merimies Helsinki Perämeri sjömannen Jm Sisu koko talven valmiudessa laiturissa Ruotsalaiset murtajat avustavat aluksia Nº2/2012 maaliskuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies Helsinki Perämeri sjömannen Jm Sisu koko talven valmiudessa laiturissa Ruotsalaiset murtajat avustavat aluksia Nº2/2012 maaliskuu"

Transkriptio

1 Nº/0 maaliskuu merimies sjömannen Palkkataulukot Lönetabeller 0 Helsinki Jm Sisu koko talven valmiudessa laiturissa Perämeri Ruotsalaiset murtajat avustavat aluksia -0 MS

2 dustajakokous vaalit 0 Kongressval sisältö: KUVA: Urho Kekkosen arkisto Edustajakokousvaalien tulokset Kohti Alaskaa Jäänmurtaja Sisu koko talven laiturissa Muistaminen on taitolaji Nostalgiasta nykypäivään Valta vaihtuu Tallink Siljalla 0 Palkkataulukot Kannen kuvassa: Pursimies Lauri Pekansaari (vas.) ja matruusi Erkki Sarjonen. PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta,. kerros, 000 Helsinki, puh. (09) 00 John Stenbergs strand, :a våningen, 000 Helsingfors, tel. (09) 00 PAINO Art Print Oy 0, ISSN 0-X Kannen kuva: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta,. kerros, 000 Helsinki / John Stenbergs strand, :a våningen, 000 Helsingfors VAIHDE / VÄXEL + (0)9 00 ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) 00 Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. / Tidningen utkommer sex gånger om året. TILAUSHINNAT (0) / vuosi e / vuosi e Kuva: Pentti Holappa, Jm Otso Oulun edustalla Pursimies Juhani Välimaa Fennican kannella. MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU 0 TIDTABELLEN 0 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges Merenkulkupolitiikan tukifarssi Suomen merenkulkupolitiikka on ollut aina poukkoilevaa, epäjohdonmukaista ja jälkijättöistä. Sen jälkeen, kun EU-komissio antoi ensimmäisen kerran merenkulun valtiontuen suuntaviivat, Suomessa on yritetty kaikin voimin taistella komission suosittelemien tukien toteuttamista vastaan. Tukien toteuttamiseen on aina turvauduttu vasta sen jälkeen, kun kauppalaivastomme on ollut välittömän ulosliputusuhan tai jo tapahtuneiden ulosliputusten kohteena. Tällöinkin tukia on toteutettu tipoittain ja säästellen. Tätä kirjoitettaessa katselemme jälleen yhtä tukipolitiikka-farssin jaksoa. Maan hallituksen ohjelman mukaan hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisen kauppalaivaston tulevaisuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn. Tästä huolimatta ohjelmassa on myös vaivihkaa sitouduttu leikkaamaan merenkulun tukia 0 miljoonalla eurolla vuoteen 0 mennessä. Suurimmat varustamot ovat jo ilmoittaneet, että mikäli merenkulun työvoimakustannuksiin liittyviä tukia leikataan, alukset liputetaan maihin, joissa tuet maksetaan täysimääräisinä tai joissa työvoimakustannukset muutoin ovat eurooppalaisittain kilpailukykyisellä tasolla. Kyse ei ole pelottelusta saati vain muutamista sadoista tuhansista euroista, vaan jopa useista kymmenistä miljoonista euroista. Esimerkiksi suurimman suomalaisen matkustaja-alusvarustamon, Viking Suurimmat varustamot ovat jo ilmoittaneet, että mikäli merenkulun työvoimakustannuksiin liittyviä tukia leikataan, alukset liputetaan maihin, joissa tuet maksetaan täysimääräisinä tai joissa työvoimakustannukset muutoin ovat eurooppalaisittain kilpailukykyisellä tasolla. Linen, kohdalla leikkausten kohdistaminen työvoimakustannustukeen voi parhaassa tapauksessa saattaa varustamon tuloksen miinukselle. Merenkulun työmarkkinajärjestöjen yhteistyön tuloksena ja erityisesti sen jälkeen, kun Merimies-Unioni oli ilmoittanut merenkulun jäävän viimesyksyisen raamisopimuksen ulkopuolelle, ellei tukien leikkaamisesta luovuta, hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta asetti ns. Merta-työryhmän selvittämään merenkulun toimintaedellytyksiä, tukipolitiikkaa ja sopeutustoimia. Käytännössä työryhmän tehtävänä oli löytää vaihtoehtoisia kohteita hallitusohjelman mukaisen 0 miljoonan euron säästön tekemiselle. Työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja hallitus päättää leikkausten kohdentamisesta maaliskuun lopun kehysriihessä, jota ei siis ole vielä tätä kirjoitettaessa käyty. Mikäli hallitus päättää kohdistaa leikkaukset merenkulun tukiin, edessämme on jälleen kerran uusi taistelu ulosliputuksia ja suomalaisten merityöpaikkojen menetyksiä vastaan. Erityisen irvokkaalta tilanteen saa näyttämään se, että suomalaisten merityöpaikkojen lukumäärä on kääntynyt viime vuonna pitkästä aikaa kasvuun. Kun kaiken lisäksi kauan odotettu tonnistoverolainsäädännön uudistaminen on vihdoin ja viimein tulossa voimaan, tuntuisi äärettömän epäjohdonmukaiselta, että samaan aikaan aloitetaan tukien leikkaaminen ja ammutaan lähtölaukaus kauppalaivaston ulosliputukselle. Jos taas kehysriihessä päädytään pitämään tuet nykyisellä tasolla, toivoa on siitä, että käänne suomalaisen kauppamerenkulun kehittämiselle ja paremman tulevaisuuden rakentamiselle muodostuu pidempiaikaiseksi. Sen jälkeen, kun EU-komissio aikanaan linjasi merenkulun valtion tukien suuntaviivoilla, millä tavalla EU-jäsenvaltioiden pitäisi tukea kauppamerenkulkuaan, on ollut varsin selvää, että ne jäsenvaltiot, joissa tukia ei ole toteutettu tai toteuteta, ovat menettäneet tai tulevat menettämään oman kauppalaivastonsa ja merenkulun osaamisensa. Simo Zitting puheenjohtaja pääkirjoitus TELEFAX ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: + (0)9 0 > viestintä > KOTISIVUT / HEMSIDOR merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > MS -0 SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS / mediakort -0 MS

3 edustajakokousvaalit kongressval 0 Edustajakokous 0...0, Helsinki Edustajat Merimies-Unionin toukokuussa pidettävään edustajakokoukseen on valittu. Postivaaleissa käytti äänioikeuttaan, prosenttia jäsenistöstä. Niissä vaalipiireissä, joissa ei asetettu enempää ehdokkaita kuin mitä vaalipiiristä valitaan edustajia, ei toimitettu vaalia lainkaan, vaan vaalipiirin kokousedustajiksi kutsutaan asetetut ehdokkaat. Vaaleja ei järjestetty Satama-alan, Matkailu- ja Huolinta-alan, Laivan Viihdeammattilaisten ja Väylänhoidon ammattiosastoissa. Kokoukseen valittiin edustajaa vaalipiireittäin työehtosopimusaloittain. Valittujen joukosta on naista. Tämän vuoden edustajista 9 oli mukana myös vuonna 00. Äänestyksessä valituiksi tulleet ja heidän äänimääränsä on tekstissä merkitty tummemmalla. Heidän jälkeensä lähinnä korkeimman äänimäärän saanut on varaedustaja. Edustajakokousvaalien tulokset Kongress den 0 maj 0 i Helsingfors Representanterna valda till kongress Tulokset löytyvät myös liiton kotisivuilta. Representanterna till den kongress som Sjömans-Unionen ordnar i maj har valts. Valet förrättades via poströstning och, procent av medlemmarna utnyttjade sin rösträtt. I vissa valkretsar hade endast så många kandidater nominerats som kretsen har representanter. I dessa valkretsar förrätta- des inga val, utan de nominerade kandidaterna kallas till valkretsens representanter vid representantmötet. Val förrättades inte i fackavdelningarna för Hamnbranschen, Rese- och speditionsbranschen, Fartygens underhållningsarbetare och Farledsskötsel. Från valkretsarna valdes representanter enligt kollektivavtalsområde. Av representanter stycken är kvinnor. Av årets representanter deltog 9 stycken även i det möte som hölls år 00. De valda representanternas namn och antal röster har i texten angetts med mörkare färg. Som suppleanter fungerar de kandidater som efter dessa fått flest röster. > edustajakokous MS -0-0 MS

4 edustajakokousvaalit kongressval 0 Ammatti ja koulutus: edustajakokousvaalit kongressval 0 Vaalipiiri I Sisä-Suomen osasto ry edustajaa Valkrets I Inre Finlands avdelning rf representanter Tarja Rännäli v., ms Finnlady, Finnlines keittiömestari köksmästare Seppo Immonen v., Finnpilot Pilotage vahtiperämies vaktstyrman Markku Rautiainen v., ms Parkko, Saimaa vahtiperämies vaktstyrman Tuomas Sillanpää 0 Jussi Vepsäläinen 0 Vaalipiiri II Pohjoisen osasto ry edustaja Valkrets II Norra avdelning rf representant Pentti Holappa v., jm Otso, Arctia Shipping kokkistuertti kockstuert Markku Kangosjärvi Timo Törrönen Pekka Kangas Toni Lähdemäki Vaalipiiri III Satama-ala ry edustaja ilman vaalia Valkrets III Hamnbranschen rf representant utan val Markku Lauriala v., Oulun satama Uleåborgs hamn vastaava satamavalvoja ansvarig hamnövervakare VALKRETS V Ålandsavdelning rf VAALIPIIRI V Ahvenanmaan osasto ry Sektor I, Passagerarfartyg representant Lohko I, Matkustaja-alukset edustaja Erik Turakka 9 v., ms Mistral matros matruusi Sektor II, Övriga avtalsområden representanter Lohko II, Muut sopimusalat edustajaa Eija Kiviö år, ms Skiftet kockstuert kokkistuertti Ossian Suominen år, ms Alfågeln styrman perämies Stefan Dahl år, ms Baltic Excellent, Birka Cargo kockstuert kokkistuertti Jan Andersson VAALIPIIRI VI Lounais-Suomen osasto ry VALKRETS VI Sydvästra Finlands avdelning rf Lohko I, Matkustaja-alukset 9 edustajaa Sektor I, Passagerarfartyg 9 representanter Tero Palokoski v., ms Isabella, Viking Line varastonhoitaja lagerförvaltare Mika Ojala. v., ms Mariella, Viking Line kokki kock Jyrki Lummejoki 9 v., ms Amorella, Viking Line kokki kock Jorma Luoma v., ms Amorella, Viking Line kokki kock Marko Laine v., ms Silja Europa, Tallink Silja kansikorjausmies däcksreparatör Juha Salo v., ms Silja Europa, Tallink Silja kokki kock Monika Parikka ms Silja Europa, Tallink Silja tarjoilija servitris Marko Lappalainen 0 v., ms Nordlandia, Eckerö Line myymäläpäällikkö butikschef Reima Rantanen v., ms Gabriella, Viking Line matruusi matros Marjo Viherkoski 0 Eira Pessi 9 Ismo Silvennoinen Kaj Svenskberg Tommi Laaksonen Lohko II, rahtialukset edustajaa Sektor II, fraktfartyg representanter Turo Ihalainen v., mt Palva, Neste Oil Shipping sähkömies elektriker Kristoffer Lundqvist v., ms Auto Bank, Bore Ltd pursimies båtsman Taneli Nevantaus 9 Teuvo Merenlinna Susanna Mäntysaari Jari Tammi 0 Marko Mäkelä Lohko III, muut sopimusalat edustajaa Sektor III, övriga avtalsområden representanter Jaakko Paija v., jm Otso, Arctia Shipping kokki/kokkistuertti kock/kockstuert Susanna Eskolin 0 v., ms Amorella, Viking Line hyttiemäntä hyttvärdinna Sorri Hartikainen v., ms Isabella, Viking Line viinuri vinkassa VAALIPIIRI VII Itäkustin osasto ry edustajaa VALKRETS VII Östkustavdelning rf representanter Mika Mäkelä 9 v., ms Finnlady, Finnlines yt-matruusi at-matros Krista Tanhuanpää 9 v., mt Stena Poseidon Neste Oil Shipping puolimatruusi lättmatros Olli Kauranen v., Neste Oil Shipping kokkistuertti kockstuert Petri Luumi 0 VAALIPIIRI VIII Länsi-Suomen osasto ry edustajaa VALKRETS VIII Västra Finlands avdelning rf representanter Kari Nurmirinta v., ms Silja Serenade, Tallink Silja kokki kock Jan-Erik Berlin 9 år, ms Silja Europa, Tallink Silja köksmästare keittiömestari Arja Ahonen v., ms Silja Serenade, Tallink Silja tarjoilija servitris Joonas Heinonen VAALIPIIRI IX Etelä-Suomen osasto ry VALKRETS IX Södra Finlands avdelning rf Lohko I, Matkustaja-alukset edustajaa Sektor I, Passagerarfartyg representanter Timo Purho v., ms Mariella, Viking Line kokki kock Pekka Ahmakari 9 v., ms Silja Serenade, Tallink Silja baarimestari barmästare Satu Valapuro v., ms Silja Serenade, Tallink Silja tarjoilija servitris Kai Korhonen 9 v., ms Silja Serenade, Tallink Silja kokki kock Robin Roth v., ms Nordlandia, Eckerö Line kassa kassa Petri Vuorimies Seppo Keränen Tommy Nieminen Anne Hagman Juha Saarinen Lisen Julin-Qvarnström Theodor Taht Lohko II, rahtialukset edustajaa Sektor II, fraktfartyg representanter Jori Mikkola v., ms Finnstar, Finnlines pursimies båtsman Jani Santala 0 v., mt Mastera, Neste Oil Shipping kokkistuertti kockstuert Jari Härkönen Lohko III, muut sopimusalat edustajaa Sektor III, övriga avtalsområden representanter Jouni Sandell 9 v., Arctia Shipping moottorimies motorman Mikko Ervast 9 v., Arctia Shipping kokkistuertti kockstuert Jari Sillman 9 Martti Kuusela X VAALIPIIRI Matkailu- ja huolinta-ala ry edustaja ilman vaaleja X VALKRETS Rese- och speditionsbransch rf representant utan val Minna Kiiski v., Finnlines / FinnLink liikenne FinnLink-trafikavdelning johdon sihteeri ledningssekreterare XI VAALIPIIRI Laivan Viihdeammattilaiset ry edustaja ilman vaaleja XI VALKRETS Fartygens Underhållningsarbetare rf representant utan val Perttu Nurmi v., ms Amorella, Viking Line ohjelmaisäntä programvärd XII VAALIPIIRI Väylänhoitoammattiosasto ry edustaja ilman vaaleja XII VALKRETS Farledsskötsavdelningen rf representant utan val Hemmo Mutka Meritaito Oy, Ristiinan väyläasema / Kristina farledsstation väylämestar farledsmästare Tulokset löytyvät myös liiton kotisivuilta. > edustajakokous MS -0-0 MS

5 Beaufortinmeri Reitit: Dutch Harbor Barrow Anchorage Helsinki Point Hope Barrow Miehistön vaihdokset aluksille Proviantin sekä vieraiden kuljetus > Miehistön työmatka alukselle parhaimmillaan vaihtoa Seattle Chukchinmeri Alaska Kanada > Fennican ja Nordican reitti Alaskaan n. viikoa Panama Anchorage Alaskanlahti Fennican ja Nordican Alaskan matkaa varten tehdyt muutostyöt: - katalysaattorit, jotka vähentävät päästöt minimiin - ulkorakennelmaa/ulkokantta jatkettiin, jotta uusi korsteeni mahtuu alukseen - uusittu helikopterikansi Suomesta retkikunnan mukaan: - provianttia - työkaluja - sertifikaatit - tietokirjoja - lämpimiä vaatteita Fennica Nordica Öljy-yhtiö Shell rahtasi Arctia Offshoren monitoimimurtajat Fennican ja Nordican kolmeksi seuraavaksi vuodeksi öljyn- ja kaasuntuotannon tukitehtäviin Alaskan pohjoisrannikolle. Teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Saana Lamminsivu, Laivakuvat: Arctia Offshore Oy Pitkä rahtaussopimus oli odotettu ilouutinen, sillä monitoimimurtajille tarjolla olevista työkeikoista käydään kovaa kilpailua maailmalla. Fennican ja Nordican työskentelyalueet Alaskassa ovat Chukchin- ja Beaufortinmeret. Alukset toimivat siellä Ice Management -tehtävissä kahdella eri öljynporauslautalla. Öljynporauslautat ovat kelluvia ja ne hinataan työkohteeseen Dutch Harboris- ta. Ennen poraamisen aloittamista lautat ankkuroidaan pohjaan, Fennican kapteeni Tommy Berg kertoo operaatiosta. Fennican ja Nordican tehtävä on pitää jäät poissa öljynporauslauttojen läheltä ja turvata lautoille kulkeva liikenne. Jäälautat pyritään pitämään ehjinä, ja niitä siirretään joko työntämällä tai potkurivirtojen avulla. Suomalaiset monitoimimurtajat tekevät yhteistyötä muiden projektissa työskentelevien erikoisalusten kanssa, joita on alueella yhteensä. Jäävuorien hinausta ja seismistä tutkimusta Suomalaiset monitoimimurtajat ovat tehneet töitä arktisilla alueilla jo pitkään. Syksyllä tulimme pois pioneeriprojektista Grönlannista. Avustimme siellä venäläistä alusta, joka teki merenpohjan seismistä tutkimusta, kapteeni Berg selostaa. Inuiittien ja jääkarhujen maassa on ajeltu myös monesti aiemmin. Monitoimimurtajien työtehtävät arktisilla seuduilla eivät MS -0-0 MS 9

6 Kuvat: Martti Kuusela / Fennican miehistö Sisu koko talven laiturissa Ruotsalaiset jäänmurtajat avustavat laivoja Perämeren satamiin - samaan aikaan suomalaisia murtajia on töitä vailla. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Arctia Offshoren alukset ovat työskennelleet Pohjanmerellä, Meksikonlahdella, Beaufortinmerellä, Länsi-Afrikassa ja Välimerellä. Arktinen porauslautta Kullukki Beuaufortinmerellä, joka on nimetty jo tuttavallisemmin "Kyllikiksi". ole niitä kaikkein tavanomaisimpia. Grönlannissa hinasimme jäävuoria. Isoin kimpale siirrettiin yhdessä ruotsalaisen murtajan kanssa., Fennican. kokki Tomi Lintunen muistelee hyistä reissua. Yksinkertaista elämää Fennican ja Nordican matka Suomesta Alaskaan kestää noin seitsemisen viikkoa. Alukset seilaavat Jäämerelle Panaman kanavan kautta. Kotimaasta mukaan otetaan niin paljon tavaraa kuin matkalle Seattleen asti tarvitaan, sillä Yhdysvaltojen säännökset ovat tiukat. Seattlessa pitää tuhota kaikki ei-yhdysvaltalaiset ruokatavarat ja ostaa tilalle jenkkiläisiä tuotteita. Seattlesta alusten matka jatkuu kohti Alaskaa. Pelipaikoilla Beaufortinmerellä alusten arvioidaan olevan heinäkuun tienoilla. Työssä ja elämässä merellä ei pröystäillä, vaan vietetään nuukuuden juhlaa. Merellä pyritään yksinkertaiseen elämään ja tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä. On mietittävä tarkoin mitä jättää ja ottaa reissuun mukaan, Fennican stuju Martti Kuusela käy ennakkoon läpi ostoslistaa. Lentokoneella ja helikopterilla Miehistön törnin pituus on kuutisen viikkoa. Kolmen vuoden rahtaussopimuksen aikana Suomen ja Alaskan väliä lennetään tiuhaan. Parhaimmillaan yhden työmatkan aikana lentokonetta on joutunut vaihtamaan jopa seitsemän kertaa. Aikavyöhykkeiden ylitys laittaa kellon sekaisin. Raskainta on mennä töihin yövuoroon suoraan lennosta, messissä pohditaan. Tässä hinataan, mitäpäs muuta kuin jäävuorta! Muutostöitä Hietalahdessa Arktisilla alueilla ja Alaskassa päästörajoitukset ovat tiukat. Ennen Alaskaan lähtöä Fennicaan ja Nordicaan tehtiin muutostöitä Hietalahden telakalla. Laivoihin päämoottoriin asennettiin katalysaattorit ja hapetuskatalysaattorit, näihin liittyvät uudet pakoputki- ja korsteenirakenteet, ureajärjestelmät sekä tehtiin erittäin vähärikkisen polttoaineen (Ultra Low Sulphur Diesel) käytön vaatimat muutostyöt. Kaikki miehistönvaihdot ja suuri osa tavarankuljetuksista aluksille tehdään helikoptereilla, joten myös Fennican ja Nordican helikopterikannet uusittiin muutostöiden yhteydessä Hietalahdessa. Katso lisää kuvia kaukomatkoilta: > Nettijutut > 0 > Monitoimimurtajat kaukomailla Kotimaisen talvimerenkulun ja jäänmurron tulevaisuus puhuttavat jälleen. Perämerellä työskenteli maaliskuun alussa seitsemän murtajaa, joista vain Otso ja Kontio olivat suomalaisia. Kotimaan satamiin laivoja suurimmaksi osaksi avustivat ruotsalaiset murtajat, kuten Frej ja Atle, mutta muistakin naapurimaan murtajista oli havaintoja. Samaan aikaan kun ruotsalaiset murtajat ovat avustaneet laivoja Suomen satamiin, kaikille kotimaisille jäänmurtajille ei ole ollut töitä tarjolla. Esimerkiksi jäänmurtaja Sisu on seissyt koko talven laiturissa täydessä valmiudessa. Jäänmurtotöitä ei ole tarjottu myöskään Fennica- ja Nordica-monitoimimurtajille. Tämä on ensimmäinen kerta kautta historian, että ruotsalaiset jäänmurtajat ovat avustaneet laivoja redille asti Oulun satamassa, Satama-alan ammattiosaston puheenjohtaja Markku Lauriala ihmettelee asiaa. Mikä on suomalaisen kaluston ja osaamisen kohtalo? Suomi ja Ruotsi tekivät viime syksynä yhteistyösopimuksen Pohjanlahden ja Ahvenanmaan alueen jäänmurrosta. Sopimuksen pituus on 0 vuotta ja sillä pyritään saamaan aikaan kustannustehokkuutta. Kustannustehokkuus voi kuitenkin koitua pitkässä juoksussa suomalaisen kaluston - joka on alun perin rakennettu verovaroin - ja osaamisen kohtaloksi. Naapurikaluston käyttö on aina pois suomalaisilta. Nyt osa kotimaista kalustoa seisoo laiturissa jäänmurtovalmiudessa työtä vailla, pääluottamusmies Rauno Mutka on huolissaan kotimaisen jäänmurron tulevaisuudesta. Edellistalven kova jäätalvi sai aikaan kovan haloon kotimaisen talvimerenkulun turvaamisesta, josta tehtiin myös kirjaus maan hallitusohjelmaan. Ihmisen muisti on kuitenkin lyhyt. Jäänmurtajat ovat erikoislaivoja, joiden käyttö ja ajo vaativat erikoisosaamista. Mikäli kotimaista, vuosikymmenien aikana hankittua osaamistamme ei pidetä yllä, kohta ei enää löydy riittävästi työntekijöitä, jotka osaavat ajaa näitä laivoja. -0 MS 0 MS -0-0 MS

7 työ ja terveys Tutkija Kaisa Kanerva on erikoistunut muistiin ja erityisesti työmuistin toimintaan. Hän valmistelee väitöskirjaa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella. Omaa työmuistiasi voit vahvistaa käyttämällä aktiivisesti muistikeinoja ja suuntaamalla tarkkaavaisuutesi tehtävän kannalta oleelliseen asiaan. Muistaminen Motivointi: mielihyvä, haasteet ja kannustava palaute parantavat myös muistin toimintaa.?? eiku vai... on taitolaji?? Muistia voi vahvistaa. Jos aivot pysyvät terveinä, ihminen voi oppia uusia asioita koko elämänsä ajan. Teksti: Kaisa Kanerva kuvat: Saana Lamminsivu, Shutterstock Miten muisti toimii? Kun yrität painaa mieleen asioita, tietoa käsitellään ensin työmuistissasi. Tietoa voidaan ylläpitää työmuistissa vain lyhytaikaisesti. Esimerkiksi osan lottonumerosta voi säilyttää työmuistissa sen ajan, että ne ehtii tarkastaa lottokupongista. Työmuistiin mahtuu kerrallaan vain rajallinen määrä tietoa. Koko lottorivi lisänumeroineen on useimmille meistä liian pitkä kerralla muistettavaksi, mutta oman onnenrivin voi säilöä myöhempää käyttöä varten säilömuistiin varastoon. Työmuistista tieto häviää sekunneissa, ellei sitä ylläpidetä aktiivisesti. Esimerkiksi nelinumeroisen mittarilukeman voi muistaa kulkiessaan konehuoneiden väliä, mikäli lukua toistaa mielessään, kuten ihmiset tyypillisesti ajattelemattaan tekevätkin. Toinen vaihtoehto on käyttää muistikeinoja, kuten luoda numerosarjalle muistisääntö:, (kengän koko, oma ikä). Onnistuneen työsuorituksen kannalta on tärkeää, kuinka paljon meillä on tietoa työtehtävästä säilömuistissa ja kuinka tehokkaasti työmuistimme toimii. Mitä enemmän alalta on asiantuntemusta, sitä helpompi on kiertää työmuistin rajoitteita. Esimerkiksi uuteen työpaikkaan tultaessa työtehtävien osavaiheet ja niiden järjestys tuntuvat kuormittavalta kaaokselta, mutta työtä pitkään tehnyt tuntee osavaiheiden sisällön ja järjestyksen sekä pystyy jo keskittymään samaan aikaan muuhunkin. Miksi unohtelemme asioita? Ihmisten välillä on eroja muistamisessa. Asiantuntemuksen määrän lisäksi ihmiset eroavat myös kyvyssä säilyttää tietoa työmuistissa ja poissulkea epäoleellista tietoa. Häly, melu ja keskeytykset heikentävät muistia. Kun lähdet hakemaan työvälinettä toisesta huoneesta ja unohdat huoneeseen päästyäsi mitä olit hakemassa, voi kyse olla siitä että tarkkaavaisuus on suuntautunut matkalla muuhun ja tavoite on pyyhkiytynyt pois työmuistista. Ympäristön tilannevihjeet sen sijaan tukevat muistamista. Tähän perustuu se, että haettava esine palautuu usein mieleen, kun palaat lähtöpaikkaan ja muistelet siellä, mitä olitkaan hakemassa. Omaa työmuistiasi voit vahvistaa käyttämällä aktiivisesti muistikeinoja ja suuntaamalla tarkkaavaisuutesi tehtävän kannalta oleelliseen asiaan. Pyri välttämään työn keskeytyksiä, jos mahdollista. Käytä muistin tukia, kuten muistilappuja tai muistu- tuksia ja keskity monen asian sijasta yhteen kerrallaan. Miksi uutta on vaikea oppia? Työssä tehtävät virheet eivät aina ole seurausta siitä, ettemme osaa tehtävää. Uudessa tai monimutkaisessa työtehtävässä muisti kuormittuu tiedon paljoudesta. Työmuistin kuormittuminen näkyy työssä virheinä ja toiminnan hidastumisena. Säilömuisti ei tallenna koettua ja opittua sellaisenaan videokameran tavoin vaan asiat muokkaantuvat ja sekoittuvat muistissa, mikä saattaa johtaa muistivirheisiin. Muistamiseen vaikuttaa aiemmin opittu ja uusi oppimamme. Tämän vuoksi esimerkiksi aiemman tietokoneohjelman automatisoitunut ja yliopittu käyttö saattaa haitata ohjelman uuden version käytön oppimista. Vastaavasti eri salasanojen ja tunnusten muistaminen on hankalaa, kun uudet ja vanhat kirjain- ja numeroyhdistelmät sekoittuvat muistissa, mikäli eivät selkeästi linkity käytettävään ohjelmaan. Keskity ja nuku riittävästi Keskittyminen on tärkeä muistamisen kannalta. Jos et keskity suorittamaansa työtehtävään, et pysty hakemaan muistista tehtävän kannalta keskeisiä tietoja tai taitoja, etkä myöskään painamaan mieleen uutta opittavaa asiaa. Unen puute heikentää keskittymiskykyä ja vaikuttaa sitä kautta muistiin. Tämän vuoksi vuorotyö ja valvominen vaikuttavat myös muistimme toimintaan. Mieli, muisti ja merielämä Kuuselan Martti toimii stujuna monitoimimurtaja Fennicalla. Martti myöntää, että muisti pätkii toisinaan hektisessä ammatissa. Välillä sitä lähtee hakemaan varastosta tavaraa, mutta ei muistakaan mitä piti hakea, hän naurahtaa. Keittiössä valmistetaan yhtä aikaa useita eri ruokia. Kiire ja keskeytykset ovat pahimmat unohtamisen aiheuttajat. On noloa, jos unohtaa esimerkiksi jonkun erikoisruokavalion ja sitten on loihdittava nopeasti tilalle jotain muuta. Monitoimimurtajilla työskennellään suljettujen seinien sisällä monta viikkoa yhtä soittoa. Maissa ei ole monesti mahdollisuutta vierailla. Aavan meren keskellä on keksittävä uudet virikkeet ja pidettävä mieli virkeänä, jotta jaksaa. MS -0-0 MS

8 Merenkulkupolitiikasta & työssäjaksamisesta Mika Ojala, Viking Linen pääluottamusmies ja Lounais-Suomen osaston puheenjohtaja Nostalgiasta nykypäivään Viimeinen apassilinnake Merimies-Unioni valmistautuu. edustajakokoukseen Wällärin haamua apuun huutaen. Ajalla on kuitenkin tapana kullata muistot: tosiasiassa Unioni oli Wällärin puheenjohtajakaudella lakossa vain yhden ainoan kerran. Kotimaisen merenkulun edellytykset ja kilpailukyky on luvattu turvata maan hallitusohjelmassa, mutta tähän mennessä auttava käsi jyrkänteen reunalla on ollut heikko. Teksti: Mika Ojala Valtakunnanpolitiikassa jotkut haikailevat Kekkosen perään ja Merimies-Unionissa jotkut toivovat Wällärin nousevan kuolleista. Haikailijoista monet ovat ikäluokkaa, jotka ovat syntyneet vuosikymmeniä molempien herrojen kuoleman jälkeen. Kumpikin näistä vahvoista johtajista on ollut omana aikanaan mies paikallaan, kaikkine virheineenkin. Keskenään he eivät tulleet erityisen hyvin toimeen. Johtamistavoista ennen ja nyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen syvä lama poisti markkinavoimien verikoirilta viimeisetkin kuonokopat ja niin ollaan vähitellen tultu siihen tilanteeseen, että Wällärin aikoinaan tehokkaasti heiluttama piikkinuija on kutistunut hiusharjan kokoiseksi. Ammattiliiton johdossakaan vahva persoonallisuus ei liene haitaksi, mutta tämän päivän todellisuudessa pientä liittoa luotsaava kaadutaan saappaat jalassa -mentaliteetin omaava sotaisa ja aggressiivinen puheenjohtaja on kyllä lähempänä itsemurhapommittajaa kuin messiasta. Merimies-Unionin 0- ja 0-luvulla syntynyt julkisuuskuva lakkoherkkänä liittona on pitkään elänyt omaa elämäänsä. Tosiasiassa Unioni oli Wällärin puheenjohtajakaudella lakossa tasan yhden kerran. Työtaisteluvaroituksia oli useita, mutta mediassa nämä tuntuvat olevan yksi ja sama asia. Nuoremmalle merimiessukupolvelle itsestään selvältä vaikuttava :-vuorottelu saavutettiin vuonna 90 viiden viikon lakon jälkeen, jolloin Wällärin kuolemasta oli kulunut vuotta. Populismi valtakunnanpolitiikassa ja ammattiliitoissa Yhteisiä asioita hoidettaessa täysin väistämätön ilmiö sekä valtakunnanpolitiikassa että edunvalvonnassa on, että pensaiden takaa nousee määrävälein puhuvia päitä, jotka vaikuttavat omaavan salattua viisautta siitä, miten asiat pitäisi tai olisi pitänyt KUVA: Urho Kekkosen arkisto hoitaa. Luonteenomaista näille puhuville päille on todellisen vastuun karttaminen ja näin ollen sen riskin välttäminen, että joutuu kertomaan hurraaville kansanjoukoille sellaista mitä nämä eivät halua kuulla Toisin sanoen: ryvettämään itsensä. Merimies-Unionin valmistautuessa :een edustajakokoukseensa toivon merenkulkijoiden suojeluspyhimykseltä varjelusta ja viisautta liiton hallintoelimiin valittaville toimia Wällärin hengen ja moraalin mukaisesti, mutta toisin asein, tämän viimeisen linnakkeen pystyssä pitämiseksi. Viimeisen vuoden tapahtumia peilatessa tuntuu siltä, että suomalainen merenkulkija on ollut ei valtiovallan erityisessä suojeluksessa vaan valtionvarain- ja liikenneministeriön erityisen vainon ja painostuksen kohteena. Kaikki välttämättömimmätkin päätökset oman tonniston ja kotimaisen työvoiman pelastamiseksi on tehty vasta veitsi kurkulla tai sitten kun jyrkänteeltä on osittain jo pudottu. Merimies-Unionin asema eroaakin siinä suhteessa muista ammattiliitoista, että meillä on jatkuvasti jouduttu käymään kahden rintaman sotaa, jossa vastapuolena eivät ainoastaan ole olleet työnantajajärjestöt, vaan mitä suurimmassa määrin valtiovalta. Merimies-Unioni on kuitenkin aina ollut kokoansa suurempi toimija, ja selvinnyt olosuhteisiin nähden sekä kansainvälisesti vertaillen varsin hyvin. Liittoa ja kansallista alusrekisteriä voikin luonnehtia viimeiseksi apassilinnakkeeksi, niin paljon on maailma muuttunut ympärillä. Amerikkalaisten 90-luvulla keksimän mukavuuslippujärjestelmän suitsimiseksi vaadittavan maailmanlaajuisen tahtotilan syntyminen edellyttäisi ilmeisesti niin mittavaa ihmishenkien menetystä ja taloudellisia menetyksiä, että sitä saadaan odotella. Costa Cruises on jo näyttänyt suuntaa. Näitä varustamoja, jotka elävät kuin siat vatukossa, edustavat kreikkalaiset prosentin osuudella. Emämaa Suomen perustuslaki on maamme lainsäädännön perusta. Perustuslain. luvun pykälässä todetaan, että julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta, edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Työllisyyden edistäminen ja turvaaminen on kirjattu myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Merenkulun osalta hallitusohjelmassa todetaan, että merenkulun edellytysten turvaaminen on välttämätöntä Suomen ulkomaankaupan ollessa erittäin riippuvaista meritse tapahtuvista kuljetuksista. Edellä mainitun lisäksi hallitus toimii aktiivisesti alusten ulosliputuksen estämiseksi ja pitääkseen Suomen lipun kilpailukykyisenä kansainvälisessä merenkulussa. on vararikon partaalla, mutta varustajat eivät maksa edes veroja, sen sijaan suomalainen työmies ja nainen kylläkin. Ilman toimivia merikuljetuksia kaikki olisi menetetty Vuosina 99 ja 9, jolloin koko Suomen kansan olemassaolo oli, ei hiuskarvan, vaan isoisiemme ja äitiemme vahvojen käsivarsien varassa, selviytymisen ehdoton edellytys oli merikuljetusten suojaaminen ja ylläpitäminen: ilman niitä kaikki olisi menetetty. Länsinaapurissa, elinkeinoelämä mukaan lukien, varustajat saivat suhteellisen rauhassa jatkaa vaurastumistaan ja pääomien kasvattamista samalla, kun Kannaksella ilma oli sakeana raudasta, luunkappaleista ja suolenpätkistä. Ajat ovat tänään toiset, mutta maantiede ja geopoliittiset faktat eivät ole kadonneet minnekään. Liikenneministeriön helmikuussa käynnistämän merenkulkupoliittisen strategiaselvityksen toivoisi miehistötukipolitiikan turvaamisen lisäksi linjaavan myös kansallisen turvallisuuden ulottuvuuksia. Mukavuuslipputonnistoa ei kriisitilanteissa velvoita yhtään mikään. EU-hautomossa hiljattain munittu rikkipäästödirektiivi, jota Suomenkin kirkassilmäiset viherpiipertäjät ovat olleet suuna ja päänä ajamassa, muistuttaa jollain tavalla taannoista jalkaväkimiinojen kieltosopimusta esimerkkinä siitä, miten monella tavalla voidaan olla ampumassa itseään jal- Presidentti Urho Kekkonen Jugoslaviassa vuonna 9. MS -0 Vasemmalta: Sylvi Kekkonen, UKK, Anita Hallama (takana) ja Jovanka Tito. -0 MS

9 polttopisteessä Merimies-Unionin kotisivuilla esittämään kysymykseen tulleita vastauksia: Esiintyykö laivallasi / työpaikallasi työpaikkakiusaamista? Millaista? kaan ja elävältä hirttämässä suuren mittakaavan edunvalvonnassa. Pienen mittakaavan edunvalvonta Käytyjen presidentinvaalien erääksi teemaksi nousi Suomi kiusaajien yhteiskuntana. Luonnehäiriöisten narsistien terrorisoimia työyhteisöjä löytyy maalta ja mereltä aivan liikaa. Vaikka nämä asiat kuuluvatkin ensisijassa työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan vastuualueeseen, luottamusmiehet joutuvat käytännössä perkaamaan paljon näitä asioita ja se jos jokin vaatii elämänkokemusta, ihmistuntemusta, pelisilmää ja suodatuskykyä, jotta pystyy tunnistamaan oikein, mikä on mitäkin. Työnantajat ovat vasta aivan viime vuosina heränneet siihen todellisuuteen, että työnjohtotehtäviin valitulta täytyy edellyttää muitakin ominaisuuksia kuin muodollista pätevyyttä. Työpaikan terroristi voi olla myös rivityöntekijä, tällöin tosin ongelma yleensä nostetaan pöydälle aikaisemmin. Työyhteisön henkinen hyvinvointi korreloi suoraan tuottavuuteen, joten asian luulisi kiinnostavan mitä suurimmassa määrin myös osakkeenomistajia. Kuten uutisista on nähty, nämä ongelmat koskettavat myös solidaarisuuden ja ihmisistä välittämisen tyyssijoina pidettyjä ammattiliittoja. Puudeli vai terrieri? Vanhan ay-sanonnan mukaan luottamusmiehen ei tarvitse nauttia työnantajan luottamusta. Näinhän asia onkin, ainakin yksioikoisesti tarkasteltuna. Ehkä ratkaisevaa on se, miten luottamus on hankittu, jos sitä on. Asetelman toisessa ääripäässä on emäntä/puudeli -tyyppinen työnantajaluottamusmiessuhde, ja toisessa ääripäässä sellainen luottamusmies, joka on sidostesukkaterrierinä muristen ja räksyttäen jatkuvasti työnantajan housunlahkeessa kiinni, periaatteen vuoksi. En usko että kumpikaan näistä vaihtoehdoista palvelee työntekijäpuolen parasta. Sen sijaan uskon, että kuka tahansa luottamusmies, joka omalla esimerkillään normaalin arkityönsä vastuullisesti hoitamalla myös ne vähemmän mukavat työt, rakentaa itselleen sellaista moraalista selkänojaa, joka auttaa myös neuvottelupöydässä. Sellainen edunvalvontafilosofia, jonka mukaan työntekijän pitäisi päästä aina ja kaikkialla, ja kaikessa työssä mahdollisimman helpolla, ei ole tästä maailmasta eikä varsinkaan työvoimavaltaisella palvelu- ja kuljetusalalla. Yritän itse olla mukana rakentamassa uudenlaista neuvotteluilmapiiriä, joka perustuisi johonkin muuhun kuin siihen, Merimies-Unionin edesmennyt puheenjohtaja Niilo Wälläri Suomen Rautatieläisten liiton 0-vuotisjuhlassa. Wälläri kuvassa oikealla. että molemmat osapuolet kaivautuvat yhä syvemmälle poteroihinsa. Siitä, onko työnantajapuoli tähän valmis, en ole täysin vakuuttunut. Varustamoelinkeinon olisi syytä päivittäin tiedostaa, että vastaantuleva askel työntekijäpuolelta vastaa aina vähintään kolmea askelta työnantajapuolelta, voimasuhteista johtuen. Palkansaajapuoli on edelleen lähes aina se heikompi neuvotteluosapuoli. Varustajapuolelta pienenkin vastaantulon näkeminen heikkouden merkkinä on täysin turhaa vainoharhaisuutta. Sen, minkä pikku askeleella voi näennäisesti hävitä, voi tulevaisuudessa voittaa moninkertaisella tuottavuudella. Haastankin kaikki merenkulkijoiden työyhteisöt, kuten myös etujärjestöt sitoutumaan vastaisuudessa kiittämisen, kannustamisen ja kunnioittamisen toimintakulttuuriin, uhkailun, painostuksen, selkäänpuukottamisen, tyrannian ja terrorin sijaan. Siinä sivussa tuottavuuskin kohenee kuin itsestään Sairas merimies taakka vai voimavara? Kaikenlaiset sairauskulujen korvauksiin liittyvät rettelöt ja oikeudenkäynnit ovat jo vuosikymmeniä olleet Merimies-Unionin toimitsijoiden ja luottamusmiesten päivittäistä työsarkaa. Varustamotyönantajiakin velvoittava työterveyshuoltolaki mahdollistaa työnantajalle myös varsin suuren direktio-oikeuden korvattavien asioiden laatuun ja määrään nähden. Määrittelyperusteena oleva yleisen terveydenhuollon taso on usein osoittautunut erittäin venyväksi käsitteeksi. Työnantajakeskusjärjestöjen paljon julkisuutta saaneet tavoitteet työurien pidentämiseksi asettuvat outoon valoon silloin, kun käytännössä sairastuneen/vammautuneen työntekijän työkyvyn palauttamiseksi valitaan aina lyhyellä tähtäyksellä halvin, ja pisimmän jonotusajan vaativa vaihtoehto. Se, mitä sairaustapausten käsittelyssä varustajilta toivoisin, olisi kaavamaisen ajattelun sijasta hieman enemmän tapauskohtaista pelisilmää ja kokonaislopputuloksen arviointia. Eri asia sitten on, jos todellisena tavoitteena onkin täydet ikälisät ansainneiden työntekijöiden mahdollisimman pikainen poistuminen työelämästä Mutta tällaistahan ei voi sanoa ääneen, vai voiko? Kaikilla Viking Linen aluksilla vallitsee kiusaamista. Suurin ryhmä kiusaajia ovat esimiehet ja osa siitä tulee pääkonttorista käskyjen muodossa. Ei ole väliä oletko nainen vai mies, jos ei naama miellytä niin se on siinä. Aika rankkoja ovat jotkut tapaukset, eivätkä ihmiset uskalla ottaa askelta, koska pelkäävät työn puolesta. Miten pitäisi suhtautua sellaiseen asiaan esimerkiksi, jos kippari nimittelee joka päivä tietyllä haukkumasanalle. (En viitsi sitä sanaa tähän laittaa..) Pitäisikö asiasta tehdä ilmoitus ja minne? Asia alkaa jo stressaamaan aika paljon jokapäiväisestä nimittelystä, esimerkiksi työni laatu kärsii siitä jo aika paljon ym., ym. Tämä otsikoihin noussut työpaikkakiusaaminen on aika vaikea todentaa, kunnes asia kärjistyy riittävän julkiseksi. Uskon, että sitä on kaikkialla ainakin jossakin muodossa. Kiusatuksi tulleen on hankala kertoa siitä muille, koska helposti katsotaan nenän vartta myöden, elikä mikä totakin nyt "riivaa". Kaiken kaikkiaan tällaista ei kenenkään tarvitse suvaita eikä hyväksyä. Itse mietin sitä, että olenko minä kiusaaja, kun sanon asiat suoraan asioita kaunistelematta ja se herkästi otetaan kiusaamisena, pois se minusta. Kyllä vain esiintyy, ja nimenomaan esimiesten taholta. Tuntuu, että Viking Linella nämä esimiehet kokevat olevansa todella isoja pomoja, jossa työntekijöitä voi pompotella mielin määrin. Edelliseen viestiin vedoten, ei ole väliä oletko mies vai nainen. Ihmiset eivät todellakaan uskalla viedä asioita eteenpäin (varsinkaan tuuraajat), koska pelkäävät ettei työtä enää jatkossa ole tarjolla. Ja niitä scheemoja ne esimiehet vain muuttelevat mielin määrin ilmeisesti sen takia, etteivät heidän mokansa tule julki. Ja työntekijät eivät tässäkään tapauksessa uskalla viedä asioita eteenpäin, koska saavat sen myöhemmin jossain muodossa takaisin. No juu, minua kiusataan. Minun pitäisi ensin sanoa, että tuo ei sovi Jos kiusaaminen jatkuu, sano uudestaan ja pyydä kaveri todistamaan, jne. Sitten käänny luottamusmiehen puoleen. Kyllä hänestä apua löytyy, kun kerrot rehellisesti kaiken. Asioissa on monta näkemystä. > viestinta > polttopisteessa Jatka keskustelua netissä! MS -0-0 MS

10 kuulumisia varustamoista Valta vaihtuu Tallink Siljalla Uusi pääluottamusmies ja henkilöstöjohtaja aloittavat työnsä kevään aikana Tallink Silja saa uuden pääluottamusmiehen huhtikuun alussa. Tehtävässä aloittaa monille jo tuttu kasvo, Juha Salo. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Tiukkana, mutta sanansa pitävänä pääluottamusmiehenä tunnettu Leif Drockila luovuttaa puheenjohtajan nuijan seuraajalleen Juha Salolle turvallisin mielin. Tallink Siljan uusi pääluottamusmies, Juha Salo, tunnetaan jo melko hyvin miehistön keskuudessa. Juha on toiminut oman aluksensa, M/s Silja Europan, laivaluottamusmiehenä lähes koko aluksen liikennöinnin ajan. Viimevuodet hän on hoitanut muun muassa varustamon varapääluottamusmiehen virkaa. Jätän pääluottamusmiehen pestin turvallisin mielin seuraajalleni Juhalle. Hän on pätevöitynyt toimimalla laivaluottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä sekä istunut pitkään myös Merimies-Unionin hallituksessa, pääluottamusmiehen tehtävät jättävä Leif Drockila toteaa. Vastuunjako kannattaa Aloittaessaan viimeistä pääluottamusmieskauttaan Drockila totesi toivovansa, ettei hänen manttelin perinjänsä tarvitsisi istua pöytään salkku tyhjänä, vaan seuraajaa voitaisiin alkaa kasvattaa tehtäviin pikku hiljaa. Varapääluottamusmiehen ja laivaluottamusmiehen roolissa Salo on ollut jo mukana useissa varustamon työryhmissä ja neuvotteluissa. Tärkeisiin neuvotteluihin ovat osallistuneet pääluottamusmiehen lisäksi myös Seren ja Europan laivaluottamusmiehet. Pääluottamusmies ei ole edustanut yksinään, vaan jakanut vastuuta myös muille, Drockila painottaa yhteistyön merkitystä tehtävässä. Samoilla linjoilla aikoo jatkaa myös Salo. Ensi töikseni aion käydä vierailulla Serellä, jossa kaikki eivät ole vielä tavanneet ja tunne minua. On tärkeää, että porukka oppii tuntemaan kasvoni ja tietää, kenen Yksi pääluottamusmiehen suurimmista työmaista ovat työehtosopimuskierrokset, joita Drockilalla on takanaan useita. Niissä ei hänen mukaansa räyhäämällä pärjää, vaan tarvitaan pitkiä hermoja ja neuvottelutaitoja. Pitää olla tiukka, mutta myös sopivassa kohdassa on tultava puolin ja toisin vastaan, jolloin tulos on usein parempi. kanssa hoitaa asioita jatkossa, Juha viittaa huhtikuun alussa alkavaan toimeensa. Arvostettu ja toimiva luottamusmiesorganisaatio Viime syksynä aikaansaatu työehtoneuvottelutulos ulkomaanliikenteen pääsopimuksista antaa rauhallisen tilanteen uudelle pääluottamusmiehelle aloittaa tehtävässään. Pitää antaa uudelle pääluottamusmiehelle aikaa luoda suhteita ja verkostoja, sillä Roomaakaan ei rakennettu päivässä. Uutta pääluottamusmiestä ei saa, eikä pidä vaihtaa vaihtamisen vuoksi, Drockila lähettää jäsenistölle terveisiä ja antaa Juhalle tukensa tehtävään kasvamisessa. Drockilan oma pääluottamusmieskausi oli ennätyksellisen pitkä: kuusi kautta, eli vuotta! Perinnökseen hän jättää laajan ja toimivan luottamusmiesorganisaation. Varustamomme on esimerkillinen siitä, että se on hyväksynyt luottamusmiesorganisaation ja luottamusmiesten olemassaolon sekä osallistumisen asioiden hoitoon. Yrityskauppa pelotti Drockila on työskennellyt lähes koko työuransa Siljan palveluksessa. Nyt kun asioita katsoo taaksepäin, niin voi sanoa, että vuodet ovat olleet myrskyisiä. Uhkia on ollut jos jonkinlaisia: vakavia ja todella vakavia sekä kaikkea siltä väliltä, laivoja on ulosliputettu, hän kertoo nähneensä melkein kaiken mitä matkustajalaivavarustamon pääluottamusmiehelle voi uransa aikana tapahtua. Työ on kuitenkin ollut myös palkitsevaa. Aina on oltava toivoa ja luottamusta siihen, mitä tekee. Toisinaan on ollut isoja, vaikeitakin asioita, jotka ovat saattaneet tuntua ensisilmäyksellä aivan mahdottomilta. Periksi ei kannata kuitenkaan antaa." Muutamia vuosia sitten tapahtunut yrityskauppa Tallink Siljan välillä sai miehistön keskuudessa aikaan sydämentykytyksiä. Yrityskulttuurien yhteensovittamisesta selvittiin kuitenkin järjenkäytön ja luottamuksen avulla. Kun saapui uutinen, että Tallink ostaa Siljan, niin kaikille meille iski pelkoja ja epäluuloja, että mitähän tästäkin tulee. Virolaisetkin oppivat kuitenkin nopeasti suomalaisen kulttuurin ja luottamaan suomalaiseen työntekijään, että hän on vastuullinen ja hoitaa työnsä hyvin eikä tarvitse olla koko ajan vahtimassa perässä. Tervetuloa tutustumaan suomalaiseen luottamusmiestoimintaan! Varustamossa aloittaa nyt uusi pääluottamusmies, mutta myös varustamon henkilöstöjohtaja on vaihtumassa. Drockila toivoo työntekijää arvostavan ja luottavan kulttuurin säilyvän myös tulevaisuudessa. Varustamossa toisiin tehtäviin siirtyvälle henkilöstöjohtaja Taavi Tiivelille lähetän terveisiä ja kiitoksia, että hän kyllä oppi nopeasti suomalaisen työkulttuurin ja pääsi sisään asioihin, eikä tarvinnut lyödä montaa kertaa päätä seinään. Taavin seuraajalta myös toivon, että hän tulisi ennakkoluulottomasti tutustumaan tapaamme hoitaa asioita Suomessa sekä keskustelemaan luottamusmiestemme kanssa, kuten käytäntönä on tähän asti ollut. Drockilan mielestä Tallink Silja-varustamolla on kaikki edellytykset pärjätä hyvin tulevaisuudessa. Kun toimimme miten viimeiset vuodet on toimittu, eli hyvässä yhteisymmärryksessä eikä vain sanella omistajataholta asioita, niin en näe mitään suurempia esteitä sille, etteikö tulevaisuus voisi olla valoisa ja varustamo voisi onnistua, lausuu Drockila päätössanat oman kautensa lopussa - mutta mitä tunnemme miestä, on hän vielä jatkossakin monessa mukana. Merenkulun ohella kunnallispolitiikan saralta eivät työt tekemällä lopu: Iittiä ollaan pakkoliittämässä Kouvolaan, mikä ei käy kyllä lainkaan päinsä, Drockila tunnetaan itsenäisen Iitin puolestapuhujana. MS -0-0 MS 9

11 palkkataulukot 0 palkkataulukot 0 Matkustaja-alusten takuupalkat..0 Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvät lisät ja korvaukset..0 Rahtialusten taulukkopalkat..0 Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvät lisät ja korvaukset..0 Palkkaryhmä,00 Keittiö- ja kylmäkönapulainen Myymälä- ja varastoapulainen Nisse ja annostelija Talousapulainen ja siivooja Lastenhoitaja Tarjoilijaharj. ja baarioppilas Palkkaryhmä 9,9 Tarjoilijat ja myyjät sekä kassat Hyttisiivoojat / -emännät Saunaemäntä, ylisiivooja, SPA-työntekijä Konferenssisiht. ja ATK-harj.. Matkustaja-alukset Päiväpalkka työsuhteen aikana Ylityökorvaus Varallaolokorvaus / tunti Varallaolokorvaus / vuorokausi, (kun työntekijä on velvollinen kantamaan hakulaitetta tai teknistä apuvälinettä) Lastinkäsittelykorvaus / tunti /0 takuupalkasta /00 takuupalkasta /0 takuupalkasta / takuupalkasta 0. Palkat rahtialuksissa 0.. Kansi- ja konemiehistö YT-lisällä Pursimies, korjausmies, sorvari 9,,0 Pumppumies, kirvesmies, donkeymies, koneenhoitaja,,90 Matruusi, moottori-/konemies lämmittäjä, rasvaaja 0,, Puolimatruusi/konevahtimies ),0 9,. Rahtialukset Ylityökorvaus - arkipäivänä /0 kk-palkasta / ylityötunti - pyhäpäivänä / kk-palkasta / ylityötunti Vastikekorvaus - työsuhteen aikana / kk-palkasta / vastiketunti Valtamerilisä - talousosaston esimies,9 / kk - matruusi tai sitä korkeammassa palkkaluokassa oleva, / kk - muut,9 / kk Palkkaryhmä 0, Kokit ja kylmäköt Palkkaryhmä 00, Muonavarastonhoitaja Pääsiivoja/emäntä, sairaanhoitaja Ohjelmaemäntä / -isäntä Vastaava tarjoilija Viinikassa, croupier, muusikko Purserinapulainen / ATK-hoitaja Palkkaryhmä,0 Hovi- ja baarimestari Cafeterianesimies Pääkokki ja pääkylmäkkö, myymälän-/varastonhoitaja Konferenssiemäntä / -isäntä Risteilyemäntä / -isäntä Palkkaryhmä, Siivous- ja hotellipäällikkö Myymäläpäällikkö Ravintolapäällikkö ja purseri Keittiöpäällikkö Pääbaari- ja päähovimestari Palkkaryhmä 0, Intendentti Tarjoilukorvaus Palvelurahan vähimmäismäärä ) 0, / henkilö / päivä 0, / kuukausi Luontoisetukorvaus ) - vuosiloman aikana, / päivä (- ravintokorvausosuus), / päivä (- asuntokorvaus),0 / päivä - työ- ja vapaajakson aikana 0,9 / päivä - sairauden aikana, / päivä (- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa) Korvaus työntekijälle, jolle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa ) - ravintokorvaus - Suomessa,9 / päivä - ulkomailla, / päivä - asuntokorvaus laskun mukaan Likaisen työn korvaus Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta Taksikulut Muusikon pukuraha,9 / kerta, / päivä, enintään, / kuukausi Puolimatruusi/konevahtimies, 9, Trimmari,0 Laivapoika, oppilas 9, Sähkömies YT-lisällä aluksen generaattoriteho alle 999, 99, , 90, 00 99, 9, yli 00 9, 9,00 ) Puolimatruusi/konevahtimies, jolla on matruusin/konemiehen pätevyys 0.. Taloushenkilökunta Talousosaston esimies DWT/IHV alle 99, 9, 0, ,,, ,99,, ,,9, , 9,,9 yli ,9,0 9,0 II Kokki,9 II Kokki ) 0, Kokkistuertti ) Kokki Kokkistuertin pätevyyslisä Pukuraha, / kk Peruspalkkaa korottava, / kk Stuertti Varallaolokorvaus kansi- ja konemiesten valmiuskorvaus - arkipäivinä /0 kk-palkasta / tunti - pyhäpäivinä /0 kk-palkasta / tunti Lastinkäsittelykorvaus Likaisen työn korvaus / kk-palkasta / tunti,9 / kerta Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta, / vrk Tarjoilukorvaus Tilapäiset matkustajat - perusmaksu,9 / matkustaja - lisäkorvaus 0, / matkustaja / päivä Tilapäiset ruokavieraat 0,0 / henkilö / päivä Yötyökorvaus, / vahtivuoro rahtialuksen vuorotyöntekijälle Korvaus työntekijälle, *) ellei työntekijälle ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa - ravintokorvaus - Suomessa,9 / päivä - ulkomailla, / päivä - asuntokorvaus laskun mukaan Rahtialuksessa konehuoneen ollessa miehittämätön, vuorotyöntekijälle maksetaan yötyökorvaus 00 0 Kansi- ja koneosasto Puolimatruusi ja konevahtimies 900, Matruusi ja moottorimies 9, Järjestysmies 0, Korjausmies ja pursimies 09, Sähkömies 0, ) ) /0 osa siitä / pv, mikäli työntekijä ei ole työsuhteessa koko kuukautta Luontoisetukorvaukset tulivat voimaan..0. Talousapulainen x),9 ) ) x) Huom! Kohta. Palkka maksetaan ainoastaan yli 000 dwt-tonnin aluksissa, jotka säännöllisesti kuljettavat matkustajia ja joissa on tilaa vähintään matkustajalle. Talousapulainen on velvollinen osallistumaan keittiötyöhön Luontoisetukorvaus *) - vuosiloman aikana, / päivä (- ravintokorvausosuus), / päivä (- asuntokorvaus),0 / päivä - vastikeaikana, / päivä - sairauden aikana, / päivä (- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa) Taksikulut Matkakorvaus Lomamatkat, / henkilö / matka (esim. korkeintaan), / matka (enintään) *) Luontoisetukorvaukset tulivat voimaan MS -0-0 MS

12 palkkataulukot 0 Pientonniston palkat ja palkanlisät..0 Takuupalkka : Pursimies YT 00, Matruusi YT 90, Vahtimies, Kokkistuertti 00,9 Takuupalkka : Vuorottelussa : maksettava takuupalkka saadaan kertomalla taulukon Takuupalkka : vastaava takuupalkka luvulla,. Euromääräiset lisät Kokkistuertin tarjoilukorvaus, / matkustaja Tilapäiset ruokavieraat 0, / vieras Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta, / päivä Vuokra-autokulut (enintään), / kerta Luontoisetukorvaus vuosiloman aikana *), / päivä *) Luontoisetukorvaukset tulivat voimaan..0. j ä s e n e t u j ä s e n e t u [ Kesä 0 ] j ä s e n e t u SMU:n mökin vuokrahakemus ( vko) Vaihtopäivä maanantai, haettavat mökit: KUSTAVI: mökki KERIMÄKI: mökit, pikku mökki, iso mökki PYHTÄÄ: Villa Varpunen MERILUOTO: (Vaasa) VELSKOLA: (Espoo) ei lemmikkieläimiä. Vaihtoehto: mökin nimi: Ajanjakso / / 0. Vaihtoehto: mökin nimi: Ajanjakso / / 0 Huomioimme vain neljä vaihtoehtoa. Ylityökorvaus -arkiylityö -pyhäylityö /0 takuupalkasta ilman ikälisiä / takuupalkasta ilman ikälisiä Merimies-Unionilla on omia lomamökkejä viidellä paikkakunnalla ympäri Suomea. Vaihtopäivä keskiviikko, haettavat mökit: KUSTAVI: mökki (ei lemmikkieläimiä) KERIMÄKI: mökki nro Kesäsesonkina varaukset tehdään viikkoperiaatteella kirjallisten hakemusten perusteella.. Vaihtoehto: mökin nimi: Ammattiosastot tempaisevat jälleen! vieressä Hakulomake TAI TÄYTÄ HAKEMUS NETISSÄ. Viikot, joille hakemuksia on useita, arvotaan. Mökkejä vuokrataan vain Unionin jäsenille. vuokra-aika on yksi viikko. Ajanjakso / / 0. Vaihtoehto: mökin nimi: Ajanjakso / / 0 MÖKKIEN KUVAUKSET: Kaikki mökit ovat perustarvikkein varustettuja. Vuokraajan tulee viedä mukanaan lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet sekä muut henkilökohtaiset tarvikkeet. Nimi: Katuosoite: Postinumero: Puhelin: Henkilötunnus: Merkitse jo nyt kalenteriisi!.-..0, hotelli Tallukka (Vääksy) Merimies-Unionin ammattiosastot viettävät 0-lukuhenkisiä elonkorjuupäiviä hotelli Tallukassa Vääksyssä elokuun lopulla. Koko perheen yhteisessä viikonlopputapahtumassa on tarjolla monipuolisia aktiviteetteja ja hemmottelua. Elävä musiikki kruunaa elokuisen illan! Lisätietoa tapahtumasta seuraavassa Merimies-lehdessä ja seuraa myös Merimies-Unionin kotisivuja: Hyvinvointi- ja kokoushotelli Tallukka: Hinnat kesäkaudella: viikot ( ) Kerimäen pikku mökki: 0 e / vko muut mökit: 0 e / vko LISÄTIETOJA: mökkivaraamo p. (09) 00 allekirjoitus Huom! Tällä kaavakkeella haetaan kesäajan (viikot,...9.0) vuokrauksia. Vain viimeistään 0..0 mennessä palautetut hakemukset huomioidaan. Vastaukset ja laskut toimitetaan hakijoille..0 mennessä. Varauksen voit varmistaa maksamalla vuokran..0 mennessä. hakemuksen postitusosoite: SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry Mökkivaraamo John Stenbergin ranta 000 Helsinki Haku kaavakkeet myös netissä! > jäsenyys > MS -0 jäsenedut > unionin -0 MSmökit

13 Jäsenmaksuvapautuksen hakeminen! Kuljetusalan ammattiliiton perustamishanke keskeytetty toistaiseksi Kuljetusliitot ovat päättäneet toistaiseksi keskeyttää uuden kuljetusalan ammattiliiton perustamishankkeen. Keskeytyspäätös johtuu Auto - ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n sisäisestä tilanteesta. Allekirjoittaneet: IAU: puheenjohtaja Juhani Haapasaari PAU: puheenjohtaja Esa Vilkuna SLSY: puheenjohtaja Thelma Åkers SMU: puheenjohtaja Simo Zitting VML: puheenjohtaja Risto Elonen Olen käynnistänyt Suomeen merenkulun strategian laadinnan, liikenneministeri Merja Kyllönen kertoi puhuessaan Logistiikkaseminaari 0 -tapahtumassa. Merenkulkustrategiassa on muiden muassa otettava kantaa väylämaksujärjestelmään, jäänmurtojärjestelmään, satamapolitiikkaan sekä siihen, miten sopeudumme laivaliikenteen kiristyviin rikkipäästörajoituksiin. Väylämaksujärjestelmän hinnoittelua on muutettava ja koko järjestelmän toimivuus on punnittava uudelleen. Nykyinen väylämaksujärjestelmä perustuu 00-prosenttiseen kustannusvastaavuuteen. Kauppalaivat ja risteilyalukset kustantavat väylämaksuilla Liikenneministeri Kyllönen: Suomen merenkulku tarvitsee strategian menot, jotka valtiolle väylänpidosta aiheutuvat. Maksut uhkaavat nykyjärjestelmällä karata käsistä, kun uusia jäänmurtajia hankintaan. Maksuissa huomioidaan jäänmurtajien pääomakustannukset, joten jokaisen uuden jäänmurtajan hankinta lisää kymmenen miljoonaa väylämaksujen korotustarpeita, ministeri Kyllönen muistutti. Tämän vuoden aikana tehdään päätös uuden jäänmurtajan hankkimisesta. Osana merenkulun strategiaa on mietittävä, millaiseen järjestelmään jäänmurtajaa ollaan hankkimassa. Ministeri Kyllönen toivoo, että merenkulunstrategiassa käsitellään myös satamapolitiikkaa. Hyödyllistä tietoa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ylläpitää merimiesrekisteriä, josta voit tilata omat meripalvelu-, koulutus- ja pätevyystietosi. Merimiesrekisteriin merkitään: henkilötietosi palvelutietosi (aluksen nimi, palvelujakson aloitus- ja lopetuspäivämäärä, palveluaika, toimi ja liikennealue) merenkulkupätevyyteen liittyvät koulutuksesi pätevyyskirjasi (myönnetyt ja uusitut pätevyyskirjat) Merimiesrekisterin yhteystiedot Pätevyyskirjat, pätevyyserivapaudet Vieraile Trafin uudistuneilla kotisivuilla! > merenkulku Löydät esimerkiksi hyödyllisiä lomakkeita ja merenkulun viimeisimpiä säädöksiä sekä muuta tärkeää tietoa. Suomessa ei ole satamapolitiikkaa, vaan se koostuu kuudenkymmenen eri sataman erillisistä päätöksistä. Satamakeskustelu kääntyy Suomessa valitettavasti aina satamien määrään, vaikka kyse on logistiikan tehostamisesta. Satamat kuuluvat kuntien ja yksityisten yritysten toimivaltaan, eikä valtio ole siihen puuttumassa. Markkinat ratkaisevat ja elinkeinoelämä valitsee itse, minkä satamien kautta tuotteensa kuljettaa. Merenkulun strategian laadintaan on pyydetty myös muita ministeriöitä mukaan. Tarkoitus on kuulla laajasti alan toimijoita ja elinkeinoelämää. Eckerö Linelle uusi laiva Helsinki Tallinnalla reitille Eckerö-konserni ilmoitti helmikuun alussa investoivansa uuteen alukseen Helsinki Tallinna-reitille. Eckerö ostaa Moby SpA-varustamon M/s Moby Freedom -laivan, joka tulee M/s Nordlandian tilalle Helsinki-Tallinna-reitille myöhemmin tänä vuonna. Uuden aluksen kapasiteetti on edeltäjäänsä isompi. Uuteen laivaan mahtuu 00 matkustajaa ja henkilöautoa tai kuormaautoa. Aluksen rahtikapasiteetti on 900 rahtimetriä, se on metriä pitkä ja sen teho on 0 00 kw ( 00 hv). Finnlinesin pääluottamusmieheksi Seppo Heiskari Finnlinesin pääluottamusmiehenä aloittaa..0 Seppo Heiskari, joka on työskennellyt pitkään varustamon eri aluksilla, viimeksi M/s Finnsunilla. Varapääluottamusmiehenä toimii Tarja Rännäli. Pää- ja varapääluottamusmiehen toimikausi on Talouden epävarmuus heijastui kuljetuksiin Ulkomaan meriliikenteen kuljetuksia oli vuonna 0 yhteensä 9, milj. tonnia. Kasvua edellisvuodesta oli yli milj. tonnia. Merikuljetukset ovat siten elpyneet vuoden 009 pudotuksesta, jolloin kuljetukset romahtivat huippuvuosista (0 milj. tonnia) lähes viidenneksen. Tuontia viime vuonna oli yhteensä, milj. tonnia, eli, prosenttia edellistä vuotta enemmän. Vientiä oli yhteensä, milj. tonnia, sekin lisääntyi prosentilla. Transitokuljetukset puolestaan pysyivät edellisvuoden tasolla,, milj. tonnissa. Kotimaan alusliikenteessä kuljetettiin tavaraa yhteensä, milj. tonnia; kokonaismäärä on vaihdellut 000-luvulla 9 milj. tonniin. Matkustajia ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä, miljoonaan matkustajaan. Viron liikenteen osuus oli, prosenttia, määrä siis lisääntyi, prosenttia, yhteensä, milj. matkustajaan. Ruotsin liikenne puolestaan väheni kahdella prosentilla eli 9, milj. matkustajaan. Satamiin saapuneiden alusten määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla, ulkomaan liikenne lisääntyi vain, prosenttia. Alusliikenteen muutos seuraa yleistä meriliikenteen kuljetusten kehitystä. Kotimaanliikenteen aluskäynnit kuitenkin pysyttelevät vuosittain likimain samoissa lukemissa, niin nytkin. Jäsenmaksuvapautusta haetaan Merimies-Unionin jäsenrekisteriin toimitettavalla hakemuksella, jossa tulee olla selvitys siitä, miksi vapautusta haetaan ja miltä ajalta vapautus on tarpeen. Jäsenmaksuvapautuksen syy: palkkatulosi on keskeytynyt äitiys-, isyys-, hoito-, tai vanhempainvapaan, opiskelun, varusmiespalveluksen, työttömyyden (Kelan peruspäiväraha), sairausloman (Kelan päiväraha), eläkkeen tai jonkin muun syyn takia. Liitä hakemukseen aina koulun, KELAn, viranomaisen tai muun vastaavan tahon antama todistus tai selvitys vapautuksen syystä (kopio riittää). Huom! Myös KELAn verkkosivulta tulostettu jäljennös omista tiedoista riittää jäsenmaksuvapautuksen liitteeksi. Suomen Merimies-Unioni ja Kuljetusalan Työttömyyskassa JÄSENMAKSUVAPAUTUSHAKEMUS MS -0 > jäsenyys > jäsenmaksu > vapautus jäsenmaksusta -0 MS Nimi: Henkilötunnus: Jäsenmaksuvapautuksen syy: Ajalle: Päiväys ja allekirjoitus: Toimita jäsenmaksuvapautushakemus allekirjoitettuna ja liitteineen Merimies-Unionin jäsenrekisteriin joko sähköisessä muodossa (skannattuna) tai postitse osoitteeseen: Jäsenrekisteri / Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 000 Helsinki Huom! Mikäli sinulla on vapautusaikana veronalaista ansiotuloa, {on siitä aina maksettava jäsenmaksu. Lisätiedot: jäsenrekisterinhoitaja Tiina Kytölä p. (09) 0, s-posti: Lisää tietoa myös netissä!

14 juttuja jäseniltä Ledare Den sjöfartspolitiska stödfarsen Seepra ei raidoistaan pääse merimiesammatista on moneksi Olen asunut ikäni merenrannassa Ykspihlajassa. Isäni seilasi aikoinaan maailman meriä ja isovelikin lähti merille. Myös minä kaipasin merille. Merillä oli nuoren miehen mielestä jotain kiehtovaa ja salaperäistä, myös jännittävääkin. Lapsuuteni vietin sataman laitureita nuohoten ja isojen poikien juttuja kuunnellen. Siinä kasvoi tietoisuus siitä, että kyllä minäkin sitten kun olen aikuinen. Mustameren eksotiikkaa ja jäistä haikeutta Aikuinen tai ei, merille lähdin -vuotiaana. Siihen tarvittiin vanhempien lupa, jonka onneksi heiltä sain. Elämäni ensimmäisen jobin sain M/t Nunnalahteen vuonna 9. Aluksen kyytiin lähdettiin rinta kaarella Pietarsaaren satamasta. Merimatkasta tuli pitkä heti ensimmäisellä keikalla. Törni kesti 0 kuukautta ja viisi päivää. Ei voi kieltää, etteikö olisi tullut usein koti-ikävä. Välimeren maat ja Mustameri tulivat kuitenkin käytyä. Näin Grönlannin ja Islannin. Välillä meno laivassa oli aikas hurjaa, kun miehiä oli aluksessa. Viinaa juotiin ja tapeltiin. Nuorelle pojalle hurja meno oli jännittävää, myös pelottavaakin välillä. Nuoresta iästä huolimatta oli kuitenkin opittava pitämään huoli itsestään. Merillä kukaan ei hyysännyt. Vaikka noista ajoista on pian 0 vuotta, pidämme edelleen yhteyksiä joidenkin laivassa tuolloin seilanneiden kanssa. Kokkistujuna Godbylla M/t Nunnalahdessa vierähtikin sitten kolme vuotta ja kuusi kuukautta koneupseerien messikallena. Siinä tuli keittiötyöt ja siivoustouhut tutuiksi. Viisas stuju kehotti menemään kouluun sanoen, että minussa olisi kokkiainesta. Niinpä siis muutaman vuoden merimieskokemuksilla hain Raumalle merimiesammattikouluun. Pääsin sisään ja oppia päähäni painettiin ja taitoja hiottiin kuukautta, jonka jälkeen valmistuin laivakokiksi. Koulun jälkeen lähdin laivastoon Pansioon. Siellä vierähti kuukautta, jonka ajan toimin Heräteraivaajilla kokkina. Suoritettuani koulun ja armeijan kunnialla läpi, meri kutsui jälleen. Pääsin tuuraamaan isoveljeäni kokkistuertiksi M/s Minilandiin. Keikan piti olla pariviikkoa, mutta tuurauksessa Godby Shippingin aluksilla vierähti yhteensä yli kymmenen vuotta! Kun Miniland aikanaan myytiin, vaihdon M/s Minitransiin, jossa työskentelin seitsemän vuotta. Sitten myytiin Minitrans, jonka tilalle tuli uusi M/s Miniland. Se jäikin minulle viimeiseksi laivaksi. Seilausajoilta on edelleen ystäviä, joiden kanssa ollaan edelleen yhteyksissä, vaikka olemme kaikki eri puolilla Suomea. Maista takaisin satamaan Laivalta pois jäätyäni toimin kymmenisen vuotta kaljakuppilan isäntänä. Siitä matka vei takaisin satamaan ahtaajaksi joksikin aikaa. Sen jälkeen sain tuurauksen satamavalvojana, josta tuli toivon mukaan eläkevirka. Vakipaikan satamavalvojana sain vuonna 00. Laivojen kanssa värkkään siis edelleen eihän se seeprakaan raidoistaan pääse. Perhettäkin on, kaksi poikaa ja vaimo. Kolme lastenlasta ja lisää tulossa. Ari Zeemans Junttila, Kokkola 0..0 sisältö: Finlands sjöfartspolitik har alltid varit flackande, inkonsekvent och eftersläpande. Efter att EU-kommissionen första gången drog upp riktlinjerna för ett statligt stöd till sjöfarten har man i Finland stridit med alla krafter mot att genomföra kommissionens föreslagna stöd. Stöden har genomförts först när vår handelsflotta varit under direkt utflaggningshot eller redan flaggats ut. Även då har man bara genomfört det delvis och snålt. När detta skrivs ser vi än en gång fortsättningen på den fars som stödpolitiken är. Enligt landets regeringsprogram har regeringen förbundit sig att trygga den finska handelsflottans framtid och internationella konkurrenskraft. Trots det har man i smyg också förbundit sig att skära ner stödet till sjöfarten med 0 miljoner euro före 0. De större rederierna har redan meddelat att de vid en nedskärning av stödet för sjöfartens arbetskraftskostnader kommer att flagga ut fartygen till länder som betalar ut hela stödet eller där arbetskraftskostnaderna i övrigt ligger på en konkurrenskraftig och med andra europeiska länder jämförbar nivå. Det är ingen skrämseltaktik och handlar inte heller om några hundra tusen euro, utan om tiotals miljoner euro. För t.ex. det största finska passagerarfartygsrederiet, Viking Line, kan en nedskärning av stödet för arbetskraftskostnader i värsta fall leda till att rederiet får ett minusresultat. Som ett resultat av samarbetet med sjöfartens arbetsmarknadsorganisationer och framför allt efter att Sjömans-Unionen meddelade att sjöfarten kommer att hamna utanför ramavtalet från i höstas såvida man inte avstår från att skära ner stöden tillsatte regeringens ekonomisk-politiska ministerutskott den s.k. Merta-arbetsgruppen för att utreda sjöfartens verksamhetsförutsättningar, stödpolitik och anpassningsåtgärder. Arbetsgruppens uppgift är i praktiken att hitta alternativa mål för regeringsprogrammets besparing på 0 miljoner euro. Arbetsgruppen är klar med uppgiften och regeringen beslutar vart nedskärningarna ska riktas i en budgetram i slutet av mars. Denna budgetram har alltså inte hållits när detta skrivs. Om regeringen beslutar att rikta nedskärningarna mot stödet till sjöfarten har vi återigen en ny strid mot utflaggningar och förlorade finska arbetsplatser till havs framför oss. Det som gör situationen extra bisarr är att antalet finska arbetsplatser till havs har ökat det senaste året för första gången på länge. När dessutom den länge efterlängtade reformen av tonnageskattelagstiftningen äntligen ska träda i kraft skulle det kännas oerhört ologiskt om man samtidigt började skära ner på stöden och avfyrade startskottet för att flagga ut handelsflottan. Om man i budgetramen däremot beslutar att behålla stöden på dagens nivå finns det hopp om att vändningen för utvecklingen av den finska handelssjöfarten och uppbyggandet av en bättre framtid blir längre. Efter att EU-kommissionen en gång i tiden drog upp riktlinjerna för det statliga stödet till sjöfarten har det, när det gäller hur medlemsstaterna i EU ska stöda sin handelssjöfart, varit tydligt att de medlemsstater som inte har genomfört eller tänker genomföra något stöd har förlorat eller kommer att förlora sin handelsflotta och sin sjöfartskompetens. Simo Zitting ordförande innehåll: Representanterna valda till kongres Mot Alaska Isbrytaren Sisu vid kajen hela vintern Från nostalgi till idag Maktskifte på Tallink Silja Lönetabeller 0 Oletko sinä tarinaniskijä tai innokas kuvaaja? Lähetä oma juttusi tai valokuviasi Merimies-lehteen osoitteella: tai postitse: Saana Lamminsivu, Suomen Merimies-Unioni, John Stenbergin ranta, 000 Helsinki MS -0-0 MS

15 Säkerheten först. Däckreparatörerna Pantteri Törölä och Henri Helminen byter ut reflexerna på flytvästarna före avgång. Fartygets andra brodäck fick förlängas med några meter för att de nya skorstenarna skulle få plats, säger båtsman Juhani Välimaa när han mäter Fennicas däck. Mot Alaska! Oljebolaget Shell befraktade Arctia Offshores kombiisbrytare Fennica och Nordica till Alaskas norra kust för att stödja olje- och gasproduktionen under de kommande tre åren. text: Saana Lamminsivu bilder: Saana Lamminsivu, Shutterstock, Fartygsbilder: Arctia Offshore Oy, Martti Kuusela, Fennicas besättning Det långa befraktningsavtalet var en efterlängtad och glädjande nyheat eftersom det råder stor konkurrens om uppdrag för kombiisbrytare i världen. I Alaska kommer Fennica och Nordica att arbeta i Chukchi- och Beauforthavet. Där kommer fartygen att utföra Ice Management-uppgifter för två olika oljeplattformar. Oljeplattformarna är flytande och bogseras ut till platsen där de ska stå från Dutch Harbor. Innan man inleder borrningarna förankrar man plattformarna i botten, säger Fennicas kapten Tommy Berg om operationen. Fennicas och Nordicas uppgift är att hålla borta isen från oljeplattformarna och trygga trafiken till dem. Man försöker hålla isflaken hela, och flyttar dem genom att knuffa dem eller med hjälp av propellerströmmarna. De finska kombiisbrytarna samarbetar med andra specialfartyg som arbetar i projektet, sammanlagt fartyg i området. Bogsering av isberg och seismisk undersökning De finska kombiisbrytarna har länge arbetat i arktiska regioner. I höstas lämnade vi ett banbrytande projekt på Grönland. Där bistod vi ett ryskt fartyg som gjorde seismiska undersökningar på havsbottnen, förklarar kapten Berg. Man har även åkt till inuiternas och isbjörnarnas land flera gånger tidigare. Kombiisbrytarnas arbetsuppgifter i de arktiska regionerna hör inte till de vanligaste. På Grönland bogserade vi isberg. Vi flyttade ett stort block tillsammans med en svensk brytare, säger Fennicas andrekock Tomi Lintunen om den iskalla resan. Ett enkelt liv Fennicas och Nordicas resa från Finland till Alaska tar omkring sju veckor. Fartygen seglar till Ishavet via Panamakanalen. Man tar bara med sig så mycket varor från hemlandet som man behöver fram till Seattle, MS -0-0 MS 9

16 Rutter: Dutch Harbor Barrow Anchorage Helsinki > Besättningens arbetsresa till fartyget innebär i bästa fall sju byten. Seattle Isbrytaren Sisu vid kajen hela vintern > Fennicas och Nordicas resa till Alaska tar ca sju veckor. Ombyggnadsarbeten på Fennica och Nordica inför resan till Alaska: - katalysatorer som minskar utsläppen till ett minimum - den yttre konstruktionen/det yttre däcket förlängdes för att göra plats för en ny skorsten - helikopterdäcket gjordes om Från Finland tar man med sig: - proviant - verktyg - certifikat - faktaböcker - varma kläder Panama Svenska isbrytare hjälper fartyg till Bottenvikens hamnar samtidigt står finska isbrytare utan arbete text och bilder: Saana Lamminsivu Det talas återigen om den inhemska vintersjöfartens och isbrytningens framtid. I början av mars arbetade sju isbrytare i Bottenviken, varav Otso och Kontio var de enda finska. De flesta fartygen lotsades till våra inhemska hamnar av svenska isbrytare, som Frej och Atle, men det gjordes också iakttagelser av andra isbrytare från grannlandet. Samtidigt som de svenska isbrytarna har hjälpt fartyg till finska hamnar har det saknats arbete för en del inhemska isbrytare. Isbrytaren Sisu har till exempel stått i full beredskap vid kajen hela vintern. Kombiisbrytarna Fennica och Nordica har inte heller erbjudits något isbrytningsarbete. Det här är första gången i historien som svenska isbrytare har hjälpt fartyg till redden i Uleåborgs hamn, säger Markku Lauriala, ordförande för fackavdelningen Hamnbranschen och anställd i Uleåborgs hamn. i beredskap vid kajen, utan arbete, säger huvudförtroendeman Rauno Mutka bekymrat om den inhemska isbrytningens framtid. Förra årets hårda isvinter orsakade stort rabalder kring tryggandet av den inhemska vintersjöfarten, vilket även skrevs in i landets regeringsprogram. Människans minne är däremot kort. Isbrytarna är specialfartyg, och det krävs specialkunskaper för att använda och köra dem. Om man inte underhåller den inhemska kompetens som inhämtats genom årtiondena kommer vi snart inte att ha tillräckligt med personal som kan köra dessa fartyg. Fennica Nordica Vilket öde väntar den finska utrustningen och kompetensen? Förra hösten tecknade Finland och Sverige ett samarbetsavtal om isbrytning i Bottniska viken och området runt Åland. Avtalet sträcker sig över 0 år och syftar till att skapa kostnadseffektivitet. Kostnadseffektiviteten kan på lång sikt däremot bli den finska utrustningens som ursprungligen byggdes med skattemedel och kompetensens öde. Finländarna kan inte använda grannens utrustning. Nu står en del av våra inhemska brytare eftersom USA har hårda regler. I Seattle måste man förstöra alla livsmedel som inte kommer från USA och istället köpa amerikanska livsmedel. Från Seattle fortsätter fartygen sin resa mot Alaska. Fartygen beräknas nå spelplatserna i Beauforthavet i juli. Arbetet och livet till havs är inget lyxliv, utan där gäller det att leva snålt. Till havs strävar vi efter att leva ett enkelt liv och producera så lite avfall som möjligt. Man måste noga tänka igenom vad man ska hoppa över och vad man ska ta med sig på resan, säger steward Martti Kuusela och går i förväg genom inköpslistan. Med flyg och helikopter Besättningens skift är cirka sex veckor långt. Under det tre år långa befraktningsavtalet kommer flygen mellan Finland och Alaska att gå tätt. Som mest har man gjort hela sju flygplansbyten under en arbetsresa. Att flyga över tidszonerna ställer till klockan. Det jobbigaste är att börja med ett nattskift direkt efter flygresan, tycker besättningen. Ombyggnadsarbeten i Sandviken Utsläppsgränserna är stränga i de arktiska regionerna och Alaska. Innan man åkte till Alaska gjorde man ombyggnadsarbeten på Fennica och Nordica på varvet i Sandviken. Man installerade katalysatorer och oxidationskatalysatorer i fartygens huvudmotorer, avgasrörs- och skorstenskonstruktioner i anslutning till dem samt ureasystem. Dessutom gjorde man ändringar som krävs för användning av bränsle med mycket låg svavelhalt (Ultra Low Sulphur Diesel). Samtliga besättningsbyten och en stor del av varutransporterna till fartygen sker med helikopter, varför man även gjorde om helikopterdäcken på Fennica och Nordica i samband med ombyggnadsarbetena i Sandviken. Isbrytaren Sisu har legat vid kajen hela vintern. "Vi borde vara ute och bryta is nu och inte bara stå vid Skatudden", konstaterar båtsman Lauri Pekansaari. "Kombiisbrytaren Botnica borde också få uppdrag. 0 MS -0-0 MS

17 OM SJÖFARTSPOLITIK & ATT ORKA PÅ JOBBET Mika Ojala, huvudförtroendeman på Viking Line och ordförande av Sydvästra Finlands avdelning Från nostalgi till idag Sjömans-Unionen förbereder sig inför den :e kongressen ropandes på hjälp från Wälläris ande. Tiden har dock en tendens att förgylla minnen: faktum är att Unionen bara strejkade en enda gång under Wälläris ordförandeskap. Det sista fortet I regeringsprogrammet lovar man att trygga den inhemska sjöfartens förutsättningar och konkurrensförmåga, men hittills har den hjälpande handen vid stupets rand inte gjort särskilt mycket. text: Mika Ojala I rikspolitiken längtar några efter Kekkonen, och i Sjömans-Unionen hoppas några att Wälläri ska uppstå från de döda. Många av de som längtar tillhör en ålderklass som föddes flera årtionden efter att båda herrarna gått bort. Båda dessa starka ledare var karl för sin hatt på sin tid, med både brister och fel. De kom inte särskilt väl överens med varandra. Om ledningsmetoder förr och nu Den djupa lågkonjunkturen efter att Sovjetunionen upplöstes tog bort även de sista munkorgarna från marknadskraftens blodhundar. Därmed har vi med tiden nått ett läge där spikklubban som Wälläri en gång i tiden viftade så effektivt med har krympt till en hårborste. Det skadar inte heller att ha en stark personlighet i ett fackförbunds ledning, men i dagens verklighet är en krigisk och aggressiv ordförande som lotsar ett litet förbund med en vi faller med stövlarna på -mentalitet mer en självmordsbombare än en messias. Den offentliga bilden som uppstod på 0- och 0-talet av Sjömans-Unionen som strejkkänsligt förbund har länge levt sitt eget liv. I verkligheten strejkade Unionen exakt en gång under Wälläris ordförandeskap. Det fanns flera varsel om arbetskonflikt, men i media verkar det vara en och samma sak. : avlöningssystemet som kan tyckas självklar för den yngre sjömansgenerationen, uppnåddes år 90 efter en fem veckor lång strejk, år efter Wälläris död. Populism i rikspolitiken och fackförbunden Ett helt ofrånkomligt fenomen när man hanterar gemensamma frågor i både rikspolitiken och intressebevakningen är att det med fasta mellanrum dyker upp talande huvud ur buskarna som tycks ha en dold vishet när det gäller hur saker och ting borde skötas eller borde ha skötts. Karaktäristiskt för dessa talande huvud är att de undviker det verkliga ansvaret och därmed risken för att någon måste berätta något för det hurrande folket som de inte vill höra med andra ord: att de måste smutsa ner sig. Sjömans-Unionen förbereder sig inför den :e kongressen ropandes på hjälp från Wälläris vålnad. Tiden har dock en tendens att förgylla minnen: faktum är att Unionen bara strejkade en gång under Wälläris ordförandeskap. Tiderna förändras också: idag kommer man inte långt med hot, utan en tuff ledare ska ha både förstånd och kraft, men även en samarbetsinriktad inställning till förhandlingarna. Niilo Wälläri. Ser man tillbaka på de senaste åren känns det som om den finska sjömannen inte har varit särskilt skyddad av staten, utan snarare ett mål för särskild förföljelse och påtryckning från finans- och kommunikationsministeriets sida. Alla beslut även de mest nödvändiga för att rädda det egna tonnaget och den inhemska arbetskraften har fattats först när man haft kniven mot strupen eller när man redan har börjat falla nedför stupet. Sjömans-Unionen skiljer sig från andra fackförbund även i det avseendet att vi hela tiden har fått föra krig på två fronter, där motståndarna inte bara har bestått av arbetsgivarorganisationerna, utan i stor omfattning även av staten. Sjömans-Unionen har dock alltid varit en aktör som är större än sina gränser och har klarat sig bra med tanke på omständigheterna och i en internationell jämförelse. Förbundet och det nationella fartygsregistret kan beskrivas som det sista fortet så mycket har världen omkring förändrats. För att väcka den globala vilja som krävs för att stävja bekvämlighetsflaggsystemet som amerikanarna uppfann på 90-talet krävs det tydligen en så enorm förlust av liv och sådana ekonomiska förluster att man får vänta på det. Costa Cruises har redan visat vägen. Dessa rederier, som lever i lyx, representeras till procent av greker. Moderlandet är konkurshotat, men redarna Finlands grundlag utgör grunden för vårt lands lagstiftning. I kapitel konstaterar man att det allmänna skall sörja för skyddet av arbetskraften, främja sysselsättningen och verka för att alla tillförsäkras rätt till arbete. Främjandet och tryggandet av sysselsättningen har också skrivits in i det nuvarande regeringsprogrammet. När det gäller sjöfarten konstaterar man i regeringsprogrammet att det är nödvändigt att förutsättningarna för sjöfarten tryggas, eftersom den finländska utrikeshandeln är starkt beroende av sjötransporter. Dessutom står det att regeringen arbetar aktivt för att förhindra utflaggning av fartyg och för att hålla den finländska flaggan konkurrenskraftig i den internationella sjöfarten. betalar inte ens skatt. Det gör däremot de finska arbetande männen och kvinnorna. Utan fungerande sjötransporter skulle allt vara förlorat År 99 och 9, då hela det finska folkets existens låg i våra förfäders- och -mödrars starka händer var skyddandet och upprätthållandet av sjötransporterna en absolut förutsättning för överlevnad: utan dem skulle allt vara förlorat. Hos grannen i väst, inklusive näringslivet, fick redarna i relativ lugn och ro fortsätta bygga upp sin förmögenhet och sitt kapital, samtidigt som luften på Näset var tjock av järn, benbitar och tarmar. Tiderna har förändrats, men geografi och geopolitiska fakta finns kvar. Man får hoppas att den sjöfartspolitiska strategiutredning som kommunikationsministeriet inledde i februari tryggar besättningsstödpolitiken och drar upp riktlinjer för omfattningen av den nationella säkerheten. Bekvämlighetsflaggtonnaget förpliktar inte till något alls i en krissituation. Svavelutsläppsdirektivet som nyligen kläcktes i EU och som även Finlands klarögda grönpysslare driver både här och där påminner på något sätt om avtalet om förbud mot infanteriminor för inte så länge sedan som ett exempel på alla de sätt som man kan skjuta sig själv i foten och hänga sig levande i en omfattande intressebevakning. Intressebevakning i liten skala Ett av temana i det avslutade presidentvalet var Finland som samhälle för mobbare. MS -0-0 MS

18 I brännpunkten Ansökan om medlemsavgiftsbefrielse! Jag skulle vilja utmana alla arbetsplatser och även intresseorganisationer för sjömän att i framtiden förbinda sig till en verksamhetskultur där man berömmer, uppmuntrar och respekterar istället för en där man hotar, utövar påtryckningar, hugger varandra i ryggen eller tyranniserar och terroriserar. Då ökar produktiviteten av sig själv Det finns alldeles för många arbetsplatser med terroriserande psykopatiska narcissister både på land och till havs. Även om det i första hand ingår i arbetarskyddsfullmäktiges och arbetsgivarens ansvarsområde är det förtroendemännen som i praktiken får reda upp många av dessa frågor, och det om något kräver livserfarenhet, människokännedom, en känsla för spelet och förmåga att filtrera för att kunna se vad som är vad. Arbetsgivarna har först de senaste åren insett att man kräver även andra egenskaper av de valda arbetsledarna än formell kompetens. En terroriserande person på en arbetsplats kan även vara någon som arbetar på golvet. Då brukar problemet för all del hamna på bordet tidigare. Det psykiska välmående på arbetet har ett direkt samband med produktiviteten, så man skulle kunna tro att det intresserar även aktieägarna i en större mängd. Som man har sett på nyheterna så rör dessa problem även fackförbunden, som betraktas som säten för solidaritet och omsorg om människan. Pudel eller terrier? Enligt ett gammalt fackföreningsuttryck behöver inte förtroendemannen ha arbetsgivarens förtroende. Så är det ju, åtminstone enkelt betraktat. Hur man har skaffat förtroendet, om man har något, är kanske avgörande. Den ena extremen är ett förhållande mellan arbetsgivaren och förtroendemannen av typen matte/pudel, och den andra är en förtroendeman som precis som en skotsk terrier morrande och skällande hela tiden biter sig fast i arbetsgivarens byxben av ren princip. Jag tror inte att något av de här alternativen tjänar arbetstagarna på bästa sätt. Däremot tror jag att vilken förtroendeman som helst genom att föregå med gott exempel och sköta sitt dagliga arbete på ett ansvarsfullt sätt även de mindre roliga uppgifterna skapar ett moraliskt ryggstöd för sig själv som även är till hjälp vid förhandlingsbordet. En intressebevakningsfilosofi som säger att arbetstagaren alltid, överallt och i vilket arbete som helst ska slippa så lätt undan som möjligt hör inte hemma i den här världen och framför allt inte inom den arbetskraftintensiva service- och transportbranschen. Jag försöker själv vara med och bygga upp ett nytt slags förhandlingsanda som bygger på något annat än att båda parterna gräver ner sig djupare i sitt hål. Jag är inte helt övertygad om att arbetsgivarsidan är redo för det. Rederinäringen skulle dagligen behöva påminnas om att ett steg från arbetstagarsidan alltid motsvarar minst tre steg från arbetsgivarsidan, beroende på styrkeförhållandena. Löntagarsidan är fortfarande nästan alltid den svagare förhandlingsparten. Rederiernas syn på minsta lilla försök att mötas som ett tecken på svaghet är totalt onödig paranoia. Det som man till synes riskerar att förlora med ett litet steg kan man i framtiden vinna med mångdubbel produktivitet. En sjuk sjöman börda eller resurs? Alla slags bråk och rättegångar kring sjukersättningar är dagligmat för Sjömans- Unionens ombudsmän och förtroendemän sedan årtionden tillbaka. Lagen om företagshälsovård, som även förpliktar rederiarbetsgivaren, möjliggör arbetsgivaren en ganska stor direktionsrätt när det gäller kvaliteten och omfattningen på sådant som ska ersättas. Nivån på den allmänna hälsovården, som är kriteriet, har ofta visat sig vara ett mycket tänjbart begrepp. Arbetsgivarnas centralorganisationers mycket uppmärksammade mål att höja pensionsåldern hamnar i ett underligt ljus, när man i praktiken alltid väljer det på kort sikt billigaste alternativet som kräver längst kötid för att återställa arbetsförmågan hos en arbetstagare som blivit sjuk eller skadats. Det jag skulle önska av redarna när det gäller hanteringen av sjukfall är en något mer fallspecifik blick för spelet och utvärdering av det totala slutresultatet istället för ett schematiskt tankesätt. Däremot är det en annan sak om det verkliga målet är att så snabbt som möjligt få bort arbetstagare som tjänat in ett fullt ålderstillägg från arbetslivet men det kan jag ju inte säga högt, eller hur? Förekommer det mobbing på ditt företag / din arbetsplats? Vilken typ av mobbing? För att ansöka om medlemsavgiftsbefrielse skickar man in en ansökan till Sjömans-Unionens medlemsregister samt en förklaring till varför man ansöker om befrielse och vilken tidsperiod det gäller. Skäl till befrielse från medlemsavgiften: din löneinkomst har avbrutits på grund av moderskaps-, faderskapseller föräldraledighet, studier, värnplikt, arbetslöshet (grunddagpenning från FPA), sjukledighet (dagpenning från FPA), pension eller något annat skäl. Bifoga alltid ett intyg eller klargörande från skola, FPA, myndighet eller liknande med skäl till befrielse (kopia räcker). OBS! En kopia på egna uppgifter utskriven från FPA:s hemsida räcker som bilaga till ansökan om medlemsavgiftsbefrielse. Finlands Sjömans-Union och Transportbranschens Arbetslöshetskassa ANSÖKAN OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE Namn: Personnummer: Skäl till befrielse från medlemsavgiften: För perioden: Datum och underskrift: Skicka den undertecknade ansökan om medlemsavgiftsbefrielse samt bilagor till Sjömans-Unionens medlemsregister i elektroniskt format (skannad) eller via post till: Medlemsregistret / Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 000 Helsingfors Mer information på FSU:s hemsidor! Ytterligare information: Ja och mycket. Cheferna/arbetsgivaren slår folk genom mobbing Medlemsregisterhållare Tiina Kytölä så att ingen längre mår bra i arbetslivet! tel. (09) 0 e-post: > medlemsskap > medlemsavgift MS -0 > medlemsavgiftsbefrielse -0 MS : I Det förekommer mobbing på alla Viking Lines fartyg. De som mobbar mest är cheferna, och en del av mobbingen kommer från huvudkontoret i form av order. Det spelar ingen roll om du är kvinna eller man; tycker de inte om dig så är det kört. I några fall är det riktigt tufft, och man vågar inte göra något åt det eftersom man är rädd för att bli av med jobbet. Hur ska man ställa sig till en sån sak som att t.ex. skepparen kallar en ett visst skällsord varje dag? (Jag vill inte skriva ordet här ) Ska man anmäla det någonstans, och var i så fall? Det börjar bli ganska stressande att varje dag bli kallad detta. Kvaliteten på mitt arbete till exempel har faktiskt redan blivit lidande, plus en massa andra saker. Denna uppmärksammade mobbing på arbetsplatsen är ganska svår att bekräfta, ända tills saken verkligen drivs till sin spets. Jag tror att det förekommer överallt i en eller annan form. Den mobbade har svårt att berätta om det för andra, eftersom folk lätt ser ner på en och undrar vad har det nu flugit i honom. Ingen behöver tolerera eller acceptera något sådant. Jag undrar själv om jag är en mobbare eftersom jag säger som det är utan att försköna saker och ting, vilket lätt ses som mobbing, men det är helt otänkbart för mig. Visst förekommer det, och framför allt från chefshåll. Det verkar som om dessa chefer på Viking Line tror att de är några riktiga höjdare som kan bolla omkring med personalen hur de vill. Med hänvisning till tidigare inlägg spelar det ingen roll om du är man eller kvinna. Det är sant att folk inte vågar gå vidare med saker och ting (framför allt inte vikarier), eftersom de är rädda för att inte längre erbjudas jobb. Och cheferna ändrar schemana lite hur de vill, uppenbarligen bara för att deras tabbar inte ska bli kända. Och personalen vågar inte heller i detta fall gå vidare med det, eftersom de kommer att få igen det senare i någon form. Om du har en beskanttningsbar inkomst under befrielseperioden ska {medlemsavgift alltid betalas på den.

19 FRÅN REDERIER Den nya huvudförtroendemannen och den nya personalchefen börjar sitt arbete under våren Maktskifte på Tallink Silja Tallink Silja får en ny huvudförtroendeman i början av april. Det är ett för många redan bekant ansikte: Juha Salo. Leif Drockila, som varit huvudförtroendeman i tolv år, berättar att han tryggt överlämnar uppdraget till sin efterföljare. text och bilder: Saana Lamminsivu Tallink Siljas nya huvudförtroendeman Juha Salo är redan ganska känd bland besättningen. Juha har arbetat som fartygsförtroendeman på sitt fartyg M/s Silja Europa nästan lika länge som det har trafikerat. De senaste åren har han också varit vice förtroendeman i rederiet. Dessutom är han sedan länge styrelseledamot i Sjömans-Unionen. Jag överlämnar tryggt uppgiften som huvudförtroendeman till min efterföljare Juha. Han har byggt upp sin kompetens i sitt arbete som fartygsförtroendeman och vice huvudförtroendeman och har dessutom suttit länge i Sjömans-Unionens styrelse, säger Leif Drockila, som nu lämnar uppdraget som huvudförtroendeman. Ansvarsfördelning lönar sig När han inledde sin sista huvudförtroendemannaperiod sade Drockila att han hoppas att hans efterföljare inte behöver sätta sig vid bordet med en tom portfölj, utan att man kan börja introducera honom i arbetet lite åt gången. Som vice huvudförtroendeman och fartygsförtroendeman har Salo redan varit med i flera av rederiets arbetsgrupper och förhandlingar. Förutom huvudförtroendemannen har även fartygsförtroendemännen på Serenade och Europa deltagit i viktiga förhandlingar. Huvudförtroendemannen har inte representerat på egen hand, utan har även fördelat ansvaret på andra, säger Drockila om vikten av samarbete i arbetet. Salo tänker fortsätta på samma linje. Det första jag tänker göra är att besöka Serenade, där alla ännu inte har träffat eller känner mig. Det är viktigt att de lär känna mitt ansikte och att de vet vem de ska vända sig till i framtiden, säger Juha med hänvisning till sin nya tjänst som börjar i april. En uppskattad och fungerande förtroendemannaorganisation Höstens resultat från kollektivavtalsförhandlingarna kring utrikesfartens huvudavtal ger den nya huvudförtroendemannen en lugn start i sin nya tjänst. Man måste ge den nya huvudförtroendemannen tid att knyta kontakter och skapa nätverk. Rom byggdes ju inte på en Ett av huvudförtroendemannens största arbetsområden är kollektivavtalsrundorna, vilket Drockila har varit med om flera gånger. Han säger att man inte klarar dem genom att domdera, utan att det krävs tålamod och förhandlingstalang. Man måste vara hård, men man måste också kunna mötas vid rätt tillfälle. Då får man ofta ett bättre resultat." dag. Man får och ska inte heller byta till en ny huvudförtroendeman bara för sakens skull, säger Drockila med hälsning till medlemmarna, och ger Juha sitt stöd när han nu ska växa in i uppgiften. Drockilas egen huvudförtroendemannaperiod var rekordlång: sex perioder, alltså tolv år! Som arv efterlämnar han en bred och fungerande förtroendemannaorganisation. Vårt rederi är exemplariskt såtillvida att det har godkänt förtroendemannaorganisationens och förtroendemännens existens och deltagande i behandlingen av frågor. Med lugn och ärlighet Drockila har arbetat i Siljas tjänst i nästan hela sin karriär. När jag nu ser bakåt kan jag säga att det har varit stormiga år. Det har funnits en hel del hot: allvarliga och mycket allvarliga och allt där emellan; fartyg har flaggats ut, berättar han och konstaterar att han varit med om nästan allt som huvudförtroendemannen på ett passagerarfartygsrederi kan vara med om i sin karriär. Däremot har arbetet också varit givande. Vem skulle väl annars arbeta med en svår uppgift i hela tolv år? Det gäller att alltid ha hopp och tillit till det man gör. Å andra sidan har det funnits stora, även allvarliga, frågor som vid första anblicken har verkat helt oöverkomliga. Däremot ska man aldrig ge upp. Man måste tänka på att om man ändå gör ett försök och får de olika parterna att nå varandra så kan det till och med ske underverk, säger Drockila om det jobbiga i huvudförtroendemannens arbete. Företagsaffären mellan Tallink och Silja för några år sedan orsakade hjärtklappning hos besättningen. Däremot lyckades man förena företagskulturerna med hjälp av sunt förnuft och förtroende. När vi fick veta att Tallink skulle köpa Silja blev vi alla rädda och misstänksamma och undrade vad som skulle hända. Esterna lärde sig dock snabbt den finländska kulturen och att lita på att den finländska personalen är ansvarsfull och sköter sitt jobb och inte alltid behöver övervakas. Välkommen att lära dig mer om den finländska förtroendemannaverksamheten! Rederiet får inte bara en ny huvudförtroendeman, utan också en ny personalchef. Den erfarna huvudförtroendemannen hoppas att företagskulturen, som värdesätter och litar på den anställda, bevaras även i fortsättningen. Jag skickar mina hälsningar till personalchef Taavi Tiivel, som ska övergå till andra uppgifter i rederiet, och tackar honom för att han snabbt lärde sig den finska arbetskulturen och satte sig in i saker och ting utan att behöva stånga huvudet mot väggen alltför många gånger. Jag hoppas att även Taavis efterföljare lär sig vårt sätt att sköta saker och ting i Finland på ett fördomsfritt sätt och diskuterar vilka rutiner man haft hittills med våra förtroendemän. Drockila anser att Tallink-Silja har alla förutsättningar att klara sig bra i framtiden, och har ett starkt förtroende för att saker och ting kommer att fungera väl även i framtiden med den nya huvudförtroendemannen och personalchefen. Om vi fortsätter att arbeta på samma sätt som vi gjort de senaste åren, d.v.s. i gott samförstånd, och inte bara låter ägarna diktera saker och ting, så ser jag inga större hinder för att framtiden ska bli ljus och rederiet framgångsrikt, säger den erfarna huvudförtroendemannen när han nu avslutar sin egen period men känner vi Drockila rätt så kommer han fortfarande att finnas med i mycket. Förutom i sjöfarten finns det oerhört mycket att göra inom kommunalpolitiken: man tänker tvångsansluta Itis till Kouvola, vilket inte alls går an, säger Drockila, känd som förespråkare för ett självständigt Itis. MS -0-0 MS

20 Lönetabeller 0 Lönetabeller 0 Passagerarfartygs garantilöner..0 I löne- och kollektivavtalen ingående särskilda tillägg och ersättningar..0 Lastfartygs tabelllöner..0 I löne- och kollektivavtalen ingående särskilda tillägg och ersättningar..0 LÖNEGRUPP,00 Köks- och kallskänksbiträde Butiks- och lagerbiträde Nisse och utgivare Ekonomibiträde och städare Barnskötare Servitörspraktikant och barelev LÖNEGRUPP 9,9 Servitör och försäljare samt kassor Hyttstädare/-värdinnor Bastuvärdinna, överstädare, SPA-arbetstagare Konferenssekreterare och ADB-praktikant. Passagerarfartyg Dagslön under arbetsförhållandet Övertid / timme Beredskapsersättning / timme Beredskapsersättning / dygn, (då arbetstagare beordrats att bära personsökare eller tekniskt hjälpmedel) Lasthanteringsersättning / timme /0 garantilön /00 garantilönen /0 garantilönen / garantilönen 0. LÖNER PÅ LASTFARTYG 0.. Däcks- och maskinmanskap AT-tillägg Båtsman, reparatör, svarvare 9,,0 Pumpman, timmerman, donkeyman, maskinskötare,,90 Matros, motor-/maskinman eldare, smörjare 0,, Lättmatros/maskinvaktman ),0 9,. Lastfartyg Övertidsersättning - vardag /0 månadslönen / övertidstimme - helgdag / månadslönen / övertidstimme Vederlagsersättning - under arbetsförhållandet / månadslönen / vederlagstimme Oceantillägg - föreståndare för ekon.avd.,9 / månad - matros eller arbetstagare i högre löneklass, / månad - övriga,9 / månad Kockstuerts behörighetstillägg, / månad Förhöjer grundlönen LÖNEGRUPP 0, Kockar och kallskänkor LÖNEGRUPP 00, Proviantlagerförvaltare Chefsstädare/-husfru, sjuksköterska Programvärdinna / -värd Ansvarig servitör Vinkassa, croupier, musiker Purserbiträde /ADB-kontorist LÖNEGRUPP,0 Hov- och barmästare Cafeteriaföreståndare Chefskock och chefskallskänka, snabbköpsföreståndare/lagerföreståndare Konferensvärdinna/ -värd Kryssningsvärdinna/ -värd LÖNEGRUPP, Städs- och hotellchef Butikschef Restaurangchef och purser Kökschef Chefsbar- och chefshovmästare LÖNEGRUPP 0, Intendent DÄCKS- OCH MASKINAVDELNING Lättmatros och maskinvaktman 900, Matros och motorman 9, Ordningsman 0, Reparatör och båtsman 09, Elektriker 0, Serveringsersättning Betjäningsarvodets minimibelopp ) 0, / matgäst / dag 0, / månad Naturaförmånsersättning ) - under semester, / dag (- kostersättningsandel), / dag (- logiersättningsandel),0 / dag - under arbets- och de lediga perioderna 0,9 / dag - under sjukdom, / dag (- när arbetstagaren inte vårdas på sjukhus) Ersättning åt arbetstagare, som inte reserverats kost och/eller logi ombord ) - kostersättning - i Finland,9 / dag - utomlands, / dag - logiersättning enligt räkning Ersättning för smutsigt arbete Ersättning för praktikanthandledning Taxikostnader Musikers beklädnadsersättning ) ),9 / gång, / dag, maximalt, / månad /0 del därav / dag, ifall arbetstagare inte är i arbetsförhållande hela månaden. Naturaförmåner trädde i kraft..0. Lättmatros/maskinvaktman, 9, Trimmare,0 Jungman, elev 9, Elektriker AT-tillägg fartygets generatoreffekt under 999, 99, , 90, 00 99, 9, över 00 9, 9,00 ) Lättmatros/maskinvaktman som har matros/ maskinmans behörighet 0.. Ekonomipersonal DWT/IHK under 99, 9, 0, ,,, ,99,, ,,9, , 9,,9 över ,9,0 9,0 II Kock,9 II Kock ) 0, Ekonomibiträde x),9 ) ) x) Föreståndare för ekonomiavdelningen Kockstuert ) Obs! Punkt. Lön erläggs endast på fartyg över 000 dwt, vilka regelbundet befordrar passagerare och som har plats för minst passagerare. Ekonomibiträdet är skyldigt att delta i köksarbetet. Kock Beklädnadsersättning, / månad Stuert Beredskapsersättning däcks- och maskinmanskapets stand by-ersättning - vardagar /0 månadslönen / timme - heldagar /0 månadslönen / timme Lasthanteringsersättning Ersättning för smutsigt arbete Ersättning för handledning av praktikant / månadslönen/timme,9 / gång, / dygn Serveringsersättning Tillfälliga passagerare - grundersättning,9 / passagerare - tilläggsersättning 0, / passagerare/dag Tillfälliga matgäster 0,0 / person/dag Nattarbetsersättning åt skiftarbetare på lastfartyg, / vakt Om åt arbetstagare inte kan anordnas kost och logi *) - kostersättning - i Finland,9 / dag - utomlands, / dag - logiersättning enligt räkning Naturaförmånsersättning *) - under semester, / dag (- kostersättningsandel), / dag (- logiersättningsandel),0 / dag - under vederlagstid, / dag - under sjukdom, / dag (- då arbetstagaren inte vårdes på sjukhus) Taxikostnader Reseersättning Semesterresor, / person / resa (t.ex. högst), / resa / (t.ex. högst) Då maskinrummet är obemannet erläggs åt skiftarbetare nattarbetsersättning 00 0 *) Naturaförmåner trädde i kraft..0.. MS -0-0 MS 9

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 2016 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Säännöllinen työaika 2-viikkojaksossa säännöllinen työaika on 80 tuntia. Lyhyemmästä kuin 4

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

valvoa, että lakeja ja työehtosopimusta noudatetaan oikein Ensihoitopalvelualaa koskevan työehtosopimuksen 22 :n mukaan:

valvoa, että lakeja ja työehtosopimusta noudatetaan oikein Ensihoitopalvelualaa koskevan työehtosopimuksen 22 :n mukaan: YKSITYISEN ENSIHOITOPALVELUALAN LUOTTAMUSMIESVAALIOHJEET YLEISTÄ Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksessa on sovittu luottamusmiestoiminnasta ja Tehyyn järjestäytyneiden työtekijöiden oikeudesta valita

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A) 16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU

TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU ETUSIVU Kun tulet SOKU-järjestelmän (SOKU) etusivulle, näet listan avoimista työpaikoista. Yläpalkissa mustalla ympyröitynä on Kirjaudu-nappi Kun klikkaat sitä, pääset kirjautumissivulle.

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaiset ammattiosastot asettavat joka parillisen vuoden loka-marraskuussa pidettävässä

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Enterprise by Hansaworld Käyttöopas

Enterprise by Hansaworld Käyttöopas Enterprise by Hansaworld Käyttöopas Pöllänen, Marko 2016 P2P Laurea-ammattikorkeakoulu Yksikkö Käyttöopas Enterprise by Hansaworld Marko Pöllänen P2P, Liiketalous Käyttöopas Lokakuu, 2016 Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta

JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta SOVELTAMISALA JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta Reserviläisliitto r.y:n varsinaisissa kokouksissa noudatetaan tätä menettelytapaohjetta ja vakiintunutta kokouskäytäntöä

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 20.4.2010 31.3.2013

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 20.4.2010 31.3.2013 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 20.4.2010 31.3.2013 Kaupan liitto Eteläranta 10 PL 340, 00131 Helsinki Puhelin (09) 172 850 Faksi (09) 664 616 www.kauppa.fi Nimet ja suorat puhelinnumerot

Lisätiedot

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A)

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 (129) 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 3:12,46 0:24,17 2 2:48,29 0:00,00 1 2:38,80 2 2:40,66 0:00,00 3 2:45,05 0:04,39 4 8:44,45 6:03,79 1 2:36,81 2 2:42,99 0:02,31 3 2:41,95 0:01,27 4 2:42,56 0:01,88 5

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2017 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 30.01.-03.02. Paperiliitto 2. 30.01.-03.02.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN TULOKSET..009 19:09 SARJA M Kainulainen Olavi PS 95 9 191 1 45 51 Mankinen Mika PS 89 95 184 5 Seppä Timo SS 91 90 181 Eskelinen 4 1 Jukka PS 95 81 17 5 59 Hassinen Ari PK 89 81 170 Kirjavainen 4 Mikko

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016 TORNION OAY:N TIEDOTE 4.4.2016 OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016 1. Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu ja Tasa-arvotyö on taitolaji -julkaisu 2. TVA-neuvottelijat 3. OPI-tiedote 4. Kevään

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Huoltajan tulee täyttää ja lähettää tämä sähköinen lomake 3.1.2014 klo 1.00 mennessä. Pyydämme teitä lukemaan huolellisesti Meksiko-stipendien hakuohjeet. Lomake

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Jäsenmaksu vuonna 2016 on vain 1,45 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa!

Jäsenmaksu vuonna 2016 on vain 1,45 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa! Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 34 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU Metallityöväen Liiton sääntöjen 16 :ssä määritellään yhdeksi

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO lm vaalit (2v välein): materiaali, ehdokasasettelu, valinnat, ilmoitus liittoon osallistuminen osasto syyskokoukseen osaston tapahtuma lm jatkokoulutus, täsmäkoulutus osaston

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä.

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä. Tehy ry / Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry työehtosopimus Luottamusmiesvaaliohje LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA KAUDELLE 2017 2019 YLEISTÄ Tehyläisiä työntekijöitä edustaa työehtosopimukseen liittyvissä

Lisätiedot

Lihavalmistealan ehdokkaat

Lihavalmistealan ehdokkaat Lihavalmistealan ehdokkaat Aki Ahonlinna logistiikkatyöntekijä, osaston varaluottamusmies, Jukka Alanko laitosmies, pääluottamusmies, Honkajoki Oy, Honkajoki Jari Eronen työsuojeluvaltuutettu, Jussi Granlund

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS 19 Soveltamisala Tämä sopimus koskee Vantaan Viihdeorkesterin määräaikaisia muusikoita silloin

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

ENSIMMÄINEN KOKOUSPÄIVÄ 22. TOUKOKUUTA 2016

ENSIMMÄINEN KOKOUSPÄIVÄ 22. TOUKOKUUTA 2016 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PÖYTÄKIRJA 1 (4) Pöytäkirja Metallityöväen Työttömyyskassan varsinaisesta edustajiston kokouksesta, joka pidettiin Tampereella, Tampere-talossa 22. 25. toukokuuta 2016 alkaen

Lisätiedot

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1 Lohkonumero: 1 Ottelut: Lohkonumero: 1 1 Kim Viljanen 7 6 1 0 19 27 7 20 1 Kim Viljanen - Janne Uutela 4-1 Jarmo Kontkanen Jyri Rita - Heikki isoranta 4-2 Ossi Salmela 10:30 2 Janne Uutela 7 1 2 4 5 12

Lisätiedot

Säkylä-CC SM Kierrosajat 7 Riiheläinen Riku (A)

Säkylä-CC SM Kierrosajat 7 Riiheläinen Riku (A) 1 (142) 7 Riiheläinen Riku (A) 1 15:13,08 0:20,84 2 14:52,24 0:00,00 3 15:05,58 0:13,34 2 (142) 8 Eriksson Toni (A) 1 13:55,64 2 14:01,00 0:00,00 3 14:08,72 0:07,72 4 14:16,29 0:15,29 5 14:53,03 0:52,03

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt.

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Hallituspuolueiden puheenjohtajat tekivät toisin kuin aiemmin kertoivat tunnepitoisissa ja periaatteellisissa asioissa. Perussuomalaiset/Timo

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN PELAAJAT JOUKKUEITTAIN AMIGOS Tenuskebat Kotipojat Porski Kone MP Rohellus Kone MP Porski Kotipojat Rohellus Tenuskebat Kone MP Porski Yhteensä 19 pelaajaa Semi Finaali O M S Y J Hassinen Mikko AMIGOS

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2013 1 (8) KIRKKONEUVOSTO Kokous 12.6.2013. Keskiviikko 12.6.2013 klo 17.00-17.50. Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone

NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2013 1 (8) KIRKKONEUVOSTO Kokous 12.6.2013. Keskiviikko 12.6.2013 klo 17.00-17.50. Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2013 1 (8) KOKOUSTIEDOT Aika Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Keskiviikko 12.6.2013 klo 17.00-17.50 Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone KN 91 KOKOUKSEN AVAUS 3 KN 92 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta 20 Smolander Åke 94 Rasku Hannu 22 Toivanen Jouni 95 Rasku Jukka 24 Soini Jukka 98 Fred Christer 25 Partanen Pentti 99 Salo Sakari 27 Ruotsalainen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Interaktiivinen opetus ja oppiminen Sini Tuikka Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos, puheviestintä Henkinen väkivalta

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot