merimies uusia kasvoja ja nuorta verta Nya ansikten och ungt blod i Unionens kongress Unionin edustajakokouksessa Edustajakokouksen teemanumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies uusia kasvoja ja nuorta verta Nya ansikten och ungt blod i Unionens kongress Unionin edustajakokouksessa Edustajakokouksen teemanumero"

Transkriptio

1 merimies Edustajakokouksen teemanumero Nya ansikten och ungt blod i Unionens kongress Unionin edustajakokouksessa uusia kasvoja ja nuorta verta

2 merimies 3/2008 Avajaiset Lounais-Suomen osastosta: Mika Ojala, Eira Pessi ja Pekka Mantere edustajakokouksen avajaisissa. Merimies-Unionin 22. edustajakokouksessa Yhteinen sävel ja yhteishenki E Ei suurta dramatiikkaa, saati tulenkatkuisia lauseita. Merimies-Unionin 22. edustajakokous Helsingin Hakaniemessä sujui enemmän kuin yhteisen sävelen vallitessa. Yksimielisyys merenkulun tämän hetkisestä suurimmasta uhasta oli kaikille selvä: kauppa-alusten säilyminen Suomen lipun alla on turvattava. Myös jäänmurrossa ja väylänhoidossa meneillään olevat ihmisten ulkoistamis- ja irtisanomisuhkat ovat tehneet monen jäsenen elämästä hyvin epävarmaa. Porukka on rikki. Avajaisten ja kutsuvieraiden pitämien 2 tervehdysten jälkeen edustajakokousjoukko siirtyi Siltasaari-saliin. Järjestäytymisen jälkeen puheenjohtajan nuijaan tarttuivat Mika Ojala, Kenneth Bondas ja Tarja Rännäli. Sihteerin tehtäviä hoitivat puolestaan Markku Lauriala ja Markku Knuutinen. Vuosituhannen vaihteesta menetetty merityöpaikkaa Kuluneiden neljän vuoden aikana merenkulussa on ollut joitakin onnen hetkiä, mutta enimmäkseen karikoita, tuli ilmi vuosien toiminta- ja tilikertomuksia tarkasteltaessa. - Menneellä edustajakokouskaudella Suomen lipun alla toteutuneiden vientija tuontikuljetusten suhteelliset osuudet painuivat ennätyksellisen alhaiselle tasolle, ja pohjakosketus saavutettiin vuonna 2006, jolloin vientikuljetuksissa kotimaisuusaste ITF:n merijaoston päällikkö Stephen Cotton esitti edustajakokoukselle tervehdyksensä, jossa hän kehotti jatkamaan työtä sosiaalisen polkumyynnin lopettamiseksi ja merimiesten oikeuksien puolesta taistelemiseksi. Ay-liikkeen tehtävä on pitää yhteisistä asioista huolta. Ilman solidaarisuutta olemme kykenemättömiä tekemään muutoksia, Cotton totesi. putosi 16,9 prosenttiin ja suomalaisten kuljetusten kokonaisosuuden laskiessa kaikista merikuljetuksistamme 27,6 prosenttiin, taloudenhoitaja Mikko Tuominen kertoi edustajakokoukselle. Suomalaisen kauppalaivaston rekisteröinti toisten lippujen alle on vaikuttanut merenkulkijoiden työpaikkojen määrään, mikä puolestaan on heijastunut Unionin jäsenmäärään. - Merenkulkulaitoksen julkaiseman merimiestilaston mukaan kaikissa merimiesammateissa (päällystö mukaan lukien) henkilötyövuosia tehtiin vuonna ja vuonna , eli vuosituhannen vaihteesta olemme menettäneet alalta vuosityöpaikkaa, Tuominen jatkoi. Vain rahalla on merkitystä? Näitä asioita miettien ja pureskellen eteni ensimmäinen edustajakokouspäivä. Puheenjohtaja Simo Zitting kertasi menneiden vuosien vaiherikkaita merenkulun tapahtumia sekä arvioi muun muassa tänä keväänä käytyjä työehtosopimusneuvotteluita, jotka päättyivät pääsopimusaloilla kuukauden etuajassa, jo tammikuun lopussa. Tämän hetkiset suurimmat odotukset liittyvät tonnistoveron uudistamiseen kilpailukykyiseksi - ja asialla alkaa olla jo kiire. - Lakiesitys tulisi saada hyvissä ajoin valmiiksi, jotta se ehtii ennen kesää hallituspuolueiden käsittelyyn ja elokuun budjettiriiheen sekä sieltä ennen syyskuun puoliväliä eduskunnalle, jotta se ehditään käsitellä, Zitting totesi. Ensimmäisenä päivänä puhujanpönttöön kiipesi myös Viking Linen pääluottamusmies Jyrki Lummejoki, joka puhui tämän päivän haasteista: ulosliputusuhista ja työntekijöiden loppuun palamisesta, sillä työelämässä millään muulla ei tunnu olevat merkitystä kuin rahalla. - Me puolestamme joudumme kamppailemaan yhä pienenevien resurssien kanssa työpaikoilla. Herää kysymys, mihin me näitä pieneneviä ei hiipuvia resurssejamme haluamme käyttää, Jyrki kysyi. Tämän lisäksi Lummejoki lähetti terveisiä varustajille. - Suomen Merimies-Unioni on työntekijöiden etujärjestö, ei mikään itsellinen toimija, joka yrittää jarruttaa varustajien toimia parhaan kykynsä mukaan. Kun kaikki ymmärtävät tämän, olemme jo varsin pitkällä, Jyrki totesi. Edellä mainitulla viestillä Lummejoki halusi tuoda esiin, että Unioni ei halua olla mikään tyhjäntappelija, mutta jos työntekijöiden etu on uhattuna, on liitonkin toimittava. Ensimmäinen päivä päättyi edustaja-

3 sjömannen 3/2008 Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting totesi avajaispuheessaan, että nuuskan myynti pitäisi sallia myös suomalaisilla aluksilla Ruotsin aluevesillä, eli nykytilanne olisi jäädytettävä ja asiaan voitaisiin palata uudelleen tupakkadirektiivin uudistamisen yhteydessä. Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Helena Jaatinen (vas.) ja toimistopäällikkö Marina Paulaharju. Merimies-Unionin henkilökunta on valmiina vastaanottamaan edustajakokouksen vieraita Helsingin työväentalon aulassa. NTF:n pääsihteeri Klas Valbärj piti edustajakokoukselle pitkän puheen EU:n toiminnasta ja pohti, onko EU-tuomioistuin politisoitunut. Valbärjin mukaan tarvitsemme EU:ta tueksemme, mutta pelisääntöjä pitäisi selkeyttää. kokouksen yhtenä puheenjohtajana toimineen Mika Ojalan loppukevennykseen, jossa muisteltiin Niilo Wälläriä, joka oli kutsuttu vanhoilla päivillään Linnan itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Kutsu tuotiin Unionin toimistoon. Niilo vilkaisi korttiin ja heitti sen työpöydälleen ärähtäen: Smokki, frakki - ei minulla smokkia eikä frakkia. Minä en lähde sinne keikaroimaan. Olen näin vanhaksi elänyt ilman niitä, kun ei kerran mainita tummaa pukua, minä en mene. Eikä hän mennyt. Unionin nimen päätteeksi SMU Toisena edustajakokouspäivänä vauhti kiihtyi. Ensimmäisten asioiden joukossa käsiteltiin Merimies-Unionin nimenmuutos. Kotisivu- ja sähköpostiosoitteet oli muutettu jo aiemmin selkeämpään muotoon ja nyt Unionin nimeen tehtiin vastaava kirjoitusasun muutos, eli nimi Suomen Merimies- Unioni SM-U ry, muutettiin muotoon Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Näin ollen nimilyhenne SMU lunasti paikkansa ja hankalasta väliviivasta päästiin eroon. Suuri eläköitymisaalto neljän vuoden kuluttua Ammattiosastot olivat tehneet edustajakokoukselle aloitteita, joiden käsittely oli vuorossa seuraavaksi. Merimies-Unionista on jäämässä eläkkeelle paljon toimitsijoita alkaneen nelivuotiskauden jälkeen ja tämä on pantu merkille myös osastoissa. Tilanne on jo nykypäivänä konstikas, sillä toimitsijaresurssit ovat äärimmilleen venytetyt. Lounais-Suomen osasto esitti edustajakokoukselle toimitsijan palkkaamista rahtialusliikenteen asioiden hoitoa varten. Itäkustin osasto oli puolestaan huolissaan Kotkan jäsenpalveluiden turvaamisesta ITF-tarkastaja Markku Uimosen jäädessä eläkkeelle tänä vuonna. - Meidän on saatava uusia toimitsijoita sitä mukaan, kun varallisuus antaa myöden, liittosihteeri Pekka Teräväinen kertoi. Esityksissä edettiin hallituksen esityksen mukaan, eli Unioniin palkataan tulevina vuosina uusia toimitsijoita resurssien mukaan kasvamaan. Nettiäänestys jo mahdollista? Tero Palokoski Lounais-Suomen osasto otti esille äänestysaktiivisuuden nostamisen. Varsinkin nuoret saattaisivat äänestää esimerkiksi Internetin kautta hanakammin, kun se tarjottaisiin mahdollisuudeksi perinteisen äänestyksen rinnalle. Nettiäänestystä on mietitty myös Unionissa. Venäläinen merimiesten ammattiliitto (Seafearer s Union of Russia) antoi Merimies- Unionille yllätyslahjan komean puisen ruorin! Lahjan luovuttujina toimivat puheenjohtaja Igor Pavlov ja kansainvälisten asioiden johtaja Vadim Ivanov. - Par aikaa istuu työryhmä, jonka tehtävä on miettiä yhdistyslainsäädännön uudistamista. Siellä yhtenä käsiteltävänä asiana on äänestäminen netin kautta. Nykyinen yhdistyslaki ei sitä kuitenkaan salli, eli lain mukaan se ei ole mahdollista Mutta kun lakia muutetaan tulevaisuudessa, niin äänestäminen myös netissä on varmasti mahdollista, Zitting vastasi Palokoskelle. Merimies-Unionissa siis odotetaan ja toivotaan, että nettiäänestys etenee ensin lainsäädäntö- ja valtakunnallisimmilla tahoilla, jonka jälkeen sitä varmasti myös harkitaan Unionissa. 3

4 Avajaiset Mikko Ervast, Petri Kallonen, Jallo Malmi, Teuvo Merenlinna ja Jouni Sandell. Hemmo Mutka (vas.), Rauno Mutka ja Markku Knuutinen. Takana toimitsija Henrik Lagerberg. Unionin hallituksen paikkajaoista Muutosta Unionin hallituspaikkojen jaosta esittivät sekä Saimaan osasto (tuleva Sisä-Suomen osasto) sekä Pohjoisen osasto. Saimaan osasto esitti, että se saisi vakinaisen hallituspaikan, kun entinen Keski-Suomen osasto ja Saimaan osasto ovat yhdistyneet ja jäsenmäärä on kasvanut. Samoin Pohjoisen osasto esitti, että Saimaan ja Pohjoisen osastot saisivat vakituisen hallituspaikan: Saimaan osasto jäsenmääränsä tähden ja Pohjoisen osasto alueellisen edustuksensa perusteella. Myös kiertävä hallituspaikka säilytettäisiin valtakunnallisilla osastoilla. Esityksen johdosta Unionin hallituspaikkojen määrä olisi kasvanut kahdella kolmestatoista viiteentoista. Tehdyistä aloitteista ei herännyt keskustelua, vaan sali oli yksimielinen ratkaisumallista. - Esitetään, että seuraava valittava hallitus nimeää työryhmän käsittelemään ensitilassa hallituspaikkajakoa yhdessä tulevan edustajiston kanssa ja tältä edellytetään päätöstä viimeistään seuraavaan edustajakokoukseen mennessä, Jyrki Lummejoki lausui painokkaasti. Tämän lisäksi ammattiosastojen tekemien esitysten pohjalta edustajakokous velvoitettiin perustamaan työryhmä vuoden 2012 edustajakokousta varten, jossa käydään lävitse rakennemuutoksia (liiton sääntöjä ja organisaatiota), eli pohditaan miten niitä voisi kehittää edelleen. Useita esityksiä, joissa kaikissa sama nimi Edustajakokouksen dramaattisimmat hetket koettiin toisen edustajakokouspäivän aamuna henkilövalintojen aikaan, kun vaalivaliokunnan puheenjohtaja Leif Drockila nousi puhujanpönttöön. - Määräaikaan mennessä vaalivaliokunnalle on jätetty useita eri esityksiä liiton tulevaksi puheenjohtajaksi (puheessa tauko ja salissa jännittävä tunnelma) - mutta kaikissa esityksissä oli sama nimi: Simo Zitting, Drockila lausui salin ratketessa iloiseen nauruun. Sama tilanne toistui, kun vuorossa oli uuden liittosihteerin valinta tehtävää neljä vuotta hoitaneen Pekka Teräväisen jäädessä eläkkeelle. - Vaalivaliokunnalle on jätetty määräaikaan mennessä useita esityksiä, mutta näissäkin on vain yksi nimi: Kenneth Bondas! Puheenjohtajana nyt kolmannen kautensa aloittava Zitting ja uusi liittosihteeri Kenneth Bondas saivat onnentoivotuksia, kukkia ja halauksia valituiksi tultuaan. Edustajakokous oli valinnoista yksimielinen, joten alkanut edustajakokous alkoi hyvän yhteishengen vallitessa ja pätevien miesten johdossa, jotkut salissa olleet edustajat totesivat. Bondas aloitti liittosihteerin tehtävässä välittömästi, eli työt Unionin toimistossa rullaavat kuten aiemminkin, eikä katkoksia synny. Eläkkeelle jäävä Pekka Teräväinen piti kauniin kiitospuheen, jossa hän kiitti jäseniä luottamuksesta sekä saamastaan tuesta. - On ollut hienoa työskennellä perinteisessä liitossa, Merimies-Unionissa, jossa tehdään työtä tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden eteen. Parasta ovat olleet yhteydet jäseniin, merenkulkijoihin, Pekka kiitti. Työuran aikana raskaita päätöksiä ovat olleet päätökset työpaikkojen turvaamiseksi ja on painittu työvoimakustannussäästöjen kanssa, Pekka pohti. Teräväinen myös antoi edustajakokoukselle terveiset, joissa hän toivotti että yhteistyötä, lobbaamista ja verkostoitumista pitää olla entistäkin enemmän. Edustajakokouksen aikana saatiin tietoon myös ilouutinen, kun tämän TES-kierroksen viimeinen sopimus saatiin sovittua Ahvenmaan maakuntalautoille. Iltapäivästä puheenjohtaja puheenjohtaja Zitting kertoi edustajille vielä merenkulussa ja kuljetussektorilla meneillään olevista asioista. SAK: laisten kuljetusliittojen kesken on käynnissä selvitys yhteistyön mahdollisesta tiivistämisestä. Selvityksen laatii Turun yliopiston professori Harri Melin. Mukana selvityksessä ovat Merimies-Unioni, AKT - Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, IAU Ilmailualan Unioni, PAU - Posti- ja logistiikka-alan unioni ja Veturimiesten liitto. Raportin on tarkoitus valmistua kesän aikana. Se tutkii, olisiko kuljetusliittojen yhteistyön tiivistämisestä saatavissa mitään synergiaetuja. Asiaan palataan kuitenkin paremmin alkusyksystä raportin valmistuttua. Työttömyyskassan edustajiston kokouksessa keskusteltiin vielä Merimies-Unionin ja AKT:n työttömyyskassojen yhdistymisestä. Muun muassa ulosliputukset ovat vähentäneet suomalaisia merityöpaikkoja ja vuoden 2006 lopussa työmarkkinoiden käytössä oli enää jäsentä. Jäsenmäärän pienenemisen vuoksi Merimies-Unionin työttömyyskassan on selvittänyt yhdistymistä AKT:n työttömyyskassaan, joka tuli potentiaaliseksi yhteistyön ilmailu- ja rautatiealan työttömyyskassojen kanssa ajauduttua aiemmin kiville. Esisopimus Unionin ja AKT: n kassojen yhdistymisestä on tehty. Yhdistymällä AKT:n työttömyyskassaan voidaan turvata merimiesten työttömyysturva ja sen rahoitus. Näin ollen Merimies-Unionin työttömyyskassan kokous siunasi yhdistymisen, josta päätetään myöhemmin AKT: n työttömyyskassan edustajakokouksessa vuonna Näihin tunnelmiin päättyi Merimies- Unionin 22. edustajakokous. Tuleville vuosille on paljon haasteita tiedossa, mutta mikäli esimerkiksi uudistunut tonnistovero tulisi voimaan, saattaisi se tuoda mukanaan laivojen kaikkien toiveiden mukaan Suomen lipun alle. Teksti: Saana Lamminsivu Kuvat: Saana Lamminsivu ja Essi Voutilainen Lehden etukannen kuva: Essi Voutilainen SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen mukaan ay-liikkeen pitää uudistua ajan mukana. Myös SAK:laisessa liittoperheessä kuljetaan kohti suurempia liittokokonaisuuksia. Ihalainen toivoi, että kuljetusliittojen kesken syntyy hyvä yhteistyön kehitysvaihe - ja yhteistyötä sekä synergiaa haetaan myös tulevaisuudessa. 4 Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Iltapäivän aikana edustajakokouksessa kuultiin vielä puheenjohtaja Zittingin katsaus kuluneen vuoden toiminnasta, jossa sivuttiin myös tulevaa vuotta. Keväällä käydyt TESneuvottelut, ulosliputusuhat ja XPRS-laiva nousivat katsauksessa esille. Kulunut kevät on ollut raskas ja samojen haasteiden painamana lähtee liikkeelle myös alkanut nelivuotiskausi. Työtä ja haasteita siis riittää. Rahtipuolen Kenneth Bengts ja Kristiina Lindström istuvat Anu Ryökkysen seurassa.

5 Liikenneministeri Anu Vehviläinen toi valtioneuvoston tervehdyksen Merimies-Unionin 22. edustajakokoukselle S Sanonta kuuluu, että merimies on eri mies. Tähän ajatuskulkuun on helppo yhtyä kun katsomme sitä painoarvoa, mikä merenkulkuun liittyvillä asioilla on viime vuosina ollut liikenne- ja viestintäministeriönkin toiminnassa, liikenneministeri Anu Vehviläinen aloitti tervehdyksensä edustajakokoukselle. Liikenneministeri totesi runsas vuosi sitten aloittaneen Matti Vanhasen toisen hallituksen linjanneen useita toimenpiteitä suomalaisen merenkulun toimintaedellytysten ja tulevaisuuden varmistamiseksi. Keskeisimmät linjaukset ovat: suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn parantaminen tärkeimpien kilpailijamaiden tasolle EU:n sallimilla tukimuodoilla ja varustamoverotusta uudistamalla sekä tonnistoverolainsäädännön uudistaminen kilpailukykyiseksi. Tämän meripolitiikan tavoite on turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja huoltovarmuus, Vehviläinen luetteli. Liikenneministerin mukaan merenkulkuelinkeino on ala, jossa on toimittu kansainvälisessä kilpailussa jo paljon ennen kuin nykyinen muotisana globalisaatio oli edes keksitty. Tämän jälkeen ministeri jatkoi: Vaikka merenkulku toimii markkinataloudessa, on valtiollakin omat mahdollisuutensa edistää merenkulkua. Valtion tulee olla luomassa alalle sellaiset toimintaedellytykset, että elinkeino pystyy vastaamaan kansainvälisen kilpailun asettamiin haasteisiin, hän totesi. Yllä olevalla kannanotolla liikenneministeri laittoi oman puumerkkinsä valtiovallan roolille merenkulun toimintaedellytysten parantamisessa. Voimme vetää lausumasta johtopäätöksen, että valtiovallan on kannettava enemmän vastuuta ja osallistuttava aktiivisesti merenkulkuelinkeinojen toimintaedellytysten parantamiseen Suomessa. Liikenneministeri tuntui olevan myös tietoinen ongelmista, joiden kanssa Suomen kauppalaivasto tällä hetkellä taistelee: Myös Suomessa merenkulun tukiin tulee suhtautua realistisesti. Mukavuuslippulaivojen, eli avointen rekisterien maiden aiheuttaman epäterveen kilpailun takia olemme tilanteessa, missä kaikkien niin sanotusti korkean kustannustason maiden on tuettava tavalla tai toisella kauppalaivastojaan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Niin kauan kuin muissakin EU-maissa tuetaan merenkulkua, myös Suomessa on hyväksyttävä tämä asia, jos halutaan säilyttää Suomen lipun alla purjehtiva tonnisto, liikenneministeri Vehviläinen kertoi edustajakokoukselle. Suomen syrjäinen sijainti tekee ulkomaankaupastamme riippuvaisen merikuljetuksista. Jo pelkästään huoltovarmuusnäkökohdat edellyttävät riittävän suuruista kotimaista Lisen Julin-Qvarnström tonnistoa. Poikkeukselliset talviolosuhteet sekä pitkä ja karikkoinen rannikkomme puolestaan vaativat aivan erityistä osaamista. Paras tae tavoitteiden toteutumiseksi on kotimainen kauppalaivasto, jota operoi ammattitaitoinen ja hyvin koulutettu, maamme erityisolosuhteisiin perehtyneet merenkulkijat, ministeri luetteli ja jatkoi Hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi ministeriössämme on valmisteltu esitystä meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamista koskevan lain muuttamiseksi. Ensimmäisinä konkreettisina toimenpiteinä suomalaisen merenkulun tulevaisuuden varmentamiseksi liikenneministeri Vehviläinen kertoi seuraavista toimista: Liikenne- ja viestintäministeriöllä on oma esityksensä tilanteesta, jonka ohella valtiovarainministeriö laatii uuden ja kilpailukykyisen mallin tonnistoverosta. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan puolestaan esitys merenkulkijoiden työ- ja kotimatkoista syntyvien kustannusten osittaiseksi korvaamiseksi varustamoille, kiteytti Vehviläinen toimia. Erityisen tärkeänä hän piti tonnistoveron uudistamista, sillä useilla varustamoilla on käynnissä merkittäviä investointiohjelmia, ministeri tiesi kertoa. Merenkulun kilpailukykyä edistävät toimenpiteet linjataan hallituksessa elokuun budjettiriihen yhteydessä, eli tiedämme silloin odottaa tarkempia uutisia. Liikenneministeri päätti tervehdyksensä toteamukseen, että suomalaisessa merenkulussa tilanne näyttää valoisammalta kuin aikoihin. Esimerkiksi ulkomaanliikenteessä toimivien suomalaisten alusten lukumäärä on kasvanut. Vuoden 2007 alusta kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittiin 18 alusta. Vastaavana aikana luettelosta poistettiin ulkomaille myynnin johdosta 10 alusta eli nettolisäys oli kahdeksan laivaa, laski Vehviläinen Suomen lipun alle tulleen tonniston määrää. Tämän lisäksi hän piti myönteisenä, että Suomen Merimies-Unionin ja työnantajapuolen kesken saatiin työehtosopimukset aikaan - ja jopa vielä etuajassa - tammikuun lopussa. Ministerin mukaan Suomessa ei ole erityistä pulaa kansallisista merenkulkijoista, konepäällystöä lukuun ottamatta, hän laskeskeli. Useimmissa muissa EU-maissa sen sijaan merenkulkijapula on todellinen. Vehviläinen näki, että suomalaisella nuorisolla on ammatillista kiinnostusta merenkulkualalle jatkossakin. Tervehdyksensä lopussa liikenneministeri varmasti viittasi myös idän suuntaan, sillä hän lausui: Tiedämme myös, että merikuljetukset varsinkin Itämeren alueella ovat jatkuvassa kasvussa, mikä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia myös suomalaisille varustamoille ja merenkulkijoille. Liikenneministerin mukaan Suomessa on myös varustajia, jotka arvostavat suomalaisuutta. On myös hyvä muistaa, että ulosliputusuhista huolimatta Suomessa toimii myös sellaisia perinteisiä, hyvin johdettuja varustamoita, joille Suomen lippu ja suomalainen miehistö ovat lähes itsestään selviä asioita, päätti ministeri puheensa toivottaen Unionille ja koko merenkululle hyvää menestystä ja turvattua tulevaisuutta! 5

6 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Julkilausuma rekisteriin on leikkiä huoltovarmuutemme kustannuksella. Julkilausumavaliokunnan puheenjohtaja Tero Palokoski esittelee julkilausumaa. Suomalaisen merimiehen tulevaisuus ei saa olla nuuskanmyynnistä kiinni Suomen meriklusteri työllistää noin puoli miljoonaa ihmistä, mutta samanaikaisesti suomalaisen merimiehen tulevaisuus on vaakalaudalla ulosliputusten seurauksena. Uusi uhka nousee lännestä: vaarana on alusten siirtyminen Ruotsin lipun alle, mikäli nuuskan myyntiä ei voida harjoittaa tulevaisuudessa kotimaisilla aluksilla. Kauppalaivaston luisuminen naapurivaltion Myös talvimerenkulussa harjoitetaan tällä hetkellä rankalla kädellä merimiesammatin alasajoa. Suomen kauppa- ja teollisuuselinkeinot ovat todenneet yhteen hengenvetoon talvimerenkulun erikoisosaamisen olevan vaalimisen arvoista ja elintärkeää, mutta jo samalla uloshengityksellä yritetään päästä eroon jäänmurtoa taitavista merimiehistä. Tilanne ei ole valoisa myöskään väylänhoidossa, jossa ulkoistamisen ja yksityistämisen kautta vaarannetaan jo nykyistenkin resurssien riittävyys, vaikka liikenne rannikolla ja sisävesillä kasvaa vuosittain huomattavasti. Merimiesten työssä jaksaminen on nykypäivänä koetuksella pätkätöiden ja miehistöjen pienuuksien tähden. Kun yksi ihminen hoitaa useamman työt, myös työtapaturmien riski lisääntyy. Merimies-Unionin edustajakokous vastustaa meneillään olevaa työsuojelupiirien alasajoa. Jos työsuojelua laiminlyödään, seuraukset näkyvät välittömästi laivoilla, joissa paitsi työskennellään, myös asutaan työssäolon aikana. Suomen merenkulun tulevaisuuden varmentamiseen tarvitaan yhteistyötä kuljetusliittojen, työmarkkinaosapuolten ja Itämeren alueen ammattiliittojen kanssa. Mitä odotat tulevaisuudelta? Petri Kallonen, yt-kansikorjausmies, Fennica, Lounais-Suomen osasto, ensimmäinen edustajakokous Petri työskentelee Varustamoliikelaitos Finstashipin monitoimimurtaja Fennicalla. Finstashipissä on tällä hetkellä yt-neuvottelut käynnissä. - Tärkeintä on säilyttää omassa firmassa työpaikat, Petrin viesti on selvä. Ensimmäinen edustajakokous on mennyt hyvin ja Petri on tyytyväinen, kun valtuustossa voi vaikuttaa eri asioihin. Pienet varustamot esille TULE OPISKELEMAAN MERIKOULUUN LAIVAN TALOUSESIMIES - opiskeluaika pääsyvaatimuksena laivakokin koulutus ja työkokemusta laivoilta - haku mennessä RAVINTOLA-/LAIVAKOKKI Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto - opiskelu alkaa maalis-huhtikuussa - opiskelun kesto 1 3 v aiempi koulutus ja työkokemus huomioiden Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen: Rauman ammattiopisto, Suojantie 2, Rauma. Hakuohjeita: Lisätietoja antaa: Jukka Mäkinen , toimisto (02) , Kristina Cruises -varustamo sai iloisesti oman edustajan, Anneli Dahlströmin, Merimies-Unionin edustajakokoukseen useamman vuoden tauon jälkeen. Edustajista ylivoimainen enemmistö edustaa suurimpia varustamoita, joten Annelilla on tästäkin syystä laajempi tilaus pitää huolta pienempien varustamoiden asioista. - Unionin ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus pohjautuu hyvin paljon Silja-Viikkari -linjalle, koska ne ovat isoimmat varustamot, Anneli toteaa. Vaikka Reginalla noudatetaan ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimusta, on aluskohtaisessa miehitystä, vuorottelua ja palvelurahan jakamista koskevassa sopimuksessa otettu huomioon aluksen erityispiirteet. Annelin mielestä sopimukset eivät ole koskaan valmiita, vaan kehitystyö on jatkuvaa. - Mun mielestä siinä olisi itua, että omaa työehtosopimustamme pystyisi monilta kohdin muokkaamaan, hän pohtii ja jatkaa - Ainakin meillä on vedetty aika tiukille nämä henkilöstöhommat varsinkin talousja hotellipuolen työntekijöiden kohdalla, Dahlström kertoo. Tiukennukset näkyvät esimerkiksi henkilöstön määrässä. Miehityssopimuksissa miehistön minimimäärää pitäisi laittaa hieman ylemmäksi, sillä Annelin mukaan työnantaja kuitenkin aina ajaa loppu viimein minimillä. Trimmille tarvetta Toinen asia, joka vaikuttaa suoraan miehis- tön hyvinvointiin ovat erilaiset trimmit, joilla Anneli viittaa työkyvyn ylläpitoon. - Meidän on todella vaikeaa osallistua esimerkiksi Mepan järjestämille kursseille, sillä laivan päällä ollaan kuusi viikkoa putkeen. Aluksellamme on alkanut ilmetä esimerkiksi liikuntaelinsairauksia. Tarvittaisiin treeniä sekä tietoa oikeaoppisista työasennoista. Uudelta edustajakokousehdokkaalta eivät lopu muutkaan parannusideat kesken. Dahlström on huolissaan myös miehistökadosta maapuolelle esimerkiksi tarjoilijoiden kohdalla. - Henkilökohtaisesti toivoisin, että suomalainen merenkulku huomioisi esimerkiksi palkkapolitiikassa sen, että meiltähän alkaa olla tässä nyt siirtymistä maihin sen takia, että esimerkiksi tarjoilupuolella on siellä monta kertaa paremmat palkat. Varsinkin erilaisten lisien saamattomuus harmittaa Annelia ja hän uskoo tämän olevan yksi syy maapuolelle siirtymiseen. - Maissahan ne saavat ilta- ja yölisät sekä lauantai- ja sunnuntailisät - meiltä ne on poistettu kaikki, hän toteaa. Annelin mielestä tehtävää siis olisi vielä merimiesten palkasta tehtävien vähennysten korjaamisessa. Vaikka veroprosentti on pieni, syövät erilaiset vähennykset käteen jäävän palkan määrää. 6

7 Essi Voutilainen Äänikuningatar, Salli Hämäläinen! Edustajakokousvaalien äänikuningattareksi nousi monille melko tuntematon kasvo, Salli Hämäläinen. Uunituore edustajakokousehdokas jätti taakseen monet konkarit, mutta vaalitulosten tullessa julki kaikki iloitsivat Sallin menestymisestä. Hämäläisen hyvä äänitulos todistaa, että edustajakokousvaaleissa tuoreetkin kasvot voivat lyödä läpi. - Katsoessani tuloksia, yllätys oli kyllä aikamoinen itsellenikin, Salli ihmettelee vieläkin. Hämäläinen oli ehdolla Etelä-Suomen osaston vaalipiirissä matkustaja-aluslohkossa. Salli sai vaaleissa yhteensä 94 ääntä ja oli oman lohkonsa ykkönen, mutta äänisaalis oli kärkipäässä myös kaikkien ammattiosastojen tuloksia katsottaessa. Hämäläinen myöntää avoimesti, että hyvä tulos on varmasti johtunut myös siitä, että hän oli Viking Linen ainoa ehdokas omassa osastossaan. Vaikka Salli kantaakin nyt siis äänikuningattaren tiaraa, ei pirteässä naisessa ilmene tippaakaan ylpeyden piirteitä. - Uskon, että ihmisillä on halu ja kiinnostus toimia, Salli kertoo. Olo kuin Kanki Kaikkosella Työkaverit patistelivat Viking Linen M/s Mariellalla tarjoilijana toimivan Sallin mukaan edustajakokousvaaliehdokkaaksi. Vuodesta -89 aluksella työskennelleellä Hämäläisellä on aimo annos työelämän kokemusta halussaan, joten tältä pohjalta hän lopulta uskaltautui kisaan mukaan. Esimerkiksi vikaeeraajien, eli määräaikaisten työntekijöiden, asiat ovat olleet Sallin mielessä jo pitkään. - Laivalla on paljon vikaeeraajia, jotka ovat olleet siellä jopa 10 vuotta eikä heitä ole vakinaistettu, Salli puhisee. Heidän tilanteensa parantaminen ja monien muidenkin työssä esiin nousseiden epäkohtien korjaaminen säilyvät siis jatkossakin Hämäläisen listalla. - Uskon vahvasti, että kaikki toiminta on persoonaan sidottua, eikä paperi aja samaa asiaa, Salli uskoo. Henkilökohtainen ihmisten tapaaminen on luottamusmiestyön a ja o. Salli itse aloitti osastoluottamusmiehen tehtävässä viime syksynä ja nyt hänellä on takanaan luottamusmiesten 1. peruskurssi. Supliikki Salli toteaa olonsa olevan vielä toistaiseksi vähän kuin pökkelöllä, sillä kaikki on tapahtunut niin nopeasti. - Olo on vähän kuin Kanki Kaikkosella, kai se Siperia opettaa, Salli nauraa. Paitsi oma aktiivi toiminta, Salli toivoo myös muiden jäsenten ja työkaveriensa esiinmarssia edunvalvontatyötä tehtäessä. - Jokaisen on aktivoiduttava myös itse, on uskallettava avata suunsa. Jos haluat, että jotain tapahtuu, tee jotain, Salli tietää muutoksen ja työolojen parantamisen lähtevän myös ihmisistä itsestään. Suomalainen merimies ei ole alennusmyynnissä! Edustajakokoukseen osallistuvilla edustajilla on tärkeä tehtävä edessään. He päättävät kokouksessa muun muassa Unionin toiminnan suuntaviivoista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Edustajakokous on Merimies-Unionin korkein päättävä elin. Merimies-lehti kysyi muutamalta ensikertaa edustajakokoukseen valitulta edustajalta ennakkoon heidän näkemyksiään siitä, mihin asioihin Unionin olisi tulevina vuosina kiinnitettävä huomiota. Anneli Dahlström, 51 v., tarjoilija, M/s Kristina Regina Pamela Lindholm, 33 v., tarjoilija, M/s Eckerön laivaluottamusmies Pamela osallistuu ensimmäistä kertaa edustajakokoukseen. Pamelan työpaikalla, M/s Eckerö -laivalla on odottava tunnelma, mikä raastaa kaikkien mieltä. - Merimies-Unionin on tehtävä paljon töitä, jotta nyt meneillään oleva M/s Eckerön kaltainen ulosliputusuhka ei toistuisi enää tulevaisuudessa. Ulosliputusten estämiset ovat kovin haasteemme alkavan nelivuotiskauden aikana. Myös Anneli on edustajakokouksessa ensimmäistä kertaa mukana. - Seuraavien vuosien aikana on panostettava suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkojen säilyttämiseen. Lisäksi on vaikutettava myös merenkulkijoiden työhyvinvoinnin parantamiseen sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. - Haaste myös on, miten saamme vaikutettua siihen että suomalainen merimies ja hänen työpanoksensa eivät olisi alennusmyynnissä! Se on väärin, sillä suomalaisen merimiehen työmoraali on erittäin korkea. 7

8 merimies merimies 8/2007 3/2008 Suomen Merimies-Unioni Finlands Sjömans-Union HALLITUS/STYRELSE Varsinainen jäsen Ordinarie medlem Puheenjohtaja/Orförande Simo Zitting Liittosihteeri/Förbundssekreterare Kenneth Bondas Mika Ojala Juha Salo Jyrki Lummejoki Tero Palokoski Pekka Mantere Leif Drockila (varapj.) Rauno Mutka Eija Kiviö Ulf Öhman Tarja Rännäli Kari Nurmirinta Anu Ryökkynen Päivi Salmela Henkilökohtainen varajäsen Suppleant Eira Pessi Henri Laakso Jorma Luoma Ingela Fredriksson Sebastian Kotilehto Kenneth Bengts Mikko Ervast Stefan Dahl Nina Hellman Matti Jalkanen Arja Ahonen Anne-Marie Mahkonen Markku Lauriala VALTUUSTO/FULLMÄKTIGE Puheenjohtaja Varsinainen jäsen Ordinarie medlem Markku Knuutinen Teuvo Merenlinna Kaj Svenskberg Marko Laine Petri Kallonen Pertti Myllylä Salli Hämäläinen Satu Valapuro Jori Mikkola Matti Rasa Ossian Suominen Leif Blomqvist Paavo Auvinen Vesa Salenius Jan-Erik Berlin Olli Kauranen Markku Kangosjärvi Timo Rouvali Hemmo Mutka Mikael Ahlfors Marke Valkama Henkilökohtainen varajäsen Suppleant Jouni Sandell Ritva Rantala Jaakko Huoponen Tiina Nilanen Timo Keskitalo Kristiina Lindström Mari Ikonen Heikki Suomalainen Martti Kuusela Kenneth Bergman Jan Andersson Seppo Immonen Terho Kyllönen Petri Vuorimies Timo Pasanen Outi Ketola Stig-Göran Berglund Kalle Rantala Perttu Nurmi Ulla Leino 8

9 sjömannen 3/2008 8/2007 Aina on oltava toivoa - Unionin uusi liittosihteeri Bondas on valmis taisteluun kotimaisen kauppalaivaston puolesta Merimies-Unionin uudeksi liittosihteeriksi valittiin 22. edustajakokouksessa Kenneth Bondas, Birka Linen pitkäaikainen pääluottamusmies. Uusien luottamusmiesten saaminen ja luottamusmiestoiminnan avaaminen ovat Kennethin ensimmäiset haasteet uutena liittosihteerinä. Pitäisi madaltaa kynnystä ryhtyä työntekijästä luottamusmieheksi. Luottamusmiehiä tarvitaan enemmän yhteisiä asioita hoitamaan. Jos heitä ei ole, asiat ovat huonolla tolalla, liittosihteeri kertoo ay-työn suuresta haasteesta. Kennet Bondas Koulutus: Merille: 1988 Alukset: Työura: Luottamustehtävät: Vaasan hotelli- ja ravintolaoppilaitos M/s Skandinavia, M/s Birka Princess, M/s Birka Queen ja M/s Birka Paradise kokki, keittiömestari ja kylmäkkö sekä Birka Linen pääluottamusmies Merimies-Unionin hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta Merimies-Unionin hallituksen jäsen vuodesta Ahvenanmaan osaston varapuheenjohtaja U Unionin uusi liittosihteeri Kenneth Bondas on kotoisin Vaasasta. Viimeiset kuusi vuotta hän on asunut Mustasaaressa. Kun Bondasta pyydettiin asettumaan ehdolle uudeksi liittosihteeriksi, joutui hän harkitsemaan asiaa tovin perheensä tähden, jotta kaiken saa toimimaan kun uusi työpaikka sijaitsee Helsingissä. - Totta kai jännitti ottaa haaste vastaan, uusi liittosihteeri kertoo. Yli 20 vuotta Birka Linen palveluksessa Perheen lisäksi Kennethillä on takanaan noin 20 vuoden työsuhde Birka Line Abp:lla, joten hyvän työpaikan jättäminen vaati myös harkintaa. Työsuhde Birkaan kestää toukokuun loppuun, jonka jälkeen alkavat työt Unionin toimistolla Hakaniemessä. Uudella liittosihteerillä on heti alkajaisiksi edessään aikamoiset haasteet, mutta toivosta ei saa koskaan luopua. - On pakko toivoa, että nuuskanmyynnin tähden laivoja ei tarvitsisi alkaa liputtaa ja laittaa ihmisiä ulos eri sosiaalisysteemeihin, mitä esimerkiksi M/s Eckerön ulosliputus tarkoittaisi, Kenneth huokaa. Bondas aloitti Birkan palveluksessa vuonna -88, joten hän on ehtinyt nähdä ja olla mukana varustamon eri vaiheissa iloineen ja suruineen. Kaikkein vaikeimpia pääluottamusmiesuran hetkiä on ollut entisen, nyt merenpohjassa lähellä Santorinia makaavan M/s Birka Princessin myyminen. - Princessin myyminen ja ihmisten irtisanomiset olivat raastavimmat tilanteet, muistelee Kenneth nyt myöhemmin. Birka Line hankki ensin yhden risteilijän, M/s Birka Princessin, jolle nuori merimies Bondaskin pääsi töihin hotelli- ja ravintolakoulusta valmistumisensa jälkeen. Ennen sitä Kenneth ehti seilata yhden kesän Kaskö-Gävle -linjalla kokkina Norjan lipun alla olevalla M/s Scandinavialla. Suoraan pääluottamusmieheksi Birka Princess - uusi, hieno risteilijä oli vain pari vuotta vanha ja nuorelle kokille unelmatyöpaikka. Birka-varustamo laajensi toimintaansa, kuten yhtiöiden pitääkin, ja se osti itselleen toisen risteilijän M/s Birka Queenin (oli vain kesän liikenteessä Itämerellä, jonka jälkeen myytiin) ja vuonna 2004 M/s Birka Paradisen. Samanaikaisesti oli edennyt Kennethin oma ura. Hänet valittiin Birka Linen varapääluottamusmieheksi ja lopulta suoraan pääluottamusmieheksi aiemmin tehtävää hoitaneen Henrik Lagerbergin tilalle, joka siirtyi Unioniin toimitsijaksi. Bondasille pääluottamusmiehen työt sopivat kuin nakutettu. Vaikka tehtävä on haastava, se myös antaa paljon. - Jäsenten auttaminen on antoisaa. Voi neuvoa, mutta oppii samalla myös itse. Luottamusmiestyössä tiedonkulku ja opastaminen ovat tärkeitä, Kenneth ynnää. Yt-neuvotteluita ja kovia aikoja Kennethillä ei ole pahaa sanottavaa Birkasta, vaikka hän on kokenut varustamossa ollessaan koviakin aikoja. Näin kävi pääluottamusmieheksi ryhtymisen jälkeen. Kenneth työskenteli alkuunsa myös itse laivan päällä ja hoiti samanaikaisesti luottamusmiestehtäviä. Kotona oli tiedossa perheenlisäystä. Sitten oli tehtävä valinta. - Kyllä se oli stressaavaa, eli oli pakko tehdä valintoja. Niin Bondas jäi arkityöstä laivan päältä pois ja keskittyi vain pääluottamusmiehen tehtävän hoitoon istuen samalla myös Unionin hallituksessa. Uusilla laivoilla riitti tiedotettavaa. Oli hankittava ja koulutettava luottamusmiehiä. Juuri kun kaikki oli valmista, alkoivat huonot ajat. Birkalla oli talousvaikeuksia muun muassa uusien risteilijäostojen johdosta. Lopulta Birka Princess myytiin ja yt-neuvottelut alkoivat. - Monia vanhoja työntekijöitä kohdeltiin kaltoin. Poistumakäytännössä jota Birka toteutti, ei ollut yksimielisyyttä, Kenneth toteaa. Useilla lähellä eläkeikää olevilla työntekijöillä oli näköpiirissä työuran piteneminen, mikäli he olisivat joutuneet meriltä pois vaikkapa maihin töihin. Pitkällisen työn ja neuvotteluiden jälkeen irtisanottamien määrää saatiin yt-neuvotteluissa pienennettyä. Monet työntekijät saatiin sijoitettua esimerkiksi Paradiselle ja muihin varustamoihin. Kenneth pohtii, että tehty neuvottelutyö oli kaikesta huolimatta hedelmällistä, sillä nyt kaikilla aluksella olleilla ovat jo uudet työpaikat. Yritysten on pakko kasvaa Tämän hetkisen Birkan ja Eckerön yhteistyön ja yhdistymisen Bondas näkee ajan tuomana ilmiönä. - Muutokset tuovat epävarmuutta, mutta yritysten on pakko kasvaa, sillä se on hyödyllistä pitkällä tähtäimellä ja syntyy työpaikkoja. Hyvä asia myös on, että Eckerö - Ahvenanmaalla oleva suomalainen varustaja osti Birkan. Ostajahan olisi voinut olla myös joku ulkomaalainen, Bondas tuumii. Vastavalitun liittosihteerin uusin haaste on kamppailla alusten pysymiseksi Suomen lipun alla. - Poliitikkojen varsinkin Ahvenanmaan poliitikkojen tulee nyt aktivoitua täydellä teholla. On korkea aika ymmärtää, että kyse ei ole vain M/s Eckerön ulosliputusuhasta, vaan laajemmasta ilmiöstä, lähettää Bondas heille terveisiä. Myös Varustamoliikelaitoksessa meneillään olevat yt-neuvottelut saavat liittosihteerin tuomion. - Varustamoliikelaitoksen tilanne tuntuu olevan jatkuvasti ailahteleva, jos lomautetaan taas. Bondaksen mielestä tiet, rautatiet, ilmailu ja jäänmurto sekä väylänhoito pitäisi jättää kilpailutuksen ulkopuolelle, sillä ne ovat valtion perusinfrastruktuuria ja kuuluvat yhteiskuntaan. Näiden viestien toivotaan kaikuvan myös päättäjien korviin: suomalaisen väyläverkoston ja logistiikan toimivuutta ei saa romuttaa! 9

10 Uusia kasvoja ja nuorta verta Monet ammattiliitot ja järjestöt kärsivät niin sanotusta ukkoutumisesta ja akkautumisesta, mutta Merimies-Unionin ylimmässä päättävässä elimessä, juuri järjestetyssä edustajakokokouksessa, ikärakenne on jäsenistön iän huomioiden kohdallaan. Edustajakokousvaaleissa valituksi tuli jopa seitsemän alle 40-vuotiasta edustajaa, eli päättäjien joukossa on nyt uutta nuorta verta kasvamassa ja vaikuttamassa. Dialogille on tilausta Uudella edustajakokouksella on nyt oiva tilaisuus dialogiin, jossa niin nuorten kuin vanhempien merimiesten ääni tulee kuuluviin. Eri-ikäisten edustajien näkemysten vaihto synnyttää varmasti uutta ja aina kaivattua dialogia, eli vuoropuhelua Unionin erilaisia haasteita ratkottaessa ja toimintaa edelleen kehitettäessä. Edustajakokousvaaleissa läpi löi myös useita uunituoreita kasvoja, yhdet heistä ovat Krisse ja Mikael. Omaan pesään kakkimisen seuraukset Mikael Ahlfors ja Kristiina Krisse Lindström löivät kummatkin edustajakokousvaaleissa ensi yrittämällä lävitse. Mikael, 34 vuotta, ja Krisse, 32 vuotta, toivat kumpaisetkin vaalilauseissaan esiin suomalaisten merimiesten säilymisen Suomen lipun alla ilman työeh- tojen tai palkkojen huononnuksia. Sama asia tuli esiin myös edustajakokouksen tekemässä julkilausumassa, joten uudet edustajatkin tietävät mistä puhuvat. - Mulla on pelko kaiken ihmetyksen keskellä nuuskasta ja sen myynnin aiheuttamasta kilpailuvääristymästä, Mikael kertoo. Samaa asiaa ihmettelee Krissekin. Nykymeno ei voi jatkua näin loputtomiin. EU:n pitäisi tehdä asiaan nyt oikeat ratkaisut ennen kuin on liian myöhäistä. - Kyse on periaatteesta: miksi ollaan omaan pesään kakkijoita. Miksi EU on määritellyt sen, että missä saa myydä nuuskaa: Ruotsissa saa, mutta Suomessa ei. Miksi aina on näin, Krisse on kiukkuinen. Suomalaiset noudattavat aina kaikkia EU:n antamia säädöksiä orjallisesti, mutta muissa maissa viis veisataan pykälistä, Krisse selittää. EU:n Ruotsille antama erikoislupa nuuskan myyntiin on luonut Itämeren alueelle nyt pahan kilpailuvääristymän. Ja koko soppa lähti vielä liikkeelle suomalaisen europarlamentaarikon aloitteesta, kun hän toi suomalaisten nuuskanmyynnin esiin EU-parlamentissa. Tässä sitä nyt sitten ollaan, merenkulkumme tulevaisuus on pyöreään, lättänään purkkiin ja sen sisältöön sidoksissa. Mutta vitsailun aihetta tilanteessa ei ole pätkääkään. Mitä tapahtuu suomalaiselle merimiesammatille ja huoltovarmuudelle, jos maassa ei ole tulevaisuudessa enää omaa kauppalaivastoa jäljellä. Värikästä tai väritöntä Mikael aikoo pitää edellä mainittuja asioita esillä Unionin tulevan nelivuotiskauden aikana. - On saatava alukset pysymään Suomen lipun alla ja varustamoiden kohtelu henkilöstöä kohtaan kuntoon. Touhu on välillä värikästä tai väritöntä, kierrellään ja kaarrellaan säädöksissä, Mikael kuvailee omakohtaisia kokemuksiaan. Mikaelin työpaikka on Viking Linen M/s Amorella, jossa hän kertoo olevan ongelmia työaikojen noudattamisen kanssa. Lainmukaisia, mutta epäinhimillisiä, Mikael toteaa. 12 vuoden seilauskokemus tuo nuoren miehen mieleen paljon asioita, joissa on parannettavaa. Mikael on Laivan viihdeammattilaisten jäsen. Merillä seilaa vielä paljon järjestäytymättömiä viihdeammattilaisia, jotka otetaan ilomielin toimintaan mukaan, Mikael kertoo. Kun osallistujia on runsaasti, saadaan aikaan kaivattua vuoropuhelua ja ajatusten vaihtoa eri varustamoiden välillä. Korkeakoulutusta buffataan liikaa Krisse on töissä Finnlinesin M/s Finnmaid -laivalla. Tulevan neljän vuoden aikana työtä riittää niin tiedottamisessa kuin kouluttamisessa. - On vietävä viestiä eteenpäin, että meripuolella on töitä myös täkki-, eli kansi- ja konepuolella. Rahtipuolelle on jopa pulaa henkilöstöstä näissä tehtävissä, Krisse tuumii. Ammatillisuutta pitää tuoda jatkossa enemmän esiin. Krissen mukaan ei ole hyvä kehityskulku, jos kaikki nuoret hakeutuvat vain lukioihin ja korkeakouluihin. Myös merellä tarvitaan päällystön lisäksi ammatillisia osaajia: sähkömiehiä, putkimiehiä, hotelli- ja ravintolahenkilökuntaa, eikä laivoilta varmasti löydy osastoa, missä olisi varsinaista ylitarjontaa olemassa. Unioni, Mepa ja MEK sekoitetaan toisiinsa Seitsemän vuotta seilannut Krisse toimii tällä hetkellä myymälänhoitajana. Merimies-Unionin henki on nuoren naisen mielestä parempi kuin monissa muissa ammattiliitoissa. Niin sanotun Loimaan kassan vetovoima tosin huolestuttaa uutta edustajaa, sillä moni ei välttämättä ymmärrä ammattiliiton, työttömyyskassan ja merenkulun muiden toimijoiden eroja. - Moni sekoittaa Merimies-Unionin, MEPA:n, eli Merimiespalvelutoimiston ja MEK:n, eli Merimieseläkekassan toisiinsa, Krisse tietää. Tämän lisäksi Krisse on törmännyt merillä työskenteleviin, jotka maksavat jäsenmaksua myös muihin ammattiliittoihin Unionin lisäksi. Varsinkin extrat, eli keikka- tai määräaikaisuuksia tekevät, ovat usein pihalla liiton toiminnasta. Luottamusmiesten ja Unionin tehtävä on tavoittaa nämä työntekijät. - Olen törmännyt myös tilanteisiin, että laivojen sisällä on järjestetty tiedotusta ja tilaisuuksia, mutta ne eivät ole aina kiinnostaneet henkilökuntaa, harmittelee Krisse yrityksiä tiedonkulun ja koulutuksen parantamiseksi. Uuden edustajan mielestä tehokkain tiedotusmuoto ovat henkilökohtaiset kontaktit, sillä vuoropuhelun ja tiedonvaihdon kautta syntyy uusia ajatuksia, virtaa. Näillä evästyksin Krisse ja Mikael starttaavat Unionin uuden nelivuotiskauden käyntiin. Kuvat: Essi Voutilainen 10

11 Mitä odotetaan Unionin alkavalta nelivuotiskaudelta? Mitä eroa: Unioni, MEPA, MEK? Suomen Merimies-Unioni, josta käytetään usein nimitystä Unioni tai SMU, on ammattiliitto, jonka jäsen olet. Merimies-Unioni hoitaa merimiesten edunvalvontaa ja on laatinut myös sinun oman työehtosopimuksesi, eli TES:n. Merimies-Unionilla on myös työttömyyskassa. Unionilla on edunvalvontapalveluiden lisäksi myös useita jäsenetuisuuksia, kuten Merimieslehti ja Unionin omat mökit, joita jäsenet voivat vuokrata käyttöönsä. Unionin mökit sijaitsevat Haminassa (Honkalahti), Kerimäellä, Kustavissa, Levillä, Vaasassa (Meriluoto) ja Espoossa (Velskola). Merimies-Unioni ja Unionin työttömyyskassa sijaitsevat Helsingin Hakaniemessä. Unionin kotisivut löydät osoitteesta: Edustajakokouksessa ensi kertaa olleet ja yksi vanha konkari kuvailivat Merimies-lehdelle tunnelmiaan kokouksen kulusta ja kertoivat odotuksensa Unionin alkavalle nelivuotiskaudelle. Merimiespalvelutoimisto, eli MEPA on työja elinkeinoministeriön valvoma toimisto, jonka toiminta perustuu Kansainvälisen työjärjestön, eli ILO:n sopimukseen palveluista merenkulkijoille. Suomessa toiminta alkoi vuonna Toiminnan varat tulevat valtiolta, varustamoilta, merimiehiltä sekä lästimaksuista. MEPAn tehtävänä on huolehtia siitä, että merenkulkijat voisivat mahdollisimman tasavertaisina käyttää hyväkseen yhteiskunnallisia palveluja. MEPA toimittaa laivoille kirjoja, elokuvia sekä sanoma- ja aikakauslehtiä. Lisäksi MEPA järjestää monenlaista aikuiskoulutusta, kuten atk-, kieli-, harraste- sekä liikuntakursseja. (Sen sijaan Merimies-Unioni järjestää vain järjestö- ja luottamusmieskoulutusta.) MEPAn keskustoimisto löytyy Katajanokalta Helsingistä. Turussa sekä Kotkassa ovat sivutoimistot. Lisäksi joissakin satamakaupungeissa yhdysmiehet vievät muun muassa lehtiä laivoille. MEPAlla on myös 11 lomahuoneistoa Länsi-Lapissa Ylläsjärvellä. Mepamajoja voivat vuokrata suomalaisessa tai MEPA-sopimuksen tehneessä ulosliputetussa aluksessa työskentelevät merimiehet. Mepan kotisivut löydät osoitteesta: Merimieseläkekassa (MEK) on työeläkelaitos, joka huolehtii merenkulkijoiden lakisääteisestä työeläketurvasta. Merimieseläkekassa myöntää ja maksaa merenkulkijoille ansiotyöhön perustuvat MEL-eläkkeitä vuosittain keskimäärin 100 miljoonan euron edestä noin 8600 merenkulkijalle. Merimieseläkekassa on perustettu vuonna MELin piiriin kuuluvat merimiehet, jotka pääsäännön mukaan työskentelevät suomalaisessa ulkomaanliikenteen kauppa-aluksessa. Aktiivipalveluksessa on noin 9500 MEL-vakuutettua merenkulkijaa. Merimieseläkekassa tarjoaa asiakkailleen hyvää palvelua kaikissa toimipiirinsä kuuluvissa asioissa. MEKin asiakaslehti Albatrossi jaetaan merenkulun työntekijöille, eläkkeensaajille ja sidosryhmille. MEKin muihin palveluihin voit tutustua osoitteessa: MEKin toimitilat sijaitsevat Helsingissä Uudenmaankadulla. MEK omistaa myös reilut 1500 asuinhuoneistoa 11 paikkakunnalla Suomessa. Timo Pasanen, kansikorjausmies, M/s Finnmaid, Itäkustin osasto, 1. kertaa edustajakokouksessa Mitä edustajakokousten avajaisista jäi mieleen? - Puheista jäi erityisesti mieleen Simo Zittingin huoli siitä, häviääkö suomalaisten merimiesten työpaikkoja nuuskan myynnin takia ja toisaalta se, että valtio saisi jo aikaiseksi tonnistoverouudistuksen. Mitä odotat suomalaiselta merenkululta seuraavien neljän vuoden aikana? - Seuraavien neljän vuoden aikana tärkeitä asioita tulevat olemaan tuleva työttömyyskassan yhdistyminen AKT:n työttömyyskassaan. Tietysti myös se, että valtio saa tonnistoveron kuntoon, jotta tätä kautta saataisiin lisää laivoja Suomen lipun alle ja samalla lisää työpaikkoja. Jan-Erik Berlin, keittiömestari, M/s Silja Europa, Länsi-Suomen osasto, 3. kertaa edustajakokouksessa Mitä avajaisista jäi mieleen? - Kaikkien avajaispuheet olivat asiallisia. Ruotsin kaverin NTF:n pääsihteeri Klas Valbärjin puhe jäi eniten ehkä mieleen. On se ihmeellistä, miten kaikki nämä oikeudenkäynnit ja asiat EU:ssa lopulta menivät... Satu Valapuro, tarjoilija, M/s Silja Serenade & Anita Latvela, tarjoilija, M/s Silja Serenade Kummatkin naiset Etelä-Suomen osastosta ja ensimmäistä kertaa edustajakokouksessa mukana. Miltä avajaiset vaikuttivat? Satu: Avajaiset olivat hienot. Upeaa, että liikenneministeri kävi tervehtimässä meitä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, jos kaikki pitää paikkansa mitä hän esitti. Anita: Oli juhlavaa, kun SAK:n puheenjohtaja kävi toivottamassa onnea matkaan. Myös ministerin puhe jäi mieleen: elokuussa odotetaan vastauksia tulevista uudistuksista, eli tuolloin ollaan monista asioista viisaampia. Mitä odotat suomalaiselta merenkululta tulevina vuosina? Satu: Suomalainen merenkulku pitää säilyttää. Vaikka nyt puhutaan paljon, että pitää saada uusia työntekijöitä, on myös muistettava pitää vanhoista huolta ja kiinni. Mitä odotatte Unionin alkavalta nelivuotiskaudelta? Satu: Odotan, että tiedonkulku Unionista laivoille ja jäsenille paranee. Välillä on tuntunut siltä, että joidenkin asioiden ja vastausten sisältö vaihtelee ikään kuin päivittäin. Yhtä mieltä asiasta on Anita. Unionilta toivotaan siis jatkossa täsmällistä ja entistä avoimempaa tiedotusta eri asioista. Paavo Auvinen, lautankuljettaja, Kokonsaaren lautta (Savonlinna), Saimaan osasto, 1. kertaa edustajakokouksessa, 1. kokouspäivä Mitä avajaisista jäi mieleen? - Juhlallista on ollut. Ministerin puhe herätti eniten ajatuksia, hänellä oli kuuluvin ääni (naurua). Mikä tähän mennessä on mietityttänyt kokouksessa eniten? - Eniten tähän mennessä on mietityttänyt hallituspaikka. (Edustajakokouksessa oli kaksi aloitetta hallituspaikkoihin liittyen. Saimaan osasto (tuleva Sisä-Suomen osasto) esitti, että se saisi vakinaisen hallituspaikan Unionin hallituksesta Keski-Suomen osaston ja Saimaan osaston yhdistyttyä). Mitä odotat alkavalta nelivuotiskaudelta? - Maan hallituksen on pyrittävä turvaamaan suomalainen merenkulku, sitä ei saa ajaa alas... Jokunen vuosi sitten Ruotsin lautoille yritettiin saada halpatyövoimaa, mutta nyt onneksi ne puheet ovat jo unohtuneet. Mitä odotat varsinaisesti Unionin toiminnalta? - Merimies-Unionin toiminta liittyy ehkä enemmän meripuolelle, mutta kyllä meidän sisävesillä seilaavienkin puolia on pidetty. Ei tarvitse olla itse koko ajan itse nyrkit savessa. - Unionissa on saatu paljon asioita eteenpäin viimeisen viiden vuoden aikana. Työehtosopimuksia on saatu tehtyä esimerkiksi Saimaalle pienille varustamoille. - Jatkossakin on muistettava, että edunvalvonta on yhtä tärkeää sisävesillä kuin rannikoillakin, kumpaakaan puolta väheksymättä. 11

12 Unionin ansiomerkkejä luovutettiin edustajakokousillallisilla Suomen Merimies-Unionissa on jaettu kultaisia ansiomerkkejä jo 55 vuoden ajan. Hallitus jakaa ansiomerkkejä Unionin toimihenkilöille, jotka erikoisesti ovat ansioituneet työssä Unionin hyväksi ja olleet Unionin jäseniä vähintään 10 vuoden ajan. Ensimmäinen ansiomerkkien jakotilaisuus oli Unionin Lomakodissa luottamusmies- ja opinto-ohjaajakurssien päättäjäisten yhteydessä ja toinen tilaisuus S/s Bore II -laivassa Ansiomerkkejä on jaettu kaiken kaikkiaan 77 kappaletta. On kulunut jo yli 50 vuotta ensimmäisten ansiomerkkien jaosta. Merimies- Unionin 22. edustajakokousillallisella Helsingin työväentalon Paasisalissa jaettiin ansioituneille neljä kultaista ansiomerkkiä. Varmasti jokainen ansiomerkin saanut kantaa sitä kunnialla ja toimii hyvänä esikuvana nuoremmille merenkulkijoille. Diplomaatti, jolla on suuri sydän Viking Linen pitkäaikainen pääluottamusmies Christer Donner yllättyi ja liikuttui saamastaan Unionin ansiomerkistä edustajakokouksen illallisella. Jos joku on ansiomerkin kuitenkin ansainnut, niin se on Christer: mies joka piti yli kymmenen vuoden ajan suurimman varustamon henkilöstön puolia ja uskoi tulevaisuuteen, vaikka ajat eivät ole aina olleet helppoja. Voiko tämä upota? Juuri ennen Christerin luottamusmiesuran alkua, -90-luvun alussa Viking Linen kilpailija Silja Line oli hankkinut liikenteeseen uudet alukset M/s Silja Serenaden ja M/s Silja Symphonyn. Sitten iski lama. - Lama näkyi joka paikassa, ihmisiä oli työttömänä - ja säästötoimet selviytymiseksi välttämättömiä, Donner muistelee kovia aikoja. Laman lisäksi vuonna 1994 tapahtui merionnettomuus, joka on ihmisten mielissä vielä tänäkin päivänä: M/s Estonia upposi. Christerin mukaan erityisesti ruotsalaiset muistavat tapahtuman ja kyselevät usein, että voiko laiva upota. - Vastaan heille, että tuskinpa tässä itsekään olisin, jos sitä pelkäisin, eli onnettomuudesta on pakko päästä yli ja elämän on merenkulussa jatkuttava. Takaisin seilaamaan Donner jätti pääluottamusmiehen tehtävät viime vuoden lopulla seuraajalleen Jyrki Lummejoelle. Aivan toimettomana Christer ei kuitenkaan osaa vielä olla, vaan lähti uudestaan seilaamaan ja toimii nyt purserina M/s Mariellalla. - Olen aina pitänyt työstä, jossa on vähän actionia ja vaihtelua. Ja Viikkarilla purserin työ on todellakin vaihtelevaa, sillä purseri hoitaa perinteisten henkilöstöasioiden ohella myös tietokoneita, eli pään lisäksi on pelattava myös käsien. - Tähtipääruuvari kulkee aina mukana perstaskussa, Christeriä hymyilyttää. Teknisiä- ja suunnittelutaitoja Donner sai hyödyntää myös aiempina seilausvuosinaan, jolloin hän oli kehittämässä Viking Linen ensimmäistä kassa- ja tuotejärjestelmää kahden muun työtoverinsa kanssa. Projektin laajuudesta kertoo se, että tuotteet luokiteltiin tuolloin ensimmäistä kertaa eri ryhmiin. Myynnin perusteella seurattiin paitsi tavaroiden menekkiä, myös varaston kiertoa. - Nixdorf-kassajärjestelmässä bongattiin ensin neljällä numerolla, mutta siitä se sitten laajeni, Donner selvittää. Suuren mittaluokan kassa- ja varastojärjestelmän kehitystyöstä Christer on myös itse ylpeä, sillä systeemi luotiin oman työn ohella ja sen pohjalle perustuu myös varustamon nykyisen, paljon kehittyneemmän kassajärjestelmän logiikka. Luottamusmiehen sanaan on voitava luottaa Vuonna 1974 merille lähtenyt Donner on kunnioitettu vaikuttaja Unionin jäsenten keskuudessa, mutta hänet tunnetaan myös monilla muilla tahoilla ennen kaikkea diplomaattisena neuvottelijana. Kun Christerin kanssa puhuu, tuntee sielun olevan läsnä. Sielun, joka on suora ja oikeudenmukainen puheissaan ja pitää heikompien puolta luvun alkuaikoina kirjoitin Merimies-lehteen sijaisten kohtelusta, hyvästä työnjohdosta sekä ay-liikkeen uusista haasteista, Christer muistelee, eli vielä tänäkin päivänä vaivaavat ongelmat olivat jo tuolloin tuttuja. Komulaisen Martti ja Mäkisen Seppo olivat henkilöt, joilla oli suuri rooli Christerin luottamusmiesuralle saattamisessa. Ja olipa ensimmäisellä työpaikalla myös anoppi luottamusmiehenä hyttiosastolla. Työkaverit nojautuivat usein Christerin apuun ja neuvoihin, jonka sanaan voitiin luottaa. - Olen aina ottanut selvää asioista, nykyinen purseri tuumii. Työtoverit antoivat Christerille tukensa ja siitä ura eteni lopulta Lounais-Suomen osaston sihteeriksi ja pääluottamusmieheksi. Unionissa Donner toimi muun muassa koulutusvaliokunnan puheenjohtajana ja tiedotusvaliokunnan jäsenenä. Pitkäaikainen pääluottamusmies näkee tulevaisuuden valoisampana kuin voisi tällä hetkellä ajatella, sillä esimerkiksi tonnistovero saattaisi muuttaa tämän hetkistä kehityskulkua. Unionin haaste onkin hankkia ja kasvattaa uusia luottamusmiehiä, niin asiat sujuvat mallikkaasti. - Suurin haaste on saada uusia luottamusmiehiä. Unionia on tehtävä myös laajemmin tunnetuksi, on kerrottava jäsenille sen toiminnasta ja arvoista. Myös työsuojeluun ja työhyvinvointiin - myös henkiseen hyvinvointiin - on panostettava, ynnää Christer yhteen tämän hetken suurimpia haasteita. Vaikka tehtävät ja haasteet kuulostavat suurilta, kannustaa entinen pääluottamusmies jäseniä hakeutumaan luottamusmieheksi, sillä tehtävän kyllä oppii ja asioihin kasvaa, kun on vain halua oppia. - Mitä useammalle osastolle saadaan luottamusmies, sen paremmin asiat sujuvat kun ihmisillä on tietoa, tietää Christer, jonka seilaushalut eivät turtuneet kymmenen vuoden pääluottamusmiesuran aikana. Pentti Holappa 12

VAALIPIIRI JA EHDOKKAAT

VAALIPIIRI JA EHDOKKAAT VAALIPIIRI JA EHDOKKAAT ÄÄNIÄ Vaalipiiri I Sisä-Suomen osasto ry Valkrets I Inre Finlands avdelning rf Tarja Rännäli 38 VALITTU 46 v., ms Finnlady, Finnlines keittiömestari / köksmästare Seppo Immonen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY Muista allekirjoittaa jäseneksiliittymislomake heti työsuhteen alussa! Suomen Merimies-Unioni SMU ry perustettiin vuonna 1916. Unionin jäsenet työskentelevät

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Luottamusmiesten määrä

Luottamusmiesten määrä Vaaliohjeet 20.2.2015 1(3) Luottamusmiesten määrä Kirkon luottamusmiessopimuksen (jäljempänä lmsopimus) mukaan Kirkon alat ry:llä on oikeus valita: yksi luottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Rakennusliiton 22. liittokokousvaalit ja rakennusalan työttömyyskassan vaalit 2011 Turun vaalipiirissä

Rakennusliiton 22. liittokokousvaalit ja rakennusalan työttömyyskassan vaalit 2011 Turun vaalipiirissä Rakennusliiton 22. liittokokousvaalit ja rakennusalan työttömyyskassan vaalit 2011 Turun vaalipiirissä Tule Rakentamaan Liittoa vaaliliitto on asettanut Turun Aluejärjestö ry:n alueelta 54 laadukasta ehdokasta

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 1(6) Aika 8.5.2007 Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 Läsnä Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja; toimi puheenjohtajana kohtaan 11 asti Olli Kärkkäinen, varapuheenjohtaja; kokouksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN KirjautuminenPro+ 1) Ammattiliitto Pro:n sivuilla, sivun oikeassa reunassa on Pro+ jäsenille. 1) Klikkaamalla logoa, pääset kirjautumaan Pro+ sivuille. Oman profiilin julkaisu Pro+ 2) 2) Kun olet kirjautunut

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 1. Paasitorni, Helsingin Työväentalon juhlasali Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki

PÖYTÄKIRJA 1. Paasitorni, Helsingin Työväentalon juhlasali Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki i PÖYTÄKIRJA 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK R.Y:N VALTUUSTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS Aika lauantai 18.9.1993 kello 10.00-16.28 Paikka Läsnä Paasitorni, Helsingin Työväentalon juhlasali Paasivuorenkatu

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Kunnanhallitus 55 05.02.2013 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Äänestysaluejaon muuttaminen // KHALL 55 KESKV 54 sihteeri Seuraavat vaalit ovat Euroopan parlamentin

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010 SSqL:n hallituksen kokous 7. / 2010 pöytäkirja AIKA 17.6.2010 torstai klo 17.30 20.30 PAIKKA Helsinki, SLU, Kunto kabinetti Läsnä Leo Hatjasalo pj. Lars Ekholm (esittelijä) Tomi Niinimäki Juha Sarlund

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

12.2.2012. Varsinaiset edustajat: 1 Teemu Tiilikainen EPJ Paikalla 2 Julia Anjala EVPJ Paikalla 3 Janne Kuikka Paikalla 4 Jani Savolainen Paikalla

12.2.2012. Varsinaiset edustajat: 1 Teemu Tiilikainen EPJ Paikalla 2 Julia Anjala EVPJ Paikalla 3 Janne Kuikka Paikalla 4 Jani Savolainen Paikalla PÖYTÄKIRJA 1(7) EDUSTAJISTON KOKOUS AIKA 12.2.2013 Klo 17.30 PAIKKA Pasilan toimipiste, tila 1205 KUTSUTUT Varsinaiset edustajat: 1 Teemu Tiilikainen EPJ Paikalla 2 Julia Anjala EVPJ Paikalla 3 Janne Kuikka

Lisätiedot

Kuntaohjelma 30.9.2010

Kuntaohjelma 30.9.2010 1(5) Kuntaohjelma Valmistelukomitean kokous 5/2010 Aika: klo 12:00 13:40 Paikka: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Helsinki Osallistujat Jukka Mikkonen Taivalkosken kunta Kirsi Ylitalo Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

LOIMAAN SEUTUKUNNAN PÖYTÄKIRJA 6/2012 1 (7) KEHITTÄMISKESKUS Hallitus

LOIMAAN SEUTUKUNNAN PÖYTÄKIRJA 6/2012 1 (7) KEHITTÄMISKESKUS Hallitus LOIMAAN SEUTUKUNNAN PÖYTÄKIRJA 6/2012 1 (7) Aika maanantaina 17.12.2012 kello 9:00 11:10 Kokouksen jälkeen n. 11:30 joululounas Seurahuoneella Paikka Yrityskolmio, os. Vareliuksenkatu 2 B, 32200 LOIMAA

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 11.5.2005

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 11.5.2005 1(5) Aika 11.5.2005 Paikka Läsnä Poissa Asianajotoimisto Auhto Laitinen Tuominen Oy:n toimitilat, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

MITTAMIESTEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 9.2.2013. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pauli Kautonen ja Marko Metsäpelto

MITTAMIESTEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 9.2.2013. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pauli Kautonen ja Marko Metsäpelto Aika 9.2.2013 Kello 12:05-14:00 Paikka Siikaranta Sali 1 1. Kokouksen avaus Jan Nordström avasi kokouksen 2. Pidettiin hiljainen hetki edesmenneiden mittaajien kunniaksi 3. Tilannekatsaus Matti Harjuniemi

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015 Aika: klo 9 10.11 Paikka: Ryhmähuone 3, Virastotalon 5. krs. Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Marko Ojala vs.vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot