State Museum-Preserve «Pavlovsk», Saint-Petersburg LAPPEENRANNAN MUSEOT

Transkriptio

1 State Museum-Preserve «Pavlovsk», Saint-Petersburg LAPPEENRANNAN MUSEOT 2016

2 2 ETELÄ-KARJALAN MUSEO Kristiinankatu 15, Lappeenrannan linnoitus puh puh Avoinna Talvi ja ti-su Kesä ma-pe la-su Etelä-Karjalan museo on suljettu 1.1., pääsiäinen vappu , helatorstai 5.5. juhannus itsenäisyyspäivä joulu ja Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 8 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon vapaa pääsy , , avoinna perusnäyttely Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 8.1., 5.2., 4.3., 1.4., 6.5. Syksy 2.9., 7.10., 4.11., Museokauppa palvelee museon aukioloaikoina. Etelä-Karjalan museo toimii Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä, 1800-luvun alussa tykkivarikoiksi rakennetuissa makasiineissa. Rakennukset poikkeavat muista alueen uusklassismin aikaisista tiilikasarmeista, koska rakennusmateriaalina on käytetty paikallista kiveä. Perusnäyttely Rajalla Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien keskeisistä vaiheista. Kaupunkien historiaan on vaikuttanut niiden sijainti lännen ja idän rajalla sekä hyvät kulkureitit. Kaupunkeja on leimannut monien rajakaupunkien tapaan monikulttuurisuus. Koska Rajalla -näyttely on suunniteltu useita vuosia esillä olevaksi perusnäyttelyksi, löytyy siitä aineksia useaan museovierailuun. Perusnäyttelyssä on esillä myös Viipurin pienoismalli. Se esittää Viipuria sellaisena kuin kaupunki oli 2. syyskuuta Museon pienoisteatterissa on mahdollista katsoa Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta kertovia filmejä. Perusnäyttely pyrkii tarjoamaan tietoa ja elämyksiä oman kotiseudun historiasta eri-ikäisille kävijöille. Lapsille on museossa oma pienoisnäyttely sekä leikkinurkkaus, josta löytyy myös leikkilotja Pekka. Etelä-Karjalan museon kokoelmat sisältävät esineistöä sekä valokuvia Lappeenrannasta, Etelä-Karjalan maakunnan alueelta sekä menetetyltä Karjalankannakselta. Omia kokoelmia esitellään perusnäyttelyssä sekä museon vaihtuvissa näyttelyissä. Näyttelytoiminnan lisäksi Etelä-Karjalan museo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.

3 ETELÄ-KARJALAN MUSEON VAIHTUVAT NÄYTTELYT Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella Come to Finland Off the beaten track Ovatko julisteet taidetta? Kuuluvatko ne menneeseen aikaan meidän digitaalisessa maailmassamme? Mitä julisteet kertovat ja mitä tapahtuu, kun yhdistetään julisteet, taide ja turismi? Vastaus kysymyksiin löytyy Come to Finland -näyttelystä, joka kertoo julisteiden avulla tarinan Suomen pitkästä matkasta matkakohteena tuntemattomasta suuriruhtinaskunnasta romantiikan luvatuksi maaksi. Näyttely osoittaa kuinka Suomi etsii paikkaansa Euroopassa alkaen 1850-luvun haparoivista tekstijulisteista aina ja 1950-lukujen itsevarmoihin taideteoksiin, joissa luonto, glamour ja kosmopoliittisuus nousevat esiin. Näyttely johdattaa vierailijan nykypäivään, jossa nykytaiteilijat rakentavat sillan menneen ja nykyisyyden välille. Ingrid Bade, Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista Näyttelyssä Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista on esillä kultaa, hopeaa, jalokiviä, silkkiä, samettia ja posliinia. Näyttely kertoo Venäjän keisarillisen hovin ylellisestä lahjakulttuurista 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun saakka. Lahjoihin kietoutuu tarinoita perhesuhteiden historiasta, kansainvälisistä yhteyksistä ja valtakunnan sisäisistä virallisista tapahtumista. Näyttely esittelee venäläistä lahjakulttuuria keisarillisen perheen saamien ja antamien lahjojen kautta. Etelä-Karjalan museossa State Museum-Preserve «Pavlovsk», Saint-Petersburg Laurits Tuxen, Nikolai II:n ja Aleksandra Fjodorovnan kruunajaiset Uspenskin kirkossa,

4 4 State Museum-Preserve «Pavlovsk», Saint-Petersburg on näytteillä yli 150 esinettä Pietarin lähistöllä sijaitsevasta keisarillisesta Pavlovskin palatsista. Näyttelyssä nähdään mm. osia posliiniastiastoista, rasioita ja lippaita, viuhkoja, veistoksia ja koriste-esineitä sekä muotokuvia ja valokuvia. Joukossa on myös Fabergén mestarien valmistamia esineitä. Keskeisiä henkilöitä näyttelyssä lahjojen saajina ovat leskikeisarinna Maria Fjodorovna (Paavali I:n vaimo) ja viimeinen keisari Nikolai II. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Pavlovskin palatsimuseon ja Turun museokeskuksen kanssa. Näyttely on esillä Turun linnassa Aleksandra Fjodorovnan lahja Nikolai II:lle nimipäivänä Pjanovski, Moskova Väri on valoa - Saimaalta itään värivalokuvin Mustavalkoiseen valokuvamaailmaan ilmestyy väri. Vanha Saimaan kanava Viipurista Lappeenrantaan herää eloon Suomen vanhimmissa värivalokuvissa. Kuvaaja on venäläinen valokuvauksen pioneeri Sergei Prokudin-Gorski ( ). Venäjän vallankumouksen jälkeen länteen tuoduissa negatiiveissa on 40 värivalokuvaa Suomen suuriruhtinaskunnasta. Itäisistä sukulaiskansoistamme on toistasataa otosta. Alkuperäiset negatiivit on talletettu Yhdysvaltain kongressin kirjastoon. Prokudin-Gorski teki ensimmäisen kuvausmatkansa Pietarista Suomeen vuonna 1903, neljä vuotta ennen ranskalaisten Lumièren veljesten värifilmikeksintöä Autochromea. Värifilmiä kehiteltiin useissa laboratorioissa, mutta Prokudin kiirehti ja loihti luonnolliset värit mustavalkofilmille sensaatiomaisella tekniikalla. Venäjän valtakunnan maantieteellinen kuvaus alkoi, kun keisari Nikolai II antoi vuonna 1907 Prokudinin käyttöön junavaunun ja hytin kanavaministeriön laivaan. Vienan ja Aunuksen Karjalan läpi kulkevan Muurmannin radan rakentaminen oli viimeinen kuvauskohde vuonna Suurin osa Prokudin-Gorskin kuvakokoelmasta on kadoksissa. Marjatytöt Sheksnajoen varrella, 1909 Valkeajärvi. Saimaan kanavan kaunein paikka, 1903 Lauritsala.

5 5 LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEO Kristiinankatu 8-10, Lappeenrannan linnoitus puh puh Avoinna Talvi ja ti-su Kesä ma-pe la-su Museokauppa Sulotar palvelee museon aukioloaikoina. Lappeenrannan taidemuseo on suljettu 1.1., näyttelynvaihto pääsiäinen vappu , helatorstai 5.5. näyttelynvaihto juhannus näyttelynvaihto näyttelynvaihto itsenäisyyspäivä joulu ja Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 8 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 8.1., 5.2., 4.3., 1.4., 6.5. Syksy 7.10., 4.11., Lappeenrannan taidemuseo sijaitsee Lappeenrannan linnoituksessa ortodoksista kirkkoa vastapäätä uusklassistisissa vuonna 1798 rakennetuissa kasarmirakennuksissa. Taidemuseo toimii Kaakkois-Suomen aluetaidemuseona. Taidemuseon kokoelmat koostuvat lähinnä suomalaisesta kuvataiteesta 1800-luvulta nykypäivään. Suuri ja tärkeä kokoelma on Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelma. Kokoelmahankinnoissa on huomioitu erityisesti kaakkoissuomalainen taide. Unto Pusa, Kolme sulotarta, Museon näyttelyt käsittelevät taiteen eri ilmiöitä hyvin monipuolisesti. Pääpaino on suomalaisella nykytaiteella, mutta vanhempaa taiteen historiaa esittelevää taidetta esitellään myös säännöllisesti. Yksi tärkeistä painopisteistä on kaakkoissuomalainen taide. Välillä mukaan mahtuu myös ulkomaista taidetta esitteleviä näyttelyitä. Näyttelytoiminnan lisäksi taidemuseo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.

6 6 LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEON NÄYTTELYT Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella Keräilyn vimma teoksia Veksi Salmen taidekokoelmasta Koko kansan tuntema tuottelias ja rakastettu sanoittaja Veksi Salmi on kerännyt taidetta useita vuosikymmeniä. Hämeenlinnaan taidemuseoon lahjoitetuista taideteoksista Lappeenrannan taidemuseoon on valittu monipuolinen kooste kotimaista nykytaidetta. Mukana on taiteilijoita kuten Juhani Harri, Jorma Hautala, Leena Luostarinen, Heli Rekula, Nina Roos ja Marko Vuokola. Henni Alftan, Comedienne, 2013 Marika Mäkelä, Hanging Garden, 2008 Pekka Kauhanen, Koto, 2002 Kuvat: Reima Määttänen, Hämeenlinnan Taidemuseo Kotka Ohoy! teoksia Olavi Heinon taidekokoelmasta Kotkalainen taiteilija, kuraattori ja keräilijä Olavi Heino ryhtyi keräämään taidetta jo 1970-luvulla. Hänen kokoelmistaan koottu kokonaisuus esittelee lähinnä kaakkoissuomalaista ja erityisesti kotkalaista taidetta. Näyttelyssä on mukana taiteilijoita kuten Eino Kukkonen, Kuutti Lavonen, Eeva Lehmussaari ja Päiviö Pyöttiälä. Eino Kukkonen, Topparoikka, Kuva: Leena Räty Irma Laukkanen ja Markku Hirvelä - Valon ja ajan jälkiä Kesänäyttely esittelee kahden kotkalaisen taiteilijan veistoksia. Irma Laukkanen käyttää veistoksissaan päämateriaalinaan lasia. Eri tavoin käsitellyt lasipinnat muodostavat usein kerroksia. Lasi päästää valoa läpi, mutta toisaalta myös heijastaa sitä. Ars Fennica palkinnon saajaksi Laukkanen on ollut ehdolla jo kahdesti. Markku Hirvelä käyttää veistoksissaan erilaisia metalleja, kuten pronssia, alumiinia ja terästä. Toisaalta veistoksissa voi olla myös puuta, betonia, kiveä tai keramiikkaa. Taiteessaan Hirvelä luo rinnastuksia ja kontrasteja eri materiaalien välille.

7 7 Markku Hirvelä, Getsemane, Kuva: Heikki Y Rissanen. Irma Laukkanen, Katoava hetki, Kuva: Irma Laukkanen Ihana maisema maisemamaalauksia Lappeenrannan taidemuseon kokoelmista Eero Eirto, Maalaus, Tasapaino grafiikkaa, veistoksia ja maalauksia Slovakiasta Kertovat viivat piirtäminen slovakialaisessa nykytaiteessa Karol Felix, Ajasta, Tunteella liikkeellä valokuvaaja Juha Metson retrospektiivi Vihreä makasiini Pauli Parkkinen - High Fashion Horror. Maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia

8 8 WOLKOFFIN TALOMUSEO Kauppakatu 26, Lappeenranta puh puh Avoinna Talvi ja la-su Kesä ma-pe la-su Wolkoffin talomuseo on suljettu 1.1., , vappu juhannus itsenäisyyspäivä joulu ja Muina aikoina avoinna tilauksesta varaukset puh Draamaopastukset Koulu- ja päiväkotiryhmät Pääsyliput aikuiset 8 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Museoon tutustutaan opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat Wolkoffin puodista: suomeksi, audio-opastus venäjäksi ja englanniksi: 10:15 vain kesällä 11:15 12:15 13:15 14:15 15:15 16:15 17:15 vain kesällä venäjäksi tai englanniksi vain kesällä :45 vain ma-pe 11:45 12:45 13:45 14:45 15:45 16:45 vain ma-pe Wolkoffin talomuseon yhteydessä on myös pieni museokauppa, Wolkoffin puoti. Wolkoffin talona vuodesta 1872 lähtien tunnettu kauppakartano on valmistunut vuonna Sen rakennutti liikemies J. Claudelin Kauppakadun varrelle, jonne myös tori ja raatihuone siirtyivät linnoituksesta. Claudelinien jälkeen, 1860-luvulla, talon omistajia ehtivät olla kauppiaat Sotikoff, Sohin, Slasnikov sekä Žirjakov. Jaroslavilainen Ivan Wolkoff ( ) saapui Lappeenrantaan 1840-luvulla. Hän aloitti uransa puutarhurina, teurastajana ja kauppiaana toisen, jo 1700-luvun lopulla maaorjana tulleen Kuvšinovin perheen luona linnoituksessa. Suomen kansalais- ja kauppiasoikeudet hän sai vuonna Ivanilla ja vaimollaan Ljubovilla oli 10 lasta, joista pojat Mihail ( ) ja Nikolai ( ) jatkoivat isän liiketoimia. Kauppakadun talossa asui Nikolai pietarilaisen vaimonsa Marian ( ) ja kahden lapsensa Johanneksen ( ) ja Annan ( ) kanssa. Talon Ainonkadun puoleinen siipi valmistui Johannes opiskeli agronomiksi ja asui synnyinkodissaan vaimonsa Martan ( ) sekä viiden lapsensa kanssa. Hän vastasi kasvitarhan ja maatilojen hoidosta. Anna luki kielten maisteriksi ja asui naimisiin mentyään Imatralla. Miehensä Väinö Nissisen kuoltua vuonna 1938, hän jatkoi opetta-

9 9 mista Imatralla, kunnes sai Lappeenrannan lyseon viran vuonna 1946 ja asettui asumaan veljensä perheen luo. Anna Wolkoff-Nissinen muistetaan legendaarisena saksan ja venäjän kielten opettajana. Wolkoffin talo on neljän sukupolven aikainen koti, jonka Johannes Wolkoffin perilliset päättivät lahjoittaa museoksi vuonna Kauppahuoneiston lisäksi talossa on seitsemän huonetta ja keittiö. Museoksi talo vihittiin kesällä Entinen kauppa toimii museopuotina ja sieltä alkavat opastukset kodin puolelle. Nyt pihan vuodelta 1848 peräisin olevassa sivurakennuksessa toimii ravintola ja päärakennuksen kivijalassa viiniravintola. Wolkoffin pääsiäinen la su ti to la su Wolkoffin museo koristellaan pääsiäisenä suvun perinteiden mukaisesti. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden tärkein juhla ja silloin saliin katettiin valkoliinaisille pikkupöydille pääsiäisherkut, pashat, babat, kulitsat ja koristeet. Paasto päättyy suuren lauantain yönä, jolloin kirkossa mukana siunattavana olleet leivonnaiset ja maalatut munat tuotiin kotiin nautittaviksi. Kattaus oli esillä seuraavan viikon ajan vieraita varten. Pääsiäisaika loppuu helatorstaina, johon asti ikonien koristemunat ja kirkossa siunatut pajunoksat pidettiin paikoillaan. Wolkoffin joulu to su ti su ti pe ti pe ti 3.1. pe Wolkoffin museon joulua vietetään Johannes Wolkoffin perheen tapaan. Ruokasaliin koristellaan kattoon asti ulottuva kuusi. Kuusia tuotiin Lavolan tilalta hevoskuormallisia ja niitä lahjoitettiin linnoituksen kirkkoon, pappilaan ja tuttaville. Joulutervehdyksinä saadut kukkakorit ja Martta Wolkoffin kasvattamat amaryllikset kuuluivat tunnelmaan. Aattoiltaa perhe vietti suomalaiseen tapaan, vaikka ortodoksisen kirkkovuoden perinteitä noudatettiin muuten tarkasti. Aikaisemmin lahjat jaettiin jouluaamuna, jolloin paasto päättyy loppiaiseen asti kestävään juhlakauteen. Ivan Wolkoff

10 10 RATSUVÄKIMUSEO Kristiinankatu 2, Lappeenrannan linnoitus puh puh Avoinna Kesä ma-pe la-su Muina aikoina avoinna tilauksesta Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 8 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7 Ratsuväkimuseoon voi ostaa myös erillislipun hintaan aikuiset 4 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 3 Ruotsin vallan aikaisista hakkapeliitoista aina nykypäivän perinteeseen asti. Pääpaino on Lappeenrannassa toimineissa Ratsuväen joukoissa. Suomen Rakuunarykmentti ( ) oli Suomen sodan ( ) jälkeen ensimmäinen suomalainen ratsuväkiosasto. Sen tulolla Lappeenrantaan oli suuri merkitys kaupungille. Rykmentti sijoittui sille rakennetulle kasarmialueelle eli nykyiselle Rakuunamäelle. Suomen itsenäistyttyä venäläisen ratsuväen hallussa vuosina olleelle kasarmialueelle perustettiin vuonna 1921 Ratsuväkiprikaati. Se muodostettiin Uudenmaan Rakuunarykmentistä ja Hämeen Ratsurykmentistä. Luurankotakkiset ja punahousuiset rakuunat ja ratsumiehet hevosineen kuuluivat Lappeenrannan kaupunkikuvaan 1920-luvulta 1940-luvun lopulle asti. Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Ratsuväkimuseo toimii Lappeenrannan linnoituksessa vuonna 1772 venäläiselle varuskunnalle rakennetussa vartiotuvassa. Museo perustettiin ratsuväen perinnejoukko-osastojen ja yhdistysten sekä Lappeenrannan kaupungin yhteistyönä vuonna Museon näyttely esittelee suomalaisen ratsuväen historiaa alkaen 1600-luvun Ratsumies Pihl hoplaa ratsun selässä 1925.

11 11 GALLERIA LAURA Kauppakatu 25, Tasihinin talo, Lappeenranta puh Taito-kauppa puh Tiedustelut museon näyttelystä Vapaa pääsy Galleria Laura sijaitsee Kauppakadun varrella olevassa Tasihinin kauppiastalossa. Vuosina rakennetun empiretalon aikaisempia omistajia ennen Tasihinejä olivat kauppiaat Kuvšinov, Aleksandrov ja Žirjakov. Tveristä 1890-luvulla tulleet Tasihinit lopettivat herkkukauppansa pidon jo vuonna Vuonna 1979 Tasihinit myivät kiinteistönsä kaupungille Täkänä! Museon näyttely Galleria Laurassa esittelee Lappeenrannan museoiden kokoelmiin kuuluvia täkänämalleja ja täkänöitä. Täkänä on vanha suomalainen tekstiilityyppi varhaisimpien täkänöiden periytyessä jo keskiajalta. Niitä valmistettiin alun perin kirkkotekstiileiksi sekä reki- ja sängynpeitteiksi. Viimeisintä nousukauttaan täkänät elivät ja 1970-luvuilla, jolloin niistä tuli suosittuja seinätekstiileitä ja koriste-esineitä. Viime vuosina kirpputoreilta on voinut löytää näitä ja 1970-lukujen täkänöitä ja ne ovat löytäneet tiensä uusien käsityönystävien koteihin. Vaikuttaa siltä, että täkänä on valloittanut jälleen yhden sukupolven sydämet! Vuonna 2008 kunnostetussa talossa toimii kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo-Tammisen mukaan nimetyn Galleria Lauran lisäksi Taito Etelä-Karjala ry. ja kivijalan pieni myymälä. Etelä-Karjalan museo järjestää vuosittain yhden näyttelyn Galleria Lauran tiloissa. Näyttelyn teema vaihtuu vuosittain, mutta keskiössä ovat erilaiset käsityöt Kis-Kis-Kippurahäntä -täkänä.

12 MUSEOIDEN TOIMISTO PL 239, Lappeenranta Käyntiosoite: Kristiinankatu 9 puh museot@lappeenranta.fi Ryhmävaraukset Opastustilaukset ryhmille Tilojen vuokraus 2015 Lappeenrannan museot: Etelä-Karjalan museoportaali: Tutustu Linnoitukseen älypuhelimella tai tabletilla: Lappeenrannan museoiden julkaisuja netissä: Elävä Museo -blogi: Museokauppa Sulotar: MUUTOKSET MAHDOLLISIA