merimies Halki jään ja kaamoksen Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjömans-Union FS-U rf

Transkriptio

1 merimies Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjömans-Union FS-U rf Halki jään ja kaamoksen

2 merimies merimies 8/2007 8/2007 1/2008 TÄSSÄ NUMEROSSA I DET HÄR NUMRET PÄÄKIRJOITUS Tahdosta tekoihin! Äänestä edustajakokousvaaleissa...s. 4 Oulun merimieskirkko on kulttuurien kohtaamispaikka...s. 9 Kunnollisiin palkankorotuksiin on nyt varaa...s. 13 Talvimerenkulun tulevaisuutta pohdittiin...s. 16 Suojaa itsesi kylmältä...s. 18 Samarbete med fackförbunden i Estland och Sverige...s. 23 Rätten att strejka är en grundläggande rättighet...s. 23 Vikarier vågar inte klaga...s. 28 s.11 s.9 Tänä vuonna on aika siirtyä tahdosta tekoihin, sillä menestyksen eväitä on nyt runsaasti tarjolla. Viime vuonna saatiin useita lakiuudistuksia aikaan, joiden avulla maamme merenkulun tulevaisuus on tukevammalla pohjalla kuin aiemmin: alkuvuodesta 2008 voimaan tuli meriliikenteen kilpailukykyä edistävä laki, jonka toivotaan luovan uusia investointeja Suomen lipun alle sekä synnyttävän lisää suomalaisia merenkulun työpaikkoja. Erityisesti matkustajaalusten miehistökustannusten tuen vakinaistaminen luo parempia mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntyyn. Alkaneena vuonna jatkuu myös tonnistoverolain valmistelutyö, jonka toivotaan osaltaan parantavan maamme kansainvälistä kilpailukykyä merenkulussa. Tänä vuonna on tarkoitus lisäksi ryhtyä merimieslain uudistustyöhön. Edellinen vuosi oli useille varustamoille menestyksekäs. Suomen lipun alla olevilla laivoilla positiivisen tuloksen eväät synnyttivät ahkerat ja pätevät työntekijät, sillä etenkin matkustajalaivoilla hyvän ja toimivan palvelun signaali ovat kasvavat matkustajavirrat. Kiitos parantuneesta tuloksesta kuuluukin pitkälti ahkerille ja asialleen omistautuneille työntekijöille: ilman heidän rautaista ammattitaitoaan tästä kaikesta olisi jääty paitsi. Paras kannustin ja kiitos kunnolla tehdystä työstä on hyvä palkka. Kun merenkulun palkat saadaan kilpailukykyiselle tasolle, kiirii siitä sana myös maihin ja alalle saadaan hakeutumaan uusia jatkajia vanhojen aikanaan eläköityessä. Merimies-Unionin työehtosopimukset umpeutuvat helmikuun lopussa ja tuolloin myös varustajilla on mahdollisuus siirtyä tahtotilasta tekoihin. Tulevalla työehtosopimuskierroksella on syytä kiinnittää huomiota tuntuvien yleiskorotusten lisäksi myös työntekijöiden työolojen kehittämiseen tulevaisuutta silmällä pitäen. Huoli merenkulun uusista työntekijöistä saadaan pitkälti ratkaistua, kun alasta luodaan houkutteleva nykyisiä työehtoja parantamalla: esimerkiksi perheellisten olot ja äitiys- ja isyyslomat painavat nuorilla paljon puntarissa. Merenkulun imagon parantaminen enemmän perheellisiä suosivaksi on pienistä teoista kiinni, kun siihen löytyy vain yhteistä halua. Myös määräaikaisten työsopimusten määrää vähentämällä ja vakinaisia työpaikkoja tarjoamalla annettaisiin paras kiitos nykyisille työntekijöille ja merenkulkuun saataisiin tällöin myös median kautta myönteistä imagoa: Meillä ei määräaikaisilla matkustella, sillä merityössä on paljon vakituisia työpaikkoja tarjolla. Nyt jos koskaan on siis paras aika tehdä määräaikaisten työntekijöiden asemaan parannus ja luoda vakituisia työpaikkoja tarjoamalla alasta varteenotettava kilpailija maapuolella olevilla töille. Itämeren liikennevirrat kasvavat merkittävästi lähivuosina. Turvataan maamme merenkulun tulevaisuus ammattitaitoisilla ja asialleen omistautuneilla suomalaisilla merenkulkijoilla. Vuonna 2008 onkin aika siirtyä yhteisestä tahtotilasta tekoihin merimiesten palkat ja työolosuhteet kilpailukykyiseksi saattamalla! Saana Lamminsivu s.23 MERIMIES SJÖMANNEN Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjöman-Union FS-U rf Päätoimittaja/chefredaktör Simo Zitting Toimittaja, tiedottaja / Redaktör, informatör Saana Lamminsivu Ulkoasu ja taitto Tomi Westerholm/Unionimedia Oy Toimitus: John Stenbergin ranta 6, 2 kerros, Helsinki Puh. (09) Redaktion: John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors Tel. (09) Osoitteenmuutokset ja ilmoitukset Puh. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. 77. vuosikerta, 77:e årgången Tilaushinnat vuodelle 2008: 1/1 vuosi 20 e, 1 2 vuosi 10 e Ilmoitushinnat: yksiväri-ilmoitukset 1 e/pmm, värilisä 200 e (yksi koristeväri). Moniväri ilmoituksista sovittava erikseen. Lehti ei vastaa sille pyytämättä lähetetystä materiaalista ja pidättää itselleen oikeuden julkaistavien kirjoitusten lyhentämiseen. Jäsenetuna lehden saavia pyydetään tarkistamaan, että osoitetiedot ovat ajan tasalla ja jäsenmaksut asianmukaisesti hoidettu. Vain siten varmistuu Merimies-lehden saanti. Prenumerationspris år 2008: 1/1 år 20 e, 1 2 år 10 e. Annonspris: enfärgannonser svartvitt 1 e/smm, färgtillägg 200 e (en extrafärg). Flerfärgannonser enligt särskild överenkommelse. De som erhåller tidningen Sjömannen som medlemsförmån ombes se till att adressuppgifterna är korrekta och medlemsavgifterna betalda. Bara då kan de vara säkra på att få tidningen hemsänd. Painettu: SanomaPrint, Forssa

3 sjömannen 8/2007 1/2008 SEKO Sjöfolkin puheenjohtaja Kenny Reinhold, EMSAn puheenjohtaja Kaia Vask ja Merimies- Unionin puheenjohtaja Simo Zitting Helsingissä järjestetyssä tapaamisessa. Tiivistä yhteistyötä Eestin ja Ruotsin ammattiliittojen kanssa Merimies-Unioni järjesti Eestin EM- SAn (Eesti Meremeeste Sõltumatu Ametiûhing) ja Ruotsin SEKO Sjöfolkin kanssa yhteistapaamisen Helsingissä tammikuun alussa. Tilaisuudessa oli läsnä liittojen johtajisto sekä matkustaja-aluspuolen pääluottamusmiehiä ja luottamustehtävissä toimijoita. Tilaisuudessa käsiteltiin ajankohtaisia työehtosopimusasioita sekä käytiin lävitse maakohtaiset tilanteet. Lisäksi keskusteltiin varustamokohtaisista ajankohtaisista asioista. Tilaisuus sujui erittäin hyvässä hengessä ja yhteistapaamisia päätettiin järjestää myös jatkossa tiiviisti erilaisissa ryhmissä. Helsingissä oli koolla vaikutusvaltainen ammattiyhdistysjoukko. Ey-tuomioistuin: lakko-oikeus on perusoikeus Euroopan yhteisön tuomioistuin antoi tiistaina ratkaisunsa ns. Viking Linen Rosella-juttuun. Merimies- Unioni on tyytyväinen Ey-tuomioistuimen ratkaisuun, sillä lakko-oikeus on nyt ensimmäistä kertaa vahvistettu perusoikeudeksi EU:ssa. Ey-tuomioistuimen mukaan ammattiyhdistysliikkeen neuvottelu- ja lakko-oikeus ovat perusoikeuksia, jotka yhteisön toimielinten täytyy ottaa huomioon ja jotka saattavat osaltaan rajoittaa muiden perusoikeuksien käyttämistä. Ammattiliitot voivat ryhtyä työtaisteluihin työntekijöiden suojelemiseksi. Ey-tuomioistuimen ennakkoratkaisussa korostetaan tämän lisäksi sosiaalisen ulottuvuuden merkitystä. Pelkkä talouden sisämarkkinoiden toimivuus ei riitä, vaan markkinavapauksia on tasapainotettava sosiaalisilla tavoitteilla. Näitä ovat esimerkiksi pyrkimykset parantaa työ- ja elinoloja. Ennakkoratkaisu korostaa myös, että yritykset eivät voi käyttää liikkumisen vapauttaan työehtoja huonontaakseen. Ammattiliitoilla on oikeus suojella työpaikkoja ja työehtoja sosiaalista polkumyyntiä vastaan. Työtaistelutoimi, jolla pyritään suojelemaan työntekijöitä, on EU-oikeuden mukaan hyväksyttävää. Sen selvittäminen, onko työtaistelun tavoitteena työntekijöiden suojelu, kuuluu EYT:n mukaan kansalliselle tuomioistuimelle. Rosella on liikennöinyt ja liikennöi edelleen kannattavasti suomalaisilla työehdoilla ja miehistöllä. Rosellajuttu siirtyy seuraavaksi Lontooseen vetoomustuomioistuimeen käsiteltäväksi, josta ratkaisun odotetaan tulevan kevään 2008 aikana. 3

4 merimies merimies 8/2007 8/2007 1/2008 Edustajakokousvaalit Suomen Merimies-Unionin 22. edustajakokous ja Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassan edustajistonkokous pidetään toukokuuta 2008 Helsingissä, Helsinki Congress Paasitornissa. Äänestysmateriaali postitetaan kotiisi tävät ja pyytänyt kertomaan 10 sanalla, mitkä asiat ehdokas kokee tärkeiksi Merimies-Unionin toiminnassa tulevaisuudessa. Kokousedustajia koskevat vaalit alkavat ja päättyvät siten, että palautuskuoren tulee olla perillä viimeistään Kotimaassa palautuskuoret tulee jättää postin Merimies-lehti on pyytänyt kaikilta ehdokkailta valokuvan ja kysynyt heidän ikänsä, ammattinsa, työ- ja kotipaikkansa, liiton luottamustehkannettavaksi viimeistään torstaina , jotta ne ehtivät ajoissa perille. Merimies-Unionin jäsenistö on jaettu vaaleja varten ammattiosastoittain ja työehtosopimusaloittain vaalipiireihin. Kukin ammattiosasto muodostaa oman vaalipiirinsä. Kukin äänioikeutettu saa äänestää vaalipiirissään vain yhtä ehdokasta. Äänioikeutetun kuuluminen vaalipiiriin on ratkaistu tilanteen mukaan. Vaalipiirin ehdokkaat ilmenevät vaalipiirikohtaisesta ehdokasluettelosta. Niissä vaalipiireissä, joissa ei ole asetettu enempää ehdokkaita kuin mitä vaalipiiristä valitaan edustajia, ei toimiteta vaaleja, vaan edustajiksi katsotaan tulleen valituiksi asetetut ehdokkaat. VAALIPIIRI I Saimaan osasto ry (tuleva Sisä-Suomen osasto) VALKRETS I Saimenavdelning rf (kommande Inre-Finlands avdelning) 3 edustajaa ilman vaalia 3 representanter utan val Paavo Auvinen, 56 v., Savonlinna/Nyslott, lautankuljettaja/färjeförare, Kesamonsaaren yks. tie, Saimaan osaston puheenjohtaja/saimenavdelningens ordförande Edunvalvonta yhtä tärkeää sisävesillä kuin merellä. Intressebevakning lika viktig i insjötrafik som på havet. Pitää kiinni jo saavutetuista eduista ja jatkaa kehittämistä! Hålla fast vid uppnådda förmåner och fortsättningsvis förbättra dem! Vesa Salenius, 54 v., Vaajakoski, kuljettaja/uittomies, förare/flottkarl, Järvi-Suomen uittoyhdistys/insjöfinlands flottningsförening, SM-U:n valtuuston varajäsen /FS-U fullmäktigesuppleant Pyrkiä vaikuttamaan siihen, että suomalaisten merimiesten työpaikkoja ei ulosliputettaisi. Verka för bevarandet av fi n- ländska sjömäns arbetsplatser, nej till utflaggning. VAALIPIIRI II Pohjoisen osasto ry Hamn, laivaluottamusmies/fartygsförtroendeman Jäsenten edunvalvontaa ja taistelua Suomen lipun puolesta. Bevaka medlemmarnas intressen och kämpa för arbetsplatser under finsk flagg. 3. Pentti Holappa, 50 v., Raahe/Brahestad, kokki/kock, Varustamoliikelaitos/Rederiverket, Pohjoisen osaston puheenjohtaja, SM-U:n hallituksen jäsen/ Norra avdelningens ordförande, FS-U styrelsemedlem Jäsenistön etuja pitää puolustaa kaikin mahdollisin keinoin. Medlemmarnas intressen bör bevakas med alla medel. 5. Markku Kangosjärvi, 49v., Oulu/Uleåborg, kansikorjausmies yt/däcksreparatör at, ml Merisilta, Hailuodon lauttapaikka/karlsö färjställe. Laivaluottamusmies/ fartygsförtroendeman Jäsenistön edunvalvontaa ja työolosuhteiden kehittämistä. Suomen lipun säilyminen merenkulussa. Förbättra medlemmarnas intressebevakning och arbetsmiljö. Bevara sjöfarten under finsk flagg. 6. Maarit Rossi, 28 v., Husby-Rekarne, Ruotsi/Sverige, tarjoilija/ servitris, Birka Paradise 7. Timo Törrönen, 43 v., Kemi, sähkömies/elektriker, Jääsalo VAALIPIIRI III Satama-ala ry ansvarig hamnbevakare, Oulun satama/uleåborgs hamn, SM-U: n valtuuston jäsen ja Satamaalan osaston puheenjohtaja/ fullmäktigemedlem av FS-U och ordförande för Hamnbranschens avdelning Kaikkien sopimusalojen laajaalaista edunvalvontaa. Työmies on palkkansa ansainnut. Täckande intressebevakning inom alla avtalsbranscher. Arbetaren har förtjänat sin lön. VALKRETS V Ålandsavdelning rf VAALIPIIRI V Ahvenanmaan osasto ry Sektor I, passagerarfartyg; 4 representanter Lohko I, matkustaja-alukset; 4 edustajaa Tarja Rännäli, 42 v., Joensuu, keittiömestari/köksmästare, Finnlady, Finnlinesin pääluottamusmies, SM-U:n valtuuston varapuheenjohtaja/ Finnlines huvudförtroendeman, FS-U fullmäktiges vice ordförande, Saimaan osaston varapuheenjohtaja/ Saimenavdelningens vice ordförande VALKRETS II Norra avdelning rf 1 edustaja/1 representant 2. Seppo Hannula, 52 v., Muhos, korjausmies/reparatör, Tuura, Oulun satama/uleåborgs 4. Pekka Kangas, 51 v., Hailuoto/ Karlö, kokkistuertti/kockstuert, Neste Shipping, Pohjoisen osaston valtuutettu, Merimies- Unionin valtuuston jäsen/ Norra avdelningens fullmäktigade, FS-U fullmäktigemedlem Pyrkiä nostamaan merimiesten palkkausta ja ammattikoulutusta nykypäivän tasolle. Verka för högre sjömanslöner och yrkesutbildning på dagens nivå. VALKRETS III Hamnbranschen rf 1 edustaja ilman vaaleja 1 representant utan val Markku Lauriala, 50 v., Kempele, vastaava satamavalvoja/ 8. Jan Andersson, 50 v., Mariehamn/Maarianhamina, kallskänka/ kylmäkkö, Birka Paradise, Styrelsemedlem i Ålandsavdelningen, FS-U fullmäktigesuppleant/ Ahvenanmaan osaston hallituksen jäsen, SM-U:n valtuuston varajäsen Ge ungdomar en trygg framtid på finskflaggade fartyg. Turvata nuorten tulevaisuus Suomen lipun alla. 9. Ulla-May Andersson, 50 v., Sund, Åland/Ahvenanmaa, barmästare och taxfreekassa/ baarimestari ja taxfreekassa, 4

5 sjömannen 8/2007 1/2008 Kongressval Finlands Sjömans-Unions tjugoandra kongress och Finlands Sjömans-Unions Arbetslöshetskassas representantskapsmöte hålls den 8-9 maj 2008 i Helsinki Congress Paasitorni i Helsingfors. Omröstningsmaterialet postas hem till dig Tidningen Sjömannen har bett samtliga kandidater om ett fotografi och frågat efter deras ålder, yrke, arbets- och hemort, förtroendeuppdrag i förbundet och bett dem att med tio ord berätta vad de anser vara viktigast i Sjömans- Unionens verksamhet i framtiden. Valet av kongressrepresentant inleds den och upphör såtillvida att returkuvertet skall vara oss tillhanda senast den I Finland skall svarskuverten lämnas in på posten senast torsdagen den för att hinna fram i tid. Sjömans-Unionens medlemmar har inför valet delats in valkretsar efter fackavdelning och kollektivavtalsområde. Varje fackavdelning utgör en egen valkrets. Varje röstberättigad medlem får endast rösta på en kandidat i sin valkrets. Vilken valkrets en röstberättigad medlem tillhör beror på dennes situation den En valkrets kandidater anges i respektive valkrets kandidatförteckning. I valkretsar där det inte fi nns fl er kandidater än antalet representanter som skall väljas i valkretsen genomförs inget val, utan de som har utsetts till kandidater anses ha valts till representanter. Eckerö, Fartygsförtroende, i början av 2008 vice fartygsförtroende, suppleant i styrelsen, i styrelsen för Ålandsavdelningen/ Laivaluottamusmies, vuoden 2008 alusta varalaivaluottamusmies, hallituksen varajäsen, Ahvenanmaan osaston hallituksen jäsen Mera yngre personer i Sjömans-Unionen, mail, sms, fakta på svenska. Enemmän nuoria Merimies- Unioniin, sähköposti, sms, tiedottaminen ruotsiksi. 10. Kenneth Bondas, 46 v., Korsholm/Mustasaari, kallskänka/ kylmäkkö, Birka Paradise, Birka Lines huvudförtroendeman, FS-U styrelsens vice ordförande, Ålandsavdelningens vice ordförande/ Birka Linen pääluottamusmies, SM-U:n hallituksen varapuheenjohtaja, Ahvenanmaan osaston varapuheenjohtaja Bevaka att ingångna kollektivavtal följs, samt sträva efter förbättringar i dessa! Solmittujen työehtojen valvonta sekä pyrkiminen niiden parantamiseen! 11. Nina Hellman, 32 v., Ockelbo Sverige/Ruotsi, hyttvärdinna/ hyttiemäntä, Birka Paradise Att informera medlemmar, övervaka arbetsvillkor och försöka lösa konflikter. Färre korttidsanställningar och inhyrd arbetskraft. Samarbete mellan arbetsgivare och arbetstagare. Jäsenten neuvonta, työehtojen valvonta ja pyrkiminen kiistojen ratkaisuun. Vähemmän lyhytaikaisia työsuhteita ja vuokratyövoimaa. Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö. 12. Pamela Lindholm, 33 v., Mariehamn/Maarianhamina, ekonomibiträde/talousapulainen, Eckerö, fartygsförtroendeman från 2008/laivaluottamusmies 2008 alkaen Kollektivavtal, utflaggning, tryggheten för sjömännens framtid. Työehtosopimukset, ulosliputus, merimiesten tulevaisuuden turvaaminen. 13. Sören Mattsson, 49 v., Eckerö, Åland/Ahvenanmaa, försäljare/myyjä, Birka Paradise, avdelningsförtroendeman/ osaston luottamusmies Bevaka medlemmarnas intressen angående löner och rättigheter. Jäsenten palkkoja ja oikeuksia koskevien etujen valvonta. 14. Lotta Nilsson, 36 v., Kökar, Åland/Ahvenanmaa, nisse, Rosella 15. Susanne Teir, 28 v., Mariehamn/Maarianhamina, hyttvärdinna/hyttiemäntä, Birka Paradise Att främja arbetstagarens rättigheter och förhindra utflaggningar. Työntekijöiden oikeuksien puolustaminen ja ulosliputuksen estäminen. 16. Ulf Öhman, 52 v., Åbo/Turku, servitör/tarjoilija, Birka Paradise, avdelningsförtroendeman, FS-U styrelsesuppleant/osaston luottamusmies, SM-U:n hallituksen varajäsen. Finländsk sjöfart under finländsk flagg. Suomen merenkulku Suomen lipun alla. Sektor II övriga avtalsområden; 2 representanter Lohko II muut sopimusalat; 2 edustajaa 17. Kenneth Bergman, 54 v., Mariehamn/Maarianhamina, reparatör/korjausmies, Auto Baltic, FS-U fullmäktigesuppleant/ SM-U:n valtuuston varamies Förbättrad kommunikation, avtal för lastfartyg, i synnerhet fartyg som ej trafikerar Finland. Parempi tiedottaminen, sopimukset rahtilaivoille, etenkin laivoille, jotka eivät liikennöi Suomeen. 18. Stefan Dahl, 53 v., Sund, Åland/Ahvenanmaa, kockstuert/ kokkistuertti, Baltic Excellent, Medlem i Ålandsavdelningens styrelse/ahvenanmaan osaston hallituksen jäsen Behålla finsk besättning på finska fartyg. Suomalaisen miehistön säilyttäminen suomalaisilla aluksilla. 19. Eija Kiviö, 50 v., Föglö, Åland/Ahvenanmaa kock/ kokki, Gudingen, Landskapsregeringens huvudförtroende- man, FS-U styrelsemedlem/ Maakuntahallituksen pääluottamusmies, SM-U:n hallituksen jäsen Finsk sjöfart - men inte på finska sjömäns bekostnad. Suomalainen merenkulku mutta ei suomalaisen merimiehen kustannuksella. 20. Ossian Suominen, 47 v., Mariehamn, Åland/ Maarianhamina, Ahvenanmaa, styrman/perämies, Alfågeln, Ålands landskapsregering vice huvudförtroendeman/ Ahvenanmaan maakuntahallituksen varapääluottamusmies/ ordförande FS-U Ålandsavdelningen, FS-U fullmäktigemedlem/ SM-U:n Ahvenanmaan osaston puheenjohtaja, SM-U:n valtuuston jäsen Intressebevakningen på medlemmarnas arbetsplatser, löneutveckling, utbildning och Unionens tvåspråkighet! Edunvalvonta jäsenten työpaikoilla, palkkakehitys, koulutus ja Unionin kaksikielisyys! VAALIPIIRI VI Lounais-Suomen osasto ry VALKRETS VI Sydvästra Finlands avdelning rf Lohko I, Matkustaja-alukset; 11 edustajaa Sektor I, Passagerarfartygen; 11 representanter 5

6 merimies merimies 8/2007 1/ Ingela Fredriksson, 41 v., Turku/Åbo, vastaanottovirkailija/ receptionist, Isabella, osastoluottamusmies, Lounais- Suomen osaston hallituksen jäsen/avdelningsförtroendeman, Sydvästra Finlands avdelnings styrelsemedlem On tärkeää ottaa asioista selvää ja kysellä, joskus kyseenalaistaakin. Viktigt att ta reda på saker och ting, ibland även att ifrågasätta. 22. Jaakko Huoponen, 51 v., Kaaro (Rauma/Raumo), konekorjausmies/ maskinreparatör, Isabella, työsuojeluvaltuutettu/ arbetarskyddsfullmäktig Alukset Suomen lipun alla. Yhteydenpito, järjestöpoliittiset toimet ko. asian puolesta. Fartygen under finsk flagg. Dialoger, organisationspolitiska åtgärder för att främja saken. 23. Marko Laine, 37 v., Turku/Åbo, kansikorjausmies/däcksreparatör, Silja Europa, kansiosaston luottamusmies/ däcksavdelningens förtroendeman Ei sekamiehitykselle! Joustojen aika on jo ohi. Nej till blandbesättning! Flexarbetenas tid är redan förbi. 24. Jyrki Lummejoki, 42 v., Turku/Åbo, kokki/kock, Amorella, Viking Linen pääluottamusmies, SM-U:n hallituksen varajäsen/ Viking Lines huvudförtroende- man, suppleant i FS-U:s styrelse Tulevaisuudessa pitää edunvalvontaa yhä tiukentaa, jotta nuorille pystytään perustelemaan miksi kuulua Unioniin. Skärpt intressebevakning i framtiden så de unga övertygas om fördelarna med att höra till Unionen. 25. Jorma Luoma, 45 v., Aura, kokki/kock, Amorella, SM-U:n hallituksen varajäsen/ suppleant i FS-U:s styrelse. Suomalaisille merenkulkijoille vakituisia, turvallisia ja laadukkaita työpaikkoja inhimillisyyttä unohtamatta. Stadigvarande, trygga och goda arbetsplatser för finländska sjömän utan att dock glömma mänskliga synpunkter. 26. Teuvo Merenlinna, 51 v., Turku/Åbo, moottorimies/ motorman, Isabella Pidetään Suomen lippu ja suomalaiset laivoissamme. Myös palkat työn vaatimusten ja aikojen arvoiselle tasolle ym. Fartygen under finsk flagg och med finländsk besättning. Lönerna enligt arbetets svårighetsgrad och arbetstid m.m. 27. Pertti Myllylä, 52 v., Naantali/ Nådendal, baaritarjoilija/barservitör, Silja Europa, valtuuston varajäsen, Lounais- Suomen osaston hallituksen jäsen/fullmäktigesuppleant, medlem i FS-U Sydvästra Finlands avdelningens styrelse Yö- ja pyhätyö korvattaviksi. Äänestämällä vaikutat yhteiseen tulevaisuuteemme Merimies-Unionin toimielimissä. Ersättning för natt- och helgdagsarbete. Rösta och påverka vår gemensamma framtid i Sjömans- Unionens förvaltningsorgan. 28. Jani Nevala, 35 v., Turku/ Åbo, matruusi/matros, Kristina Regina 29. Mika Ojala, 48 v., Turku/Åbo, kokki/kock, Mariella, SM-U:n Lounais-Suomen osaston puheenjohtaja, SM-U:n valtuuston jäsen, Viking Linen varapääluottamusmies, laivaluottamusmies/ ordförande för FS-U Sydvästra Finlands avdelning, FS-U fullmäktigemedlem, Viking Lines vice huvudförtroendeman, fartygsförtroendeman Edelleen tehdä töitä yhteiskunnan ja varustamoelinkeinon ymmärryksen lisäämiseksi sen suhteen, että suomalainen merimies on hintansa väärtti...niin matkustaja - kuin rahtiliikenteessä! Fortsättningsvis arbeta för ökad förståelse från samhällets och rederinäringens sida för att den finländska sjömannen är värd sin lön såväl inom passagerartrafik som frakttrafik! 30. Tero Palokoski, 38 v., Poikko, muonavarastonhoitaja/ proviantlagerförvaltare, Isabella, SM-U:n valtuuston jäsen, laivaluottamusmies/ fartygsförtroendeman, FS-U fullmäktigemedlem Yhteispelillä se sujuu. Med samspel går det bättre. 31. Eira Pessi, 57 v., Raisio/Reso, hyttisiivooja/hyttstäderska, Silja Europa, osastoluottamusmies, Lounais-Suomen osaston sihteeri/ avdelningsförtroendeman, Sydvästra Finlands avdelnings sekreterare. Merimies-Unionin jäsenmäärä vähenee, joten yhteistyö muiden kuljetusalan liittojen kanssa on entistä tärkeämpää. Sjömans-Unionens medlemsantal minskar, samarbetet med övriga förbund i transportbranschen är därför ännu viktigare än tidigare. 32. Juha Salo, 47 v., Merimasku, kokki/kock, Silja Europa, SM-U:n hallituksen jäsen, Lounais-Suomen osaston varapuheenjohtaja, laivaluottamusmies/ FS-U:s styrelsemedlem, vice ordförande i Sydvästra Finlands avdelning, fartygsförtroendeman Suomen lipun ja suomalaisen merimiestaidon säilyminen. Bevara fartygen under finsk flagg och med finländsk sjömanskunskap 33. Kaj Svenskberg, 44 v., Turku/Åbo, kassa, Silja Europa, osastonluottamusmies, myymälä ja varasto/ avdelningsförtroendeman, butik och lager Suomalaisen merimiehen työpaikka turvattu. Määräaikaisille työntekijöille paremmat työsopimukset. Arbetsplatsen är tryggad för finska sjömän. Bättre arbetsavtal för visstidsanställda. Lohko II, rahtialukset; 2 edustajaa Sektor II, fraktfartyg; 2 representanter 34. Jenni Ekoluoma, 26 v., Pori/Björneborg, puolimatruusi/ lättmatros, Suula Rahtilaivoillakin on merimiehiä töissä. Också fraktfartygen har sjömän i arbete. 35. Timo Keskitalo, 28 v., Tampere/Tammerfors, kansikorjausmies yt /däcksreparatör at, Neste Shippingin pääluottamusmies, SM-U:n hallituksen varajäsen/ Neste Shippings huvudförtroendeman, suppleant i FS-U styrelsen Suomen lipun säilyttäminen laivoilla ja uusien laivojen saanti Suomen lipun alle jatkossakin! Bevara fartyg under finsk flagg och registrera nya fartyg under finsk flagg även i fortsättningen! 36. Sebastian Kotilehto, 33 v., Naantali/Nådendal, sähkömies/ elektriker, Finnmaid 37. Pekka Mantere, 54 v., Rauma/Raumo, kokki/kock, Jurmo, SM-U:n hallituksen jäsen, SM-U:n Lounais-Suomen osaston hallituksen jäsen/fs-u styrelsemedlem, medlem av Sydvästra Finlands avdelnings styrelse Tärkein tehtävä on edelleen jäsentemme edunvalvonta sekä työ- ja elinolosuhteiden parantaminen. Vår viktigaste uppgift är fortfarande att bevaka medlemmarnas intressen samt förbättra deras arbets- och livsvillkor. 38. Tomi Nordling, 24 v., Pori/ Björneborg, kokki/kock, Suula Rahtilaivojen ääni paremmin kuulumaan liitossa. Fraktfartygen måste få sin röst bättre hörd i förbundet. 39. Jari Tammi, 46 v., Turku/ Åbo, konekorjausmies yt/ maskinreparatör at, Jurmo Tärkeää rekrytoida suomalaisia nuoria. Palkat pitää saada tehtävien vaativuuden tasolle ja lepoajoista on pidettävä kiinni. Viktigt att rekrytera finländska unga. Lönerna enligt arbetets svårighetsgrad och vilotiderna måste iakttas. 6

7 sjömannen 1/2008 8/2007 Lohko III muut sopimusalat; 2 edustajaa Sektor III övriga avtalsområden; 2 representanter 40. Petri Kallonen, 42 v., Salo, kansikorjausmies yt /däcksreparatör at, Fennica Valvottava, että sopimuksia noudatetaan. Övervaka att avtalen följs. 41. Iiro Liimatainen, 57 v., Rauma/ Raumo, luotsikutterinhoitaja/ lotskutterskötare, Rauman luotsiasema/raumo lotsstation Tiukkaa edunvalvontaa. Strikt intressebevakning. 42. Jouni Sandell, 50 v., Kaarina/S:t Karins, korjausmies yt /reparatör at, Voima, erityistyösuojeluvaltuutettu/specialarbetarskyddsfullmäktig Tästä eteenpäin. Vidare framåt. 44. Olli Kauranen, 48 v., Kotka, kokkistuertti/kockstuert, Suula, laivaluottamusmies, varapääluottamusmies, Itäkustin osaston hallituksen jäsen, valtuuston jäsen/ fartygsförtroendeman, vice huvudförtroendeman, medlem av Östkustavdelningens styrelse, fullmäktigemedlem Koulutusuudistus: pehmeät arvot, lisää vakansseja laivoille. Utbildningsreform: mjuka värden, flera vakanser på fartygen. 45. Anne-Marie Mahkonen, 42 v., Kotka, kokkistuertti/kockstuert, Futura Pitää säilyttää laivat Suomen lipun alla sekä saavutetut edut. Bevara fartygen under finsk flagg, hålla fast vid uppnådda förmåner 46. Timo Pasanen, 41 v., Kouvola, kansikorjausmies/ däcksreparatör, Finnmaid Työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen Suomen lipun alla. Bevara och öka antalet arbetsplatser under finsk flagg. Rederiverket, SM-U:n hallituksen jäsen vuodesta 2007, varajäsen 2004 alkaen, Itäkustin hallituksen pj./ FS-U styrelsemedlem sedan 2007, suppleant sedan 2004, Östkustavdelningens styrelseordförande Että suomalaisella merimiehellä riittäisi töitä tulevaisuudessakin. Arbeta för att de finländska sjömännen har arbetsplatser också i framtiden. VAALIPIIRI VIII Länsi-Suomen osasto ry VALKRETS VIII Västra Finlands avdelning rf 3 edustajaa/ 3 representanter 49. Arja Ahonen, 49 v., Lapua/ Lappo, tarjoilija/servitris, Silja Serenade, Länsi-Suomen osaston sihteeri, SM-U:n hallituksen varajäsen/ Västra Finlands avdelnings sekreterare, suppleant i FS-U:s styrelse Yhteistyö on voimavaramme. Samarbete är vår styrka. ta vain jatkuvalla toimintatapojen kehittämisellä. Förbundets framtid tryggas endast genom kontinuerligt utvecklad verksamhet. 52. Kari Nurmirinta, 48 v., Vähäkyrö/Lillkyro, kokki/kock, Silja Serenade, SM-U:n hallituksen jäsen, Länsi-Suomen osaston puheenjohtaja/fs-u styrelsemedlem, ordförande för Västra Finlands avdelning Vain yhdessä pystymme parempaan tulevaisuuteen suomalaisen merenkulkijan hyväksi. Se on sitä oikeaa joukkovoimaa. Gemensamma insatser krävs för en bättre framtid för de finländska sjömännen. Det är verklig kollektiv styrka. 53. Petri Vuorimies, 41 v., Nokia, kokki/kock, ms Silja Serenade, keittiöosaston luottamusmies/ köksavdelningens förtroendeman Tehdään yhdessä töitä, että saadaan pidettyä suomalainen merimies maailmankartalla! Låt oss arbeta gemensamt för att hålla finländska sjömän kvar på världskartan! Saada nuoret uskomaan ja hakeutumaan merenkulkualalle sekä työllistymään Suomen lipun alla seilaaviin laivoihin. Få de unga att tro på och söka sig till sjöfartsbranschen och få arbete på finskflaggade fartyg. 55. Salli Hämäläinen, 49 v., Järvenpää/Träskända, tarjoilija/ servitris, Mariella Työntekijöiden, ja etenkin sijaisten, oikeudenmukainen ja inhimillinen kohtelu. Jos koneesta otetaan kaikki tehot irti, mutta poltetaan laakerit, ei matka jatku pitkään Rättvist och mänskligt bemötande av anställda, i synnerhet vikarier. Utnyttjas maskinens effekt till det yttersta så att lagren brinner upp så blir resan inte lång 56. Markku Knuutinen, 52 v., Turku/Åbo, kokki/kock, Tallink Silja, SM-U:n valtuuston puheenjohtaja, erityistyösuojeluvaltuutettu/ ordförande i FS-U fullmäktige, specialarbetarskyddsfullmäktige Merenkulkijoiden ansiotason ja työpaikkojen turvaaminen. Nuoret mukaan. Trygga sjömännens inkomstnivå och arbetsplatser. De unga med i verksamheten. 57. Anita Latvela, 46 v., Helsinki/ Helsingfors, tarjoilija/servitris, Silja Serenade VAALIPIIRI VII Itäkustin osasto ry VALKRETS VII Östkustavdelning rf 3 edustajaa/ 3 representanter 43. Anneli Dahlström, 51 v., Kuopio, tarjoilija/servitris, Kristina Regina, ollut laivan varaluottamusmiehenä/tidigare fartygs vice förtroendeman Suomalaisten merimiesten työpaikkojen säilyminen suomalaisilla. Työolojen sekä työturvallisuuden kehittäminen on tärkeää. Finländska sjömäns arbetsplatser bör bevaras. Viktigt att förbättra arbetsvillkor och arbetssäkerhet. 47. Anne Roivas, 36 v., Mikkeli/ St Michel, matruusi/matros, SuperSeaCat Four, Itäkustin osaston hallituksen jäsen/medlem av Östkustavdelningens styrelse Suomalaisten merimiesten työpaikkojen säilyttäminen, palkkojen nostaminen tämän päivän elinkustannusten mukaisiksi. Bevara de finländska sjömännens arbetsplatser, lönerna i nivå med dagens levnadskostnader. 48. Anu Ryökkynen, 43 v., Kotka, kokki/kock, Varustamoliikelaitos/ 50. Jan-Erik Berlin, 39 v., Replot, Mustasaari/Korsholm, keittiömestari/köksmästare, Silja Europa, SM-U:n valtuuston jäsen, Länsi-Suomen osaston varapuheenjohtaja/ vice ordförande i Västra Finlands avdelning, FS-U fullmäktigemedlem Me arvostamme suomalaista merenkulkua. Vi värdesätter finländsk sjöfart. 51. Veikko Malmi, 56 v., Vaasa/ Vasa, pursimies/båtsman, Fennica, SM-U:n Länsi-Suomen os. hallituksen jäsen, laivaluottamusmies/ styrelsemedlem i Västra Finlands avdelning, fartygsförtroendeman Liiton tulevaisuus voidaan turva- VAALIPIIRI IX Etelä-Suomen osasto ry VALKRETS IX Södra Finlands avdelning rf Lohko I, Matkustaja-alukset; 6 edustajaa Sektor I, Passagerarfartyg; 6 representanter 54. Leif Drockila, 53 v., baarimestari/barmästare, Tallink Siljan pääluottamusmies, SM-U:n hallituksen jäsen/ Tallink Siljas huvudförtroendeman, FS-U styrelsemedlem 58. Satu Valapuro, 43 v., Lahti/Lahtis, tarjoilija/servitris, Silja Serenade, ruokaravintoloiden luottamusmies/matrestaurangernas förtroendeman Vastata ajan ja tulevaisuuden haasteisiin. Jäsenetuuksien kehittäminen, jäsenten tiedottaminen ja halpatyövoiman estäminen. Svara på dagens och framtidens utmaningar. Bättre medlemsförmåner och mera information till medlemmarna, nej till billig arbetskraft. 7

8 merimies merimies 8/2007 8/2007 1/2008 Lohko II rahtialukset; 2 edustajaa Sektor II fraktfartyg; 2 representanter 59. Kenneth Bengts, 42 v., Heinola, matruusi/matros, Finnmaid Lisää palkkaa, vaikka pienellä riskillä. Högre lön, även om det betyder litet risktagning. Trygga sjömännens arbetsplatser och förtjänstnivå; bättre arbetsvillkor. 64. Jussi Pasanen, 27 v., Helsinki/Helsingfors, sähkömies/ elektriker, Bravaden Tasa-arvoa enemmän laivoille. Takuupalkka kaikille. Större jämställdhet på fartygen. Garantilöner åt alla. 65. Jani Santala, 36 v., Hausjärvi, kokkistuertti/kockstuert, Mastera, laivaluottamusmies/fartygsförtroendeman Rahtipuolen tuntemusta ja huomioimista lisättävä. Bättre kännedom och beaktande av fraktsidan. 69. Mikko Ervast, 35 v., Porvoo/ Borgå, kokki ja kokkistuertti/kock och kockstuert, Sisu, laivaluottamusmies, Finstashipin varapääluottamusmies, osaston hallituksen jäsen, SM-U:n valtuuston varajäsen/ fartygsförtroendeman, Finstaships vice huvudförtroendeman, avdelningens styrelsemedlem, FS-U fullmäktigesuppleant Tulevaisuuden suurimpia haasteita lienee työpaikkojen säilyttäminen ja liiton jäsenten aktivointi. Framtidens största utmaningar troligen att bevara arbetsplatserna och aktivera förbundsmedlemmarna. 72. Matti Rasa, 60 v., Vantaa/ Vanda, pursimies yt/båtsman at, Urho, SM-U:n valtuuston varajäsen, Etelä-Suomen osaston hallituksen varajäsen, Urhon varaluottamusmies/fs-u fullmäktigesuppleant, suppleant i styrelsen för Södra Finlands avdelning, vice förtroendeman på Urho Ikääntyvän jäsenistön etujen turvaaminen - ei ikärasismia. Trygga de åldrande medlemmarnas intressen Nej till åldersdiskriminering. Mikael Ahlfors, 34 v., Loviisa/ Lovisa, myyjä/försäljare, Amorella, Laivan viihdeammattilaisten hallituksen jäsen/ medlem i styrelsen för Fartygets Underhållningsarbetare Pitää suomalainen merimies suomalaisessa varustamossa kilpailukykyisellä palkalla! Finländska sjömän hos finländska rederier med konkurrenskraftiga löner! XII VAALIPIIRI Väylänhoitoammattiosasto ry XII VALKRETS Farledsskötsavdelningen rf 60. Kennet Edlund, 45 v., Helsinki/Helsingfors, moottorimies/motorman, Suula Tasapuolisuus. Jämlikhet. 61. Marita Kunttu, 48 v., Anjalankoski, baarimestari/barmästare, Finnmaid 62. Kristiina Lindström, 32 v., Helsinki/Helsingfors, vastaava kassatarjoilija/ansvarig kassaservitris, Finnmaid. Toiminut aiemmin Superfastilla luottamusmiehenä/ Tidigare verkat förtroendeman på Superfast Suomalaisten merimiesten työpaikkojen säilyttäminen, ilman että nykyisiä työehtoja entisestään huononnetaan. Bevara de finländska sjömännens arbetsplatser utan ytterligare urvattning av arbetsvillkoren. 63. Jori Mikkola, 49 v., Lohja/Lojo, kansikorjausmies/ däcksreparatör, Finnstar, osaston hallituksen jäsen, työpaikan työsuojeluvaltuutettu/ Medlem av avdelningens styrelse, arbetsplatsens arbetarskyddsfullmäktig Suomalaisten merimiesten työpaikkojen ja ansiotason turvaaminen sekä työehtojen parantaminen. 66. Heikki Suomalainen, 50 v., Helsinki/Helsingfors, kansikorjausmies/däcksreparatör, Finnmaid 67. Hans Tiippana, 40 v., Helsinki/Helsingfors, kansimies yt /däckskarl at, Jurmo, laivan luottamusmies/fartygets förtroendeman Suomen lipun ja suomalaisen merimiehen työpaikan säilyminen. Bevara finskflaggade fartyg och de finska sjömännens arbetsplatser. 68. Jorma Tura, 53 v., Helsinki/ Helsingfors, kokkistuertti/ kockstuert, Stena Poseidon Työehtosopimusten noudattaminen on tärkeää. Viktigt att följa kollektivavtalen. Lohko III muut sopimusalat; 2 edustajaa Sektor III övriga avtalsområden; 2 representanter 70. Martti Kuusela, 46 v., Hyvinkää/Hyvinge, kokkistuertti/ kockstuert, Fennica, laivaluottamusmies/ fartygsförtroendeman Pidän tärkeänä edunvalvontaa ja jäsenistön työpaikkojen turvaamista. Jag prioriterar intressebevakning och tryggandet av medlemmarnas arbetsplatser. 71. Rauno Mutka, 53 v., Varkaus, korjausmies yt/reparatör at, Urho, Varustamoliikelaitoksen pääluottamusmies/rederiverkets huvudförtroendeman Merimies-Unionin tulee jatkossakin pyrkiä säilyttämään merimiesten työpaikat ja valvoa, että edut säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Sjömans-Unionen bör också i fortsättningen verka för att bevara sjömännens arbetsplatser och övervaka att förmånerna åtminstone förblir på nuvarande nivå. 73. Oke Seppälä, 51 v., Lohja/ Lojo, sähkömies yt/elektriker at, Botnica, SM-U:n valtuuston jäsen/fs-u fullmäktigemedlem Työpaikat säilytettävä ja alalle tuleville nuorille lisää varmuutta jatkuvuudesta. Bevara arbetsplatserna och ge unga i branschen större tilltro till arbetets kontinuitet. X VAALIPIIRI Matkailu- ja huolinta-ala ry X VALKRETS Rese- och speditionsbransch 1 edustaja ilman vaaleja 1 representant utan val Päivi Salmela, 45 v., Lokalahti, matkavaraaja/resebokare, Oy Finnlink Ab, luottamusmies/förtroendeman Tärkeää SM-U:n toiminnassa on jäsenten mielipiteiden kuunteleminen. Viktigt i FS-U:s verksamhet är att medlemmarnas åsikter vinner gehör. XI VAALIPIIRI Laivan Viihdeammattilaiset ry XI VALKRETS Fartygens Underhållningsarbetare rf 1 edustaja ilman vaaleja 1 representant utan val 1 edustaja ilman vaaleja 1 representant utan val Hemmo Mutka, 51 v., Mikkeli/ S:t Michel, väylämestari/ farledsmästare, MKL/Sisäinen tuotanto/ristiinan väyläasema/ SFV/Intern produktion/kristina farledsstation, Väylänhoitajien pääluottamusmies, SM-U:n hallituksen varajäsen/farledsskötarnas huvudförtroendeman, suppleant i FS-U:s styrelse Hyviä ja tiiviitä suhteita ulospäin, varsinkin alaa lähellä oleviin järjestöihin. Sisäistä yhtenäisyyttä ja ammattiryhmien jäsenmääristä riippumatonta yhdenvertaisuutta jatkossakin. Goda och täta kontakter utåt, i synnerhet till branschen närstående organisationer. Intern enighet och jämlikhet utan avseende på yrkesgruppernas medlemsantal även i framtiden. Huom! Keski-Suomen osasto (004) lakkautettiin ja osaston jäsenet liitettiin Saimaan osastoon (001). Obs! Mellersta Finlands avdelning (004) lades ner och medlemmarna flyttades till Saimen avdelnigen (001). 8

9 sjömannen 8/2007 1/2008 Valonkajoa iltaan Merimieskirkosta Oulun öinen satama on kuin silhuetti: ei liiku tuulenvire, ei keinuta laivojen kupeita vellovat aallot. Sysimustassa illassa, katulamppujen kajossa vuoroaan odottavat hiljaiset kontit takanaan kenties tuhansia kilometrejä. Ne ovat matkalla aina jonnekin. Paljon koettua ja nähtyä, mutta hiljaa vain ne ovat. Riveittäin ne muodostavat valokujan tai kulissin, jonka toisella puolella ammottaa tyhjyys - kuun pimeä puoli. On niin hiljaista, sellaista kun ääni hukkuu yöhön. Vain trukkien kaksi pistävää silmää ilmestyy esiin odottamattomasi kulman takaa. Taukoamatta ne siirtävät kontteja uuteen paikkaan. Matkaaja muokkautuu maisemaan - ja jokainen maa on omanlaisensa. Oulun illassa valonkajoa matkaajille tarjoaa merimieskirkko. Sen korkeassa tornissa kaihoisasti palavat valot kertovat ovien olevan avoinna, ja merimies on tervetullut peremmälle. Koti-ikävä - kaikille yhteistä Alakerran aulassa on puhelin, josta joku on soittamassa parhaillaan ehkä kotiin. Oulun Merimieskirkon johtava satamakuraattori Antti Härö kertoo, että merimieskirkolla vieraili 27 eri kansallisuutta vuoden 2007 aikana. Yli kahdeksan vuoden ajan Oulun satamassa työskennellyt Härö tietää, että kaikille merimiehille on yhteistä toisinaan koti-ikävä, tulivatpa he mistä tahansa. - Koti-ikävä ja läheisten ikävä on ulkolaisten ja suomalaisten kohdalla sama asia. Se, miten asiaan sitten suhtaudutaan, on enemmän kulttuurisidonnaista, hän kertoo. Merimieskirkon kuraattori kuuntelee ja auttaa merimiehiä toimistossa, joka on avoinna iltaisin kello 18-22, sillä työt laivalla loppuvat yleensä viiden aikaan. Oulun merimieskirkko toimi alueella jo aiemmin, mutta 60-luvulla se lakkautettiin. 80-luvun taitteessa kirkon toiminta virisi uudelleen käyntiin ja vanhoissa tiloissa toimittiin aina vuoteen 2001, jolloin vanha tönö purettiin ja tilalle rakennettiin uusi. Vuoden 2002 huhtikuussa Oulun uutukaiset tilat otettiin käyttöön. Siellä on vieraillut säännöllisesti niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia merimiehiä, mutta erityisesti aasialaisten määrä on näyttänyt olevan lisääntymään päin. - Tällä hetkellä filippiiniläiset ovat taas lisääntyneet, vaikka jossakin välissä näytti, että enemmän tulisi itäeurooppalaisia - ja puhuttiin kiinalaisista. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että filippiiniläiset ja indonesialaiset ovat palanneet, Härö kertoo. Omat pyykinpesuaineet ja lakanat Suomen joulukuu on pimeä ja laivan sijaan Merimieskirkko tarjoaa satamassa illaksi vaihtoehtoisia aktiviteetteja. Käytössä on puhelin, josta voi soittaa omalla puhelinkortilla sekä Internet, kirjoja, lehtiä, pelejä ja ennen kaikkea kuuntelija. Härö kertoo ulkomaalaisten kyselevän joskus esimerkiksi suomalaisista ja eurooppalaisista työehtosopimuksista merenkulkijoiden osalta. - Kyllähän se valitettava totuus on, että osa ulkolaisista varustajista antaa työntekijälle vain sen mikä on pakollista. Eniten herättää ihmetystä se, että osalla ulkomaalaisista laivoista työntekijällä pitää olla omat lakanat ja pyykinpesuaineet mukana, Antti on pahoillaan työntekijöiden saamasta kohtelusta. Merimieskirkon seinällä tikittää kahdeksan kelloa eri ajoissa aikavyöhykkeiden mukaan. Pientä kränää toimistossa meinasi herättää kellojen tarkkuus, mutta Härö teki siitä lopun. - Oli aina tappelua, ovatko kellot oikeassa ajassa. Repäisin aikavyöhykkeen nimilapun irti, niin johan tappelu loppui, Antti hekottaa. Yleistäminen vaarallista Joulukoristeet ja piparkakkutalo koristavat pöytää. Salin toisessa päässä seisoo kirjahylly ja seinällä on puolestaan esillä merimiessarjakuva. Yhteisissä tiloissa kohtaavat eri kulttuurit ja uskonnot. Filippiiniläiset ovat pitkälti katolilaisia, indonesialaiset puolestaan muslimeja ja skandinaavit luterilaisia. Aasialaiset kutsuvat merimieskirkkoa enemmän merimiesklubiksi, sillä muistuttaahan tila pitkälti lukusalia. Tärkeintä työssä on toisten kunnioittaminen, tulipa hän mistä uskontokunnasta tahansa. Jokaisessa kulttuurissa on omat piirteensä, mutta yleistäminen on pahasta, Antti tietää. - Olen saanut vuosien varrella oppia, että kaikista pahinta on se, kun alkaa yleistää. Kaikissa kansallisuuksissa on tietysti määrättyjä omia piirteitä, jotka tulevat selvemmin esiin, mutta kaikki ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä ja persoonia. Filippiiniläiset tulevat esimerkiksi kulttuurista, jossa henkilön status on tärkeä. Niinpä he hieman mittailevat merimieskirkon työntekijää, jotta tietävät missä seurassa ovat, kertoo Antti hyväntahtoisesti. On luonnollista, että miljoonapäisessä, köyhistä oloista tuleville oikeiden ihmisten ja kontaktien saaminen on tärkeää, sillä suhteet ratkaisevat paljon. - Pyrin työssäni siihen, että toimin suomalaisena, mutta en tieten tahtoen loukkaa kenenkään kansallisuuden asioita, jotka tiedän heitä loukkaavan, Antti kertoo. Lumiukko laivan kupeessa Härö työskentelee toimiston lisäksi laivoilla. Hän käy vierailemassa ja seilaamassa merimiesten mukana suomalaisilla laivoilla, mutta satamassa käydään tapaamassa kaikenmaalaisia miehistöjä. - Merimiehille on tärkeää, että aluksella käy ihminen, joka kuuntelee ja juttelee sekä pyrkii olemaan tasavertainen heidän kanssaan. Erityisesti ulkomaisilla laivoilla päällystö-miehistö -asettelu on hyvin raakaa. Työntekijöille on tärkeää, että heidät kohdataan ihmisinä, ei statuksen luoman symbolin mukaan, Antti selostaa. Tämän lisäksi uskonto on tabuaihe laivalla. Tilaisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on juuri sen vuoksi tärkeää. - Jos on porukkaa kuuntelemassa, voi olla vaikeaa avautua. Kiertävälle kuraattorille, joka tulee laivan ulkopuolelta, on hyvä kertoa asioista, joista ei halua tai on vaikea puhua muille. Tästä huolimatta hyvät työtoverit ovat paras tuki ja ilontuoja pitkillä törneillä. - Joku vuosi sitten tuossa satamassa oli ulkomaalainen laiva pidempään ja taivaalta satoi nuoskalunta. Laivan ukrainalainen kaveri opetti filippiiniläisiä tekemään lumiukon. Niin he rakensivat sen aivan laivan viereen. Se oli mielestäni kauhean hienoa ja kaikki olivat innoissaan siitä, Antti huokailee ja tähän päättyy kaunis joulutarina Oulun satamasta. SL Eero Keränen haastattelee Härön Anttia ja muistelee omia pitkän linjan aikojaan: Merimieskirkko oli ensikosketus jokaiseen maahan, minne mentiin. Jos ei heti ensimmäisenä iltana käynyt siellä, niin sitten jo toisena. Siellä oli lehdet ja postikortitkin laitettiin, tuntee Eero vanhana konkarina paikan merkityksen merimiestyössä. 9

10 merimies merimies 8/2007 8/2007 1/2008 Sammon henkilökunta oli ensiapukoulutuksen ykköskurssilla jutuntekopäivänä. Matkailujäänmurtaja Sammolla tahkotaan yhä paremmin, sillä aluksella kulkee vuosittain noin turistia, joiden määrä on edelleen kasvussa. Jäänmurtaja aloitti matkailuristeilyt tasan 20 vuotta sitten ja merkkipäivää vietetään helmikuun 22. päivä. A Aamutaivas on liekeissä auringon noustessa ylös horisontin takaa. Modernien tuulimyllyjen silhuetit ovat mustaakin mustempia oranssia ja violetin vivahteita vasten. Taivaanrannan värit paljastavat, että ollaan pohjoisessa. Voiko tämän kauniimpaa enää olla! Juuri tätä tuhannet turistit saapuvat Lapin luontoon ihailemaan: kaamosta ja siitä muutamaksi tunniksi erottuvia taivaan kirkkaita värejä tai pimeyden keskellä tanssivia revontulia, lunta sekä jäätä. Meressä polskimista ja jäälautalla kelluntaa Matkailujäänmurtaja Sampo on yksi näistä maagisista välineistä, jolla pääasiassa turisteja, mutta myös suomalaisia vierailijaryhmiä kuljetetaan merelle keskelle ei-mitään, mutta sitä matkaajat juuri kaipaavat. Aluksen alla uinuvat valkeat jäälautat herättävät paljon ihmetystä, sillä etelänihmisten on vaikea uskoa, että näiden jäälauttojen päällä voi jopa kävellä. - Talvisessa meressä uiminen ja jäät ovat erittäin hieno kokemus ulkomaalaisille, jotka ovat nähneet jäitä aiemmin vain grogilaseissa, J/m Sammon keittiöpäällikkö Kari Simppu Heinonen kuvailee elämystä. Sammolla ennätys on samanaikaisesti 22 eri kansallisuutta. Keittiötöiden, eli syöttämisen ja juottamisen lisäksi Simppu toimii vieraiden uittajana sekä valvojana. - Asiakkaat käyvät uimassa pelastautumispuvuissa, Simppu kertoo. 20 vuotta sitten aluksella saattoi olla kerrallaan viitisenkymmentä risteilijää, mutta nyt heitä on keskimäärin aina sadan paikkeilla. Monet asiakkaista haluavat käydä uimassa, joten vahti saa olla silmä tarkkana. - Kylmässä vedessä kellunta voi olla toisille hieman pelottavaakin alkuunsa ja joku voi kokea pientä paniikkia, kertoo alusta asti Sammolla työskennellyt Simppu pitkällä uittajakokemuksellaan. Hyisessä meressä pulikoidessa monet keksivät kiivetä kellumaan jäälauttojen päälle. Vahdin on oltava koko ajan valmiustilassa, ettei kukaan molskahda jäälautan päältä kuperkeikkaa kylmään mereen. Pelastautumispuku pitää uimarin kuivana, mutta pää kylmän pinnan alla voi olla pelottava kokemus. Sitäkin joutuu usein vakuuttelemaan, ettei meressä ui haita eikä Suomessa elä jääkarhuja, mutta vastaavia kysymyksiä esittää toisaalta suomalainen itsekin täysin vieraissa luonnonoloissa Yt-pursimies Tapani Björkbacka ihailee auringonnousua ennen ensiapukurssin alkamista ylhäällä komentosillalla. Halki jään ja liikkuessaan. Jäissä uinti on usein myös suomalaisille eksoottista, mutta siihen osataan suhtautua melko rennolla huumorilla. Yksi jäänmurtajalla vierailleista oman maan kuuluisuuksista oli Esko Aho, joka totesi Simpulle jäissä kelluessaan. - Tämähän kelluu paremmin kuin Suomen markka, Aho tuumi. Arvovieras Afrikasta ja yhteistyösopimuksen laadinta Jäänmurtaja Sampo mursi Perämeren jäitä kolmenkymmenen vuoden ajan. Sen murtavat väylät jäivät kuitenkin uusille, suuremmille aluksille liian kapeiksi ja Merenkulkulaitos poisti aluksen käytöstään vuonna -85. Kemin silloinen kaupunginjohtaja Juhani Leino näki murtajassa oivan markkinapotentiaalin. Niinpä kaupunki osti Sammon ja siitä lähtien se ollut maailman ainoa matkailujäänmurtaja. - Asiakaskunta koostuu 92 prosenttisesti ulkomaalaisista ja loput 8 prosenttia ovat suomalaisia yrityksiä asiakkaineen, kertoo markkinointijohtaja Maija-Liisa Helistö Sampo Tours -yhtiöstä, joka pyörittää matkailujäänmurtajan toimintaa. Sammon ravintolassa työskentelee neljä henkeä sekä tarvittaessa käytetään extraajia. Kuljetusporukkaa on yhteensä yhdeksän, Simppu laskeskelee. Turisteille laitetaan yhteensä neljä tuntia kestävän matkan ajaksi tarjottavat viimeisen päälle tiptop, sillä jäänmurtajalla ajo on monille matkan kohokohta Lapin matkalla. Eri kansallisuudet tekevät työstä mielenkiintoisen ja haasteellisen. - Esimerkiksi japanilaiset juovat mielellään teetä ja kuumaa vettä samanaikaisesti kun he syövät, Simppu kertoo eri kulttuureihin liittyvistä muistettavista asioista. Tämän lisäksi on olemassa koko joukko eri uskontoryhmiä, jotka haluavat ateriansa sisältävän määrättyjä asioita ja ruoan tarjoiltavan tietyllä tavalla. Työ kuitenkin tekijäänsä opettaa, eikä siitä kannata ottaa pahakseen, jos jollakin on omat veitset ja vehkeet mukanaan, Simppu tuumii. Etelä- Euroopasta espanjalaiset ja italialaiset ovat Lapin lumoon hullaantuneita ja heitä näkee Kemissä jäänmurtajalla usein. Idästä puolestaan tapaa kiinalaisia ja japanilaisia, jotka kiertävät 10

11 sjömannen 8/2007 1/2008 Sammon koneessa pari talvea aikanaan työskennellyt Timo Kuusela ja Jukka Ylisuvanto pitävät vanhaa konetta ainutlaatuisena. Kuuselan pääpaikka oli työuran aikana Kemin satama ja merimiesuran aikana tuli kierrettyä nuorena miehenä kaikenlaisilla laivoilla hinaajista vesibusseihin. Simppu, eli Kari Heinonen kertoo, että männynsiemenparfait, jota tarjottiin ruotsalaisille riistakokkikilpailijoille ja paikallisen paperitehtaan vieraille erään kerran, herätti positiivista ihmetystä ja jälkiruoasta tuli sen jälkeen hittituote. kaamoksen usein muuallakin Suomessa. Onpa Sammolla vieraillut Zimbabwen kaupunginjohtaja ja laivalla on kirjoitettu myös yhteistyösopimus Venäjän kanssa, kertoo Simppu aluksella vierailleista arvohenkilöistä. Huhtikuussa parhaat kelit ajella Neljän tunnin aikana jäänmurtajalla kierrellään Kemin ja Tornion edustalla. Liikenteeseen lähdetään talvesta riippuen joulukuussa ja ajossa ollaan huhtikuun tienoolle. Tuolloin Lapissa on usein parhaimmat säät aurinkoa, lunta ja vielä jäitä mutta huhtikuussa turistien määrä on alkaa olla jo runsaasti vähentynyt. - Etelässä kirsikkapuut kukkivat jo tuolloin, joten turistit eivät usko, että jäitä on vielä pohjoisessa, Simppu harmittelee parhaimpien säiden ohimenoa asiakkailta. Vahvojen jäiden aikaan matkustajat kuljetetaan joskus moottorikelkoilla alukselle ja he käyvät husky-safarilla sekä syömässä luonnonhelmassa metsästysmajalla hyviä antimia, joita Simppu on heille laittanut tarjolle. Kokin veitsen lisäksi kädessä on pysyttävä myös moottorisahan, sillä matkan aikana on mahdollisuus nauttia huurteisia jääbaarista. Täysin manuaalinen kone Vierailijat pääsevät kiertämään risteilyn aikana ohjatusti myös jäänmurtajan konehuoneeseen. Menneinä vuosina kiertäminen oli vapaampaa, mutta sitten sitä oli pakko rajoittaa, jotta itse ajaminen sai rauhan. Sampoa on sananmukaisesti ajettava, sillä se on täysin käsikäyttöinen, eli kaikki toiminnot ovat koneessa manuaalisia. Elektroniikkaa edustaa vain viime aikoina pöydälle tuotu tietokonenäyttö, mutta kaikki muut vempaimet ovat menneiltä ajoilta. - Tällä telegrammilla annetaan ohjauskäskyt, jos varsinainen järjestelmä menee epäkuntoon, esittelee sähkömestari Jukka Ylisuvanto. Onneksi telegrammin käyttöön ei ole ollut koskaan vielä tarvetta. Jäänmurtajan on pystyttävä puskemaan jäissä kovalla teholla nopeasti, eli sen on liikuttava välillä taaksepäin, otetta- va vauhtia - ja sitten pusketaan. - Koneen täysteho vaihtuu kuudessa sekunnissa eteen ja sitten taakse, Jukka selostaa. Jäänmurtaja pystyykin liikkumaan ketterästi jäissä. Sammon koneet ovat vanhat ja vankasti tehdyt. Nykyisin siihen saadaan hankittua varaosia esimerkiksi Espanjasta. - Laivan koneistosta puuttuu lähes täysin automatiikka, eli sitä ajettaessa on täysi miehitys päällä, Jukka opastaa. Työnjatkajia kaivataan konepuolelle Vipuja onkin väänneltävä käsin, mikä ei ole ihan helppo homma enää nykypäivänä, kun on totuttu enemmän nappien paineluun. Keikkaa Sammolla ajokautenaan riittää ja varsinkin, kun matkailijoiden määrä on kasvussa. - Joskus voi olla kolme - neljäkin ajoa yhden päivän aikana, kertoo ytpursimies Tapani Björkbacka. Konehuoneessa on aina ajon aikana kaksi miestä ja valvomossa puolestaan kolme. Konepäällikkö Martti Sakko toteaa murtajan olevan teholtaan ja toiminnaltaan sähkövoimalaitos. Paljon työtä ja ylläpitoa jäänmurtaja vaatiikin ja vanhan, kunnon koneen käyttöön on oltava perusteellinen tieto-taito olemassa. Sammolta on eläköitymässä lähivuosina henkilökuntaa esimerkiksi konepuolelta, joten miehet toivovat että alukselle saataisiin mahdollisia uusia työnjatkavia jo harjoitteluun, jotta tietoa voisi siirtää uusille työntekijöille, nyt kun siihen on vielä mahdollisuus ja miehet paikalla. Matkailujäänmurtaja Sammon ajot eivät näytä olevan hiipumaan päin, vaan päinvastoin tiedossa on yhä enemmän matkustajia, eli Sampo seilaa halki Perämeren jäiden ja kaamoksen vielä useiden vuosien ajan. SL 11

12 merimies merimies 8/2007 8/2007 1/2008 Vahva myötäeläjä ja periksiantamaton puurtaja Pohjoisen osaston pitkäaikaiselle sihteerille Asko Juntuselle myönnettiin SAK:n kultainen ansiomerkki 17. joulukuuta Asko otti ansiomerkin vastaan Pohjoisen osaston puheenjohtaja Pentti Holapalta kotonaan Keminmaassa ja samanaikaisesti juhlistettiin myös Juntusen 60-vuotispäiviä. Vaatimattomuudesta huolimatta Juntunen on tehnyt merkittävän ja pitkän uran ay-toiminnassa ja auttanut aina ystäviään vaikeuksissa. Hän on ollut Pohjoisen osaston toiminnassa mukana alusta lähtien ja hän muistaa myös hyvin osaston perustamiskokouksen vuonna Ensin oltiin perustamassa sellaista Perämeren osastoa, mutta ajatus ei saanut lopulta kannatusta ja lopulta hyvä näin, Asko muistelee nyt jälkikäteen hymyssä suin perustamiskokouksessa käytettyjä kiivaita puheenvuoroja. Pohjoisen osasto on Merimies- Unionin toiseksi vanhin osasto ja se perustettiin kaksi kuukautta Saimaan osaston jälkeen. Pohjoisen osaston perustamispäivä on , eli osasto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juntunen aloitti osaston sihteerin tehtävässä vuonna -89 ja on sillä tiellä vieläkin. Pitkään ay-toiminnassa mukana olleena Asko on nähnyt Suomen rakennemuutosten vaikutuksen merenkulkuun ja siitä seuraavat muutokset. Asko lähti 15-vuotiaana hinaajille töihin ja sitä ennen hän oli ehtinyt olla jo tehtaassa töissä. Aikoinaan hinaajien kansimies ei päässyt Unionin jäseneksi, joten Asko liittyi Unioniin vasta vuonna -72. Hinaajilla tehtiin paljon tukinuittoa, mutta uiton vähentymisen myötä ja pöllien siirtyessä kumipyörien kuljetettavaksi huomasi Juntunen olevansa vuonna -92 työtön. - Se oli tiukka paikka, kun uitot loppuivat. Tuolloin oli aivan hiuskarvan varassa, että en jättänyt Unionia ja lähtenyt tehtaalle töihin, muistelee Asko myöhemmin nyt 90-luvun alun aikaa, joka koetteli koko Suomea kovalla kädellä. Työttömyys ja lamavuodet syvensivät entisestään Askon myötäelämisen taitoa ja siksi hän on varmasti kuuntelija, joka ymmärtää ihmistä hädän hetkellä, kuvailevat oman osaston jäsenet hänen luonnettaan. Työttömänä Asko teki jonkin aikaa maapuolen töitä, mutta vuonna -97 hänellä kävi onnenkantamoinen, kun tuttu soitti häntä lomittajaksi Hailuodon lautalle. Samana kesänä soitettiin myös Kemin satamasta ja nyt Askoa pyydettiin puolestaan tekemään matkailujäänmurtaja Sammolle generaattorihuoltoa. Siitä lähtien Asko pääsi jälleen merille takaisin ja hän on työskennellyt talvisin Sammolla konemiehenä ja kesäisin Hailuodon lautalla, eikä mies voisi olla tyytyväisempi, sillä merellä merimies on kotonaan. SAK:n kultainen merkki on ansaittava SAK:n kultaisen merkin on saanut vasta 5030 ihmistä, mikä on osoitus sen arvokkuudesta. Merkki voidaan myöntää ammattiyhdistystoiminnassa ansioituneelle henkilölle, joka on toiminut vähintään 10 vuotta luottamusmiehenä tai ammattiosaston luottamustehtävässä tai toiminut muuten ansiokkaasti ay-liikkeessä. SAK:n kultainen merkki on kaksiosainen: Juhlavampi ja numeroitu merkki on tarkoitettu juhlakäyttöön ja pienoismerkki sopii ns. arkipukuun. Pohjoisen osastosta puheenjohtaja Pentti Holappa, Eero Keränen ja Timo Kuusela kävivät luovuttamassa Asko Juntuselle SAK:n kultaisen ansiomerkin. Kuvassa Pentti Holappa (vas.) ja Asko Juntunen. Vuoden 2008 luottamusmieskoulutus Suomen Merimies-Unioni SM-U ry järjestää luottamusmiehiksi valituille omaa luottamusmieskoulutusta. Kurssit on tarkoitettu kaikille luottamusmiestehtävissä oleville. Kurssit: Vuoden 2007 luottamusmieskurssilaisia. Ay-aktiivit täyttivät pyöreitä vuosia: Pentti Holappa ja Timo Koskinen 50 vuotta Merimies-Unionin toimintaan aktiivisesti osallistuneet Unionin hallituksen jäsenet Pentti Holappa ja Timo Koskinen täyttivät kumpaisetkin 50 vuotta loppuvuodesta Koskinen luotsasi Lounais-Suomen osastoa aina viime vuoden loppuun saakka ja Holappa puolestaan toimii Pohjois-Suomen osaston puheenjohtajana. Liittosihteeri Pekka Teräväinen antoi Holapalle Unionin muistamisen aiemmin syksyllä ja Koskiselle tervehdys ojennettiin loppuvuodesta miehen piipahtaessa toimistolla ennen työvuoronsa alkua. Kursseille hakeminen Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella. Lomakkeita saat luottamusmiehiltä, Merimies- Unionin toimistoista ja Unionin kotisivuilta: Lisätietoja kursseista ja muusta koulutuksesta antaa liittosihteeri Pekka Teräväinen, puh Luottamusmiesten neuvottelupäivät Luottamusmiesten neuvottelupäivät järjestetään tänä vuonna huhtikuuta. Merkitse siis jo kalenteriisi ja seuraa Unionin kotisivuja, joihin tulee lähempänä lisätietoa asiasta. 12 Grundkurs för förtroendemän Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten jatkokurssi Fortsättningskurs för förtroendemän Luottamusmiesten täydennyskurssi Kompletteringskurs för förtroendemän Fortsättningskurs för förtroendemän Timo Koskinen.

13 sjömannen 8/2007 1/2008 Shanghai, Mombasa ja Hawaiji Riihimäkeläiset Loukiaisten veljekset inspiroivat Jukan merimiehen ammattiin. Merimatkoiltaan heillä oli tuliaisina eksoottisia hedelmiä, puutöitä Riiosta ja hyviä tarinoita. Siitä se kipinä lähti, Jukka kertoo. Myllyyn (merimiesten työnvälitys) hän ilmoittautui varalistalle jo 15-vuotiaana, mutta pääsi merille 16-vuotiaana. Onx täällä yhtään messipoikaa?, huusi myllyn työhönottaja. On, Jukka huusi. Neljä tuntia aikaa pakata ja ehtiä laivaan Hertsikkaan, jossa tankkilaiva Wirma odotti. Oma isä luotti nuoreen miehen alkuun, mutta mummo tuomitsi toimen: Raaka isä, kun lähetit poikas kuolemaan merille, hän manasi. Jukka kuitenkin lähti merille isänsä tukemana ja mummo sai mumista omia muminoitaan. Ensimmäisen työpäivänsä, Wihurin M/t Wirmalla, Jukka muistaa kuin eilisen. Laivassa oli aivan omanlainen tuoksunsa. Vastaan tuli iloisia merimiehiä naisseurassa. Siinä nuori kloppi oli vähän ihmeissään, että tätäkö tää merimies hommeli on. Nyt hymyilyttää. Eka jobi oli uffarin, eli päällystön messikallena, joka hoiti päällystön messin ja palvelun. Ensimmäisellä törnillään Jukka oli niin merisairas, että ajatteli jäädä Suomessa pois kyydistä. Sitten siihen tottui, sillä ensimmäinen reissu kesti yhdenjaksoisesti kahdeksan kuukautta eikä ulosmaksuun ollut mahdollisuutta, koska laiva ei tullut Suomeen. Jukka työskenteli myös täkillä, eli aluksen ulkokannella jungmannina muutaman kuukauden, mutta keittiö tuntui hänelle kuitenkin eniten omalta valtakunnalta. Wihurin laivoilla Jukka seilasi ympäri maailman ja on iloinen siitä, että sai seilata vielä vanhojen purjelaivaseilureiden kanssa, joita oli vielä tuolloin laivoilla muutamia töissä. He olivat aika pelimiehiä ja pitivät nuorten puolta. Wihurin rahtilaivalla Wiirillä seilattiin esimerkiksi Väli- Amerikassa ja Hawaijilla. Vaikka elettiin vasta luvun vaihdetta, Jukka ymmärsi koulutuksen ja ammatinsaannin merkityksen. Niinpä hän kävi välillä maissa ja suoritti Lauttasaaressa kokin tutkinnon. Mielestäni olisi hyvä, jos saisimme takaisin ns. 2. kokin tehtävän, jota ei enää nykyisin ole käytössä. Tällöin koulusta valmistunut keräisi käytännön työkokemusta ennen 1. kokiksi etenemistään, sillä tehtävän hoito on vaativa, vanha konkari tuntee käytännön opin merkityksen. Tämän jälkeen oli vuorossa Effoa-varustamon S/s Sirius. Välillä oli käytävä intissä, jonka jälkeen Jukka seilasi useita vuosia maineikkailla Henry Nielsenin laivoilla, kuten Nan Fungilla, Levantella, Solanolla ja White Rosella. Nielsenillä tuli nähtyä mm. Shanghai, Mombasa ja Hong Kong, jossa Jukka oli White Rosen viimeisellä matkalla mukana. (Alus myytiin Hong Kongissa.) Nielsenillä tuli työskenneltyä aina vuoteen -79 ja seilattua ainakin kaksi kertaa maailman ympäri luvun taitteessa Heiskala siirtyi Silja Linelle seilaten mm. Ilmattarella, Scandialla, Wellamolla ja Finlandialla. Kun Jukka muistelee menneisyyden törnejä, haluaisi hän menneet ajat takaisin. On helvetin surullista, kun ei ole enää kovin paljon Suomen lipun alla olevia laivoja, jotka menisivät maailman merillä. Esimerkiksi Tanska on pystynyt säilyttämään merimiesammatin tässä suhteessa Suomeen nähden, entinen maailman ympäri seilaaja miettii. Pitkän matkan linjat saattaisivat houkutella joitakin nuoria, sillä näkeehän laivan matkassa maailman maat paljon paremmin kuin Internetissä surffaamalla. SL Hanaa! Maailman meret kolunnut Jukka Heiskala on sitä mieltä, että kunnollisiin palkankorotuksiin on kyllä varaa, sillä varustamoiden Mtulokset ja talouden yleinen kannattavuus ovat nyt hyvällä mallilla. Merimies-Unionin työehtosopimukset umpeutuvat helmikuun lopussa. M/s Silja Serenadelta kokin tehtävistä juuri eläkkeelle jäänyt Heiskala kokee, että nyt on toiminnan aika. - Nyt on katsottava kortit loppuun asti. Nyt ei voida antaa löysiä. Palkoista on saatava sen mukaiset, että ei tarvitse lähteä kerjuulle, vuonna -68 merille lähtenyt konkari toteaa. Vakinaismiskielto päällä? Heiskala ihmettelee, kuinka palkoista voi olla kova poru, vaikka laivoilla on hyvin rahtia kuljetettavana ja matkustajavarustamotkin porskuttavat hyvin. Siljalle Heiskala tuli töihin vuonna -80. Keittiössä hän viihtyi hyvin mukavien työtovereiden kanssa. Aloitusvuosista työtahti on yhtiössä kuitenkin kiihtynyt ja väsymys on aistittavissa nykyisin toisinaan henkilökunnan kasvoilta. - Serellä on minimimiehitys ja paljon vikaeeraajia, jotka on aina opetettava tehtäviinsä, Jukka kertoo. Sama ruljanssi pyörii aluksella kuukaudesta toiseen, sillä yhtiössä tuntuu olevan tällä hetkellä vakinaistamiskielto päällä, eli määräaikaisia työsopimuksia solmitaan paljon ilman kelvollisia perusteita, Jukka hämmästelee toimintaa. Toinen asia, mikä Heiskalaa harmittaa on ikälisien kertyminen. Aiemmin ikälisät kertyivät aina 30 prosenttiin saakka, mutta nyt katto on 15 prosentissa, eli tämän enempää ikälisiä ei kerry. Heiskala pitää järjestelmää kurjana ja kertoo henkilökunnan kokevan, että pitkään yhtiössä työskennelleitä ei arvosteta. - Ikälisienhän on tarkoitus palkita työkokemuksesta ja pitkästä urasta, hän toteaa. Vikaeeraajat ja määräaikaiset, joilla ikälisien kertyminen katkeaa työsuhteen päättymisen myötä, ovat kaikkein heikoimmilla, Jukka harmittelee. Laatuajasta ei voi paljon puhua Paljon on tapahtunut sekä merimiesammatissa että työolosuhteissa siitä, kun Heiskala 60-luvulla lähti merille luvulla, jolloin olin vielä nuori, kukaan ei ruikuttanut töissä. Nyt tilanne on toinen, sillä työtahdin kiristyminen on yleismaailmallinen ilmiö, eikä laivoilla voi todellakaan puhua enää samasta henkilökuntamäärästä kuin tuolloin, Jukka muistelee. Serellä hän teki 1:1 -vuorottelua ja kahdeksan työpäivän jälkeen hän kertoo olleensa joskus ihan förbi. Mikäli töissä olisi pitänyt olla kaksi viikkoa putkeen, olisi se ollut aivan liikaa. Kotiin tultua palautumisen ja asioiden hoidon jälkeen laatuaikaa perheelle jäi vain muutama päivä, kunnes työt taas kutsuivat. Eniten eläköitynyttä merimiestä harmittaa nuorten tulevaisuus. - Huoli huomisesta paistaa laivoilla läpi tänä päivänä, jos ei ole tiedossa seuraavia töitä tai teet vain määräaikaisia keikkoja. Yhteen hiileen puhalletaan Nyt on aikaa mopoilla, mutta myös veteraanit ovat Jukan sydäntä lähellä: Olemme saaneet kerättyä kasaan neljän vuoden aikana euroa paitoja myymällä. Rahat olemme luovuttaneet veteraanijärjestöille Suomessa ja Virossa. Lisäksi olemme muistaneet myös lottia. Paitojen myyntiä jatkamme taas tammikuussa, kertoo eläkeläinen, jolla on sananmukaisesti monta rautaa tulessa. Pitkän meriuransa ajalta Jukka muistaa merimiesten keskinäisen yhteen hiileen puhaltamisen. Merimiehet ovat aina tukeneet toisiaan tiukoissa paikoissa, kuten 2000-luvun alussa SuperSeaCatien työehtosopimusten puolesta järjestetyssä myötätuntolakossa, johon muun muassa Silja Serenaden työntekijät osallistuivat. Jukka hymähtelee yhtiön tuolloisille toimille, joilla yritettiin pitää merimiehet aisoissa kaikin keinoin. - Yhtiö jakoi 1000 markan extrabonuksen kaikille, jotka olivat lakon aikana töissä, Jukka muistelee. Suurin osa merimiehistä ei kuitenkaan hairahtunut moisiin houkutuksiin ja yhteisrintaman rivit säilyivät suorana. Toisille osoitetun ymmärryksen ja tuen ansiosta SuperSeaCataluksille saatiin asianmukainen työehtosopimus, pohtii merenkulun parissa ikänsä työskennellyt Jukka. 13

14 merimies merimies 8/2007 8/2007 1/2008 Vikaeeraaja ei Maissa kolmen kuukauden työsopimusta pidetään lyhyenä, mutta merillä kahdeksan - ja jopa vain yhden matkan törnit - ovat extrojen arkipäivää. Pete Vuorimies: Nyt on aika nostaa kissa pöydälle. H - Hei, nyt olis töitä tarjolla: yksi matka Helsingistä Tukholmaan. No, miltäs kuulostaa? Mitä itse luulet - lähtisitkö matkaan? Monet näyttävät siellä nyt puistelevan päätään, mutta vikaeeraajalla ei ole tähän välttämättä varaa. - Kyllä on monen kantti koetuksella, kun matkustaa kauempaa töihin näin lyhyen työkeikan tähden, Pete Vuorimies sadattelee. Vikaeeraajat ovat laivojen keikkatyöntekijöitä, jotka rientävät apuun sesonkitöihin ja esimerkiksi sairasja äitiyslomien tuurauksiin. Maissa vastaavaa ilmiötä edustaa eniten ehkä vuokratyö, sillä maapuolella määräaikaisuudetkin ovat yleensä jo muutaman kuukauden mittaisia. Laivoilla puolestaan on vikaeerattu kautta aikain, mutta nykyisin tarjottavista, todella lyhyistä työkeikoista ei tunneta enää edes häpeää. - Harva vikaeeraaja uskaltaa sanoa poikkitelaista sanaa työnantajaa vastaan, sillä voi olla ettei uutta työtarjousta enää toiste tipu, Vuorimies tietää. Nyt nostetaan kissa pöydälle Pete, jos kuka, tietää mistä puhuu, sillä hän teki Siljalla, eli nykyisessä Tallink Silja Oy:ssa vikaeerausta yli kymmenen vuoden ajan. Vuorimiehelle kertyi tänä aikana 190 eri työsopimusta. Kyllä, luitte aivan oikein: 190 työsopimusta. Tällä hetkellä Pete työskentelee M/s Silja Serenadella ja hänen työsuhteensa vakinaistettiin 1,5 vuotta sitten. Meni kuitenkin yli 10 vuotta, ennen kuin lojaalisuudesta työnantajaa kohtaan tuli kiitosta. Peten 190 eri työsopimuksen määrä rikkoo varmasti jo ennätyksiä. Tämän vuoksi Vuorimies ei toivo kenelläkään työtovereistaan samaa kohtaloa. - Nyt, jos koska, on aika nostaa kissa pöydälle! On alettava tutkia, mitkä ovat ihan oikeasti eri määräaikaisuuksien perusteet Serellä ja koko yhtiössä. Pete epäilee Seren henkilökunnasta olevan suurimpien ruuhkahuippujen aikaan noin jopa prosentin vikaeeraajia. Se on hänen mielestään aika suuri luku. - Jos ajattelee kokonaisuutta, niin eihän nuo laivat yleensäkään liiku, jos ei ole tuollaisia lojaaleja extroja. Tallink Silja Oy:n suureen vikaeeraajien määrään ovat vaikuttaneet osaltaan alusten ulosliputtamiset menneinä vuosina, joiden seurauksena henkilöstöä sijoitettiin jäljelle jääneisiin laivoihin. Nyt tapahtuneesta on kulunut kuitenkin jo aikaa. - Tuntuu vähän siltä, että vikaeeraajien käyttöön on jämähdetty jotenkin tarkoitushakuisesti ja poikkeuksesta näyttää muodostuneen sääntö, Vuorimies on vihainen. Pinna alkaa olla tiukalla niin Seren vakituisilla työntekijöillä kuin vikaeeraajilla: vakituinen henkilökunta joutuu opastamaan extroja uusiin tehtäviin omalla työajallaan. Eniten häviölle jää kuitenkin ikuinen extra, jolle jokainen päivä on aina näytön paikka, Pete tietää. - Vakituisessa työsuhteessa olevien on vaikea tajuta, millaista elämä oikeasti on, jos tyyppiä pompotellaan kumipallon lailla paikasta toiseen - vai miksi muuksi lyhyitä tuurauksia voi kutsua, Pete kyseenalaistaa. Siviilielämä se on vikaeeraajallakin Jatkuvaa epävarmuutta ja taistelua omasta työpaikasta, sitä on vikaeeraajan elämä. On tosin myös olemassa niitä, jotka tekevät keikkatöitä omasta vapaasta tahdostaan, mutta heti kun ihmisellä alkaa olla perhettä tai muita huollettavia, paineet toimeentulosta kasvavat. Toiset viihtyvät epävarmuudesta huolimatta merillä, mutta on niitäkin, jotka lähtevät. - Ne, ketkä eivät ole viihtyneet tai sopeutuneet epävarmuuteen, ovat lähteneet ja etsineet maista töitä, Pete kertoo. Useissa varustamoissa voivotellaan tällä hetkellä työntekijäpulaa, mutta onko ihme, että alalle ei hakeuduta, jos työntekijöiden kohteluun ei tule parannusta. Peten mielestä työnantaja ei tunne yhtään häveliäisyyttä pitäessään yllä suurta extrareserviä, jonka nojalla työntekijöitä voidaan kiristää ja käyttää hyväksi: ainahan on tilalle joku toinen, jos työ ei kelpaa. - Kyllä on käynyt aina välillä mielessä, että sellainen ihanne vikaeeraaja asuu kaijassa, eli satamalaiturissa teltassa ilman mitään siteitä minnekään ja on aina valmis loikkaamaan, kun puhelin soi, Pete tuumii. Muistettakoon myös, että vikaeeraajillakin on oma siviilielämä, perhe ja lapsia. Kotipaikkakunnalta voi olla töihin matkaa, joten äkkilähtö laittaa suunnitelmat uusiksi. - Kyllä sitä usein itsekin mietti, että miten saa lastenhoidon järjestettyä yhden päivän varoitusajalla. Töistä kuitenkin sanottiin, että alas nyt tulla sieltä, ei näitä töitä ole joka päivä tarjolla, Vuorimies kertoo käytännön toimivan. 14

15 sjömannen 8/2007 1/2008 uskalla vikistä Epäsäännöllinen elämä, kotona näkymättömyys ja epätietoisuus seuraavasta palkasta kiristävät omia hermoja, eikä tunnelma kotonakaan ole katossa. - Kyllä siinä perhe, sukulaiset ja kaverit venyvät ja paukkuvat ennen kuin he oppivat ymmärtämään epämääräisiä työvuoroja, Pete kertoo. Kun vakituisen työntekijän törni, eli työvuoro päättyy, voi hän huoletta astella rantaan, ottaa omaa lomaa ja palata takaisin töihin määrättynä ajankohtana. Vikaeeraaja puolestaan saattaa kävellä laivasta ulos epätietoisuuden vallassa, sillä läheskään aina ei osata sanoa, koska seuraavaa keikkaa olisi taas tarjolla. Töihin onkin usein vapaan aikana soitettava ja tiedusteltava, olisiko jotain ehkä tarjolla. Vanhan vikaeeraajan tilalle on voitu ottaa uusi extra, jonka toivotaan olevan sateentekijä, Vuorimies kertoo ja jatkaa - Vanha, lojaali extra on vain unohdettu kotiin eikä hänelle ole kerrottu välttämättä syytä asiaan. Vikaeerajan onkin vain itse muistettava soittaa laivalle ja kysyttävä, että onkohan mulla vielä töitä tarjolla, Pete kertoo kokemuksiaan. Vuorimies tosin painottaa, että suurin osa esimiehistä toimii arvostavasti ja kunnioittavasti niin vanhoja kuin uusia työntekijöitä kohtaan, mutta joidenkin harvojen käytöksessä voisi olla hänen mukaansa parantamisen varaa. Piisit ja hytit vaihtelevat Vuorimiehen mielestä vikaeeraaja on monessa asiassa epätasa-arvoinen vakkariin nähden: paitsi työsuhteiden pituudet, mättää ainakin Serellä hänen mielestään käytännössä joskus extrojen osalleen saama kohtelu. Vikaeeraajilla ei ole esimerkiksi vakituista hyttiä käytössään. - Sulla voi vaihdella työpiste reissuittain. Aina, kun sulla vaihtuu työpiste, vaihtuu sulla myös hytti, eli sä kannat niitä romujasi pitkin laivaa. Hytin myötä vaihtuvat myös turvanumerot, eli muistettavaa ja touhuttavaa riittää, kun työpäivän päätteeksi on käytävä kantamassa tavarat uuteen häkkiin. Vuorimies on itse ammatiltaan kokki ja hän on pitänyt omalle luonteelleen sopivana eri työpisteissä kiertoa, sillä näin taidot eivät ole päässeet ruostumaan. Kaikille, ja varsinkin juuri alalle tulleille, vaihto eri työpisteiden välillä ei ole varmasti yhtä helppoa. - Aina on katsottava, että ai niin; tämä keittiö ja työkaveri. Ennen kuin opit tuntemaan eri piisit, eli työpisteet tavaroineen ja eri ihmisten työtavat, menee opetteluun kaikkiaan useita vuosia. Serellä on tämän lisäksi sen verran kiireinen työtahti, että pidempään aluksella työskennelleillä ei ole aikaa opettaa tulokasta tehtäviinsä, vaan hänen on pärjättävä melko pitkälle itsekseen. Aina töissä Edellä mainittujen epäkohtien lisäksi Peteä korpeaa eniten vikaeeraajien vuosilomien ja ikälisien kertyminen tai kertymättömyys. - Vikaeeraajien ikälisät kertyvät vain tehdyistä työpäivistä. Tämä tarkoittaa sitä, että extran on tehtävä paljon enemmän töitä kuin vakituisen ikälisät kerryttääkseen, hän toteaa. Monet extrat paiskivat töitä olan takaa vuosittain tuskan hiki ja pelko selästään paistaen. Pete itse kertoo tehneensä 14 vuoden edestä töitä kymmenessä vuodessa, sillä vikaeeraajana hän työskenteli työpäivää vuodessa - ja tätä jatkui yli kymmenen vuoden ajan. - Extra joutuu pitämään myös vuosilomat omasta pussistaan. Kun määräaikainen työsopimus päättyy, maksetaan kertyneet vuosilomat käteen ulosmaksun yhteydessä, hän kertoo. Pete on tyytyväinen omalta kohdaltaan siihen, että pisin työttömyysjakso reilun kymmenen vuoden aikana oli kolme viikkoa. Kolmena talvena hän tosin lähti Lappiin Leville töihin, kun keikkaa meriltä ei ollut heti syksyllä näköpiirissä. Eettisin varustaja 2008? Maapuolella astui alkuvuodesta voimaan lakimuutokset, joilla pyritään vähentämään perusteettomia määräaikaisia työsuhteita. Lakimuutosten tavoitteena on, että määräaikaisuuden perustetta harkitaan tarkemmin ja että peruste tulee työntekijöiden tietoon nykyistä paremmin. Uudistukset tullevat myös meripuolelle voimaan myöhemmässä vaiheessa. Oman elämän suunnittelu on taitolaji Eivätkä vikaeeraajan ongelmat vielä tähän lopu. Esimerkiksi pankkiin ei kannata kävellä ihan noin vain. - Moni ei edes älyä, että extran siviilielämä ei ole ihan mutkatonta. Jos menet pankkiin hakemaan vaikka asunto- tai autolainaa tai sitten luottokortti, niin koitapa siinä selittää, että olet koko ajan töissä, vaikka ei ole vakkaripaikkaa, Pete kertoo karua totuutta arjesta. Myös kotona sairastaminen tulee kalliiksi. Extran on maksettava omat terveydenhoito- ja lääkärikulunsa, jos hän sairastuu vapaalla olonsa aikana. Jos kotona myös sairastuu ja töihin tulee kutsusoitto, lähtee moni töihin sairaana, koska rahaa on tienattava. SL Tämän päivän asiakas perustaa ostovalintansa eettisyydelle. Arvokkaasti tuotettu palvelu tai tuote, jossa työntekijällä on sopimuksen mukainen palkka ja hyvät työolosuhteet sekä työajat valitaan yhä helpommin ostoskoriin, eli eettisyydestä maksetaan. Näin on myös matkan tai risteilyn kohdalla. Hyvinvoivat työntekijät, työolot ja palkkaus olisivat kova kilpailuvaltti myös markkinoinnissa. Jo nyt jotkin työnantajat ovat ymmärtäneet tehdä hyvinvoivista työntekijöistään brändin ja sitä kautta itselleen markkinavaltin. Esimerkiksi Pekkaniska Oy on onnistunut tässä. Nosturien lisäksi muistamme hänet julkisuudessa työnantajana, joka antaa työntekijöilleen palkallista aikaa kuntonsa kohottamiseen. Matkustajavarustamot myyvät risteilyjä ja matkoja, eli palvelua, jonka tuottamisen onnistumisesta vastaavat työntekijät omalla ammattitaidollaan. Hyvinvoiva työntekijä pystyy takaamaan paremman palvelun. Eettisesti tuotettu matka on voittaja. 15

16 merimies merimies 8/2007 8/2007 1/2008 Kasvojen kohotusta vai uusia hankintoja Liikenne- ja viestintäministeriön, Merenkulkulaitoksen ja Varustamoliikelaitoksen johtajisto, varustajia ja eri henkilöstö- sekä työnantajaryhmien edustajia kokoontui joulukuussa Helsingin Säätytalolle pohtimaan jäänmurron toteutusta tulevaisuuden Suomessa. Kaikki osallistujat kannattivat pidempiä sopimusaikoja, mikä takaisi pitkäkantoisemman toiminnan talvimerenkulussa. Jäänmurtoseminaarin tarkoitus oli toimia ajatustenvaihtofoorumina osallistujien kesken. Uusien sopimusten sisällöstä ja jäänmurron järjestämisestä ei saavutettu toistaiseksi yhteistä säveltä. Osallistujat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että vain riittävän pitkillä sopimuksilla taataan toimivin talvimerenkulku. Uudet investoinnit herättivät sen sijaan kiivaita tunteita. Ylijohtaja Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriöstä lausui tulenkatkuisimmat sanat jäänmurron rahoituksesta. - Miten tehdään miljardin euron investoinnit? Voin luvata, että valtio ei laita penniäkään, Tervala äyskäisi kuullessaan luvut alusten uusimisen kuluista. Yksi uusi murtaja ja neljään perusparannusta Uusien jäänmurtajien hankkimisen rahoittaminen veti seminaarissa monet mietteliääksi. Tervalan tiukka linja pohjautui Varustamoliikelaitoksen toteamukseen, jonka mukaan investointitarve uuteen talvimerenkulun kalustoon seuraavan 20 vuoden aikana on miljoonaa euroa. Nykyiselle jäänmurtokalustolle alkaa kertyä ikää, muistutti Varustamoliikelaitos Finstashipin toimitusjohtaja Esko Mustamäki. - Voimme olla tilanteessa, että kaikki nykyiset kahdeksan alusta voidaan joutua korvaamaan uusilla 20 vuoden aikana, Mustamäki totesi. Nykyisten jäänmurtajien perusparannustyöt ovat tarpeen niiden käyttöiän pidentämiseksi. VLL:n esityksen mukaan J/m Voiman tilalle hankitaan Ylijohtaja Juhani Tervala (vas.) ja liikennepalveluyksikön päällikkö Mikael Nyberg liikenne- ja viestintäministeriöstä. uudisrakennus vuoden 2010 jälkeen. Jäänmurtajiin Urho, Sisu, Otso ja Kontio tehdään puolestaan kasvojen kohotusta, eli perusparannusta. Jäänmurto verrattavissa palokuntatoimintaan Tilaisuudessa puhunut Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Markku Mylly korosti, että jäänmurtajat ovat osa Suomen infrastruktuuria: jäänmurto on rinnastettavissa teiden kunnossapitoon suurten pääomakustannustensa ja pitkän investointisyklin vuoksi. Jäänmurtokalustoa on kuitenkin oltava aina saatavilla, sillä kovat talvet voivat yllättää. Myllyn mukaan viimeisten 10 vuoden aikana on ollut kolme talvea, jolloin käyttöön on tarvittu kaikki yhdeksän murtajaa. (J/m Apu sittemmin myyty.) - Talvet vaihtelevat ja riittävä valmius ei synny minimiresursseilla, sillä yllättäviin tilanteisiin pitää voida reagoida nopeasti, pääjohtaja kuvaili jäänmurron olevan rinnastettavissa palokuntatoimintaan. Eniten tilaisuudessa herätti keskustelua talvimerenkulun kustannukset ja toteuttamismallit. Mylly myönsi Merenkulkulaitoksen ja ministeriön omaavan hieman erilaiset näkökulmat kilpailuttamiseen. - Jäänmurron kustannustehokkuuden tavoittelu ei aina palvele Suomen etua, Mylly totesi myös alustuksessaan. Valtion tavoittelee tuottoa omistamastaan vuonna 2004 perustetusta Varustamoliikelaitoksesta. Jäänmurtopalveluihin tehtiin ensimmäinen avoin kilpailutus vuoden 2007 murrosta alkaen. Nykyinen kilpailutus on kuitenkin osittain ristiriitainen, sillä triangeli pyörii seuraavasti: Merenkulkulaitos on ostanut talvimerenkulun palveluita Varustamoliikelaitokselta, joka on palveluiden ainoa tämän hetkinen tuottaja Suomessa (jos satamajäänmurto jätetään pois laskuista). Merenkulkulaitoksen on puolestaan vastattava toimistaan valtiolle, joka omistaa VLL:n. Valtio istuu näin ollen kirstun päällä pitämässä vahtia ja se voi halutessaan avata tai pitää kirstun kannen lukossa. Laitoksille nykyinen tilanne on kiusallinen. - Kissanhännänveto MKL:n ja VLL:n osalta on luonut henkilöstölle epävarman tilanteen ja nyt olisi kyllä saatava jonkinlaiset sopimukset pikaisesti aikaan, Merimies-Unionin pääluottamusmies Rauno Mutka toi esille. Pitkäjänteisiä ja harkittuja ratkaisuja kaivataan Valtio on perustanut 2000-luvulla useita liikelaitoksia, mutta niiden alkutaival ei ole ollut henkilöstölle aina kivutonta. Pääluottamusmies Mutka pitää nykyistä, lyhytjänteistä ajattelua toimintana, josta leikki on jo kaukana. - Kustannusten leikkaukset näkyvät eniten henkilöstössä. Tällä hetkellä esimerkiksi lomautettuja on yhteensä 28, hän kertoo. Jäänmurtoseminaarissa tuotiin esille, että myös Varustamoliikelaitoksen roolia olisi hyvä pohtia pidemmällä tähtäimellä: talvimerenkulun ylläpito on osa Suomen infrastruktuuria, jota ilman laivat eivät kulje maamme satamiin talvella ja samalla ylläpidetään huoltovarmuutta. Sopiiko liiallinen voitontavoittelu näin ollen valtion liikelaitoksille vai pitäisikö niiden roolia uudelleen tarkastella? - Kovat kustannussäästötavoitteet saattavat johtaa riskien kasvuun ja Suomen viennin menetykset voivat olla merkittäviä, mikäli talvimerenkulun turvaamisessa epäonnistutaan, toi Merenkulkulaitoksen pääjohtaja esityksessään ilmi. Varustamoliikelaitoksen toimitusjohtaja puolestaan esitti seminaarissa kalvoja, joista ilmeni jäänmurron kustannusten pienentyneen 20 prosenttia kolmen vuoden aikana. Säästöjä on saatu osittain aikaan eläkejärjestelyistä ja vanhan jäänmurtaja Avun myymisestä, mutta myös tehdyistä lomautuksista: tällä hetkellä lomautettuina on yhteensä 28 henkeä. Nyt on hyvä paikka katsoa peiliin, mikä on ollut kustannussäästöjen hinta? Työpaikka parempi kuin toimettomana Kun ihminen lomautetaan - kuten 16

17 sjömannen 8/2007 1/2008 talvimerenkulkuun? Merimies-Unionista jäänmurtoseminaariin osallistuivat pääluottamusmies Rauno Mutka ja liittosihteeri Pekka Teräväinen ja Suomen Konepäällystöliitosta pääluottamusmies Pekka Savikko. Rauno ja Pekka Säätytalon porrastasanteella takanaan kuuluisa Laki (Lex) -veistos. Parempaa kohtelua ja oikeutta he toivovat myös Varustamoliikelaitoksen työntekijöitä kohtaan. Varustamoliikelaitoksen toimitusjohtaja Esko Mustamäki toivoo uuteen kalustoon investointeja, jotta 20 vuoden päästä ei olla pulassa. VLL:ssä on tehty - lankeavat kustannukset joka tapauksessa pitkälle valtion maksettaviksi ja toisinaan ne jopa moninkertaistuvat matkan varrella. Onhan työ ihmisen henkistä hyvinvointia edistävä asia, mutta pitkä työttömyys ja toimettomuus eivät ruoki kenenkään psyykkistä hyvinvointia ja kuntokin saattaa rapistua. Työpaikan tarjoaminen on aina kokonaistaloudellisesti järkevin vaihtoehto, niin henkilölle itselleen kuin yhteiskunnalle. Mustamäen jäänmurtoseminaarissa pitämässä esityksessä tuotiin esiin uuden sopimuksen vaikutuksia, jossa todettiin käyttökustannusten alenevan miehistön pienenemisen myötä. Kustannuksia onkin karsittu rankalla kädellä: nyt jäänmurtajille on jouduttu jo niin tiukoille, että kohta voidaan pohtia pystyvätkö alukset lähtemään satamasta enää liikkeelle, jos sama meno vielä jatkuu. Jäänmurtajilta kuuluneet henkilöstöuutiset eivät ole myöskään parantaneet alan ulkoista imagoa. Työntekijöiden keski-ikä on siellä 47,5 vuotta, joten nuorempia henkilöitä pitäisi työllistää aluksille jo nyt, jotta kymmenen vuoden päästä ei olla pulassa. Jäänmurtajan kunnossapito ja muut toimet vievät oman aikansa opetella, puhumattakaan itse ajon aikana tapahtuvista töistä ja Itämeren vaativista väylistä jäiden hakatessa päivin, öin aluksen laitaan. Talvimerenkulun kalusto kortilla koko maailmassa Talvimerenkulun kalustoa ei ole toistaiseksi maailmassa kovin paljon saatavilla, joten hätäapua ei välttämättä aina hevillä löydy tarpeen vaatiessa. Tämän vuoksi suomalaisesta ammattitaidosta ja jatkuvuudesta talvimerenkulussa on pidettävä huolta. - Jäänmurtajien kapasiteetti tällä hetkellä maailmassa on 33, Mustamäki näytti tilastoja. Vaikka tällä hetkellä puhutaan leudoista talvista, on tilastollisesti joka 7. vuosi kova pakkastalvi. Myöskään ilmastonmuutoksen suuntaa ei voida vielä varmuudella ennustaa. Julkisuudessa on tuotu esiin useasti tutkijoiden teoria, jonka mukaan talvet voivat ilmastonmuutoksen vaikutuksesta jopa kylmentyä ja myrskyt lisääntyä Atlantin suolapitoisuuden laskemisesta johtuvista seurauksista. (Napajäätiköt sulavat ja makea vesi sekoittuu Atlantin merivirtoihin.) Sopimusmalleista eri näkemyksiä Talvimerenkulku turvaaminen on Suomelle saarena tärkeää. Jäänmurtoseminaarissa esitettiin erilaisia vaihtoehtoja uusiksi sopimuspohjiksi operoinnin hoitamiseksi. Merenkulkulaitos kannattaa aikarahtausmallia ja esittää perinteisten murtajien palveluiden kilpailuttamista ja sopimuskaudeksi vähintään 10 vuotta ja mahdollisina optioina viittä plus viittä vuotta. Varustamoliikelaitos taas tavoittelee palvelusopimusta, jossa se voisi allokoida tarvittavan jäänmurtokapasiteetin vallitsevan jää- ja liikennetilanteen mukaan. Myytäisiin siis palvelutasoa eikä kapasiteettiä. Pääluottamusmies Mutka kannattaa myös järkiperäistä toimintaa ja palvelusopimusta, joka olisi henkilöstölle paras ratkaisu. - Merenkulkulaitos pystyy tällä hetkellä määräämään, mikä alus lähtee ensiksi liikkeelle, kun jäänmurto aloitetaan. Useana talvena on käynyt siten, että monitoimimurtaja on lähtenyt jäänmurtotehtäviin ja perinteinen murtaja on seissyt laiturissa, hän kertoo. Palvelusopimus toisi operointiin siis järkiperäisyyttä. Monitoimimurtajat työskentelevät suurimman osan vuodesta Itämeren ulkopuolella off shore -tehtävissä ja jo niiden ajaminen esimerkiksi Kanadasta Suo- meen vie muutaman viikon. Onko monitoimimurtajan ajatuttaminen Itämerelle siis aina järkevää, jos sille olisi parempia töitä toisaalla tiedossa. Silloin tilanne on tietysti toinen, kun on kova jäätalvi ja perinteiset murtajat ovat jo liikenteessä. Seminaarissa tuotiin esille myös yhteistyö Perämerellä ruotsalaisten kanssa, jotta ei tarvitsisi ajaa kahta eri ränniä. Mutta sitä sen sijaan ei voi hyväksyä, että suomalaisen murtajan seistessä laiturissa toimettomina ruotsalaiset hoitavat Suomen jäänmurtoa. Viime talvena Merenkulkulaitos maksoi ruotsalaisille Perämerellä tapahtuvasta palvelusta ja samanaikaisesti Suomen omia jäänmurtajia seisoi käyttämättöminä satamassa. Saman ei toivota enää toistuvan, sillä tämä jos mikä on veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä. Jäänmurron koordinointi onkin tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Merenkulkulaitos toi esille, että olisi löydettävä selkeä polku ja tavoitemalli, jonka mukaan toimia ja se olisi kaikille osapuolille kannattava. On mietittävä kokonaisriskit ja valtion rooli. Jäänmurrossa on kyse merten valtaväylien hoidosta, eli perusinfrastruktuurista sekä huoltovarmuuden turvaamisesta. Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitänyt Tervala kiteytti asian jo alkumetreillä. - Ei voi olla niin, että jäänmurto on vain epämääräisten hätäsopimusten varassa. Ei ole ylimääräisiä laivoja siellä sun täällä, ylijohtaja totesi. Liikenne- ja viestintäministeriö antaa raporttinsa jäänmurron toteuttamisesta tulevaisuudessa tammikuun lopussa. Toivottavasti myös siinä muistetaan ja tuodaan esille edellä olevat asiat. SL 17

18 Työsuojelu merimies 1/2008 Kylmäaltistus, paleltu Talven kauneus paukkupakkasineen tuntuu sielussa, mutta helposti myös iholla. Kylmä ilma tuo mukanaan monet kylmäriskit, joihin viisas suhtautuu kunnioituksella. Tässä artikkelissa käsittelemme kylmän vaikutuksia elimistölle, kylmältä suojautumisen keinoja, sekä alilämpöisyyden ja paleltumien ensiapua. Kylmänsietokyky Kylmällä tarkoitetaan niitä ympäristöoloja, joissa elimistön lämmönsäätelyjärjestelmät aktivoituvat. Näitä lämmönsäätelyjärjestelmiä ovat mm. lihasvärinä ja kehon ääreisosien verisuonten supistuminen. Kylmä aiheuttaa ihon ja kehon ääreisosien verisuonten supistumista, minkä seurauksena mm. käsien ja jalkojen verenkierto heikkenee ja verenpaine nousee. Ihmisen kylmänsietokyky on hyvin yksilöllistä. Ikääntyminen heikentää kylmänsietokykyä. Naiset sietävät kylmää huonommin kuin miehet. Usein naiset ovat miehiä pienikokoisempia ja lisäksi heidän fyysinen suorituskykynsä on alhaisempi. Lihava ihminen sietää paremmin kylmää kuin laiha, koska ihonalainen rasvakerros on hyvä lämmöneriste. Lihavuus on riskitekijä monille sairauksille ja onnettomuustilanteesta selviytymiselle. Samanpainoisista ihmisistä pitempi luovuttaa lämpöä enemmän kuin lyhyt, koska pidemmällä lämpöä luovuttavien raajojen pinta-ala on suurempi. Hyvä fyysinen kunto parantaa kylmänsietokykyä, koska kuntoilu lisää lihasten toimintakykyä ja kykyä tuottaa lämpöä. Kun fyysinen suorituskyky alenee niin erilaisten lämmönsäätelyreaktioiden käynnistyminen hidastuu. Kylmänsietokykyä voivat heikentää myös sairaudet (esim. hengitysteiden sairaudet, verisuonia supistavat sairaudet, ääreisverenkierron häiriöt sekä sokeritauti) ja lääkkeiden käyttö (esim. psyykenlääkkeet ja beetasalpaajat). Onnettomuusriski kylmässä Kylmä lisää tapaturmien vaaraa. Kylmässä ihmisen toimintakyky heikkenee. Suomessa tapahtuu vuosittain n. 70 kylmäkuolemaa. Useimmiten syynä on alkoholin tai huumeiden käyttäjän tuupertuminen kylmään ympäristöön. Lisäksi eksymiset ja kylmään veteen putoamiset aiheuttavat kuolemantapauksia talvella. Kylmän vaikutus terveydelle Kylmä aiheuttaa monia muutoksia terveydelle, esimerkiksi sydämen, verenkierron, hengityselimistön, tuki- ja liikuntaelimistön toiminnassa sekä nestetasapainossa ja perusaineenvaihdunnassa. Kylmä pahentaa verenpaine- ja sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden terveydentilaa. Lisäksi se aiheuttaa ääreisverenkierron häiriötä sairastaville potilaille valkosormisuutta. Myös sokeritautiin liittyvät ääreisverenkierron häiriöt voivat voimistua kylmässä. Kylmä vaikeuttaa astmaa ja kroonista ahtauttavaa keuhkosairautta sairastavien hengitystieoireita. Kylmän ilman hengittäminen altistaa myös hengitystieinfektioille. Pitkäaikainen oleskelu kylmässä ja kosteassa voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinoireita. Paikalliset paleltumavammat ja niiden hoito Kylmän yleisimmät haittavaikutukset ovat paikalliset paleltumat. Paikallisen paleltuman oireita ovat: pistelevä kipu, ihon tunnottomuus ja vahamainen tai sinertävä, marmorimainen kalpeus. Paleltumavammat jaotellaan kahteen luokkaan vaikeusasteen mukaan, pinnallisiin tai syviin. Pinnallisissa paleltumavammoissa iho on kalpea ja tunnoton. Lämmittämisen jälkeen nopeasti ilmaantuvat laajat, sormien tai varpaiden kärkiin ulottuvat vaaleat rakkulat ja sulattamisen aikana ilmenevä kipu kuvaavat pinnallista paleltumavammaa ja ennustavat lievempää kudosvauriota. Sensijaan pienet, tummat kärkiosaan ulottumattomat rakkulat kuvaavat syvää paleltumavammaa ja ennustavat vakavampaa kudosvauriota. Ensiapu paleltumavammoissa Paleltunutta aluetta ei saa hieroa lumella (lumessa kiviä, likaa ym.) eikä jäätynyttä nivelaluetta saa taivuttaa (ei kävelyä). Paleltunut alue tulee aina suojata lisävauriolta ja kylmäaltistukselta. Paleltuman ensiapu voi tapahtua lämmittämällä paleltunutta kohtaa ihokontaktilla, esimerkiksi pitämällä paleltunutta kehonosaa toisen henkilön kainalossa. Nopein ja vähiten kudosvauriota aiheuttava lämmittäminen tapahtuu asteisessa vedessä 20 minuutin jaksoin, mikä on melko kivuliasta. Kivuttomampi mahdollisuus on veden lämpötilan asteittainen nosto. Paleltumavamma suojataan lämmittämisen jälkeen steriileillä siteillä. Paleltuneiden sormien ja varpaiden väliin asetetaan sidetaitokset, jotta rakkulat mahdollisesti hajotessaan eivät aiheuttaisi lisävaurioita. Raaja on hyvä pitää lievässä kohoasennossa. Sulaneen raajan uudelleenjäähtymistä tulee ehdottomasti välttää. Alilämpöisyys eli koko kehon kylmeneminen Paikallisiin paleltumavammoihin ei välttämättä liity koko kehon alilämpöisyyttä. Mutta henkilö voi olla myös koko keholtaan alilämpöinen ja omata lisäksi paikallisia paleltumavammoja. Tällöin hoidetaan aina ensin alilämpöisyys ennen paikallisia paleltumavammoja. Elimistön jäähtyminen eli alilämpöisyys (hypotermia) johtuu elimistön kyvyttömyydestä lisätä riittävästi lämmöntuotantoa kylmissä olosuhteissa. Tilanteen seurauksena sisäelinten lämpötilat laskevat vähitellen ja koko lämpötasapaino järkkyy (kts. Taulukko 1). Yleisimmät syyt alilämpöisyyden kehittymiselle voidaan jakaa kahteen pääluokkaan. Nopeasti kehittyvä alilämpöisyys syntyy esimerkiksi veden varaan joutumisesta, puutteellisesta suojautumisesta kovassa pakkasessa tai tapaturmiin liittyvissä kylmettymisessä. Hitaasti kehittyvä alilämpöisyys syntyy puolestaan uupumistilasta (kylmän, väsymyksen ja energiavajauksen yhteistekijöistä), puutteellisista asuinja elinolosuhteista (vanhukset), erilaisista sairauksista, tottumattomuudesta kylmään tai erilaisten myrkytysten yhteydessä. <35 C: <32 C: vilunväristykset, aineenvaihdunnan kiihtyminen (pulssi, hengitys), muisti häiriöitä, virtsan eritys lisääntyy. vilunväristykset lakkaavat, tajunnan häiriöitä (tai tajuttomuus), lihakset jäykistyvät, alavatsan kouristuksia, verenpaine ja syke hidastuvat, rytmihäiriöitä. <28 C: tajuttomuus, lihakset veltostuvat, syke minimoituu, rytmihäiriöitä, pupillit laajat ja reagoimattomat. <26 C: <20 C: kliinisesti kuolleen kuva sydänpysähdys Hypotermian eli alilämpöisyyden oireiden kehittyminen elimistön lämpötilan laskiessa Alilämpöiseksi katsotaan henkilö, jonka ydinlämpötila on alle 35 C. Alilämpöisyyden vaikeusasteen arviointi perustuu aina lämpötilan mittaamiseen joko syvältä peräsuolesta tai ruokatorven kautta. Tämä onnistuu ainoastaan sairaalaolosuhteissa. Sen sijaan seuraavien havaintojen ja kliinisten oireiden perusteella voidaan saada tietoa alilämpöisyyden syvyydestä. (Taulukko 2.) On syytä muistaa, että alilämpöisyys voi kehittyä myös salakavalasti ilman ihotuntemuksia. 18

19 sjömannen 1/2008 mat ja hypotermia Alilämpöisyyden hoito Alilämpöisyyden hoito riippuu sen vaikeusasteesta. Karkeasti alilämpöisyys voidaan jakaa seuraavasti: lievä alilämpöisyys, keskivaikea alilämpöisyys ja vaikea alilämpöisyys. Lievän alilämpöisyyden hoito Mikäli alilämpöisyys on lievää (34-35 C) ja paleltunut henkilö on tajuissaan ja kykenee liikkumaan, on häntä ohjattava vaihtamaan kuivat vaatteet ja erityisesti suojamaan päänsä. Sen jälkeen autettavaa henkilöä on ohjattava pysymään rauhallisessa liikkeessä, mikä aktivoi elimistön omaa lämmöntuotantoa. Henkilö ohjataan suojaisaan paikkaan pois kylmä altistukselta ja mahdollisimman nopeasti huoneenlämpöön. Keinotekoinen lämmittäminen (sauna, hierominen, alkoholi ym.) on kielletty, koska seurauksena saattaa olla jo vaurioituneen ihon herkistämänä palovamma, tai muita komplikaatioita. Haalean, sokeripitoisen juotavan antaminen on hyväksi energiavarastojen lisäämiseksi. Keskivaikean tai vaikean alilämpöisyyden hoito Mikäli alilämpöisyys on keskivaikeaa tai vaikeaa (tajunnan taso heikentyvä, tai uhri tajuton, lihasvärinät lakanneet, lihasjäykkyys lisääntynyt..), tulee paleltuneen henkilön käsittelyssä noudattaa erityistä varovaisuutta. Varomaton kääntäminen, kovaäänisyys, vaatteiden riisuminen repimällä tai ehdottomasti kielletty raajojen hierominen saattavat aiheuttaa ns. akuutin after drop- ilmiön. Tällöin raajoihin on jäänyt, heikentyneen laskimoverenkierron takia jäähtynyttä laskimoverta ja varomaton liikuttelu (tai hieronta) johtavat nämä verimas- sat liikkeeseen ja sitä kautta sydämeen. Sydänlihakseen jouduttuaan verimassat jäähdyttävät sydänlihasta muutamalla asteella ja aiheuttavat herkästi kammiovärinän. Sensijaan märät vaatteet poistetaan makuuasennossa varovasti saksilla leikaten tai jos tämä ei onnistu, jätetään päälle. Alilämpöinen henkilö suojataan tiiviisti muoviin tai muuhun tiiviiseen materiaaliin (avaruuslakana), eristetään maasta ja suojataan tuulelta. Ensiavun/hoidon ensisijainen tavoite on estää lisäjäähtyminen ja saattaa henkilö paikkaan, jossa sentraalinen eli keskivartalon lämmitys onnistuu. Elvytysyritykset ovat kuljetuksen aikana vasta-aiheisia, ellei voida olla ehdottoman varma sydänpysähdyksestä (monitoritulkinta). Tällöin painantaelvytys on sallittu vain silloin, kun henkilöresurssit ovat mitoitettu siten, että elvytystä pystytään jatkamaan keskeytymättä määränpäähän saakka ja mahdollisen kammiovärinän hoito on taattu. Jos laivaolosuhteissa on mahdollista, niin voidaan lämmittämistä edesauttaa antamalla hypotermiselle henkilölle lämmitettyää nestettä suonensisäisesti, lämmitettyä happea ja laittamalla lämpöpeitto hänen päälleen. Miten kylmältä voi suojautua? Kylmäolosuhteissa, kylmätyössä tai kylmälle altistuessa tulee aina käyttää talonpoikaisjärkeä eli pidettävä pää kylmänä, mutta keho liikkeessä. Hyvä mieli on parasta lääkettä elämän kylmyyden karkoittamisessa. Kirjoittajat: Leena Niemi, VTM, työterveyshoitaja, Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Harri Kankare, TtM, erikoissairaanhoitaja Jos henkilön keskivartalon iho vaatetetusta kohdasta tuntuu käteen kylmältä, alilämpöisyys on mahdollinen. Raajojen kylmyys ei riitä syyksi, koska sille saattaa olla useita muita syitä.. Jos henkilö ei pysty käyttämään korkeampia aivotoimintoja pyydettäessä (esim. laskeminen tietyin numerosarjoin), on alilämpöisyyden riski mahdollinen. Yleisesti lisääntyvä tajunnan tason lasku: hallusinaatiot, kömpelyys, välinpitämättömyys on merkki alilämpöisyyden etenemisestä. Jos henkilö pystyy lopettamaan vilunväristykset haluttaessa, on alilämpöisyys lievää. Syvästi alilämpöinen henkilö saattaa näyttää kuolleelta, mutta häntä ei saa pitää kuolleena, ennen kuin hänet on lämmitetty ja lämmityksen jälkeiset elvytysyritykset ovat osoittautuneet tuloksettomiksi. Lisäksi kylmätyössä tulisi huomioida seuraavat seikat: Metallityökalut tulisi päällystää lämpöä eristävällä materiaalilla. Metalliesineitä tai nesteitä, joiden lämpötila on alle 0 C, ei tulisi koskettaa paljain käsin. Paljain käsin tehtävää työtä tulisi välttää, jos ympäristön lämpötila laskee alle 0 C:n. Työn tauotuksessa tulee ottaa huomioon työn raskaus ja ympäristöolosuhteet. Työalue tulisi suojata tuulelta ja vedolta. Hengityksensuojainten käyttöä tulee harkita raskaassa työssä viimeistään, kun ympäristön lämpötila laskee alle -30 C:n. 19

20 merimies merimies 8/2007 8/2007 1/2008 Lomaliitto Lomaliitto ry:n TEEMALOMAT 2008 on nyt haettavana Ray:n tuella Suomen Merimies-Unionin jäsenille! Kaikki lomajaksot sisältävät puolihoidon, aamiaisen ja päivällisen sekä lomaohjelman. Sosiaalisen lomatoiminnan tavoitteena on antaa voimia arjessa jaksamiseen. Lomatuki Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt Lomaliitto ry:lle avustuksen, jolla lomatuki rahoitetaan. Lomatuet myönnetään sosiaalisin, taloudellisin ja terveydellisin perustein. Lomatukea ei myönnetä hakijalle, joka on ollut tuetulla lomalla vuoden 2007 aikana. Lomakohteet Hotelli Korpilampi, Espoo Hotelli Korpilampi sijaitsee lammen rannalla n. 23 km Helsingistä. Hotellissa on uima-allas, pieni lasten kahluu-allas, kuntosali, hyvät ulkoilumahdollisuudet luonnossa. Terveysloma Omavastuuhinta 165 e/aikuinen. Majoitus 2 hengen hotellihuoneissa. Lomalla huolehditaan omasta terveydestä, harrastetaan terveysliikuntaa esim. vesiliikuntaa, sauvakävelyä, keppijumppaa ja osallistutaan tietoiskuihin. Hotelli Rantakalla, Kalajoki Merihenkinen hotelli Kalajoen Hiekkasärkkien korkeimmalla huipulla. Hotelli tarjoaa tekemistä ympäri vuoden ja huikeat näköalat merelle. Hotellissa on uima-allas. Lapsiperheet Majoitus 2 hengen rivitalohuoneissa, lapset lisävuoteella. Omavastuuhinta 160 e/aikuinen, 20 e/lapsi 6-14 v. Perhelomalla pelataan ja leikitään yhdessä Hiekkasärkillä. Hotellin lähellä on myös vesi- ja leikkipuisto JukuJukuMaa. Kylpylä Hotelli Casino, Savonlinna Perinteikäs hyvän huolenpidon kylpylähotelli omalla saarella Haapaveden rannalla 200 m keskustasta. Hotellissa on kuntosali, liikuntasali ja virkistysallasosasto. Sinkkuloma Majoitus 2 hengen hotellihuoneissa. Omavastuuhinta 175 e/ aikuinen. Sinkkuloma on tarkoitettu yksin lomaileville. Lomalla liikutaan ja pelataan yhdessä, lisäksi mm. tarinat elämänjäsentäjänä-tuokio. Kulttuuripäivänä vieraillaan Retretissä tai Metsämuseo Lustossa. Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Monipuolinen matkailukeskus Länsi-Lapissa. Yllästunturin rinteessä Ylläsjärvellä sijaitsevassa hotellissa on terveyspalvelu- ja allasosasto sekä kuntohuone. Ladulle ja rinteisiin pääsee suoraan hotellin pihasta. Liikunta/terveet elämäntavat Omavastuuhinta 110 e/aikuinen, 30 e/lapsi 6-14 v. Majoitus: 2 hengen hotellihuone, lapset lisävuoteella. Ohjelmassa on tietoa terveydestä, reipasta liikuntaa sisällä ja ulkona tunturissa sään mukaan. Hakemukset Hakemusten tulee olla Lomaliitossa viimeistään 2 kk ennen lomaa. Kesä-elokuun lomat mennessä. Liitto esikäsittelee hakemukset, jonka jälkeen hakemukset lähetetään Lomaliittoon. Lomaliitto tekee varsinaiset valinnat. Kotisivut: Yhteyshenkilö Lomaliitossa Tarja Kursu tarja.kursu(at)lomaliitto.fi puh Sal-lomatuki SAK:n perustama Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry: n raha-automaattiavustuksesta voi Unionin jäsen hakea SAL-lomatukea. Tuki myönnetään valtioneuvoston määräämin taloudellisin, sosiaalisin ja / tai terveydellisin perustein. SAL: n jäsenliitot saattavat käyttää näiden lisäksi muitakin perusteita tukea harkitessaan. Lopullinen ratkaisuvalta lomatuen myöntämisessä on asetusten mukaan kuitenkin raha-automaattiavustuksen saajalla eli SAL ry:llä. Kuntoremontti Kuntoremontti on suunniteltu terveille työikäisille aikuiselle, jotka haluavat mukavan lomanvieton ohessa liikkua, harrastaa ja kohentaa kuntoaan asiantuntevassa ohjauksessa. Kuntoremontin tuen määrä on 330 ja kuntoremontin jälkeen järjestettävän terveystreffin tuki on 130. Kuntoremontin sisältö: 1. Elämäntyylin, lihaskunnon ja hapenottokyvyn tutkiminen ja testaaminen 2. Luennot liikunnasta ja terveydestä, ravinnosta, terveysriskeistä ja ergonomiasta 3. Liikunta- ja kuntoiluryhmät 4. Yksilöllisen kuntoreseptin laadinta, jonka opastuksella voi kohentaa kuntoaan turvallisesti myös kotioloissa Reilut kolmen kuukauden kuluttua kuntoremontista SAL ry lähettää postia kuntoremonttilaisille. Terveystreffituki on voimassa tästä ajankohdasta 6 kuukautta eteenpäin. Treffiloma on viikonlopun (pe-su) pituinen miniloma. Terveystreffien aikana tehdään samat testit kuin kuntolomallakin ja tarkistetaan henkilökohtainen kuntoresepti osallistujan uuden kuntotason mukaiseksi. Suomen Merimies-Unioni on varannut jäsenistönsä haettavaksi kuntoremonttilomia seuraavista kohteista: Sal:n kuntoremontit 2008 YYTERIN KYLPYLÄ Teema: Hyvinvoinnin avaimet , puolihoito oma osuus hinnasta 115 e (kokonaishinta 445 e) VUOKATTISPORT Teema: luonto , puolihoito oma osuus hinnasta 76 e (kokonaishinta 406 e) LAPIN URHEILUOPISTO Teema: Hyvänolon remontti (sis.hoitoja) , täysihoito oma osuus hinnasta 160 e (kokonaishinta 490 e) YYTERIN KYLPYLÄ Teema: Kävellen kohti kuntoa , puolihoito oma osuus hinnasta 115 e (kokonaishinta 445 e) Sal:n perhekuntolomat 2008 LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI (Rantapajuhotelli), Pajulahti , täysihoito oma osuus hinnasta aikuinen 130 e (460 e) ja lapset 6-16v. 50 e (215 e) HOLIDAY CLUB OULUN EDEN Oulu , täysihoito oma osuus hinnasta aikuinen 80 e (410 e) ja lapset 6-16v. 30 e (195 e) Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Unionin Helsingin toimistolta, Arja Merikalliolta, p tai arja.merikallio@smury.fi Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SM-U:n Helsingin toimistoon osoitteella: Arja Merikallio Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta HELSINKI 20