ja ystävällisyys) muistuttavat arvoja, mutta ne ovat lähempänä konkreettista todellisuutta kuin arvot. rvostukset, kuten työ, koulutus, perhe ja koti, ovat vielä konkreettisempia kuin ihanteet ja arvot. Koulu arvoyhteisönä rvokeskustelu, kunnioitus ja suvaitsevaisuus ovat nykypäivän koulujen monikulttuurisessa arjessa tärkeitä. Monet koulumaailman arvot ovat luonteeltaan arvostuksia eli konkreettisiin sisällöllisiin kohteisiin, kuten tietoihin ja taitoihin tai toimintatapoihin suuntautuvia kohdearvoja. rvostukset seuraavat aikansa yhteiskunnallista kehitystä ja muuttuvat sen mukana. Koulun vuorovaikutusta sääteleviä arvoja ovat eettiset ja sosiaaliset ihanteet, kuten ystävällisyys ja suvaitsevaisuus, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja organisoivat sosiaalista todellisuutta. Ne suuntaavat yksilön asenteita ja persoonallisuuden kasvua sekä säätelevät hänen käyttäytymistään sisältä päin. Kolmas koulun arvojen laji, sivistyksen ideaalit eli totuus, hyvyys ja kauneus ovat inhimillisiä perusarvoja. Näihin voidaan lisätä myös lähimmäisenrakkaus. rvokkaat kokemukset ovat tärkeitä ihmisenä kasvamiselle. Koulun tehtävänä on tuottaa kaikkiin arvojen lajeihin liittyviä kasvattavia arvokokemuksia, ja siten kehittää oppilaiden persoonallisia, arvojen avautumisen kannalta merkittäviä arvotunteita. Nykypäivän näkemyksiä arvoista Liberalistisen näkemyksen mukaan ihmisillä on erilaisia arvoja ja hyvän elämän käsityksiä, ja yksilöiden erilaiset arvovalinnat ovat keskenään tasa-arvoisia. Ydinarvoina nähdään yksilön autonomia, vapaus, oikeudet, moniarvoisuus ja tasaarvoisuus. Postmodernin etiikan mukaan yksilön on vapaana moraalisena subjektina tehtävä itse valintoja ja otettava niistä vastuu. Moraalin ajatellaan rakentuvan moniarvoisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Yleismaailmalliset arvot chwartzin (1992) mukaan on olemassa kymmenen universaalia arvoa, jotka löytyvät kaikista kulttuureista: VO VL UOIUUMINEN HEDONIMI EIMEKKEJÄ arvovalta varakkuus menestys kunnianhimo mielihyvä elämästä nauttiminen V O P U N I 7. L K 77 uomen Mielenterveysseura

2 4 o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o V O P U N I 7. L K VO VIIKKEIYY IEOHJUUVUU UNIVELIMI HYVÄNHOIUU PEINEE YHDENMUKIUU UVLLIUU EIMEKKEJÄ jännittävä elämä vaihteleva elämä luovuus riippumattomuus sosiaalinen oikeudenmukaisuus tasa-arvo yhteys luontoon avuliaisuus uskollisuus kulttuurin ja perinteiden säilyttäminen ja eteenpäin vieminen tottelevaisuus vanhempien kunnioitus kansallinen turvallisuus yhteiskunnan järjestyneisyys keskinäinen luottamus Erik hlman (1939) luokitteli arvot seuraavasti: hedonistiset arvot (onni, mielihyvä, ilo, nautinto, aistillisuus) vitaaliset arvot (elämä, terveys, tahto, kuntoisuus) esteettiset arvot (kauneus, ylevyys, suloisuus, taide) tiedolliset arvot (totuus, tieto, oppi, koulutus, viisaus, tiede) uskonnolliset arvot (usko, toivo, pyhyys, laupeus) sosiaaliset arvot (altruismi, ystävyys, rakkaus, uskollisuus, vapaus, veljeys, kunnia, isänmaallisuus, turvallisuus) mahtiarvot (voima, valta, sota, rikkaus, raha, voitto) oikeusarvot (oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, tasa- arvo, laillisuus) eettiset arvot (hyvyys, moraalinen oikeus) ekologiset arvot (luonnon kauneus ja terveys, eläinten oikeudet) egologiset arvot (omanarvontunto, itsekkyys, oma etu). cheler asettaa arvoluokituksessaan arvot järjestykseen. Ylimpänä ovat pyhät arvot, jotka kohdistuvat persoonaan (esimerkiksi rakkaus). euraavassa luokassa ovat henkiset arvot, jotka ovat eettisiä, tiedollisia tai esteettisiä arvoja. Vitaaliset arvot liittyvät hyvinvointiin ja elämäntuntoon (terveys). limpana luokituksessa ovat mielihyväarvot, joita ovat miellyttäviin ja epämiellyttäviin asioihin liittyviä arvoja sekä niiden kokemuksia. limpana ovat hyötyarvot. uomalainen arvomaailma uomalaisten arvot ovat pysyneet vakaina pitkään. Vuosina chwartzin arvomittarilla tehdyssä arvotutkimuksessa (Puohiniemi 2002) ilmeni, että suomalaisten neljä tärkeintä arvoa pysyivät samoina, eikä niiden keskinäisessä järjestyksessä tapahtunut juuri muutoksia. Muiden huomiointiin ja omaan turvallisuuteen liittyvät kollektiiviset arvot olivat suomalaisille tärkeämpiä kuin individualistiset, yksilön päämääriä edistävät arvot. uomalaisille tärkein arvo oli hyväntahtoisuus eli lähipiiriin kuuluvien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. euraavaksi tärkeimpiä arvoja olivat turvallisuus ja universalismi. Neljänneksi tärkein arvo oli yhdenmukaisuus. Vähemmän tärkeitä arvoja olivat itseohjautuvuus, hedonismi, suoriutuminen, virikkeisyys, perinteet ja viimeisimpänä valta-arvot. Nuorten tärkeimmät arvot Nuoret pitävät tärkeimpinä asioina elämässään terveyttä, kotia, ihmissuhteita, rakkautta sekä työtä. Myös ympäristö on nuorille tärkeä. airaus, oma tai läheisen kuolema sekä maailmanrauhan järkkyminen ja sota ovat nuorten suurimpia pelkoja. ytöillä painottuvat pehmeämmät humanistiset arvot (kuten ihmissuhteet) ja tasa-arvo enemmän kuin pojilla, pojat taas arvostavat traditionaalisia arvoja sekä materiaalisia arvoja (kuten työnteko) tyttöjä enemmän. Maalla asuvat nuoret painottivat enemmän perinteisiä arvoja sekä tasa-arvoa kuin kaupunkilaiset nuoret. Kaupunkilaisnuorilla yksilöllisyys sekä jälkimodernit arvot painottuvat enemmän. Nykynuoren postmodernit arvot Nuorten arvo- ja aatemaailma ei ole jäsentynyt. Nykynuori ei tarvitse pysyvää identiteettiä eikä hän ole vahvasti kiinni missään tietyssä arvojärjestelmässä, vaan arvomaailma muodostuu joustavaksi. Nuoret kokevat, että he voivat muuttaa näkemyksiään tilannekohtaisesti, ja he tekevät arvovalintojaan yhä uudelleen. Nuorten arvoja uomen Mielenterveysseura 78

3 o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 4 käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että suomalaisten nuorten mielipiteet ja arvot eivät ankkuroidu enää poliittisiin, uskonnollisiin tai muihin ideologioihin. iemmin koti ja koulu olivat keskeisessä asemassa nuorten moraalikasvatuksessa. Nykynuoren arvoihin ja asenteisiin vaikutetaan perinteisten viestintävälineiden kautta mutta myös uuden tekniikan mahdollistamin keinoin (internet ja tietokonepelit). Inglehartin mukaan yksilölliset arvot ovat muuttuneet traditionaalisen yhteiskunnan selviytymisarvoista hyvinvointiarvoiksi. raditionaalisessa yhteiskunnassa keskeistä on ollut turvallisuuden tarve, kuten taloudellinen hyvinvointi ja fyysiset perustarpeet, kuten ruoka. Jälkimodernissa yhteiskunnassa arvot nousevat esteettisistä, älyllisistä ja sosiaalisista tarpeista sekä itsensä toteuttamisesta ja johonkin kuulumisen tarpeesta. Näitä hyvinvointiarvoja ovat esimerkiksi luonto, itsensä kehittäminen, koulutus, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen, perhe, ystävät ja sosiaaliset verkostot. Inglehartin mukaan ihminen oppii arvostamaan sitä, mistä hänen lapsuudessaan on ollut pulaa. äten aineellisessa hyvinvoinnissa kasvaneet nykynuoret asettavat esimerkiksi luonnon, itsensä kehittämisen ja ystävät suurempaan arvoon kuin aiempi sukupolvi. Nuoren arvomaailma muodostuu Perusta arvojärjestelmälle luodaan jo lapsuuden sosiaalisessa ympäristössä kotona, harrastuksissa tai merkittävän aikuisen kautta saaduista virikkeistä. Vanhemmista irrottautumalla nuori tekee mahdolliseksi sen, että myös omalle arvopohdinnalle jää tilaa, eivätkä vanhemmat pääse liikaa välittämään nuorelle omia jäsentyneitä arvojaan. rvopohdinta on jokaisen tehtävä itse. Nuori selkiyttää omaa elämäänsä pohtimalla arvojaan ja arvostuksiaan ja samalla miettimällä valintojensa suuntaa. Nuorten arvot ja uskomukset eivät ole yhdenmukaisia, ja arvomaailmaa leimaa yksilökeskeisyys. rvojen hajanaisuus on myönteinen osoitus siitä, että nykynuori kehittää omaa arvonmuodostustaan aktiivisesti pohtimalla vaihtoehtoja ja menemällä mukaan erilaisiin ryhmiin. Nuoren arvojen ja normien muodostumiseen ovat yhteydessä esimerkiksi ikä, sukupuoli, kieli, sosiaaliluokka, kansallisuus, kotipaikka, harrastus ja koulutus. Lähteet Hannukkala, M Elämään ja tulevaisuuteen. apaustutkimus peruskoulun 9. luokan Elämäntaitokurssista. Kotitaloustieteen lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto. Helve, H rvot, muutos ja nuoret. Helsinki: Yliopistopaino. Kallio, E Kasvatus hajoavassa ajassa. Nuorten arvot ja moraalikasvatuksen mahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino Kosketus-materiaali: Launonen, L rvojen muutos ja elämän mieli. etki koulun näyttämölle eväitä mielenterveysosaamiseen -koulutustilaisuuden luentomateriaali. Launonen, L. & Pulkkinen, L Koulu kasvuyhteisönä. eoksessa L. Launonen & L. Pulkkinen (toim.). Koulu kasvuyhteisönä Kohti uutta toimintakulttuuria. Opetus Jyväskylä: P-kustannus. Lähteenmaa, J Nuoret vapaaehtoistyöntekijät: motiiveja ja moraalipohdintoja. apaustutkimus pääkaupunkiseudulta. eoksessa H. Helve, J. Lähteenmaa,. Päivärinta, K. Päällysaho, H. aarikoski ja P. Virtanen. Nuorten elämänpolkuja lama-uomessa. Nuorisotutkimus 2000, Niemi, H Kenet koulu tekee vahvaksi ja kenet heikoksi? Näkymättömän käsikirjoituksen voima. eoksessa H. Niemi &. arras (toim.). Erilaisuuden valot ja varjot. Eettinen kasvatus koulussa. Helsinki: Otava, Nurmi, Eläytyen hyvään. Eettistä kasvua draaman avulla. Helsinki: Kerhokeskus koulutyön tuki. Puohiniemi, M rvot, asenteet ja ajankuva. Espoo: Linnor. chwartz,. H Universals in the Content and tructure of Values: heoretical dvances and Empirical ests in 20 Countries. eoksessa: M. P. Zanna (toim.). dvances in Experimental ocial Psychology, Volume 25. an Diego: cademic Press. olasaari, U akkaus ja arvot kasvattavat persoonan Max chelerin kasvatusfilosofiaa. Helsingin yliopisto. chwartz,. H. & Blisky, W oward a Universal Psychological tructure of Human Values. Journal of Personality and ocial Psychology, 53 (3), urunen, K.E rvojen todellisuus. Johdatus arvokasvatukseen. teena Kustannus: Jyväskylä. Venkula, J. & autevaara, rvot ja nuorten arvopohdinta. Helsinki: Yliopistopaino. V O P U N I 7. L K 79 uomen Mielenterveysseura

4 4 a l o i t u s j a m o t i v o i n t i a l o i t u s j a mo t i v o i n t i V O rvot ovat asioita, joita pidämme oikeina, hyvinä, tärkeinä ja välttämättöminä elämäs säm me. rvot vaikuttavat valintojemme ja tekojemme taustalla. Valinnat ja teot taas viesti vät edelleen persoonallisuudestamme. unnista malla itselle tärkeitä arvoja ja arvostuksia on helpompi saavut taa päämääriä ja tavoitteita elämässä. Omien arvo jen tunteminen vahvistaa omaa ihmisyyttä ja minuutta. amalla keskustelu itselle tärkeistä arvoista ja arvostuksista on osa oman elämän perustan ja tarkoi tuksen pohdintaa. Huomaa! a l o i t u s k a lv o n (l i i t e 20) t a v o i t t e i d e n ja k u v a n a v u l l a v o i t h e r ä t t ä ä k e s k u s t e l u a o p e t u s k e r r a n a i h e i s ta. P U N I Motivointi: aloita tunti kotitehtävän purkamisella (). Halutessasi valitse lämmittelytehtäväksi harjoitus B tai C. e d e l l i s e n o p e t u s k e r r a n k o t i t e h t ä v ä n p u r k u p a r e i t t a i n Minkä hyvää mieltä tuottavan asian toteutit? m i t ä p i d ä n t ä r k e ä n ä e l ä m ä s s ä n i? C 7. L K Miten harjoitus toimi? Mitä sait tehtävästä itsellesi? B mistä en olisi valmis luopumaan? ta r k o i t u s Virittää oppilaita arvokeskusteluun. toiminta Istutaan esimerkiksi lattialla ringissä hetki hiljaa. Jokainen miettii minuutin itsekseen tai kirjoittaa lapulle yhden asian, josta ei olisi valmis luopumaan elämässään. ta r k o i t u s Virittää oppilaita arvokeskusteluun. toiminta Keskustellaan yhdessä. Millaisia valintoja teen arjessani lähes päivittäin? Esimerkiksi: tietokone pelien pelaaminen (kuinka paljon), ulkoilu, ystävät, kodin arkisiin töihin osallistuminen, toisten auttami nen, rahan käyttö Harjoitus voidaan tehdä myös kuvakortein. Oppilaat valitsevat kortin, joka kuvaa heille tärkeää asiaa elämässä. p u r k u Kirjataan tärkeimmät asiat taululle. p u r k u Jokainen kertoo ajatuksensa vuorollaan ja tuotokset voidaan koota kalvolle tai taululle. uomen Mielenterveysseura 80

5 varsinainen t y ö s k e n t e l y 4 v a r s i n a i n e n t y ö s k e n t e l y v a l i t s e o p e t u s k e r r a n t o t e u t u s vaihtoehdoista 1 t a i 2: unti toteutetaan toiminnallisena työskente lynä ja harjoituksina arvojen ja arvostusten valin noista. Harjoitusten tavoitteena on pohtia arvojen ole musta ja löytää itselle tärkeitä arvoja ja arvostuksia ja miettiä omia valintoja. 1 a r v o t p u n t a r i s s a Liite toiminta Kesto noin minuuttia. Voit toteuttaa harjoituksen myös lyhyempänä käytettävän aikaresurssin mukaisesti ja siirtyä nopeammin tärkeimpiin arvoihin. Oppilaat poimivat kultakin arvokal volta kolme itselle tärkeää arvoa/arvostusta järjestykseen (yhteensä 15). nna oppilaille riittävästi aikaa. Oppilaat keräävät arvot ja esittelevät ne 2 4 hengen ryhmissä toisille. Voidaan tehdä myös papereita vaihtamalla ja lukemalla ominaisuudet. Keskustelu ja arvojen perustelu on kuitenkin parempi vaihtoehto. euraavaksi vähennetään kolme arvoa pois ja esitellään arvot taas 2 4 oppilaalle. Perustellaan miksi jättivät kyseiset arvot pois. Vähennetään neljä arvoa pois ja perustellaan. oiset voivat kysyä, miksi nämä arvot olivat tärkeämpiä kuin toiset ja miksi poislaitettujen joukossa olivat juuri nämä arvot. Myös hiljaisten oppilaiden tulisi saada esitellä arvojaan. Vähennetään vielä kolme arvoa eli jäljelle jää viisi. Nyt vähentäminen voi olla jo vaikeaa, koska kaikki arvot ovat kol me tärkeintä arvoasi Haltija antaa sinulle kolme arvoa seuraavista: valta perhe rikkaus kauneus pitkä ikä terveys ystävyys 2 Valitse arvoista ensin kolme. iputa sitten yksi vähemmän tärkeä arvo pois. Valitse lopuksi näistä jäljelle jääneistä kahdesta arvosta tärkeämpi. niin tärkeitä. Ja edelleen vähennetään kaksi eli jäljelle jää kolme tärkeintä. Lopuksi oppilas valitsee kaksi tärkein tä ja esittelee ja perustelee ne parille tai valitsee tärkeimmän ja perustelee miksi hylkäsi kaksi. Perustelut auttavat hahmottamaan, mitä oppilaat ajattelevat. Viimeiset arvot ovat monilla samoja. Myös materialistisia arvoja voi olla kärkijoukossa. Älä kuitenkaan tyrmää niitä vaan vie keskustelua eteenpäin. p u r k u Kootaan taululle tärkeimmät jäljelle jääneet arvot. Millaisia arvoja jäi jäljelle ja miten ne eroavat toisistaan? Jos oppilaan tärkein arvo on ääretön rikkaus, miten rikkauk sista pystyy nauttimaan, jos on sairas tai onneton? Voiko köyhä olla onnellinen? Voivatko arvot muut tua elämän aikana? Miksi ja mistä syistä? Millaiset arvot ovat vallalla yhteiskunnassamme? Mietitään myös, miten arvovalintani selkiy tyivät. Mitä opin itsestäni tänään? rvokeskustelu päätetään: Montako arvoa oli jäljellä, kun ei enää halunnut antaa omia arvo jaan pois? Mistä arvoista oli erityisen vaikea luopua? rvoharjoituksen päätyttyä jatketaan keskustelua esimerkiksi pienissä ryhmissä. Herätellään keskustelua sii tä, miten oppilas itse heijastaa arvostuksiaan arjes saan, toimiiko hän niiden mukaisesti vai risti riidassa niiden kanssa ja miksi. Miten voisi toi mia arvostustensa mukaisesti? Missä tilanteessa on toi mi nut arvostustensa mukaisesti ja toisaalta onko ollut tilanne, jossa on toiminut eri tavalla ja jos on, niin miksi? V O P U N I 7. L K p u r k u Miksi oppilaat pudottivat muut pois ja valitsivat juuri tietyn arvon? 81 uomen Mielenterveysseura

6 4 k o k o a m i n e n j a l o p e t u s k o k o a m i n e n j a lo p e t u s Voidaan vielä miettiä: Mitä opin arvovalinnoistani? Mitä uutta opin itsestäni? Kirjataan itsel le tärkeitä arvoja (3 5 arvoa) harjoitusten perus teella Hyvän mielen vihkoon. Huomaa! t u n n i n l o p e t u s k a lv o n a v u l l a (l i i t e 21) v o i t k o o ta o p e t u s k e r r a n keskeiset sisällöt. V O P U N I 7. L K Kotitehtävä Oppilaat etsivät seuraavalle tunnille kuvan (esimerkiksi lehtikuvan), joka ilmentää heille tärkeää asiaa. euraava tunti aloitetaan esimerkiksi ympyrässä istuen. Jokainen saa kuvan avulla kertoa hänelle tärkeästä asiasta. Lopuksi kuva liitetään Hyvän mielen vihkoon. Kuvasta voidaan keskustella myös kotona. Materiaalit Liite 20: unnin aloituskalvo Liite 21: unnin lopetuskalvo Liite 22 25: rvokalvot Lisäksi saatetaan tarvita: Kuvakortteja/opettajan keräämiä postikortteja. uomen Mielenterveysseura 82

7 4 rvot puntarissa Liite 20 VONI J VOUKENI Mitkä ovat minun arvostuksiani, arvojani sekä valintojani? Mikä merkitys arvoilla ja arvostuksilla on mielen hyvinvoinnille? Miten uskallan toimia arvostusteni mukaisesti? Kuva: uomas Gustafsson uomen Mielenterveysseura 83

8 4 rvot puntarissa Liite 21 VONI J VOUKENI rvot ja arvostukset ovat ihmisen toiminnan ja valintojen taustalla vaikuttavia tekijöitä. rvot ja arvostukset ovat asioita, joita pidämme oikeina, hyvinä, tärkeinä ja välttämättöminä elämässämme. Ihmiset arvostavat erilaisia asioita. Hyväksyntä ja kunnioitus toisia kohtaan on viisautta. Ympäristön arvot eivät aina ole oikeita ja tavoiteltavia. On tärkeää uskaltaa tehdä omia valintoja. Ihminen, joka tiedostaa arvojansa ja arvostuksiansa, pystyy asettamaan päämääriä ja tavoitteita elämälleen. uomen Mielenterveysseura 84

9 4 rvot puntarissa Liite 22 ELÄÄ JÄNNIÄVÄ ELÄMÄ MUU ULKOMILLE UMN D OEU FNIOIN ODIUKE PELKKIÄ KYMPPEJÄ PÄÄÄ F1-KUKIKI VOI MILMN- MEUU LUOD IDE KIJOI KIJ KYKY EHDÄ VIN OIKEI KIUJ VÄLYÄ VOIN- KÄYMIILÄ JUO MON D OM KOI EHDÄ HYVÄN- EKEVÄIYY- I VUUYÖÄ OLL PIDEY J KUNNOIEU VÄLYÄ IUKIL U MLL PÄÄÄ HLUMN MMIIN D OEU UNELMN uomen Mielenterveysseura 85

10 4 rvot puntarissa Liite 23 PÄÄÄ MMI- UHEILIJKI KYKY HYVÄKYÄ IENÄ D NOBEL- PLKINO OLL LUOV IEILIJ OPPI GOUME- KOKIN IDO D ELÄÄ EVEENÄ PEL IHMIHENKIÄ OLL KEU ONNELLINEN ULEVIUU KYKY ELVIÄ PINEEÄ KYKY OLL MENUM D YÄVÄ JOLLE VOI PUHU ELÄÄ EVEENÄ 100-VUOIKI LÖYÄÄ YÖ- tai POIKYÄVÄ OLL MENEYVÄ IEILIJ KYKY HYVÄKYÄ IHMIEN EILIUU MK MILMN YMPÄI OLL UOIU uomen Mielenterveysseura 86

11 4 rvot puntarissa Liite 24 KYKY EHDÄ IHMIE ONNELLIIKI OLL HYVÄ YÄVÄ OIELLE MENEYÄ KOULU J OPINNOI OLL UPPOIK UOJELL LUONO U KEHIYMIDEN LPI VOI KUNEUKILPILU OLL KIELINEO OLL IV KÄIÄÄN KYKY NU IELLEEN OLL VOEU IHMINEN OLL KUULUI KIII OLL MEMIEI LHJK OLL HYVÄ YÄVÄ O PIÄÄ PUOLEN OLL OC-PLKIU NÄYELIJÄ OLL KUULUI MUOI- UUNNIELIJ LUOMU JUMLN uomen Mielenterveysseura 87

12 4 rvot puntarissa Liite 25 HYVÄ EVEY ELÄÄ ONNELLINEN ELÄMÄ D OM PEHE PUHD LUONO J ILM HYVÄ KIELIPÄÄ LUONNO EKEILY VIIU LÄPI ELÄMÄN OM MOOOI- PYÖÄ KUNII HIUKE LUOEV KUMPPNI LOON JÄIPOI MLLIN VLO KEÄMÖKKI KOI ULKOMILL KV PUOLIO OLYMPIVOIO ÄYDELLINEN ÄVELKOV UKOMON EIINYMIKYKY KYKY EHDÄ IN PHN VEKPPI ÄYNNÄ MEKKIVEI KYKY KUUNNELL MUIDEN MUHEI uomen Mielenterveysseura 88

Kehon- ja mielenhuoltoa Sanna Laine, ESLU

Kehon- ja mielenhuoltoa Sanna Laine, ESLU Kehon- ja mielenhuoltoa Sanna Laine, ESLU Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, ESLU ry Tavoitteena lisätä liikettä, vähentää istumista Toimialat: Lasten ja nuorten liikunta Aikuis- ja terveysliikunta Seura-

Lisätiedot

Kartta ja kompassi. 9. lk

Kartta ja kompassi. 9. lk lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka Leevi Launonen Arvot ja toiminnan etiikka Suomen Romanifoorumi 23.11.2012 Erilaisia kulttuurin arvoja tiedolliset arvot esteettiset arvot vitaaliset arvot tekniset arvot taloudelliset arvot hedoniset arvot

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o

o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 9 9 Opettaja voi soveltaa Mielen hyvinvoinnin jakson arvioinnissa ter veys tiedon yleisiä arviointiperusteita. Lue lisää arvioinnista koko materiaalin johdantoluvusta.

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin

Lisätiedot

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa Tommi Lehtonen 2.2.2018 Jeremy Bentham (1748 1832) Yhteiskunnan tehtävä on lisätä onnellisuutta ja vähentää kärsimystä. 2.2.2018 2 John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria

Lisätiedot

Kuka määrittelee. varhaiskasvatussuunnitelman. opetussuunnitelman ja. perusteiden arvot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus EDUCA-messut 27.1.

Kuka määrittelee. varhaiskasvatussuunnitelman. opetussuunnitelman ja. perusteiden arvot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus EDUCA-messut 27.1. Kuka määrittelee opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus EDUCA-messut 27.1.2017 Opetushallitus pähkinänkuoressa Opetushallitus ja Kansainvälisen

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Mihin arvoja tarvitaan sosiaalityössä?

Mihin arvoja tarvitaan sosiaalityössä? Mihin arvoja tarvitaan sosiaalityössä? Tämän 28.9 koulutuksen tarkoituksena on käydä omavalvontasuunnitelmasta läpi yksikön toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet sekä niiden suhdetta laadukkaaseen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Yleinen osa: Toiminta-ajatus osana opetussuunnitelmaa. Virikemateriaali opetussuunnitelman laatimiseen

Yleinen osa: Toiminta-ajatus osana opetussuunnitelmaa. Virikemateriaali opetussuunnitelman laatimiseen Yleinen osa: Toiminta-ajatus osana opetussuunnitelmaa Virikemateriaali opetussuunnitelman laatimiseen Keskeisiä kysymyksiä: Miksi toiminta-ajatus määritellään? Mikä on toiminta-ajatuksen merkitys OPSissa?

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

YTYÄ. Rahasta! Jenni Selosmaa

YTYÄ. Rahasta! Jenni Selosmaa YTYÄ. Rahasta! Jenni Selosmaa YTYÄ rahasta Rahan arvo 1. Arvojen viitekehys o Arvokartta o Arvot lyhyesti o Henkilökohtainen arvokartta o Naiset ja miehet arvokartalla o Raha-asiat arvokartalle! o Leijonan

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 4. 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 4. 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit Tieteen etiikka 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit 2009 Ilpo Halonen, KIRJALLISUUTTA 1 Airaksinen, Timo, Arvojen yhteiskunta - erään taistelun kuvaus, WSOY, Porvoo - Helsinki - Juva 1994. Clarkeburn,

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lapsen paras, yhdessä enemmän Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Lapsen paras, yhdessä enemmän Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsen paras, yhdessä enemmän Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena PKS LAPE-hanke Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen KT, opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Kokemuksia peliongelmasta kortit

Kokemuksia peliongelmasta kortit Kokemuksia peliongelmasta kortit Tieto- ja tukipiste Tiltissä on huomattu, että kynnys tulla hakemaan apua ja kertoa tilanteestaan voi olla korkea. Moni ajattelee olevansa ainoa, jolla on rahapeliongelmia.

Lisätiedot

o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o H D Tytön ja pojan yksilöllinen kasvu ja kehitys Itsetunto, voimavarat ja mielen hyvinvointi

o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o H D Tytön ja pojan yksilöllinen kasvu ja kehitys Itsetunto, voimavarat ja mielen hyvinvointi o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 1 1 Nuorisopsykiatri Veikko albergin ja Martti iimeksen mukaan (2007) terve kehittyvä nuori on itsekäs, kypsymätön, mustavalkoinen, älyllinen, askeettinen, kaikkivoipainen

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA Etiikka, moraali, arvot ja normit

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA Etiikka, moraali, arvot ja normit TIETEEN ETIIKKA 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit 2012 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Airaksinen,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Viidennen luokan Askelma

Viidennen luokan Askelma Askelmat-ohjelma Tavoitteet Askelmat-ohjelman tavoitteena on mahdollistaa keskustelua koulun, kodin ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Keskustelun aiheet nousevat esiin aina sen hetkisen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

Motivaatio, motivointi ja motivoituminen

Motivaatio, motivointi ja motivoituminen Motivaatio, motivointi ja motivoituminen AVH - yhdyshenkilöiden koulutuspäivät 12.5.2011 Tampere Seppo Lind fysioterapeutti psykoterapeutti THM 23.5.2011 Seppo Lind 1 Maslow 23.5.2011 Seppo Lind 2 Herzberg

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

NUORTEN PÄRJÄÄMINEN ARJESSA

NUORTEN PÄRJÄÄMINEN ARJESSA NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Luottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:

Luottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter: Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto 9.2.10. Elämänkatsomustieto Koulumme elämänkatsomustiedon opetuksessa korostuu kokonaisnäkemyksellinen opetus. Tavoitteenamme on korjata, vahvistaa ja rakentaa oppilaidemme koululaisuutta, identiteettiä,

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Toimintakulttuuri muutoksessa

Toimintakulttuuri muutoksessa Toimintakulttuuri muutoksessa Mervin messissä- työskentely Keskustelu- ja muistiinkirjaamistehtävät A ja B: A-tehtävä: Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus oppijana Ymmärretään lapsen ainutlaatuisuus oppijana(yksilönä)

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot