LAPPEENRANNAN MUSEOT

Transkriptio

1 Hugo Simberg, Lammastyttö, Tampereen Taideyhdistys ry:n kokoelma. Kuva: Museokuva. LAPPEENRANNAN MUSEOT 2015

2 2 ETELÄ-KARJALAN MUSEON JA ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEON YHTEISNÄYTTELY Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella Lappeenrannan linnoituksen museoissa avautuu keväällä Karjalankannasta eri näkökulmista esittelevä näyttely. Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella on yksi yhteinen näyttely, joka sijoittuu sekä Etelä-Karjalan museoon että Etelä-Karjalan taidemuseoon. Leonid Andrejev ja Anna Andrejeva Vammelsuun talon puutarhassa. Leeds University Library, Special Collections. Janne Muusari, Satamasta. EKTM. Harppulinna-huvila Kellomäellä. EKM. Harjoitustilanne, salakuljettaja Rajajoella. Rajamuseo. Näyttely rakentuu kymmenen kertojan varaan. Kertojat ovat todellisia henkilöitä. He edustavat eri miljöitä ja alueita, eri sosioekonomisia ryhmiä, naisia, miehiä, lapsia. Kukin tuo tullessaan erilaisia historiallisia vaiheita ja tapahtumia. Heidän mukanaan tulee myös näyttelyn aikajänne, joka on siten orgaaninen, sukupolvinen, eikä valtiotason tai poliittisen historian sanelema. Henkilöt ovat näyttelykävijöille uusia tuttavuuksia ja uudessa yhteydessä esitettyjä, yllättäviä, tunteita herättäviä, mieleenpainuvia. Kukin henkilö ja hänen miljöönsä esitellään näyttelyssä lyhyen elämäkertatekstin sekä valokuvien, monenlaisten esineiden ja esinekoosteiden ja taideteosten avulla. Näyttely ei siis lokeroi kertomisen tapaansa taidekokoelmien ja historiallisten kokoelmien tapaan, vaan näyttelyssä erityyppiset todisteet saavat täydentää toinen toistaan. Myös näyttelyarkkitehtuuri on elämyksellistä: skaala ulottuu jykevästä esineistöstä aineettomiin teoksiin. Kymmentä kertojaa täydentävät Kannaksen, ennen kaikkea Terijoen huviloiden kohtalot (mm. Harppulinna ja Penaty). Näyttely esittelee valokuvin muutamia huviloita, joiden vaiheet tekevät niistä suoranaisia persoonia. Huviloiden vaiheet havainnollistavat, miten venäläisten kesäparatiisista tehtiin vuoden 1918 jälkeen suomalaisen keskiluokan matkailukohde. Kahden kansan kohtaamisen, maanomistuksen ja matkailun intressit olivat osin samansuuntaiset, osin ristiriitaiset.

3 3 Väinö Rautio, Näkymä Viipurista, EKTM. Näyttelykokonaisuuteen kuuluu myös Kinolinna, jossa kävijä saa katsella Kannakseen liittyviä valokuvia, lyhytelokuvia, dokumenttielokuvia, fiktioelokuvia ja multimediaa sekä syventyä Kannas-kirjallisuuteen. Hän voi myös kirjata oman sukunsa Kannas-muistoja tai kertoa siitä kannakselaisesta, joka on hänen yhdestoista Kannaksensa. Kaksi kertojaa jakaa aina yhden museosalin. Siten kaksi ihmistä ja heidän elinkeinonsa, kontrastinsa ja yhteytensä muodostavat kävijän mielessä yhdessä uuden oivalluksen. Matti Taskinen, Vanha puu Torkkelinpuistossa,1936. EKTM. Hilma Ylä-Outinen pitelee sylissään lammasta. Valokuvaaja: Hugo Simberg, Kansallisgalleria. Uimareita Kuokkalan rannalla EKM.

4 4 ETELÄ-KARJALAN MUSEO Kristiinankatu 15, Lappeenrannan linnoitus p p Avoinna Talvi ja ti-su Kesä ma-pe la-su Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 7 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 6 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon vapaa pääsy, avoinna perusnäyttely Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 2.1., 6.2., 6.3., 10.4., 8.5. Syksy 4.9., 2.10., 6.11., Etelä-Karjalan museo on suljettu 1.1., , 6.4.,1.5., , ja Museokauppa palvelee museon aukioloaikoina. Etelä-Karjalan museo toimii Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä, 1800-luvun alussa tykkivarikoiksi rakennetuissa makasiineissa. Rakennukset poikkeavat muista alueen uusklassismin aikaisista tiilikasarmeista, koska rakennusmateriaalina on käytetty paikallista kiveä. Perusnäyttely Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien keskeisistä vaiheista. Kaupunkien historiaan on vaikuttanut niiden sijainti lännen ja idän rajalla sekä hyvät kulkureitit. Kaupunkeja on leimannut monien rajakaupunkien tapaan monikulttuurisuus. Koska Kolme karjalaista kaupunkia on suunniteltu useita vuosia esillä olevaksi perusnäyttelyksi, löytyy siitä aineksia useaan museovierailuun. Perusnäyttelyssä on esillä myös Viipurin pienoismalli. Se esittää Viipuria sellaisena kuin kaupunki oli 2. syyskuuta Museon pienoisteatterissa on mahdollista katsoa Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta kertovia filmejä. Perusnäyttely pyrkii tarjoamaan tietoa ja elämyksiä oman kotiseudun historiasta eri-ikäisille kävijöille. Lapsille on museossa oma pienoisnäyttely sekä leikkinurkkaus, josta löytyy myös leikkilotja Pekka. Etelä-Karjalan museon kokoelmat sisältävät esineistöä sekä valokuvia Lappeenrannasta, Etelä-Karjalan maakunnan alueelta sekä menetetyltä Karjalankannakselta. Omia kokoelmia esitellään niin perusnäyttelyssä, kuin museon vaihtuvissa näyttelyissä. Näyttelytoiminnan lisäksi Etelä-Karjalan museo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.

5 ETELÄ-KARJALAN MUSEON VAIHTUVAT NÄYTTELYT Arjen aakkoset Arjen aakkoset kertoo tuiki tavallisista asioista A:sta Ö:hön. Kaksikymmentäyhdeksän aakkosta antaa alkukirjaimen sanoille, jotka kuljettavat näyttelyn tarinaa eri ajoissa ja paikoissa. Näyttelyssä vieraat voivat itse puuhata kaikenlaista: kokea, kokeilla ja oivaltaa, millaista elämä on ollut ennen. Lapsille suunnatun tarinan päähenkilöitä ovat pieni koululainen ja hänen päiväkoti-ikäinen sisaruksensa. Näyttelyn on tuottanut Työväenmuseo Werstas Kasari 1950-luvun kauppa Arjen aakkoset -näyttelyssä. Valokuvataiteilija Sari Poijärven näyttely esittelee värikkään vuosikymmenen valokuvauksen opiskelijan, lehtikuvaajan ja valokuvataiteilijan silmin. Näyttely kertoo myös 80-luvun henkisestä ilmapiiristä ja nuoresta kaupunkikulttuurista: tapahtumista, bileistä, klubeista ja lukuisista rauhanmarsseista. Monipuolisen aineiston kautta käsitellään myös kulttuurista murrosta suomalaisessa valokuvataiteessa ja rakennetaan 80-luvun valokuvahistoriaa. Vuosikymmen oli myös aikaa naiskuvaajien esiinmarssille, jonka etujoukoissa Sari Poijärvi oli. Sari Poijärvi: Katarina Boijer, Sari Poijärvi: Sam Yaffa, Michael Monroe / Hanoi Rocks, Sari Poijärvi: Kasarimuotia Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella (ks. s.2-3)

6 6 ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEO Kristiinankatu 8-10, Lappeenrannan linnoitus p p Avoinna Talvi , ja ti-su Kesä ma-pe la-su Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 7 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 6 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 2.1., 6.2., 6.3., 8.5. Syksy 4.9., 2.10., 6.11., Etelä-Karjalan taidemuseo on suljettu 1.1., (näyttelynvaihto) (näyttelynvaihto) 1.5.,14.5., , ja Museokauppa Sulotar palvelee museon aukioloaikoina. Etelä-Karjalan taidemuseo sijaitsee Lappeenrannan linnoituksessa ortodoksista kirkkoa vastapäätä uusklassistisissa vuonna 1798 rakennetuissa kasarmirakennuksissa. Taidemuseo toimii Kaakkois-Suomen aluetaidemuseona. Taidemuseon kokoelmat koostuvat lähinnä suomalaisesta kuvataiteesta 1800-luvulta nykypäivään. Suuri ja tärkeä kokoelma on Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelma. Kokoelmahankinnoissa on huomioitu erityisesti kaakkoissuomalainen taide. Unto Pusa, Kolme sulotarta, Museon näyttelyt käsittelevät taiteen eri ilmiöitä hyvin monipuolisesti. Pääpaino on suomalaisella nykytaiteella, mutta vanhempaa taiteen historiaa esittelevää taidetta esitellään myös säännöllisesti. Yksi tärkeistä painopisteistä on kaakkoissuomalainen taide. Välillä mukaan mahtuu myös ulkomaista taidetta esitteleviä näyttelyitä. Näyttelytoiminnan lisäksi taidemuseo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.

7 ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEON NÄYTTELYT Kukin tyylillään tilan ja ajan vuoropuheluja Viisi huonetta Maija Helasvuo, Helinä Hukkataival, Johanna Ilvessalo, Anni Rapinoja, Anne Tompuri ja Annu Vertanen Viisi huonetta -näyttely esittelee kuuden omaäänisen ja eri-ikäisen taiteilijan teoksia. Erilaisista materiaaleista, tekniikoista ja aiheista huolimatta taiteilijoita yhdistää paitsi monivuotinen yhteistyö, myös ennakkoluuloton ja usein totutusta poikkeava materiaalien ja ilmaiskeinojen käyttö. Ryhmän yhteisesiintyminen luo yhteisen tilan ja maailman, jossa teokset ja taiteilijat keskustelevat keskenään. Maija Helasvuo, Kimppu (sarjasta Muuttuvat kukat), Kuva: Ahti Kaukoniemi. Johanna Ilvessalo, Pisaroiden keskellä (yksityiskohta), Kuva: Jussi Tiainen. Annu Vertanen, Transition, Kuva: Jussi Tiainen. Helinä Hukkataival, Ei milloinkaan laiskana (sarjasta Ensin on oltava Martta), 2014, performanssi-interventio. Kuva: Merja Tanhua. Anni Rapinoja, Luonnonvalot -sarja (yksityiskohta), Kuva: A. Rapinoja. Anne Tompuri, Tiheän pimeän läpi, Kuva: Tommi Kähärä Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella (ks. s.2-3)

8 8 WOLKOFFIN TALOMUSEO Kauppakatu 26, Lappeenranta p p Avoinna Talvi ja la-su Kesä ma-pe la-su Pääsyliput aikuiset 7 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 6 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Wolkoffin talomuseo on suljettu , , 6.12., , , 1.1. Muina aikoina avoinna tilauksesta varaukset p Draamaopastukset Koulu- ja päiväkotiryhmät Museoon tutustutaan opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat Wolkoffin puodista: suomeksi, audio-opastus venäjäksi ja englanniksi: 10:15 vain kesällä 11:15 12:15 13:15 14:15 15:15 16:15 17:15 vain kesällä venäjäksi tai englanniksi vain kesällä :45 vain ma-pe 11:45 12:45 13:45 14:45 15:45 16:45 vain ma-pe Wolkoffin talomuseon yhteydessä on myös pieni museokauppa, Wolkoffin puoti. Wolkoffin talona vuodesta 1872 lähtien tunnettu kauppakartano on valmistunut vuonna Sen rakennutti liikemies J. Claudelin Kauppakadun varrelle, jonne myös tori ja raatihuone siirtyivät linnoituksesta. Claudelinien jälkeen, 1860-luvulla, talon omistajia ehtivät olla kauppiaat Sotikoff, Sohin, Slasnikov sekä Žirjakov. Jaroslavilainen Ivan Wolkoff ( ) saapui Lappeenrantaan jo 1840-luvulla, mutta vasta vuonna 1856 hänet on merkitty ortodoksikirkon kirjoihin. Hän aloitti uransa puutarhurina, teurastajana ja kauppiaana toisen, jo 1700-luvun lopulla maaorjana tulleen Kuvšinovin perheen luona linnoituksessa. Suomen kansalais- ja kauppiasoikeudet hän sai vuonna Ivanilla ja vaimollaan Ljubovilla oli 10 lasta, joista pojat Mihail ( ) ja Nikolai ( ) jatkoivat isän liiketoimia. Kauppakadun talossa asui Nikolai pietarilaisen vaimonsa Marian ( ) ja kahden lapsensa Johanneksen ( ) ja Annan ( ) kanssa. Tuolloin vuonna 1905 valmistui talon Ainonkadun puoleinen siipi. Johannes opiskeli agronomiksi ja asui synnyinkodissaan vaimonsa Martan ( ) sekä viiden lapsensa kanssa. Hän vastasi kasvitarhan ja maatilojen hoidosta. Anna luki kielten maisteriksi ja

9 9 asui naimisiin mentyään Imatralla. Miehensä DI Väinö Nissisen kuoltua vuonna 1938, hän jatkoi opettamista Imatralla, kunnes sai Lappeenrannan lyseon viran vuonna 1946 ja asettui asumaan veljensä perheen luo. Lehtori Anna Wolkoff-Nissinen muistetaan legendaarisena saksan ja venäjän kielten opettajana. Wolkoffin talo on neljän sukupolven aikainen koti, jonka Johannes Wolkoffin perilliset päättivät lahjoittaa museoksi vuonna Kauppahuoneiston lisäksi talossa on seitsemän huonetta ja keittiö. Museoksi talo vihittiin kesällä Entinen kauppa toimii museopuotina ja sieltä alkavat opastukset kodin puolelle. Nyt pihan vuodelta 1848 peräisin olevassa sivurakennuksessa toimii ravintola ja päärakennuksen kivijalassa viiniravintola. Wolkoffin pääsiäinen la su 29.3., ti to 2.4. ja la 4.4. su Wolkoffin museo koristellaan pääsiäisenä suvun perinteiden mukaisesti. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden tärkein juhla ja silloin saliin katettiin valkoliinaisille pikkupöydille pääsiäisherkut, pashat, babat, kulitsat ja koristeet. Paasto päättyy suuren lauantain yönä, jolloin kirkossa mukana siunattavana olleet leivonnaiset ja maalatut munat tuotiin kotiin nautittaviksi. Kattaus oli esillä seuraavan viikon ajan vieraita varten, siksi leivonnaisia tehtiin runsaasti. Pääsiäisaika loppuu helatorstaina, johon asti ikonien koristemunat ja kirkossa siunatut pajunoksat pidettiin paikoillaan. Wolkoffin joulu ti ke la ke ja la 2.1. ke Wolkoffin museon joulua vietetään Johannes Wolkoffin perheen tapaan. Ruokasaliin koristellaan kattoon asti ulottuva kuusi. Kuusia tuotiin Lavolan tilalta hevoskuormallisia ja niitä lahjoitettiin linnoituksen kirkkoon, pappilaan ja tutuillekin. Joulutervehdyksinä saadut kukkakorit ja Martta Wolkoffin kasvattamat amaryllikset kuuluivat tunnelmaan. Aattoiltaa perhe vietti suomalaiseen tapaan, vaikka ortodoksisen kirkkovuoden perinteitä noudatettiin muuten tarkasti. Aikaisemmin lahjat jaettiin jouluaamuna, jolloin paasto päättyy loppiaiseen asti kestävään juhlakauteen. Ivan Wolkoff

10 10 RATSUVÄKIMUSEO Kristiinankatu 2, Lappeenrannan linnoitus p p Avoinna Kesä ma-pe la-su Muina aikoina avoinna tilauksesta Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 7 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 6 Ratsuväkimuseoon voi ostaa myös erillislipun hintaan aikuiset 3,50 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 2,50 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Ratsuväkimuseo toimii Lappeenrannan linnoituksessa, vuonna 1772 venäläiselle varuskunnalle rakennetussa vartiotuvassa. Museo perustettiin ratsuväen perinnejoukko-osastojen ja yhdistysten sekä Lappeenrannan kaupungin yhteistyönä vuonna Museon näyttely esittelee suomalaisen ratsuväen historiaa alkaen 1600-luvun Ruotsin vallan aikaisista hakkapeliitoista aina nykypäivän perinteeseen asti. Pääpaino on Lappeenrannassa toimineissa Ratsuväen joukoissa. Suomen Rakuunarykmentti ( ) oli ensimmäinen suomalainen Suomen sodan jälkeinen ratsuväkiosasto. Sen tulolla Lappeenrantaan oli suuri merkitys kaupungille. Rykmentti sijoittui varta vasten sille rakennetulle kasarmialueelle eli nykyiselle Rakuunamäelle. Suomen itsenäistyttyä venäläisen ratsuväen hallussa vuosina olleelle kasarmialueelle perustettiin vuonna 1921 Ratsuväkiprikaati. Se muodostettiin Uudenmaan Rakuunarykmentistä ja Hämeen Ratsurykmentistä. Luurankotakkiset ja punahousuiset rakuunat ja ratsumiehet hevosineen kuuluivat Lappeenrannan kaupunkikuvaan 1920-luvulta 1940-luvun lopulle asti. Ratsumiehiä eri aikakausilta.

11 11 GALLERIA LAURA Kauppakatu 25, Tasihinin talo, Lappeenranta p Taito-kauppa p Tiedustelut museon näyttelystä Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museo järjestää vuosittain yhden näyttelyn Galleria Lauran tiloissa. Näyttelyn teema vaihtuu vuosittain, mutta keskiössä ovat erilaiset käsityöt Naiset työssä Kodinhoitoa on perinteisesti pidetty naisten valtakuntana, mutta naiset ovat monesti vaikuttaneet myös kaupungin elinkeinoelämässä käsi- ja kotiteollisuuden saralla. Syksyn 2015 näyttelyssä pääsemmekin kurkistamaan, miltä lappeenrantalaisnaisten työelämä kotiaskareiden ulkopuolella on näyttänyt. Galleria Laura sijaitsee Kauppakadun varrella olevassa Tasihinin kauppiastalossa. Vuosina rakennetun empiretalon aikaisempia omistajia ennen Tasihinejä olivat kauppiaat Kuvšinov, Aleksandrov ja Žirjakov. Tveristä 1890-luvulla tulleet Tasihinit lopettivat herkkukauppansa pidon jo vuonna Vuonna 1979 Tasihinit myivät kiinteistönsä kaupungille. Vuonna 2008 kunnostetussa talossa toimii kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo-Tammisen mukaan nimetyn Galleria Lauran lisäksi Taito Etelä-Karjala ry. ja kivijalan pieni myymälä. Saimaan huopatehtaan työntekijöitä työssään.

12 MUSEOIDEN TOIMISTO PL 239, Lappeenranta Käyntiosoite: Kristiinankatu 9 p museot@lappeenranta.fi Ryhmävaraukset Opastustilaukset ryhmille Tilojen vuokraus 2014 Lappeenrannan museot: Etelä-Karjalan museoportaali: Tutustu Linnoitukseen älypuhelimella tai tabletilla: Lappeenrannan museoiden julkaisuja netissä: Elävä Museo -blogi: Museokauppa Sulotar: MUUTOKSET MAHDOLLISIA