Ruotsin hallitusjärjestelmä

Transkriptio

1 Ruotsin hallitusjärjestelmä Hallituksen kanslia Ruotsin hallitusjärjestelmä-esitteessä selostetaan hallituksen kanslian työtä laajemmasta näkökulmasta. Siinä kerrotaan muun muassa kanslian eri yksiköiden asemasta Ruotsin hallinnossa, suhteista valtio päiviin ja hallituksen asemasta EU-yhteistyössä. Esitteestä voi myös lukea lainsäädäntöprosessista, budjettiprosessista ja valtion viran omaisten hallinnosta. Sisällysluettelo Ruotsin hallituksen pääministeri ja ministerit Hallituksen kanslia ja ministeriöt Ruotsin demokraattinen hallitusjärjestelmä Hallituksen ja hallituksen kanslian työ Budjettiprosessi Lainsäädäntöprosessi Viranomaistoiminnan julkisuus? Ihmisoikeudet Ruotsissa Työryhmät ja komiteat Viranomaiset Ruotsi ja EU Yhteystiedot ja käyntiosoitteet

2 Ruotsin hallituksen pääministeri ja ministerit Ruotsin kansa valitsee joka neljäs vuosi edustajansa valtiopäiville. Valtiopäivät valitsevat pääministerin, joka muodostaa hallituksen. Vuoden 2006 vaaleista alkaen Ruotsia on johtanut porvarillinen enemmistöhallitus, jossa on edustajia neljästä puolueesta: Maltillinen kokoomuspuolue, Keskustapuolue, Kristillisdemokraatit ja Kansanpuolue liberaalit. Hallituksen pääministeri ja ministerit ovat: Fredrik Reinfeldt Pääministeri Lena Adelsohn Liljeroth Kulttuuriministeri Beatrice Ask Oikeusministeri Carl Bildt Ulkoministeri Tobias Billström Migraatioministeri Jan Björklund Koulutusministeri Ewa Björling Kauppaministeri Anders Borg Finanssiministeri Andreas Carlgren Ympäristöministeri Gunilla Carlsson Kehitysyhteistyöministeri Eskil Erlandsson Maatalousministeri Cristina Husmark Pehrsson Sosiaalivakuutusministeri Göran Hägglund Sosiaaliministeri Tobias Krantz Korkeakoulu- ja tutkimusministeri Maria Larsson Vanhustenhuolto- ja kansanterveysministeri Sven Otto Littorin Työmarkkinaministeri Cecilia Malmström EU-ministeri Mats Odell Kunta- ja finanssimarkkinaministeri Maud Olofsson Elinkeinoministeri, varapääministeri Nyamko Sabuni Integraatio- ja tasa-arvoministeri Sten Tolgfors Puolustusministeri Åsa Torstensson Infrastruktuuriministeri Hallituksen kanslia ja ministeriöt Hallituksen kanslia koostuu valtioneuvoston valmistelukansliasta, 12 ministeriöstä sekä hallintoosastosta. Valtioneuvoston valmistelukanslia Valtioneuvoston valmistelukanslia vastaa hallituksen kanslian työn johtamisesta ja koordinoimisesta sekä Ruotsin EU-politiikan yhteensovittamisesta. Elinkeinoministeriö Elinkeinoministeriössä työskennellään muun muassa elinkeinoelämään, tietotekniikkaan, energiaan, metsätalouteen, turismiin, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä alueelliseen kasvuun liittyvien asioiden parissa. Finanssiministeriö Finanssiministeriön vastuualueisiin kuuluvat talouspolitiikkaan, valtion budjettiin, veroihin, pankkitoimintaan, arvopapereihin ja vakuutuksiin, kansainväliseen taloudelliseen yhteistyöhön, valtionhallintoon, lääninhallituksiin sekä kuntiin ja maakäräjiin liittyvät asiat. Integraatio- ja tasa-arvoministeriö Integraatio- ja tasa-arvoministeriö vastaa muun muassa integraatio- ja tasa-arvoasioista, demokratiaasioista, kuluttaja-asioista, nuorisopolitiikasta ja ihmisoikeusasioista. Koulutusministeriö Koulutusministeriö vastaa kouluasioista, yliopistoista ja korkeakouluista, aikuiskoulutuksesta ja kansansivistyksestä. Ministeriö vastaa myös hallituksen tutkimuspolitiikan koordinoinnista. Kulttuuriministeriö Kulttuuriministeriö vastaa julkisiin tiedotusvälineisiin sekä kulttuuriin ja urheiluun liittyvistä asioista. Kulttuuriasioista voidaan mainita museot, teatterit, arkkitehtuuri, design, hautaustoimistot, kirjastot ja uskontokunnat. Maatalousministeriö Maatalousministeriö vastaa muun muassa maatalouteen, kalastukseen, poronhoitoon, saamelaiskysymyksiin, eläinsuojeluun, elintarvikkeisiin sekä metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvistä asioista. 2

3 Oikeusministeriö Oikeusministeriö vastaa muun muassa poliisilaitokseen, oikeuslaitokseen, kriminaalihuoltoon ja lainsäädäntöön liittyvistä asioista. Puolustusministeriö Puolustusministeriön tehtävänä on hallituksen ja valtiopäivien asettamien puolustuspoliittisten tavoitteiden täyttäminen onnettomuuksien torjumiseksi ja valmiussuunnittelun toteuttamiseksi sekä rauhanaikaisten vaikeiden yhteiskunnallisten kriisitilanteiden valmiussuunnittelun toteuttamiseksi. Sosiaaliministeriö Sosiaaliministeriön vastuualueet liittyvät yhteiskunnan hyvinvointiin. Niitä ovat muun muassa taloudellinen turvallisuus, sosiaalipalvelut, terveyden- ja sairaanhoito, terveyden edistäminen sekä lasten ja toimintarajoitteisten oikeudet. Työmarkkinaministeriö Työmarkkinaministeriön vastuualueita ovat työmarkkinapolitiikka, työympäristö ja työelämäpolitiikka. Ulkoministeriö Ulkoministeriön (UD) vastuualueita ovat muun muassa: ulkopolitiikka ja turvallisuuspolitiikka, kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeudet, globaalinen kehitys ja kehitysyhteistyö, kauppapolitiikka sekä siirtolais- ja turvapaikkapolitiikka. Ulkoministeriön vastuualueisiin kuuluvat myös Ruotsin suurlähetystöt ja konsulaatit ulkomailla, jotka yhdessä ulkoministeriön kanssa muodostavat ulkoasiainhallintoosaston. Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö vastaa muun muassa kestävästä kehityksestä, rakentamisesta, ilmastopolitiikasta, kemikaalipolitiikasta, kestävästä yhteiskuntasuunnittelusta, säteilysuojasta ja ydinturvallisuudesta sekä ympäristönseurannasta. Hallinto-osasto Hallinto-osasto on hallituksen kanslian eri osastojen yhteinen tuki- ja palveluyksikkö, joka vastaa kokonaisvaltaisista hallinnollisista asioista. Ruotsin demokraattinen hallitusjärjestelmä Ruotsi on demokraattinen maa, jossa on parlamentaarinen hallitusjärjestelmä, joten kaikki julkinen valta on peräisin kansalta. Joka neljäs vuosi järjestettävät yleiset valtiopäivävaalit on tärkein osoitus tästä. Noin seitsemällä miljoonalla äänioikeutetulla on tällöin mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä valitaan kansan edustajiksi valtiopäiville, maakäräjävaltuustoon ja kunnanvaltuuston. Äänioikeutettuja ovat kaikki, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Sama sääntö koskee kaikkia vaaleja. Lisäksi kullekin eri vaalille on erityisiä sääntöjä. Valtiopäivävaaleissa saa äänestää, jos on Ruotsin kansalainen ja on tai on ollut väestökirjoilla Ruotsissa. Kunnanvaltuusto- ja maakäräjävaaleissa saa äänestää, jos on Ruotsin kansalainen tai jonkun EU:n jäsenmaan kansalainen tai Islannin tai Norjan kansalainen tai on ollut Ruotsissa väestökirjoilla kolmena peräkkäisenä vuotena vaalipäivää edeltävästi sekä on väestökirjoilla kunnassa/maakäräjäalueella. Mutta Ruotsissa maan politiikkaan voi vaikuttaa monella tavoin, kuten esimerkiksi liittymällä poliittiseen puolueeseen tai lähettämällä kannanottoja hallituksen laatimiin mietintöihin tai osallistumalla kansanäänestyksiin. Ruotsin hallitusjärjestelmässä on kolme tasoa Ruotsin hallitusjärjestelmässä on kolme tasoa: kansallinen, alueellinen ja paikallinen. Näiden lisänä on myös Euroopan taso, jonka merkitys on kasvanut Ruotsin liityttyä EU:hun. Kansallinen taso Kansallisella tasolla kansaa edustaa valtiopäivät, jolla on lainsäädäntövalta. Aloitteet uusiksi laeiksi tekee hallitus, joka myös toimeenpanee valtiopäivien päätökset. Apunaan hallituksella on hallituksen kanslia ministeriöineen sekä noin 300 valtion viranomaista. Esimerkkejä: poliisi, puolustusvoimat Alueellinen taso Alueellisella tasolla Ruotsi on jaettu 21 lääniin. Poliittiset tehtävät hoitaa tällä tasolla maakäräjät, johon läänin asukkaat valitsevat omat edustajansa yleisissä vaaleissa. Maakäräjien toiminta rahoitetaan valtion avustuksilla ja maakäräjäveroilla ja maksuilla. Maakäräjien toimintaa säätelee muun muassa kunnallislaki. Alueellisella tasolla valtion elimiä ovat myös lääninhallitukset. Joillakin valtion viranomaisilla on toimintaa myös alueellisella ja paikallisella tasolla esimerkiksi ns. lääninlautakunnissa. Esimerkkejä: sairaanhoito, yleiset kuljetukset Paikallinen taso Ruotsi on jaettu 290 kuntaan. Kussakin kunnassa on kuntalaisten valitsemat edustajat, kunnanvaltuusto, joka päättää kunnan omista asioista. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanhallituksen, joka puolestaan johtaa kunnan toimintaa. Toiminta rahoitetaan kunnallisveroilla, valtion avustuksilla ja maksuilla, ja sitä säätelee pääasiallisesti kunnallislaki. Tärkeitä kuntien toimintaa sääteleviä lakeja ovat sosiaalipalvelulaki ja koululaki. Esimerkkejä: koulut, lasten päivähoito 3

4 Euroopan taso Ruotsin liittyessä EU:n jäseneksi 1995 Ruotsin yhteiskunta sai vielä yhden hallinnollisen tason lisää: Euroopan tason. EU:n jäsenenä Ruotsi kuuluu EU:n säädösten piiriin ja osallistuu uusien yhteisten säännösten valmistelu- ja päätösprosessiin. Hallitus edustaa Ruotsia Euroopan unionin neuvostossa, joka on EU:n ylin päättävä elin. Hallituksen ja hallituksen kanslian työ Hallituksen tehtävänä on valtakunnan johtaminen ja hallituksen oman politiikan toteuttaminen. Tässä työssä hallituksen tukena on hallituksen kanslia. Hallituksen kansliaa johtaa hallitus, ja kanslia on siten poliittisesti ohjattu organisaatio, jossa hallitus määrää kanslian toiminnan linjaukset ja kysymysten tärkeysjärjestyksen. Hallituksen kanslian virkamiehet avustavat hallitusta hankkimalla pohjatietoja ja laatimalla näiden perusteella ehdotuksia hallituksen päätöksiä varten ja valmistelemalla sekä kansallisiin että kansainvälisiin kysymyksiin liittyviä asioita. Hallituksen kanslian noin työntekijästä likimain 200 on nimitetty virkaansa poliittisin perustein. Muut virkamiehistä ovat poliittisesti sitoutumattomia ja pysyvät virassaan hallituspuolueen ministerien puoluekirjaan katsomatta. Virkamiesten tehtävät kaikissa ministeriöissä voidaan jakaa seitsemään pääryhmään: Lainsäädäntö Budjettiprosessi ja valtion viranomaisten toiminnan ohjaaminen Hallintoasiat Kansainvälinen yhteistyö Ulkoinen viestintä Erityiset projektit ja ohjelmat Viranomaisen sisäinen tuki ja kehitystyö Kunkin ministeriön virkamiesten työhön sisältyy kyseisen ministeriön alaisuuteen kuuluvien viranomaisten toiminnan ohjaaminen vuotuisilla määrärahakirjeillä ja seuraamalla viranomaisten toimintaa. Työhön voi myös sisältyä kansainvälisiä neuvotteluja esimerkiksi EU:n puitteissa. Kansainvälisessä vertailussa Ruotsissa on pienet ministeriöt ja suuret valtion virastot. Kollektiiviset päätökset Viikoittain pidettävissä hallituksen kokouksissa hallitus tekee yhteiset ja kollektiiviset päätökset kaikissa asioissa. Täten ministerit voivat vaikuttaa päätöksiin, ja hallitus vastaa yhteisesti kaikista päätöksistä. Hallituksen päätöstä hallitusasiassa edeltää pitkä ja perusteellinen valmisteluprosessi hallituksen kansliassa. Asian vireillepano Hallituksen kanslia saa asiakirjan postitse, sähköpostitse tai suullisesti esitettynä. Kirjaaminen Asiakirjan vastaanottavan ministeriön kirjaamo kirjaa asiakirjan. Asian käsittely Käsittelijä hankkii tarvittavat täydentävät tiedot, asianosaiset saavat antaa lausumansa asiassa, asiassa aloitteen tehneelle annetaan tilaisuus antaa lausumansa, käsittelijä laatii päätösehdotuksen, päätösehdotus valmistellaan yhteisesti muiden asianomaisten ministereiden ja näiden ministeriöiden virkamiesten kanssa, ja lopuksi kansliapäällikkö tarkastaa päätösehdotuksen. Päätös asiassa Asia selvitetään sille ministerille, jonka vastuualueeseen se kuuluu. Hallitus päättää asiasta yhteisesti, ja päätös lähetetään asian vireillepanijalle ja muille asianosaisille ennen kuin se arkistoidaan. Budjettiprosessi Kaksi kertaa vuodessa Ruotsin finanssiministeri kävelee finanssiministeriöstä valtiopäivätaloon TV- ja lehdistökameroiden ristitulessa. Tapahtuma herättää suurta kiinnostusta, koska hän jättää hallituksen valtionbudjettiesityksen valtiopäiville. Keväällä jätetään kevätbudjettiesitys ja syksyllä hallituksen budjettiesitys. Näiden kahden esityksen sisältö on erilainen. Kevätbudjettiesitys sisältää hallituksen esitykset lähivuosien talouspolitiikan linjauksiksi. Budjettiesityksessä näiden esitysten pohjalta valmistellaan tulevan vuoden valtionbudjetti, joka sisältää yksityiskohtaiset esitykset valtion menojen jakautumiselle eri menoeriin. Kun valtiovarainministeri jättää kevätbudjettiesityksen tai budjettiesityksen valtiopäiville, se merkitsee hallituksen kanslian vuotuisen työn kohokohtaa. Sitä ennen on muun muassa käytävä läpi ennusteet, määritettävä menoerät, pidettävä uusia neuvotteluja ja tehtävä päätöksiä. Lainsäädäntöprosessi Lainsäädäntöprosessi aloitteesta valmiiksi laiksi on monivaiheinen. Kun hallitus haluaa ottaa käyttöön uuden lain, sen säätämisprosessi voi olla seuraavanlainen: Komitea saa tehtäväkseen toteutettavan lain edellytysten selvittämisen. Komitea saa komitean ohjeet, toimintaohjeet, joiden puitteissa se työskentelee. Kun komitea on saanut työnsä valmiiksi, se laatii raportin, joka julkaistaan julkaisusarjassa Valtion julkiset komiteanmietinnöt (SOU). Raportti lähete- 4

5 tään lausuntokierrokselle määrätyille viranomaisille ja tahoille näiden lausuntoa varten sekä Lakineuvostolle, joka tarkastaa sen juridisesta näkökulmasta. Tämän jälkeen hallitus laatii esityksen valtiopäiville. Esitys käsitellään sitten valtiopäivien valiokunnassa, joka antaa lausuntonsa siitä. Sitten valtiopäivät äänestävät esityksestä, ja jos se hyväksytään, voidaan uusi laki sisällyttää Ruotsin säädöskokoelmaan SFS. Hallitus jättää valtiopäiville vuosittain noin 200 esitystä. Jotkut esitykset voivat olla ehdotuksia täysin uudeksi lainsäädännöksi, mikä vaatii laajan käsittelyn ja poliittisen keskustelun ennen kuin valtiopäivät voi päättää asiassa. Toisissa esityksissä taas saattaa olla kyse jo voimassa oleviin lakeihin tehtävistä suuremmista tai pienemmistä muutoksista tai eri suuntalinjoihin liittyvistä esityksistä. Jotkut Ruotsissa sovellettavat lait on säädetty Euroopan unionin puitteissa. Määrätyt EU:n puitteissa lainvoiman saaneet lait tulevat suoraan voimaan Ruotsissa ilman hallituksen päätöstä asiassa. Toisten lakien taas on käytävä läpi koko Ruotsin lainsäädäntöprosessi. Ruotsin neljä perustuslakia Ruotsin perustuslaeilla on erityisasema lainsäädännössä eikä niitä voida muuttaa yhtä helposti kuin muita lakeja. Perustuslait sisältävät hallitusmuotoon ja demokratiaan, sananvapauteen, painovapauteen ja kruununperimysjärjestykseen liittyviä määräyksiä. Perustuslain muuttamiseksi tarvitaan kaksi valtiopäiväpäätöstä. Päätösten välissä on toimitettava valtiopäivävaalit. Perustuslait ovat etusijalla kaikkiin muihin lakeihin nähden eikä mikään muu laki saa olla ristiriidassa perustuslakien kanssa. Vuoden 1974 hallitusmuoto sisältää Ruotsin valtiojärjestyksen, hallituksen työskentelyn, Ruotsin kansalaisten perusvapauksien ja -oikeuksien sekä valtiopäivävaalien toteuttamisen perusteet. Vuoden 1810 kruununperimysjärjestyksessä säädetään Ruotsin kruunun periytymisestä, eli siitä, kuka on valtionpäämies kuningas tai kuningatar. Vuoden 1949 painovapausasetus sisältää mm. painovapautta ja julkisten asiakirjojen saatavuutta koskevat säännökset. Vuoden 1991 sananvapausperustuslailla säädetään sananvapaudesta radiossa, televisiossa, elokuvissa ja muissa vastaavissa tiedotusvälineissä. Viranomaistoiminnan julkisuus Demokratian hyvinvointi edellyttää silmälläpitoa. Viranomaisten toiminnan valvonta vähentää vallan väärinkäyttöä ja lisää vaikuttamismahdollisuuksia. Viranomaisten toiminta koskee meitä kaikkia. Tiedotusvälineiden ja muiden kiinnostuneiden on voitava saada tietoja myös asioista, joista viranomaiset eivät oma-aloitteisesti tiedota. Kaikki viranomaisille saapuvat ja viranomaisten lähettämät asiakirjat, kuten esim. kirjeet, päätökset ja selvitykset, ovat periaatteessa julkisia, ja niiden on oltava kaikkien luettavissa. Viranomaisten vastaanottamat ja lähettämät asiakirjat kirjataan. Viranomaisille saapuneisiin asiakirjoihin voi tutustua ottamalla yhteyttä kyseiseen viranomaiseen. Hallituksen kanslian julkisiin asiakirjoihin voi tutustua ottamalla yhteyttä hallituksen kanslian keskusarkistoon. Julkisuusperiaate merkitsee myös sitä, että valtion tai kuntien palveluksessa olevilla virkamiehillä on tiedonanto-oikeus, eli laaja-alainen vapaus kertoa tietonsa jostakin asiasta joukkotiedotusvälineille ja muille ulkopuolisille. Julkisuusperiaate Julkisuusperiaate on Ruotsin kaltaisen demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Sen mukaan viranomaisten toiminnan on mahdollisimman suuressa määrin perustuttava avoimuuteen. Siksi esimerkiksi oikeudenistunnot ja päättävien valtuustojen kokoukset ovat tavallisesti avoimia yleisölle. Yksi julkisuusperiaatteen osoitus on asiakirjojen julkisuus. Yhdessä perustuslaeista, painovapausasetuksessa, on säädetty asiakirjojen julkisuusperiaatteesta, koska on haluttu varmistaa kansalaisten mahdollisuus saada tietoa valtiopäivien, hallituksen ja viranomaisten toimista. Asiakirjojen julkisuus antaa jokaiselle oikeuden tutustua julkisiin asiakirjoihin ja tavallisesti syytä tai henkilöllisyyttään ilmoittamatta. Vapaan mielipiteenvaihdon ja kaikinpuolisen tiedonsaannin edistämiseksi kaikilla Ruotsin kansalaisilla on oikeus tutustua julkisiin asiakirjoihin. (painovapausasetuksen 2. luvun 1., painovapausasetusta sovelletaan sen 14. luvun 5. :n mukaan yleensä myös ulkomaalaisiin.) Ihmisoikeudet Ruotsissa Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Näillä sanoin alkaa YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus. Ruotsissa ihmisoikeudet turvataan muun muassa hallitusmuodossa, joka on yksi Ruotsin neljästä perustuslaista. Ruotsin yhteiskunnan viranomaisten, eli valtion, kuntien ja maakäräjien on: turvattava oikeus terveyden suojeluun, työhön, asuntoon ja koulutukseen, edistettävä kestävää kehitystä, jolloin luodaan hyvä ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville, ja 5

6 vastustettava ihmisten syrjintää sukupuolen, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, kielellisen syntyperän tai uskonnon, toimintarajoitteen, seksuaalisen suuntautumisen, iän tai muun yksittäiseen henkilöön liittyvän syyn perusteella. Asiamiehet Asiamiesjärjestelmä, joka on Ruotsin esimerkin mukaan otettu käyttöön monessa muussakin maassa, on tärkeä julkisen sektorin avoimuuden varmistamisessa. 1. tammikuuta 2009 tuli voimaan syrjintälaki (2008:567). Lain tarkoituksena on estää syrjintä ja muulla tavoin edistää ihmisten tasa-arvoisuutta ja mahdollisuuksia sukupuoleen, sukupuolinormeista poikkeavaan identiteettiin tai käyttäytymiseen, etniseen alkuperään, uskontoon tai muuhun vakaumukseen, toimintarajoitteeseen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja ikään katsomatta. Uuden lain saadessa lainvoiman aloitti toimintansa myös uusi viranomainen, Syrjintäasiamiehen virasto, jonka tehtävänä on valvoa, että lakia noudatetaan. Neljä aikaisempaa syrjintäasiamiehen virastoa Tasa-arvoasiamiehen virasto, Etnistä syrjintää vastustavan asiamiehen virasto, Vammaisasiamiehen virasto sekä Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää vastustavan asiamiehen virasto on lakkautettu. Työryhmät ja komiteat Jotkut hallituksen käsiteltäviksi tulevat asiat ovat vaikeammin ratkaistavissa kuin muut, ja ne on siksi valmisteltava perusteellisesti ennen kuin voidaan laatia esitys, jonka pohjalta valtiopäivät tekee päätöksen. Tällaisia voivat olla laajakantoiset ratkaisut, jotka vaikuttavat Ruotsin yhteiskuntaan pitkäaikaisesti, tai pienemmät, mutta teknisesti mutkikkaat asiat. Näissä tapauksissa hallitus voi asettaa erityisen ty ö- ryhmän tai komitean tutkimaan asiaa. Työryhmän (työryhmän muodollinen nimitys on komitea) on toimittava hallituksen antamien komitean toimintaohjeiden mukaisesti. Toimintaohjeissa hallitus määrää komitean toiminnan linjaukset, muun muassa selvitettävän asian ja milloin työn on oltava valmis. Kun selvitys on valmis, johtopäätökset kootaan raportiksi, josta käytetään nimitystä mietintö ja joka julkaistaan Valtion julkiset komiteanmietinnöt (SOU) -julkaisusarjassa. Kun komitea on jättänyt mietinnön asiasta vastaavalle ministerille, se lähetetään lausuntokierrokselle, jolloin viranomaiset, etujärjestöt ja kansalaiset saavat tilaisuuden ilmaista mielipiteensä komitean johtopäätöksistä ennen kuin hallitus laatii varsinaisen esityksen. Viranomaiset Kukin ministeriö vastaa oman toimialansa piiriin kuuluvien valtion viranomaisten toiminnasta. Viranomaisten tehtävänä on soveltaa hallituksen ehdottamia ja valtiopäivien päätöksellään vahvistamia lakeja ja toimia niiden mukaisesti. Hallitus päättää vuosittain viranomaisten toiminnan edellytyksistä. Tämä tapahtuu toisaalta ns. määrärahakirjeiden ja toisaalta asetusten välityksellä. Määrärahakirjeet ja asetukset laaditaan käytännössä hallituksen kansliassa. Määrärahakirjeistä ilmenee muun muassa viranomaisen toiminnalle asetetut tavoitteet, käytettävissä olevat varat ja miten ne on jaettava viranomaisen eri toimintokohtaisten kustannuserien kesken. Monessa maassa yksittäisellä ministerillä on oikeus puuttua viranomaisten päivittäiseen toimintaan. Ruotsissa tällainen menettely ei ole sallittua. Valtiopäivien perustuslakivaliokunnan (KU) tehtävänä on varmistaa, ettei tällaista tapahdu. Esimerkkejä viranomaisista: Migraatiovirasto, Poliisi, Verovirasto Ruotsi ja EU Ruotsi liittyi Euroopan unionin (EU) jäseneksi 1. tammikuuta Jäsenyys merkitsee muun muassa sitä, että määrätyt aiemmin valtakunnallisella tasolla tehdyt päätökset nyt tehdään EU-tasolla. EU-tasolla päätettävistä asioista voidaan mainita EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävään kauppaan liittyvät määräykset, maataloustukeen ja maaseudunkehitystukeen liittyvät määräykset ja Itämeren kalastusta rajoittaviin vuosittaisiin kalastuskiintiöihin liittyvät määräykset. EU-tasolla ei päätetä esimerkiksi veroihin, sairaanhoitoon ja koulutukseen liittyvästä lainsäädännöstä. EU-tasolla hallituksen tehtävänä on edustaa Ruotsia Eurooppaneuvostossa ja Euroopan unionin neuvostossa, josta usein käytetään nimitystä ministerineuvosto. EU-yhteistyötä tehdään monella politiikka-alueella, ja kaikki ministeriöt ja ministerit osallistuvat siihen työssään. Kukin ministeriö vastaa toimialaansa kuuluvien hallitusasioiden valmistelusta, esimerkiksi ympäristöön liittyvät asiat käsitellään ympäristöministeriössä. Ministeriöissä valmistellaan Ruotsin kanta asiassa ministerineuvoston kokousta edeltävästi ja seurataan EU:n puitteissa tehtyjä päätöksiä. Pääministerillä on kokonaisvaltainen vastuu Ruotsin EU-politiikan kehityksestä ja yhteensovittamisesta. Valtionneuvoston valmistelukansliassa on myös EU-ministeri ja EU-asioiden kanslia. EU-kanslia vastaa läheisessä yhteistyössä valtio- 6

7 neuvoston kanslian kanssa EU-asioihin liittyvien valtakunnallisella tasolla tehtyjen päätösten yhteensovittamisesta Ruotsin EU-edustustolle Brysseliin. EU-asioiden päivittäisestä käsittelystä vastaa ulkoministeriön EU-asioiden kanslia, mutta niiden yhteensovittamisesta vastaa valtioneuvoston valmistelukanslia. Lisätietoja jonkin määrätyn politiikka-alueen kehityksestä saa ensisijaisesti kyseisestä alueesta vastaavalta ministeriöltä tai kyseisen ministeriön virkamieheltä Ruotsin EU-edustustosta Brysselistä. Yhteystiedot ja käyntiosoitteet Hallituksen kanslia Rosenbad 4 Puhelinvaihde: Postiosoite: SE Stockholm Hallituksen kanslian keskusarkisto Auki arkisin , Fredsgatan 8, Stockholm Puhelin: Sähköposti hallitukselle ja ministeriöille Ministereille tai ministeriöille osoitettu sähköposti lähetetään kyseisen ministeriön kirjaamolle. Sähköpostikirjeiden katsotaan olevan julkisia asiakirjoja, ja siksi ne on kirjattava. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että aineisto on julkista. Saapuneesta sähköpostista kiinnostuneita pyydetään ensisijaisesti kääntymään kyseisen ministeriön kirjaamon puoleen. Sähköpostin lähettäminen hallitukselle ja ministeriöille (ruotsin kielellä) Julkisuusperiaate (ruotsin kielellä). Puhelinvaihteen, kirjaamojen ja korttelitoimipisteiden aukioloajat Puhelinvaihde: arkisin klo Kirjaamot: arkisin klo Korttelitoimipisteet: arkisin klo Asiasisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa: Information Rosenbad, puhelin, vaihde Hallituksen kanslia SE Stockholm Producerad av Information Rosenbad, artikelnr IR2009:004 finska 7